Terveydenhuolto pois kunnilta

Kun­nan­lääkäri­jär­jestelmän perua vas­tuu ter­vey­den­huol­losta on Suomel­la kun­nil­la. Vaik­ka erikois­sairaan­hoitoa varten on sairaan­hoitopi­ir­it, kun­ta mak­saa tästäkin hoit­o­mak­sut. Kun­ta toimii siis erikois­sairaan­hoi­dos­sa taval­laan kun­ta­lais­ten vaku­u­tusy­htiönä. Suomen kun­nat ovat aivan liian pieniä kan­ta­maan taloudel­lista vas­tu­u­ta niin sat­un­nais­es­ta asi­as­ta kuin ter­vey­den­huolto. Kahdes­ta pien­estä kun­nas­ta toinen selviää ter­vey­den­hoi­dos­ta pienel­lä bud­jetil­la ja sil­lä on silti varaa esimerkik­si kun­nol­liseen ham­mashoitoon, toisel­la paljon isom­pi bud­jet­ti ei riitä oikein mihinkään. Syynä voin olla muu­ta­ma kallis poti­las, joka romut­taa pienen kun­nan bud­jetin per­in­po­h­jais­es­ti. Vai­htelu ei ole vain sat­un­naista, jol­loin se tasoit­tuisi pitkän ajan kulues­sa. Eri­tyis­es­ti syr­jäisil­lä seuduil­la geneet­ti­nen per­imä saat­taa altistaa kall­ishoitoisille perin­nöl­lisille sairauksille.

Kun­nat on kyl­lä pakotet­tu yhteistyöhön peruster­vey­den­huol­los­sa siten, että ter­veyskeskuk­sen asukaspo­h­jan on olta­va vähin­tään 20 000 asukas­ta, mut­ta laskut poti­laista menevät edelleen peruskun­ti­in. Samal­la on muo­dostet­tu kankei­ta hallinto­him­meleitä, jot­ka puurout­ta­vat päätök­sen­teon ja johta­vat raha haaskaukseen.

Moni on esit­tänyt, että erikois­sairaan­hoito pitäisi siirtää val­tion mak­set­tavak­si, ter­veyskeskuk­sen ennustet­tavam­mista menoista pienetkin kun­nat selviävät. Näin ei pidä tehdä mis­sään tapauk­ses­sa. Monikanavainen rahoi­tus on jo nyt ter­vey­den­huoltomme ongel­ma. Yksi lisäkana­va pahen­taa vain asi­aa. Kun­nan ei kan­na­ta panos­taa peruster­vey­den­huoltoon vaan lähet­tää poti­laat mah­dol­lisim­man herkästi erikois­sairaan­hoitoon, jos samal­la saa vas­tu­un siir­re­tyk­si val­ti­olle. Juuri näin on käynyt Nor­jas­sa, joka siir­si erikois­sairaan­hoidon val­ti­olle. Kun raja-aitaa peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon välil­lä pitäisi madal­taa, tuo jär­jeste­ly tek­isi raja-aidas­ta kivimuurin.

Todet­takoon, että yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto ja eri­tyis­es­ti työter­veyshuolto on vähän samas­sa ase­mas­sa suh­teessa erikois­sairaan­hoitoon kuin kun­nat Nor­jas­sa. Ne voivat lähet­tää poti­lai­ta mielin määrin erikois­sairaan­hoitoon mak­samat­ta siitä mitään. HYKS:n helsinkiläi­sistä lähet­teistä tulee asi­akas­määri­in suh­teutet­tuna enem­män yksi­tyis­sek­to­ril­ta kuin ter­veyskeskuk­sista. Tuskin kuitenkaan työter­veyshuol­lon asi­akkaat ovat sairaampia kuin esimerkik­si työttömät.

Ter­vey­den­huolto tulee ottaa kun­nil­ta pois kokon­aan ja siirtää maakun­nan kokoiselle yksiköl­lä, siis lähin­nä sairaan­hoitopi­ir­ille, jon­ka nimi var­maankin muut­tuisi sosi­aali- ja ter­veyspi­iris­ki tai vai­h­toe­htois­es­ti maakun­naksi.  Mukana siir­ty­isi suuri osa sosi­aal­i­huoltoa, esimerkik­si van­hus­ten­hoito, las­ten­suo­jelu, päi­hde­huolto, mut­ta ei las­ten päivähoitoa, joka tulee säi­lyt­tää paikallis­es­ti päätet­tävänä lähipalvelu­na. Jatkos­sa kut­sun tätä yksikköä maakun­naksi, mut­ta se voi tietysti olla myös erilli­nen kun­tien muo­dosta­ma sairaan­hoitopi­irin kaltainen organisaatio.

Monikanavaisu­ud­es­ta aiheutu­vien ongelmien pois­tamisek­si maakun­nalle tulee siirtää myös Kela­mak­sut lääkkeistä, poti­laiden kul­je­tuk­ses­ta ja sairauspäivärahoista.

Ter­vey­den­huolto rahoitet­taisi­in joko anta­mal­la maakun­nille vero­tu­soikeus, kuten on tehty Ruot­sis­sa tai jonkin­laisel­la asukasluku­un ja kun­nan mak­sukykyyn perus­tul­val­la mak­sul­la, kuten on tehty Kain­u­un maakun­nas­sa. Jos maakun­nat saa­vat vero­tu­soikeu­den, kun­nal­lisveron määrä tietysti ale­nee samal­la dra­maat­tis­es­ti.  Asukasluku­un perus­tu­va rahoi­tus veisi kun­nil­ta moti­vaa­tio savus­taa paljon palvelui­ta tarvit­se­vat asukkaat naa­purikun­tien vastuulle.

