Östersundom tulossa käsittelyyn

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to esit­te­li jul­ki­suu­teen Öster­sun­dom-suun­ni­tel­mi­aan aamu­päi­väl­lä. Ymmär­tääk­se­ni esi­tys odot­taa minua koto­na kau­pun­ki­suunn­nit­te­lu­vi­ras­ton lis­tan kans­sa. Huo­mioi­ta esityksestä:

Alu­eel­le on tar­koi­tus asut­taa 66000 asu­kas­ta, eli liki 60 000 asu­kas­ta nykyis­tä enem­män. Näis­tä tuli­si Hel­sin­gin osal­le 45 000 eli noin 40 000 uut­ta asu­kas­ta. Alue oli­si sel­väs­ti väl­jem­min kaa­voi­tet­tu kuin muu osa Hel­sin­kiä, mut­ta tiheäm­min kaa­voi­tet­tu kuin Vantaa.

Esi­tys ei vas­taan ympä­ris­tö­jär­jes­tö­jen toiveita:

  • Natu­ra-alueil­le ei raken­ne­ta, mut­ta nii­den ympä­ril­le ei jäte­tä suo­ja­vyö­hy­ket­tä, eli aivan Natu­ran vie­reen saa raken­taa.  On ris­ti­rii­tai­sia tie­to­ja sii­tä, miten Natu­ra-aluei­den suo­ja­vyö­hyk­kei­siin suh­tau­du­taan muu­al­la EU:ssa.
  • Natu­ra-alueil­ta ulot­tuu Sipoon kor­peen viher­käy­tä­viä, mut­ta ne ovat mel­ko kapei­ta. Niin kapei­ta, ettei­vät aina­kaan hir­vet nii­tä tule käyt­tä­mään. Itse en pidä perus­tel­tu­na kaa­voit­taa aluet­ta hir­vien ehdoil­la – hir­vi­hän on riis­tae­läin eikä mikään uha­na­lai­nen laji, eikä oikein viih­dy kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä – mut­ta minul­le ympä­ris­tö­jär­jes­töt ovat vakuut­ta­neet, ettei­vät hei­dän ehdo­tuk­sen­sa perus­tu hirviensuojeluun.

Lii­ken­ne­vä­li­neek­si on varat­tu met­ro pika­ra­ti­kan sijaan syis­tä, jot­ka eivät esit­te­lys­sä oikein avau­tu­neet minul­le.  Nor­maa­lis­ta met­ro­ra­ken­tees­ta esi­tys poik­ke­aa sikä­li, että met­roa­se­mien väli raken­ne­taan myös ja yhdis­te­tään pää­ka­tu­mai­sel­la raken­teel­la. Sitä ei ole rat­kais­tu, onko met­ro maan pääl­lä vai alla.

Heli-radan varaus tuot­taa kaa­voi­tuk­sel­le huo­mat­ta­vaa hait­taa. Tuos­ta varauk­ses­ta var­maan­kin luo­vu­taan jos­sain vai­hees­sa, kos­ka rata on tar­koi­tus vetää poh­joi­sem­paa len­toa­se­man kautta.

33 vastausta artikkeliin “Östersundom tulossa käsittelyyn”

  1. Alue oli­si sel­väs­ti väl­jem­min kaa­voi­tet­tu kuin muu osa Hel­sin­kiä, mut­ta tiheäm­min kaa­voi­tet­tu kuin Vantaa.”

    Eih, taas­ko jotain hau­li­kol­la ammut­tua asu­tus­ta ympä­ri pusik­koa. Mis­sä on tii­vis, kau­pun­ki­mai­nen pien­ta­loa­su­tus, joka ympä­röi sel­ke­ää lii­ken­teel­lis­tä ja kau­pal­lis­ta kes­kus­ta? Kuten kylät oli­vat ennen vanhaan..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Kysees­sä näyt­tää ole­van kar­ne­va­lis­ti­nen väri­lii­tu­har­joi­tus aihees­ta kuin­ka yhdis­tämm­me lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäs­sä mak­si­maa­li­sen kus­tan­nus­ta­son mini­maa­li­seen pal­ve­lu­ta­son tuot­taen samal­la kel­vo­ton­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Täs­sä on onnis­tut­tu jopa ennak­ko-odo­tuk­sia paremmin.

    Doku­men­tis­ta “Öster­sun­do­min yleis­kaa­van tie- ja pää­ka­tu­verk­ko­sel­vi­tys” sel­vi­ää olen­nai­set asiat, http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2011‑7.pdf Kan­si­leh­ti asvalt­ti­vii­dak­koi­neen on tyh­jen­tä­väs­ti kuvaa­va, mut­ta nör­tei­mil­le sivul­ta 4 löy­tyy kart­ta maan­käy­tös­tä. Punai­sem­mat pal­lu­kat on met­roa­se­mien pal­ve­lua­lue ja tuos­ta näkee ihan pal­jaal­la sil­mäl­lä miten hie­nos­ti se pal­ve­lee. Por­voon­väy­läl­le ja Kehäl­le lisää ja isom­pia liit­ty­miä ja kais­to­ja, pari muu­ta isoa katua ja auto­lii­ken­ne ei ehkä ole ihan tukos­sa, kus­tan­nusen­nus­tei­ta tai melu- sekä pääs­tö­vai­ku­tuk­sia ei ole viit­sit­ty jul­kais­ta eiku las­kea. Yksi­näi­se­nä posi­tii­vi­se­na asia­na todet­ta­koon että tava­ra­lii­ken­teen ja lii­tyn­tä­bus­sien lii­ken­nöin­ti on tar­koi­tus tur­va­ta eril­li­sil­lä omil­la kais­toil­la, jot­ka muu­ten yleen­sä mak­saa vähän enem­män kuin vaik­ka­pa ratik­ka­kis­kost. Ennus­tet­tu auto­lii­ken­teen osuus 56%, kehys­kun­nis­sa se on nyt 57% eli on tuo kai sii­ten edistystä.

