Pelastaako Kreikka euromaat?

Euroopan talouske­hi­tys­tä ajatellen Euro olisi pitänyt ajat sit­ten devalvoi­da. Euron arvo on aivan liian korkea, mikä on viemässä esimerkik­si konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta Suomes­ta. Kel­lu­vaa val­u­ut­taa vain on vähän vaikea devalvoida.

Euroopan keskus­pank­ki on pitänyt liian tarkkaa huol­ta inflaa­tios­ta. Se että euro­maid­en inflaa­tio-odotuk­set ovat pienem­mät kuin esimerkik­si Yhdys­val­to­jen, kap­i­tal­isoituu euron arvoon ennenaikaises­ti. Nykyi­nen kurssi vas­taa oikea­ta kurssia joskus tule­vaisu­udessa. Se on Euro­maille pahak­si. Jat­ka lukemista “Pelas­taako Kreik­ka euromaat?”

Yksityiset päiväkodit

Helsingis­sä on syn­tynyt murhet­ta siitä, että kaupun­ki on lopet­tanut ostopalvelu­sopimuk­sia yksi­ty­is­ten päiväko­tien kanssa. Las­ten tulee siir­tyä joko kaupun­gin omi­in päiväkotei­hin tai jatkaa samas­sa päiväkodis­sa yksi­tyisen hoidon tuen turvin. Tämä tulee per­heille jonkin ver­ran kun­nalle mak­set­tavaa päivähoit­o­mak­sua kalli­im­mak­si.  Keskustelus­sa on vähän vih­jais­tu siihen suun­taan, että näin ”parem­mat” yksi­tyiset päiväkodit jäävät vain hyvä­tu­lois­t­en herkuk­si. Jat­ka lukemista “Yksi­tyiset päiväkodit”

Ahtelan työryhmä ja hoitotakuu

Ahte­lan työryh­mä esit­tää työhyv­in­voin­nin lisäämistä muun muas­sa lyhen­tämäl­lä hoito­taku­un puolen vuo­den aikara­jaa kolmeen kuukau­teen. Jos tähän löy­tyy rahat – joi­ta tarvi­taan paljon – niin ter­veyssek­tori kiit­tää, mut­ta en ymmär­rä mitä tämä asia mitenkään kuu­luu Ahte­lan työryh­mälle tai ylipään­sä työ­markki­na­jär­jestöille. Jos sil­lä on jokin vaiku­tus työssäoloon, vaiku­tus on toden­näköis­es­ti päinvastainen.

Tyyp­illi­nen hoito­taku­un kiristämis­es­tä hyö­tyvät olisi kai­hileikkaus­ta odot­ta­va 70-vuo­tias eläkeläi­nen. Elek­ti­ivi­sis­sä jonois­sa ole­vat ovat pääosin työelämän ulkop­uolel­la.  Työssäo­lo on tähän asti ollut kiire­htimis­pe­ruste, kos­ka halu­taan saa­da poti­las pian hyvään veron­mak­sukun­toon. Miten paran­taa työssä pysymistä, että Ahte­lan työryh­mä aset­tuu kai­hileikkaus­ta odot­ta­van eläkeläisen puolelle jonos­sa nyt ohit­tavaa työikäistä vastaan?

Kannattaako näytellä tyhmää?

Jotenkin hiih­toli­iton toimet syn­nyt­tävät lähin­nä myötähäpeää. En häpeä sitä, että suo­ma­laiset hiihtäjät jäivät joukol­la kiin­ni vuon­na 2001. Aika vähälle julk­isu­udelle jäi aikoinaan tilas­tolli­nen tutkimus Lah­den kisoi­hin osal­lis­tunei­den veri­ar­voista. Tuol­lainen tutkimus ei pysty osoit­ta­maan, kuka on käyt­tänyt kiel­let­tyjä keino­ja, kuten ei voi­da osoit­taa, kenen keuhkosyöpä joh­tui tupakas­ta. Sen sijaan se osoit­taa, kuin­ka suuri osa on käyt­tänyt vääriä keino­ja. Tuon tutkimuk­sen mukaan yli puo­let, ellen nyt aivan väärin muista. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako näytel­lä tyhmää?”

Katajanokan pysäköintiluola

Wan­ha Sata­ma, Kesko ja Senaat­tiki­in­teistö halu­a­vat piden­tää varaus­ta, joka kos­kee 500 autopaikan rak­en­tamista pysäköin­tilu­o­laan Kata­janokalle. Kata­janokalla ei tästä pide­tä, kos­ka 500 autopaikkaa tuo­vat hirveästi lisää liiken­net­tä ja louhin­ta pilaa koko saaren parik­si vuodek­si ja vau­ri­oit­taa van­ho­ja taloja.

