Kannattaako tehdä tahallaan huonoa?

Olin eilen var­sin mie­len­kiin­toi­ses­sa Asun­to­ra­ken­ta­mi­syh­dis­tyk­sen (ARY) asun­to­po­liit­ti­ses­sa panee­lis­sa. Kun minä ja Vapaa­vuo­ri puol­sim­me raken­ta­mi­sen kes­kit­tä­mis­tä hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­teen, vas­ta-argu­ment­ti­na esi­tet­tiin met­ro­po­lin poh­jois­lai­dal­ta, että sil­loin asun­nois­ta tuli­si kal­lii­ta, eikä Sari Sai­raan­hoi­ta­jal­la oli­si varaa niis­sä asua.

On aivan per­vers­si aja­tus, että asun­to­ja pitäi­si raken­taa huo­noi­hin paik­koi­hin, jot­ta niis­tä tuli­si hal­po­ja. Jos siis raken­tai­sim­me kor­kei­ta ker­ros­ta­lo­ja Ämmäs­suon kaa­to­pai­kan vie­reen. Oli­si­vat aina­kin halpoja.

Jos meil­lä on ykkös­luo­kan, kak­kos­luo­kan ja kol­mos­luo­kan  aluei­ta, aja­tus, että pitäi­si raken­taa kol­mos­luo­kan alueil­le ja jät­tää par­jaat alu­eet raken­ta­mat­ta lii­an kal­lii­na joh­tai­si vain sii­hen, että asun­to­jen hin­nat kak­kos­luo­kan alueil­la nouse­vat. Jos taas raken­ne­taan eri­tyi­sen pal­jon ykkös­luo­kan alu­eel­le, näis­tä tulee kal­lii­ta, mut­ta kak­kos­luo­kan asun­not halpenevat.

Huo­noon paik­kaan raken­ta­mi­nen on yksin­ker­tai­ses­ti vain haaskausta.

115 vastausta artikkeliin “Kannattaako tehdä tahallaan huonoa?”

  1. Tär­kein­tä on luo­da jär­ke­vä kil­pai­lu­ti­lan­ne sekä kun­tien, asu­mis­muo­to­jen että raken­nut­ta­jien välil­le. Sii­nä kil­pai­lus­sa voit­ta­ja on asu­kas. Sään­te­ly lisää vain kustannuksia.

    Eli kaa­voi­te­taan reip­paas­ti radan­var­teen. Sii­nä on pal­jon etu­ja. Samal­la anne­taan raken­taa vapaas­ti myös muu­al­le, jol­loin radan­var­teen raken­ta­jat eivät pää­se vetä­mään välistä.

  2. Olin eilen var­sin mie­len­kiin­toi­ses­sa Asun­to­ra­ken­ta­mi­syh­dis­tyk­sen (ARY) asun­to­po­liit­ti­ses­sa panee­lis­sa. Kun minä ja Vapaa­vuo­ri puol­sim­me raken­ta­mi­sen kes­kit­tä­mis­tä huvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­teen, vas­ta-argu­ment­ti­na esi­tet­tiin met­ro­po­lin poh­jois­lai­dal­ta, että sil­loin asun­nois­ta tuli­si kal­lii­ta, eikä Sari Sai­raan­hoi­ta­jal­la oli­si varaa niis­sä asua.”

    Näh­däk­se­ni tähän asti argu­men­toin­ti on jär­keen­käy­pää. Sen jäl­keen aja­tus sumenee.

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  3. No ei kan­na­ta. Hel­sin­kiin ei pitäi­si, eikä koko seu­dul­le, raken­taa enää yhtää uut­ta isoa tai pien­tä asui­na­luet­ta, jon­ne ei ole kun­nol­lis­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä. Läh­tö­koh­dil­taan hyvä­kin alue voi­daan sil­lä pila­ta. Toi­saal­ta moni alue voi sil­lä myös saa­da uut­ta veto­voi­maa. Zuric­hin kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den meto­di­na asui­na­luei­den uudis­tuk­ses­sa on raken­taa ensim­mäi­sek­si rai­tio­vau­nu­lin­ja. Kaik­ki sujuu kuu­le­ma sen jäl­keen kuin itsestään.

  4. Tuos­sa “per­vers­sis­sä aja­tuk­ses­sa” on kui­ten­kin point­tin­sa. Mikä­li kiel­le­tään “huo­noi­hin” paik­koi­hin raken­ta­mi­nen, niin ainoas­taan “hyvät” raken­nus­pai­kat ovat sal­lit­tu­ja. Sal­lit­tu­ja paik­ko­ja on vali­tet­ta­van rajal­li­ses­ti. Kaik­ki kysyn­tä koh­dis­tuu “ykkös­luo­kan” paik­koi­hin. Hin­ta nousee.

    Vii­van alle jää se, että meil­lä ei ole pulaa raken­nus­ma­te­ri­aa­leis­ta eikä edes raken­ta­jis­ta, vaan pai­kois­ta joi­hin voi saa­da luvan rakentaa. 

    Eli kei­no teh­dä “hyvät” raken­nus­pai­kat koh­tuul­li­sem­man hin­tai­sek­si on altis­taa ne “huo­no­jen” raken­nus­paik­ko­jen kil­pai­lul­le. Ihmi­sil­lä kun on eri­lai­sia tar­pei­ta ja miel­ty­myk­siä, ja sen vuok­si hie­man eri­lai­set raken­nus­pai­kat ovat eri ihmis­ten mie­les­tä “ykkös­luok­kaa” ja “kol­mos­luok­kaa”.

    1. Meil­lä on pulaa raken­ta­mis­ka­pa­si­tee­tis­ta eikä ton­teis­ta. Sik­si niuk­kaa raken­ta­mis­ka­pa­si­teet­tias ei pitäi­si haas­kat­ra huo­noi­hin paikkoihin.

  5. Sai­si­ko täl­le hei­tol­le jotain perus­te­lu­ja? Omat koke­muk­set kyl­lä ker­to­vat että raken­nusa­lan työn­te­ki­jöi­tä on työt­tö­mä­nä paljon.

  6. Ode, muis­tan hämä­räs­ti kuul­lee­ni sinun jos­kus selit­tä­vän että suu­rin­piir­tein kaik­ki asian­tun­ti­jat ymmär­tä­vät että asun­to­lai­nan vero­vä­hen­nys ei las­ke asu­mis­ku­lu­ja, ja että tämän äkki­sel­tään epäin­tui­tii­vi­sen asian selit­tä­mi­nen äänes­tä­jil­le on lähes mah­do­ton­ta. Minus­ta tämä on ihan sama asia.

  7. Anteek­si valis­ta­kaa tie­tä­mä­tön­tä, miten voi samaan aikaan asun­not olla älyt­tö­män kal­lii­ta ja pulaa raken­ta­mis­ka­pa­si­tee­tis­ta? Eikö mark­ki­na­ta­lou­den pitäi­si rea­goi­da juu­ri hin­toi­hin niin, että lisää kapa­si­teet­tia? Eivät­kä hin­nat ole kor­keal­la juu­ri nyt, vaan kyl­lä ovat olleet jo aika pitkään.

    Ja mitä kapa­si­teet­tiin tulee, niin eikö vaik­ka tar­vit­taes­sa Itä-Euroo­pas­ta löy­dy raken­ta­jia, jos suo­ma­lai­sia raken­ta­jia ei ole tarpeeksi?

  8. Miten meil­lä voi olla pulaa raken­ta­mis­ka­pa­si­tee­tis­ta? Mitä puut­tuu? Rakennusmiehiä(tällä työt­tö­myys­pro­sen­til­la?), raken­nus­mes­ta­rei­ta (Agrico­lan­ka­dul­la oli­si talo mis­sä näi­tä voi­si kou­lut­taa), nos­tu­rei­ta vai raken­nus­tar­vik­kei­ta ja työkaluja?

    1. TTK:
      Miten raken­ta­mis­ka­pa­si­teet­ti on näin vajaa, kan­nat­taa kysel­lä. Onnek­si on EU. Koti­mai­set toi­met tar­jon­nan rajuoit­ta­mi­sek­si voi­daan aina ohit­taa ulko­mai­sel­la kapasiteetilla.

  9. Hal­pa asu­mi­nen reu­na-alueil­la perus­tu­nee hal­paan öljyyn ja sub­ven­toi­tuun yksi­tyi­sau­toi­luun. Jos liik­ku­mis­muo­to­jen epä­suo­rat kus­tan­nuk­set huo­mioi­daan — kuten tie­ten­kin pitäi­si huo­mioi­da — reu­na-alu­ees­ta saat­tai­si­kin tul­la kallis.

  10. Aina­kin Ete­lä-Suo­mes­sa tun­tuu sil­tä, että raken­nuk­sil­la on enää suo­ma­lai­nen työn­joh­to, var­si­nai­sen työn teki­jät ovat viro­lai­sia tai venä­läi­siä. Raken­ta­mi­sen hin­ta ei sil­ti ole vas­taa­vas­ti las­ke­nut ja yksi sel­vä syy sii­hen on kom­mu­ni­kaa­tio-ongel­mat, joi­den vuok­si aikaa kuluu ja vir­hei­tä tulee entis­tä enem­män. Eli työn­joh­ta­jat viron- ja venä­jän kie­li­kurs­seil­le, niin raken­ta­mi­sen laa­tu, hin­ta ja nopeus kohen­tu­vat olennaisesti!

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra väit­tää, että asun­to­jen hin­taa nos­taa niuk­ka raken­ta­mis­ka­pa­si­teet­ti. Tar­koit­taa­ko se sitä , että meil­lä on raken­ta­mi­ses­sa kil­pai­lun puu­tet­ta, lii­an vähän raken­ta­jia ? Ts. asun­to­jen kor­keam­mat hin­nat muu­hun Euroop­paan ver­rat­tu­na joh­tu­vat raken­nus­lii­kei­den suu­ris­ta voi­tois­ta. Tähän asti kor­kei­ta asun­to­jen hin­to­ja on seli­tet­ty kyl­mäl­lä ilmanalalla.

    Alla kak­si läh­de­viit­taus­ta asun­to­jen hin­toi­hin, ensim­mäi­nen Rans­kas­ta toi­nen Suomesta.

    http://www.orpi.com/

    http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_08_09_Tilasto_26_Vihavainen.pdf

  12. No ei kan­na­ta. Hel­sin­kiin ei pitäi­si, eikä koko seu­dul­le, raken­taa enää yhtää uut­ta isoa tai pien­tä asui­na­luet­ta, jon­ne ei ole kun­nol­lis­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä. Läh­tö­koh­dil­taan hyvä­kin alue voi­daan sil­lä pila­ta. Toi­saal­ta moni alue voi sil­lä myös saa­da uut­ta veto­voi­maa. Zuric­hin kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den meto­di­na asui­na­luei­den uudis­tuk­ses­sa on raken­taa ensim­mäi­sek­si rai­tio­vau­nu­lin­ja. Kaik­ki sujuu kuu­le­ma sen jäl­keen kuin itsestään.

    Juu­ri noin.

    Hel­sin­ki­läi­nen meto­di taas on mal­liin Laa­ja­sa­lo sel­vit­tää ensin 15 vuot­ta kaik­ki lii­ken­ne­vaih­toeh­dot ase­mat­to­mas­ta met­ros­ta köy­si­ra­taan, tul­la sii­hen tulok­seen että ratik­ka on hyvä, min­kä jäl­keen samaa asi­aa sel­vi­te­tään uudes­taan (YVA) noin vii­si vuot­ta. Sukel­lus­ve­nei­den Ystä­vät Ryn perus­ta­ja­jä­se­ne­nä har­kit­sen oikeus­toi­mia sii­tä joh­tuen että kau­ko­öäm­pöä­kin tuot­ta­va käy­tet­ty ydin­su­kel­lus­ve­ne on asiat­to­mas­ti jätet­ty tut­ki­mat­ta lii­ken­ne­vaih­toeh­to­na, vede­na­lai­nen lii­ken­ne tulee ottaa vakavasti!

    Sii­nä vai­hees­sa kun kis­kot noin 25 vuo­den pääs­tä sel­vi­tys­ten aloi­tuk­ses­ta saa­daan onkin sit­ten asuk­kaat ollut pai­kal­la 10 vuot­ta, rahoi­tus­lo­giik­ka arvon­nousun kaut­ta hukat­tu kun ton­tit on myy­ty ajat sit­ten, ja hir­veä park­ki­paik­ka­pu­la kun asuk­kaat on toi­mi­van jouk­ko­lii­ken­teen puut­tees­sa hank­ki­nut kol­me autoa per koti­ta­lous. Aset­tai­sin­kin otsi­kon kysy­myk­sen niin että kan­nat­tai­si­ko teh­dä jotain valmista?

  13. Tuos­sa “per­vers­sis­sä aja­tuk­ses­sa” on kui­ten­kin point­tin­sa. Mikä­li kiel­le­tään “huo­noi­hin” paik­koi­hin raken­ta­mi­nen, niin ainoas­taan “hyvät” raken­nus­pai­kat ovat sallittuja.”

    Kun kes­ki­tu­loi­sen asu­mis­ku­lu­tus on jo liki 40 % tulois­ta ja pie­ni­tu­loi­sen 70 % niin har­va on niin hul­lu, että sitoi­si itsen­sä val­tion ja raken­nus­liik­kei­den lypsettäväksi.
    Vain tyh­mim­mät teke­vät niin.

    Päät­tä­jät, kuten Osmo asu­vat alueil­la ‚jois­sa asun­to­jen hin­ta on yli­hin­noi­tel­tu ja he eivät halua luo­pua saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta, joten on mie­le­käs­tä säi­lyt­tää asun­to­jen hin­ta maksimissaan.
    Tyt­tä­re­ni muut­ti kepu­lan­di­aan sai oitis kun­nal­ta 1200 m² ton­tin 10000 eurol­la ja raken­si mie­hen­sä kans­sa 170 m² talon n 150000 eurolla.Eikä mat­kaa pal­ve­lui­hin ole kuin 1–2 km.
    Sama mak­sai­si Hel­sin­gis­sa 6–700000 euroa.

  14. Käsit­tääk­se­ni raken­nus­liik­keet myös “pant­taa­vat” asun­to­ja, jos eivät saa myy­tyä nii­tä pyy­tä­mään­sä yli­hin­taan. Sii­hen pitäi­si puut­tua voi­mak­kaas­ti. Käy­tän­nös­sä alal­la on lii­an vähän kil­pai­lua ja lii­an iso­ja yri­tyk­siä. Jos oli­si useam­pia ja pie­nem­piä toi­mi­joi­ta alal­la, eivät fir­mat voi­si raken­taa varas­toon asun­to­ja ja toi­saal­ta he eivät voi­si teh­dä nykyi­sen­lais­ta hil­jais­ta sopi­mus­ta asun­to­jen pyyn­ti­hin­nois­ta. Isot raken­nus­liik­keet myös kil­pai­lut­ta­vat ali­hank­ki­jan­sa kuo­li­aak­si ja pie­net fir­mat eivät pää­se maan nykyi­sil­lä hin­noil­la edes yrit­tä­mään ja toi­saal­ta kun­tien kaa­voit­ta­mat ton­tit ovat lii­an iso­ja, jot­ta pie­ni fir­ma voi­si ottaa pro­jek­tin raken­net­ta­vak­si. Pie­nem­mis­sä liik­keis­sä on myös se etu, että ali­hank­ki­joi­den ket­ju lyhe­nee. Poh­joi­se­mai­set raken­nus­liik­keet ovat käsit­tääk­se­ni maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa­kin isoja.
    Suo­mes­sa muu­ten­kin maal­la kei­not­te­lul­la tun­tu­vat aika monet fir­mat teke­vän bis­nes­tä, joi­den jul­ki­seen ima­goon se ei tun­nu sopi­van. On Ike­aa, Rau­ta­kir­jaa, Kes­koa, on seu­ra­kun­tia jne. Sie­tää miet­tiä, mik­si ruo­ka­kau­pan pää­bis­nes onkin kiinteistökehittäminen.
    Jotain tuol­le ongel­ma­vyyh­dil­le pitäi­si teh­dä. Kuin­ka pal­jon esi­mer­kik­si kutien vir­ka­mie­het ja val­tuu­te­tut ovat ede­saut­ta­mas­sa kyseis­ten fir­mo­jen toi­mi­mis­ta, on sit­ten toi­nen jut­tu. Luu­len, että kyt­kök­siä on pal­jon, oli ne sit­ten viral­li­sia tai epävirallisia.

  15. Avai­na­sia asu­mi­sen hin­nas­sa on tont­ti­maan hin­ta, johon kaa­voi­tus­mo­no­po­li halu­tes­saan pys­tyy olen­nai­ses­ti vai­kut­ta­maan. Jos pel­käs­tä oikeu­des­ta raken­taa johon­kin paik­kaan jou­du­taan mak­sa­maan sato­ja euro­ja per neliö, ei Sari Sai­raan­hoi­ta­jal­la ole miten­kään varaa asu­mi­seen ko pai­kas­sa aina­kaan ilman mer­kit­tä­viä tukia. Ja on ihan hul­lua yllä­pi­tää moni­mut­kais­ta tuki­jär­jes­tel­mää paik­kaa­maan vikaa, joka on itse aiheutettu. 

    Päät­tä­jien tuli­si taju­ta, että tont­ti­maan hin­ta kas­vu­kes­kuk­sis­sa on aivan lii­an kor­kea ja asial­le on vält­tä­mä­tön­tä teh­dä jota­kin. Sii­hen on mah­dol­lis­ta vai­kut­taa olen­nai­ses­ti jos vain halutaan.

  16. Nyt Osmol­la sume­nee aja­tus: “Meil­lä on pulaa raken­ta­mis­ka­pa­si­tee­tis­ta eikä ton­teis­ta. Sik­si niuk­kaa raken­ta­mis­ka­pa­si­teet­tias ei pitäi­si haas­kat­ra huo­noi­hin paikkoihin.”

    Totuus on se, että Hel­sin­gin har­ras­ta­ma tont­ti­po­li­tiik­ka, sekä tapa jakaa vähät­kin ton­tit vain gryn­de­reil­le, on joh­ta­nut tont­ti­pu­laan ja asun­to­jen hin­to­jen sekä vuo­krien kar­kaa­mi­seen sen Sari Sai­raan­hoi­ta­jan tavoittamattomiin. 

