Kaupunkirakentamisen aika (42) Urbaanit asuinalueet. Lauttasaari

Urbaani­in kaupunkiym­päristöön halu­aa run­sas kol­ma­sosa  Helsin­gin seudun asukkaista. Siis noin puoli miljoon­aa ihmistä. Ja urbaanien asukkaiden määrä kas­vaa läh­es kymmenel­lä tuhan­nel­la joka vuosi. Sik­si Helsingis­sä on päätet­ty rak­en­taa lisää urbaa­nia kaupunkiym­päristöä tiivistämäl­lä ja laa­jen­ta­mal­la kan­takaupunkia. Samal­la on huo­mat­ta­va, että merkit­tävä osa urbaaneista asukkaista halu­aa asua luon­non lähellä.

Laut­tasaari on hyvä esimerk­ki siitä, miten kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen tulee tehdä. Tarvit­semme run­saasti lisää urbaane­ja ja luon­non­läheisiä asuinympäristöjä, ja Laut­tasaari on tähän luon­te­va paik­ka. Se on laa­jenevan kan­takaupun­gin lähin vyöhyke ja suurin piirtein yhtä kaukana keskus­tas­ta kuin Kalasatama.

Laa­jenevaa kan­takaupunkia tulee rak­en­taa tiivi­isti ja urbaanisti niin, että jokaisel­la alueel­la on oma vah­va luon­teen­sa. Tässä esimerkin vuok­si joukko peri­aat­tei­ta, joil­la Laut­tasaar­ta kan­nat­taa rakentaa.

Ran­nat pide­tään avoimia kaikille kaupunki­laisille; myös urbaani ranta voi olla sopi­vas­sa paikas­sa hyvä ratkaisu. Pide­tään laut­tasaare­laisille tärkeät puis­toalueet puis­toina ja kehitetään niitä — eri­tyis­es­ti Kotkavuori, Myl­lykallio, Kasi­no­ran­ta ja Vei­jarivuoren­puis­to. Huole­hdi­taan riit­tävistä tiloista urheilulle.

Varataan jo suun­nit­telu­vai­heessa tilat julk­isille palveluille, kuten päiväkodeille ja kouluille. Toteutetaan palve­lut etupainotteisesti.

Tiivis­tetään Laut­tasaar­ta niin, että Laut­tasaaren keskus­tas­sa on urbaanin elämän edel­ly­tyk­set eli noin 20 000 asukas­ta kilo­metrin etäisyy­del­lä keskus­tas­ta. Muute­taan Län­siväylä kaduk­si ja keskitetään tiivis rak­en­t­a­mi­nen Län­si­bule­vardin var­teen ja metroase­man lähiym­päristöön. Tar­jo­taan mah­dol­lisu­us uusi­in asun­toi­hin van­hoil­la ton­teil­la täy­den­nys­rak­en­ta­mal­la, raken­nuk­sia korot­ta­mal­la ja käyt­tö­tarkoi­tusten muutoksilla.

Toteutetaan käve­lyn ja pyöräi­lyn yhteys Laut­tasaares­ta Jätkäsaa­reen nopeasti laut­tana ja myöhem­min sil­tana. Myös ratikkasil­lan mah­dol­lisu­us kan­nat­taa tutkia. Ratik­ka nopeut­taisi matko­ja Vat­tuniemestä muualle kan­takaupunki­in merkit­tävästi. Niin kauan kuin Salmisaaren voimalaitos tarvi­taan, sil­ta voi toimia kääntösiltana.

11 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (42) Urbaanit asuinalueet. Lauttasaari”

  1. Laut­ta Vat­tuniemestä Jätkääsaa­reen ja mik­sei samantien Her­ne­saa­reenkin asti olisi kyl­lä kesäl­lä ehkä kiva. En silti sil­taa siihen kuitenkaan rak­en­taisi. Alueel­la on Salmisaaren voimalan lisäk­si paljon (purje)veneilytoimintaa ja olisi­han se sil­ta rumakin nyt kun moni näkee kotoaan suo­raan avomerelle.

    Nopein reit­ti keskus­taan on tule­vaisu­udessa Vat­tuniemestäkin län­simetro eikä Jätkäsaaren sil­las­ta hyö­ty­isi kuin korkein­taan pyöräil­i­jät, jot­ka voit­taisi­vat pari min­u­ut­tia matkallaan keskus­taan. Har­va kuitenkaan on Jätkäsaa­reen menos­sa, eihän siel­lä ole mitään muu­ta kuin tie keskus­taan (joka sekin on tule­vaisu­udessa hyvin ruuhkainen sata­mali­iken­teen kulkies­sa asuinalueen läpi).

    Vastaa

  2. Luon­non­läheisyys? Mis­tä tuo sana löy­tyi? Vaalit tulossa.

    Vastaa

  3. Laut­taideaa olen minäkin pyöritel­lyt mielessäni, Salmisaari–Vattuniemi–Jätkäsaari–Hernesaari tar­joaisi melkoisia mat­ka-aikasäästöjä julk­isi­in ver­rat­tuna. Myös jatkon Hernesaari–Kaivopuisto–Suomenlinna–Laajasalo luulisi ole­van ainakin matkailullis­es­ti kiinnostava.

