Kaupunkirakentamisen aika (40) Hyvän tonttipolitiikan merkitys Helsingin taloudelle

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (40) Hyvän tonttipolitiikan merkitys Helsingin taloudelle”

1. Mikä olikaan se laskelmis­sa käytet­ty arvio ton­tin hin­nas­ta per ro-m2 jol­la Hakaniemen­ran­nan kaa­vat­alous on saatu negatiiviseksi?

   Mihin hin­taan on Kalasa­ta­mas­sa ja Jätkäsaa­res­sa ton­tit myyty?

   Raken­nus­li­ikkeil­lä voi hyvin olla apunaan ostokartel­li. Kaik­ki tun­tee toisen­sa näi­den muu­tamien yhtiöi­den johtoportaissa.

   Vastaa

2. Mik­si tont­tien tai raken­nusten omis­tu­soikeu­den tarvit­see mis­sään vai­heessa siir­tyä raken­nusy­htiölle, jos on tarkoi­tus rak­en­taa kaupun­gin vuokra-asun­to­ja (mitään muu­ta asun­to­tyyp­piä kuin tätä ja opiske­li­ja-asun­to­ja ei ole mah­dol­lista vuokrasään­nöstel­lä ja saa­da hin­tata­soa pien­i­t­u­loisille sopivaksi)?

   Kan­takaupun­gin alueelle raken­net­tavista kovan rahan asun­noista tulee väistämät­tä kalli­ita, jol­loin rikkaat osta­vat niitä omaan asumiseen­sa tai eteen­päin vuokrat­taviksi asum­is­tu­il­la ja toimeen­tu­lo­tu­il­la pehmustet­tuun markkinahintaan.

   Vastaa

3. … eikä tont­te­ja vuokra­ta Hitas yhtiöille ali­hin­taan. Kuu­luisi siis hyvään tont­tipoli­ti­ikkaan, mut­ta jostain punav­ihreästä syys­tä ei kuulu.

   Vastaa

   1. Me esitämme tässä kir­jas­sa Hitas-poli­ti­ikas­ta luopumista.

      Vastaa

4. Vaalien läh­estyessä: vihrei­den olisi hyvä koulut­taa ehdokkai­ta kam­pan­join­ti­in. Ihan per­in­teisel­lä sateessa sei­somisel­la on merk­i­tyk­sen­sä ja kaikel­la muul­lakin koval­la jalkatyöllä. 

   Sukupol­ven­vai­h­dos on hyvä jut­tu. Huonoa on että taas ker­ran alisuorit­ta­mi­nen häämöt­tää juuri kam­pan­join­tiosaamisen puut­teen vuoksi. 

   Kyky kam­pan­joi­da on oleelli­nen osa poli­itikon uraa ja kehit­tymistä. Hyvä poli­itikko pär­jää eri­lais­ten ihmis­ten kanssa ja saa edis­tet­tyä omia teemo­jaan — myös yhdessä muiden kanssa. 

   Tänä vuon­na eri­ty­istä on, että äänestäjien. Lisäk­si kaik­ki ehdokkaat ovat ihan pihal­la siitä mis­tä val­tu­us­tot päät­tävät sote:n jälkeen. 

   Van­hem­man pol­ven media on muuten jät­tänyt Vapaavuoren kovin vähälle har­jaamiselle. Se on tuonut vähän has­sun bal­anssin, joka myös on syy kovaan jalkatyöhön kampanjoinnissa. 

   Per­su­jen 24/7 net­ti­toim­inta on täyt­tänyt kom­menteil­laan taas ker­ran medi­an keskuste­lut. Lähin­nä puut­tuvat Juk­ka Jusu­lan kynästä läht­e­neet sutkautukset. 

   Hyvää on sähköis­ten main­os­taulu­jen hyö­dyn­tämi­nen. Hyvät ja onnis­tuneet asi­at toiv­ot­tavasti seu­raavis­sa huip­putärkeis­sä vaaleis­sa muistetaan.

   Vastaa

5. Kun ton­tit ovat arvokkai­ta, pitää kaavoit­taa tehokkaasti — on parem­pi käyt­tää vähem­män maa­ta ja rak­en­taa tiivi­im­min, niin tont­te­ja reservi­in jää tule­vaisu­u­den tarpeisiinkin.
   Ole­mas­sa ole­vien (yksi­ty­is­ten) kiin­teistö­jen lisärak­en­tamista ja/tai muu­tok­sia ei pidä myöskään uno­htaa, vaik­ka kaupun­ki ei siitä taloudel­lis­es­ti niin paljon hyödy. Jos kaupun­ki ei edesauta niitä, se taval­laan käyt­tää hyväk­si monop­o­liase­maansa lisätäk­seen omien tont­tien­sa kysyn­tää vielä korkeammaksi…

   Vastaa

   1. Ole­mas­sa ole­vien (yksi­ty­is­ten) kiin­teistö­jen lisärak­en­tamista ja/tai muu­tok­sia ei pidä myöskään uno­htaa, vaik­ka kaupun­ki ei siitä taloudel­lis­es­ti niin paljon hyödy.

      Hyö­tyy aivan val­tavasti, kos­ka tämä rak­en­t­a­mi­nen ei gvaa­di kaupungilta yleen­sä mitään investoin­te­ja. Sik­si sitä ei pitäisi jar­rut­taa kaavoitushyödybn liian ahneel­la leikkaamisella.

      Vastaa

6. Lisäti­eto ton­tin­hin­noista: Jätkäsaaren Paasir­an­nas­sa kaupun­ki on tehnyt (tyh­män) sopimuk­sen että ton­tista rak­en­ta­ja Lem­minkäi­nen mak­saa 33% asun­non myyn­ti­hin­nas­ta. Hin­nat ovat 9000–11000 e/m2. Oli­pa ALV laskuis­sa mukana eli ei, päästään mukavasti yli tuon 2000 e/m2.