    Osmo koet­taa kovas­ti teh­dä mus­tas­ta val­kois­ta kun on itse yhte­nä päät­tä­jä­nä ollut luo­mas­sa tuo­ta gryn­de­reil­le ja kau­pun­gil­le niin kovin tuot­toi­saa hinnankorotusautomaattia. 

    Raken­ta­mis­ka­pa­sit­teet­tia Suo­mes­ta löy­tyy, ja jos Hel­sin­ki sai­si kaa­voi­tet­tua kym­me­nien tuhan­sien asun­to­jen tont­ti­va­ran­non, niin hin­nat­kin alkai­si­vat tasaan­tua. Mut­ta gryn­de­rei­den kans­sa tii­viis­ti kavee­raa­vat ja näi­den talu­tus­nuo­ras­sa kul­ke­vat polii­tik­kom­me tuher­ta­vat mitä tuher­ta­vat eikä edes vir­ka­mies­kun­ta pys­ty asi­aa kor­jaa­maan hei­kon poliit­ti­sen ohjauk­sen vuok­si. Raken­nus­liik­keil­le on kan­nat­ta­vaa raken­taa vähem­män ja myy­dä ne kal­liil­la, siis kym­me­nien pro­sent­tien kat­teil­la, kuin raken­taa enem­män ja myy­dä ne pie­nem­mäl­lä kat­teel­la. Tont­ti­pu­la siis menee suo­raan asun­to­jen neliöhintoihin

    1. Hel­sin­ki kaa­voit­taa niin nopeas­ti kuin pys­tyy. Tont­tien “jaka­mi­nen vain gryn­de­reil­le” ei tark­kaan ottaen pidä paik­kaan­sa (gryn­de­ri= perus­ta­jau­ra­koi­ja) mut­ta jotain sii­nä asias­sa mät­tää pahas­ti. Asun­to­jen hin­noil­le ei oikein voi mitään, kun niin moni haluai­si asua Hel­sin­gis­sä. Pitäi­si­kö teh­dä vas­ten­mie­li­sem­pää ympäristöä?

  17. Raken­nusa­lan työt­tö­myys on 18.5% ja pal­kan­ko­ro­tus­vaa­ti­muk­set sen mukai­ses­ti 3,5% täl­le vuo­del­le. Ilmei­ses­ti neu­vot­te­li­joi­den koro­tus­vaa­ti­muk­sen etu­merk­ki on vahin­gos­sa lip­sah­ta­nut vää­rin päin.

  18. Kysy­mys on kai sii­tä että miten mää­ri­tel­lään hyvä ja huo­no raken­nus­paik­ka. Jol­le­kin toi­sel­le hyvä on vain hyvät lii­ken­neyh­tey­det ja lyhyt mat­ka töi­hin ja huvei­hin. Jol­le­kin toi­sel­le hyvä on mah­dol­li­sim­man kau­ka­na niis­tä. Hel­sin­gin seu­dul­la asun­to­jen hin­taa sekä hyvi­sä että huo­nois­sa pai­kois­sa nos­taa se että se on ainoa kau­pun­ki­seu­tu jos­sa työ­mark­ki­noi­la on todel­lis­ta imua ja myös pari­suh­de­mark­ki­nat toi­mi­vat. Eli kär­jis­täen Sari sai­raan­hoi­ta­jan ei ole pak­ko olla yksin vaan otta­jia joka pys­tyy tur­vaa­maan hyvän elin­ta­son riit­tää, vaa­tii vain kyky­jä erot­taa rehel­li­sis­sä aikeis­sa olevat.

    Mut­ta sii­nä mie­les­sä on jär­ke­vin­tä ensin raken­taa rato­jen var­ret ja kun tila nii­den var­rel­ta on lop­pu kat­soa mihin uusia rato­ja kan­nat­taa sijoit­taa. Kun mat­kus­taa junal­la pk-seu­dul­la niin usein sitä ihmet­te­lee nii­den pel­to­jen ja met­sien mää­rää. Sen­si­jaan moot­to­ri­tei­den var­rel­le mah­dol­li­si­man melui­siin ja likai­siin paik­koi­hin viit­si­tään kyl­lä rakentaa.

  19. Raken­nusa­lal­la esiin­tyy aina kausi­työt­tö­myyt­tä ja toi­saal­ta osa duu­na­reis­ta ovat kor­tis­tos­sa mut­ta teke­vät pimeäs­ti töi­tä. Alan käy­tän­tö­jä sopi­si vähän oikaista.

    1. Osa “raken­nusa­lan” työt­tö­mis­tä on myös täy­sin ammat­ti­tai­dot­to­mia tai työ­ky­vyt­tö­miä. Tämä sel­vi­si aika­naan, kun työt­tö­mien raken­nus­mies­ten kor­tis­to käy­tiin läpi.
      Työt­tö­myyt­tä on tie­tys­ti si8ellä, min­ne ei mitään rta­ken­ne­ta, mut­ta Hel­sin­gis­tä ei kyl­lä löy­dy mon­ta­kaan työ­ha­luis­ta, ‑kykyis­tä ja ammat­ti­tai­tois­ta työ­tön­tä rakennusmiestä.

  20. Asias­sa mät­tää se, että kun­nal­la on kaa­voi­tus­mo­no­po­li ja kun­nan asiois­ta vii­me kädes­sä päät­tä­vil­lä kun­nan asuk­kail­la on nim­by-vaih­de pääl­lä. Jos omis­tan asun­non Hel­sin­gis­sä ja sin­ne yhtäk­kiä kaa­voi­te­taan val­ta­vas­ti uusia asun­to­ja ja ne asun­not raken­ne­taan (kos­ka myyn­ti­hin­ta joka tapauk­ses­sa on kor­keam­pi kuin jos­sain Taka-hikiäl­lä), niin minä häviän. Häviän vie­lä enem­män kuin mitä se oman asun­to­ni hin­nan arvon las­ku on, kos­ka nopea kaa­voi­tus tar­koit­taa sitä, ettei maas­ta saa­da kupat­tua kor­ke­aa hin­taa kau­pun­gil­le, min­kä vuok­si minä jou­dun mak­sa­maan kor­keam­paa veroa. 

    Pal­jon uusia asun­to­ja = minun omai­suu­te­ni arvo las­kee + asu­mis­väl­jyy­te­ni las­kee + kun­nal­lis­ve­ro­ni nousee. Ei siis ihme, että ei ole kovin suur­ta kan­san­lii­ket­tä inu­mas­sa polii­tik­ko­jen ja gryn­de­rei­den avio­lii­ton pur­ka­mi­sen puo­les­ta. Asun­to­ja omis­ta­mat­to­mat kun­nas­sa asu­vat ovat a) opis­ke­li­jat, joil­la ei vält­tä­mät­tä ole edes äänes­ty­soi­keut­ta, kos­ka viral­li­ses­ti asu­vat jos­sain muu­al­la, b) syr­jäy­ty­neet köy­hät, jot­ka eivät juu­ri vaa­li­uur­nil­le vai­vau­du, eikä heil­le asun­to­jen hin­noil­la muu­ten­kaan ole väliä, kos­ka joku muu ne mak­saa kui­ten­kin ja c) nyt vuo­kral­la asu­vat, mut­ta asun­non ostoa havit­te­le­vat työs­sä käy­vät. Tämä ryh­mä c ja sen tuki­ryh­mä d) kun­nan ulko­puo­lel­la asu­vat, mut­ta sin­ne muut­taa halua­vat ovat poliit­ti­ses­ti niin heik­ko­ja, ettei hei­dän tuel­laan mitään saa­da aikaiseksi. 

    Kaik­ki siis puhu­vat asun­to­pu­las­ta ja kal­liis­ta asun­nois­ta, mut­ta käy­tän­nös­sä niil­le, jot­ka asiois­ta vii­me kädes­sä päät­tä­vät, asial­la ei ole niin kovin suur­ta mer­ki­tys­tä ja jos jotain, niin asun­to­jen hin­to­jen raju las­ku oli­si heil­le vain huo­no asia. Puhe on siis halpaa.

  21. Hel­sin­ki saat­taa kaa­voit­taa “niin nopeas­ti kuin pys­tyy”. Vel­ton vir­ka­mies­kun­nan ja puut­tu­van poliit­ti­sen ohjauk­sen vuok­si tuon niin nopeas­ti kuin pys­tyy tar­koit­taa kui­ten­kin hel­ve­tin hitaasti. 

    Olen sen ver­ran pal­jon jou­tu­nut kapun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton kans­sa kah­den­kym­me­nen vii­me vuo­den aika­na asioi­maan, että enpä tie­dä tois­ta yhtä Bres­ne­vin aikai­sel­la mal­lil­la toi­mi­vaa vir­ka­ko­neis­toa kuin siel­lä on. Vir­ka­mies­ten aika kuluu itses­tään­sel­vyyk­sis­tä kir­joi­tet­ta­vien lausun­to­jen anta­mi­seen toi­sil­le viras­toil­le tai itses­tään­sel­vyyk­sis­tä kir­joi­tet­ta­vien lausun­to­jen pyy­tä­mi­seen muil­ta viras­toil­ta. Nuo kaik­ki lausun­not voi­tai­siin antaa ja kir­ja­ta yhdes­sä yhtei­ses­sä suun­nit­te­lu­ko­kouk­ses­sa jos tah­toa ja tai­toa olisi. 

    Tont­tien jaka­mi­nen suu­ril­le raken­nus­liik­keil­le on se joka mät­tää. Jos kau­pun­ki haluai­si edis­tää kor­kea­laa­tuis­ta ja koh­tuu­hin­tais­ta asun­to­tuo­tan­toa, se suo­si­si tont­tien jaka­mis­ta suo­raan perus­tet­ta­vil­le asun­to-osa­keyh­tiöil­le (= tule­vien asuk­kai­den ryh­mä­ra­ken­ta­mis­ta) tai jopa itse perus­taa asun­to­yh­tiöi­tä ja kil­pai­lut­taa asuk­kai­den puo­les­ta urakoitsijat. 

    Kun kes­kus­te­lin niin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton kuin kiin­teis­tö­vi­ras­ton kans­sa mik­si kau­pun­ki ei suo­si tuol­lais­ta parem­paa laa­tua hal­vem­mal­la tuot­ta­vaa mal­lia, vas­taus oli, että se teet­täi­si vir­ka­mie­hil­lä enem­män töi­tä. Velt­to vir­ka­mies­kun­ta halu­aa pääs­tä hel­pol­la ja on ulkois­ta­nut teh­tä­vi­ään gryn­de­reil­le joi­den pro­jek­ti-insi­nöö­rit teke­vät osin vir­ka­mie­hil­le kuu­lu­via töi­tä. Vir­ka­mie­hil­le ja lau­ta­kun­nil­le jää vain pää­tök­siin lei­man lyö­jän teh­tä­vä. Mikä sopii vir­ka­mie­hil­le ja asiois­ta mitään ymmär­tä­mät­tö­mil­le polii­ti­koil­le (päät­tä­jil­le)

  22. Osmo:

    Hel­sin­ki kaa­voit­taa niin nopeas­ti kuin pystyy. 

    Tar­koi­tat var­maan, että Hel­sin­ki kaa­voit­taa niin nopeas­ti kuin vaan Hel­sin­gin kau­pun­gin kaa­voi­tus­osas­to pystyy?

    Pitäs­kö antaa mui­den­kin vähän kaavoittaa?

  23. Minä en näe mitään eri­tyis­tä ongel­maa sii­nä, että asun­not ovat jos­sain tie­tys­sä kau­pun­gin­osas­sa tai edes koko Hel­sin­gis­sä kal­lii­ta. Ongel­ma on sii­nä, että mis­sään pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei ole koh­tuu­hin­tai­sia asuntoja. 

    En kek­si mitään hyvää perus­tet­ta sil­le, että uusien asun­to­jen pitäi­si mak­saa jos­sain Van­taan lähiös­sä juu­ri­kaan enem­pää kuin muu­al­la Suo­mes­sa, maa­ta riit­täi­si kai­kil­le pk-seu­dul­la­kin. Jos koh­tuul­li­sil­la lii­ken­neyh­teyk­sil­lä varus­te­tus­ta lähiös­tä sai­si uuden asun­non vaik­ka 2500–2800 euroa/m2 ja ihmi­set sil­ti haluai­si­vat mak­saa Kata­ja­no­kan asun­nois­ta 6000 euroa/m2, asias­sa ei oli­si mitään ongelmaa.

    Osa­syyl­li­nen kor­ke­aan hin­ta­ta­soon on var­mas­ti se, että raken­nus­liik­keil­le ei ole kil­pai­li­jaa pien­ta­lo­tont­tien huo­nos­ta tar­jon­nas­ta joh­tuen. Muu­al­la Suo­mes­sa on useim­mil­la ihmi­sil­lä vaih­toeh­to­na ker­ros- tai rivi­ta­loa­su­mi­sel­le oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­mi­nen aina­kin osit­tain itse, mikä lisää kil­pai­lua. Pk-seu­dul­la­kin pitäi­si pyr­kiä kil­pai­lun lisää­mi­seen paran­ta­mal­la mah­dol­li­suuk­sia oma­toi­mi­ra­ken­ta­mi­seen ja sel­lai­siin koh­tei­siin, joi­ta pie­net­kin fir­mat pys­ty­vät rakentamaan.

    Jos­sain mää­rin se tie­tys­ti joh­tai­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajaan­tu­mi­seen, mut­ta parem­pi oma­ko­ti­ta­lo Espoos­sa on kuin Nurmijärvellä.

  24. Työt­tö­myyt­tä on tie­tys­ti si8ellä, min­ne ei mitään rta­ken­ne­ta, mut­ta Hel­sin­gis­tä ei kyl­lä löy­dy mon­ta­kaan työ­ha­luis­ta, ‑kykyis­tä ja ammat­ti­tai­tois­ta työ­tön­tä rakennusmiestä.”

    Heh, omas­ta koke­muk­ses­ta voin ker­toa, että työk­kä­ri ei ole kiin­nos­tu­nut kenen­kään ammatti.Minulta ei ole vie­lä vuo­den aika­na kysyt­ty ker­taa­kaan mitä osaan.
    Minul­ta kyl­lä kysyt­tiin onko minul­la tuli­työ­lu­paa, VTT:n mär­kä­ser­ti­fi­kaat­tia etc eli on mah­dol­lis­ta, että minut on luo­ki­tel­tu ammat­tia­tai­dot­to­mak­si rakennusmieheksi .
    Eli ammat­ti­tao­don kar­toi­tus on tätä luokkaa

    Kol­men minuu­tin tapaa­mi­si­sia ei kenen­kään ammat­ti­tai­toa ei ehdo­tä arvioimaan.

    Työk­kä­rin toi­min­ta on tasoa Knal­li ja sateenvarjo

  25. Kysy­mys: onko mis­sään maa­il­mal­la lakia, joka vel­voit­taa raken­ta­mi­sen aloit­ta­mi­sen tie­tyn ajan sisään kaa­van myöntämisestä? 

    Entä onko Vapaa­vuo­ren aja­tus kaa­va­va­li­tus­ten rajoit­ta­mi­ses­ta (tai aina­kin nii­den käsit­te­ly­ai­ko­jen koh­tuul­lis­ta­mi­ses­ta) eden­nyt mihinkään?

  26. Yksin­ker­tai­nen kysymys:
    Jos ker­ran raken­ta­mi­nen tök­kii, niin mis­tä saan ker­ros­ta­lo ton­tin, jol­la voin tuo­da kai­vin­ko­neet vaik­ka sano­taan ensi vii­kol­la, pis­tä­mään taloa pys­tyyn jou­luk­si. Sel­lai­nen jos­sa on val­mis ase­ma­kaa­va ja tar­vit­see vain hakea rakennuslupa.

    Yri­tin etsiä kau­pun­gin sivuil­ta tätä vas­taa­vaa lis­taa, mitä tont­te­ja on mil­lä hin­nal­la valmiina.
    http://www.janakkala.fi/fi/asuminen_ja_arki/tonttitarjonta/kerrostalotontit/kerrostalotonttien_luettelo/

    Jos vir­ka­mie­het eivät kyke­ne (viit­si tai halua) itse piir­tä­mään noi­ta kaa­vo­ja, niin lau­ta­kun­ta tilaa ne sit­ten vaik­ka ark­ki­teh­ti­toi­mis­toil­ta. Perus­te, että kaa­voi­tus­vir­ka­mie­het eivät ehdi ei todel­la­kaan kelpaa.

    1. Val­mii­ta tont­te­ja ei makuu­te­ta raken­ta­mat­to­ma­na. Nii­tä tulee aika-ajoin tar­jou­kil­pai­luun. Sii­tä vain teke­mään uskot­ta­va tar­jous ja vähän parem­pi kuin muut.

  27. Nyt vaa­di­taan Osmol­ta perus­te­lu­ja sil­le, ettei­vät ton­tit ole Hel­sin­gis­sä raken­ta­mi­sen pullonkaula.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin 2010 tont­tiar­pa­jai­siin osal­lis­tui 1 308 per­het­tä, joil­le rajoi­tuk­se­na oli, että pitää olla hel­sin­ki­läi­nen lap­si­per­he. Jaet­ta­vaa oli­kin hulp­peat 67 tonttia.

    Tämän ver­ran löy­tyy siis ton­tin tar­vit­si­joi­ta pel­käs­tään Hel­sin­gis­tä vaik­ka 500 m² maa­pa­lan vuo­kra on pöy­ris­tyt­tä­vät 3000–3800 € vuodessa.

  28. Eli siis ton­tit anne­taan lii­an hal­val­la tai/ja nii­tä kaa­voi­te­taan lii­an vähän.

    Nor­maa­lis­ti miels­tä­ni Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa pitäi­si olla pari tont­tia raken­ta­mat­to­ma­na varas­tos­sa. Kun näin ei ole minun miels­tä syyt­tä­vä sor­mi kään­tyy Hel­sin­kiä kohti. 

    Tie­ten­kin jos tavoit­tee­na on jakaa nämä ton­tit esim. vir­ka­mies­ten illa­lis­ten suh­tees­sa, vapaa­ta kil­pai­lua ehkäi­se­vä “kil­pai­lu­tus” jär­jes­tel­mä on hyvä. Mie­les­tä­ni se että tont­tien vuo­kra tai hin­ta ase­te­taan siten, että mene­vät juu­ri ja juu­ri kau­pak­si ja peri ei mene heti, joi­den hin­taa voi­daan sit­ten tiput­taa oli­si oikein.

    Onhan se kau­pun­gin vir­ka­mie­hel­le hel­po­mi käy­dä vil­kai­se­mas­sa pel­toa ja pis­tää sii­hen “kil­pai­lu” pääl­le, kuin itsee hoi­taa kaa­voi­tus kuntoon.