    Vastaa

  4. Juok­se­va aja­tus:
    Nopein reit­ti keskus­taan on tule­vaisu­udessa Vat­tuniemestäkin län­simetro eikä Jätkäsaaren sil­las­ta hyö­ty­isi kuin korkein­taan pyöräil­i­jät, jot­ka voit­taisi­vat pari min­u­ut­tia matkallaan keskustaan. 

    No mut kun se metro liityn­töi­neen on hidas. Kat­so­han oikotieltä Vat­tuniemen asun­to­tar­jon­ta. On nimit­täin herät­ty siel­läkin, että metro on heiken­nys alueen joukkoliikenneyhteyksiin.

    Vastaa

  5. Laut­tasaaren keskus­tas­sa on urbaanin elämän edel­ly­tyk­set eli noin 20 000 asukas­ta kilo­metrin etäisyy­del­lä keskustasta. 

    Tuon merk­i­tys muuten riip­puu varsin paljon siitä, mikä keskus­tak­si määritel­lään. Jos sitä matkaa mitataan Tall­ber­gin puis­to­tien ja Särkiniemen­tien risteyk­ses­tä (joka vielä mah­tuu Särelän hie­man jous­ta­van määr­tielmän sisään), niin kilo­metrin säteel­lä on lei­jo­nanosa Vat­tuniemestä muun Laut­tasaaren ohel­la, ja tuo asukasluku­tavoite on nähdäk­seni jo lähel­lä toteutumistaan.

    Vastaa

  6. Nyt kun metro tulee, on Larun nim­byt pan­ta­va kuri­in. Toinen hyvä tiivistämisalue olisi Meilahti ja Man­skun pohjoisosa, korkeam­mil­la ja enem­män umpiko­rt­teleil­la saisi paljon lisää asukkai­ta hyvien liiken­ney­hteyk­sien varrelle.

    Vastaa

  7. Ris­to: Jos sitä matkaa mitataan Tall­ber­gin puis­to­tien ja Särkiniemen­tien risteyk­ses­tä , niin kilo­metrin säteel­lä on lei­jo­nanosa Vat­tuniemestä muun Laut­tasaaren ohel­la, ja tuo asukasluku­tavoite on nähdäk­seni jo lähel­lä toteutumistaan.

    Kilo­metrin säteel­lä tuos­ta pis­teestä asuu nyt 16.800 asukas­ta eli 72 % lauttasaarelaisista.

    Vastaa

  8. Sori, ei onnis­tu. Tallinkin ja Eck­erö Linen liikei­dean kannal­ta on vält­tämätön­tä purkaa rek­ka-auto­ja Län­sisa­ta­mas­sa ja ajat­taa ne kaupun­gin läpi Län­siväylälle ja edelleen kehäteille.

    Kaikki­ti­etävä, ja aina oike­as­sa ole­va, Helsin­gin seudun kaup­paka­mari on myös huolis­saan auto­jen vähen­tymis­es­tä Helsin­gin keskustassa

    /sarkasmi

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/helsingissa-outo-ongelma-lansiterminaalista-tuli-liian-hyva/mivP4pk7

    Vastaa

  9. Pekka Vuori: Kilo­metrin säteel­lä tuos­ta pis­teestä asuu nyt 16.800 asukas­ta eli 72 % lauttasaarelaisista.

    Kiitos. Näkeekö tuol­laisen jostakin julkises­ta lähteestä?

    Vastaa

  10. Rolle:
    Sori, ei onnis­tu. Tallinkin ja Eck­erö Linen liikei­dean kannal­ta on vält­tämätön­tä purkaa rek­ka-auto­ja Län­sisa­ta­mas­sa ja ajat­taa ne kaupun­gin läpi Län­siväylälle ja edelleen kehäteille.

    Kaikki­ti­etävä, ja aina oike­as­sa ole­va, Helsin­gin seudun kaup­paka­mari on myös huolis­saan auto­jen vähen­tymis­es­tä Helsin­gin keskustassa

    /sarkasmi

    Kun ker­ran Helsin­gin Sata­mal­la on niin lois­ta­vat tule­vaisu­u­den­näkymät ja 90 miljoo­nan investoin­ti uuteen ter­mi­naali­in pitää saa­da tuot­ta­maan, se voinee itse raken­nut­taa 100 miljoon­aa mak­sa­van tun­nelin. Elinkaari­mallil­la han­kit­tuna tun­nelin toteut­ta­ja voi 30 vuo­den ajan kerätä euron autol­ta, jol­loin kaupun­gin investoin­tikat­to ei hait­taa. Kos­ka tun­neli ei ole julki­nen tie, vaan yksi­ty­istä sata­ma-aluet­ta, mak­sun voinee per­iä, vaik­ka nykyi­nen lain­säädän­tö ei tietulle­ja sallisi.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.