    Met­ron perus­te­luik­si on annet­tu seu­dul­li­suus, kapa­si­teet­ti ja lisäk­si ker­ro­taan että jos se kul­kee eri “kor­keus­a­se­mas­sa” se mak­saa jotain muu­ta, ilmei­ses­ti vähem­män mut­ta pirua­ko tuo­ta ihan euroi­na ilmai­se­maan kun se on rahal­le niin epä­sel­vä ja tun­te­siin vetoa­va mit­tayk­sik­kö. Seu­dul­li­suus tus­kin tar­koit­taa mat­kus­ta­jia esim. Espoo­seen saak­ka, kos­ka nii­tä ei ole, tai radan suun­taan kos­ka yhteyt­tä Pasi­laan, Tik­ku­ri­laan, tms. ei ole. Se voi tar­koit­taa sitä että Sipoo saa mak­saa Maj­vi­kin jat­kos­ta ennus­te­tun sadan sijaan 172 — 234 mil­joo­naa, tuol­la saa lii­tyn­tä­met­ron. Sipoon vero­tu­lot ovat noin 70 mil­joo­naa vuo­des­sa. Läh­de: Maj­vi­kin met­ron esi­sel­vi­tys, http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2011‑5.pdf

    Tuo kapa­si­teet­ti on hil­pein yksi­tyis­koh­ta. Yhteen kah­den vau­nu­pa­rin met­ro­ju­naan (isoin mah­dol­li­nen sen jäl­keen kun asem­mat lyhen­net­tiin) mah­tuu mitoi­tus­oh­jeen 258 mat­kus­ta­jaa isto­maan ja 316 sei­so­maan eli 574 mat­kus­ta­jaa yhteen­sä, läh­de: HKL suun­nit­te­luoh­je, http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2007/Joukkoliikenteen%20suunnitteluohje_HKL.pdf. Tämä on enem­män kapa­si­teet­tia kuin vaik­ka­pa tak­sis­sa, mut­ta jos ver­tai­lu­koh­ta on pika­ra­tik­ka niin ehdo­tet­tuun kah­den vau­nun yksik­köön mah­tuu 140 istu­maan ja 160 — 260 sei­so­ma­paik­kaa eli 300 — 400 mat­kus­ta­jaa per juna. Met­ron ehdo­tet­tu vuo­ro­vä­li on 5 min ja rati­kan 2,5 min. Minun mate­ma­tii­kal­le­ni tämä ei oikein ynnää, mut­ta var­mas­ti KSV:ltä löy­tyy tähän­kin luvut joi­ta ei vaan ilmei­ses­ti esi­tys­lis­tan luet­ta­vuu­den vuok­si ole viit­sit­ty julkaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Toi­vot­ta­vas­ti met­ro maan pääl­lä. On jär­je­tön aja­tus, että met­ro raken­ne­taan äärim­mäi­sen kal­liil­la maan alle vain sik­si, että sit­ten mai­se­ma oli­si kivam­pi kat­sel­la. Tämän pitäi­si olla tila­rat­kai­su, ja luu­li­si kaa­voi­tuk­seen mah­tu­van maan­pää­li­sen met­ron jos kaa­voi­tus on väl­jem­pää kuin muu­al­la Hel­sin­gis­sä. Maan­pää­li­nen­kin met­ro voi­daan integroi­da muu­hun raken­nus­kan­taan ja infraan, oli se sit­ten osit­tain maan alla (Hert­to­nie­mi) tai osit­tain tai­vaal­la (Sii­li­tie).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Heli-radan varaus tuot­taa kaa­voi­tuk­sel­le huo­mat­ta­vaa hait­taa. Tuos­ta varauk­ses­ta var­maan­kin luo­vu­taan jos­sain vai­hees­sa, kos­ka rata on tar­koi­tus vetää poh­joi­sem­paa len­toa­se­man kautta.

    Se Heli-radan varaus on ainoa hyvä asia kaa­vois­sa alu­eel­la. Voi sen teh­dä lähi­ju­na­kin, pää­ra­dal­le­kin mah­tuu jos kau­ko­lii­ken­ne on Lentoradalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Sor­ry, sal­li­net­te lai­nauk­sen erään blo­gin kommentaattorilta:

    Mut­ta nyt, arvoi­sat kir­joit­ta­jat, men­kää Kan­sal­lis­teat­te­riin kat­so­maan ”Tääl­lä Poh­jan­täh­den alla 2011” ja oival­ta­maan Perus­suo­ma­lais­ten suo­sion nousun ja ilmei­sen ”veret sei­saut­ta­van vaa­li­voi­ton” syyt. Itse kävin lau­an­tai­na, ja mikä hui­kein­ta, esi­tyk­sen pää­tyt­tyä, aplo­dien jäl­keen, joku NUORI mies nousi par­vek­keel­la pitä­mään poliit­ti­sen palo­pu­heen nyky­me­noa vas­taan. Van­ha oikein innos­tui – poli­tiik­ka ja poliit­ti­suus tai­taa olla nousussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Etkä sinä kan­nat­ta­nut met­ron pik­ku­vel­jeä, pika­ra­tik­kaa. Miten voi yhtäk­kiä kan­nat­taa­kin met­ron isoi­sää, junaa jol­la ei lisäk­si pää­se muu­al­le kuin Hel­sin­gin keskustaan?