  29. ” Yksin­ker­tai­nen kysymys:
    Jos ker­ran raken­ta­mi­nen tök­kii, niin mis­tä saan ker­ros­ta­lo ton­tin, jol­la voin tuo­da kai­vin­ko­neet vaik­ka sano­taan ensi vii­kol­la, pis­tä­mään taloa pys­tyyn jou­luk­si. Sel­lai­nen jos­sa on val­mis ase­ma­kaa­va ja tar­vit­see vain hakea rakennuslupa.”

    Nämä vii­saat päät­tä­jäm­me, joi­hin Osmo­kin kuu­luu, ovat vii­sau­des­saan päät­tä­neet, ettei tont­te­ja jae­ta tuol­la tapaa. He valit­se­vat ton­tin saa­jak­si raken­nus­liik­keen, joka mak­saa ton­tis­ta hui­maa neliö­hin­taa, teet­tää sii­hen huo­no­laa­tui­sen talon mah­dol­li­sim­man hal­val­la (=siis ulko­lai­sel­la työ­voi­mal­la) ja myy asun­not huip­pu­kal­liil­la kun kysyn­tä on niin kovaa, ettei laa­dul­la tar­vit­se kil­pail­la ja sil­ti saa pyy­tä­män­sä hinnan

    Päät­tä­jäm­me ovat vii­sau­des­saan pitä­neet huo­len, ettei tar­jon­ta pää­se koh­taa­maan kysyn­tää enää edes taan­tu­mas­sa, 90 luvun lamas­sa­han hin­nat las­ki­vat yli­tar­jon­nan vuok­si, ja sii­tä oppi­nee­na raken­nus­liik­keet kyy­kyt­tä­vät poliit­tik­ko­ja tah­ton­sa mukaan yllä­pi­tä­mään niuk­kuut­ta jot­tei asun­to­ra­ken­ta­mi­sen kat­teis­ta tar­vit­se tinkiä.

  30. Ville_
    Olet­ko kat­so­nut sivut
    http://www.hel.fi/hki/Kv/fi/tontit/ilmoittautumismenettely

    Asun­to­tont­te­ja raken­nut­ta­ja­ve­toi­sil­le hank­keil­le ja ryhmärakentamishankkeille

    Hel­sin­ki tar­jo­aa asun­to­tont­te­ja varat­ta­vak­si ilmoit­tau­tu­mis- ja neu­vot­te­lu­me­net­te­lyl­lä Mal­mil­ta, Vuo­saa­res­ta, Suu­ta­ri­las­ta ja Suur­met­sän Alppikylästä.”

  31. Itse en aina­kaan usko, että vapaas­ta radan­var­si­ti­las­ta tuli­si lähiai­koi­na sel­lai­nen pula, että se joh­tai­si asun­to­jen hin­nan nousuun. Run­saas­ti vapaa­ta raken­nus­maa­ta löy­tyy esi­mer­kik­si Espoon kes­kuk­sen ja Kirk­ko­num­men välil­tä, Kehä­ra­dan var­res­ta, Kera­van ja Jär­ven­pään välil­tä sekä Kera­va-Nik­ki­lä-välil­tä. Kai­kis­ta näis­tä on muu­ten Hel­sin­gin kes­kus­taan lyhyem­pi mat­ka-aika jouk­ko­lii­ken­teel­lä kuin Öster­sun­do­mis­ta. Myös Kirk­ko­num­mi-Siun­tio-väli on täy­sin hyödyntämättä.

  32. O.S:“Asuntojen hin­noil­le ei oikein voi mitään, kun niin moni haluai­si asua Helsingissä.”

    Jokin täs­sä hai­see ja pahas­ti. Miten asun­not voi­vat olla tääl­lä kal­liim­pia kuin rans­ka­lai­sis­sa vie­lä Hel­sin­kiä suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa? Et voi miten­kään perus­tel­la kal­leut­ta asumistiheydellä.

    Soi­nin­vaa­ra tie­tää var­mas­ti raken­nusa­laan liit­ty­vis­tä kyt­kök­sis­tä enem­män kuin halu­aa jul­kis­taa. Näin vaa­lien alla oli­si hyvä tuo­da ne kaik­ki esille.

  33. Osmo: “Hel­sin­gis­sä ton­tin­luo­vu­tuseh­toi­hin lai­te­taan, että rakent5aminen on aloi­tet­ta­va määräajassa.”

    Niin lai­te­taan, mut­ta jos raken­ta­mis­ta ei aloi­ta mää­rä­ajas­sa, niin 80 % tapauk­sis­ta myön­ne­tään näkö­jään 1–3 vuot­ta lisä­ai­kaa. Syy­nä mm. “omis­tusa­sun­to­jen mark­ki­na­ti­lan­ne” (hin­nat nous­seet lii­an vähän?)

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2010/Kv_2010-03–09_Klk_05_El/94EF2315-3EAF-4592-A9B1-2A61D9C823E1/Vuoden_2009_lopussa_paattyneiden_asuntotonttien_va.html

  34. Ilpo Per­naa, mitä ihmeen teke­mis­tä kau­pun­gin kool­la on hin­to­jen kans­sa. Hin­nat mää­räy­ty­vät kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan jol­loin on ihan mah­dol­lis­ta että suu­res­sa­kin kau­pun­gis­sa on pal­jon tar­jon­taa ja vähän kysyn­tää. Esi­merk­ki­nä vaik­ka Ber­lii­ni jota usein meil­lä­kin käy­te­tään iha­na­na esi­merk­ki­nä edul­li­ses­ta asu­mi­ses­ta. Jon­kun pus­sis­ta on kui­ten­kin sekin yli­tar­jon­ta aika­naan rahoitettu.

  35. Jokin täs­sä hai­see ja pahas­ti. Miten asun­not voi­vat olla tääl­lä kal­liim­pia kuin rans­ka­lai­sis­sa vie­lä Hel­sin­kiä suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa? Et voi miten­kään perus­tel­la kal­leut­ta asumistiheydellä.”

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la raken­ta­mi­nen on kes­ki­tet­ty muu­ta­mal­le suu­rel­le toi­mi­jal­le. Ne osaavt pela­ta kes­ke­nään niin ettei omaa eikä toi­sen busi­ness­ta pila­ta kilapilulla.

    Aikai­sem­min suu­ret raken­nus­liik­ket ja puo­lu­eet eli­vät sym­bioo­sis­sa, raken­nus­liik­keet mak­soi­vat puo­lueil­le raken­nusoi­keu­des­ta poliit­tis­ten voi­ma­suh­tei­den mukaan ja esti­vät kil­pai­lun ja taka­si­vat raken­ta­jien voitot.

    Tänä päi­vä­nä suh­det­ta on vai­keam­pi sel­vit­tää sil­lä raha­lii­ken­ne voi tapah­tua ulkomailla.

  36. En ymmät­tä mikä vel­vol­li­suus Hel­sin­gil­lä on muka tuot­taa niin pal­jon asun­to­ja, että hin­nat läh­tee las­kuun. Ei sin­ne pak­ko muut­taa, jos hin­nat tun­tuu korkealta.

    Var­maan­kin jos halu­aa hin­nat las­kuun niin oli­si hyvä esim. ajaa työ­pai­kat pois.

  37. Osmo, jos jon­kun asian mark­ki­na­hin­ta on kor­kea, se ei vie­lä vält­tä­mät­tä tar­koi­ta sitä, että se oli­si joten­kin hyvää. Jos Suo­mes­ta ei yhtäk­kiä sai­si muu­ta ruo­kaa kuin pet­tu­lei­pää, ja sitä­kin vain yhdel­tä val­mis­ta­jal­ta, oli­si sen hin­ta var­mas­ti pil­vis­sä. En sil­ti teki­si sii­tä vie­lä sitä joh­to­pää­tös­tä, että ihmi­set halua­vat nime­no­maan pettuleipää.

    Ei asun­to­jen hin­to­ja toki kan­na­ta las­kea sil­lä, että teh­dään asui­nym­pä­ris­tös­tä huo­nom­paa. Eikä ole tar­peen­kaan, hyvien­kin aluei­den hin­nat las­ke­vat, kun raken­ne­taan riit­tä­väs­ti vie­lä parem­pia aluei­ta. Tai edes huo­nom­pia aluei­ta, niin jokai­nen voi itse miet­tiä, kuin­ka pal­jon halu­aa asu­mi­seen­sa panostaa.

    Ainoa kes­tä­vä rat­kai­su asun­to­jen kor­kei­siin hin­toi­hin on riit­tä­vä raken­ta­mi­nen. Nopeas­ti ja hel­pos­ti ongel­ma ei var­mas­ti rat­kea, kun ali­tar­jon­ta on jat­ku­nut pit­kään, mut­ta sitä suu­rem­mal­la syyl­lä pitäi­si poh­tia kaik­kia mah­dol­li­sia kei­no­ja tar­jon­nan ja kil­pai­lun lisäämiseen.

  38. Suojavyöhyke:“mitä ihmeen teke­mis­tä kau­pun­gin kool­la on hin­to­jen kanssa.”

    Kyl­lä sil­lä on , kos­ka useim­mi­ten on myös kyse suu­res­ta asu­kas­ti­hey­des­tä. Esim. Nizzas­sa, jon­ka lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­tä O.S:kin kehuu, on maa­ila­man suu­rim­pia asu­kas­ti­heyk­siä. Ja asun­to­jen neliö­hin­nat hal­vem­pia kuin Helsingissä.

    Se koi­ra äläh­tää, johon kalik­ka kalah­taa, pätee­kö tämä nimi­merk­kiin ja O.S:aan?

    Lii­an van­ha valot­taa Hel­sin­gin raken­nus­käy­tän­töä, eikö Kor­vo­laa kiin­nos­ta ? Mis­sä vii­pyy ylen tut­ki­va jour­na­lis­mi? Vai ovat­ko kes­kiös­sä vää­rät puolueet?

  39. Vesa: “… Zuric­hin kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den meto­di­na asui­na­luei­den uudis­tuk­ses­sa on raken­taa ensim­mäi­sek­si raitiovaunulinja…”

    Kuu­los­taa jär­ke­väl­tä. Tätä yri­tet­tiin tol­kut­taa espoo­lai­sil­le päät­tä­jil­le, mut­ta eivät uskoneet.

    Osmo: “Meil­lä on pulaa raken­ta­mis­ka­pa­si­tee­tis­ta eikä tonteista…”

    Tont­tien hin­to­ja seu­ra­tes­sa täy­tyy myön­tää, etten usko tuo­hon pätkääkään. 😀 😀 😀 

    Samu­li: “…miten voi samaan aikaan asun­not olla älyt­tö­män kal­lii­ta ja pulaa raken­ta­mis­ka­pa­si­tee­tis­ta? Eikö mark­ki­na­ta­lou­den pitäi­si rea­goi­da juu­ri hintoihin…”

    Mark­ki­na­ta­lous rea­goi­si­kin, jol­loin kulut­ta­ja­hin­nat las­ki­si­vat. Asun­to­bis­nes elää Suo­mes­sa yhä sään­te­ly­ta­lou­den aikaa.

    KariS: “…Tont­tien jaka­mi­nen suu­ril­le raken­nus­liik­keil­le on se joka mät­tää. Jos kau­pun­ki haluai­si edis­tää kor­kea­laa­tuis­ta ja koh­tuu­hin­tais­ta asun­to­tuo­tan­toa, se suo­si­si tont­tien jaka­mis­ta suo­raan perus­tet­ta­vil­le asun­to-osa­keyh­tiöil­le (= tule­vien asuk­kai­den ryhmärakentamista)…”

    Kyse on laa­jem­min sodan­jäl­kei­sen Suo­men pää­oma­mark­ki­noi­den huo­nos­ta tilas­ta. Ennen sotia asun­not yksin­ker­tais­taen raken­net­tiin yksi­tyi­sel­lä pää­omal­la myyn­tiin, omal­la pää­omal­la (asoy) itsel­le tai firman/kunnan pää­omal­la työ­suh­dea­sun­noik­si. Raken­nut­ta­jal­la oli int­res­si val­voa rakentajaa. 

    Sotien jäl­keen val­lal­la ollut gryn­de­ri­ve­toi­nen raken­ta­mi­nen ei tuo­ta laa­du­kas­ta tuo­tet­ta. Se ei ole kui­ten­kaan gryn­de­rien vika, vaan suo­ma­lai­sen yksi­tyi­sen pää­oman puu­te on syy­nä. Käy­tän­nös­sä kor­kea pää­oma­ve­ro­tus on aja­nut mei­dät tähän tilanteeseen.

  40. Jokin täs­sä hai­see ja pahas­ti. Miten asun­not voi­vat olla tääl­lä kal­liim­pia kuin rans­ka­lai­sis­sa vie­lä Hel­sin­kiä suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa? Et voi miten­kään perus­tel­la kal­leut­ta asumistiheydellä.

    Kyse ei ole kau­pun­gin koos­ta vain kas­vu­no­peu­des­ta. Nopeas­ti kas­va­vis­sa kau­pun­geis­sa mak­saa asu­mi­nen kaut­taal­taan pal­jon. Isois­sa mut­ta kas­vun­sa jo vakaut­ta­neis­sa lähin­nä keskusta.

  41. On hyvä, että joku päät­tä­jis­tä­kin suh­tau­tuu pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­pu­laan vaka­vas­ti ja pyr­kii syven­ty­mään hin­to­jen kor­keu­den syi­hin. Luu­li­si polii­ti­kon ymmär­tä­vän, että perus­tee­ton kor­kea hin­ta kapi­ta­lis­ti­ses­sa talou­des­sa voi joh­tua vain ja ainoas­taan kil­pai­lun puutteita.

    Osmo ker­too raken­nus­paik­ko­ja löy­ty­vän mut­ta raken­nus­ka­pa­si­teet­tiä puut­tu­van. Väi­te tun­tuu kovin vir­ka­mies­ve­toi­sel­ta. Vii­sain­ta oli­si pois­taa kaik­ki mah­dol­li­set kil­pai­lun rajoit­teet mah­dol­li­sim­man täydellisesti.

    Ase­ma­kaa­voit­ta­mi­nen on hal­paa. Sitä voi­daan tar­vit­taes­sa hel­pos­ti lisä­tä mer­kit­tä­väs­ti. Kaa­voi­tet­tu­jen tont­tien saat­ta­mi­nen raken­nus­kel­poi­sek­si taas saat­taa mak­saa mal­tai­ta. Vesi­joh­dot, vie­mä­rit, kadut kau­ko­läm­pö yms mak­sa­vat. Tähän yhteis­kun­nal­la tus­kin on varaa suu­res­sa mää­rin. Raken­ta­mis­kel­pois­ten tont­tien tar­jon­taa mark­ki­noil­la voi­tai­siin hel­pos­ti lisä­tä otta­mal­la myös Hel­sin­gis­sä käyt­töön nykyi­sen lain sal­li­ma raa­ka­maan ja tont­tien pak­ko­lu­nas­tus yhteis­kun­nal­le tai muut­taa kyseis­ten tont­tien koh­dal­la kiin­teis­tö­ve­ro tont­tien todel­li­siin arvoon perus­tu­vak­si. Sen jäl­keen oli­si var­ma, ettei tont­ti­pu­laa todel­la­kaan vähään aikaan esiin­tyi­si. Tänä aika­na voi­tai­siin lisä­tä uusien raken­nus­paik­ko­jen valmistamista.

    Väi­te raken­nus­kap­si­tee­tin vajauk­ses­ta tun­tuu ihmeel­li­sel­tä. Raken­nus­liik­kei­tä löy­tyy var­mas­ti, kun­han nykyi­set raken­nus­kon­ser­nien liit­ty­mät poliit­ti­siin puo­luei­siin pois­te­taan. Raken­ta­jia taas löy­tyy pää­kau­pun­ki­seu­dul­le heti, kun niil­le taa­taan asun­to. Tähän ehkä tar­vit­tai­siin panos­tus­ta yhteiskunnalta.Rakennustarvikkeita löy­tyy EU-alu­eel­ta ilman vai­keuk­sia aina­kin niin kau­an, kuin lama jatkuu.

    Yhteen­ve­to­na rat­kai­su on raken­nus­paik­ko­jen lisäys raken­ta­mat­to­mien raken­nus­paik­ko­jen koro­te­tul­la kiin­teis­tö­ve­rol­la ja ker­ty­nei­den varo­jen käyt­tö (tila­päis­ten) asu­mus­ten raken­ta­mi­seen raken­ta­jil­le. Kyse ongel­mis­ta on suu­rel­ta osin vain päät­tä­jien enem­mis­tön halus­ta pitää pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­ti­lan­ne suu­re­na raha­lah­tee­nä omis­ta­jil­le eli suur­ten puo­luei­den tukijoille.

    1. Ase­ma­kaa­voit­ta­mi­nen on halpaa.

      Ton­tin saat­ta­mi­nen raken­nus­kel­poi­sek­si ei ole hal­paa. Myr­kyt­ty­nyt maa pitää vie­dä jon­ne­kin hor­nan tuut­tiin, pitää paa­lut­taa, täyt­tää, teh­dä poh­ja­pa­to­ja ja vaik­ka mitä.

  42. Lii­an Van­ha kirjoitti :

    #
    Heh, omas­ta koke­muk­ses­ta voin ker­toa, että työk­kä­ri ei ole kiin­nos­tu­nut kenen­kään ammatti.Minulta ei ole vielä
    vuo­den aika­na kysyt­ty ker­taa­kaan mitä osaan.
    #

    Minul­la on taas päin­vas­tais­ta muis­tel­ta­vaa 1990-luvun lamas­ta. Kun pot­kut saa­tua­ni ilmoit­tau­duin Kluu­vin työk­kä­riin, minul­ta vaa­dit­tiin kaik­ki kou­lu­to­dis­tuk­set ja sum muut työtodistukset. 

    Mut­ta sit­ten ylei­nen työt­tö­myys kään­tyi niin suu­rek­si, että Kluu­vin työk­kä­ri lähet­ti “kel­tai­sen lapun” kotia­ni, että en ole vel­vol­li­nen ilmoit­tau­tu­maan työk­kä­rin pakeil­le seu­raa­vaan vuoteen.

    Vuo­den pääs­tä kun työk­kä­riin taas astuin, ei ollut kenel­lä­kään työk­kä­rin vir­kai­li­jal­la tietoa,
    mit­kä oli­vat aiem­min ilmoit­ta­mi­ni tie­dot ja mis­sä pape­ri­ni makaa­vat. Taas aloi­tet­tiin uusi tie­to­je­ni ylös­kir­jaa­mi­nen, tosin tuol­la ker­taa ilman todistuksia.