Ter­veyskeskuk­sis­sa pelätään siir­ron sairaan­hoitopi­irei­hin johta­van erikois­sairaan­hoidon yli­val­taan. En usko. Tun­nen useim­mat sairaan­hoitopi­irien johta­jat. He kyl­lä ymmärtävät toimi­van ja korkeata­soisen peruster­vey­den­huol­lon merk­i­tyk­sen – jopa kun­tapäät­täjiä paremmin.

Niin­pä:

Ter­vey­den­huolto ja  val­taosa sosi­aal­i­huoltoa tulee siirtää kun­nil­ta maakun­nille tai sairaan­hoitopi­ireistä muo­dostet­taville  sosi­aali- ja ter­veyspi­ireille. Samal­la kelal­ta siir­ty­i­sivät kor­vauk­set lääkeku­luista, matkoista ja yksi­tyis­es­tä hoi­dos­ta sekä sairaus­päivistä. Ter­vey­den­huolto rahoitet­taisi­in joko anta­mal­la maakun­nille vero­tu­soikeus kuten Ruot­sis­sa tai samaan tapaan asukaslu­vun ja mak­sukyvyn mukaan kuin Kain­u­un maakunnassa.

78 vastausta artikkeliin “Terveydenhuolto pois kunnilta”

  1. Kun nyt aloit purkaa tuo­ta vyy­hteä olisi mie­lenki­in­toista kuul­la miten suh­taudut ajatuk­seen että työter­veyshuolto siir­ret­täisi­in kokon­aan julkisen sek­torin hoidet­tavak­si ja näin yksi­ty­is­lääkäre­itä tuke­va sub­ven­tio pois­tet­taisi­in kokon­aan. Siinä on minus­ta järkeä.
    tarja

  2. Var­maan toimi­va malli…
    Yksinker­taisem­pi ratkaisu olisi pala­ta van­haan asukasluku­un perus­tu­vaan lasku­tuk­seen niin peruster­vey­den­huol­los­sa kuin erikois­sairaa­hoi­dos­sakin — nykyisen suorite­pe­rus­taisen lasku­tuk­sen sijaan. Byrokra­tia vähenisi rajusti ja mak­su­o­su­udet oli­si­vat vakaita.

  3. Ter­vey­den­huolto ei ole mitenkään “kun­taspe­si­fiä”, se ei ole edes poli­it­tis­es­ti arotet­tavis­sa, vaan tiukasti normio­h­jat­tu, kuten itse asi­as­sa on moni muukin “kun­nalli­nen” toimialue. 

    KELA on kun­tien ja sairaan­hoitopi­irien hallintoon ver­rat­tuna mon­ta ker­taa tehokkaampi koneis­to, joka voisi hyvin huole­htia ter­vey­den­hoi­son talous­toimen pyörittämisestä.

    Kan­natan Osmon ajatuksia!

  4. Minä en kyl­lä tuos­ta ymmärtänyt mik­si se pitää siirtää maakun­nan kokoisille yksiköille eikä valtiolle?

    1. Val­tio on liian kaukana kansas­ta, eikä sil­lä ole demokraat­tista alue­hallintoa. Ihmis­ten pitää voi­da jotenkin vaikut­taa siihen, mis­sä esimerkik­si ter­veysase­ma sijait­see — ja mak­saa itse, jos halu­a­vat paljon ja hyvää.

  5. Eikö tuo poti­laiden keskite­t­ympi­in yksiköi­hin lähet­tämisen ongel­ma ratkeaisi hel­posti niin, että päätök­sen keskite­tys­tä mak­samis­es­ta tek­isi se keskitet­ty yksikkö lähet­täjän sijaan? Keskitetyl­lä yksiköl­lä olisi yht­enäiset kri­teer­it sille mitkä tapauk­set kor­vataan yhteis­es­tä kas­sas­ta. Ei kun­tien ter­vey­den­hoitoa tästä syys­tä tarvitse lopettaa.

    Jos vas­tuu siir­ret­täisi­in maaku­nille, mik­si ei saman tien val­ti­olle? Yhden ylimääräisen byrokra­ti­ak­er­roksen lisäämien väli­in ei var­maankaan keven­täisi ja selkiyt­täisi jär­jestelmää, varsinkaan jos sille annet­taisi­in vielä verotusoikeuskin.

    Ter­vey­den­hoito muo­dostaa väistämät­tä use­ampi­por­taisen hier­arkkisen rak­en­teen (ainakin jos myös paikalli­nen ter­vey­den­hoito aio­taan säi­lyt­tää). Käytän­nön jär­jeste­lyt voivat olla joko kun­tien tai val­tion tai maakun­tien vas­tu­ul­la. Kun­tien vas­tu­us­sa on hyvänä puole­na se, että ihm­set saa­vat hoitaa asi­at hyväl­lä paikallis­tun­te­muk­sel­la (ja vas­tu­ul­la) niin kuin itse halu­a­vat. Jos pieniä yksiköitä aio­taan ylläpitää, ei peruster­vey­den­hoito tulle kun­tien hoita­mana sen kalli­im­mak­si kuin keskitetyl­lä hallinnollakaan.

    Kun­tien välil­lä voi olla ero­ja. Yksi kun­ta voi käyt­tää toista kun­taa esimerkkinä pyrkiessään parem­paan. Maakun­nan tai val­tion tasol­la voi olla jotain viisaut­ta enem­mänkin, mut­ta ei ole mitään takui­ta siitä, etteivätkö ne voisi vali­ta juuri niitä tehot­to­mia ja keskusjo­hdon byrokra­ti­aa kas­vat­tavia ratkaisu­ja. Seu­rauk­se­na voisi olla huono jär­jestelmä ilman kil­pailua ja ver­tailua naa­purei­hin, ja ilman kansalais­ten vaiku­tus­mah­dol­lisu­ut­ta (kun­nal­lis­vaaleis­sa) siihen kuin­ka hei­dän asioitaan hoidetaan.