    Ker­tauk­sen vuok­si: Sekä met­ro että pika­ra­tik­ka tar­jo­aa lii­an hitaan kes­kus­tayh­tey­den, mikään jat­ku­vas­ti pysäh­ty­vä juna ei ole noil­ta etäi­syyk­sil­tä nopea. Poi­kit­tais­suun­taan ratik­ka on vähän parem­pi ja käve­ly­mat­kat on huo­mat­ta­vas­ti lyhyem­mät kos­ka sii­nä on enem­män ase­mia. Tämä näkyy las­kel­mis­sa edes joten­kin sää­dyl­li­se­nä jouk­ko­lii­ken­neo­suu­te­na pika­ra­ti­kal­le vaik­ka sekin on lii­an alhai­nen, ja sur­kea­na met­rol­le. Nyt suun­ni­tel­tu maan­käyt­tö muu­ten vaa­ti­si kak­si rataa haa­roi­neen­kin ihan junan tyy­pis­tä riippumatta.

    Rati­kal­le voi teh­dä jotain kuten oiko­ra­dan Pasi­laan, tai sen lisäk­si voi teh­dä jon­kun ihan oikeas­ti nopean junan. Rahoi­tuk­se­na tähän toi­mii se sääs­te­ty 700 mil­joo­naa sikä­li kun pysyn met­ron bud­je­tis­sa muka­na, vähem­pi­kin luul­ta­vas­ti riittäisi.

    Met­ro­suun­ni­tel­mal­la sen sijaan ei voi teh­dä oikein mitään. Esi­mer­kik­si ne nopeam­mat junat on lähin­nä vit­si. 1200 met­rin pysä­kin­vä­lil­lä 125m/n nopeus, joka on suu­rin mah­dol­li­nen mihin 600 met­ris­sä voi kiih­dyt­tää, sääs­tää noin seit­sä­män sekunt­tia ver­ra­tu­na 80km/h, mikä taas on koko nykyi­sen met­ro­ra­dan mak­si­mi­no­peus. Toki se siel­lä Itä-Uudel­la­maal­la voi­si aut­taa, mut­ta ei tar­peek­si. Jos halu­aa teh­dä met­ros­ta pika­ju­nan, aamun leh­dis­tö­ti­lai­suu­des­sa kuu­lem­ma horis­tu jotain Kirk­ko­num­mi — Por­voo met­ros­ta, niin sit­ten pitää teh­dä ihan koko met­ros­ta pika­ju­na. Kak­si kol­mes­ta ase­mas­ta pois, isom­mat tun­ne­lit, ja sil­leen. Tuo ei oli­si edes ihan huo­no idea, vaik­ka­kin tur­ka­sen kal­lis, jotain Hert­to­nie­mi — Kes­kus­ta väle­jä hoi­det­tai­siin sit­ten tar­pee­seen sopi­val­la raideliikenteelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Ymmär­sin vähän vää­rin, nuo sun ver­tauk­set on han­ka­lia. 🙂 Niin juna ei ole ainoa­na vaih­toeh­to­na toi­mi­va, se vaa­tii tuek­seen rati­kan. Hyvää sii­nä oli­si raken­teel­li­ses­ti että se luo yhden sel­keän kes­kuk­sen ja se että se on nopea ja tar­jo­aa hyvät jat­ko­yh­tey­det (Mal­mi, Pasi­la). Met­ro-ratik­ka yhdis­tel­mä jos­sa met­rol­la on yksi tai kak­si ase­maa jol­loin sen nopeus on parem­pi ja kus­tan­nuk­set huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mät voi­si ajaa joten kuten saman asian. Tämä ei käy, kos­ka… niin mik­si? Toi­saal­ta Por­voo tar­vit­see joka tapauk­ses­sa juna­ra­dan jos koko ran­ta­vyö­hy­ke asutetaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Osmo:

    Etkä sinä kan­nat­ta­nut met­ron pik­ku­vel­jeä, pika­ra­tik­kaa. Miten voi yhtäk­kiä kan­nat­taa­kin met­ron isoi­sää, junaa jol­la ei lisäk­si pää­se muu­al­le kuin Hel­sin­gin keskustaan? 

    Kysy­mys ei ollut osoi­tet­tu minul­le, mut­ta vas­taus tie­tys­ti on, että pitäi­si olla molem­mat. Juna on pikayh­teys Pasi­laan, kes­kus­taan ja toi­vot­ta­vas­ti Por­voo­seen, ratik­ka pai­kal­li­nen tiu­hem­man pysäk­ki­vä­lin väli­ne. Ratik­ka­vaih­toeh­don hin­ta oli arviois­sa luok­kaa vii­des­osa met­ros­ta, ei sen ei luu­li­si ras­kas­rai­de­hank­kei­den rin­nal­la pal­jon kir­pai­se­van. Kau­pun­ki­ra­ta tie­tys­ti mak­saa aika paljon.

    Emma:

    Toi­vot­ta­vas­ti met­ro maan pääl­lä. On jär­je­tön aja­tus, että met­ro raken­ne­taan äärim­mäi­sen kal­liil­la maan alle vain sik­si, että sit­ten mai­se­ma oli­si kivam­pi katsella. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la aina sil­loin täl­löin tapah­tuu jär­jet­tö­myyt­tä. Län­si­met­ron jat­koa Matin­ky­läs­tä län­teen kaa­vail­laan edel­len koko­naan tunneliin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Län­si­met­ron jat­koa Matin­ky­läs­tä län­teen kaa­vail­laan edel­len koko­naan tunneliin.

      Se joh­tuu sii­tä, ettei Espoo­ta suun­ni­tel­tu met­ron eikä pika­ra­ti­kan varaan, ei suun­ni­tel­tu itsea­sias­sa lain­kaan. Ensim­mäi­nen yleis­kaa­va val­mis­tui, kun kaik­ki oli jo menetetty.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Osmo, se juna onkin sit­ten oikeas­ti nopea, ja sitä voi jat­kaa Por­voo­seen asti nopea­na. Se tekee sii­tä jär­ke­vän, JOS tuon­ne välil­le ale­taan tosis­saan kaa­vot­taa asu­tus­ta. Jos ei ale­ta, se on lii­an kal­lis (kilo­met­ri­kus­tan­nus vas­taa suun­nil­leen metroa).