  43. Hen­ri Veijo:“Kyse ei ole kau­pun­gin koos­ta vain kasvunopeudesta.”

    Ei tuo seli­tä , Ete­lä-Euroo­pan kau­pun­git jat­ka­vat edel­leen kas­vu­aan ja ovat kas­va­neet alun­pe­rin Hel­sin­kiä­kin nopeammin.

    Yksi selit­tä­vä teki­jä kui­ten­kin on Hel­sin­gin sijain­ti. Se on sivus­sa ja sel­kä sei­nää (meri)vasten. Toi­nen tai­taa olla raken­ta­mis­busi­nek­sen jon­kin­lai­nen kar­tel­li tai voi­han sitä nimit­tää kor­rek­tis­ti kil­pai­lun puutteeksi.

    Nyt vaan pitää sel­vit­tää poliit­ti­set kyt­kök­set, pak­ko­han nii­tä­kin on olla. Mik­si ? No, kun kukaan ei pys­ty selit­tä­mään tyh­jen­tä­väs­ti Hel­sin­gin kor­kei­ta hintoja.

    1. Hel­sin­gin seu­tu on Euroo­pan nopei­ten kas­va­via met­ro­po­le­ja. Suo­mi on mat­kal­la yhden ison kau­pun­gin maaksi.

  44. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja osuu oike­aan. Jos (poliittista)tahtoa oli­si, raken­nus­maa­ta, raken­ta­jia ja edul­li­sem­pia asun­to­ja oli­si riit­tä­väs­ti. Ongel­ma on sii­nä, että samal­la monen ryh­män saa­vu­te­tut edut heik­ke­ni­si. Van­ho­jen asun­to­jen hin­ta las­ki­si, raken­nus­liik­kei­den kat­teet pie­ne­ni­si, vuo­krat las­ki­si, poliit­tis­ten puo­luei­den raha­vir­rat gryn­de­reil­tä tyreh­tyi­si jne. 

    Vain ensia­sun­non osta­jien, Hel­sin­kiin muu­al­ta muut­ta­vien ja tääl­lä jo vuo­kral­la asu­vien tilan­ne kohe­ni­si. Ja aikaa myö­ten koko kan­sa­kun­nan, kun sen pää­kau­pun­ki oli­si koh­tuul­li­sen kus­tan­nus­ta­son ansios­ta hou­kut­te­le­va paik­ka sijoit­taa mm. uut­ta yritystoimintaa.

    Polii­tik­ko­jen ja raken­nus­liik­kei­den sym­bioo­si jol­la niuk­kuut­ta yllä­pi­tä­mäl­lä saa­daan lyhyen täh­täi­men etua on niin vah­va, että sen pur­ka­mi­seen ei päät­tä­jil­läm­me ole halua. Osmo­kin osoit­taa ole­van­sa “sys­tee­min” puo­lus­ta­ja kan­sa­lais­ten eduis­ta piit­taa­mat­ta. Niin­hän näil­le ammat­ti­po­lii­ti­koil­le aina käy, he alka­vat kokea itsen­sä jul­ki­sen val­lan ja viran­omais­ten toi­min­nan puo­lus­ta­jik­si vaik­ka se oli­si kan­sa­lais­ten etua vastaan.

  45. Ton­tin saat­ta­mi­nen raken­nus­kel­poi­sek­si ei ole halpaa.

    Voi­si­han sitä miet­tiä, kan­nat­tai­si­ko sit­ten­kin antaa isom­mat alue­ra­kenn­nus­koh­teet vali­koi­duil­le “gryn­de­reil­le”, jot­ka raken­tai­si­vat myös infran. Sel­lai­sia­kin esi­merk­ke­jä on ole­mas­sa, että hyvä “gryn­de­ri” voi teh­dä parem­paa jäl­keä kuin kau­pun­gin teke­mä­nä. Itse asias­sa hie­man epäi­len, että gryn­de­rei­den huo­no mai­ne ei ole täy­sin perus­tel­tua — ei yhteis­kun­nan teke­mä asun­to­tuo­tan­to samal­ta ajal­ta sen parem­paa ole…

  46. Osmo:

    Ton­tin saat­ta­mi­nen raken­nus­kel­poi­sek­si ei ole hal­paa. Myr­kyt­ty­nyt maa pitää vie­dä jon­ne­kin hor­nan tuut­tiin, pitää paa­lut­taa, täyt­tää, teh­dä poh­ja­pa­to­ja ja vaik­ka mitä.

    !? Jos kaa­voi­tusark­ki­teh­dit ja ‑insi­nöö­rit tekee nyky­ään tuol­lais­ta hom­maa, niin ei ihme, että kaa­voit­ta­mi­nen mak­saa. Minä jät­täi­sin ton­tin paa­lut­ta­mi­sen yms. raken­ta­jien huoleksi.

    Eli tosin sanoen, kaa­voit­ta­mi­nen ei mak­sa. Raken­ta­mi­nen voi maksaa.

  47. Kal­le, eikö­hän Suo­mes­sa ole jo pää­omia muil­la­kin kuin gryn­de­reil­lä ryh­tyä asun­to­jen raken­nut­ta­jik­si. Koko asun­to­tuo­tan­to­jär­jes­tel­mä RS-mak­susys­tee­mei­neen ja vakuuk­si­neen on vaan sel­lai­nen, että muil­la kuin isoil­la raken­nus­liik­keil­lä ja isoil­la raken­nut­ta­ja­kon­ser­neil­la ei ole resurs­se­ja sitä pyö­rit­tää, eikä pan­kit halua muun­lai­sia jär­jes­te­ly­jä rahoittaa

    Jos jul­ki­nen val­ta haluai­si edis­tää tar­jon­nan ja kil­pai­lun lisää­mis­tä, se voi­si tul­la vaik­ka­pa tajaa­jak­si yksi­tyi­siin AsOy hank­kei­siin tai var­mis­taa muu­ten hank­kei­den tur­val­li­suus osta­jan kan­nal­ta. Kun nyt hal­pa raha, kysyn­tään näh­den ole­ma­ton tar­jon­ta, vuo­krien kova nousu ym. pitä­vät yllä epä­rea­lis­ti­sen kovaa asun­to­jen hin­ta­ta­soa, niin kaik­ki kei­not hin­ta­ta­son kuris­sa­pi­tä­mi­seen ja tar­jon­nan lisää­mi­seen pitää käyttää.

  48. Osmo:

    Hel­sin­gin seu­tu on Euroo­pan nopei­ten kas­va­via met­ro­po­le­ja. Suo­mi on mat­kal­la yhden ison kau­pun­gin maaksi.

    Tie­dät­kö, mitä Hel­sin­gin tie­to­kes­kus tie­tää sanoa täs­tä “kas­vus­ta” edel­li­sil­tä paril­ta vuo­si­kym­me­nel­tä? Suo­ra lainaus:

    Vii­me vuo­si­na Hel­sin­gin ja Hel­sin­gin seu­dun net­to­muut­to­voi­tos­ta ulko­mail­ta suun­tau­tu­va muut­to on kat­ta­nut 80 pro­sent­tia. Jos las­kee mukaan maa­han­muut­ta­ja­väes­tön syn­ty­vyy­den, perus­tuu 90 pro­sent­tia Hel­sin­gin väes­tön­kas­vus­ta maa­han­muut­toon ja maahanmuuttajiin.

    Kan­ta­suo­ma­lai­sia ei tuo met­ro­po­li-visio kiin­nos­ta eikä kieh­do. Syis­tä, joi­ta ei tai­da voi­da mai­ni­ta, se kieh­too tule­vai­suu­des­sa sitä­kin vähemmän.

    Päin­vas­toin ympä­rys­kun­nat tule­vat ole­maan varak­kaam­pien kan­tis­ten sil­mis­sä halut­tua muut­to­seu­tua. Rau­hal­li­suus, oma­ko­ti­ta­lo ja kevyem­pi vero­tus mui­den muas­sa vah­voi­na veto­voi­ma­te­ki­jöi­nä. ‘Republi­ka­nis­mi’ on voit­ta­mas­sa kan­tis­ten kes­kuu­des­sa väis­tä­mät­tö­mäs­ti. Se on voi­ma, jota on tur­ha kuvi­tel­la voi­van­sa pado­ta, kos­ka suo­ma­lais­ten saa­des­sa vali­ta vapaas­ti, myö­täi­lee ‘republi­ka­nis­mi’ sel­keän enem­mis­tön eli­nym­pä­ris­töl­leen aset­ta­mia toiveita.

  49. Täs­sä vie­lä tut­ki­muk­ses­ta (vuo­del­ta 2007) tukea tuol­la vii­mei­sen virk­keen väit­tä­mäl­le, lainaus: 

    Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta — 56 pro­sent­tia — haa­vei­lee asu­mi­ses­ta oma­ko­ti­ta­los­sa, ker­too Tilas­to­kes­kuk­sen ja ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön kes­ki­viik­ko­na jul­kis­tet­tu raportti.
    Aivan kes­kus­tas­sa ja jär­ven ran­nal­la talon ei tar­vit­si­si sijai­ta, mut­ta väl­jäs­ti raken­net­tu alue, esi­mer­kik­si taa­ja­ma tai lähiö, oli­si monen suo­ma­lai­sen mieleen. 

    Ker­ros­ta­los­sa halu­aa asua vain 17% suo­ma­lai­sis­ta.

    Läh­de: http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/HS20070517SI1YO01j03

    Haluat ajaa koko kan­saa sii­hen, mitä halu­aa alle 20% ihmi­sis­tä? Se ei voi miten­kään onnistua.

    Republi­ka­nis­min’ taka­na ole­vat syyt ovat niin perus­ta­van­laa­tui­sia, että demo­kra­ti­aa saa tal­loa aika taval­la, jos halu­aa kehi­tyk­sen suun­nan kään­tää. Tuos­ta tut­ki­muk­ses­ta vie­lä yksi lai­naus täs­tä: …oma rau­ha ja piha hou­kut­te­le­vat. …luon­non­lä­hei­syys ja sijain­ti ovat lap­si­per­heil­le tär­kei­tä asun­non valinnassa”

    Mel­kein väit­täi­sin, että mitä yhteis­kun­nal­li­sia tavoit­tei­ta sit­ten pyrit­kin edis­tä­mään, niin kan­nat­tai­si pyr­kiä sovit­ta­maan nii­tä ‘republi­ka­nis­min’ kehyk­seen, eikä tavoi­tel­la mah­do­ton­ta. Eli suo­siol­la takai­sin läh­tö­ruu­tuun ja suun­ni­tel­mat uudel­leen poh­din­nan alle.

  50. Vain ensia­sun­non osta­jien, Hel­sin­kiin muu­al­ta muut­ta­vien ja tääl­lä jo vuo­kral­la asu­vien tilan­ne kohenisi.”

    Kyl­lä asun­to­jen hin­to­jen las­kus­ta hyö­tyi­si­vät lähes kaik­ki tavik­set. Yleen­sä kämp­pä vaih­de­taan suu­rem­paan ja hal­vem­pien hin­to­jen aika­na väli­ra­ha suu­rem­paan pienenee.

    Itse aina­kin toi­von että asun­to­jen hin­nat las­ke­vat. Ei minul­le ole mitään hyö­tyä sii­tä että asun­to­ni arvo on pape­ril­la satojatuhansia.

  51. az:

    Ker­ros­ta­los­sa halu­aa asua vain 17% suomalaisista.

    !?!?!? Miks näi­tä (=/¤&=(/& tilas­to­ja aina tois­tel­laan ihan kun ne ker­tos yhtään mis­tään yhtään mitään!?!

    Ymmär­täi­sit­te nyt hyvät ihmi­set, että jos ihmi­sil­tä kysy­tään nii­den haluis­ta jotain ilman, että nii­den tart­tee aja­tel­la kus­tan­nuk­sia, niin niil­lä vas­tauk­sil­la ei tee yhtään mitään.

    Mark­ki­noil­ta näkee mitä ihmi­set haluu, kos­ka siel­lä ne tekee valin­to­ja omien bud­jet­tien­sa ja mark­ki­na­hin­to­jen puit­teis­sa. Tasan niin mon­ta suo­ma­lais­ta asuu oma­ko­ti­ta­lois­sa, kuin näil­lä oma­ko­ti­ta­lo­jen hin­noil­la haluaa.

  52. Ilpo Per­naa:

    Esim. Nizzas­sa, jon­ka lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­tä O.S:kin kehuu, on maa­ila­man suu­rim­pia asu­kas­ti­heyk­siä. Ja asun­to­jen neliö­hin­nat hal­vem­pia kuin Helsingissä. 

    Mitä sinä oikein pol­tat? Nizzas­sa kämp­pien hin­nat alka­vat jos­tain 200 000 euron kapi­sis­ta yksiöis­tä. Oli­si­vat­kin hal­vem­pia kuin Hel­sin­gis­sä! Eikä ne lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt­kään niin kak­si­set ole, pal­jon hitai­ta bus­se­ja, yksi pika­rai­tio­lin­ja, ja juna­ra­dan var­res­sa perä­ti kol­me asemaa.

  53. Muu­ten­kin, sen sijaan että käy­dään ideo­lo­gis­ta sotaa republi­kaa­ne­ja vas­taan, minus­ta kan­nat­tai­si pyr­kiä tar­joa­maan ihmi­sil­le vaih­toeh­to­ja. Se oli­si moniar­vois­ta yhteiskuntaa.

    Edel­li­siin az:n kom­ment­tei­hin tulee epäi­le­mät­tä vas­tauk­sia Kal­lios­sa onnel­li­si­na asu­vil­ta lap­si­per­heil­tä. Hyvä niin, hei­tä­kin on ja kai­kil­le pitäi­si olla mah­dol­li­suus pyr­kiä asui­nym­pä­ris­töön joka miel­lyt­tää hei­tä itse­ään. Kukaan ei var­maan halua kiel­tää lap­si­per­hei­tä asu­mas­ta tii­viis­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa. Hei­tä voi olla se 17 % per­heis­tä tai enemmänkin.

    Mut­ta eri­tyi­ses­ti OS:n edel­lä esit­tä­mä väi­te, että Hel­sin­gin seu­dul­la on pula raken­nus­ka­pa­si­tee­tis­ta, on minus­ta outo.

    Voi olla, että raken­nus­liik­keil­lä on pula riit­tä­vän hal­vas­ta työ­voi­mas­ta, jol­la voi­si pykä­tä riit­tä­vän hyvä­kat­tei­sia ker­ros­ta­lo­ja. Täl­lai­nen huo­li on ymmär­ret­tä­väs­ti lähel­lä kun­nal­lis­po­li­tiik­kaa ja suur­kau­pun­kien viras­to­ja, jot­ka ovat perin­tei­ses­ti elä­neet sym­bioo­sis­sa raken­nus­liik­kei­den kans­sa. Pie­nem­mis­sä kun­nis­sa suh­de on enem­män yksit­täi­siin raken­ta­jiin, ja välis­tä­ve­dot jou­du­taan jät­tä­mään kun­nan teol­li­suus­hal­lien tyyp­pi­siin marginaaliasioihin.

    Mut­ta siis: monet tosi­aan haluai­si­vat asua oma­ko­ti­ta­los­sa, ja nii­tä ei juu­ri ostel­la raken­nus­liik­keil­tä (kos­ka gryn­dat­tu­jen oma­ko­ti­ta­lo­jen hin­noit­te­lus­sa on gryn­de­ri­ker­ros­ta­loi­hin ja vaa­ka­suo­raan sijoi­tet­tui­hin kop­pi­ri­vei­hin ver­rat­tu­na vie­lä yli­mää­räis­tä preemiota). 

    Tar­vit­tai­siin oma­ko­ti­tont­te­ja oma­toi­mi­ra­ken­ta­jil­le. OS valit­te­li edel­lä, että ton­tin raken­nus­kun­toon lait­ta­mi­nen on kovin kal­lis­ta kun pitää sii­vo­ta ja paa­lut­taa. Mitäs jos jätet­täi­siin tuo raken­ta­jan huo­lek­si sen jäl­keen kun se tont­ti on saa­tu kaa­voi­tet­tua ja tar­jol­le ja liikkelle?

    Naa­pu­ri­ni raken­si oma­ko­ti­ta­lon. Tont­ti oli kal­lis, mut­ta vaik­ka talon poh­ja piti paa­lut­taa kah­dek­san­met­ri­sen saven pääl­le, niin perus­tus­ten teko­kus­tan­nuk­set oli­vat noin 30 ton­nia ja talo sen pääl­le 106 000 euroa. Avai­met käteen, tape­tit val­miik­si sei­nis­sä, lis­tat pai­kal­laan ja hanas­ta tulee vet­tä. Ja pai­kal­lis­ta raken­nus­työ­voi­maa tääl­lä kal­liil­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei tar­vit­tu kuin sii­hen paa­lut­ta­mi­seen, perus­tus­ten tekoon ja kum­mal­lis­tek­nii­kan liit­ty­miin, sen jäl­keen talo tuli auton laval­la teh­taal­ta kau­kaa ruot­sa­lai­ses­ta kepu­lan­dias­ta, rul­lat­tiin pai­kal­le päi­väs­sä ja reis­su­mie­het vii­meis­te­li­vät asen­nuk­sen vii­kos­sa. Piha­työt tiet­ty jäi­vät asuk­kaan har­ras­te­toi­min­nak­si, jota riittää.

    Ei sitä oma­toi­mi­ra­ken­ta­mis­ta niin kan­nat­tai­si pelätä!

    1. Tont­tien saat­ta­mi­nen raken­nus­kel­poi­sek­si kos­kee siis sel­lai­sia aluei­ta kuin Jät­kä­saa­ri ja kala­sa­ta­ma. Nii­tä ei oikein voi antaa yhden raken­nus­liik­keen mono­po­lik­si, vaan kau­pun­gin on vas­tat­ta­va koko alu­een saat­ta­mi­ses­ta raken­net­ta­vaan kuntoon.

  54. az, “Hel­sin­gin seu­dun” väes­tön­kas­vu on eri asia kuin Hel­sin­gin kau­pun­gin väes­tön­kas­vu. Hel­sin­gin väes­tö ei ole juu­ri­kaan kas­va­nut sen takia ettei Hel­sin­kiin ole juu­ri­kaan raken­net­tu. Nyt on tar­koi­tus raken­taa ja pik­ku­hil­jaa alkaa tul­la jopa jotain val­mis­ta. Sen että halu­aa­ko ihmi­set nii­tä asun­to­ja näkee sii­tä mitä he ovat niis­tä val­mii­ta maksamaan.

