Tie ja ratainvestoinnit kuntien vastuulle

Val­tio­va­rain­va­lio­kun­nan sil­ta­rum­pu­jaos­to (lii­ken­ne­jaos­to) on edus­kun­nan masen­ta­vin elin. Eri­lais­ten maa­kun­nal­lis­ten liit­tou­tu­mien avul­la siir­rel­lään tie­ra­ho­ja omaan vaa­li­pii­riin.  Aika hep­poi­sin perus­tein joi­ta­kin suu­ria­kin hank­kei­ta on rahoi­tet­tu. Vaik­ka raho­ja jaet­tai­siin sivis­ty­nees­ti ja objek­tii­vi­ses­ti asian­tun­te­muk­sen perus­teel­la, jär­jes­tel­mä ei ole hyvä. Yleen­sä­kään en pidä mankumisorganisaatioista.

Oli­si pal­jon parem­pi siir­tää val­tion nyt lii­ken­nein­fraan käyt­tä­mät inves­toin­ti­ra­hat kunnille/maakunnille ilman kor­va­mer­kin­tää ja jät­tää infran rahoit­ta­mi­nen kunnalliselle/maakunnalliselle tasol­le.  Rahat voi­tai­siin jakaa joko asu­kas­lu­vun tai vaih­toeh­toi­ses­ti asu­kas­lu­vun ja väes­tön lisäyk­sen perus­teel­la, sil­lä toki kas­va­va väki­mää­rä edel­lyt­tää investointeja.

Tämän jäl­keen Lapis­sa har­kit­tai­siin itse, kan­nat­taa­ko rahat oikeas­ti käyt­tää Kemi­jär­ven radan säh­köis­tä­mi­seen vai löy­tyi­si­kö samal­le rahal­le maa­kun­nas­sa jotain täh­del­li­sem­pää käyt­töä. Moni nyt rahoi­tet­tu han­ke jäi­si rahoit­ta­mat­ta, mut­ta monia mui­ta rahoitettaisiin.

Jos kun­nat oli­si­vat itse vas­tuus­sa kas­va­van asu­tuk­sen edel­lyt­tä­mis­tä tie- ja rata­hank­keis­ta, ne vähän miet­ti­si­vät mihin kaa­voit­ta­vat ja kuin­ka pal­jon. Kirk­ko­num­mi man­kui vuo­sia rahaa Jor­vak­sen­tien leven­tä­mi­seen, jot­ta kun­nan oli­si mah­dol­lis­ta kaa­voit­taa muu­ta­ma tuhat oma­ko­ti­tont­tia lisää pel­lol­le. Nyt sitä raken­ne­taan. Jos Kirk­ko­num­mi oli­si jou­tu­nut rahoit­ta­maan tämän itse, nii­tä oma­ko­ti­tont­te­ja ei ehkä oli­si kaa­voi­tet­tu lain­kaan. Hel­sin­ki miet­ti­si Öster­sun­do­min kaa­vaa uudes­taan, jos Kehä III:n tuk­ki­mi­nen ei oli­si kau­pun­gil­le ilmaista.

Toi­saal­ta moni inves­toin­ti aikais­tui­si. Pois­tin aika­naan perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä kun­tien sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon inves­toin­tia­vus­tuk­set ja siir­sin rahat käyt­tö­me­no­jen val­tio­no­suuk­siin. Tämä joh­ti suu­ren inves­toin­ti­aal­toon, kun val­tion rahaa ei kan­nat­ta­nut enää odottaa.

Hel­sin­gin seu­dul­la tar­vi­taan huo­mat­ta­van pal­jon rahaa niin rai­tei­siin kuin maan­tei­hin­kin. Val­tiol­ta ei rahaa niin pal­jon tipu, jol­loin inves­toin­nit jää­vät jäl­keen. Jos val­tion rahaa ei tar­vit­si­si odot­taa, hank­keet toteu­tui­si­vat pal­jon nopeam­min. Oikea tapa rahoit­taa uuden asu­tuk­sen vaa­ti­mat infrain­ves­toin­nit on raken­nus­maa­mak­su, jol­la maa­no­mis­ta­jat rahoit­tai­si­vat vaa­di­tut inves­toin­nit. Asu­mi­sen hin­taa se ei nos­tai­si, maa­no­mis­ta­jan maas­taan saa­maa hin­taa kyl­lä­kin laskisi.

Aidos­ti val­ta­kun­nal­lis­ten hank­kei­den koh­dal­la on löy­det­tä­vä mal­li, jol­la kus­tan­nuk­set jae­taan val­tion ja maa­kun­tien kesken.

Niin­pä:

Vas­tuu tie- ja rai­de-inves­toin­neis­ta siir­re­tään kun­nil­le ja maa­kun­nil­le. Samal­la kehi­te­tään lain­sää­dän­töä siten, että kun­nat voi­vat periä inves­toin­tien vaa­ti­mat rahat rakennusmaamaksuina.

59 vastausta artikkeliin “Tie ja ratainvestoinnit kuntien vastuulle”

  1. Tuos­sa on heti yksi lap­sus. Esi­mer­kik­si Poh­jois-Kar­ja­lan lii­ken­neyh­tey­det kaik­kial­le mene­vät tois­ten maa­kun­tien kaut­ta. Eli Poh­jois-Savon saat­taa kan­nat­taa kor­ja­ta Vt 5:sta Iisal­men ja Sii­lin­jär­ven välis­sä, kun taas Poh­jois-Kar­ja­lais­ten mie­les­tä Poh­jois-Savon tuli­si mie­luum­min kor­ja­ta Var­kaus-Outo­kum­pu-tie­tä (Vt 23).

    Samaa­han näem­me jo kun­tien väli­se­nä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, jos­sa Espoos­sa työs­sä käy­vä Hel­sin­ki­läi­nen on jou­tu­nut odot­te­le­maan Espoon pää­tök­siä lii­ken­neyh­teyk­sien kehit­tä­mi­seen ilman omaa vai­ku­tus­mah­dol­li­suut­ta (vrt. Länsimetro).

  2. Miten­käs sit­ten toi­mis esi­mer­kik­si joku radan kun­nos­tus pro­jek­ti tääl­lä peri­fe­rias­sa jos naa­pu­ri maa­kun­taa ei vois vähem­pää kiin­nos­taa, välis­sä olis kak­sois­rai­det­ta ja toi­ses­sa maa­kun­nas­sa ei ?
    Onhan tuol­la kyl­lä kor­ves­sa sem­mo­sia hiek­ka­tei­tä jois­sa välis­sä on pät­kä asfalt­tia kes­kel­lä ei mitään.

  3. Täl­lä vii­kol­la (vai oli­ko se jo edel­li­sel­lä) uuti­soi­tiin (Hesa­ri), että kulu­val­la vaa­li­kau­del­la noin puo­let kai­kis­ta lii­ken­ne­hank­keis­ta ovat kah­den maa­kun­nan, Uuden­maan ja Kymen, alueella.

    Iso­ja rahoi­tet­tuj ahank­kei­ta ovat mm- Län­si­met­ro, Kehä­ra­ta, Kehä­tei­den perus­kor­jauk­set, E18 tie jne. 

    Ohjel­ma­si on pahas­ti ris­ti­rii­tai­nen, sil­lä mal­li­si, jos­sa rahat anne­taan asu­kas­lu­vun suh­tees­sa maa­kun­nit­tain oli­si paluu­ta sii­hen sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­kaan, eli lii­ken­nein­ves­toin­tien haja­si­joit­ta­mi­seen ympä­ri maa­ta. Toi­saal­ta sit­ten vaa­dit rahoi­tuk­sen kes­kit­tä­mis­tä Hel­sin­gin seu­dun hank­kei­siin, joka on vii­me­ai­kai­nen tren­di (mut­tei ehkä riittävä)

    Kum­paa siis lop­pu­jen lopuk­si kan­na­tat? Vai koe­tat­ko vain teh­dä kun­non poliit­tis­ta hämäystä

  4. Joo ja pari tarkennusta:

    Rahat kun­nal­le kii­tos jos kaa­voi­tus­val­ta on kun­nal­le. Jos kaa­voi­tus­val­ta on maa­kun­nal­la niin toi­sin­päin. Eikä mis­sään nimes­sä mil­le­kään yhteis­työ­ky­vyt­tö­myy­sor­ga­ni­saa­tiol­le mal­liin HSL.

    Aidos­ti val­ta­kun­nal­lis­ten hank­kei­den koh­dal­la on löy­det­tä­vä mal­li, jol­la kus­tan­nuk­set jae­taan val­tion ja maa­kun­tien kesken.

    Nykyi­nen mal­li toi­mii ihan hyvin. Ongel­ma on sii­nä että joka kär­ry­pol­ku on val­ta­kun­nal­li­nen han­ke. Kri­tee­rei­tä pitää kiris­tää niin että nii­tä hank­kei­ta on tosi­aan­kin vain val­ta­kun­nal­li­set hank­keet. Esimerkkejä:
    — Len­to­ra­ta oli­si val­ta­kun­nal­li­nen han­ke, Kehä­ra­ta ei ole.
    — Tur­ku — Pie­ta­ri moot­to­ri­tie on val­ta­kun­nal­li­nen han­ke, ja toi­saal­ta pai­kal­li­nen vaik­ka­pa Kehä III. Kehä I paran­nus ei ole val­ta­kun­nal­li­nen hanke.
    — Pisa­ra on mie­len­kiin­toi­nen raja­ta­paus, sikä­li kun sen perus­te­lu on koko rata­ver­kon toi­mi­vuus sen alku­pis­tees­sä niin se on val­ta­kun­nal­li­nen. Töö­lön met­ro ei ole val­ta­kun­nal­li­nen hanke.

  5. Ja sem­moi­nen lisäys että parem­man puut­tees­sa on ihan mah­dol­lis­ta teh­dä eril­lis­jär­jes­te­ly pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, tämä saat­taa olla myös poliit­ti­ses­ti rea­lis­ti­sem­paa. Ihan paria poik­keus­ta (Pisa­ra, ase­tin­lai­te, Kehä III paran­nus) lukuu­not­ta­mat­ta kaik­ki hank­keet alu­eel­la liit­ty­vät kiin­teäs­ti uusien asui­na­lui­den raken­ta­mi­seen ja nii­den tar­vit­se­miin yhteyk­siin tai ovat muu­ten paikallisia.

  6. Joo, vai olla hyvä pudo­tel­la kun­tien sisäis­tä lii­ken­net­tä kos­ke­via pää­tök­siä alas­päin. Pitää myös antaa mah­dol­li­suus käyt­tää rahaa epä­ta­sai­ses­ti­kin (iso remont­ti ker­ran kym­me­nes­sä vuo­des­sa). Kun­tien väli­nen ja läpi­kul­ku­lii­ken­ne vaa­tii toki val­tion­kin osallisuutta.

    Kai val­tio­va­rain­va­lio­kun­nan lii­ken­ne­jaos­tol­ta­kin jotain jär­keä voi edel­lyt­tää. Jos polii­ti­kot eivät pys­ty neut­raa­liu­teen, ehkä vir­ka­mie­hiä voi käyt­tää apuna.

    Ylem­män tason ohjaus­ta tar­vi­taan vaik­ka­pa sil­loin kun jon­kin kun­nan läpi menee on rau­ta­tie, mut­ta kun­nas­sa ei ole yhtään ase­maa. Eikä ole hyvä jos tiet ovat joka toi­sen kun­nan alu­eel­la kak­si­kais­tai­sia ja joka toi­sen kun­nan alu­eel­la nelikaistaisia.

    Jos val­ta­kun­nal­lis­ten lii­ken­ne­väy­lien rahoi­tus­vas­tui­ta jae­taan kun­nil­le, kai kulut mene­vät väy­läs­tä koi­tu­vien hyö­ty­jen suh­tees­sa — ei siis niin, että Sipoo ja Janak­ka­la jou­tu­vat mak­sa­maan pää­kau­pun­ki­seu­dun läpi­kul­ku­lii­ken­teen kulut.

    (En tun­ne nyky­jär­jes­tel­mää hyvin, joten kom­ment­ti­ni kuvaa­vat vain tavoitetilaa.)

  7. Eikö täs­sä kui­ten­kin oli­si mie­le­käs peri­aa­te sel­lai­nen, että val­tion teh­tä­vä­nä on kat­soa lähin­nä, että inves­toin­tien insen­tii­vit ovat koh­dil­laan. Sitä­hän Osmo täs­sä sanoo. 

    Jois­sain väy­lä­hank­keis­sa se on niin, jois­sain se ei ole. Osas­sa hank­keis­ta on häviä­jiä ja voit­ta­jia. Ilkeäs­ti sanoen, pitäi­si pitää huo­li, että jos häviä­jät häviä­vät vähem­män kuin voit­ta­jat voit­ta­vat, niin raha ja pää­tös­val­ta pitää antaa voit­ta­jal­le, muu­ten toi­sin päin.

  8. Hel­sin­ki miet­ti­si Öster­sun­do­min kaa­vaa uudes­taan, jos Kehä III:n tuk­ki­mi­nen ei oli­si kau­pun­gil­le ilmaista.”

    Kun­nal­li­ses­sa mal­lis­sa KehäIII:n tuk­ki­mi­nen oli­si edel­leen Hel­sin­gil­le ilmaista.

    Itse asias­sa Vuo­saa­ren sata­man osal­ta tai­si käy­dä niin että Hel­sin­ki saa sata­man tuo­tot, ja Van­taa jou­tui rahoit­ta­maan Kehä-III:n parannukset.

  9. Mel­kein puo­let suo­ma­lai­sis­ta asuu Uuden­maan ja Kymen alueil­la, väes­tön­li­säyk­ses­tä enein osa.”

    Älä­päs nyt Osmo lii­ot­te­le. Uuden­maan ja Kymen yhteen­sä hien­man yli 1,6 mil­joo­naa koko maan 5,4 mil­joo­nas­ta ei ole lähel­lä­kään puol­ta. Noin hei­koil­la yleis­tie­doil­la ei kan­na­ta edus­kun­taan pyrkiä.