    Pyy­luo­ma var­maan koh­ta heit­tää tän­ne tar­kat mat­ka-ajat jos­tain Talo­saa­res­ta bus­si­vaih­don takaa kai­kil­la noil­la välineillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Öster­sun­do­mis­ta luon­nol­li­set yhtey­det ovat Itä­kes­kuk­seen, Hert­to­nie­meen ja Kala­sa­ta­maan. Kuin­ka nopeas­ti junal­la pää­see Kala­sa­ta­maan? Edel­leen, jos se on nopea, sen ase­ma­vä­lin pitää olla pit­kä, jotain 3–5 kilo­met­riä vähin­tään. Mikä sil­loin on sen pal­ve­lu­ta­so? Junaa suun­ni­tel­laan len­toa­se­man kaut­ta Por­voo­seen jos­kus vuo­si­sa­dan lopul­la, mut­ta Öster­sun­do­min yhteyk­siä se ei palvelisi. 

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Luon­non­suo­je­lus­ta yksi juttu:

    Perus­ver­kon lisäk­si on tut­kit­tu Por­voon­väy­län lisä­kais­to­jen avaamista
    myös hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen käyt­töön sekä mah­dol­lis­ten Kehä III:lle ja Porvoonväylälle
    toteu­tet­ta­vien uusien liit­ty­mien vai­ku­tuk­sia ja yhteyt­tä Por­va­rin­lah­den yli Vuosaareen.

    sivu 7, http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2011‑7.pdf

    Tuo on siis se lah­ti joka on muis­taak­se­ni Natu­ra-aluet­ta ja jon­ka ali suu­rel­la tohi­nal­la teh­tiin sii­tä syys­tä Vuo­saa­ren sata­man rata- ja tieyhteydet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Hmm. Siis koko 66000 ihmis­tä on yhden Hel­sin­gin kes­kus­taan suun­tau­tu­van radan varas­sa. RIit­tää­kö kapa­si­teet­ti met­ros­sa alkuun­kaan — sehän on jo nyt ruuh­ka-aikoi­na aika täynnä.

    Eikö met­ro voi­si haa­raan­tua Itä­kes­kuk­ses­ta Vii­kin kaut­ta Pasi­laan? Tai jos voi­si­ko olla jokin muu rai­teil­la liik­ku­va, joka antai­si mah­dol­li­suu­den liik­kua itä­hel­si­nis­tä vaik­ka Tik­ku­ri­laan? Juna joka meni­si Van­taa lähiöi­den kaut­taa Tik­ku­ri­laan? Ja toi­seen suun­taan sit­ten Por­voo­seen hie­man harvemmin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Met­ro on ilman muu­ta paras vaih­toeh­to, vaik­ka­kin nopeus pää­kes­kuk­sen yti­meen jou­tuu­kin koe­tuk­sel­le. Ratik­ka taas oli­si vihon­vii­mei­nen vaih­toeh­to, jota onnek­si ei kos­kaan tuon­ne tule. Sii­nä yhdis­tyi­si kaik­kien lii­ken­ne­muo­to­jen heik­kou­det kym­me­nen­nes­sä potenssissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Met­ros­ta saa pal­jon nopeam­man, kun osa vuo­rois­ta aje­taan express-vuo­roi­na, jot­ka pysäh­ty­vät esim. joka vii­den­nel­lä ase­mal­la. Muut vuo­rot pysäh­ty­vät kai­kil­la ase­mil­la ja ovat hitai­ta. Sama peri­aa­te on käy­tös­sä lähi­ju­nis­sa meil­lä­kin ja met­ros­sa muu­al­la. Tämä ei vaa­di muu­ta kuin ohitusraiteet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Öster­sun­do­mis­ta luon­nol­li­set yhtey­det ovat Itä­kes­kuk­seen, Hert­to­nie­meen ja Kala­sa­ta­maan. Kuin­ka nopeas­ti junal­la pää­see Kalasatamaan? 

    Ja noi­den osuus työ­pai­kois­ta kau­pun­gis­sa, joka on siis yksi työs­sä­käyn­tia­lue, on mitä 10%, 20%?
    Mik­si sil­lä junal­la pitäi­si pääs­tä Hert­to­nie­meen? Ei sin­ne teol­li­suusa­lu­eel­le mis­sä työ­pai­kat on ja uusia aina­kin halut­tai­siin raken­taa pää­see oikein hyvin met­rol­la­kaan kun ase­mat on toi­sel­la puo­len mota­ria ja alue on kah­den ase­man välis­sä. Joke­ril­ta sai­si muu­ten lyhyel­lä jat­kol­la yhden lin­ja Ösun­do­mis­ta vie­tyä sen teol­li­suusa­lu­een läpi Muun­ta­jan­ka­tua. Ösun­do­mis­ta Itä­kes­kuk­seen saak­ka pika­ra­tik­ka ja itsea­sias­sa suo­ra bus­si­kin on parem­pi kuin met­ro, se on käy­tän­nös­sä hitaam­pi ja vai­val­loi­sem­pi (vaih­to) tuol­la välil­lä. Kala­sa­ta­maan met­ro on joo ihan OK.

    Edel­leen, jos se on nopea, sen ase­ma­vä­lin pitää olla pit­kä, jotain 3–5 kilo­met­riä vähin­tään. Mikä sil­loin on sen palvelutaso?

    Huo­no lyhyil­lä ja hyvä pit­kil­lä matkoilla.

    Junaa suun­ni­tel­laan len­toa­se­man kaut­ta Por­voo­seen jos­kus vuo­si­sa­dan lopul­la, mut­ta Öster­sun­do­min yhteyk­siä se ei palvelisi.