  55. Hel­sin­gin asun­to­jen kor­kea hin­ta ei ole suo­ra indi­kaat­to­ri kau­pun­kia­su­mi­sen halut­ta­vuu­des­ta, eikä suo­ra perus­te kau­pun­ki­ra­ken­teen tiivistämiselle.

    Luul­lak­se­ni aika moni ihmi­nen on muut­ta­nut kau­pun­kiin hyvän työ­pai­kan peräs­sä, eikä suin­kaan sik­si, että haluai­si asua ker­ros­ta­los­sa (var­mas­ti vas­tak­kai­sia­kin tapauk­sia on). Hyvä palk­ka mah­dol­lis­taa asu­mi­sen kal­liis­sa ympä­ris­tös­sä, lie­ven­tää asu­mis­muo­don mah­dol­li­ses­ti aiheut­ta­maa tus­kaa, ja tar­joil­la ole­va raha nos­taa myös asun­to­jen hin­to­ja. Talou­del­la on tun­ne­tus­ti tai­pu­mus kes­kit­tyä — ja pää­kau­pun­gin vir­ka­mie­het yms. ja hei­dän rahan­sa tähän pääl­le. Hel­sin­gin asun­to­jen hin­ta hei­jas­taa myös tätä puol­ta, eikä vain ker­ros­ta­loa­su­mi­sen (ja suu­ren kulu­tus­pa­ra­tii­sin, kult­tuu­ri­tar­jon­nan ym.) ihanuutta.

    Jos kor­kei­ta hin­to­ja käy­te­tään perus­tee­na tii­vis­tää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, kai oli­si luon­te­vaa raken­taa vaik­ka­pa Eiraan suu­ria kivi­ta­lo­ja niin kau­an, että asun­to­jen hin­nat putoa­vat haja-asu­tusa­luei­den tasol­le. Vaih­toeh­toi­nen tapa las­kea asun­to­jen hin­taa oli­si ohja­ta uudet työ­pai­kat Hel­sin­gin ulko­puo­lel­le. Mut­ta tätä eivät Hel­sin­gin vas­tuul­li­set toden­nä­köi­ses­ti halua.

    On myös mah­dol­lis­ta vali­ta täy­sin vas­tak­kai­nen stra­te­gia. Yksi­tyi­nen kan­sa­lai­nen halu­aa nos­taa oman asu­mi­sen­sa tason ja näin myös sen hin­nan mah­dol­li­sim­man kor­keal­le. Myös kau­pun­ki voi­si aja­tel­la pal­ve­le­van­sa asuk­kai­taan par­hai­ten niin, että kau­pun­kien asun­to­jen hin­ta­ta­so nousee jat­ku­vas­ti. Tämä on hyvä indi­kaat­to­ri sii­tä, että kysei­nen kau­pun­ki on muka­va paik­ka asua. Tähän stra­te­gi­aan ei kuu­lu uusien asuk­kai­den haa­li­mi­nen, sil­lä (aina­kin suo­ma­lais­ten kuvi­tel­lul­la perin­tei­sel­lä asen­teel­la) naa­pu­rien mää­rää ja lähei­syyt­tä ei halu­ta nos­taa lii­kaa. Hie­no kau­pun­kiym­pä­ris­tö ja kau­nis ja rau­hal­li­nen Töö­lön­lah­ti muu­ta­mien asuk­kai­den ilona.

  56. Se asun­to­jen hin­to­jen korot­ta­mis­stra­te­gia on hyväk­si vain nil­le joil­la on sitä tuoh­ta yllin kyl­lin tai on sel­lai­ses­sa elä­män­ti­lan­tees­sa että voi vaih­taa pie­nem­pään asun­toon. Kai­kil­le muil­le kuten taval­li­si­lie per­heel­li­sel­le sii­tä ei ole muu­ta kuin hait­taa. Esim jos per­heen lap­si halu­aa aikus­tues­sa muut­taa pois kotoa, (eikä ole onnis­tu­nut rikas­ta puo­li­soa iske­mään), niin hän ei saa asun­toa han­kit­tua koti­paik­ka­kun­nal­taan ellei­vät van­hem­mat auta talou­del­li­ses­ti, ja mitä kal­liim­pia asun­not ovat, sitä enem­män jou­tu­vat van­hem­mat pulit­ta­maan. Sel­lai­ses­ta kau­pun­gis­ta muut­ta­vat nuo­ret pois ja jäl­jel­le jää vain yli 50:set.

  57. Antti:“Nizzassa kämp­pien hin­nat alka­vat jos­tain 200 000 euron kapi­sis­ta yksiöistä.”

    Kat­so link­ki­ni tai lin­kit­se oma.

  58. Vas­taus Rai­ner Silf­ver­ber­gil­le asun­to­jen hin­to­jen korottamisstratgiasta.

    Kun­nan tuli­si kai toi­mia asuk­kai­den­sa eduk­si, eli nii­den joil­la jo on kun­nas­sa asun­to. Asun­non arvon nousu on pää­sään­töi­sest heil­le eduk­si. Myös ympä­ris­tön hoi­to, vaik­ka­pa Töö­lön­lah­den puh­dis­tus ja ilmai­set asuk­kai­den käy­tös­sä ole­vat veneet ran­nas­sa, ja run­saat ja tila­vat puis­tot paran­ta­vat viih­ty­vyyt­tä, ja näin myös nos­ta­vat asun­to­jen arvoa. Kau­pun­ki voi­si myön­tää suu­rem­paa asun­toa kai­paa­vil­le lisää raken­nusoi­keut­ta, mikä oli­si yhden lajin tii­vis­tä­mis­tä, mut­ta ehkä sii­tä jou­tui­si mak­sa­maan kun­nal­le jon­kin ver­ran naa­pu­rei­hin koh­dis­tu­van tii­vis­ty­mis­hai­tan vuoksi.

    Las­ten asun­toi­hin on van­hem­mil­la ja lap­sil­la käy­tet­tä­vis­sä jokin sum­ma rahaa. Oli­si muka­vaa jos lap­set voi­si­vat asua mah­dol­li­sim­man lähel­lä. Mut­ta jos varaa on, on hyvä että lähel­lä­kin ole­vat asun­not ovat tasok­kai­ta. Jos kun­ta­lai­set halua­vat, voi­si jon­ne­kin lähis­töl­le raken­taa myös hal­pi­sa­sun­to­ja nuo­ria ja ehkä pal­ve­li­joi­ta­kin var­ten. Mut­ta ajan kans­sa tämä poli­tiik­ka voi­si joh­taa ympä­ris­tön heik­ke­ne­mi­seen ja asun­to­jen arvon ale­ne­mi­seen. Jos lyhyt etäi­syys lap­siin ei ole kriit­ti­nen, lap­set voi­si­vat asua myös hal­vem­mas­sa naa­pu­ri­kun­nas­sa, ja näin myö­hem­min perit­tä­vän van­hem­pien asun­non arvo ei alenisi.

    Nykyis­ten asuk­kai­den etu voi siis hyvin­kin olla asun­to­jen tason ja sitä kaut­ta myös arvon pitä­mi­nen mah­dol­li­sim­man korkealla.

    Asun­toa­luei­den ikä­ra­ken­ne kyl­lä vakiin­tuu ajan kans­sa, vaik­ka jos­sain vai­hees­sa raken­ta­mi­sen jäl­keen asun­not raken­ta­nut suku­pul­vi voi­kin olla kes­ki­mää­räis­tä iäkkäämpää.

    Toki nykyi­seen tapaan käteis­tä rahaa kai­paa­vat asuk­kaat voi­vat halu­ta tont­tien­sa puo­lit­ta­mis­ta ja myy­mis­tä ulko­puo­li­sel­le. Asu­mis­mu­ka­vuut­ta siis vaih­de­taan kätei­seen. Kah­den puo­li­te­tun asun­non ja ton­tin yhtei­sar­vo voi hyvon ylit­tää yhte­näi­sen ton­tin ja asun­non arvon. Mut­ta naa­pu­reil­le tulee täs­tä tii­vis­ty­mis­hait­taa. Kun­ta­lai­set voi­si­vat hyvin vali­ta sel­lai­sen lin­jan, että kaik­kien edun nimis­sä kenel­le­kään sal­li­ta täl­lai­sia välis­tä­ve­to­ja (koko yhtei­sön arvon alen­ta­mis­ta hen­ki­lö­koh­tai­sen voi­ton saavuttamiseksi).

  59. Art­tu­ri suuttui: 

    Mark­ki­noil­ta näkee mitä ihmi­set haluu, kos­ka siel­lä ne tekee valin­to­ja omien bud­jet­tien­sa ja mark­ki­na­hin­to­jen puit­teis­sa. Tasan niin mon­ta suo­ma­lais­ta asuu oma­ko­ti­ta­lois­sa, kuin näil­lä oma­ko­ti­ta­lo­jen hin­noil­la haluaa.

    Poli­tii­kal­la vai­ku­te­taan näi­hin mark­ki­noi­hin. Vai­ku­tet­taes­sa poli­tii­kal­la mark­ki­noi­hin ihmis­ten pre­fe­rens­sit ovat täh­del­lis­tä informaatiota.

  60. Rai­ner:

    Se asun­to­jen hin­to­jen korot­ta­mis­stra­te­gia on hyväk­si vain nil­le joil­la on sitä tuoh­ta yllin kyl­lin tai on sel­lai­ses­sa elä­män­ti­lan­tees­sa että voi vaih­taa pie­nem­pään asun­toon. Kai­kil­le muil­le kuten taval­li­si­lie per­heel­li­sel­le sii­tä ei ole muu­ta kuin haittaa. 

    Onko tosi­aan noin? Sano­taan, että sinul­la on asun­to, jon­ka ostit 200 000 eurol­la velak­si. Asun­to, johon haluai­sit muut­taa on hin­nal­taan 300 000 euroa. Sit­ten asun­to­jen hin­nat mene­vät puo­leen. Sinun asun­to­si myyn­ti­hin­ta on nyt 100 000 ja sen halua­ma­si asun­non hin­ta on 150 000. 

    Sinus­ta­ko tämä on hyvä jut­tu täl­le lap­si­per­heel­li­sel­le? Minus­ta asia ei ole miten­kään yksin­ker­tai­nen, kos­ka hänel­lä on sen 100 000 euron arvoi­sen asun­non pääl­le 200 000 euroa vel­kaa. Jos hän myy asun­ton­sa, hän jää 100 000 mii­nuk­sel­le. Hän voi sit­ten toki ostaa sen parem­man asun­non 150 000:lla, mut­ta lop­pu­tu­lok­se­na hänel­lä on 250 000 euroa vel­kaa ja 150 000 euron arvoi­nen asun­to. Ok, hänen kuu­kausit­tai­set lai­na­me­not ovat pie­nem­piä, kos­ka vel­kaa on 50 000 vähem­män kuin jos hän oli­si osta­nut sen 300 000 arvoi­sen asun­non, mut­ta toi­saal­ta hänen omai­suu­ten­sa on tämän hin­nan­las­kun vuok­si 100 000 euroa pienempi. 

    Jos tuol­la omai­suu­del­la ei ole mitään väliä (kos­ka se jää kui­ten­kin seu­raa­van suku­pol­ven ilok­si), niin tämä voi olla posi­tii­vi­nen muu­tos, mut­ta enpä usko kovin­kaan monen ryh­ty­vän omis­tusa­su­jak­si sil­lä peri­aat­teel­la, että sil­lä, mitä asun­to­lai­nan mak­sa­mi­sen jäl­keen on plak­ka­ris­sa, ei ole mitään väliä. 

    Lisäk­si on huo­mioi­ta­va se, että tämä lap­si­per­heel­li­nen voi hyvin­kin periä iso­äi­tin­sä, jol­la on sel­lai­nen kal­lis asunto. 

    Ai niin, unoh­din muu­ten sii­tä lis­tas­ta kor­keis­ta asun­to­jen hin­nois­ta hyö­ty­jis­tä pan­kit, jot­ka luon­nol­li­ses­ti hyö­ty­vät sii­tä, että lai­nat ovat iso­ja eivät­kä pie­niä. Vero­vä­hen­nys­ten vuok­si ne asun­to­ve­lal­li­set eivät täs­tä ole edes niin nyreis­sään kuin oli­si­vat, jos jou­tui­si­vat itse mak­sa­maan koko lystin.

  61. En kir­joit­ta­nut että asun­to­jen hin­to­jen pitäi­si tip­pua, tai aina­kaan kovin pal­jon. Jou­duin itse vii­me laman mak­su­mie­hek­si kun 80-luvun lopus­sa ost­mas­ta­ni käm­päs­tä­ni sain vain 2/3 myy­des­sä­ni sen. Olin onnek­si mak­sa­nut sii­hen men­nes­sä suu­ri­man osan lai­nas­ta­ni pois mut­ta oli sel­lai­sia pal­jon jot­ka tip­pui­vat tyh­jän pääl­le, läh­ti alta asun­to mut­ta val­kaa jäi. Ei, sel­lais­ta hal­lit­se­ma­ton­ta romah­dus­ta en haluia mut­ta joka romah­dus­ta on aina enteil­lyt kupla, ja sel­lai­sen kuplaan vaa­ra on ole­mas­sa jos asun­to­ja raken­ne­taan tat­pee­seen näh­den lii­an vähän. 

    Tar­koi­tan sitä että asun­to­jen hin­to­jen nousu pitäi­si saa­da pysäy­te­tyk­si tai jar­ru­tet­tua ylei­sen inflaa­tion tasolle. 

    Perin­tö­jen varaan kenen­kään ei kan­na­ta las­kea yhtään mitään. Iso­van­hem­mat ja omat van­hem­mat kuo­le­vat omia aiko­jaan, jot­kut vas­ta myö­hem­min kuin peril­li­nen. Osa van­huk­sis­ta tör­sää­vät omai­suu­ten­sa johon­kin muu­hun eivät­kä jätä lap­sil­leen mitään.

  62. Koo­mis­ta kes­kus­te­lun täs­sä vai­hees­sa on että sikä­li kun kaa­voi­tuk­sel­la Suo­mes­sa vai­ku­te­taan sii­hen teh­dään­kö oma­ko­ti­ta­lo, rivi­ta­lo vai ker­ros­ta­lo se on yleen­sä niin päin että pitää teh­dä oma­ko­ti­ta­lo, esim. rajoi­tuk­set ton­tin raken­nusoi­keu­teen ja asuntomäärään.

  63. az, minus­ta Art­tu­rin point­ti oli se, että ne esi­te­tyt kyse­lyt eivät ker­ro mitään ihmis­ten todel­li­sis­ta pre­fe­rens­seis­tä, kos­ka sii­nä ei miten­kään pai­no­te­ta eri vaih­toeh­to­jen kus­tan­nuk­sia. Vaik­ka niis­sä on hitusen “haluat­ko ome­nan vai appel­sii­nin” ‑tyyp­pis­tä kysy­mys­tä, ne ovat ennen kaik­kea, “haluat­ko enem­män vai vähem­män” ‑kyse­lyi­tä. Enem­män = kal­lis oma­ko­ti­ta­lo, vähem­män = hal­pa kerrostaloasunto.

  64. az:

    Vai­ku­tet­taes­sa poli­tii­kal­la mark­ki­noi­hin ihmis­ten pre­fe­rens­sit ovat täh­del­lis­tä informaatiota.

    No on ne toki täh­del­lis­tä infoo, että tie­tää, että mitä kaik­kee jen­gi yrit­tää mak­sat­taa veronmaksajilla.

    Et joo suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta haluu asua oma­ko­ti­ta­los­sa mui­den rahoil­la. Tämä on aika hyvä syy vas­tus­taa kaik­kea oma­ko­ti­ta­loa­su­mi­sen suo­si­mis­ta, kun sitä luul­ta­vas­ti jo nyt suo­si­taan ihan liikaa.

    Mun mie­les­tä rent­see­kin­giä ei nyt miten­kään eri­tyi­ses­ti pidä rohkaista.

  65. Noil­la hel­sin­ki­läi­sil­lä tun­tuu ole­van kum­ma har­ha. Kai­kil­la pitäi­si olla hyvät yhtey­det nime­no­maan Hel­sin­gin kes­kus­taan. En minä aina­kaan sin­ne väli­tä men­nä. Työ­paik­ka ja kau­pat ovat onnek­si muualla.

  66. No tuos­sa nyt oli­si tär­keä tie­to se, kuin­ka pal­jon se oma­ko­ti­ta­lo “pel­lol­la” (lai­na­ten Osmon käsit­teis­töä) mak­saa sii­hen lap­si­per­heel­le riit­tä­vään ker­ros­ta­loa­sun­toon ver­rat­tu­na. Lap­si­per­heet ne ovat pää­osin nii­tä oma­ko­ti­ta­los­ta haa­vei­le­via (eli kun kai­kis­ta 56%, niin lap­si­per­heel­li­sis­tä vie­lä pal­jon enem­män). Tus­kin ver­tai­lua siis yksiön ja oma­ko­ti­ta­lon välil­lä tehdään.

    Myön­nän auliis­ti, että en ole asun­to­mark­ki­noi­den eri­kois­tun­ti­ja, mut­ta epäi­lyk­se­ni on, ettei tuo oma­ko­ti­ta­lo pel­lol­la niin pal­jon kal­liim­pi ole kuin nyt tun­nu­taan ajateltavan.

    Ehkä joku asias­ta tie­tä­vä valai­see mei­tä, ettei tar­vit­se pysyä olet­ta­mus­tem­me varassa.

