Tekijä: Osmo Soininvaara

Kannattaako tehdä tahallaan huonoa?

Olin eilen varsin mie­lenki­in­toises­sa Asun­torak­en­tamisy­hdis­tyk­sen (ARY) asun­topoli­it­tises­sa paneelis­sa. Kun minä ja Vapaavuori puol­simme rak­en­tamisen keskit­tämistä hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­teen, vas­ta-argu­ment­ti­na esitet­ti­in metropolin pohjois­laidal­ta, että sil­loin asun­noista tulisi kalli­ita, eikä Sari Sairaan­hoita­jal­la olisi varaa niis­sä asua. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako tehdä tahal­laan huonoa?”

Eläkeikää on nostettava elinajan odotteen noustessa

Tämä artikke­li kuu­luu vaalio­hjel­mani valmis­telu­un wiki-peri­aat­teel­la. Päiv­itän tek­stiä tehty­jen kom­ment­tien per5usteella. Viimeisim­mät muu­tok­set merk­it­sen punaisel­la. Nämä muu­tok­set eivät väl­i­ty sivus­toille, joille postauk­set kopi­oidaan (Suomen kuvale­hti, Uusi Suo­mi, vaalikeskustelu.fi), vaan ne näkyvät vain alku­peräisel­lä sivus­tol­la www.soininvaara.fi. Pystyn tek­stiä kehitel­lessöä otta­maan huomioon vbain oma­lle alku­peräiselle blogilleni tule­vat kom­men­tit, joten kan­nat­taa lähet­tää viestit sinne.

===

Suomes­sa ansioeläkkeitä alen­netaan eli­na­jan noustes­sa (eli­naikak­er­roin). Tämä tekee peri­aat­teessa tarpeet­tomak­si nos­taa eläkeikää, vaik­ka elin­vu­osia tulisikin lisää. Eläke­jär­jestelmä pääsee omilleen sil­lä, että jos eläkkeitä nos­te­taan pitkään, ne ovat vas­taavasti huonom­mat. Eläkkeistä vain tulee kovin pieniä. Val­tion­talouden kannal­ta eläkeikää pitäisi nos­taa, kos­ka työssä ole­va mak­saa enem­män vero­ja kuin pien­tä eläket­tä saa­va. Jat­ka lukemista “Eläkeikää on nos­tet­ta­va eli­na­jan odot­teen noustessa”

Kasettimaksu maksettava verovaroista

(luon­nos­ta vaaliohjelmaan)

Suo­ma­laisil­la on oikeus kopi­oi­da äänit­teitä omaan käyt­töön­sä. Tästä oikeud­es­ta mak­se­taan tek­i­jöille kor­vaus­ta. Rahat kor­vauk­si­in saati­in aikanaan kaset­ti­mak­sus­ta (hyvi­tys­mak­su), joka perit­ti­in nauhureis­sa muinoin käyte­ty­istä C‑kaseteista ja jois­takin muis­takin talletusalustoista.

C‑kasetit ovat kadon­neet his­to­ri­aan, mut­ta hyvi­tys­mak­su on laa­jen­tunut mui­hin tal­letusalus­toi­hin. Viimek­si mak­su laa­jeni ulkoisi­in kovalevy­isin. Kehi­tyk­sen myötä kaset­ti­mak­sun yhteys alku­peräiseen tavoit­teeseen­sa on lai­men­tunut kolmel­la taval­la. Jat­ka lukemista “Kaset­ti­mak­su mak­set­ta­va verovaroista”

Aika alkaa vaaliohjelman kasaaminen

Lupasin aikanaan laa­tia wiki-peri­aat­teel­la oman vaalio­hjel­mani täl­lä blogilla. Muiden kiirei­den vuok­si han­ke on lykkään­tynyt ja lykkään­tynyt. Jot­ta se kuitenkin valmis­tu­isi ennen vaale­ja, se on nyt aloitet­ta­va. Seu­raavas­sa eräitä nopeasti kyhät­tyjä otsikoi­ta aiheik­si, joista aion lyhyen jutun kir­joit­taa. Otan vas­taan hyviä ehdo­tuk­sia aiheik­si. Jos jonkin ehdo­tuk­sen hyväksyn, lisään sen alla ole­vaan lis­taan. Näitä kaikkia on jo käsitel­ty täl­lä blogilla.

Tätä postaus­ta päivitetään kom­men­nt­tien mukaan. Viimeisim­mät lisäyk­set punaisel­la. Jat­ka lukemista “Aika alkaa vaalio­hjel­man kasaaminen”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.2.2011

Selvi­tys ampumaradoista Kru­u­nun­vuoren kalliotiloihin

(Pöy­dältä)

Kaavoituk­sen arvioin­ti- ja seu­ran­ta­jär­jestelmä (KARVI)

Kaupun­ki on jaet­tu viiteen vyöhyk­keeseen, joista paras on kan­takaupun­ki, aluekeskuk­set ja raideli­iken­teen suun­nitel­lut sol­muko­h­dat. Näi­hin tehdy­istä kaavoista saa pis­teitä ker­toimel­la 1,3. Huonoin ker­ron (1) tulee kaavoista, joiden sijoit­tumises­sa ei ole muu­ta meri­it­tiä kuin että ne ovat Helsingis­sä. Kovin ovat ker­toimet pieniä. Luon­te­vaa, että ker­toimet suh­tau­tu­isi­vat vaikka­pa raken­nu­soikeu­den arvoon. Paras voisi olla sil­loin vaikka­pa kuusi ja huonoin yksi. Lievem­pi olisi suh­teut­ta­mi­nen valmi­in raken­nuk­sen ker­rosneliöhin­taan, jol­loin vai­htelu­väli olisi jotain 1–4.

