Entäpä, jos joidenkin pelkäämä tietosuojaongelma ratkaistaisiin niin päin, että hintalaskuri on autossa sisällä, gps-vastaanotin tallettaa ajopiirturin tapaan sen missä liikutaan ja koska, laskee tästä kuukausittaisen tiemaksun ja lähettää vain tämän tiedon viranomaisille. Jos haluaa riitauttaa laskunsa, voi vaatia tietojen tarkastamista laitteesta. Jatka lukemista “Älykkäät tiemaksut ja yksityisyyden suoja”
Tekijä: Osmo Soininvaara
Tie ja ratainvestoinnit kuntien vastuulle
Valtiovarainvaliokunnan siltarumpujaosto (liikennejaosto) on eduskunnan masentavin elin. Erilaisten maakunnallisten liittoutumien avulla siirrellään tierahoja omaan vaalipiiriin. Aika heppoisin perustein joitakin suuriakin hankkeita on rahoitettu. Vaikka rahoja jaettaisiin sivistyneesti ja objektiivisesti asiantuntemuksen perusteella, järjestelmä ei ole hyvä. Yleensäkään en pidä mankumisorganisaatioista.
Olisi paljon parempi siirtää valtion nyt liikenneinfraan käyttämät investointirahat kunnille/maakunnille ilman korvamerkintää ja jättää infran rahoittaminen kunnalliselle/maakunnalliselle tasolle. Rahat voitaisiin jakaa joko asukasluvun tai vaihtoehtoisesti asukasluvun ja väestön lisäyksen perusteella, sillä toki kasvava väkimäärä edellyttää investointeja. Jatka lukemista “Tie ja ratainvestoinnit kuntien vastuulle”
“HUS-yksityissairaala olisi markkinahäiriö”
Tällaisella viestillä Helsingin yrittäjät lähestyivät päättäjiä. Häiriö on se, että HUS:n kaavailema itse maksavien potilaiden vastaanotto veisi asiakkaita yksityisiltä lääkäriasemilta.
Markkinoiden tehtävä ei ole tuoda tasapuolista kilpailua olympialaisten hengessä vaan johtaa parhaaseen mahdolliseen resurssien käyttöön. HUS-yksityissairaala tuottaa tavattoman suuret synergiaedut. Yrittäjien mielestä tämä on epäreilua, minusta taas järkevää voimavarojen käyttöä. HUS:lla on nyt kalliita tutkimuslaitteita vajaakäytöllä, kun lääkärit lähtevät iltapäivällä pitämään yksityisvastaanottojaan. Kun HUS vuokraa ne yksityiskäyttöön voittavat molemmat, sekä HUS että mahdollisuutta käyttävät lääkärit ja heidän potilaansa. Yhtä hyvin öljy-yhtiöt voisivat väittää, että kaukolämpö on markkinahäiriö, koska samasta polttoainesta saadaan sekä sähköä että lämpöä. Jatka lukemista ““HUS-yksityissairaala olisi markkinahäiriö””
Terveydenhuolto pois kunnilta
Kunnanlääkärijärjestelmän perua vastuu terveydenhuollosta on Suomella kunnilla. Vaikka erikoissairaanhoitoa varten on sairaanhoitopiirit, kunta maksaa tästäkin hoitomaksut. Kunta toimii siis erikoissairaanhoidossa tavallaan kuntalaisten vakuutusyhtiönä. Suomen kunnat ovat aivan liian pieniä kantamaan taloudellista vastuuta niin satunnaisesta asiasta kuin terveydenhuolto. Kahdesta pienestä kunnasta toinen selviää terveydenhoidosta pienellä budjetilla ja sillä on silti varaa esimerkiksi kunnolliseen hammashoitoon, toisella paljon isompi budjetti ei riitä oikein mihinkään. Syynä voin olla muutama kallis potilas, joka romuttaa pienen kunnan budjetin perinpohjaisesti. Vaihtelu ei ole vain satunnaista, jolloin se tasoittuisi pitkän ajan kuluessa. Erityisesti syrjäisillä seuduilla geneettinen perimä saattaa altistaa kallishoitoisille perinnöllisille sairauksille. Jatka lukemista “Terveydenhuolto pois kunnilta”
Poimintoja demarien talousohjelmasta
Luin Hesarin nettisivuilta toimittajan yhteenvedon demarien talousohjelmasta. Kirjoitin junassa siitä murska-arvostelun, mutta sitten tuli mieleen, että voikohan Helsingin Sanomiin luottaa? Sitten luin demarien sivuilta heidän itsensä laatiman tiedotteen Jutta Urpilaisen puheesta, ja se oli yhtä tolkuton. Onko tämä sama puolue, joka Lipposen johdolla veti Suomen 90-luvun talouskurimuksesta? Onneksi en ehtinyt lähettää jargoniaani, sillä lopulta sivuille ilmestyi itse ohjelma, jossa on paljonkin järkeä. Anni Sinnemäki näytti olleen minua nopeampi. Onko demarien vastaus perussuomalaisten haasteeseen se, että puheenjohtaja pannaan puhumaan päättömyyksiä?