Kos­ka kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa on auto­myön­teinen enem­mistö, pitäisi miet­tiä kom­pro­mis­sia. Voisiko ajatel­la, että tuo­hon hal­li­in puret­taisi­in myös nyky­isiä asukaspysäiköin­tipaikko­ja niin, että joko Luot­sikatu tai Kaup­pi­aankatu voitaisi­in muut­taa pihakaduik­si, joil­la saa ajaa oven eteen, mut­ta ei pysäköidä?

Sosiaaliset terveyserot

Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa suuria ja tilas­to­jen mukaan ne ovat kasvus­sa. Ter­vey­den­ti­la kor­reloi voimakkaasti sekä tulota­son että koulu­tus­ta­son mukaan. Huolestut­tavaa on, että kuolem­i­nen väl­tet­tävis­sä ole­vat kuolemat ovat lisään­tyneet nopeasti huono-osaisimpi­en kesku­udessa. Väl­tet­tävis­sä olevil­la kuolemil­la tarkoit­taan sitä, että ajois­sa aloitet­tu hoito olisi säästänyt kuole­mal­ta. Jat­ka lukemista “Sosi­aaliset terveyserot”

Vanhasen jääviys yhdentekevää

Kum­malli­sista asioista saadaan peri­aatekysymyk­siä, kuten siitä, olisiko Mat­ti Van­hasen pitänyt jäävätä itsen­sä val­tioneu­vos­ton päät­täessä vuosit­tai­sista RAY-avus­tuk­sista. Asial­la ei ole mitään merk­i­tys­tä mihinkään suun­taan. Val­tioneu­vos­ton käsit­te­ly on yleen­sä puh­das ser­e­mo­ni­alli­nen tapah­tu­ma, joka kestää noin kymme­nen sekun­tia. Se, että joku min­is­tereistä ilmoit­taa esteel­lisyyten­sä osal­lis­tua tuo­hon ser­e­mo­ni­aan, on tyhjän­päiväi­nen muodol­lisu­us. Poli­it­tis­es­ti tuo­hon rahan­jakoon pyritään kyl­lä vaikut­ta­maan ja vaikute­taankin, mut­ta se ei tapah­du val­tioneu­vos­ton istun­nos­sa. Jat­ka lukemista “Van­hasen jääviys yhdentekevää”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.1.2010

Lau­takun­ta hyväksyi kaiken muun ehdo­tuk­sen mukaan, pait­si pani pöy­dälle lausun­non luon­non­suo­jelu­alueen perus­tamishake­muk­ses­ta Östersundomiin.

Stans­vikin kaava

Vihrei­den keskustelu­pal­stoil­la ehdit­ti­in jo iloi­ta, että Tahvon­lah­den nimi olisi muut­tunut takaisin Stans­vikik­si (vrt. Itäsal­mi – Öster­sun­dom), mut­ta ilo oli enneaikainen. Kar­tanon nimi on Stans­vikin kar­tano, mut­ta Tahvon­lahti on yhä Tahvon­lahti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.1.2010”

Vuoden merkittävin uutinen?

Nasan tutk­i­jat väit­tävät löytäneen­sä läh­es var­masti merkke­jä alkeel­lis­es­ta elämästä mete­ori­itista, jon­ka usko­taan sink­outuneen maa­han Marssista. En ota mitään kan­taa tiedon toden­peräisyy­teen, mut­ta jos tieto on tot­ta, se mullis­taa maail­manku­vaamme, niin luon­non­ti­eteel­liseltä kuin uskon­nol­liseltakin kannal­ta.  Kun tähän asti on ajatel­tu, että elämän syn­tymi­nen vaatisi äärim­mäisen sopivia olo­suhtei­ta ja usko­mat­toman hyvää tuuria, näyt­täisi se tuon havain­non val­os­sa huo­mat­tavasti todennäköisemmältä.

Tästä kuul­laan vielä. Tai sit­ten tieto osoit­tau­tuu yli-innokkaiden tutk­i­joiden väärintulkinnaksi.

Link­ki Hesarin uutiseen tässä

Hesari ja palveluseteli

Helsin­gin Sanomat suh­tau­tuu jotenkin sys­temaat­tisen kiel­teis­es­ti palvelusetelin käyt­töön kun­nal­li­sis­sa palveluis­sa. Palveluseteleitä voi käyt­tää tyh­mästi ja huonos­ti, joten tiet­tyyn varovaisu­u­teen onkin syytä. Sitä argu­ment­tia en Hesar­il­ta ymmär­rä lainaan, ettei palveluseteliä pitäisi ottaa käyt­töön, kos­ka se ei sovel­lu har­vaan asu­tu­ille aluille, joil­la ei ole riit­tävää palve­lu­tar­jon­taa eikä siis kil­pailua. Ei sovikaan. Ei sovi ratikkakaan. Pitäisikö Hesarin siis vas­tus­taa myös ratikoi­ta Helsingis­sä sil­lä perus­teel­la, että ne eivät sovel­lu Kiteelle?