   Vastaa

   1. Tuyo 2000 € asuin­neliöltä on samaa luokkaa kuin tuo Lehti­saaren 1500 — 1700 ker­rosneliömetriltä. Sijain­te­ja ei voi ver­ra­ta mitenkään.

      Vastaa

7. Mikko Num­melin:
   Mik­si tont­tien tai raken­nusten omis­tu­soikeu­den tarvit­see mis­sään vai­heessa siir­tyä raken­nusy­htiölle, jos on tarkoi­tus rak­en­taa kaupun­gin vuokra-asun­to­ja (mitään muu­ta asun­to­tyyp­piä kuin tätä ja opiske­li­ja-asun­to­ja ei ole mah­dol­lista vuokrasään­nöstel­lä ja saa­da hin­tata­soa pien­i­t­u­loisille sopivaksi)?

   Samaa kysyn minäkin. 

   Jos ajatel­laan tilan­neta, että Helsin­ki saisi vih­doinkin luvan alkaa rak­en­ta­maan Malmin lento­ken­tälle asun­to­ja (tai Tal­in golfken­tälle tai Keskus­puis­ton reunoille) eli maalle jon­ka kaupun­ki omis­taa itse, ja tarkoituk­se­na on rak­en­taa halpo­ja vuokra-asun­to­ja esim siir­to­laisille ja nuo­rille, niin eikö se gryn­der­ille myyn­ti-vai­he voisi kokon­aan ohit­taa? Eli kaupun­ki palkkaa kon­sult­te­ja ja raken­nusinsinööre­jä ja perus­taa ton­teilleen omia kiin­teistöy­htiöitä. Raken­nut­ta­mi­nen kil­pailute­taan ja jos eivät koti­maiset raken­nus­li­ik­keet kartellinsa takia pysty tar­joa­maan rak­en­tamista asian­mukaiseen hin­taan, tilatkot sit­ten vaik­ka Puo­las­ta tai Kiinasta?

   Vastaa

   1. Kaupun­gin oma raken­nut­tamisor­gan­isaa­tio ATT raken­nut­taa kaik­ki kaupun­gin vuokra-asun­not ja osan Hitas-asun­noista. Kokoomus on estänyt ATT:n toim­i­nan laa­jen­tamista, mitä pidän virheenä.

      Vastaa

8. Osmo Soin­in­vaara: Kaupun­gin oma raken­nut­tamisor­gan­isaa­tio ATT raken­nut­taa kaik­ki kaupun­gin vuokra-asun­not ja osan Hitas-asunnoista.

   Mut­ta eivätkö raken­nus­li­ikkei­den ATT:lle anta­mat tar­jouk­set ole olleet melko korkei­ta? Ihan kuin ATT:n han­kkeet eivät kiin­nos­taisi, kun oma raken­nut­ta­mi­nen on tuottoisampaa.

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   Kaupun­gin oma raken­nut­tamisor­gan­isaa­tio ATT raken­nut­taa kaik­ki kaupun­gin vuokra-asun­not ja osan Hitas-asun­noista. Kokoomus on estänyt ATT:n toim­i­nan laa­jen­tamista, mitä pidän virheenä.

   Mil­lä lihak­sil­la? Ei kokkareil­la ole enem­mistöä val­tu­us­tossa koskaan ollut. Ja kai valmis­telu­por­taan virkamiehissä on muitakin kuin kokoomus­laisia? Kaupung­in­jo­hta­jako on ollut tulppana?

   Kokkarei­den yhtey­det raken­nus­li­ikkeisi­in voi lait­taa tutkintaan.

   Vastaa

10. Helsin­gin kaupun­gin olisi syytä lähteä siitä, että ton­tit ensisi­jais­es­ti myy­dään tai vuokrataan eniten tar­joavalle markki­nahin­taan. Jos ton­tit eivät kun­non hin­nal­la kau­pak­si voidaan sit­ten har­ras­taa myös hyvän­tekeväisyyt­tä vuokra-asun­to­ja tuottamallakin.

    On törkeää kaupun­gin raho­jen tuh­laus­ta, että hyvil­lä paikoil­la tont­te­ja annetaan vuokra-asun­to­tuotan­toon val­taval­la ali­hin­nal­la. Muutenkaan kaupun­gin tehtävä ei ole lahjoit­taa sat­un­nais­es­ti val­i­tu­ille asukkaille val­tavaa piiloa­sum­is­tukea ali­hin­noitel­tu­jen vup­kra-asun­to­jen muodossa.

    Kaik­ki uudet kaupun­gin vuokra-asun­not olisikin jatkos­sa syytä muut­taa markki­navuokraisik­si ja luop­ua poli­ti­ikas­ta jos­sa kaikil­la uusil­la alueil­la eri asum­is­muodot sekoitetaan.

    Vastaa

11. Kaup­pale­hdessä propagoidaan taas raken­nus­fir­mo­jen puoles­ta syyt­täen ton­tin hin­taa asun­non kalleud­es­ta. Talouselämässä taasen taisi olla, että vaaleis­sa ei ole kaupungis­tu­misen puoles­ta kukaan. Itse ymmärtäisin vihrei­den ainakin Helsingis­sä ole­van, kun sen kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taa­vat kir­joit­ti­vat siitä ihan kir­jankin. Bias on aika vah­va vihrei­den suhteen. 

    Vihreisi­in suh­tau­tu­mista kiin­nos­tavam­paa on kuitenkin se, että kuin­ka heikko osaami­nen on talousjour­nal­is­mis­sa Suomes­sa. Tuo ohjaa myös poli­it­tisia päätök­siä huonoon suuntaan.

    Vastaa