  67. Juho Laa­tu: ” On myös mah­dol­lis­ta vali­ta täy­sin vas­tak­kai­nen stra­te­gia. Yksi­tyi­nen kan­sa­lai­nen halu­aa nos­taa oman asu­mi­sen­sa tason ja näin myös sen hin­nan mah­dol­li­sim­man kor­keal­le. Myös kau­pun­ki voi­si aja­tel­la pal­ve­le­van­sa asuk­kai­taan par­hai­ten niin, että kau­pun­kien asun­to­jen hin­ta­ta­so nousee jat­ku­vas­ti. Tämä on hyvä indi­kaat­to­ri sii­tä, että kysei­nen kau­pun­ki on muka­va paik­ka asua. Tähän stra­te­gi­aan ei kuu­lu uusien asuk­kai­den haa­li­mi­nen, sil­lä (aina­kin suo­ma­lais­ten kuvi­tel­lul­la perin­tei­sel­lä asen­teel­la) naa­pu­rien mää­rää ja lähei­syyt­tä ei halu­ta nos­taa lii­kaa. Hie­no kau­pun­kiym­pä­ris­tö ja kau­nis ja rau­hal­li­nen Töö­lön­lah­ti muu­ta­mien asuk­kai­den ilona”

    Täl­lai­sia kau­pun­ke­ja ei Suo­men kal­tai­seen maa­han nykyi­sen elin­kei­no­ra­ken­teen val­li­tes­sa mah­du kovin mon­ta. Ne jot­ka tie­dän ovat hyvin pie­niä, nimit­täin Kau­niai­nen ja Maa­rian­ha­mi­na ja nii­tä yhdis­tää se että ne hyö­dyn­tä­vät maan­tie­teel­lis­tä sijain­ti­aan ja fyy­sis­tä pie­nuut­taan, toi­mi­vat vero­pa­ra­tii­sei­na ja siten voi­vat sää­del­lä asu­kas­ra­ken­nettqaan van­ho­jen asuk­kai­den eduk­si. Oli­si alen­ta­vaa väit­tää nii­tä edes republi­kaa­ni­kau­pun­geik­si. Se tar­koit­taa täy­sin eri asiaa. 

    Pää­kau­pun­ki Hel­sin­gil­lä ei mis­sään nimes­sä ole varaa toi­mia niin, eikä Espoos­ta jol­la on 250.000 asu­kas­ta joka yhteis­kun­ta­luo­kas­ta hajal­laan joka puo­lel­la ole sel­lai­sek­si myöskään.

    Jos Suo­men elin­kei­no­ra­ken­ne jos­kus muut­tuu sel­lai­sek­si että suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta ei tar­vit­se teh­dä todel­lis­ta työ­tä ollen­kaan, ja Suo­mi jos­tain syis­tä vau­ras­tui­si naa­pu­ri­mai­taan pal­jon nopeam­min ja se vau­raus oli­si pysy­vää, eli Suo­mes­ta tuli­si ikään­kuin toi­nen Sveit­si, niin ehkä sil­loin meil­lä on jokin iso sen tapai­nen kaupunki.

  68. Seppo3: “Noil­la hel­sin­ki­läi­sil­lä tun­tuu ole­van kum­ma har­ha. Kai­kil­la pitäi­si olla hyvät yhtey­det nime­no­maan Hel­sin­gin kes­kus­taan. En minä aina­kaan sin­ne väli­tä men­nä. Työ­paik­ka ja kau­pat ovat onnek­si muualla.”

    Vaa­ti­muk­set toi­mi­vis­ta jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sis­tä Hel­sin­gin kes­kus­taan joh­tu­vat sii­tä että jouk­ko­lii­ken­teen suur­ku­lut­ta­jat eli nuo­ret sin­kut ja vähän van­hem­mat­kin käy­vät nime­no­maan siel­lä huvit­te­le­mas­sa iltai­sin. Ilman toi­mi­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä huvit­te­lu ei oikein onnis­tu ellei pro­mil­le­ra­jo­ja ruka­ta kun­nol­la. Ylöspäin.

  69. az : “No tuos­sa nyt oli­si tär­keä tie­to se, kuin­ka pal­jon se oma­ko­ti­ta­lo “pel­lol­la” (lai­na­ten Osmon käsit­teis­töä) mak­saa sii­hen lap­si­per­heel­le riit­tä­vään ker­ros­ta­loa­sun­toon verrattuna. ”

    Se oma­ko­ti­ta­los­sa asu­mi­nen mak­saa vähin­tään yhden auton käyt­tö- ja pää­oma­ku­lu­jen ver­ran enem­män. Ker­ros- tai tii­viim­män alu­een rit­vi­ta­los­sa asu­va per­he pär­jää useim­mi­ten yhdel­lä auto­la kun toi­nen van­he­mis­ta, usein molem­mat­kin voi­vat käyt­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä työ­mat­koi­laan, aina­kin kun lap­set ovat tar­haiän ohit­ta­neet. Kau­ka­na asu­val­la oma­ko­ti­per­heel­lä on olta­va kak­si autoa, ja kus­ta­nuk­sia ei lisää pelk­kä auton osto­hin­ta vaan myös polt­toai­ne, vakuu­tuk­set, huol­lot, kor­jauk­set, pää­oma­ku­lut, arvon­alen­nus jne. 500 € /kk vähin­tään tulee oma­ko­ti­ta­los­sa asu­mi­sel­le lisä­hin­taa autoi­lu­ku­lu­jen muodossa.

  70. Seppo3:

    Noil­la hel­sin­ki­läi­sil­lä tun­tuu ole­van kum­ma har­ha. Kai­kil­la pitäi­si olla hyvät yhtey­det nime­no­maan Hel­sin­gin kes­kus­taan. En minä aina­kaan sin­ne väli­tä men­nä. Työ­paik­ka ja kau­pat ovat onnek­si muualla.

    Jos kehys­kun­nat kas­vaa miten sat­tuu pit­kin pel­to­ja niin se on jat­kos­sa ihan sama min­ne Kehä III sisä­puo­lel­le olet menos­sa niin se on autol­la tus­kai­saa. Itsea­sias­sa kes­kus­taan aja­mi­nen saat­taa jat­kos­sa olla hyvin­kin hel­pom­paa kuin poi­kit­tain kehällä.

    Ennus­tet­ta voi ihme­tel­lä kar­tas­ta http://2.bp.blogspot.com/_Kdypn8bF0HQ/TUq7TI3Na9I/AAAAAAAAAFg/X9Wr7LZgaL4/s1600/liikennetilanne2017.jpg Orans­si on hidas, punai­nen hitaam­pi ja mus­ta on park­ki­paik­ka. Ainoa vih­reä vii­va on Kehä II johon ei ole varaa ja Öster­sun­do­min raken­ta­mi­nen tuk­ki­nee tuon Por­voon­väy­län. Ja tuo sisäl­tää ne yhteen­sä lähem­mäs mil­jar­din paran­nuk­set kehäteille.

  71. az:

    Myön­nän auliis­ti, että en ole asun­to­mark­ki­noi­den eri­kois­tun­ti­ja, mut­ta epäi­lyk­se­ni on, ettei tuo oma­ko­ti­ta­lo pel­lol­la niin pal­jon kal­liim­pi ole kuin nyt tun­nu­taan ajateltavan. 

    Jos vain 17% halu­aa asua ker­ros­ta­los­sa ja sil­ti siel­lä asuu pal­jon enem­män (aina­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la), niin eikö tämä ker­ro sii­tä, että ainoa syy, mik­si ihmi­set eivät asu niis­sä oma­ko­ti­ta­lois­sa, on se, että se oli­si niin kal­lis­ta, ettei heil­lä ole sii­hen varaa? Eivät kai ihmi­set niin tyh­miä ole, että valit­si­si­vat asuin­muo­dok­seen sen, jos­ta tyk­kää­vät vähi­ten, vaik­kei­vät sii­nä edes sääs­täi­si rahaa.

    Lisäk­si on minus­ta var­sin itses­tään­sel­vää, että jos tär­kein hin­to­ja ylös­päin työn­tä­vä voi­ma on se, ettei ole tar­peek­si kaa­voi­tet­tua maa­ta, niin hal­vin tapa pääs­tä asu­maan, on se, että asuu talos­sa, joka ei juu­ri maa­ta tar­vit­se, eli siis kerrostalossa.

  72. Kii­tos Rainer.

    Var­maan­kin löy­tyy viral­lis­ta sel­vi­tys­tä, jos joku tie­täi­si lin­ka­ta. Itse en lyhyel­lä etsi­mi­sel­lä löy­tä­nyt tyy­dyt­tä­vää. Oma­ko­ti­ta­loa­su­mi­nen mak­saa muu­ta­man sata­sen enem­män kuu­kau­des­sa kuin omis­tusa­su­mi­nen ker­ros­ta­los­sa kuu­los­taa uskottavalta.

    Monel­le pää­tös­tä teh­täes­sä kyn­nys­ky­sy­mys lie­nee kui­ten­kin osto­hin­ta. Var­sin­kin Hel­sin­gis­sä ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hin­nat ovat niin kor­keal­le kohon­nei­ta, että oma­ko­ti­ta­lo pel­lol­ta voi­nee löy­tyä halvemmalla.

    Mik­sei­vät myös työ­pai­kat voi­si osin muut­taa lähem­mäk­si syn­ty­viä lähiöitä.
    Pitäi­si siten tie­tää tar­kem­min kuin­ka työ­mat­ka-aikaa las­ke­taan. Nyt ja tule­vai­suu­des­sa. Kiin­to­pis­te ei ole vain Hel­sin­gin kes­kus­ta, eikä kehä­tien­var­si mut­ta var­mas­ti näi­tä­kin on joku las­ke­nut suu­rem­pa­na kokonaisuutena.

    Entä mah­dol­li­ses­ti alem­pi kun­nal­lis­ve­ro, onko se osa las­kel­maa? Aina­kin Turun seu­dul­la moni työi­käi­nen tun­tui­si äänes­tä­vän tämän puolesta.

  73. Samu­li,

    Eikö tuos­sa kysyn­nän ohes­sa vai­ku­ta myös tar­jon­ta ja tar­jon­taan on vai­ku­tus­ta poli­tii­kal­la. Tar­jon­taan on myös vai­ku­tus­ta tuot­ta­jien tie­dol­la poten­ti­aa­li­ses­ta kysyn­näs­tä. Tämän joh­dos­ta­han kaik­ki mah­dol­li­set fir­mat tuot­ta­vat eri­lai­sia kyse­lyi­tä koh­de­ryh­mil­leen tai aja­tel­luil­le kohderyhmille.
    Luvut 56% ja 17% ovat sikä­li mer­ki­tyk­sel­li­siä, että ne ker­to­ne­vat sii­tä, että JOS riit­tä­vän huo­ke­aa oma­ko­ti­ta­loa­su­tus­ta saa­daan tuo­tet­tua, niin sil­le löy­tyy kes­ki­luo­kas­ta val­ta­va mää­rä kysyn­tää. Jos luvut oli­si­vat toi­sin­päin, niin “nur­mi­jär­ve­läi­sen” vision voi­si saman tien kuopata.

    Nyt aina­kin tie­däm­me, että hyvin monen haa­vees­sa on tämä kes­kus­ta­lai­nen unel­ma asu­mi­ses­ta, vaik­ka sii­hen ei juu­ri oli­si­kaan riit­tä­vää tar­jon­taa tai sen hin­ta oli­si monel­le vie­lä lii­an kor­kea. Mikä saat­taa muut­tua esi­mer­kik­si jos asun­to­jen hin­nat las­ke­vat, suo­ma­lai­set vau­ras­tu­vat, tai joku fir­ma kek­sii tuot­taa näi­tä asun­to­ja hal­vem­mal­la ja veron­mak­sa­jia hou­kut­te­le­va kun­ta esi­mer­kik­si jakaa tont­te­ja puoli-ilmaiseksi.

    Heil­le kai­kil­le tuo luku 56% on mitä täh­del­li­sin­tä infor­maa­tio­ta. En nyt täy­sin ymmär­rä sii­hen tart­tu­mis­ta. Kyse on kui­ten­kin suh­teel­li­sen rea­lis­ti­ses­ta haa­vees­ta ei huvi­las­ta Bahamalla.

  74. Rai­ner Silf­ver­berg kir­joit­ti: “Täl­lai­sia kau­pun­ke­ja ei Suo­men kal­tai­seen maa­han nykyi­sen elin­kei­no­ra­ken­teen val­li­tes­sa mah­du kovin monta.”

    Ei-tii­vis­tä­vää poli­tiik­kaa jou­tu­vat monet muut­to­tap­pio­kun­nat nou­dat­ta­maan mel­kein pakos­ta. Tii­vis­ty­mi­nen on lähin­nä muut­to­voit­to­kun­tien ongel­ma. Ei tar­vit­se olla rikas ollak­seen täs­sä mie­les­sä kau­pun­ki­lai­sil­le asu­mis­väl­jyyt­tä tar­joa­va “republi­kaa­ni­kau­pun­ki”.

    Pää­kau­pun­ki Hel­sin­gil­lä ei mis­sään nimes­sä ole varaa toi­mia niin, eikä Espoos­ta jol­la on 250.000 asu­kas­ta joka yhteis­kun­ta­luo­kas­ta hajal­laan joka puo­lel­la ole sel­lai­sek­si myöskään.”

    Hel­sin­ki on rikas, joten kai sil­lä oli­si mah­dol­li­suus olla myös tii­vis­tä­mät­tä raken­net­taan. Eivät uudet työ­pai­kat ja uudet asun­not lie­ne mikään talou­del­li­nen pak­ko Hel­sin­gil­le. Espoo onkin ollut rajoi­te­tus­ti täl­lä lin­jal­la kaa­voit­taes­saan pal­jon edes lie­väs­ti väl­jiä omakotialueita.

    Useim­mat Suo­men kas­vu­kes­kuk­set haa­li­vat uusia asuk­kai­ta niin pal­jon kuin mah­do­lis­ta. Mut­ta niis­sä­kin voi olla väl­jiä aluei­ta, joil­la ei lisä­ra­ken­ne­ta. En tie­dä tark­kaan onko Hel­sin­gis­sä sel­lai­sia (Kuusi­saa­ri? Kai­vo­puis­to? Eira?…).

    Jos etsi­tään väl­jiä ja rik­kai­ta täl­lais­ta poli­tiik­kaa nou­dat­ta­via aluei­ta, suo­jel­luis­ta alueis­ta voi­si löy­tyä täl­lai­sia — esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Turun Ruis­sa­lo. Hel­sin­gis­sä­kin Suo­men­lin­nan voi­si tul­ki­ta täl­lai­sek­si (rik­kail­le asuk­kail­leen hyvää elä­mää ja tilaa tar­joa­vak­si alueeksi).

    Maa­seu­dul­la on tie­ten­kin pal­jon tämän poli­tii­kan mukais­ta tilaa, jota rik­kaat­kin voi­vat hyö­dyn­tää, vaik­ka kaik­ki naa­pu­rit eivät ole­kaan rikkaita.

  75. az, en edel­leen­kään ymmär­rä, mitä sen haa­veen, että eten­kin lap­si­per­hees­tä oli­si kiva asua oma­ko­ti­ta­los­sa, sel­vit­tä­mi­ses­tä hyö­dym­me. Onko joku jos­sain väit­tä­nyt jotain päinvastaista? 

    Ai niin, ja tie­ten­kään nois­sa kysy­myk­sis­sä on sen hin­nan lisäk­si unoh­det­tu muut teki­jät kuten se, että jouk­ko­lii­ken­teen raken­ta­mi­nen ja ylei­ses­ti tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­nen, joka mah­dol­lis­taa sen, että pal­ve­lut ja työ­pai­kat ovat lähel­lä ihmi­siä, on hel­pom­paa, kun ihmi­set asu­vat ker­ros­ta­lois­sa oma­ko­ti­ta­lo­jen sijaan. 

    Oikeas­taan tuol­lai­nen täy­sin kai­kes­ta irral­laan kyse­ly ker­too vain sen, että ihmi­sis­tä oli­si kiva asua oma­ko­ti­ta­los­sa, jos kaik­ki muut asui­si­vat ker­ros­ta­lois­sa (ja siten he saa­vut­tai­si­vat tii­viin kau­pun­kia­su­mi­sen edut, esim. sen, mis­tä Rai­ner kir­joit­ti) ja lisäk­si hom­ma ei mak­sai­si heil­le yhtään enem­pää kuin ker­ros­ta­loa­su­mi­nen. Ker­ro minul­le, mitä ihmet­tä täl­lä tie­dol­la teemme? 

    Tuol­le voi olla jotain käyt­töä jos­sain hor­nan tuu­tis­sa, jos­sa tilaa on vaik­ka kuin­ka, eikä kukaan edes unel­moi toi­mi­vas­ta jouk­ko­lii­ken­tees­tä. Kyse­ly pois­sul­kee sen, että tuos­sa­kin tapauk­ses­sa kan­nat­tai­si raken­taa ker­ros­ta­lo­ja. Jee! (Tai ihan ehdot­to­mas­ti se ei sitä­kään pois­sul­je, jos itse ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen on asun­to­ne­liö­tä koh­den halvempaa).

    1. Ihmis­ten todel­li­sia pre­fe­rens­se­jä mita­taan par­hai­ten asun­to­mark­ki­noil­la, mis­tä mak­se­taan ja kuin­ka pal­jon. Ne osoit­ta­vat sel­väs­ti, että kan­ta­kau­pun­gin ker­ros­ta­lois­sa haluai­si asua suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä kuin tähän asun­to­kan­taan mah­tuu asu­maan. Sil­lä tie­dol­la, halu­aa­ko kan­ta­kau­pun­gis­sa asua 200 000 ihmis­tä, kak­si mil­joo­naa vai vii­si mil­joo­naa, me emme tee mitään, kos­ka niin pal­jon ei mah­du. Sen sijaan tie­däm­me, että kan­ta­kau­pun­kia on lii­an vähän.
      Sen­kin ti4edämme, et5tä eris­te­lyl­lä ker­ros­ta­loa­lu­eel­la jos­sain huo­no­jen lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la ei yli­pään­sä halu­ta asua. Sel­lais­ta ei kan­na­ta raken­taa lisää.
      Tie­däm­me myös, että ne, jot­ka halua­vat asua oma­ko­ti­ta­los­sa, eivät arvos­ta kui­ten­kaan pit­kiä etäi­syyk­siä eivät­kä huo­no­ja pal­ve­lua vaan asui­si­vat mie­luum­min oma­ko­ta­ta­los­sa jos­sain jär­ke­väs­sä pai­kas­sa. Sel­lais­ta­kin asu­mis­ta kanatg­taa tuot­taa lisää, mut­ta tämä on kaa­voi­tuk­sel­le haaste.
      Hel­sin­gin asuntoalueist6a enem­mis­tö on varat­tu pien­ta­loil­le, mut­ta pien­ta­lo­jen osuus Hel­sin­gin asun­to­kan­nas­ta ei ole lähel­lä­kään puol­ta, kos­ka pien­ta­loa­su­mi­nen vie niin vie­tä­väs­ti tilaa.

  76. O.S. kir­joit­ti: “Ihmis­ten todel­li­sia pre­fe­rens­se­jä mita­taan par­hai­ten asun­to­mark­ki­noil­la, mis­tä mak­se­taan ja kuin­ka paljon.”