Tässä lyhyt ja hätäinen kommenttini ohjelmasta, joka on kukkaiskielen takia niin vaikeaselkoinen, että olen voinut tulkita monta asiaa väärin. Jatka lukemista “Poimintoja demarien talousohjelmasta”
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.2.2011
Östersundomin yhteisen yleiskaavan luonnos
Tästä tulee vihreille vaikea asia, koska kaksi vihreätä periaatetta iskevät voimakkaasti toisiaan korville. Alueen luonnonsuojelu, Natura ja Sipoonkorpi vastaan raiteisiin tukeutuva pientalovaltaiseksi kohtalaisen tiivis kaupunkirakenne. Minusta näistä on tehtävissä hyvä kompromissi, mutta jotkut toiset saattavat olla eri mieltä. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.2.2011”
Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.2.2011
Selvitys ampumaradan sijoittamismahdollisuuksista Kruunuvuorenrannan kalliotiloihin
Ei onnistu. Kalliotiloissa on säilytetty dieselöljyä ja sen puhdistaminen ihmisen hengitettäväksi on hidasta ja kallista. Pienempään pystyluolaan saisi pari pistooliampumarataan kovin korkein kustannuksin.
Kaavoituksen arviointi- ja seurantajärjestelmä (KARVI)
Mielenkiintoinen juttu. Tosin pisteytyksen vaihteluväli on kovin kaponen. Viimeaikoina kaavoja on tehty varsin hyvin kaupunkirakenteen eheyttämisen kannalta. Vähän ajateltiin, että analysoitaisiinko saman tien seudun muutkin kaavat.
Ohi esityslistan esitin, että paikkatietojärjestelmän avulla selvitettäisiin seudun työpaikka-alueen saavutettavuutta. Mittarina voisi olla vaikka se, kuinka moni seudun asukas pääsisi kotoaan alle puolessa tunnissa töihin. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.2.2011”
Östersundom tulossa käsittelyyn
Kaupunkisuunnitteluvirasto esitteli julkisuuteen Östersundom-suunnitelmiaan aamupäivällä. Ymmärtääkseni esitys odottaa minua kotona kaupunkisuunnnitteluviraston listan kanssa. Huomioita esityksestä:
Alueelle on tarkoitus asuttaa 66000 asukasta, eli liki 60 000 asukasta nykyistä enemmän. Näistä tulisi Helsingin osalle 45 000 eli noin 40 000 uutta asukasta. Alue olisi selvästi väljemmin kaavoitettu kuin muu osa Helsinkiä, mutta tiheämmin kaavoitettu kuin Vantaa. Jatka lukemista “Östersundom tulossa käsittelyyn”
Oikeus lyhentää työaikaansa
Laman seurauksena valtiontalous on pahasti sekaisin. Tulot eivät riitä peittämään menoja, ellei menoja leikata kipeästä, veroja koroteta roimasti tai saada aikaan voimakasta talouskasvua niin, että työttömien määrä vähenee ja työssä käyvien määrä lisääntyy. On myös pidennettävä työuria. Yhä useamman pitäisi siis tehdä töitä.
Kannatan työllisyyden lisäämistä voimakkaasti. Toisaalta olen kirjoittanut kirjan ”Vauraus ja aika”, jossa suosittelen työnteon vähentämistä ja tuottavuuden kasvun ulosmittaamista vapaa-aikana mieluummin kuin yhä suurempana tavarapaljoutena. Miten voin kannattaa molempia asioita yhtä aikaa? Jatka lukemista “Oikeus lyhentää työaikaansa”
”LEX Soininvaara”
Olen käsitellyt asiaa blogillani aiemminkin, mutta koska asia näyttää yhä puhututtavan, käyn tämän asian läpi uudestaan. Asia näyttää pääsevän jopa Ryhmäteatterin näytelmään
Paavo Arhinmäki on antanut nimen ”LEX Soininvaara” lakimuutokselle, jonka mukaan peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta kieltäytyvältä voidaan muiden olosuhteiden sen salliessa alentaa toimeentulotukea enintään 20 prosentilla. Lain ristiminen LEX soininvaaraksi on sikäli erikoista, että eduskunnan valiokuntakuulemisessa esitin, että asia ratkaistaisiin kumoamalla vastaava pykälä työttömyysturvalain puolelta. Jatka lukemista “”LEX Soininvaara””