    Mun käsi­tys on se että tuo HELI-suun­ni­tel­ma on kuol­lut. Mikä ei tar­koi­ta ettei­kö sil­lä varauk­sel­la voi teh­dä muuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Otso:

    Pyy­luo­ma var­maan koh­ta heit­tää tän­ne tar­kat mat­ka-ajat jos­tain Talo­saa­res­ta bus­si­vaih­don takaa kai­kil­la noil­la välineillä.

    Ei oikein jak­sai­si, sen hitau­den näkee las­ke­mat­ta­kin mat­kus­ta­jaen­nus­teis­ta, käy­tän­nös­sä ne perus­tu­vat mat­ka-aikaan. Ottaa jon­kun oikean osoi­teen joka on kilo­met­rin tai kak­si Itik­sen met­roa­se­mas­ta ja lisää 10 — 20 minuut­tia met­ron ajoaikaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Onko­han Osmo ymmär­tä­nyt että on jäse­ne­nä kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa eikä maa- ja met­sä­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa, kun tär­keim­pi­nä huo­mioi­naan poh­tii sitä, miten hir­vet lii­kus­ke­lee suun­ni­tel­ma-alu­eel­la tai kuin­ka Natu­ra-alue pitäi­si vie­lä ympä­röi­dä met­sä- ja pusikkovyöhykkeellä. 

    Eikö­hän kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa läh­tö­koh­ta ja poh­din­nan aihe pitäi­si olla ihmis­ten asu­muk­set ja liikkuminen?

    Tavoi­te raken­taa jouk­ko­lii­ken­tee­seen tukeu­tu­va pien­ta­loa­lue on yhtä­lö­nä mah­do­ton. Met­ro on rat­kai­su­na jär­jet­tö­män kal­lis tuol­le asu­kas­ti­heu­del­le, pika­rai­tio­tie esim Joke­riin yhdis­tet­ty­nä oli­si pal­jon hal­vem­pi ja toi­mi­si Met­roa parem­min, mut­ta joka­ta­pauk­ses­sa käy­tän­nön lop­pu­tu­lok­se­na tulee ole­maan yksi­tyi­sau­toi­lun varaan raken­tu­va alue. 

    Jot­ta hom­maan saa­tai­siin jär­keä, tulee asu­kas­ti­heys nos­taa vähin­tään muun Hel­sin­gin tasol­la, siis jon­ne­kin 3200 asuk­kaan per neliökm tasol­le nyt suun­ni­tel­lus­ta alle 1800:n tihey­des­tä. Ase­mien lähel­le siis kun­nol­la ker­ros­ta­lo­ja. Samal­la hel­pot­tai­si se Hel­sin­gin kroo­ni­nen asun­to­tuo­tan­toon varat­tu­jen tont­tien puute. 

    Nyt roh­keut­ta Osmo, teh­dään nyt sitä tii­vis­tä rai­de­lii­ken­teen varaan raken­tu­vaa oike­aa kau­pun­kia, eikä taas yhtä uut­ta uinu­vaa lähiötä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Kum­maa kom­ment­tia Jussilta. 

    Rai­tio­tie on alhai­sem­man kus­tan­nus­ta­son­sa ansios­ta mah­dol­lis­ta haa­roit­taa pal­ve­le­maan laa­jem­paa aluet­ta. Laa­jem­mal­la rai­de­ver­kol­la pal­vel­laan tehok­kaam­min puhu­mat­ta­kaan parem­mas­ta pal­ve­lus­ta itse alu­een sisäis­tä liik­ku­mis­ta ajatellen.

    Rai­tio­tien voi­si toteut­taa ns. duo­rat­kai­su­na, jos­sa se hyö­dyn­täi­si nykyis­tä met­ro­ra­taa, jat­kuen Vuo­saa­res­ta Östik­seen päin kevyt­rai­tee­na. Itik­ses­sä se voi­si taas haa­rau­tua raide-jokeriksi.

    Noin muu­ten ei kyl­lä kovin hyväl­tä vai­ku­ta kau­koi­dän suun­ni­tel­ma. 66 000:lla asuk­kaal­la sii­nä oli­si poten­ti­aa­lia omak­si kau­pun­gik­seen, Por­vook­si Sipoon täl­lä puo­len. Tii­vii­nä ja mata­la­na sii­tä sai­si idyl­li­sen ekokaupungin(osan), joka omi­ne pal­ve­lui­neen ja virik­kei­neen hil­lit­si­si tar­vet­ta mat­kus­taa Sta­diin päin, teh­den näin aina­kin met­ron kapa­si­tee­til­taan roi­mas­ti ylimitoitetuksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Tuos­sa kaa­vas­sa on mie­les­tä­ni aika pal­jon paran­net­ta­vaa. Jos oikein ymmär­rän, alue­te­hok­kuus jää­nee 1000–2000 asuk­kaa­seen neliö­ki­lo­met­ril­lä. Eli suun­nit­teil­la on pää­asias­sa oma­ko­ti­ta­lo­mat­toa À la Nurmijärvi.

    Löy­sin googlel­la kuvain­nol­li­sen esi­tel­män alue­te­hok­kuu­des­ta ja vaa­dit­ta­vas­ta pin­ta-alas­ta. Jos voi­si pyy­tää her­ra Val­tuu­tet­tua tutus­tu­maan sii­hen ja miet­ti­mään, miten voi­si saa­da nuo asuk­kaat vaik­ka Puu-Val­li­lan kal­tai­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen. Ymmär­tääk­se­ni sitä ei pide­tä kovin huo­no­na alu­ee­na vaik­ka pien­ta­lo­jen tehok­kuus onkin yli 7000 asukasta/km2, suu­rem­pi kuin Herttoniemenrannan.

    http://www.tuusula.fi/attachments/text_editor/16494.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. tpyy­luo­ma: nois­ta mota­rei­den tuo­mis­ta ongel­mis­ta­han pääs­täi­siin ker­ta­hei­tol­la eroon sil­lä, että muu­te­taan ne Öster­sun­do­mis­sa bule­var­deik­si ja raken­ne­taan enti­nen melua­lue tii­viis­ti. Vai onko melua­lue­kin luonnonsuojelualuetta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Mei­na­sin jo lopet­taa räk­syt­tä­mi­sen, mut­ta mate­ri­aa­leis­ta löy­tyi vie­lä ihan uusi viih­teen aihe. Öster­sun­do­min rai­de­vaih­toeh­to­jen ver­tai­lu, http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/ostersundom/Ostersundomin_raidevertailu.pdf

    Ote­taan vähän taka­pak­kia ja muka­va asen­to kos­ka täs­sä menee hetki.