    Raho­jen jaka­mi­nen maa­kun­nit­tain asuk­kai­sen suh­tees­sa oli­si paluu­ta sil­ta­rum­pui­luun, joten en ymmär­rä aloitettasi. 

    Kun­tien vas­tuul­le hom­maa taas ei voi lait­taa, kun tie tai rata saat­tai­si yks­kaks muut­tua tasol­taan ala-arvoi­sek­si kun tul­laan sel­lai­sen kun­nan alu­eel­le joka inves­toi rahan­sa johon­kin muu­hun. Eikä kaa­voi­tus­mak­su­ja mer­kit­tä­väs­sä mää­rin voi aja­tel­la kuin ehkä vii­teen suu­rim­paan kau­pin­kiim­me, ei joku Rau­ta­vaa­ra ai edes Por­voo sai­si euron euroa kasaan kaa­voi­tus­mak­suil­la. Pik­ku­kun­nat ei edes tont­tien myynnillä.

    Sen sijaan tie- ja mui­den väy­lä­ra­ho­jen jako pitäi­si koko­naan siir­tää pois polii­ti­koil­ta. Val­tion bud­je­tis­sa annet­tai­siin vain koko­nais­mää­rä­ra­ha jon­ka käy­tös­tä ja jaka­mi­ses­ta eri hank­keil­le vas­tai­si asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tiot. Polii­ti­kot voi­si­vat kor­kein­taan lin­ja­ta rata‑, tie tai väy­lä­hank­kei­den kes­ki­näi­siä painotuksia. 

    Jos kun­ta halu­aa kaa­voi­tus- tai muil­la mak­suil­la raken­taa tei­tä tai rato­ja, ei se ole mah­do­ton­ta nyt­kään. Esim Öster­sun­do­min tule­va met­ro voi­tai­siin val­lan hyvin mak­saa koko­naan lisää­mäl­lä alu­een kaa­vaan Hel­sin­gin omis­ta­mil­le ton­teil­le raken­nusoi­keut­ta niin, että lisä­oi­keu­den myyn­ti­tu­loil­la kate­taan radan raken­nus­kus­tan­nuk­set. Ja jot­ta ei tar­vit­se nii­tä eko­lo­gi­sia käy­tä­viä tuk­kia, niin teh­dään se lisä­ra­ken­nusoi­keus ase­mien lähel­le tor­ni­mai­siin taloi­hin, siis nos­te­taan tont­ti­te­hok­kuut­ta ja kerrosmäärää.

  10. TM, val­tio­han tekee tuo­ta. Esi­mer­kik­si maa­nar­von nousua ei kat­so­te­ta hyö­dyk­si kun hank­kei­den kan­nat­ta­vuut­ta las­ke­taan. Taval­laan tämä on ihan oikein, jos kaa­voi­tus­hyö­ty jää kun­nal­la niin ei sitä lii­ken­ne­mi­nis­te­riön tule rahoit­taa. Mut­ta sit­ten kun sitä ei ote­ta huo­mioon sii­tä seu­raa että han­ke ei yli­tä maa­gis­ta H/K‑kynnystä jol­loin se ei saa ollen­kaan rahoi­tus­ta val­tiol­ta, eikä esi­mer­kik­si niin että kau­pun­gin osuus oli­si vähän suurempi.

    Yli­pään­sä kas­va­vil­la kau­pun­ki­seu­duil­la lähes kaik­ki hank­keet, tai no aina­kin jär­ke­vis­tä lähes kaik­ki, on infran teke­mis­tä uusia kau­pun­gi­no­sia var­ten. Mitään joten­kin puh­tai­ta lii­ken­nein­ves­toin­te­ja nämä eivät ole eikä nii­den tule­kaan olla. Niis­tä vaan sit­ten hie­ro­taan joten­kin val­ta­kun­nal­li­sia jot­ta saa val­tion rahaa, tyy­li­näy­tä on minus­ta se kun Van­taa kek­ka­si että jos sil­loi­sen Mar­ja­ra­ta nimel­lä kul­ke­neen lähiö­ra­dan jat­kon tekee läpi kau­pun­gin Tik­ku­ril­lan niin sii­tä tulee val­ta­kun­nal­li­nen junayh­teys len­toa­se­mal­le. 🙂 Tai tuol­ta se aina­kin näyt­tää, otta­mat­ta nyt muu­ten kan­taa Kehä­ra­taan sinänsä.

    Ja tuo on vaan yksi monis­ta ongel­mis­ta. Hel­sin­gis­sä tök­kii mm. se että val­tion kans­sa pitää teh­dä sopi­mus yhteis­hank­keis­ta (käy­tän­nös­sä kaik­ki tie­hank­keet) ja samal­la sopia rau­hoi­tus tie­tyl­le vuo­del­le, ja nämä ei jous­ta kun suun­ni­tel­mat muut­tuu, talous­ti­lan­ne muut­tuu tai niin­ku yleen­sä kus­tan­nuk­set hank­keis­sa tuplaan­tuu toteu­tu­mi­sa­jan lähestyessä…

    Noi­den mega­pro­jek­tien hal­lin­ta on ihan tar­peek­si han­ka­laa meil­lä (ja muu­al­la) ilman­kin useam­paa päät­tä­jää ja kukkaroa.

  11. KariS: tuos­sa hesa­rin las­kel­mas­sa oli vain yksi iso ongel­ma. Nimit­täin se, ettei las­kel­mas­sa otet­tu huo­mioon val­tion tas­kuun tule­via tulo­ja. Kyl­lä, Uusi­maa sai noin 35% rahoi­tuk­ses­ta ja maa­kun­nas­sa asuu vain noin 25% Suo­men väestöstä. 

    Jos oikein muis­tan, val­tio saa mer­kit­tä­vän osan kaa­voi­tus­hyö­dys­tä aina­kin Kehä­ra­dan ja Kes­ki-Pasi­lan alu­eel­la. Koko­nai­suu­des­saan val­tion saa­ma pot­ti lie­nee joi­ta­kin sato­ja miljoonia. 

    Oikeas­ti täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa pitäi­si las­kea val­tion net­toin­ves­toin­te­ja, ei bruttoinvestointeja.

  12. O.S:“Olisi pal­jon parem­pi siir­tää val­tion nyt lii­ken­nein­fraan käyt­tä­mät inves­toin­ti­ra­hat kunnille/maakunnille ilman kor­va­mer­kin­tää ja jät­tää infran rahoit­ta­mi­nen kunnalliselle/maakunnalliselle tasol­le. Rahat voi­tai­siin jakaa joko asu­kas­lu­vun tai vaih­toeh­toi­ses­ti asu­kas­lu­vun ja väes­tön lisäyk­sen perus­teel­la, sil­lä toki kas­va­va väki­mää­rä edel­lyt­tää investointeja.”

    Mikä taho mää­rit­täi­si val­tion maa­kun­nil­le jaka­man rahan suu­ruu­den ? Soi­nin­vaa­ran kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­ka tulee taas näky­viin kai­kes­sa raa­dol­li­suu­des­saan. Rahat jaet­tai­siin asu­kas­lu­vun ja kas­vu­li­säyk­sen perus­teel­la. Väen pak­kau­tu­mi­nen ja suo­ma­lais­ten siir­ty­mi­nen ete­län kas­vu­kes­kuk­siin vain kiih­tyi­si entisestään.

    Nyt­kin Hel­sin­gin ongel­mat ovat sie­tä­mät­tö­miä ja Soi­nin­vaa­ra haluai­si sin­ne vie­lä lisää väkeä paran­ta­mal­la lii­ken­neyh­teyk­siä suh­tees­sa muu­ta maa­ta enem­män. Hän käyt­tää perus­tee­na asu­kas­lu­kua ja tiheyttä. 

    Suo­men tasa­pai­noi­sen kehit­tä­mi­sen kan­nal­ta oikea raho­jen jako­pe­rus­te on neliö­ki­lo­met­rit. Ete­lään raken­ta­mi­nen on oike­aa poli­tiik­kaa ja koko maan kehit­tä­mi­nen on siltarumpupolitiikkaa.

    On myös muis­tet­ta­va, että tiel­lä ja radoil­la kul­kee muu­ta­kin kuin ihmi­siä. Siel­lä kul­je­te­taan puu­ta, rau­taa, eläi­miä, kevyt­rah­tia, nes­tei­tä. Talou­den pyö­ri­mi­nen vaa­tii pyö­riä ja niil­le väyliä.

  13. Yli­pään­sä kas­va­vil­la kau­pun­ki­seu­duil­la lähes kaik­ki hank­keet, tai no aina­kin jär­ke­vis­tä lähes kaik­ki, on infran teke­mis­tä uusia kau­pun­gi­no­sia var­ten.

    Mene ja tie­dä. Voi olla että luku­mää­räi­ses­ti, mut­ta onko euro­mää­räi­ses­ti? Tam­pe­reen län­ti­nen ohi­tus­tie oli var­maan aika iso inves­toin­ti, en heti löy­tä­nyt hin­taa, mut­ta hatus­ta hei­tän pari­sa­taa miljoonaa. 

    Oma työ­mat­ka-aika­ni lyhe­ni (tai oli­si lyhen­ty­nyt, jos en jou­tui­si vie­mään lap­sia tar­haan kes­kus­taan) autol­la ajaes­sa sii­tä vii­ti­sen minuut­tia men­nes­sä ja var­tin tul­les­sa. (Pit­kä­nie­men pul­lon­kau­la oli paha län­teen menes­sä, mut­tei juu­ri vai­ku­ta toi­seen suun­taan) Kuvit­teel­li­nen esi­merk­ki tämä on, kos­ka muu­tin sin­ne vas­ta väy­län valmistuttua.

    Mut­ta ei sin­ne kyl­lä mitään uut­ta asui­na­luet­ta teh­ty. Kol­men­kul­maan ei saa­nut S‑ryhmä pris­mal­le raken­nus­lu­paa, joten sin­ne pykät­tiin hyvä­va­li­koi­mai­sen mar­ke­tin sijaan täy­sin yli­mi­toi­tet­tu ABC-hel­vet­ti hes­bur­ge­rei­neen ja ravin­to­loi­neen, ja on siel­lä joku hiton ret­ki­kaup­pa ja kir­ja­kaup­pa­kin. Täy­sin absur­di yhdis­tel­mä, kun ottaa huo­mioon, että lii­ken­neyh­teys vedet­tiin kui­ten­kin. Kai sii­nä pelät­tiin Teso­man kes­kuk­sen näi­vet­ty­mis­tä (Niin­kuin se oli­si voi­nut näi­vet­tyä vie­lä lisää). 

    Otin tämän esi­mer­kik­si sii­tä, että tässä(kin) mel­kein var­mas­ti voit­ta­jat oli­si­vat voit­ta­neet enem­män kuin häviä­jät hävin­neet, jos sen mar­ke­tin oli­si saa­nut raken­taa. Nyt väki ravaa sin­ne yli­hin­tai­sen van­han lei­vän peräs­sä ja syö­mään ros­ka­ruo­kaa, isom­man mar­ke­tin tapauk­ses­sa samal­la rahal­la oli­si saa­nut ostet­tua sen­tään jotain muu­ta­kin. Ja se mota­ri raken­net­tiin joka tapauk­ses­sa, en tajua mik­si sitä ei nyt sit­ten voi­nut hyödyntää.

  14. Mik­ko Säre­lä: En kri­ti­soi Uuden­maan saa­maa osuut­ta, vaan Osmon äly­tön­tä aja­tus­ta jakaa rahaa jon­kun asu­kas­lu­vun tai muun las­ken­nal­li­sen perus­teen mukaan. Mie­les­tä­ni Osmon esi­tys oli jopa ris­ti­rii­tai­nen, kun se toi­sal­ta vaa­tii jakoa asu­kas­lu­vun mukaan ja toi­saal­ta kes­kit­tä­mis­tä Hel­sin­gin seudulle. 

    Oikea tapa jakaa väy­lä­ra­hat on tar­peen mukaan ja se vaih­te­lee vuo­des­ta vuo­teen. Kun esim E18 tie jos­kus on val­mis, ei Kymeen tar­vi­ta niin pal­joa, sen sijaan voi­daan raken­taa jos­sain muu­al­la, vaik­ka Hämees­sä. Niin­pä tie- ja rata­ra­ho­jen jako pitäi­si­kin ottaa koko­naan pois polii­ti­koil­ta, kos­ka heil­lä näyt­tää ainoa kri­tee­ri ole­van koti­maa­kun­nan edun aja­mi­nen — kuten näyt­tää ole­van Osmol­la­kin. Osmon aja­tus on saman­lais­ta sil­ta­rum­pu­lo­li­ti­koin­tia kuin kepu­lais­ten vaa­ti­muk­set rau­ta­vaa­ran ohi­tus­ties­tä. Raho­jen jako pitää saa­da asin­tun­ti­joil­le, ei asi­aa tun­te­mat­to­mil­le poliitikoijille.

  15. Teo­rias­sa hyvä aja­tus, mut­ta koko val­ta­kun­nan suun­nit­te­lu kyl­lä vai­keu­tui­si. Rata­ver­kos­sa Savon radal­la on hyvä esi­merk­ki: Sii­hen on käy­tet­ty EU:n rahaa maa­kun­ta­liit­to­jen väli­tyk­sel­lä. Ete­lä-Savo halu­aa rahoit­taa kor­kein­taan Piek­sä­mäel­le asti. Poh­jois-Savol­le on sal­lit­tua rahoit­taa ainoas­taan omal­la alu­eel­la. Nyt sit­ten jää rata hoi­ta­mat­ta Piek­sä­mäen ja Suo­nen­joen välillä.
    Raho­jen jaos­sa on kyl­lä huo­mioi­ta­va myös hoi­det­ta­vien tei­den pituus, ei pel­käs­tään leveys, jota asu­kas­lu­ku hyvin kuvastaa.