  6. Osmo “Val­tio on liian kaukana kansas­ta, eikä sil­lä ole demokraat­tista alue­hallintoa. Ihmis­ten pitää voi­da jotenkin vaikut­taa siihen, mis­sä esimerkik­si ter­veysase­ma sijaitsee”

    Helsingis­sähän ihmisil­lä ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa siihen mis­sä ter­veysase­mat sijait­see. Uusillekaan alueille, jois­sa asuu paljon lap­siper­heitä, ei saa­da ter­veysase­maa eikä edes neu­vola­palvelu­ja, ja van­hoiltalkin alueil­ta asemia sul­je­taan kiihtyväl­lä tahdilla. 

    Miten se tilanne paranisi jos maakun­tata­son demokra­tia saisi asi­as­ta päät­tää kun kaupun­gin päät­täjätkään ei siihen kykene?

    Vsi onko Osmo taas neu­vo­mas­sa mui­ta kuin omaa kaupunkiaan?

    1. Jos val­tio vas­taisi ter­veyspalveluista, normi­na olisi se, että pyritään jär­jestämään ne 20 kilo­metrin säteel­lä niin kuin muual­lakin maassa.

  7. En voisi olla ehdo­tuk­ses­ta enem­pää samaa mieltä.

    Mikäli maakun­nalle annetaan vero­tu­soikeus, sil­lä pitäisi kait olla myös vaaleil­la valit­tu val­tu­us­to? En näe tätä minään suure­na ongel­mana byrokra­t­ian yms. kannal­ta (jostain muual­ta hallintoa on sit­ten vas­taavasti mah­dol­lista keven­tää), ja maakun­tavaalit voisi pitää esim. kun­nal­lis­vaalien yhteydessä.

  8. Nämä Oden ajatuk­sen ovat oikein hyviä. Ain­oa pieni mut­ta on se, että aina maakun­nat eivät ole kooltaan tai muodoltaan parhai­ta mah­dol­lisia yksiköitä. Esimerkik­si vaik­ka Uuden­maan pitku­laisu­us, tai Kuusa­mon etäisyys Kala­joes­ta ver­rat­tuna vaik­ka Kajaani­in. Kes­ki-Poh­jan­maakin on var­maan liian pieni sote-piri­ik­si? Nämä ovat kuitenkin pieniä ja hel­posti kor­jat­tavia ongelmia nykyti­lanteeseen verrattuna.

  9. “Val­tio on liian kaukana kansas­ta, eikä sil­lä ole demokraat­tista alue­hallintoa. Ihmis­ten pitää voi­da jotenkin vaikut­taa siihen, mis­sä esimerkik­si ter­veysase­ma sijait­see – ja mak­saa itse, jos halu­a­vat paljon ja hyvää.”

    Val­ti­ol­la on maan­laa­juinen demokra­tia, kun­nil­la paikalli­nen, maakun­nil­la ei ole vas­taavaa (pait­si välil­lisem­min, ja jos­sain kokeiluja).

    Ter­veysase­man sijain­ti­in voisi vaikut­taa parhait­en ja suorim­min paikallisel­la tasol­la. Paikallis­sairaala voi sijai­ta naa­purikun­nas­sakin. Käytet­tävän keskus­sairaalankin voisi itse valita.

    Jos Helsingis­sä on (kuten KariS kir­joit­ti) ongelmia saa­da yksiköt sijoitet­tua tarpei­den mukaan, voisi ajatel­la demokra­t­ian paikallis­tamista. Jos pääkaupunkiseu­tu yhdis­tyy (Helsin­ki, Espoo, Van­taa jne.), voisi se yhden kun­nan sijas­ta olla myös “maakun­ta”, johon kuu­luu pienem­piä autonomisia yksiköitä (Haa­ga, Kata­janok­ka jne.).

    Jos paikallisille demokra­ti­ayk­siköille annetaan kiin­teä perus­ra­hoi­tus, ne voisi­vat käyt­tää sen paikallis­ten tarpei­den mukaan opti­maalis­es­ti. Myös lisära­hoituk­sen keräämi­nen paikallisil­ta asukkail­ta paikallisverol­la on mah­dol­lista, jos asukkaat halu­a­vat taval­lista tasoa parem­paa palvelua.

    Keskusjo­hdon edus­ta­jien intres­sis­sä näyt­tää ole­van kun­tien lukumäärän pudot­ta­mi­nen sataan. Tyyp­il­lis­es­ti yhdis­tymi­sis­sä ainakin osa palveluista pyrkii keskit­tymään. Myös ter­vey­den­hoito voi tehdä niin, ja myös tuo 20 kilo­metrin säde on jous­ta­va, ja voi muut­tua mon­een ker­taan. Pien­ten kun­tien ja kaupungi­nosien pelko paikallispalvelu­iden kaikkoamis­es­ta ei ole perus­tee­ton. Ilmeis­es­ti paikalli­nen toim­inta ei useinkaan tule edes kalli­im­mak­si, vaan tilanne voi olla myös päinvastoin.

    Eli, sub­sidiari­teet­ti ei ole aivan turha keksin­tö. Keskitetään se mikä on järkevää keskit­tää (esim. vas­tuu hengityshalvauspotilaista).