    Rahaa voi pitää rehel­li­se­nä pre­fe­rens­sien mit­ta­ri­na. Mut­ta hin­ta­ta­sol­la mita­taan myös mui­ta asioi­ta kuin asui­nym­pä­ris­tön viih­tyi­syyt­tä. Ääri­ta­pauk­ses­sa joku jou­tuu muut­ta­maan työ­pai­kan saa­dak­seen jol­le­kin itsel­leen hyvin­kin epä­mie­lui­sal­le asui­na­lu­eel­le, asun­toon johon on juu­ri ja juu­ri varaa. Joku siis halu­aa hyvän työ­pai­kan ja on halu­kas tai pako­tet­tu mak­sa­maan sii­tä (ympä­ris­tös­tä viis). Myös muu­ta­man minuu­tin mat­ka hyvä­palk­kais­ten työ­pai­koil­le nos­taa asun­non hin­nan kor­keal­le, ympä­ris­tön viih­tyi­syy­des­tä riip­pu­mat­ta. Pitää siis teh­dä sel­väk­si mita­taan­ko halua asua ker­ros­ta­los­sa vai asui­na­lu­een muis­ta syis­tä joh­tu­vaa kysyntää.

    1. Juho Laa­tu:
      Työ­pai­kan peräs­sä voi jou­tua muut­ta­maan Kuh­mos­ta Hel­sin­kiin, eikä Hel­sin­gin kor­keam­pi hin­ta­ta­so osoi­ta, että halu­aa asua mie­luum­min Hel­sin­gis­sä kuin
      Kuhmossa.
      Mut­ta jos Hel­sin­gin seu­dun sisäl­lä mak­saa asun­nos­ta enem­män Töö­lös­sä kuin Por­nai­sis­sa, se osoit­taa, että asuu mie­luum­min Töö­lös­sä kuin Por­nai­sis­sa. Vas­ta­väi­te vaa­ti­si aika hyvät perustelut

  77. Pien­ta­loa­su­mi­nen­kin voi olla var­sin tii­vis­tä. Tai riip­puu sii­tä, mitä ymmär­re­tään pien­ta­lol­la. Googlen Street Viewis­tä ja satel­liit­ti­ku­vas­ta näkee hie­nos­ti, miten esi­mer­kik­si Lon­toos­sa town­house-tyyp­pi­sis­sä kak­si- tai kol­mi­ker­rok­si­sis­sa “rivi­ta­lois­sa” asu­taan hyvin tiheäs­sä mut­ta kui­ten­kin niin, että jokai­sel­la on oma taka­pi­ha (joka on muu­reil­la tai kor­keil­la aidoil­la ero­tet­tu naa­pu­reis­ta kol­mel­la sivul­la) ja oma rau­ha. Täl­lai­sia aluei­ta löy­tyy lähes jokai­sen vähän etääm­mäl­lä Lon­toon yti­mes­tä ole­van rau­ta­tie­a­se­man ympäristöstä.

    Täl­lai­nen kom­pro­mis­si mah­dol­lis­taa mel­ko oma­ko­ti­ta­lo­mai­sen asu­mi­sen jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien lähis­töl­lä pal­jon useam­mal­le kuin mei­kä­läis­tyy­li­set isol­la ton­til­la varus­te­tut mata­lat oma­ko­ti­ta­lot tai edes rivitalot.

    Minus­ta myös jotain tämän tapais­ta pitäi­si yrit­tää saa­da aikaan hyvien kul­ku­yh­teyk­sien äärel­le. Toki myös ker­ros­ta­lo­ja täy­tyy kaa­voit­taa siel­lä mis­sä tont­ti­maas­ta on todel­li­nen pula.

  78. Kir­joi­tat, että pien­ta­loa­su­mi­nen vie niin vie­tä­väs­ti tilaa. 

    Olen aiem­min­kin ker­to­nut Espoon Lau­rin­lah­des­ta, joka oli kaa­voi­tet­tu ker­ros­ta­loa­lu­eek­si Kiven­lah­den mal­liin. Alu­een asuk­kaat nousi­vat kui­ten­kin vas­ta­ran­taan ja halusi­vat pien­ta­loa­lu­een. Sii­hen suos­tut­tiin ehdol­la, että tehok­kuus pysyy samana.

    Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa, miten hie­no alue täl­lä taval­la saa­tiin. Lau­rin­lah­des­sa edel­leen asu­va, Temp­pe­li­au­kion kir­kon suun­ni­tel­lut ark­ki­teh­ti Suo­ma­lai­nen ja esi­mer­kik­si at Ilk­ka Salo ovat piir­tä­neet upei­ta, pie­nil­lä ton­teil­la ole­via talo­ja. Vaik­ka on pai­koin tihe­ää, on sil­ti veh­re­ää ja vihreää.

  79. O.S. koir­joit­ti: “Mut­ta jos Hel­sin­gin seu­dun sisäl­lä mak­saa asun­nos­ta enem­män Töö­lös­sä kuin Por­nai­sis­sa, se osoit­taa, että asuu mie­luum­min Töö­lös­sä kuin Pornaisissa.”

    Taval­laan. Töö­lös­tä on lyhyt mat­ka edus­kun­ta­ta­lol­le. Sik­si eri­tyi­ses­ti Por­nais­lai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta pitä­vä kepu­li­mus kan­san­edus­ta­ja halu­aa mak­saa Töö­lö­läi­ses­tä kak­sios­ta kor­keam­man hin­nan (kan­san­edus­ta­jal­la on varaa tähän) kuin muka­vas­ta Por­nais­ten oma­ko­ti­ta­los­ta. Kepu­li­mus viet­tää Töö­lön kak­sios­sa vain lyhyi­tä yksi­näi­siä öitä työ­vii­kol­la, mut­ta rahaa kak­sios­sa on kiin­ni pal­jon. Ja kepu­li­mus halu­aa tuon kak­sion, sil­lä sii­tä käsin töi­den teko onnis­tuu hyvin. Mut­ta mie­luum­min hän asui­si Por­nai­sis­sa — ja muut­tai­si heti sin­ne, jos vain työ­paik­ka siir­tyi­si sinne.

  80. Osmo:

    Ihmis­ten todel­li­sia pre­fe­rens­se­jä mita­taan par­hai­ten asun­to­mark­ki­noil­la, mis­tä mak­se­taan ja kuin­ka pal­jon. Ne osoit­ta­vat sel­väs­ti, että kan­ta­kau­pun­gin ker­ros­ta­lois­sa haluai­si asua suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä kuin tähän asun­to­kan­taan mah­tuu asumaan.”

    Myös raken­nus­liik­kei­den ja kiin­teis­tö­si­joit­ta­jien pre­fe­rens­se­jä mita­taan asun­to­mark­ki­noil­la. Ne osoit­ta­vat sel­väs­ti , ettei Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin kan­na­ta raken­taa nykyis­tä vähem­män katet­ta tuot­ta­via asuntoja.

    Hel­sin­gin raken­nus­mark­ki­noil­le pyr­kii jat­ku­vas­ti uusia toi­mi­joi­ta, kes­ki­ko­koi­sia raken­nus­liik­kei­tä ja pää­omit­ta­jia. Ne otta­vat sään­nön­mu­kai­ses­ti nok­kiin­sa kil­pai­lus­sa tai pal­jas­tu­vat har­maan talou­den ket­kuik­si eli eivät pär­jää kil­pai­lus­sa suu­ril­le yhtiöil­le. Suu­ret raken­nus­liik­keet tuot­ta­vat pörs­siyh­tiöik­si ihan tavan­mu­kai­sia 10–15% kat­tei­ta, jois­ta suu­ri osa tulee ulko­mail­ta. Suo­ma­lai­set pan­kit ovat mal­til­li­sia ja hyvä­mai­nei­sia rahoit­ta­jia jot­ka vaa­ti­vat 15–20% omaa pää­omaa rahoitettaviltaan.

    Jos Hel­sin­kiin raken­ta­mi­nen tuot­taa ihan taval­li­sia kat­tei­ta, ehkä onkin niin ettei hal­vem­mal­la kan­na­ta raken­taa, vaan mie­luum­min odot­taa raken­nusoi­keu­den tuot­to-odo­tuk­sen nousua. Vas­ta­väi­te vaa­tii aika hyvät perustelut.

    1. las­se:
      Vas­ta­väit­teek­si kel­paa se, että raken­nusoi­keu­den omis­taa kau­pun­ki, asun­not tuo­te­taan suu­rel­ta osin Hitas-asun­toi­na ja ton­tin­va­rauk­sen menet­tää, ellei raken­nus­ta ala mää­rä­ai­kaan men­nes­sä syntyä.
      Jop­tain vikaa kil­pai­luo­lo­suh­teis­sa sil­ti sel­väs­ti on.

  81. LRA:n kom­ment­tiin täy­den­nyk­sek­si: kävel­kää jos­kus Gra­nis­sa. Se on Suo­men toi­sek­si tihei­ten asut­tu kun­ta. Mut­ta ei siel­lä hir­veäs­ti ker­ros­ta­lo­ja tar­vi­ta, vaik­ka ase­man vie­res­sä nii­tä rumi­luk­sia muu­ta­ma onkin. Etu­pääs­sä alue on viih­tyi­siä pien­ta­lo­ja. Mie­les­tä­ni kivan näköis­tä (YMMV). Käve­len mie­lel­lä­ni ihan vain kat­se­le­mas­sa, vaik­ka en siel­lä asu­kaan, ja minus­ta tuon­tyyp­pis­tä raken­ta­mis­ta ja kaa­voi­tus­ta sai­si olla enemmänkin.

  82. Oma­ko­ti­ta­loil­la­kin saa tii­vis­tä asu­mis­ta ja kyl­lä­hän nii­tä Hel­sin­kiin kaa­voi­te­taan. KG kau­pun­ki­ta­lo, tiivismatala.

  83. Samu­li,

    Uskoi­sin, että täs­sä kes­kus­te­lus­sa on koko ajan ollut täy­sin sel­vää, että nii­den oma­ko­ti­ta­lo­jen täy­tyy olla tar­peek­si lähel­lä pal­ve­lu­ja ja suju­vien yhteyk­sien pääs­sä ja sehän tuon proble­ma­tii­kan juu­ri synnyttää.

    Eihän ongel­maa muu­ten oli­si, sil­lä maa­seu­dul­ta saa oma­ko­ti­ta­lon suh­teel­li­sen hal­val­la. Yhden asun­non­vaih­don voin antaa esi­merk­ki­nä, jos­sa vuon­na 1986 raken­ne­tus­ta vajaan 300 m² kor­kea­ta­soi­ses­ta ja moit­teet­to­mas­sa kun­nos­sa ole­vas­ta oma­ko­ti­ta­los­ta 7000 m² ton­til­la sai vain rei­lun puo­let sii­tä, mitä 90 m² ker­ros­ta­los­sa lähel­lä Turun kes­kus­taa oli hinnaltaan.

    Kai­kil­le on var­mas­ti sel­vää, että etäi­syy­det ja kul­ku­yh­tey­det ovat kysy­myk­sen yti­mes­sä eivät­kä sii­tä irrallaan.

    Sen täh­den­hän juu­ri kysy­mys on pal­jon myös poli­tii­kan kysy­mys eikä vain mark­ki­noi­den. Esi­mer­kik­si kul­ku­yh­tey­det niil­le pk-seu­dun lähel­le ole­vil­le raken­ne­tuil­le ja raken­ta­mat­to­mil­le pelloille.

    Jos nii­hin yhteyk­siin pää­te­tään olla panos­ta­mat­ta, niin toki moni sil­loin ottaa mie­luum­min sen ker­ros­ta­loa­sun­non Töö­lös­tä kuin oma­ko­ti­ta­lon jos­tain eris­te­tys­tä umpiosta.

    Mut­ta tie­to sii­tä, että jos kul­ku­yh­tey­det toi­mi­si­vat, niin suo­ma­lai­set ottai­si­vat sen oma­ko­ti­ta­lon edel­leen pal­jon mie­luumm­min, on yhä hyvin rele­vant­tia tie­toa. Sikä­li kun poli­tii­kan yhte­nä kes­kei­se­nä tar­koi­tuk­se­na on pyr­kiä ede­saut­ta­maan sel­lai­sen yhteis­kun­nan raken­ta­mis­ta, mil­lais­ta kan­sa­lai­set toivovat.

  84. az:

    Sen täh­den­hän juu­ri kysy­mys on pal­jon myös poli­tii­kan kysy­mys eikä vain mark­ki­noi­den. Esi­mer­kik­si kul­ku­yh­tey­det niil­le pk-seu­dun lähel­le ole­vil­le raken­ne­tuil­le ja raken­ta­mat­to­mil­le pelloille.

    Jos nii­hin yhteyk­siin pää­te­tään olla panos­ta­mat­ta, niin toki moni sil­loin ottaa mie­luum­min sen ker­ros­ta­loa­sun­non Töö­lös­tä kuin oma­ko­ti­ta­lon jos­tain eris­te­tys­tä umpiosta.

    Mut­ta tie­to sii­tä, että jos kul­ku­yh­tey­det toi­mi­si­vat, niin suo­ma­lai­set ottai­si­vat sen oma­ko­ti­ta­lon edel­leen pal­jon mie­luumm­min, on yhä hyvin rele­vant­tia tie­toa. Sikä­li kun poli­tii­kan yhte­nä kes­kei­se­nä tar­koi­tuk­se­na on pyr­kiä ede­saut­ta­maan sel­lai­sen yhteis­kun­nan raken­ta­mis­ta, mil­lais­ta kan­sa­lai­set toivovat.

    Ote­taan se case Öster­sun­dom. Arva­taan että kaik­ki­nen­sa lii­ken­neyh­tey­det mak­sa­ne­vat noin puo­li­tois­ta mil­jar­dia euroa, jos­ta met­ro on puolet.

    Pelk­kiä oma­ko­ti­ta­lo­ja sai­si ahdet­tua alu­eel­le ehkä 10 000. Tuos­ta tulee 150 000 per talo pel­kis­tä lii­ken­neyh­teyk­sis­tä. Jos ton­ti­no­mis­ta­ja on val­mis mak­sa­maan tuon niin en näe asias­sa ongelmaa.

    Suu­ruus­luok­ka­na sanoi­sin että tuo on suu­rin­piir­tein sama joka pai­kas­sa pidem­pien etäi­syyk­sien pääs­sä. Vaik­ka ei oli­si met­roa niin kah­den auton talouk­sil­la mota­rit­kin mak­saa kyl­lä tuon, enem­män­kin. Auto­väy­lät voi teh­dä hal­vem­mal­la­kin, mut­ta ne ovat sit­ten hitaam­pia. Rataa voi­si kyl­lä teh­dä hal­vem­mal­la­kin ilman että todel­li­sis­ta nopeuk­sis­ta jou­du­taan juu­ri­kaan tin­ki­mään, mut­ta tätä ei taas oikein halu­ta tai osa­ta. Tosin ihan oikea 100+km/h rata kyl­lä mak­saa, ja tuo on se mitä pit­kil­lä etäi­syyk­sil­lä (+20km) tarvitaan.

    Lyhyes­ti sanot­tu­na, meil­lä on var­mas­ti kysyn­tää oma­ko­ti­ta­lo­ton­teil­le nopei­den väy­lien var­sil­la jot­ka joku muu mak­saa. Mui­den rahoil­le yleen­sä on.

  85. az
    “Mut­ta tie­to sii­tä, että jos kul­ku­yh­tey­det toi­mi­si­vat, niin suo­ma­lai­set ottai­si­vat sen oma­ko­ti­ta­lon edel­leen pal­jon mieluummmin”

    Arva­ten­kin halu tipah­tai­si aika ran­kas­ti, jos jou­tui­si itse kus­tan­ta­maan nuo kulkuyhteydet.

  86. Yhteyk­siä on hie­man kei­no­te­kois­ta las­kea asian­omai­sil­le hyö­ty­jil­le könt­tä­sum­ma­na, kos­ka niis­tä ole­tet­ta­vas­ti hyö­dy­tään pal­jon pidem­pään (huol­to­kus­tan­nuk­set huo­mioi­den). Ne ovat yhteis­kun­nal­ta hyvin pit­kän aika­vä­lin investointeja.

    Sikä­li jos vas­ta­poo­lis­sa ovat ihmis­ten asu­mispre­fe­rens­sit niin niil­le annet­ta­vaa arvoa ei pitäi­si huo­mioi­da vain täs­sä het­kes­sä vaan pit­käl­le tule­vai­suu­teen. Kul­ku­yheyk­sis­tä hyö­ty­vät asu­jat ehti­vät vaih­tua moneen kertaan.

    Lisäk­si oma­ko­tia­su­mi­sen kul­ku­yh­teyk­sien kus­tan­nuk­sia rele­van­tim­pi tie­to on sen ver­tau­tu­mi­nen muun­lai­sen asu­mi­sen kul­ku­yh­teyk­sien kustannuksiin.

  87. tpyy­luo­ma:
    >Pelk­kiä oma­ko­ti­ta­lo­ja sai­si ahdet­tua alu­eel­le ehkä
    >10 000. Tuos­ta tulee 150 000 per talo pelkistä
    >lii­ken­neyh­teyk­sis­tä. Jos ton­ti­no­mis­ta­ja on valmis
    >mak­sa­maan tuon niin en näe asias­sa ongelmaa.

    Ja ker­ros­ta­lois­sa sin­ne saa ahdet­tua enin­tään 30 000 asu­kas­ta ( http://www.vihrealanka.fi/uutiset/vihre%C3%A4t-%C3%B6stersundomiin-mahtuu-vain-30–000-helsinkil%C3%A4ist%C3%A4 ).

    Eli ovat­ko he val­mii­ta mak­sa­maan 50 000 euroa per asu­kas, eli jota­kuin­kin saman ver­ran kuin oma­ko­ti­ta­loa­suk­kaat­kin per asunto?