    1. Kyl­lä aja­tuk­se­na oli, että Savon radan rahoi­tuk­seen osal­lis­tui­si­vat kaik­ki vai­ku­tusa­lu­een maa­kun­nat, jos­sain suhteessa.

  16. Koko maan väes­tös­tä Uudel­la­maal­la asuu 28 pro­sent­tia. Ei minus­ta ole miten­kään tava­ton­ta, että kol­man­nes inves­toin­ti­tar­pees­ta on nopeas­ti kas­va­val­la Uudel­la­maal­la, joka jou­tuu raken­ta­maan yhdys­kun­taa yhdel­le maa­kun­nal­li­sel­le asuk­kai­ta vuosikymmenessä.
    Kymen inves­toin­nit ovat kovas­ti valtakunnallisia.

  17. Kan­na­tet­ta­va idea! Pal­jon puhut­tu lii­ken­nein­ves­toin­tien hyö­ty­kus­tan­nus-suh­de ja sii­hen liit­ty­vät las­kel­mat ovat vähin­tään­kin kysee­na­lai­nen tapa las­kea hank­kei­den kan­nat­ta­vuut­ta. Ehdot­ta­ma­si jär­jes­tel­mä joh­tai­si käy­tän­nös­sä sii­hen, että myös kil­pai­le­vien sek­to­rei­den (ter­vey­den­huol­to, kou­lu­tus, jne.) hank­kei­den arvioin­tia oli­si tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta kehit­tää entis­tä kvantitatiivisemmaksi.

    Olen samaa miel­tä, että tämä luul­ta­vas­ti vie rahaa (tie)liikenteeltä ja ohjaa eurot sin­ne, jos­sa niil­lä saa­daan suu­rem­pia yhteis­kun­nal­li­sia hyö­ty­jä. Raha saat­tai­si ohjau­tua tas­a­puo­li­sem­min myös jalan­ku­lun ja pyö­räi­lyn sekä jouk­ko­lii­ken­teen kehittämiseen.

  18. Ilpo Per­naa
    “Suo­men tasa­pai­noi­sen kehit­tä­mi­sen kan­nal­ta oikea raho­jen jako­pe­rus­te on neliökilometrit.”

    Oli­ko tämä kie­li pos­kes­sa hei­tet­ty “koe­pal­lo” vai olet­ko oikeas­ti noin kajahtanut?

  19. TM, ohi­tus­teis­tä voi­si sanoa pal­jon­kin ja niis­sä on liu­ta ongel­mia jois­ta kus­tan­nuk­set ei ole pie­nin, mut­ta kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti nii­den jär­ke­vä perus­te­lu voi olla että sin­ne mis­sä kau­pun­gin läpi kul­ki ennen vil­kas mota­ri voi­daan sit­ten täydennysrakentaa.

  20. Ilpo Per­naa

    Suo­men tasa­pai­noi­sen kehit­tä­mi­sen kan­nal­ta oikea raho­jen jako­pe­rus­te on neliökilometrit. 

    Tois­ta met­ro­lin­jaa on ennen­kin esi­tet­ty välil­le Kamp­pi-Rova­nie­mi, tuol­la rahoi­tus­pe­rus­teel­la sen voi­si var­maan sit­ten jat­kaa yksin tein Ivaloon.

  21. Kyl­lä­päs tääl­lä Van­taa­ta haukutaan.
    Ensin­nä­kin Van­taal­la on len­to­me­lua­luet­ta juu­ri Avia­po­lik­sen alu­eel­la, jon­ne ei voi asuin­ra­ken­ta­mis­ta sijoit­taa. Len­to­kent­tä sekä isot tiet hajaut­ta­vat väki­sin Van­taan yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta. Ja eivät muut kau­pun­git ole yhtään eri lail­la toi­mi­neet sijoit­taes­saan työ­paik­ka- ja ostos­kes­kuk­sia van­ho­jen kes­kus­to­jen ulko­puo­lel­le. Vas­ta nyt on alet­tu huo­maa­maan kysei­sen toi­min­ta­ta­van aiheut­ta­van ongelmia.
    Toi­sek­seen Val­tio eli senaat­ti-kiin­teis­töt sai­vat ihan yli-hin­taa Mar­ja-Van­taan mais­ta, jota perus­tel­tiin juu­ri­kin sil­lä, että Van­taa mak­saa sil­lä kehä­ra­dan inves­toin­te­ja. Kol­man­nek­si, asu­tuk­sen lisää­mi­nen niin­kin voi­mak­kaas­ti, mitä Mar­ja-Van­taal­le tulee, ei ole hal­paa. Itse asias­sa, kun kau­pun­ki kas­vaa voi­mak­kaas­ti se tup­paa myös vel­kaan­tu­maan useik­si vuo­si­kym­me­nik­si eteenpäin.
    Voi­si olla jär­ke­vää, että kus­tan­nuk­set sekä inves­toin­neis­ta ja yllä­pi­dos­ta mak­sai­si sel­keäm­min hyötyjä.
    Mik­sei voi­si esim. erään­lai­sia “tie­kun­tia” val­tion teis­tä­kin perus­taa, jos­sa osal­li­si­na oli­si­vat ties­tä hyö­ty­vät, val­tio toi­mi­si vain ohjaajana.
    Jos hyö­ty­jä mak­saa kulut, niin sil­loin yleen­sä parem­min toteu­tuu peri­aa­te: hyö­dyt suu­rem­mat kuin hai­tat, mikä pitäi­si olla min­kä tahan­sa hank­keen perus­te. Tämä ei nykyi­sin mie­les­tä­ni toteu­du. Mut­ta täl­löin pitäi­si kun­tien eikä val­tion kerä­tä tiein­ves­toin­tien verot/rahat ja lii­ken­ne­vi­ras­ton­kin toi­min­nan luon­ne muut­tui­si aika mer­kit­tä­väs­ti. Toi­saal­ta täl­lais­ten hank­kei­den lopul­li­nen “kaa­voi­tus” pitäi­si olla ely-kes­kuk­sil­la, jos­sa kun­nat oli­si­vat pro­ses­sis­sa osallisina.

  22. Ehdo­tus vai­kut­taa logis­ti­ses­ti niin har­kit­se­mat­to­mal­ta, että on vai­kea olla taas epäi­le­mät­tä samaa van­haa taka-aja­tus­ta “republi­kaa­nien” valin­to­jen vai­keut­ta­mi­ses­ta ja heis­tä hyö­ty­vien kun­tien taa­kan kasvattamisesta.

    Sil­lä ei voi olla epäi­le­mät­tä, että tämä ehdo­tus­han antai­si rahoi­tuk­sien jaka­jil­le vapau­den mää­ri­tel­lä kas­vua­lu­eet ja miten ne huo­mioi­daan. Eli väli­neen epä­suo­ras­ti kun­tao­suuk­sien kaut­ta evä­tä rahoi­tus­ta sel­lai­sil­ta infra­hank­keil­ta, joi­den kat­sot­tai­siin edis­tä­vän “epäe­ko­lo­gis­ta” (tms.) yhdyskuntakehitystä.

    Nykyi­ses­sä tilan­tees­sa tämä on pal­jon vai­keam­paa kun asu­tus syn­nyt­tää muka­naan tiein­fran raken­ta­mis­ta ilman samal­la tapaa osuuk­sia sää­te­le­vää välikättä.

    Samas­ta aja­tus­kat­ti­las­ta kuin kun­tien pak­ko­lii­tok­set. Jos ihmi­set eivät vapaa­eh­toi­ses­ti suos­tu teke­mään oikei­ta valin­to­ja, niin eri tavoin ehdo­te­taan sit­ten val­lan kes­kit­tä­mis­tä, jon­ka avul­la ihmis­ten valin­nan vapaut­ta kyet­täi­siin vaikeuttamaan.

  23. Nyt kuin luin aloi­tus­blog­gauk­sen uudem­man ker­ran, niin olen vakuut­tu­nut, että asia on juu­ri kuten epäi­lin. Sil­lä infra­ra­hoi­tuk­sen jako­pe­rus­teek­si esi­te­tään väki­lu­kua(!) ja väestön(!)kasvua. Mitään mai­nin­taa alu­eel­li­sis­ta erois­ta ja olo­suh­teis­ta ei ole. Mitä tiheäm­mäs­sä ihmi­set asu­vat, sitä alhai­sem­pia infran kus­tan­nuk­set ovat hen­keä kohden.

    Osmon ehdo­tuk­ses­sa laa­jem­man Suo­men tie- ja rai­dein­fra rapau­tui­si, ehkä se on tarkoituskin?

    1. az:
      Eikö hyö­ty tiheän asu­mi­sen edul­li­suu­des­ta saa tul­la niil­le, jot­ka asu­vat tiheäs­ti? Suu­rim­mat infrain­ves­toin­ti­tar­peet on kui­ten­kin pääkaupunkiseudulla.

  24. Osmo,

    Poli­tii­kan tar­koi­tus on ede­saut­taa sel­lai­sen yhteis­kun­nan kehit­tä­mis­tä, jos­sa ihmis­ten on hyvä elää. Eikö tähän kuu­lu sel­lais­ten asui­na­luei­den syn­ty­mi­sen ede­saut­ta­mi­nen, joil­la ihmi­set tut­ki­tus­ti viih­ty­vät? Vaik­ka se mak­sai­si yhteis­kun­nal­le enemmän?

    En tie­dä asian tut­ki­muk­ses­ta Suo­mes­sa juu­ri mie­li­pi­de­ky­se­ly­jä enem­pää, mut­ta aina­kin Put­nam pie­nen eli­niän vie­nees­sä val­ta­vas­sa tut­ki­muk­ses­saan Ame­ri­kas­ta (kir­ja Bow­ling alo­ne) osoit­taa muun poh­din­nan ohes­sa aika sel­keäs­ti, että sosi­aa­li­nen pää­oma ja ihmis­ten viih­ty­vyys on kor­keim­mil­laan ns. republi­kaa­ni-lähiöis­sä ja alhai­sim­mil­laan suur­kau­pun­kien tiheis­sä vuo­kra­lä­hiöis­sä. Tähän toki vai­kut­ta­vat muut­kin syyt ja teki­jät, mut­ta on sel­kei­tä perus­tei­ta sil­le, mik­si näin on yhä vah­vas­ti sil­loin­kin kun muut teki­jät pyri­tään rajaa­maan ulos.

    Sit­ten on sel­keä ero seu­raa­vien kan­to­jen välil­lä, että val­tio suh­teet­to­mas­ti tuki­si republi­ka­nis­mia, tuki­si sitä koh­tuul­li­ses­ti ja vas­tus­tai­si aktiivisesti.

    Mie­les­tä­ni koh­tuul­li­nen tuke­mi­nen on perus­tel­tua, kos­ka sosi­aa­li­nen pää­oma hyö­dyt­tää laa­jem­paa yhteis­kun­taa, vaik­ka toki asu­jat­kin jo itses­sään ovat sitä yhteiskuntaa.

  25. Perus­tie- ja rata­verk­ko (val­ta­tiet) pitää suun­ni­tel­la val­ta­kun­nal­li­ses­ti ja pitäi­si mak­saa val­tion kas­sas­ta, alu­eel­li­set tiet sekä kun­nan sisäi­set liit­ty­mät perus­tie­ver­kos­toon mak­sai­si kunta.

  26. Yhdys­val­to­ja ja Suo­mea ei voi täs­sä suo­raan ver­ra­ta. Ame­rik­ka­lai­sen republi­kaa­ni­vyö­hyk­keen kan­ta­via sosi­aa­li­sia voi­mia ovat sadat eri­lai­set kir­kot niin hyväs­sä kuin pahas­sa­kin. Elä­mä on aika eri­lais­ta Suo­men republikaanivyöhykkeellä.

  27. Ei, Mik­ko, tie­ten­kään voi suo­raan ver­ra­ta. Eikä ymmär­tääk­se­ni Suo­mes­ta ole vas­taa­vaa tut­ki­mus­ta tehty.
    Sil­ti monet niis­tä teki­jöis­tä, jot­ka Put­na­min tut­ki­muk­ses­sa nouse­vat esil­le, löy­ty­vät pai­kal­li­ses­sa muo­dos­saan myös suo­ma­lai­ses­ta todel­li­suu­des­ta. Kuten suu­rem­pi luot­ta­mus naa­pu­rei­hin, alhai­sem­pi rikol­li­suus tai suu­rem­pi tur­val­li­suu­den­tun­ne (esi­mer­kik­si liik­kues­saan yöl­lä ulkona).

    Yksi lisä­te­ki­jä, jota Put­nam ei lii­em­min huo­mioi, ja joka uskoak­se­ni on tär­keä lisä­point­ti “republi­ka­nis­min” (ja/tai vih­reän urba­nis­min) puo­les­ta yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lus­sa tulee esil­le Ric­hard Louv:n Ame­ri­kas­sa pal­jon kes­kus­te­lua aiheut­ta­nees­ta teok­ses­ta Last Child in the Woods. Louv on kerän­nyt erit­täin van­kan tut­ki­muk­sel­li­sen näy­tön ihmi­sen luon­to­suh­teen tärkeydestä.

    En nyt minään ereh­ty­mät­tö­mi­nä maja­koi­na näi­tä kah­ta tut­ki­jaa pidä, mut­ta he ovat olleet kak­si ajat­te­li­jaa, jot­ka itsel­le­ni ovat useam­pien mui­den muas­sa vakuut­ta­neet, että soi­nin­vaa­ra­lai­suus yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lus­sa on ikä­vä kyl­lä rajat­tu ja lyhyt­kat­sei­nen mal­li. Kuten ovat vakuut­ta­neet myös sel­lai­set ark­ki­teh­dit kuten Adri­aan Geuze, jot­ka ovat osoit­ta­neet, kuin­ka eri­lai­sel­ta enem­män tilaa vih­reäl­le (tai pel­käs­tään tilal­le itsel­leen) jät­tä­vä (tai mik­sei löy­tä­vä) kau­pun­ki­ku­va voi­si näyttää.