    Itä­met­ron esi­sel­vi­tys (ve 2.2). Asuk­kai­ta 47 000, työ­paik­ko­ja 14 300, jouk­ko­lii­ken­teen osuus 32% moot­to­ria­jo­neu­vo­mat­kois­ta. http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/ostersundom/Itametron_esiselvitys_2010.pdf

    Pika­rai­tio­tien esi­sel­vi­tys (ve Uni­fied). asuk­kai­ta 56 000, työpaikkoja
    noin 17 000, jl-osuus 39%. http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/ostersundom/Pikaraitiotien_esiselvitys.pdf

    Ver­tai­lus­sa sit­ten on joten­kin (alue­ja­ko kuvat­tu) ja jon­ne­kin, sekä ilmei­ses­ti jon­kun­lai­sen lii­tän­tä­lin­jas­ton var­teen mitä ei ole seli­tet­ty arvot­tu 64 500 asu­kas­ta, ja 12 450 työ­paik­kaa kar­tal­le noin niin­ku tas­a­puo­li­suu­den vuok­si ilmei­ses­ti samal­la taval­la kum­mal­le­kin, ja saa­tu osuuk­sik­si met­rol­le 30,5% ja pika­ra­tik­kal­le 26,5%. Oli­sin voi­nut ker­toa sel­vit­tä­mät­tä­kin että jos lisää asuk­kai­ta sijoit­taa miten sat­tuu niin jl-osuus las­kee rajus­ti, met­rol­la tosin vähem­män kun ne ase­mat on muu­ten­kin kau­ka­na. Jos tuo­ta oli­si ihan oikeas­ti ollut tar­koi­tus sel­vit­tää niin radat oli­si vas­taa­vas­ti vedet­ty uusik­si. Ensin pitäi­si vaan halu­ta selvittää.

    Eri­tyis­tä hil­peyt­tä herät­tä Saka­rin­mäes­tä “ovel­ta ovel­le” las­ket­tu aika esim. Pasi­lan ase­mal­le, 40,3 minuut­tia. Aamu­ruuh­kas­sa pää­see noin 35 minuu­tis­sa Reit­tiop­paan (opti­mis­min) mukaan met­roa­se­man ovel­ta Mel­lun­mäen met­roa­se­mal­ta Pasi­lan ase­man ovel­le, mui­na aikoi­na ehkä 30 minuu­tis­sa. Saka­rin­mä­keen men­nee Mel­lun­mäes­tä met­rol­la 10–14 min. Että ehkä joo Saka­rin­mäen lai­tu­ri­no­vel­ta Pasi­lan ase­man ovel­le, mut­ta tuo ei nyt ole se mitä yleen­sä tar­koi­te­taan “ovel­ta ovel­le” ajal­la kun ihmi­set har­vem­min asuu, työs­ken­te­lee tai opis­ke­lee ase­mil­la. Itsea­sias­sa ase­mil­la asu­mis­ta pide­tään yleen­sä ongelmana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Hesa­rin kuvaa kun kat­soo niin ihme­tyt­tää suo­je­lus­ta vapaa­seen Gra­nö­seen suun­ni­tel­tu raken­ta­mi­nen (= sen ole­mat­to­muus); kapea kais­ta oma­ko­ti­ta­lo­ja ja joku venesatama.
    Täs­sä kyl­lä tär­vä­tään tule­vai­suu­den mah­dol­li­suu­det merel­li­seen ran­ta­kau­pun­kiin hyväl­lä pai­kal­la… ja sit­ten kai hamu­taan edel­leen San­ta­ha­mi­nan rakentamista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Saka­ri M

    Rai­tio­tien voi­si toteut­taa ns. duo­rat­kai­su­na, jos­sa se hyö­dyn­täi­si nykyis­tä met­ro­ra­taa, jat­kuen Vuo­saa­res­ta Östik­seen päin kevyt­rai­tee­na. Itik­ses­sä se voi­si taas haa­rau­tua raide-jokeriksi. 