  88. Tpyy­luo­man mukaan hen­ki­löl­le, joka halu­aa asua oma­ko­ti­ta­los­sa Öster­sun­do­mis­sa, lät­käis­tään lii­ken­neyh­teyk­sien raken­ta­mi­ses­ta mak­su. Jos taas asuu ker­ros­ta­los­sa, niin ei tule mak­sua, vaik­ka yhtey­det raken­ne­taan. En kyl­lä käsi­tä aja­tus­ta. En ole kuul­lut, että kunta/valtio oli­si las­kut­ta­nut ketään vas­taa­vas­ti. Toki maa­seu­dul­la jot­kut asu­jat ovat raken­nel­leet omia talo/mökkiteitään itse ja pitä­vät huol­ta teis­tään tien hoi­to­kun­tien kaut­ta, mut­ta se on mie­les­tä­ni eri jut­tu. Jos sin­ne tuli­si se 10000 oma­ko­ti­ta­loa, niin ei sin­ne kan­na­ta met­roa raken­taa. Kun­non tiet Por­voon moot­to­ri­tiel­le ja se riit­tä­köön. Ihmi­set varau­tu­koot hitaam­piin mat­koi­hin. Por­ras­tus­ta työ­ai­koi­hin ja etä­työs­ken­te­lyä lisää. Työ­paik­ko­ja sin­ne myös. Eikö­hän noi­ta vaih­toeh­to­ja löy­dy. Miten oli­si kun­nan vero­tu­lot 10000 oma­ko­ti­ta­loa asukkaineen/30000 asu­kas­ta kerrostaloissa?

  89. Tai­pa­le

    Ja ker­ros­ta­lois­sa sin­ne saa ahdet­tua enin­tään 30 000 asukasta

    Tuo on siis Vih­rei­den kan­ta asi­aan. Viral­li­nen tavoi­te lie­nee pikem­min­kin 40 000 — 50 000. Saa tuon teh­tyä ihan tii­vis­ma­ta­lal­la­kin, ongel­ma on vaan se että tuon tai edes sen pie­nem­män mää­rän sijoit­ta­mi­nen joten­kin käve­ly­mat­kan pää­hän kol­mes­ta met­roa­se­mas­ta on koko­lail­la han­ka­laa. Ja sit­ten kun se jouk­ko­lii­ken­ne pal­ve­lee huo­nos­ti niin saa­daan­kiin lisää auto­ja joil­la pitää raken­taa teitä…

    Eli ovat­ko he val­mii­ta mak­sa­maan 50 000 euroa per asu­kas, eli jota­kuin­kin saman ver­ran kuin oma­ko­ti­ta­loa­suk­kaat­kin per asunto?

    Tus­kin kum­pi­kaan on, tosin yo. syis­tä lie­nee vähän vähem­män per ker­ros­ta­loa­sun­to. Olen sen jo jokusen ker­ran sano­nut että Ösun­dom ei ole nyky­suun­ni­tel­mil­la kus­tan­nus­rea­lis­ti­nen, oma­ko­ti­ta­loil­la se on vaan vie­lä vähän vähem­män sitä.

  90. az:

    Yhteyk­siä on hie­man kei­no­te­kois­ta las­kea asian­omai­sil­le hyö­ty­jil­le könt­tä­sum­ma­na, kos­ka niis­tä ole­tet­ta­vas­ti hyö­dy­tään pal­jon pidem­pään (huol­to­kus­tan­nuk­set huo­mioi­den). Ne ovat yhteis­kun­nal­ta hyvin pit­kän aika­vä­lin investointeja.

    No ei ne sen pit­käi­käi­sem­piä ole kuin talot.

    Lisäk­si oma­ko­tia­su­mi­sen kul­ku­yh­teyk­sien kus­tan­nuk­sia rele­van­tim­pi tie­to on sen ver­tau­tu­mi­nen muun­lai­sen asu­mi­sen kul­ku­yh­teyk­sien kustannuksiin.

    Olen­nai­sem­pi muut­tu­ja kuin talo­tyyp­pi on itsea­sias­sa etäi­syys, eli jos mie­ti­tään lii­ken­nein­fraa niin isom­pi mer­ki­tys kuin sil­lä kuin­ka tihe­ää teh­dään on kuin­ka kau­as teh­dään. Ja ne eivät edes kas­va line­aa­ri­ses­ti, tapauk­ses­ta riip­puen yli 15 — 20 km etäi­syy­det vaa­tii käy­tän­nös­sä auto­lii­ken­tees­sä nopei­ta tei­tä ja pal­jon väli­tys­ky­kyä, jouk­ko­lii­ken­tees­sä taas nopei­ta rato­ja. En itsea­sias­sa tie­dä mitä perus­pää­ka­tu mak­saa, mut­ta arva­taan 20 — 50 mil­joo­naa per kilo­met­ri, mota­ri on jotain 100 — 200. Kal­lis­kin pika­ra­tik­ka mak­saa n. 10 miljoonaa/km, nopea lähi­ju­na­ra­ta taas 50 — 100. Riip­puu hyvin pal­jon olo­suh­teis­ta, lii­ken­ne­hank­keet on yksi­löi­tä ja esim. Lah­den oiko­ra­ta kes­kel­lä tasai­sia pel­to­ja tai­si mak­saa vii­ti­sen mil­joo­naa kilo­met­ril­tä, mut­ta noin suu­ruu­luo­kan hahmottamiseki.

    Tämän­kin takia lähem­mäk­si teke­mi­nen vaan on pal­jon jär­ke­vem­pää. Ja lähem­pä­nä maa­ta on niu­kem­min, mikä puhuu joko tii­viin pien­toa­lu­een tai ker­ros­ta­lo­jen puo­les­ta. Sinän­sä 2 — 3 ja 6 — 8 ker­rok­si­sil­la taloil­la ei nyt ole vält­tä­mät­tä niin hir­veän suur­ta eroa aluetehokkuudessa.

    Mut­ta voi­si nii­tä oma­ko­ti­ta­lo­ja minus­ta sil­ti­kin teh­dä enem­män. Esim. niin että on pää­ka­tu jon­ka var­rel­la on ihan ker­ros­ta­lo­ja ja nii­den jäl­keen oma­ko­ti­ta­lo­ja kom­pak­teil­la ton­teil­la. Vähän niin kuin Käpylässä.

  91. No ei ne sen pit­käi­käi­sem­piä ole kuin talot.

    Hel­sin­gin kau­pun­gin arvion mukaan rai­de­lii­ken­teen inves­toin­nit teh­dään 40–60 vuo­dek­si eteenpäin.

    Vaik­ka talot oli­si­vat pai­kal­laan pidem­pään­kin, niin point­ti oli lähin­nä sen perus­tel­ta­vuu­des­ta, että esi­tit kus­tan­nus­ten kuu­lu­van lyhen­tä­mät­tö­mi­nä nykyi­sil­le asujille.

    Yhteis­kun­nan infran kohen­ta­mis­ta tule­vien hyö­ty­jen yksi­löi­mi­nen on aika vai­ke­aa. Ne lopul­ta jakau­tu­vat aika laa­jal­le alu­eel­le ja aikavälille.

  92. Vaik­ka talot oli­si­vat pai­kal­laan pidem­pään­kin, niin point­ti oli lähin­nä sen perus­tel­ta­vuu­des­ta, että esi­tit kus­tan­nus­ten kuu­lu­van lyhen­tä­mät­tö­mi­nä nykyi­sil­le asujille.

    Inves­toin­tien hyö­dyt siir­tyy asun­to­jen hin­toi­hin, eli mik­sei sitä sit­ten mak­sai­si ensim­mäi­sen asun­non ostaja?

  93. Jos aiom­me olla kil­pai­lu­ky­kyi­siä ja ympä­ris­tön huo­mioo­not­ta­via 10–30 vuo­den täh­täi­mel­lä niin Suo­meen pitäi­si sää­tää raken­ta­mis­tä sää­te­le­vä uusi laki. Raken­nus­lu­pa myön­ne­tään vain jos talo on kau­ko­läm­mös­sä ja käve­lye­täi­syy­del­lä kis­ko­lii­ken­tees­tä. Ne joi­den nykyi­nen talo ei täy­tä näi­tä ehto­ja saa­vat toki jat­kaa asu­mis­ta nykyi­ses­sä “vää­räs­sä pai­kas­sa” mut­ta työ­mat­ka­vä­hen­nyk­ses­tä teh­dä työ­mat­kan lisä­ve­ro ja läm­mi­tys­tä (jos muu kuin puu) ale­taan vero­taa 200% lisä­ve­rol­la. Kat­so­taan­pa 2020 ener­gian hin­to­ja ja sil­loin vii­meis­tään myön­ne­tään että täl­lai­nen laki oli­si pelas­ta­nut monel­ta typeryydeltä.

    Las­si Hietanen

  94. az, se ensim­mäi­nen asu­kas luon­nol­li­ses­ti rahas­taa nii­den myö­hem­pien hyö­ty­jien osuu­den myy­des­sään asun­non. Ajat­te­le nyt asi­aa vaik­ka pel­käs­tään sen asun­non itsen­sä osal­ta. Sano­taan, että ostat 200 000 euron asun­non. Tuo hin­ta sisäl­tää sen asun­non nyky­ar­von sii­hen asti, kun­nes asun­to pure­taan ja sen­kin jäl­keen se sisäl­tää ton­tin arvon. Jos myyt tuon asun­non vuo­den kulut­tua, et todel­la­kaan hyö­ty­nyt sii­tä 200 000 euron arvoi­ses­ti. Mut­ta et kyl­lä mak­sa­nut­kaan, kos­ka seu­raa­va asu­kas pulit­taa sinul­le isot rahat sii­tä asunnostasi. 

    Ja sama kos­kee luon­nol­li­ses­ti nii­tä jol­le­kin asu­mi­sa­lu­eel­le teh­ty­jä inves­toin­te­ja. Ensim­mäi­nen asu­kas ei luon­nol­li­ses­ti­kaan hyö­dy niis­tä itse koko inves­toin­nin ole­mas­sao­loai­kaa, mut­ta hän saa kyl­lä ulos­mi­tat­tua nii­den arvon itsel­leen, kos­ka myy­des­sään asun­toa sen arvo on suu­rem­pi kuin oli­si ilman sitä investointia.

  95. Toki se osin on noin, mut­ta ei lyhen­tä­mät­tö­mä­nä. Tämän voi havain­nol­lis­taa vaik­ka siten, että jos raken­teil­la ole­vas­sa infra­hank­kees­sa tulee arvaa­mat­to­mia kulu­ja eteen, ja menot pai­su­vat, niin ei se samas­sa suh­tees­sa nos­ta asun­to­jen hin­to­ja. Tai jos vali­taan kah­des­ta infra­hank­kees­ta sel­väs­ti kal­liim­pi, sil­mäl­lä pitäen esi­mer­kik­si jotain myö­hem­pää laa­jem­paa kehi­tys­ko­ko­nai­suut­ta, niin eivät asun­to­jen hin­nat nouse täs­sä suh­tees­sa ver­rat­tu­na hal­vem­paan rat­kai­suun, joka ko. alu­eel­le itses­sään oli­si voi­nut olla riittävä.

  96. az: “Tai jos vali­taan kah­des­ta infra­hank­kees­ta sel­väs­ti kal­liim­pi, sil­mäl­lä pitäen esi­mer­kik­si jotain myö­hem­pää laa­jem­paa kehi­tys­ko­ko­nai­suut­ta, niin eivät asun­to­jen hin­nat nouse täs­sä suh­tees­sa ver­rat­tu­na hal­vem­paan rat­kai­suun, joka ko. alu­eel­le itses­sään oli­si voi­nut olla riittävä.”

    Itse asias­sa ras­kaam­pi infran raken­ta­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti las­kee asun­to­jen hin­taa pai­kal­li­ses­ti oli sit­ten kysees­sä lähel­le tule­va moot­to­ri­tie, rau­ta­tie, len­to­me­lu, suur­jän­ni­te­lin­ja tms. Opti­mi­rat­kai­su tar­jo­aa riit­tä­vän pal­ve­lu­ta­son, mut­tei aiheu­ta yli­mää­räis­tä häi­riö­tä. Ylei­ses­ti näyt­tää jopa sil­tä, että pal­ve­lu­ta­sos­ta mie­luum­min vähän tin­gi­tään, jos saa­vu­te­taan rau­hal­li­sem­pi ympäristö…

  97. az, en ymmär­rä, mitä tuol­la jos­sit­te­lul­la­si oikein koi­tat sanoa. Tie­ten­kin jos teh­dään infra­hank­kei­ta, jot­ka eivät hyö­dy­tä nii­tä asuk­kai­ta, joi­den hyväk­si ne hank­keet on teh­ty, niin on toi­mit­tu type­räs­ti ja hukat­tu rahaa. 

    Tämä ei kui­ten­kaan muu­ta mihin­kään sitä perus­pe­ri­aa­tet­ta, että hank­kei­den arvo menee ennen kaik­kea nii­den asuk­kai­den tas­kuun sekä sitä kaut­ta, että he itse hyö­dyn­tä­vät kyseis­tä infraa että sitä kaut­ta, että hei­dän asun­ton­sa ovat sen infran vuok­si arvokkaampia. 

    Se kuin­ka pal­jon he sii­tä hyö­ty­vät ja kuin­ka pal­jon hei­dän asun­to­jen­sa arvo nousee suh­tees­sa infra­hank­keen kus­tan­nuk­siin, on eri asia, mut­ta yleis­pe­ri­aat­tee­na kai kai­kil­la hank­keil­la on se, että niis­tä pitäi­si olla enem­män hyö­tyä kuin mitä ne mak­sa­vat, jot­ta nii­hin kan­nat­tai­si yli­pää­tään ryhtyä.

  98. az:

    ämän voi havain­nol­lis­taa vaik­ka siten, että jos raken­teil­la ole­vas­sa infra­hank­kees­sa tulee arvaa­mat­to­mia kulu­ja eteen, ja menot pai­su­vat, niin ei se samas­sa suh­tees­sa nos­ta asun­to­jen hintoja.

    yhyyyy… jon­kun infra­pro­jek­tin hyö­ty ei oo ne kus­tan­nuk­set, että se ei mee niin, että jihuu! kus­tan­nuk­set kar­kas käsis­tä, nyt tämä met­ro­ra­ta on var­maan pal­jon parem­pi ku mitä alun­pe­rin luultiin.

    Hyö­ty tulee sen käyt­tö­ar­vos­ta (johon­ka kus­tan­nuk­set ei vai­ku­ta pas­kaa­kaan) ja kus­tan­nuk­set on ne mitä yri­te­tään minimoida.

    Tai jos vali­taan kah­des­ta infra­hank­kees­ta sel­väs­ti kal­liim­pi, sil­mäl­lä pitäen esi­mer­kik­si jotain myö­hem­pää laa­jem­paa kehi­tys­ko­ko­nai­suut­ta, niin eivät asun­to­jen hin­nat nouse täs­sä suh­tees­sa ver­rat­tu­na hal­vem­paan rat­kai­suun, joka ko. alu­eel­le itses­sään oli­si voi­nut olla riittävä.

    Ei niin, mut­ta kiin­teis­tö­jen arvo sil­lä laa­jem­mal­la koko­nai­suu­del­la nousee kat­ta­maan koko infra­hank­keen hyö­dyt. Ei sin­ne jää mitään lisä­hyö­ty­jä, jot­ka sit tulee jol­le­kin omis­ta­jil­le 50 vuo­den päästä.

    Sähän oot yleen­sä ollu ihan suht hyvin peril­lä näis­tä mark­ki­noi­den toi­mi­mis­ten perus­ju­tuis­ta. Mikä pöl­hö­po­pu­lis­mi­koh­taus sul­le nyt on tullu?

  99. Mie­les­tä­ni näke­myk­sen­ne on yksin­ker­tai­ses­ti rajat­tu, kuin jos­tain talous­tie­teen yksi­puo­li­sis­ta perus­teok­sis­ta, jois­sa käsi­tel­lään irti­lei­kat­tu­ja esi­merk­ke­jä, jot­ka ovat nii­den havain­nol­lis­ta­mi­sar­von takia yksinkertaistettuja.

    Todel­li­suus on limit­ty­vä ja dynaa­mi­nen. Koko­nai­suus on enem­män kuin yksit­täin eri­tel­ty osien­sa summa.

    Ei talous­a­luei­den kehi­tys­tä voi tuol­la tavoin pilk­koa irti laa­jem­mas­ta poik­ki­vai­kut­ta­vas­ta koko­nai­suu­des­ta ja eri­tel­lä het­keen sidot­tua las­kua yksit­täin jokai­sel­le ovelle.

    Tuol­lai­nen pimeäs­sä umpios­sa luku­ja ynnää­vä put­ki­nä­köi­nen (ja epäin­hi­mil­li­nen) talous­tie­de on todes­ta otet­tu­na yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyvin hai­tal­lis­ta ja ansait­see lähin­nä ase­man pil­kan kohteena.

    1. az:n kans­sa en perus­tai­si yri­tys­tä. Kyl­lä talou­den fun­da­men­tit on hyvä tun­tea ja kes­ke­siin niis­tä jopa uskoa. Toki insi­nöö­ri­kin voi raken­taa len­nok­kaam­man len­to­ko­neen, jos päät­tää olla usko­mat­ta luonnonlakeihin.

  100. az:

    Tuol­lai­nen pimeäs­sä umpios­sa luku­ja ynnää­vä put­ki­nä­köi­nen (ja epäin­hi­mil­li­nen) talous­tie­de on todes­ta otet­tu­na yhteis­kun­nal­li­ses­ti hyvin hai­tal­lis­ta ja ansait­see lähin­nä ase­man pil­kan kohteena.

    ahah… Onnis­tuit hui­jaa­maan mua tyy­liin kaks vuot­ta sil­lä, että sun tie­de­vas­tus­tus olis joten­kin perusteltua.

    Täs­sä vai­hees­sa onkin sit ehkä aiheel­lis­ta esit­tää anteeks­pyyn­tö­ni tpyyluomalle.

  101. Talou­den “fun­da­men­tit” on toki hyvä tun­tea, mut­ta teh­des­sään nii­den poh­jal­ta suu­rem­pia koko­nai­suuk­sia kos­ke­via laa­jo­ja joh­to­pää­tök­siä kan­nat­taa olla hyvin varo­vai­nen ja huo­lel­li­nen, ettei samal­la rajaa ulko­puo­lel­le tär­kei­tä teki­jöi­tä sii­tä laa­jem­mas­ta kokonaisuudesta.

    Tämä­hän on Art­tu­rin ongel­ma. Jos ainoa väli­ne on kas­sa­ko­ne, niin var­mas­ti jokai­nen ongel­ma näyt­tää eurol­ta (tai dol­la­ril­ta niis­sä liber­taa­ri-popu­laa­reis­sa köy­käi­sis­sä ame­rik­ka­lai­sis­sa talous­o­puk­sis­sa ja blo­geis­sa, jois­ta Art­tu­ri ammen­taa “tie­teen­sä”).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.