Tiivistyskaa­va Siltamäessä

Maan­omista pyytää raken­nu­soikeuten­sa kaksinker­tais­tamista ja saa tah­ton­sa läpi. Pien­talo­tont­te­ja tiivis­te­taan ja raken­nus­maak­si laite­taan yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ole­vaa (!) puis­toa. TGont­tite­hokku­udet edelleen vain 0,14 – 0,29, mut­ta Sil­tamä­ki on toisaal­ta kaukana.  Puo­len­toista hehtaarin alueelle vajaat sata asukas­ta. Lähim­mät naa­pu­rit tuskiskel­e­vat rauhan ja yksi­ty­isyy­den mene­tys­tä ja talo­jen­sa arvon laskua, mut­ta laa­ja-alaista kap­inaa ei näytä syn­tyvän tiivistämistä kohtaan. Jos ei sää olisi täl­lainen, polk­isin katsomaan.

Tästä taitaa kil­hataa myös kaupun­gin kas­saan jotain arvon­leikkauk­se­na, onhan raken­nu­soikeu­den lisäys yli 2000 neliötä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.2.2011”

Purkaa vai peruskorjata?

Yhä use­am­min tör­mää eri­lais­ten asumiseen ja rak­en­tamiseen keskit­tynei­den sem­i­naarien kahvi­tauoil­la huo­mau­tuk­seen, että 1960- ja 1970-luvun betoniele­ment­ti­talot raken­net­ti­in noin 40 vuo­den elinkaar4ta ajatellen. Niitä ei ollut tarkoi­tus perusko­r­ja­ta vaan purkaa elinkaaren­sa lop­ul­la. Sik­si esimerkik­si vesi­jo­hdot raken­net­ti­in seinien sisälle taval­la, joka tekee perusko­r­jauk­sen erit­täin kalli­ik­si.   Ne olisi järkev­in­tä purkaa, kuten oli suun­nitel­tu, mut­ta ”sehän on poli­it­tis­es­ti mahdotonta”.

Kos­ka minus­ta järkevät asi­at eivät voi olla poli­it­tis­es­ti mah­dot­to­mia, otin asian esille kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Jat­ka lukemista “Purkaa vai peruskorjata?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.2.2011

Esikaupunkialuei­den renessanssi

Asi­as­ta keskustelti­in pitkään ja saimme hyvän esit­te­lyn. Aineis­to löy­tyy pääosin netistä. Esikaupunkialuei­den – siis van­ho­jen lähiöi­den — kun­nos­tus on tärkeä asia. Tässä yhtey­dessä on tarkoi­tus sijoit­taa van­han asu­tyuk­sen lomaan myös uus­tuotan­toa. Tämän pelisään­nöistä puhuimme pitkään ja siitä, miten asukkaiden hyväksyn­tä saadaan asialle.  Kun talot tule­vat perusko­r­jaus­vai­heeseen, täy­den­nys­rak­en­tamisen kaavahyödylle voi olla yhtiöis­sä käyt­töä – ja lisäk­er­roksille. Poikit­taisy­hteyk­sien — Jok­eri 1 ja Jok­eri 2 — rak­en­t­a­mi­nen tulee muut­ta­maan esikaupunkialuei­den luon­net­ta melkois­es­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 10.2.2011”

Omaleimaista vai sekoittamista?

Sosi­olo­gi Erik Allardt sanoi joskus 30 vuot­ta sit­ten, että asuinaluei­den oma­leimaisu­us on hyvä asia, kun­han väl­tetään se, että joidenkin aluei­den sosi­aa­li­nen sta­tus las­kee liian alas. Tämä huo­mau­tus on vaivan­nut min­ua kehitet­täessä Helsin­gin asun­topoli­ti­ikas­ta. Onko seg­re­gaa­tion tor­jun­nan nimis­sä alueet homogenisoitu liian samanlaisiksi?

On esimerkik­si kak­si hyväo­sais­ten asuinaluet­ta, kokoomus­lais­ten Pak­i­la ja vihrei­den Kumpu­la. Tehtäisi­in suur­ta väki­val­taa, jos nämä arvoil­taan ja elämän­tavoil­taan täysin eri­laiset ryh­mät pakotet­taisi­in tois­t­en­sa naa­pureik­si. Green­wich Vil­lage on paik­ka, jos­sa viihdytään, vaik­ka ollaankin vähän out­o­ja. Jat­ka lukemista “Oma­leimaista vai sekoittamista?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.2.2011

Esikaupunkialuei­den renes­sanssi, suun­nitel­man runko sekä Kan­nemä­ki-Las­si­la-Pohjois-Haa­ga ja Mel­lun­mä­ki ‑aluei­den kehit­tämis­su­un­nit­gel­mat

Helsingis­sä on menos­sa tärkeä han­ke paran­taa esikaupunkialuei­ta asuinalueina. Siihen liit­tyy paljon täy­den­nys­rak­en­tamista ja ympäristön paran­tamista sekä liiken­ney­hteyk­siä. Han­kkeet kuu­losta­vat hyviltä, mut­ta yksi­tyisko­hti­in tutus­tu­mi­nen on luot­ta­mus­miehelle mah­do­ton­ta. Odot­te­len esit­te­lyä lau­takun­nas­sa, ehkä siitä saa parem­man kokon­aisku­van. Tämä on kuitenkin vas­ta suun­nit­telua, ei toimeen­pan­tavia päätöksiä.

Kuten edel­lisessä postauk­ses­sa sanoin, olisi hyvä ehostaa myös kan­takaupunkia, ihan vain veropo­h­jan tukemisek­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.2.2011”