    En halua kui­ten­kaan antaa vai­ku­tel­maa, että argu­men­toi­sin auk­to­ri­tee­tis­ta käsin. Mai­nit­sin vain muu­ta­man vai­kut­teen, jot­ka itse olen koke­nut mer­kit­tä­vik­si ja joi­ta voin sikä­li suo­si­tel­la luet­ta­vik­si. Moni on var­mas­ti hei­dän pää­tel­mien­sä arvos­ta tai sovel­let­ta­vuu­des­ta tois­ta mieltä.

    Ehkä se mitä halusin sanoa on se, että “republi­ka­nis­min” puo­les­ta yhteis­kun­ta­suun­nit­te­lus­sa löy­tyy myös pal­jon vaka­vaa ja perus­tel­tua tut­ki­mus­ta ja poh­din­taa, sil­lä usein­han se halu­taan mitä­töi­dä ahneu­del­la tai itsek­kyy­del­lä tai muul­la täl­lai­sel­la veruk­keel­la. Mel­kein kuin ihan­teel­li­sen asui­nym­pä­ris­tön tavoit­te­lus­sa oli­si jotain tuomittavaa.

  28. az, eikö­hän sitä sosi­aa­lis­ta pää­omaa voi käyt­tää vaik­ka tal­koo­työ­nä teh­tyi­hin tei­hin. 🙂 Joten­kin tulee mie­leen se Dil­bert jos­sa pomo selit­tää Wal­lyl­le että hänel­lä on työs­sään ei-rahal­li­sia etu­ja ja Wal­ly kysyy että voi­si­ko hän vaih­taa ne osak­kee­no­mis­ta­jien rahal­li­siin etuihin?

    Vaka­vas­ti puhuen, täs­sä on taus­tal­le se että me tääl­lä Hel­sin­gis­sä halut­tai­siin ihan itse päät­tää mitä lii­ken­ne­ra­hoil­la teh­dään. Se nyt on jo ihan hyvän hal­lin­non­kin mukais­ta että val­tio ei puu­has­te­le jon­kun Kos­ke­lan­tie — Kus­taa Vaa­san­ka­tu ete­län suun­tai­sen liit­ty­män uusi­mi­sen kans­sa. Esi­merk­ki ei ole fik­tii­vi­nen. Minä en oikein ymmär­rä mik­si Kepu­lan­dia­kaan haluai­si että val­tion viras­to päät­tää hei­dän väy­lis­tään, mut­ta ei tuo nyt minua sinän­sä kiin­nos­taa. Rahan­jaos­ta tap­pe­li­mis­ta tähän on tur­ha sot­kea, kyse on ensi­si­jai­ses­ti sii­tä miten sitä jae­taan. Paras mal­li oli­si yksi tili­siir­to val­tiol­ta kunnalle.

  29. az, yksi erin­omai­sen hyvä tut­ki­mus Suo­mes­sa tulee Urbaa­ni Onni hank­kees­ta, jos­sa havait­tiin, että tiheäs­ti raken­ne­tus­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä ihmi­set ovat kai­kis­ta tyy­ty­väi­sim­piä elä­mään­sä ja asui­nym­pä­ris­töön­sä. Tiheäl­lä tar­koi­te­taan täs­sä yli 100 asun­toa per heh­taa­ri tiheyt­tä (eli yli 10 000 asun­toa per neliökilometri)

    Urbaa­ni Onni ja Kuu­ma ‑han­ke anta­vat osviit­taa sii­tä, että asu­mis­tyy­ty­väi­syys on U:n muo­toi­nen suh­tees­sa asu­kas­ti­hey­teen. Väl­jäs­ti ja tiheäs­ti raken­ne­tus­sa ihmi­set ovat tyy­ty­väi­siä, mut­ta kes­ki­ti­heäs­ti raken­ne­tus­sa beto­ni­lä­hiös­sä eivät. 

    Rat­kai­su on sel­vä: lisää tihey­del­tään Töö­lön ja Kal­lion kal­tai­sia alueita.

  30. Lii­ken­ne­hank­kei­den rahoi­tus­ku­viot ovat monen­kir­ja­vat. Sää­dös­ta­so on moni­tul­kin­tai­nen ja käy­tän­nön kuviot vaih­te­le­vat. Vii­meis­ten kym­me­nen vuo­den aika­na on yleis­ty­nyt aie­so­pi­mus­käy­tän­tö, jos­sa val­tio ja seu­tu­ta­son kun­nat lis­taa­vat seu­dul­le yhtei­ses­ti rahoi­tet­ta­vat hank­keet vaik­ka­pa tule­vik­si 15 vuo­dek­si ja sopi­vat nii­den toteu­tus­jär­jes­tyk­ses­tä. Aie­so­pi­muk­seen pää­se­mi­sek­si on yleen­sä teh­ty taus­ta­tar­kas­te­lut lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kehittämistarpeista.

    Aie onkin sopi­va sana täs­sä. Kum­pi­kaan osa­puo­li ei pys­ty sito­vas­ti sopi­maan muus­ta kuin aivan val­mis­te­luil­taan pit­käl­lä ole­vis­ta lähia­jan hank­keis­ta. Aie­so­pi­muk­ses­sa rahoi­tus­ku­vio on esi­tet­ty yleis­piir­tei­ses­ti. Bud­jet­ti­käy­tän­tö niin val­tiol­la kuin kun­nil­la pys­tyy sito­maan raho­ja yli­vuo­ti­ses­ti vas­ta kun hank­kees­ta on liki­pi­täen ura­kat sovittu.

    Ratio­naa­li­sel­ta tun­tui­si ede­tä lii­ken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­ses­sa pit­kä­jän­tei­seen rahas­to­poh­jai­seen mal­liin. Rahas­to­jen hal­lin­to ja peli­sään­nöt sää­de­tään eduskunnassa. 

    Kun väy­lä­mak­su­jär­jes­tel­mä saa­daan pys­tyyn, sen tuot­to pitäi­si rahas­toi­da seu­tu­koh­tai­ses­ti inves­toin­tien aikaan­saa­mi­seen. Val­ta­kun­nal­li­set hank­keet tuli­si päät­tää vaik­ka val­tion bud­je­tin liit­tee­nä. Kaik­ki val­ta­kun­nal­li­set hank­keet ovat myös seu­dul­li­sia, kos­ka osa nii­den lii­ken­tees­tä on seu­tu­jen sisäistä.

    Aja­tel­tu paik­ka­tie­to­poh­jai­nen jär­jes­tel­mä tuot­tai­si hel­pos­ti seu­tu­jen jako­suh­teet ( lii­ken­ne­vo­lyy­mien suh­tees­sa ja tie­lii­ken­teen lisäk­si suh­de­lu­ku­ja las­ket­taes­sa ote­taan mukaan rai­de­lii­ken­teen volyy­mit ). Samal­la kun edus­kun­ta kan­san­edus­ta­ja Osmon aloit­tees­ta täs­tä päät­tää, se päät­tä­nee myös rahas­ton tulo­vir­ras­ta muu­ten­kin. Raken­nus­maa­mak­su oli­si väy­lä­mak­su­jen ohel­la toi­nen tuot­toi­sa rahavirta.

    Han­ke­koh­tai­nen rahoi­tuk­sen osit­ta­mi­nen eri osa­puo­lil­le syn­tyi­si, kun lii­ken­nein­si­nöö­ri kuvai­si hank­keen käyt­tä­jät sovi­tul­le suun­nit­te­lu­vuo­del­le ja tämä arvio oli­si jakoperuste.

  31. Mik­ko Särelä,

    (Pää­dyin lopul­ta kir­joit­ta­maan ker­ral­la hie­man pidem­min, jot­ta näkö­kul­ma­ni hive­nen toi­vot­ta­vas­ti avau­tui­si. Alkuun tosin rupe­sin vas­taa­maan lyhyes­ti Säre­läl­le, mut­ta kir­joi­tus rön­syi­li “hie­man” ja kas­voi sii­tä. Lopul­ta täs­tä tuli jon­kin­lai­nen kuvai­lu sii­tä, mik­si Osmo ja moni muu täl­lä blo­gil­la kuten Tpyy­luo­ma on mie­les­tä­ni pahas­ti vää­ril­lä jäl­jil­lä kaupunkisuunnittelussa.)

    Rat­kai­su “tiheä raken­ta­mi­nen” ei mie­les­tä­ni todel­la­kaan ole sel­vä niil­lä perus­tein, Mik­ko, kuin esität.
    Mai­nit­se­ma­si Urbaa­ni Onni hank­keen kyse­ly toteu­tet­tiin inter­ne­tis­sä vapaa­eh­toi­se­na. Sen aineis­tos­ta käy siten odo­te­tus­ti ilmi, että nuo­ret (18–39v.) oli­vat roi­mas­ti ylie­dus­tet­tui­na. Kos­ka Urbaa­nil­le Onnel­le on ase­tet­tu myös läh­tö­koh­tai­nen mää­re, että tämän onnel­li­sen asu­mi­sen täy­tyy olla eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­vää, niin tämä aivan var­mas­ti vie­lä rajaa mah­dol­li­sia vastaajia.
    Vas­taa­jat ovat kes­ki­mää­räis­tä kou­lu­te­tum­pia ja idea­lis­ti­sem­pia. Jou­kos­ta tun­tui­vat erot­tu­vat myös mm. elä­män­ta­pa­pyö­räi­li­jät todel­lis­ta osuut­taan selvemmin.

    Täl­lai­siin kyse­lyi­hin siten vas­taa­maan intou­tu­vat ja kau­pun­ki­lais­ten todel­li­nen kes­ki­mää­räi­nen tilan­ne ovat toden­nä­köi­ses­ti aika kau­ka­na toi­sis­taan. Joten täl­lai­ses­ta ei voi vetää kovin pit­käl­le mene­viä joh­to­pää­tök­siä, saa­ti “sel­viä”.

    Kor­re­laa­tio ja kausa­li­teet­ti kan­nat­taa pitää mie­les­sä kuten aina. Onhan esi­mer­kik­si tut­kit­tu, että ihmi­set Suo­mes­sa ovat kau­pun­geis­sa hie­man onnel­li­sem­pia kuin maa­seu­dul­la. Mut­ta mit­kä ovat selit­tä­viä teki­jöi­tä? Asu­mis­ti­hey­den ohel­la voi­si löy­tää kor­re­laa­tio­ta käyt­täen selit­tä­vän teki­jän vaik­ka­pa hen­gi­te­tyn pako­kaa­sun tai ympä­ris­tön melun määrästä.
    Itsel­le­ni maa­seu­dul­la vart­tu­nee­na on yllät­tä­vää, että ero on niin­kin pie­ni, ottaen huo­mioon, että sin­ne maa­seu­dul­le jää asu­maan suu­rin osa sii­tä poru­kas­ta, jol­la oli näky­viä sosi­aa­li­sia ongel­mia jo perus­kou­lun aikana.

    Sil­ti hyvin mie­len­kiin­tois­ta on, että näi­den­kin Urbaa­nin Onnen kyse­lyn vali­koi­tu­nei­den vas­taa­jien jou­kos­sa hyvin pal­jon samo­ja teki­jöi­tä nousee hyvien ja huo­no­jen puo­lien kär­keen kuin Put­na­min sel­vi­tyk­ses­sä ja muis­sa vas­taa­vis­sa ulko­mail­ta. Anna Bro­ber­gin selon­teos­sa lis­tat ovat kovin ennal­ta-arvat­ta­via, eivät­kä ne anna oikeas­taan min­kään­lais­ta vii­tet­tä sen suun­taan, että mai­nit­tu kor­re­laa­tio asu­mis­ti­hey­den kans­sa impli­koi­si kausa­li­teet­tia. Itse asias­sa jos oikein ymmär­sin, niin tämä “asu­mi­sen väl­jyys” oli var­ta vas­ten lis­tat­tu asui­nym­pä­ris­tön huo­nok­si puo­lek­si (täl­lai­sil­la­kin voi­daan vali­koi­da vas­tauk­sia), mut­ta ellen luke­nut lis­taa ylö­sa­lai­sin, niin sitä oli kovin har­va ruksinut.

    Tar­kem­min; Jos läh­de­tään kor­re­loi­maan ihmis­ten hyvik­si ja huo­noik­si puo­lik­si nos­ta­mia teki­jöi­tä asu­mis­ti­hey­den kans­sa, niin kor­re­laa­tio on hyvin heik­ko. Se on itse asias­sa ris­ti­rii­tai­ses­ti negatiivinen.
    Tämän voi luon­te­vas­ti osal­taan selit­tää esi­mer­kik­si se, että joil­le­kin tihe­ään asu­tuil­le alueil­le on kes­kit­ty­nyt pal­jon elä­mäs­sään menes­ty­nei­tä hyvä­osai­sia, joi­den onnel­li­suu­den syyt ovat pal­jol­ti muu­al­la kuin tiheäs­ti asu­mi­ses­sa. Hei­dän koh­dal­laan oli­si haus­ka tie­tää suku­pol­vit­tu­nei­suu­des­ta (tämä juu­ri teki Put­na­min tut­ki­muk­ses­ta niin arvokkaan).
    Ovat­ko näis­tä van­hem­mis­ta yhden suku­pol­ven pääs­tä nii­den lap­set onnel­li­sem­pia, joi­den van­hem­mat pysyi­vät lap­si­neen täl­lä tiheim­pään asu­tul­la alu­eel­la (Kata­ja­no­kal­la ei muis­taak­se­ni ollut yhtä ainut­ta kun­nol­lis­ta leik­ki­puis­toa?) vai nii­den, jot­ka muut­ti­vat huo­mat­ta­vas­ti väl­jem­pään? Tämän sel­vit­tä­mi­sek­si pitäi­si olla pit­kä­jak­sois­ta tut­ki­musai­neis­toa aina­kin 80-luvul­ta läh­tien. Ei tai­da löy­tyä Suo­mes­ta? Täl­lai­set sar­jat muut­tu­ji­neen oli­si­vat tär­kei­tä, mut­ta var­maan­kin riit­tä­vän mit­ta­vi­na ja biak­ses­ta sii­vot­tui­na uto­pis­ti­nen toive.