  10. Olen itse pidem­pään kan­nat­tanut vas­taavaa mallia, mut­ta rehellisyy­den nimis­sä en usko sen toteu­tu­van. Nykyisel­lään Suomes­sa on liian paljon kun­tien välisiä taloudel­lisia ero­ja, jot­ta Kun­tali­it­to tai kun­nat ylipään­sä voisi hyväksyä rikkaiden kun­tien vetoavun naa­purin köy­hälle kunnalle.

    Toinen ongel­ma on esitet­ty maakun­ta­malli, jos­sa kyl­lä saat­taisi koros­tua eri­ar­voisu­us kun ote­taan huomioon, miten eri­lainen ikä­jakau­ma on eri puo­lil­la maa­ta. Esimerkik­si Lapin alueel­la tilanne ei oleel­lis­es­ti muut­tuisi nykyis­es­tä enkä usko, että mil­lään tehokku­us­toimil­la ter­vey­den­huoltoa voitaisi­in saa­da sekä humaaniksi että tehokkaaksi.

    Ylipäätään vaalien jäl­keen olisi paikallaan arvioi­da kun­tien ja val­tion välistä tehtävien jakoa. Nykyisel­lään val­tio aset­taa kun­nille pakol­lisia tehtäviä eri­tyis­es­ti säätämäl­lä kansalaisille sub­jek­ti­ivisia oikeuk­sia, jota varten kun­nille ohjataan val­ti­ol­ta rahaa. Mielestäni sub­jek­ti­ivis­ten oikeuk­sien rahoituk­sen pitäisi tul­la suo­raan val­ti­ol­ta, vaik­ka sitä hallinnoitaisi­inkin sit­ten alueel­lis­es­ti ja/tai kunnallisesti. 

    Esimerkik­si maini­tut päivähoit­o­mak­sut. Täl­löin parem­man hoito­ta­son takaami­nen olisi arvo­val­in­ta, johon kun­ta voisi allokoi­da niin halutes­saan kun­nal­lisvero­tuk­sen kaut­ta saami­aan tulo­ja. Nykyisel­lään­hän suuri osa kun­nista ei kykene tosi­asial­lis­es­ti kat­ta­maan kuin vain vaa­di­tun min­imin, kos­ka val­tion mak­su­o­su­udel­la pakol­li­sista palveluista ei voi­da kat­taa läh­es­tulkoonkaan syn­tyviä kus­tan­nuk­sia. Vai­h­toe­hdoik­si jää vain kun­nal­lisveron nos­to tai palvelun pidät­tämi­nen min­imis­sään. Muut­ta­mal­la tehtävien­jakoa mah­dol­lis­tet­taisi­in uudem­man ker­ran arvo­val­in­to­jen tekem­i­nen ihmisiä lähel­lä, jos­sa lähidemokra­t­ian idean mukaises­ti yksilöil­lä on suurem­pi mah­dol­lisu­us vaikut­taa syn­tyvi­in päätöksiin.

  11. Eri­no­maisen kan­natet­ta­va ehdotus.

    Ei vain liene kovin real­isti­nen, jos olen oikein keskustelua seu­ran­nut, malliasi ei kan­na­ta yksikään puolue (ei kai edes vihreät?).

    Mik­si val­taosa poli­itikoista halu­aa säi­lyt­tää sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut kunnilla?
    Onko puolueis­sa vaan yksinker­tais­es­ti kun­nal­lispoli­ti­ikoil­la liian suuri valta?

    En löytänyt yllä olev­as­ta avauk­ses­ta kan­taasi työter­veyshuoltoon, mik­si sen pitäisi olla eril­lään, kun yhteiskun­ta siitä kuitenkin val­taosan kustantaa?

  12. Työter­veyslääkäre­itä on paljon, hyvin paljon. Ala on vetovoimainen. Sil­lä ei ole päivystysvelvol­lisu­ut­ta, ja määritelmän mukaises­ti kirku­vat kakarat ja viimeisil­lään pihi­sevät ambu­lanssi­mum­mot ovat rajatut pois.

    En tunne yhtäkään vak­i­naista nuor­ta ter­veyskeskus­lääkäriä, siis sel­l­aista, joka ei olisi “koulu­tuk­sel­lisin” pakkokeinoin yhdek­säk­si kuukaudek­si kahlit­tu pöytään­sä. Nuorim­matkin ovat jo yli nelikymp­pisiä. Yhdek­sän kuukau­den pakko­työn jäl­keen kukaan ei hehku intoa havait­tuaan tässä löytäneen­sä omim­man alansa. Kaikil­la on kiire kiire pois, esimerkik­si erikois­tu­maan työter­veyshuoltoon. Kun viimeiset dinosauruk­set pois­tu­vat, te ja tei­dän lop­ut­tomat “oikeutenne” olette kuses­sa, minne kuuluvatkin.

    Ehdo­tus­ta keskite­tys­tä hallinnos­ta on kan­natet­tu, kos­ka tämä lisäisi mah­dol­lisu­ut­ta yksinker­tais­es­ti määrätä työn­tek­i­jä Hevonku­usen ter­veysase­malle. Aja­tus on havait­tu jo kauan sit­ten ennen Osmoa. Sil­loin on ollut vain mielessä työ­nan­ta­ja­mo­nop­o­lin vahvis­t­a­mi­nen nyt esite­tyn sijaan.

    Te kat­sotte liikaa sairaalasar­jo­ja. Todel­lisu­us on toisenlainen.

  13. Ei vero­tu­soikeut­ta maakun­nille, mielu­um­min se asukaslu­vun mukainen mak­su­jär­jestelmä. Muuten hyvä idea.

  14. pekka kir­joit­ti: “Mik­si val­taosa poli­itikoista halu­aa säi­lyt­tää sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut kunnilla?”