    Käy­tän­nös­sä ei voi­si. HKL sel­vi­tyt­ti tätä taka­vuo­si­na sak­sa­lai­sil­la kon­sul­teil­la. Met­roa ollaan par­hail­laan auto­ma­ti­soi­mas­sa ja kon­sult­tien anta­ma suo­si­tus sel­vi­tyk­sen perus­teel­la oli, että auto­maat­ti­met­roon ei pidä yhdis­tää katu­ym­pä­ris­tös­tä auto­maa­tin ulko­puo­lel­ta sys­tee­miin tule­via kul­jet­ta­jan aja­mia rai­tio­vau­nu­ja. Met­ron vuo­ro­vä­li­hän on kaa­val­tu viri­tet­tä­vän auto­maat­tia­jos­sa perin tiu­kak­si kun junat Län­si­met­ron lyhyi­den ase­mien takia lyhe­ne­vät. Toi­nen mer­kit­tä­vä han­ka­luus on met­ron 1050 mm lai­tu­ri­kor­keus. Duo­vau­nu­ja var­ten pitäi­si olla kadun var­res­sa tuol­lai­set kor­keat lai­tu­rit tai sit­ten vau­nuis­sa jon­kun­lai­nen tait­to­por­ras­sys­tee­mi, jot­ta ne toi­mi­si­vat sekä kor­keil­la lai­tu­reil­la että taval­li­sil­la ratik­ka­py­sä­keil­lä. Jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa taas nyky­maa­il­man esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­set eivät toteu­du (kii­peä­mis­tä suun­nil­leen saman ver­ran kuin van­hem­mis­sa kor­kea­lat­tiai­sis­sa rati­kois­sa). Lisä­maus­tee­na por­ras­vi­ri­tel­mäs­sä on se, että met­ro­ju­nan leveys on 3,2 m kun taas kadul­le kel­paa kor­kein­taan 2,6 m leveä ajo­neu­vo. Met­roa­se­mal­la tar­vit­tai­siin siis lai­tu­rin ja vau­nun väliin liik­ku­va astin­lau­ta, jon­ka pitäi­si mah­dol­li­ses­ti toi­mia ‘tait­to­por­taat ylhääl­lä’ asen­nos­sa. Met­ros­sa ollaan myös raken­ta­mas­sa lai­tu­rio­via, joi­hin duo­vau­nu­jen pitäi­si sopia jäl­ki­kä­teen, kun sem­moi­siin ei tie­tys­ti ole lai­tu­rio­via han­kit­taes­sa varauduttu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Vie­lä sana­nen tuos­ta rai­deyh­tey­des­tä. Nyt siis ollaan menos­sa älyt­tö­män kal­liin ja yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­li­ses­ti kan­kean met­ron varaan. Kus­tan­nusar­vio jo nyt 540 mil­joo­naa, ja kuten tun­net­tua, met­ron raken­ta­mi­sen hin­ta on aina tuplaan­tu­nut pää­tök­sen poh­ja­na olleis­ta las­kel­mis­ta toteu­tus­vai­hee­seen sirryttäessä.

    Vaih­toeh­to, pika­ra­tik­ka, on sel­vi­tyk­sen mukaan kus­tan­nuk­sil­taan noin nel­jäs­osa metrosta.

    Mitäs jos pää­tet­täi­siin käyt­tää rahaa sama sum­ma kuin met­roon, mut­ta käy­tet­täi­siin ne laa­jem­min, siis yhdis­tet­täi­siin suun­ni­tel­lut rai­de-Joke­rit tähän hank­kee­seen. Vaik­ka­pa niin, että Itä­väy­lää myö­täil­leen toi­nen rai­de­pa­ri Itä­kes­kuk­seen jos­sa ter­mi­naa­li Met­roon ja molem­piin pika­ra­ti­koil­la lii­ken­nöi­tä­viin Joke­rei­hin. Toi­nen pika­ra­tik­ka sit­ten Por­voon moot­to­ri­tie­tä myö­täil­len Söder­kul­las­ta Län­si­mäen, Raja­ky­län, Jako­mäen ja asun­toa­lu­eek­si muu­tet­ta­van Mal­min Len­to­ken­tän kaut­ta Mal­min ase­mal­le, jos­sa ter­mi­naa­li Joke­ri kak­ko­seen ja pää­ra­dan juniin. 

    Tuon yhden met­ro­ra­dan­pät­kän hin­nal­la saa­tai­siin toi­mi­va ja laa­jem­paa­kin aluet­ta pal­ve­le­va moder­ni hyvä joukkoliikenneverkko. 

    Onko Osmo­kin niin HSL:n met­rofriik­kien lob­bauk­sen sokai­se­ma, että on jämäh­tä­nyt tuo­hon toi­mi­mat­to­maan metrovaihtoehtoon?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. KariS, ei tämä täl­lä ker­taa ole met­ro­toi­mis­ton vika, se on yli­pään­sä sel­vää että lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­ta ole kysyt­ty juu­ri mitään. Ongel­ma on se että ymmär­re­tään rai­de­lii­ken­tee­seen poh­jau­tu­va kau­pin­ki­ra­ken­ne niin että se tar­koit­taa sitä että on rata. Yksi rata. Pitäi­si miet­tiä nopeuk­sia eri väleil­lä, ase­man­vä­le­jä, eri suun­tia kuten sanot, ja niin edel­leen yli­pään­sä koko lii­ken­ne­ver­kos­toa. Pika­ra­tik­ka jous­taa ja on sinän­sä hyvä, mut­ta ei sekään yksi­nään ole mikään ihme­lää­ke ja vaa­tii huo­lel­lis­ta suun­nit­te­lua, se esi­tet­ty Joke­rin jat­ko oli hyvä alku. Lähem­pä­nä voi teh­dä huo­nom­paa­kin, esi­mer­kik­si suun­ni­tel­tu Laa­ja­sa­lon sisäi­nen rai­de­ver­kos­to ei ole ihan fik­su mut­ta ei se nyt niin hait­taa koko­nai­suu­den kan­nal­ta, mut­ta noin pit­kil­lä etäi­syyk­sil­lä vir­hei­siin ei oikein ole varaa. Jos ei osa­ta teh­dä rai­de­kau­pun­kia niin ei sitä kan­na­ta teh­dä, nykyi­seen kaa­vaan bus­si voi olla vähi­ten huo­no väline.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. KariS kir­joit­ti:
    Tavoi­te raken­taa jouk­ko­lii­ken­tee­seen tukeu­tu­va pien­ta­loa­lue on yhtä­lö­nä mahdoton.

    Eikös tuom­moi­sia town­house tai row­house, vai mikä sen nimi on, lähiöi­tä met­roa­se­mien ympä­ril­lä ole maa­il­mal­la, tai aina­kin Lon­toos­sa, vaik­ka kuinka?