    Sil­lä ilman muu­ta ihmi­set voi­vat aika pit­käl­le asti olla onnel­li­sia asui­na­lu­ees­taan huo­li­mat­ta.

    Nämä tiheät hyvät alu­eet ovat lisäk­si usein aivan kes­kus­tas­sa tai sen lähel­lä ja kiin­ni pal­ve­luis­sa. Tätä tiheyt­tä itses­sään voi­daan toki vie­dä muu­al­le­kin, mut­ta kes­kus­tan pal­ve­lu­ja ja viih­det­tä, museoi­ta, näh­tä­vyyk­siä, mah­dol­lis­ta työ­pai­kan lähei­syyt­tä jne. ei niin­kään. Joten täs­tä­kin voi syn­tyä yksi vääristymä.
    Minun on laut­ta­saa­re­lai­se­na esi­mer­kik­si hyvin vai­kea näh­dä, että alu­een asuin­mu­ka­vuus lisään­tyi­si jos tiheyt­tä lisät­täi­siin ran­to­ja myöten.

    Näi­den mui­den selit­tä­vien teki­jöi­den jat­ku­vas­sa pois sul­ke­mi­ses­sa oli­si hyvä olla kovin pedant­ti­nen, jos halu­aa pääs­tä sel­viin vas­tauk­siin. Mut­ta olkoon tuosta.

    Mie­len­kiin­toi­sim­mak­si löy­sin itse lopul­ta Heli Pon­ton sel­vi­tyk­sen. Jos kat­sot sen ympy­rän­muo­toi­sen graa­fin jakau­maa hel­sin­ki­läis­ten lähei­sim­pien “onnen paik­ko­jen” maan­käyt­tö­luo­kis­ta, niin lähes 50% on vihe­ra­luei­ta. Yhtä pal­jon kuin kaik­kia mui­ta luok­kia oli mai­nit­tu suo­sik­ki­pai­koik­si lem­pi­ra­vin­to­lois­ta, teat­te­reis­ta jne. lähtien.

    Tähän­kin voi toki vas­taa­jien vali­koi­tu­ma vai­kut­taa, mut­ta pal­jon saman suun­tais­ta näyt­töä löy­tyy suu­res­ta otan­nas­ta tut­ki­muk­sia Ric­hard Louvn listaamana.

    Tuon vih­rey­den näky­mi­sen ja koke­mi­sen tär­key­del­le ja ihmis­ten mie­lia­laa mm. stres­sit­tö­myyt­tä kohen­ta­val­le vai­ku­tuk­sel­le on hyvin vah­vat perus­teet evo­luu­tiop­sy­ko­lo­gias­ta (sekä vah­va tilas­tol­li­nen näyt­tö kuten todet­tua) jos vie­lä yhden lisä­pe­rus­teen tähän tuon. Jos ja kun näin on, niin vih­reys ei ole sil­loin vain irral­li­nen arvo, jota mita­taan eril­li­sis­sä luon­non­suo­je­lu­koh­teis­sa (jon­ne esi­mer­kik­si Palo­hei­mo “uto­pias­saan” ei ihmi­siä edes pääs­täi­si) vaan luon­to on ihmis­ten eli­nym­pä­ris­töi­hin eli­mel­li­ses­ti liit­ty­vä posi­tii­vi­nen hyvä.
    Puis­tois­sa, istu­tuk­sis­sa, nykyis­tä laa­jem­mis­sa ja nykyis­tä vih­reäm­mis­sä päi­vä­ko­tien ja kou­lu­jen pihois­sa, vih­reis­sä ins­tal­laa­tiois­sa, mai­se­ma-ark­ki­teh­tuu­ris­sa ja näi­den kaik­kien (ei sil­ti yli­mi­toi­te­tun) osuu­den lisään­ty­mi­ses­sä kaupunkimaisemasta.

    Täl­lai­set ihmis­ten eli­nym­pä­ris­tö­jen sosi­aa­li­seen pää­omaan liit­ty­vät teki­jät (kuten vaik­ka­pa kou­lu­pi­ho­jen laa­juus, virik­keel­li­syys ja viih­ty­vyys) ovat hyvin vai­kei­ta mitat­ta­via (aiem­paan kes­kus­te­luun vii­ta­ten arvon las­ke­mi­ses­ta yksi­lö­kes­kei­ses­ti kotio­vel­le vie­den) Art­tu­rin tai Tpyy­luo­man kaik­ki­val­ti­aal­la eurol­la infra­rat­kai­su­jen määrittäjänä.

    Jos yksi­tyi­nen hen­ki­lö omis­tai­si Hiet­sun, niin hänen ei suin­kaan kan­nat­tai­si pitää sitä ylei­se­nä kai­kil­le avoi­me­na ran­ta­na. Mut­ta kos­ka jo tun­nus­tam­me Hiet­sun anta­man sosi­aa­li­sen arvon, niin pitäi­sim­me pöy­ris­tyt­tä­vä­nä aja­tus­ta, että se esi­mer­kik­si pil­kot­tai­siin ja myy­täi­siin rik­kai­den yksi­tyi­sik­si ran­ta­ton­teik­si. Vaik­ka yksi­tyi­nen myy­jä teki­si niin euron ohjaa­ma­na, vaan ei ylei­sem­pien sosi­aa­lis­ten arvo­jen. Tämän poh­jal­ta seu­raa kes­kei­nen kysymys:
    Mik­si uusien aluei­den vapau­tues­sa, esi­mer­kik­si Osmo ei kos­kaan tun­nu näke­vän niis­sä “Hiet­sun kal­tais­ta ylei­sen sosi­aa­li­sen arvon mah­dol­li­suut­ta” vaan yhä ja aina vain lisää ton­teik­si kaa­voi­tet­ta­vaa, eurois­sa ja taseis­sa las­ket­ta­vaa arvoa.
    Aivan kuin yhteis­kun­nan roo­li oli­si tämän yksi­tyi­sen kaup­pi­aan, joka Hiet­sun omis­taes­saan pilk­koi­si ja myi­si sen rik­kail­le — kun­han yhteis­kun­ta vain täs­sä roo­lis­saan läh­tö­koh­tai­ses­ti sul­kee pit­kä­ai­kai­sen sosi­aa­li­sen arvon pois, eikä läh­de sen mah­dol­li­suut­ta ja mer­ki­tys­tä poh­ti­maan tai selvittämään.

    Jos luo­vu­taan kaa­voi­tuk­ses­sa täl­lais­ten sosi­aa­lis­ten hyvien eduk­si (laa­jem­pi kou­lun­pi­ha, Hiet­su), niin se etu kes­tää pysyes­sään suku­pol­via eteen­päin. Kat­so­kaa ilma­ku­via Hie­ta­nie­mes­tä 1930-luvul­ta, arvo on kes­tä­nyt usei­ta suku­pol­via. Kos­ka se ehdit­tiin tun­nis­taa ennen rahas­sa laskemista.
    Point­ti: Täs­tä pitäi­si kään­täen joh­taa täl­lais­ten uusien arvo­jen etsi­mi­sen ja tuke­mi­sen tärkeys!

    Ei voi­da rahas­sa las­kea sen viih­tyi­sän, esteet­ti­sen ja vih­reän kou­lu­pi­han arvoa, mut­ta aut­taa tie­tää, että on ole­mas­sa vah­va tut­ki­muk­sel­li­nen näyt­tö, että sel­lai­nen lisää kou­lu­viih­ty­vyyt­tä, hie­man oppi­mis­tu­lok­sia ja vähen­tää väli­tun­ti­kiusaa­mis­ta. Ker­ro­taan tämän arvo yhteis­kun­nal­le vaik­ka sik­si mai­ni­tuk­si 80 vuo­dek­si eteen­päin. Las­kusuo­ri­tuk­seen ei Art­tu­rin kas­sa­ko­ne pys­ty. Se ei tar­koi­ta, ettei­kö se oli­si todellinen.

    Sama pätee kym­me­niin, kym­me­niin mui­hin, jot­ka uhkaa­vat jää­dä lyhyt­kat­sei­sen poli­tii­kan uhriksi.

    Täl­lai­set rahas­sa suo­raan mit­taa­mat­to­mat sosi­aa­li­set teki­jät ja arvot kasaan­tu­vat suku­pol­vien kulus­sa. Posi­tii­vi­ses­sa ja negatiivisessa.
    Jos kui­ten­kin täy­tyy käyt­tää sitä rajat­tua mit­tayk­sik­köä, niin puh­taas­ti rahas­sa ne voi­vat näkyä vaik­ka vähen­ty­nee­nä psy­kiat­rian tar­pee­na, yhteis­kun­nan lisään­ty­nee­nä luo­vuu­te­na, vähen­ty­nee­nä stres­si­nä, vähen­ty­nee­nä rikol­li­suu­te­na (rikol­li­suu­den­kin sidon­nai­suu­des­ta jo pel­käs­tään ympä­ris­tön rumuuteen/estetiikkaan on pal­jon tut­ki­muk­sel­lis­ta näyt­töä) ja monin muin tavoin. 

    Sosi­aa­li­set pit­kän aika­vä­lin vai­ku­tuk­set ja arvot eli­nym­pä­ris­töis­sä ovat tär­kei­tä huo­mioi­ta­via mie­tit­täes­sä kau­pun­ki­ti­lan käyt­töä ja asu­mis­ti­hey­den itsei­sar­voa. Jos Kata­ja­no­kal­ta ei ole löy­ty­nyt tilaa yhdel­le kun­non leik­ki­ken­täl­le (luo­tan täs­sä Eli­nan sanaan aiem­mas­ta kes­kus­te­lus­ta, en ole itse tar­kis­ta­nut!) niin jotain on jos­sain men­nyt pahas­ti vikaan.
    Liber­taa­rin koleh­ti tai asu­mis­ti­hey­den mit­ta­ri on riit­tä­mä­tön täl­lai­sia huomioimaan.
    Tar­vi­taan pit­kien aika­vä­lien ja sosi­aa­lis­ten hyvien hah­mot­ta­mis­ta. Ensim­mäi­sek­si ymmär­rys­tä tämän hah­mot­ta­mi­sen tärkeydestä.

    Ihmi­set uskoak­se­ni joten­kin ali­ta­jui­ses­ti ymmär­tä­vät näi­tä asioi­ta, vaik­ka eivät ehkä lai­ta nii­tä tar­kal­leen sanoik­si. Vrt. hyvin vah­va kai­puu oma­ko­ti­ta­loa­su­mi­seen, ylei­nen enem­mis­tön vas­tus­tus vihe­ra­luei­den raken­ta­mis­ta vas­taan ja kau­pun­kien kesäi­nen osit­tai­nen tyh­jen­ty­mi­nen maa­seu­dun kesä­mö­keil­le. Ali­ta­jui­ses­ti kai­va­taan jotain sel­lais­ta, mitä har­maa kau­pun­kiym­pä­ris­tö ei kyke­ne tyydyttämään.

    Erään­lai­nen vih­reä urba­nis­mi voi­si pyr­kiä tähän kai­puuseen vas­taa­maan, mut­ta kos­ka aurin­gon­va­lon var­jos­tu­mi­sen takia ei sil­loin voi­da raken­taa lii­an kor­kea­ta, ja kos­ka point­ti­na on nime­no­maan tuo­da vih­reys ja vapaa tila näky­väk­si osak­si kau­pun­ki­ku­vaa, niin ei voi­da myös­kään ahtaa kort­te­leit­tain asuin­huo­nei­ta yhden toi­sen­sa vie­reen ja kos­ka puis­toil­le, aukeil­le, päi­vä­ko­tien pihoil­le ja kou­lu­jen pihoil­le, leik­ki­puis­toil­le, har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sil­le, mik­si ei myös yli­opis­to­jen kam­pusa­lueil­le tai sai­raa­loi­den ulkoi­lua­lueil­le vara­taan riit­tä­vä inhi­mil­li­nen tilan­sa (voi­si­ko tätä kuva­ta riit­tä­väk­si luon­nok­si, riit­tä­väk­si hen­gi­ty­sil­mak­si, riit­tä­väk­si liik­ku­ma­ti­lak­si moder­nin ihmi­sen ja beto­nin välis­sä?), niin yksin­ker­tai­ses­ti ei näis­tä läh­tö­koh­dis­ta voi­da raken­taa kovin tihe­ään. Jos näi­den arvo tunnustetaan. 

    Euroil­la näi­den arvoa ei suo­raan voi las­kea, vaan nime­no­maan sosi­aa­li­sen pää­oman kaut­ta, joka on vie­lä lii­an vähäl­le huo­miol­le jää­nyt ja riit­tä­mät­tö­mäs­ti ymmär­ret­ty lähes­ty­mis­ta­pa yhteis­kun­nal­li­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa ja sitä kaut­ta poliit­ti­ses­sa teoriassa.

  32. az, olem­me mones­sa asias­sa samaa miel­tä ja samal­la olet jois­sa­kin erit­täin väärässä. 