    En tiedä halu­a­vatko. Vas­takysymys: olisiko joitain syitä siirtää vas­tuu kun­nil­ta pois?

    Syitä kun­tata­son päätöksentekoon:
    — meil­lä on toimi­va paikallis­demokra­tia kuntatasolla
    — asi­at on hyvä päät­tää lähel­lä päätösten kohtei­ta (sub­sidiari­teet­ti)
    — tarvit­ta­va kun­tien väli­nen ja maakun­tata­son yhteistyö voidaan hoitaa hyvin ja jous­tavasti kun­tien yhteistyönä
    — muu­tos mak­saa ja sot­kee turhaan, jos ei ole tärkeitä syitä muuttaa
    — edullisu­us? päätök­sen­teon järkevyys? vähem­män tap­pelua? tasapuolisuus?
    — parem­pi paikalli­nen asiantutemus
    — …

    Syitä siir­tymiselle maakun­tata­son päätöksentekoon:
    — edullisu­us? päätök­sen­teon järkevyys? vähem­män tap­pelua? tasapuolisuus?
    — parem­pi lääketi­eteelli­nen asiantuntemus?
    — …

    Syitä val­tio­ta­son päätöksentekoon:
    — erikois­sairaan­hoito joka tapauk­ses­sa valtakunnallista
    — kus­tan­nusten jako pitää keskittää
    — edullisu­us? päätök­sen­teon järkevyys? vähem­män tap­pelua? tasapuolisuus?
    — paras lääketi­eteelli­nen asiantuntemus
    — …

  15. Vähän asian vierestä.
    Joskus tun­tuu siltä, että onko tosi­aankin niin,
    että kun joku korkeal­ta lausuu, että tässsä
    olisi vito­nen teille kaikille. Mut­ta lausuja
    ei näytäkkään kuuli­joille, että mon­tako vitosta
    lausu­jal­la on kädessään.

    Vähän sama asia näis­sä poli­ti­ikkaan pyrkivien
    kanssa, että lausu­vat muu­ta­mal­la lauseella
    (tai jopa kir­jo­jen laa­ju­udessa) mihin pyrkivät,
    mut­ta eivät itsekkään tiedä, miten laki
    lop­pu­jen lopuk­si muotoutuu.

    Saat­taa käy­däkin niin, että muu­ta­ma hyötyy
    uud­es­ta laista, mut­ta sivuvaikutuksena
    saat­taa olla sankoin joukoin enemmän,
    jot­ka häviävät uuden lain perusteella.

    Pitäisiko poli­ti­ikkaan pyrkivien omaksua
    Jope Ruo­nan­su­ul­ta jotain, että kun päälauseessa
    jotain lausuu, niin sivu­lauseessa kertoisi
    sen, mikä ei toteudukkaan tiety­ille joukoilla.

    Se on tuo poli­tik­ka sel­l­aista, että vaan yhteen
    suureen joukkoon vaalilu­pauk­sia ahde­taan, mutta
    vaalilu­pauk­seen kohdis­tu­vista osa-joukoista ei
    osa­ta tai ei halu­ta ker­toa yhtään mitään.

  16. Os

    “Jos val­tio vas­taisi ter­veyspalveluista, normi­na olisi se, että pyritään jär­jestämään ne 20 kilo­metrin säteel­lä niin kuin muual­lakin maassa.”

    Käsit­tääk­seni Helsingis­sä kaik­ki ter­veyspalve­lut ovat 20 kilo­metrin säteellä.

  17. “perus­tu­vaan lasku­tuk­seen niin peruster­vey­den­huol­los­sa kuin erikois­sairaa­hoi­dos­sakin – nykyisen suorite­pe­rus­taisen lasku­tuk­sen sijaan. Byrokra­tia vähenisi rajusti ja mak­su­o­su­udet oli­si­vat vakaita.”

    Tämä merk­it­sisi kaiken kustannus‑, palve­lu­ta­so- ja suorite­seu­ran­nan lopet­tamista eli palat­taisin aikaan joloin virkamiehet sai­vat tehdä töitä jos huvittaa.

    Jos suoritemääriä ja kus­tan­nuk­sia seu­rataan niin ei vaa­di suur­ta byrokra­ti­aa tehdä sähköisiä laskuja.

  18. “Val­tio on liian kaukana kansas­ta, eikä sil­lä ole demokraat­tista alue­hallintoa. Ihmis­ten pitää voi­da jotenkin vaikut­taa siihen, mis­sä esimerkik­si ter­veysase­ma sijait­see – ja mak­saa itse, jos halu­a­vat paljon ja hyvää.”

    TVL huole­htii teistä vaik­ka sil­lä ei olekaan paikallista demokrata­tis­es­ti valit­tua ohjausorganisaatiota.
    Useim­mis­sa toimin­nois­sa riit­tävät val­takun­nal­liset palve­lu­ta­so­tavoit­teet ohjaa­maan toim­intaa ja sil­loin kansalais­ten saam palvelukin on mah­dol­lisim­m­man yhdenvertaista

  19. Juho Laatu: Syitä kun­tata­son päätöksentekoon:
    — meil­lä on toimi­va paikallis­demokra­tia kuntatasolla
    — asi­at on hyvä päät­tää lähel­lä päätösten kohtei­ta (sub­sidiari­teet­ti)
    — tarvit­ta­va kun­tien väli­nen ja maakun­tata­son yhteistyö voidaan hoitaa hyvin ja jous­tavasti kun­tien yhteistyönä
    — muu­tos mak­saa ja sot­kee turhaan, jos ei ole tärkeitä syitä muuttaa
    — edullisu­us? päätök­sen­teon järkevyys? vähem­män tap­pelua? tasapuolisuus?
    — parem­pi paikalli­nen asiantuntemus 