    Läh­te­kää google map­sis­sa vir­tu­aa­li­kä­ve­lyl­le Lon­toos­sa vaik­ka Brent Cross met­roa­se­man edustalta:
    http://maps.google.co.uk/?ie=UTF8&ll=51.576469,-0.212967&spn=0.007228,0.01796&z=16&layer=c&cbll=51.576548,-0.212674&panoid=DBmZDz6zU3e5Roe8xD17‑A&cbp=12,80.92„0,5

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Öster­sun­do­min kau­pun­ki­ra­ken­ne met­ron varas­sa tuot­taa toi­vot­ta­vas­ti näin neit­seel­li­seen ympä­ris­töön toteu­tet­tu­na sel­väs­ti kes­ki­ta­soa parem­paa kau­pun­kiym­pä­ris­töä. Oli­si paras­ta, että alu­een käyt­töö­no­tos­sa edet­täi­siin ase­ma ase­mal­ta itään eikä pil­kot­tai­si toteu­tus­ta pit­käk­si työ­maa-alu­eek­si, jos­sa yhtään ase­man­seu­tua ei saa­da toi­mi­vak­si yhdys­kun­nak­si vuosikymmeniin.

    Met­ro on luon­te­vin vaik­ka ei aivan luon­te­va rat­kai­su. Juna on teo­ri­aa. Sup­pi­lo­na toi­mi­van juna­ver­kon haa­roit­ta­mi­nen vie­lä nykyi­ses­tä haas­kaa aina väli­tys­ky­kyä ja vuo­ro­ti­heyt­tä. Pika­ra­tik­ka istuu huo­nos­ti uuden kau­pun­ki­vyö­hyk­keen met­ron lii­tyn­tä­jär­jes­tel­mäk­si, kun se tar­vit­see lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä . Kun alue sijoit­tuu pää­kes­kuk­ses­ta näin kau­as, mat­ka-ajat veny­vät pit­kik­si ja jouk­ko­lii­ken­teen roo­li ei yllä kantakaupunkitasolle.

    Jat­kos­sa oli­si syy­tä vie­lä tar­kas­tel­la kau­pun­ki­ra­ken­teen ja rai­de­ver­kon täy­den­tä­mis­tä toi­saal­ta niin, että Öster­sun­do­min met­ro kul­kee Itä­kes­kuk­ses­ta Vii­kin ja Pasi­lan kaut­ta Kam­pil­le ja toi­saal­ta niin, että rai­de­jo­ke­ri jat­kuu Itä­kes­kuk­ses­ta jon­kin mat­kaa Öster­sun­do­min suun­taan. Nämä täy­den­nyk­set ovat toden­nä­köi­ses­ti kannattavia.

    Rai­de­jo­ke­rin kan­nat­ta­vuus saat­tai­si aina­kin sii­tä paran­tua. Sitä­hän se vie­lä kai­paa. Met­ro­ver­kon vie­mi­nen Pasi­laan aut­tai­si koko rai­de­ver­kon toi­mi­vuut­ta. Rai­de­ver­kon talou­del­li­suu­des­ta kes­kus­tel­taes­sa kan­nat­taa aina ynnä­tä ensis­jai­ses­ti käyt­tö­kus­tan­nuk­sia tule­vien vuo­si­kym­me­nien kulues­sa, vaik­ka ne kulut rea­li­soi­tu­vat­kin vas­ta nykyis­tä myö­hem­min. Ne ovat suu­rin osa ver­kon kuluista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Tuo yhtä­lö jota pidän mah­dot­to­ma­na tar­koit­taa Met­roa ja town­house asui­na­lu­een yhdistelmää. 

    Se toi­mii kyl­lä lii­ken­teel­li­ses­ti, mut­ta on kus­tan­nuk­sil­taan äly­tön sil­lä väes­tö­poh­jal­la, jota mata­la vaik­ka­kin tii­vis pien­ta­loa­lue mah­dol­lis­taa. Veron­mak­sa­jien kuk­ka­rol­la käy­dään todel­la ras­kaal­la kädel­lä. Sii­nä sen yhtä­lön heikkous. 

    Päät­tä­jil­le tie­tys­ti on yks hai­lee mitä jouk­ko­lii­ken­ne mak­saa, sen näkee Osmon­kin kan­na­no­tois­ta. Pika­rai­tio­tie­tä sai­si tuon met­ro­jat­keen hin­nal­la monein­ker­tai­sen kilo­met­ri­mää­rän, siis tähän hank­kee­seen voi­si samal­la inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sel­la yhdis­tää vaik­ka­pa rai­de-Joke­rin ja Joke­ri kak­ko­sen­kin voi­si miet­tiä pika­ra­ti­koil­la toimivana. 

    Niin lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­la kuin pää­tök­sen­te­ki­jöil­lä on kui­ten­kin tapa näh­dä asiat yksi­täin, ei kokonaisuuksina. 

    Mie­len­kiin­tois­ta on myös Osmon puheet “pika­ra­tik­ka­liik­kees­tä”. Siis päät­tä­jiä pitäi­si aina jon­kun pro-ratik­ka liik­keen pai­nos­taa ja loba­ta jot­ta jär­ke­viä rat­kai­su­ja saa­tai­siin aikaan. Mitäs jos päät­tä­jät käyt­täi­si­vät ihan omaa har­kin­taa ja teki­si­vät kus­tan­nuk­sil­taan­kin jär­ke­viä päätöksiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Vep­sä­läi­nen:

    Öster­sun­do­min kau­pun­ki­ra­ken­ne met­ron varas­sa tuot­taa toi­vot­ta­vas­ti näin neit­seel­li­seen ympä­ris­töön toteu­tet­tu­na sel­väs­ti kes­ki­ta­soa parem­paa kaupunkiympäristöä.

    Ei sinän­sä hul­lum­pi toi­ve. Met­roon tukeu­tu­vaa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta ei vaan olla teke­mäs­sä kuten mate­ri­aa­leis­ta näkee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.