    Aloi­te­taan niil­lä, jos­sa olem­me samaa miel­tä: puis­tot ovat tär­kei­tä, nii­tä pitää olla kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa — samoin vapaa tila. Sii­nä olen myös samaa miel­tä, että Laut­ta­saa­ri on raken­net­tu taval­la, joka tekee jär­ke­väs­tä tii­vis­tä­mi­ses­tä haas­ta­vaa. Län­si­väy­län bule­var­dik­si muut­ta­mis­suun­ni­tel­ma onnis­tuu täs­sä haas­tees­sa var­sin hyvin mielestäin. 

    Sosi­aa­lis­ta pää­omaa ei ole help­poa arvot­taa euro­mit­ta­reil­la, se on totta. 

    Mie­les­tä­ni on häm­men­tä­vää, että kun minä käy­tän Töö­löä esi­merk­ki­nä alu­ees­ta, joka on hyvin teh­ty, sinä käy­tät Töö­löä (Hie­ta­nie­mi on kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti osa Töö­löä) esi­merk­ki­nä väit­tä­mään, että minun väit­tee­ni eivät päde. 

    Tii­viis­ti raken­net­tu kort­te­li­kau­pun­ki ja hyvin hoi­de­tut vihe­ra­lu­eet eivät ole miten­kään ris­ti­rii­das­sa tois­ten­sa kans­sa. Pikem­min­kin päin vas­toin. Tii­vis väes­tö antaa riit­tä­vän vero­poh­jan sil­le, että kau­pun­gil­la on myös varaa hoi­taa puis­to­ja, eikä nii­tä tar­vit­se jät­tää hun­nin­gol­le. Raha ei ole kai­ken mit­ta­ri, mut­ta sil­lä on väliä. Kau­pun­ki voi hoi­taa vain sel­lai­sia asioi­ta, joi­hin sil­lä on varaa. Sik­si rahaa kan­nat­taa sääs­tää siel­lä, mis­sä sääs­tä­mi­nen ei joh­da kovin huo­noi­hin lop­pu­tu­lok­siin ja käyt­tää tär­keäm­piin käyttökohteisiin. 

    Ensim­mäi­se­nä, kun puhu­taan Hel­sin­gin seu­dus­ta, luu­len että Laut­ta­saa­re­lai­se­na aliar­vioit työ­mat­kan ajal­li­sen pituu­den mer­ki­tyk­sen lap­sien elä­mäs­sä. Pää­kau­pun­ki­seu­dun kal­tai­ses­sa väl­jäs­ti raken­ne­tus­sa yhteis­kun­ta­ra­ken­tees­sa työ­mat­kat ovat suu­rel­la osal­la ihmi­siä lähes väis­tä­mät­tä pit­kiä. Oma työ­mat­ka­ni on täl­lä het­kel­lä 45 minuut­tia suun­taan­sa ja monel­la kehys­kun­nas­sa asu­vas­sa sel­keäs­ti pidem­pi. 8h työ­päi­vän lisäk­si 2h mat­koi­hin tar­koit­taa sitä, ettei lap­sien kans­sa jää arki­sin aikaa vie­tet­tä­väk­si. Vai­ke­aa kuvi­tel­la, että tämä oli­si hyvä asia lap­sen kehi­tyk­sen kan­nal­ta. Moni tut­ki­mus myös osoit­taa, että ihmi­set tyy­pil­li­ses­ti aliar­vioi­vat pit­kän työ­mat­kan elä­män­laa­tuun ja yliar­vioi­vat lisä­ti­lan vai­ku­tus­ta elämänlaatuun. 

    Hel­sin­gin seu­dul­la asuu myös pal­jon ei-lap­si­per­hei­tä (enem­mis­tö käsit­tääk­se­ni), joten koko kau­pun­kia ei tar­vit­se suun­ni­tel­la lap­si­per­hei­den tar­pei­siin. (Olen itse lap­si­per­heel­li­nen, joten kotiin­päin vetä­mi­ses­tä ei ole täs­sä kyse). 

    Toi­sek­seen, kun Hel­sin­gin seu­dul­la asuu 1,3 mil­joo­naa asu­kas­ta, tän­ne mah­tui­si myös kak­si tai kol­me kun­nol­lis­ta kes­kus­taa pal­ve­lui­neen. Esi­mer­kik­si Hert­to­nie­mi-Itä­kes­kus ‑välin tii­viis­ti raken­ta­mal­la saa­tai­siin Itä-Hel­sin­kiin oma kes­kus­ta, jos­sa voi­si olla erin­omai­set pal­ve­lut kai­kil­le Itä-Hel­sin­ki­läi­sil­le. Itä­väy­lä pitäi­si muut­taa bule­var­dik­si ja alue raken­taa tii­viik­si kort­te­li­kau­pun­gik­si. Puis­tot­kin oli­si­vat kai­kil­le lähel­lä, sil­lä sekä väy­län poh­joi- että ete­lä­puo­li ovat pää­asias­sa hyvin luon­non­lä­hei­ses­ti rakennettuja. 

    Euro­mit­ta­rit ovat myös tär­kei­tä. Eurot nimit­täin ker­to­vat jotain sii­tä, mihin meil­lä on varaa ja mihin ei. Jos kau­pun­ki tukee Jät­kä­saa­ren ja Her­ne­saa­ren park­ki­paik­ko­jen teke­mis­tä 500 mil­joo­nal­la, niin kau­pun­gil­la on 500 mil­joo­naa vähem­män käy­tös­sä mui­hin tarkoituksiin. 

    Näin sivu­men­nen sanoen, jos Hie­ta­nie­mi annet­tai­siin yksi­tyi­sel­le gryn­de­ril­le, joka sai­si vapaat kädet teh­dä siel­lä aivan mitä halu­aa, aluet­ta ei todel­la­kaan raken­net­tai­si rik­kai­den huvi­loik­si, vaan tii­viik­si ja kor­keik­si pil­ven­piir­tä­jik­si. Se tuot­taa gryn­de­ril­le pal­jon enem­män kuin rik­kai­den reser­vaat­ti. Ei, en kan­na­ta Hie­ta­nie­men gryndaamista.

  33. Mik­ko Särelä:

    … tiheäs­ti raken­ne­tus­sa kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä ihmi­set ovat kai­kis­ta tyy­ty­väi­sim­piä elä­mään­sä ja asui­nym­pä­ris­töön­sä. Tiheäl­lä tar­koi­te­taan täs­sä yli 100 asun­toa per heh­taa­ri tiheyt­tä (eli yli 10 000 asun­toa per neliökilometri)”

    Taas tois­tui täl­lä pals­tal­la ylei­nen aja­tus­ra­ken­nel­ma. Minus­ta täs­sä aja­tuk­ses­sa hän­tä hei­lut­taa koi­raa eli kor­re­laa­tio ja kausaa­lius sekoit­tu­vat. On kiis­ta­ton tosia­sia (vaik­ka Osmo kiis­tää), että raken­ta­mi­nen on pal­jon kal­liim­paa tiheäl­lä kort­te­li­kuu­tio­alu­eel­la ja myös raken­nusoi­keu­det mak­sa­vat> raken­ta­mi­nen sitoo pää­omaa. Tämä nos­taa tie­tys­ti myös van­han raken­nus­kan­nan hin­taa. Eli asu­mi­nen on pal­jon kal­liim­paa kau­pun­ki­kes­kus­tois­sa. Tämän joh­dos­ta kau­pun­ki­kes­kus­toi­hin vali­koi­tuu hyvä­tu­loi­sia ihmisiä.Kulttuuritarjonta , pal­ve­lut ja har­ras­te­mah­dol­li­suu­det eivät syn­ny ilman hyvä­osais­ten osto­voi­maa. Kal­lios­sa 700€/kk yksiön vuo­kraa mak­sa­va opis­ke­li­ja ei mak­sa neliöis­tä vaan sosi­aa­li­ses­ta sta­tuk­ses­ta ja “opis­ke­li­jae­lä­mään” virik­kei­tä tar­joa­vas­ta ympä­ris­tös­tä. Siis kau­pun­ki­kes­kus­tan “hyvyys” syn­tyy ihmis­ten motii­vis­ta tavoi­tel­la elä­män­laa­tua, toki mini­mi­väes­tön­ti­heys täy­tyy olla.Haja-alueella asues­saan samat hyvä­osai­set käyt­tä­vät ihan yhtä pal­jon rahaa hyvin­voin­tiin, mut­ta pai­not­ta­vat eri asioi­ta, esim. las­ten lii­kun­ta­har­ras­tus menee oop­pe­ran edelle. 

    Näi­tä ihmi­siä on kui­ten­kin rajal­li­nen mää­rä. Sik­si meil­lä on lähiöi­tä. Lähiöis­sä asu­taan tii­viin tehok­kaas­ti kuten kau­pun­gis­sa. Mut­ta lähiöi­hin vali­koi­tuu suh­tees­sa enem­män ihmi­siä joil­la ei tavoit­tei­ta tai motii­via elä­mäs­sä, joka ajai­si sosi­aa­li­sen sta­tuk­sen tavoit­te­luun, jos­ta “kaupunki”-lisäarvo syn­tyy asuk­kai­den identiteettiin.

    Minus­ta suu­rin har­ha Vih­reäs­sä puo­lu­ees­sa on se , että Vih­reät polii­ti­kot ovat valin­neet kan­nat­ta­jik­seen dynaa­mi­set, sosi­aa­lis­ta sta­tus­ta tavoit­te­le­vat nuo­ret kau­pun­ki­lai­set, tar­jo­ten mie­li­ku­vaa että vih­reäl­lä poli­tii­kal­la ohjat­tu yhteis­kun­ta muut­taa kaik­ki ihmi­set nuo­rik­si dynaa­mi­sik­si kau­pun­ki­lai­sik­si. Minus­ta tämä “kau­pun­ki­lai­suus” on ole­mas­sa ilman vih­re­ää poli­tiik­kaa­kin, eikä sitä voi vih­reäl­lä poli­tii­kal­la kovin pal­joa lisä­tä. Pelk­kä kau­pun­gin raken­ta­mi­nen ei muu­ta lähiö­läis­tä kaupunkilaiseksi.

    1. las­sen päät­te­lys­sä on se vika, ettei­vät kor­keat raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set seli­tä asun­nois­ta mak­set­ta­vaa hin­taa esi­mer­kik­si Töö­lös­sä, kos­ka talot on raken­net­tu ajat sit­ten ja raken­ta­mi­sa­jan raha­sar­vos­ta on jäl­jel­lä alle pro­sent­ti. Kor­kea hin­ta joh­tuu sii­tä, että niin moni halu­aa asua Töölössä.

  34. az, voi­sit­ko joten­kin numee­ri­ses­ti mää­ri­tel­lä “tiheän”, muu­ten tuo­hon on vai­kea sanoa mitään? Olen muis­taak­se­ni tääl­lä­kin puhu­nut tapa­ni­loi­den puo­les­ta, rehel­li­ses­sä ase­ma­taa­ja­mas­sa ei ole mitään vikaa ja niis­sä on ihan pien­ta­loa­su­tuk­sel­la­kin, oma­ko­ti­ta­loil­la­kin, riit­tä­vä tiheys (n. 5000 as./km2) sil­le ase­mal­le. Mui­den pal­ve­lui­den kans­sa on tosin vähän niin ja näin, mut­ta kyl­lä tuo nyt jon­kun kau­pan ja kah­vion pitää pys­tys­sä ja kou­luun­kin riit­tä­nee oppilaita.

    Jot­kut nois­ta tyk­kää, toi­set ei. En ole kos­kaan väit­tä­nyt että eurot on täy­del­li­nen mit­ta­ri, mut­ta se nyt on kui­ten­kin paras­ta mitä on, esim. huo­mat­ta­vas­ti parem­pi kuin mikään mie­li­pi­de­ky­se­ly. Kun ihmi­sil­tä kysy­tään asu­mis­miel­ty­myk­siä niin sii­nä on sama ongel­ma kuin komi­tea­suun­ni­te­lus­sa, kysy­mys on valin­nois­ta eikä sii­tä että lue­tel­laan kaik­ki hyvät asiat, se Puo­li­mat­kan heit­to että ihmi­set halua­vat oma­ko­ti­ta­lon jär­ven ran­nal­la rau­hal­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä kes­kel­lä kau­pun­kia on edel­leen­kin osu­va. Asun­toa vali­tes­saan suu­rin osa ihmi­sis­tä aivan suu­ri­tu­loi­sim­pia lukuu­not­ta­ma jou­tuu teke­mään kom­pro­mis­se­ja asun­non sisä­ti­lo­jen, ulko­ti­lo­jen, sijain­nin, liik­ku­mi­sen, ympä­ris­tön, tyy­pin, jne. suh­teen ja kyl­lä ne kek­si­mää­räi­set lop­pu­tu­le­mat minus­ta aika hyvin näkyy hinnoissa.

    Yksit­täi­se­nä asia­na, huo­mio että tiheäs­ti asu­tuil­la (sano­taan nyt vaik­ka >10 000as./km2) alueil­la on hyvät pal­ve­lut sik­si että ne ovat kes­kel­lä on toki paik­kan­sa pitä­vä, mut­ta et kai sinä nyt sitä­kään tar­koi­ta ettei­kö pal­ve­luil­le oli­si mitään teke­mis­tä tihey­den kans­sa? Kyl­lä sil­lä nyt on kum­mas­ti vai­ku­tus­ta ihan min­kä tahan­sa pal­ve­lun käyt­töön kuin­ka pal­jon ihmi­siä ihan sen ympä­ril­lä asuu. Kysy­mys on tosin sii­nä mie­les­sä aka­tee­mi­nen että tiheä asu­tus luon­te­vas­ti muo­dos­tuu lii­ken­teel­li­siin solmukohtiin.