    Kom­ment­te­ja:
    — kun­tata­sol­la toimii kohtalaisesti
    — sub­sidiari­teet­ti tärkeä
    — maakun­tata­son yhteistyö oikeasti kankeaa, peruskun­tien ääni ei kuulu
    — muu­tos mak­saa, kyllä
    — edullisu­us? Sairaan­hoito on Suomes­sa edullista, suo­ras­taan hal­paa. Tas­a­puolisu­us tote­tuu kyllä
    — paikalli­nen asiantun­te­mus? Sil­lä ei ole roo­lia sairaan­hoi­dos­sa eikä alueel­lisia sairas­tavu­usero­ja ote­ta huomioon suun­nit­telus­sa — ja taustal­la on aja­tus erikois­sairaan­hoidon miljoonapiireistä.

    Val­ti­ol­lako paras asiantun­te­mus? Mis­sähän se sijait­see? Jos saisin sydärin, en val­tion vira­nomaiseen turvautuisi.

  20. Nyky­malli on suo­ras­taan jär­jetön. Eduskun­ta päät­tää mitä kun­tien pitää ihmisille tuot­taa ja maksaa.

    Jospas siir­ret­täisi­in tuo tilaus­vas­tuu ihmisille ja yksi­ty­is­tetään koko sairaan­hoito. Kun­nil­ta pois joka tapauk­ses­sa. Maakun­ta ei ole oikea yksikkö kuitenkaan, vaan sairaan­hoitopalvelu­iden pitää olla val­takun­nal­lisia. Lisäk­si voidaan ihan hyvin käyt­tää Ruotsin ja Venäjän palvelui­ta jos se on kokon­aisu­u­den kannal­ta järkevää.

    Sairaan­hoitoon ei liity mitään demokra­ti­atarvet­ta. Yksikään poli­itikko kun­nas­sa ei tule sanomaan miten sap­pikivet leikataan.

    Julki­nen sairaan­hoito on sairas.

  21. “Helsingis­sähän ihmisil­lä ei ole mitään mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa siihen mis­sä ter­veysase­mat sijaitsee.”

    Jos tämä tunne johtuu siitä, että äänekkäim­min oikeuk­si­aan vaa­ti­vat hyväo­saiset eivät aina saakaan tah­toaan läpi, niin hieno homma.

    Ter­veysasemien sijain­ti on eri­no­mainen esimerk­ki asi­as­ta, joka tun­tu­isi intu­iti­ivis­es­ti kuu­lu­van “lähidemokra­t­ian” ytimeen, mut­ta on itse asi­as­sa aivan päin vastainen. 

    Sijain­te­ja ei pidä vali­ta huu­toäänestyk­sel­lä vaan tiukalla insinööri-kam­reeri ‑logis­ti­ikalla vaik­ka se onkin kovin epä­su­osit­tua. Hallintovirkamiehet tai luot­ta­mushenkilö eivät ole mitään oikeamielisiä mes­si­ai­ta, mut­ta päätösen­teon lähen­tämi­nen kansalaisia korostaa akti­ivis­ten etu­ja, ja tässä nimeno­maises­sa asi­as­sa niin ei juurikaan pidä tehdä. “Kaik­ki mah­dol­lisim­man lähelle kovaäänisimpiä hyväo­saisia” ‑huu­toäänestyk­sis­sä hil­jaiset huono-osaiset ovat aina aliedustettuina. 

    Muutenkin voi men­nä vikaan. Koulute­tu­il­lakin ihmisil­lä on usein kum­malli­nen harhakäsi­tys, että pie­nille ter­veysasemille saa parem­min aiko­ja lääkärille. 

    Lääkärien määrähän ei riipu asemien lukumäärästä juurikaan. San­o­taan, että meil­lä on vaik­ka viisi lääkäriä. Ter­veysasemia voi olla joko yksi jos­sa kaik­ki toimi­vat, tai sit­ten viisi kivaa paikallisas­e­maa, yksi lääkäri kussakin. 

    Lääkäri ei ole kone, vaan on joskus sairaana. Myöskään lääkärin tarve ei aina tule asi­akkaalle ennustet­tuna, vaan joskus äkillisesti. 

    Yhdel­lä ase­mal­la jos­sa on viisi lääkäriä, lääkäri on yksinker­taisel­la matem­ati­ikalla varmem­min saatavil­la sil­loin kun tarvi­taan, kuin sil­loin jos on viisi ase­maa ja jokaisel­la yksi lääkäri. Ja yhden lääkärin ase­mal­la lääkäri pyörit­telee joskus peukaloitaan, vaik­ka toisel­la ase­mal­la olisi jonoa.

    Jos niin on oikeastikin, että hyvä­tu­lois­t­en aluei­den pikkuasemil­la saa lääkäri­aiko­ja helpom­min, on kyseessä virhe jos­sa lääkäri ei ole siel­lä mis­sä pitäisi.

    Ja sit­ten on vielä tila- ja raken­nustekniset kysymyk­set — mah­dol­lisia tilo­ja on rajalli­nen määrä jois­sa yhdessä on homet­ta ja toises­sa ahdas­ta, yhdelle tulee bus­si ja toiselle juna ja kol­man­nel­la on iso parkkipaik­ka, vuokris­sa ja omis­tuk­ses­sa eroa jne. jne. 