  35. Asun­to­jen hin­ta mää­räy­ty mark­ki­noil­la loo­gi­sen epä­loo­gi­ses­ti. Hyväl­lä pai­kal­la ole­van asun­non hin­ta mää­räy­tyy ensi­si­jai­ses­ti sijain­nin mukaan: kal­liis­ta remon­tis­ta ei saa omi­aan pois, kos­ka huo­no­kun­toi­ses­ta­kin mak­se­taan pal­jon. Huo­nom­mal­la pai­kal­la asun­non ja talon kun­to mää­rää hin­taa enem­män — mut­ta hyvä­kun­toi­suus ei sil­loin­kaan nos­ta asun­non hin­taa niin pal­jon kuin oikeas­taan pitäi­si. Oma lukun­sa ovat tie­ten­kin useam­man mil­joo­nan euron luk­susa­sun­not, nii­den kau­pas­sa hin­ta on taval­laan tois­si­jai­nen tekijä…

  36. Mik­ko:

    Mie­les­tä­ni on häm­men­tä­vää, että kun minä käy­tän Töö­löä esi­merk­ki­nä alu­ees­ta, joka on hyvin teh­ty, sinä käy­tät Töö­löä (Hie­ta­nie­mi on kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti osa Töö­löä) esi­merk­ki­nä väit­tä­mään, että minun väit­tee­ni eivät päde. 

    En väit­tä­nyt mitään täl­lais­ta. En edes mai­nin­nut Töö­löä. Käy­tin Hie­ta­nie­men ran­taa esi­merk­ki­nä raken­ta­mat­to­man kau­pun­ki­ti­lan sosi­aa­li­ses­ta arvos­ta. Pei­la­sin tätä sii­hen, että nykyi­sin, jos vapau­tuu maa­ta, niin täl­le ei tun­nu­ta näke­vän täl­lai­sen (pit­kän ajan) sosi­aa­li­sen arvon mah­dol­li­suut­ta (vaik­ka­pa sinä laa­jem­pa­na kou­lun piha­na pie­nen beto­ni­ne­liön sijaan) vaan pel­käs­tään arvon­sa tihe­ään ahdet­tu­jen tont­tien mää­räs­sä laskettuna.

    Eli jos Hie­ta­nie­men hoi­de­tun ran­nan koh­dal­ta vapau­tui­si nyt 2011 muu­toin ident­ti­ses­sä rin­nak­kais­to­del­li­suu­des­sa jokin jou­to­maa, eikä meil­lä oli­si nykyis­tä käsi­tys­tä tuon ran­nan sosi­aa­li­ses­ta arvos­ta, niin alue ei vält­tä­mät­tä tuli­si kaa­voit­ta­jil­le edes mie­leen uima­ran­ta­na, vaan epäi­len, että näh­täi­siin nime­no­maan vain nii­den mai­nit­se­mie­si asun­to­jen määrä.

    Tämä oli point­ti­ni. Vapau­tu­van tilan näke­mi­nen yksi­puo­li­ses­ti asu­mis­käy­tös­sä vaik­ka voim­me näh­dä jo ole­mas­sa ole­van sosi­aa­li­sen tilan arvon. Täs­sä on sel­keä ris­ti­rii­ta. Kat­som­me tule­vai­suu­teen lii­an euro-painotteisesti.

    Tii­viis­ti raken­net­tu kort­te­li­kau­pun­ki ja hyvin hoi­de­tut vihe­ra­lu­eet eivät ole miten­kään ris­ti­rii­das­sa tois­ten­sa kanssa. 

    Kyl­lä ne sikä­li ovat, että kuten usein esi­mer­kein perus­te­lin, ne kamp­pai­le­vat suu­rem­mas­sa mitas­sa sii­tä samas­ta kau­pun­ki­ti­las­ta, ole­mas­sa ole­vas­ta ja vapau­tu­vas­ta. Hyvä vihe­ra­lue (tai vaik­ka­pa fudis­kent­tä nuo­ril­le) ei mah­du kovin ahtaa­seen tilaan. 

    Täl­tä blo­gil­ta voi lukea esi­mer­kik­si Osmon ehdo­tuk­sia Hel­sin­gis­sä mah­dol­li­ses­ti vapau­tu­vien aluei­den tule­val­le käy­töl­le. Asun­noil­le lähes yksi­no­maan. Tii­vii­seen raken­net­tu­na. En muis­ta esi­tyk­siä puis­tois­ta, har­ras­tea­lueis­ta tai mis­tään täl­lai­ses­ta muu­ta kuin pää­funk­tion rekvi­siit­ta­na. Huo­mioi­ta­vaa on, että täs­sä kysy­myk­ses­sä hel­sin­ki­läis­ten sel­keä enem­mis­tö vas­tus­taa näi­den aluei­den raken­ta­mis­ta jopa Mal­mia myöten.
    Ihmi­set enem­mis­tö­nä näke­vät beto­nin lisään­ty­mi­sen kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sään ahdis­ta­va­na, mitä usein kut­su­taan pil­ka­ten nimbyilyksi.

    Sosi­aa­li­sen tilan lisää­mi­nen (lenk­kei­ly­alu­eet, leik­ki­puis­tot, kou­lu­jen pihat, har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det, puu­tar­hat, uima­ran­nat) tai sääs­tä­mi­nen (vapau­tu­vil­la alueil­la) on pois rakennetusta/rakennettavasta tilas­ta, ja jos et tätä kor­vaa raken­ta­mal­la enem­män ylös­päin mikä taa­sen var­jos­tai­si kau­pun­kiym­pä­ris­töä, niin kyl­lä kau­pun­kia­lu­een asu­mi­sen tiheys vää­jää­mät­tä vähe­nee ja asu­jia valuu mm. kehys­kun­tiin esi­mer­kik­si nii­hin omakotitalolähiöihin.

    Tämä on päin­vas­toin kan­nat­ta­maa­si kau­pun­ki­ke­hi­tys­tä. On aika tur­ha väit­tää, ettei­vät ne oli­si miten­kään ris­ti­rii­das­sa keskenään.
    Ris­ti­rii­taa voi toki yrit­tää eri­lai­sin pai­no­tuk­sin sovi­tel­la, mut­ta sen todel­li­suu­den kiis­tä­mi­nen ei ole kovin uskottavaa.
    Enkä usko, että vero­va­ro­jen riit­tä­mi­nen vihe­ra­luei­den hoi­toon on kyn­nys­ky­sy­mys. Puis­toi­hin käy­te­tään Hel­sin­gis­sä vuo­des­sa 10 mil­joo­naa euroa (Osmo tie­tä­nee kor­ja­ta, jos luku on vää­rin) eli alle pari­kymp­piä asu­kas­ta kohden.

  37. Niin ja muu­ten, voin olla vää­räs­sä enkä nyt täl­tä istu­mal­ta luvuik­si muu­tu, mut­ta näp­pi­tun­tu­mal­ta väit­täi­sin että ame­rik­ka­lai­nen subur­bia vas­taa asu­kas­ti­hey­del­tään suu­rin piir­tein suo­ma­lais­ta lähiö­tä. Ne ton­tit on suo­ma­lai­sit­tain kovin kompakteja.

    Perus­on­gel­mia eril­lais­ten kan­sain­vä­lis­ten kate­go­rioi­den sovit­ta­mi­ses­sa Suo­meen on että suu­rin osa Suo­mea on nume­ro­jen valos­sa erämaata.

  38. las­sen päät­te­lys­sä on myös se vika, että kor­keam­pi asu­mis- ja työ­paik­ka­ti­heys tar­koit­taa myös isom­paa mää­rää liik­keel­lä ole­vaa rahaa niin kult­tuu­riin kuin pal­ve­lui­hin suh­tees­sa pin­ta-alaan. Näin tii­viis­ti raken­net­tu alue kyke­nee tuot­ta­maan laa­jem­man jou­kon eri­lai­sia pal­ve­lui­ta kuin sama mää­rä ihmi­siä hajoi­tet­tui­na vähem­män tii­vii­siin lähiöihin. 

    Jos kilo­met­rin sätei­sel­lä ympy­räl­lä asu­taan 16000 asu­kas­ta ja on 16000 työ­paikk­kaa per neliö­ki­lo­met­ri (eli noin 100 000 asu­kas­ta). Mak­si­mie­täi­syys tämän ympy­rän sisäl­lä on siis n. 2km, mikä on vie­lä hel­pos­ti tai­tet­ta­vis­sa jalan, pyö­räl­lä tai rati­kal­la (tuol­lai­sen tihey­den kau­pun­gin­osas­sa kan­nat­taa olla ratikka). 

    Ole­te­taan, että ihmi­sil­lä on kes­ki­mää­rin 50 euroa vapaas­ti käy­tet­tä­vää rahaa kuu­kau­des­sa. Alu­eel­la on yli vii­si mil­joo­na euroa rahaa eri­lai­siin kult­tuu­ri ja pal­ve­lu­rien­toi­hin. Tämän lisäk­si työs­sä­käy­vät tuo­vat pai­kal­li­sel­le ravin­to­lae­lä­mäl­le yli kym­me­nen mil­joo­naa euroa ja asuk­kaat elin­tar­vi­ke­liik­keil­le ja ravin­to­lae­lä­mäl­le vähin­tään toi­sen saman moi­sen. Nämä arviot ovat muu­ten sit­ten hyvin kon­ser­va­tii­vi­sia, joten tulo­ta­sos­sa ei puhu­ta mis­tään ylem­mäs­tä kes­ki­luo­kas­ta. Todel­li­suu­des­sa kulu­tus­ta­so lie­nee köy­him­piä lukuu­not­ta­mat­ta mer­kit­tä­väs­ti korkeampi. 

    Vas­taa­va mää­rä ihmi­siä hajoi­tet­tu­na 1000 hen­gen blok­kei­hin kyke­nee hädin tus­kin yllä­pi­tä­mään yhtä pai­kal­lis­ta R‑kioskia.

    Tihey­den eko­no­mia näkyy sii­nä, että tulee pal­jon hal­vem­mak­si yllä­pi­tää isoa jouk­koa palveluita.

  39. Selit­tä­kää­pä nyt asian­tun­ti­jat tpyy­luo­ma, Osmo ja Mik­ko minul­le tämä: 

    Jos ker­ran tii­viys on niin iha­naa ja tavoi­tel­ta­vaa ja mit­ta­ri­na täl­le on ainoas­taan tämän het­ki­nen mark­ki­na­hin­ta, niin mik­si Mei­lah­des­sa mak­se­taan PALJON enem­män asun­nois­ta kuin Itä-Pasilassa. 

    Mat­ka kes­kus­taan­han on tis­mal­leen sama ja Itä-Pasi­la on vie­lä­pä pal­vo­man­ne radan­kin ääres­sä, joten huo­mat­ta­vas­ti parem­pien lii­ken­neyh­teyk­sien äärel­lä kuin Meilahti. 

    (Ulko­hel­sin­ki­läi­sil­le tie­dok­si, että Mei­lah­ti on puis­to­mai­nen kau­pun­gin­osa ja Itä-Pasi­la jotain ihan muu­ta… googlat­kaa, varoi­tus: näky­mät Itä-Pasi­las­ta eivät sovi lap­sil­le eivät­kä heikkohermoisille)

  40. Mie­len­kiin­tois­ta muu­ten sekin, että Meri­haan hin­ta­ta­so näyt­tää ole­van sama kuin Munkkivuoren. 

    Meri­haas­ta kes­kus­taan pari kilo­met­riä, Munk­ki­vuo­res­ta seit­se­män. Eli Mum­mo­vuo­res­ta kak­si sataa pro­sent­tia enem­män ja rapiat päälle…

    Ja Meri­haas­sa­han on vie­lä ihkun tii­vis­tä? Mis­tä moi­nen hin­ta­sa­muus? Eivät­kö ihmi­set arvos­ta­kaan vie­ri vie­res­sä ole­via beto­ni­bunk­ke­rei­ta ihan niin pal­jon kuin tääl­lä otaksutaan?

    Vai onko ajat­te­lus­sa­ni jotain vikaa? 

    Eikö hin­ta ollut nyt se ainoa ja oikea mit­ta­ri? Olen yrit­tä­nyt omak­sua tämän talous­tie­tel­li­sen para­dig­man blo­gil­ta, vaik­ka sisim­mäs­sä­ni olen­kin sitä miel­tä, että asia on moni­mut­kai­sem­pi (az).

    1. Ei voi tut­kia vain yhtä muut­tu­jaa ker­ral­laan. Oli­si­ko äly­käs­tä kysyä, mik­si tii­vis­tii raken­net­tu van­ha Eira on kal­liim­pi kuin Eiraa väl­jem­min raken­net­tu Myllypuro?
      Beto­ni­bru­ta­lis­min aika­na teh­tiin niin huo­noa ym,päristöä, että toki se vai­kut­taa alu­een arvotukseen.
      Parem­pi rin­nas­tus ehkä on van­han Munk­ki­nie­men (Puis­to­tien seu­tu) tii­viis­ti raken­net­tu alue ver­rat­tu­na Munkkivuoreen.

  41. Az on lois­ta­va vas­ti­ne pals­tan ingen­jöö­reil­le. He vaa­ti­vat az ilmoit­ta­maan onnel­li­suu­den numee­ri­sen arvon. Ihmi­sen psyy­ket­tä ei voi nume­ri­soi­da, eikä asu­mis­paik­kaa voi mää­rä­tä puoluetoimistosta.

    Sykves­te­ri luu­lee kom­ment­ti­ni tar­koit­ta­van las­ku­toi­mi­tus­ta, jos­sa rahat jae­taan pin­ta-alan mukaan. Suo­mea on kehi­tet­tä­vä koko pin­ta-alal­laan. Raho­ja ei voi sul­loa etelään.

    Tämä sisäl­tää esim. lii­ken­neo­lo­jen kehit­tä­mis­tä siten , että har­vaan asu­tut seu­dut kehit­ty­vät. Val­tion viras­tot tulee kaik­ki haja­si­joit­taa ympä­ri Suo­mea. Yli­opis­tot ja muu kou­lu­tus tulee sijoit­taa yltym­pä­riin Suomea. 