    Osmo perustelee riit­tävän tyh­jen­tävästi, mik­si enem­mistö kun­nistamme on liian pieniä talousyk­siköitä hoita­maan ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set joiden kohtaan­nos­sa on merkit­täviä sat­un­nais­tek­i­jöitä. Kan­natan lämpimästi ehdotusta.

    Ja lisään mielip­i­teen, että päin­vas­tais­es­ti kuin mon­en fiil­ispo­h­jal­ta var­maankin tun­tuu, on päätös­vas­tu­u­ta myös sijain­tikysymyk­sis­sä syytä siirtää pikem­minkin nyky­istä kauem­mas kuntalaisista.

  22. Kan­natet­ta­va idea. Mik­sei saman tien jär­jestetä kaikkea paikall­ishallintoa maakun­tata­soisek­si siten, että maakun­nil­la kun­tien sijaan on vero­tu­soikeus ja verora­hat jae­taan maakun­nan kun­ti­in päälu­vun ja mah­dol­lis­es­ti joidenkin ikäk­er­toimien mukaan (paljon lap­sia= päivähoitoa ja koulu­ja; paljon van­huk­sia = van­hus­palvelu­ja). Kun­nall­ishallintoa voisi vas­taavasti keven­tää ja karsia. 

    Nythän ylikun­nal­lis­ten palvelu­jen tuot­tamisek­si val­taa siir­tyy epädemokraat­tisi­in keskit­tymi­in eli eri­laisille kun­tay­htymille ym., joiden hal­li­tusten toim­intaan ja kokoon­panoon äänestäjä/kuntalainen ei pysty vaikut­ta­maan kuin välil­lis­es­ti. Maakun­ta­hallinto tämän sijaan ratkaisi tämän.

  23. Malli siirtäisi yli puo­let kun­tien kuluista maakun­nille. Vähenisikö tynkäkun­tien byrokra­tia, kun maakun­ti­in kasa­taan uut­ta hallintoa? Epäilen.

    Pitäisin parem­pana eri­tyis­sairaan­hoidon siir­toa val­ti­olle. Kaik­ista toimen­piteistä laskutet­taisi­in lähet­täjää, jol­loin kun­nille (ja yksi­tyisk­likoille) olisi halvem­paa hoitaa poti­laat mah­dol­lisim­man hyvin itse. Näin kaik­ki lähipalve­lut pysy­i­sivät kun­tien vas­tu­ul­la, mut­ta toisaal­ta val­tio voisi muoka­ta nyky­istä sairaalaraken­net­ta tehokkaammaksi.

  24. Nämä samat ajatuk­set esit­teli laa­jasti perustel­tu­ina Kim­mo Lep­po jo viime keväänä. Julka­isu löy­tyy Kale­vi Sor­sa ‑säätiön sivuil­ta nimel­lä “Kansan ter­veys on tah­don asia”.

  25. juge: “Lisäk­si voidaan ihan hyvin käyt­tää Ruotsin ja Venäjän palvelui­ta jos se on kokon­aisu­u­den kannal­ta järkevää.”

    Sen kun menet vaan sieltä hakemaan…

  26. Keskustelus­sa näyt­tää ole­van voitol­la kan­ta, että sairaan­hoito pois kun­nil­ta — kun­nat vain mak­saisi­vat siitä. Demokratiaako?

  27. “Jos val­tio vas­taisi ter­veyspalveluista, normi­na olisi se, että pyritään jär­jestämään ne 20 kilo­metrin säteel­lä niin kuin muual­lakin maassa.”

    Siis hie­man kär­jistäen Helsin­gin Eiras­ta saat­taisi joutua lähtemään Tikkuri­laan ter­veyskeskuk­seen, vai mitä tuo tarkoittaa?

    Helsin­gin kaupun­ki ei kykene tuot­ta­maan ter­veyskeskus­palvelu­ja siel­lä mis­sä on niiden käyt­täjät, ter­veysase­mat ovat siel­lä minne ne on joskus sat­ut­tu rak­en­ta­maan. Miten uusi maakun­ta­hallinto tuo­ta tilan­net­ta paran­taisi, sitä kyselin. 

    Itse aja­tus ter­vey­den­huol­lon siirtämis­es­tä kokon­aan val­tion vas­tu­ulle on hyvä. Mut­ta aivan turha siihen on mitään uut­ta hallinto­por­ras­ta rak­en­taa väli­in. Kyl­lä ihan nor­maalil­la lain­säädän­nöl­lä saadaan varmis­tet­tua, että ter­veysasemia löy­tyy riit­tävästi ja juuri sieltä mis­sä on palvelu­iden käyt­täjiä, ei se enää uut­ta byrokra­ti­aa vaadi.

  28. Val­tio on liian kaukana kansas­ta, eikä sil­lä ole demokraat­tista alue­hallintoa. Ihmis­ten pitää voi­da jotenkin vaikut­taa siihen, mis­sä esimerkik­si ter­veysase­ma sijaitsee

    Min­un mielestäni tässä pitää erot­taa ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus sen toteu­tuk­ses­ta. Min­un mielestäni ei ole syytä rahoit­taa ter­vey­de­n­uolo­toa sen enem­pää kun­nal­lisel­la kuin maakun­nal­lisel­la tasol­la, mut­ta toteu­tuk­ses­ta kyl­lä pitäisi val­ut­taa vas­tu­u­ta val­ti­ol­ta alaspäin. Eli val­tio voi antaa ohjeek­si, että maakun­taan mah­tuu yksi keskus­sairaala, päät­täkää keskenänne mis­sä sitä pidetään. 