    Ete­län kau­pun­ki­lais­ten tuli­si vih­doin taju­ta se, että mitä parem­min kehi­ty­sa­lu­eet voi­vat sitä parem­min menee cityläisillä.

    On lope­tet­ta­va höp­sis­mi haja-asu­tuk­sen ilmas­ton­muu­tos­ris­kis­tä. Kii­nan yksi hii­li­voi­ma­la tuot­taa Suo­men hiilidioksidipääsöt.

  42. Tätä maa­kun­ta-auto­no­mi­aa aina sil­loin täl­löin ehdo­tel­laan. Ongel­ma on vaan sii­nä, että nykyi­sel­lä kun­ta­ra­ken­teel­la rahois­ta tuli­si hir­veä rii­ta, sil­lä maa­kun­tien sisäl­lä sopua ei var­mas­ti löy­tyi­si. Toi­sek­seen on outoa, että val­tiol­li­sel­la tasol­la ei voi­tai­si lin­ja­ta lii­ken­ne­po­li­tiik­kaa ja prio­ri­soi­da hank­kei­ta. Maa­kun­nil­la itsel­lään ei ole demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu­ja eli­miä jaka­maan tätä rahaa. Rii­te­ly vaan pirs­ta­loi­tui­si pie­nem­piin yksiköihin.
    Parem­pi oli­si, jos val­ta­kun­nal­li­sel­la tasol­la löy­tyi­si älyä jakaa rahaa fik­sus­ti ja pit­kä­jän­tei­ses­ti. Nyt aikaa kuluu “jouk­ko­lii­ken­ne­asian­tun­ti­joil­ta” sen ihan­noi­mi­seen, miten iha­naa oli­si, jos ulko­maa­lai­nen fir­ma sai­si tul­la vetä­mään ker­mat pääl­tä Suo­men juna­lii­ken­tees­tä. Kah kun rans­ka­lai­nen, tai muu­kaan ete­län hetel­mä ei kär­si huo­nois­ta säis­tä. Vain VR kär­sii ja sekin sik­si, että osak­keet omis­taa Suo­men kan­sa. Uus­li­be­ra­lis­tien ja ulko­mais­ten lii­tu­rai­ta­mies­ten VR ei oli­si kos­kaan myöhässä.

  43. Eli­na: Itä-Pasi­la ja Meri­ha­ka ovat lois­ta­via esi­merk­ke­jä huo­nos­ta suun­nit­te­lus­ta. Kuten sanoin azil­le­kin, vih­reys on erit­täin tär­ke­ää kaupungissa. 

    Pik­kui­sen menet pie­leen pis­täes­sä­si tii­viy­den syyk­si. Alp­pi­la on ajal­li­ses­ti yhtä kau­ka­na kes­kus­tas­ta kuin Mei­lah­ti ja pal­jon tii­viim­pi. Asu­kas­ti­heys on kak­sin­ker­tai­nen Mei­lah­teen ver­rat­tu­na ja hin­nat korkealla.

  44. Väi­tän, että jos kaik­ki muut muut­tu­jat ovat samat tiheyt­tä lukuu­not­ta­mat­ta, niin väl­jem­pi ja puis­to­mai­sem­pi alue on arvokkaampi. 

    Munk­ki­nie­mes­sä mai­nit­se­mal­la­si alu­eel­la on pal­jon parem­pi raken­nus­kan­ta kuin Munk­ki­vuo­res­sa. Raken­nuk­set ovat kau­niim­pia ja asun­not kor­keam­pia ja kai­kin­puo­lin parem­pia. Lisäk­si tämä osa Munk­ki­nie­meä on jon­kin ver­ran lähem­pä­nä kes­kus­taa. Ran­nas­sa on pal­jon väl­jem­pää ja kal­liim­paa… Hal­vin­ta Munk­ki­nie­meä on juu­ri tii­vis Huo­pa­lah­den­tie­hen rajau­tu­va pohjoispuoli. 

    Myön­nän, etten ole luke­nut tätä ket­jua tar­kas­ti, mut­ta sain käsi­tyk­sen, että tääl­lä väi­te­tään tii­viy­den sinän­sä tuo­van alu­eel­le lisäarvoa. 

    Myl­ly­pu­ro on Hel­sin­gin mit­ta­kaa­vas­sa hal­pa, kos­ka se on kau­ka­na kes­kus­tas­ta, raken­nus­kan­ta on huo­no ja se on itse­ään ruok­ki­van kier­teen takia lei­mau­tu­nut osin huo­no-osais­ten alu­eek­si. Alu­eel­la on esim. Hel­sin­gin mamu­pi­toi­sim­mat kou­lut ja päiväkodit. 

    Eira on sinul­ta huo­no esi­merk­ki. Sehän on suht väl­jä. Puhun siis van­has­ta Eiras­ta enkä laa­jen­na sitä kiin­teis­tö­vä­lit­tä­jien tapaan Ullan­lin­nan ja Puna­vuo­ren puolelle.

    1. Van­ha Eira on raken­net­tu suu­rem­mal­la alue­te­hok­kuu­del­la kuin Myl­ly­pu­ro. Vas­taa euroop­pa­lais­ta pien­ker­ros­ta­lo­kau­pun­kia parhaimmillaan.

  45. City­us­ko­vais­ten pitäi­si nyt vii­meis­tään havah­tua sii­hen, että tila lop­puu pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ydin­kes­kus­tan lähei­syy­des­sä. Hesan täy­tyy tukea kai­kil­la tavoil­la maa­kun­tien lii­ken­neyh­teyk­sien raken­ta­mis­ta ja kai­ken­ta­sois­ta hajasijoitusta.

    Sipoon osta­mi­sel­la ei ongel­mia voi rat­kais­ta. Tuli­pa mie­leen, että Hesan joh­dos­sa on pal­jon city­vih­rei­tä, jot­ka vaah­toa­vat pal­jon maa­kun­tien luon­non­suo­je­lun riittämätttömyydestä.Ostitteko Sipoon kau­pas­sa pal­jon­kin suo­jel­tua suo­pin­ta-alaa ? Ideo­lo­gian­ne mukaan sitä on var­maan­kin kau­pas­sa pai­no­tet­tu, kiin­nos­taa tie­tää toteu­tu­nut pinta-ala.

  46. Toki suu­rem­mal­la alue­te­hok­kuu­del­la kuin Myl­ly­pu­ro, mut­ta tar­koi­tin, ettei se kan­ta­kau­pun­gis­ta ole paras mah­dol­li­nen esimerkki. 

    Onhan vaik­ka­pa Puna­vuo­ri tai Kruu­nun­ha­ka pal­jon Myl­ly­pu­roa kalliimpaa. 

    Olen­nais­ta on pal­ve­lu­jen eli kes­kus­tan lähei­syys. Väit­tee­ni siis kuu­luu, että väl­jem­pi asui­na­lue yhtä kau­ka­na kes­kus­tas­ta kuin tii­viim­pi on kal­liim­pi, aina­kin pää­sään­töi­ses­ti. Ehkä täs­tä joi­tain poik­keuk­sia on…? Mut­ta se liit­tyy sit­ten ark­ki­teh­tuu­riin. Onhan raken­nus­ten kau­neus monil­le itsei­sar­vo, joka pai­naa tii­viy­des­tä huo­li­mat­ta. Esim. ne tei­dän kul­mat­han on sta­din kau­neim­pia fasadiltaan.

  47. Alp­pi­la on ajal­li­ses­ti yhtä kau­ka­na kes­kus­tas­ta kuin Mei­lah­ti ja pal­jon tiiviimpi. 

    Ajal­li­suus ei kau­heas­ti hin­nas­sa tun­nu­kaan. Me olem­me ajal­li­ses­ti yhtä kau­ka­na kes­kus­tas­ta kuin rii­hi­mä­ke­läi­set. (Munk­ki­vuo­ri). Kyl­lä olen­nai­sem­paa on lin­nun­tien etäisyydet. 

    Sitä pait­si kyl­lä Mei­lah­ti on aina­kin kym­me­nen pro­sent­tia kal­liim­paa, ellei enem­män­kin eten­kin Taka-Töö­lön rajal­la kuin Alp­pi­la. Hin­ta tie­tys­ti vai­he­te­lee pal­jon kadun­kul­mas­ta ja yksit­täi­ses­tä asun­nos­ta­kin riip­puen. Pitäi­si kai­vaa nyt tilas­toa esiin, jot­ta oli­si vakuuttava.

  48. Eli­na: lue­pa ket­ju hiu­kan tar­kem­min. Tääl­lä on sanot­tu, että tii­viy­den vai­ku­tus asuk­kai­den tyy­ty­väi­syy­teen ei ole yksin­ker­tai­nen asia, vaan tun­tuu nou­dat­ta­van U‑mallia. Sekä väl­jäs­tä että hyvin tii­viis­tä (Hel­sin­gin mit­ta­kaa­val­la) pidetään. 

    Yksi tär­keä syy sii­hen mik­si tii­viys tuo asuk­kail­le viih­ty­vyyt­tä on se, että tii­viis­sä kau­pun­ki­ra­ken­tees­sa asiat ovat lähel­lä. Tämä kos­kee niin (pie­niä kaupunki)puistoja, kou­lu­ja, päi­vä­ko­te­ja, kaup­po­ja, ravin­to­loi­ta kuin työpaikkojakin. 

    Mai­nit­se­ma­si esi­mer­kit ovat oikeas­taan aika hyviä esi­merk­ke­jä sii­tä, miten teh­dään ei-niin-kau­hean tii­vis­tä, onnis­tu­taan pilaa­maan ympä­ris­tön luon­toar­vot ja suu­ri osa pal­ve­luis­ta on sil­ti kau­ka­na. Väki­poh­ja ei rii­tä pal­ve­lui­den yllä­pi­toon ja kan­si­rat­kai­su tekee käve­ly­mat­kois­ta riit­tä­vän usein tur­haut­ta­van pitkiä. 

    Eli­na: Eiran asu­kas­ti­heys on noin 6000 asu­kas­ta per neliö­ki­lo­met­ri. Ullan­lin­nan run­saat 13000 asu­kas­ta per neliö­ki­lo­met­ri. Tie­to­läh­de “Tilas­to Hel­sin­ki Alueit­tain 2008”. 

    Minul­le tulee täs­tä osit­tain sel­lai­nen olo, että ter­mi “tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne” tar­koit­taa meil­le eri asi­aa. Jos oikein tul­kit­sen, sinä käy­tät sanaa niis­tä pai­kois­ta, jos­sa ympä­ris­tös­tö syn­ty­vä koke­mus on ahdas ja tii­vis — riip­pu­mat­ta sii­tä mikä alu­een asu­kas tai työ­paik­ka­ti­heys on. Minä ja Osmo käy­täm­me sanaa kuvaa­maan tuo­ta jälkimmäistä. 

    Itse haluan kau­pun­kiym­pä­ris­töä, jos­sa kau­pun­ki on tii­vis sii­nä mie­les­sä, että asu­kas- ja työ­paik­ka­ti­heys on mah­dol­li­sim­man kor­kea ja väl­jää kau­pun­kiym­pä­ris­töä sii­nä mie­les­sä, että koet­tu ympä­ris­tö sisäl­tää riit­tä­väs­ti tilaa, puis­to­ja ja muu­ta muka­vaa. Tavoit­tee­na on löy­tää rat­kai­su, jos­sa saa­daan pal­jon asuk­kai­ta ja väl­jää ympä­ris­töä. Esi­mer­kik­si Töö­lö, Van­ha Eira ja Alp­pi­la osoit­ta­vat sen ole­van täy­sin mah­dol­lis­ta. Sivu­men­nen sanoen, ei tuo Jät­kä­saa­ren­kaan kaa­va näy­tä tuot­ta­van kau­hean kivis­tä kau­pun­kia, vaik­ka siel­lä on noin 15000 asu­kas­ta neliökilometrillä.

  49. Eli­na, pur­ku­kun­tois­ten ja rumien talo­jen jäl­leen­myyn­tiar­vo tup­paa ole­maan huono. 🙂

    Mut­ta puhu­taan nyt kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta ja sen vai­ku­tuk­sis­ta, ja ote­taan se Meri-Haka esi­mer­kik­si. Vas­taa­vat beto­ni­ru­mi­luk­set kui­ten­kin menee ihan hyvin hin­noin kau­pak­si vaik­ka­pa Kof­fin puis­ton nur­kil­la suu­rin­piir­tein vas­taa­van etäi­syy­den pääs­sä. Tai Kalliossa.

    Sil­lä tihey­del­lä on Meri-Haas­sa saa­vu­tet­tu noin 2 000 asu­kas­ta alu­eel­le. Ei siel­lä pär­jää kuin verot­ta­ja. Tuo on koko­luok­kaa Paja­mä­ki. Suh­tees­sa alu­een kokoon tämä on ehkä tihe­ää, mut­ta kun se on käy­tän­nös­sä saa­ri: meri on kol­mel­la puo­lel­la ja nel­jän­nel­lä mota­ri. Ei tuo ole mitään kau­pun­kia vaan pik­ku­ky­lä. En tie­dä enkä jak­sa kat­soa onko toi­sel­la puo­lel­la Sör­näis­ten ran­ta­tie­tä tiheäm­pää vai ei, mut­ta siel­lä tiheys yhdis­tyy jat­ku­vaan kaupunkirakenteeseen.

  50. tpyy­luo­ma, tuos­ta pääs­tään­kin sii­hen yhteen kau­pun­kim­me suun­nit­te­lun vit­sauk­seen. Kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la kaik­ki kau­pun­gin­osat on pil­kot­tu kapei­siin ja pit­ku­lai­siin sii­roi­hin, jois­sa ei miten­kään ole mah­dol­lis­ta saa­da riit­tä­vää väes­tö­poh­jaa kun­nol­li­sil­le pal­ve­luil­le. Joko alue rajau­tuu met­sään, mereen, tai moottoritiehen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.