    Itseasi­as­sa min­un mielestäni yhteiskun­nal­la ei pitäisi peruster­vey­den­huol­los­sa olla juuri mitään muu­ta kuin rahoit­ta­jan rooli jonkun­lais­ten ter­veystilien kaut­ta. Ehkä lisäk­si jonkun min­imi­palve­lu­ta­son takaami­nen siel­lä mis­sä markki­nat eivät noi­ta perus­palvelu­ja tuo­ta. Mut­ta tämä taitaa olla ide­al­is­tista hai­hat­telua jol­la ei ole toteu­tu­misen mah­dol­lisuuk­sia ainakaan min­un elinaikanani.

    ja mak­saa itse, jos halu­a­vat paljon ja hyvää.

    Tuo­hon taas ei tarvi­ta yhteiskun­taa ollenkaan. Yhteiskun­nan tehtävä on tar­jo­ta riit­tävän hyvä ter­vey­den­huolto tas­a­puolis­es­ti kaikille. Jos joku halu­aa hoitaa flun­ssansa aromikylpylässä, niin hoitakoon, mut­ta ei siihen tarvi­ta kun­taa väliin.

    1. trown,
      Tuol­lainen malli, jos­sa yhteiskun­ta toimii sairaus­vaku­u­tusy­htiönä ja palve­lut oste­taan yksi­tysiltä, johtaisi jär­jet­tömän suuri­in kus­tan­nuk­si­in. Baku­u­tusy­htiöt kokeili­vat tätä lap­sil­la 1980-luvul­la. Hyvin pian lap­si­vaku­u­tuk­sen hin­ta joudut­ti­in nos­ta­maan 20-ker­taisek­si, kos­ka ken­estä tahansa löy­tyy tutkit­tavaa, kun piik­ki on auki.

  29. Raimo K

    Meinaatko että Pietarin sairaaloille ei suo­ma­lainen raha kel­paa? Jos jokaisel­la on vaku­u­tus niin kai ne palve­lut voi ostaa vaik­ka Bangkok­ista, jos­ta muuten suo­ma­laiset osta­vat jatku­vasti enem­män ja enem­män sairaalapalvelua.

  30. VTV:n tuore raport­ti ter­vey­den­hoidon tietotekni­ikka­hankkei­den kus­tan­nuk­sista on käsit­tämätön­tä luet­tavaa. Sada miljoo­nan kus­tan­nuk­sia eikä 21 vuo­den yrit­tämisenkään jäl­keen ole saatu sähköistä resep­tiä kuntoon.

    Kun­nas­ta jos muut­taa toiseen kun­taa, niin tieto­ja siir­retään sys­teemeistä toiseen vielä käsipelillä.

    Var­masti löy­tyy, ellei Suomes­ta niin tois­es­ta (Pohjois)maasta jär­jestelmiä, jot­ka skaalau­tu­vat kat­ta­maan eri suu­ruiset toim­intayk­siköt kuten seudulli­nen tai valtakunnallinen.

    Osmon ehdo­tus edel­lyt­tää tieto­jär­jestelmäu­ud­is­tus­tus­ta, joka toisi sato­jen miljoonien vuo­sisäästöt. Samal­la voidaan kuopa­ta toim­i­mat­tomat ja henkilökun­nan sietokyvyn rajoil­la ole­vat atk-järjestelmät.

  31. “Jospas siir­ret­täisi­in tuo tilaus­vas­tuu ihmisille ja yksi­ty­is­tetään koko sairaanhoito.”

    Tuos­sa kävisi niin kuin autokat­satuk­ses­sa, lääkäri­palve­lut siir­ty­i­sivät sato­jen kilo­me­trien päähän.
    Yksi­tyi­nen tomi­ii vain jos volyymit ovat riit­tävän suuria.
    Yksi keino on alen­taa vaa­timus­ta­soa ja koulut­taa run­saasti lääkäre­itä , sil­loin yrit­täjiä riit­tää syrjäseuduillekin.

    Olen nyt parin vuo­den aikana ver­tail­lut yksi­ty­istä ja julk­ista ja suun­ta on , että meil­lä on huono ja kallis julki­nen hoito ja pääosa ihmi­sistä käyt­tää yksi­ty­isiä palvelui­ta eli ne jot­ka ovat töis­sä ja jot­ka ovat hyvässä työ­markki­na-ase­mas­sa käyt­tävät yksityistä.
    Sairaat, työt­tömät, van­huk­set, lapset käyt­tävät julkista.
    Kun työr­a­situs on suuri julkisel­la ja reurssit rajoi­et­tu­ja niin lääkärit väsyvät ja siir­tyvät pois ensin pahim­mista yksiköistä, myöhem­min myös paremmista

  32. uol­lainen malli, jos­sa yhteiskun­ta toimii sairaus­vaku­u­tusy­htiönä ja palve­lut oste­taan yksi­tysiltä, johtaisi jär­jet­tömän suuri­in kustannuksiin. 

    USA:ssa on päädyt­ty tähän, Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa sytee­mi toimii kohtu­ullisem­min, mut­ta siel­lä kon­trol­loidaan kulu­ja tarkem­min ja suuret yksi­tyiset toim­i­jat eivät kykene sanele­maan ehtoja

  33. Tuol­lainen malli, jos­sa yhteiskun­ta toimii sairaus­vaku­u­tusy­htiönä ja palve­lut oste­taan yksi­tysiltä, johtaisi jär­jet­tömän suuri­in kustannuksiin. 

    Kyl­lä. Sen vuok­si esitänkin jonkun­näköistä ter­veystil­i­mallia, jos­sa käytän­nössä ihmiset pakote­taan itse kan­ta­maan merkit­tävä osa alkupään kus­tan­nuk­sista, ja val­tio vaku­ut­taa vain katas­tro­fit. Sin­ga­pores­sa täl­lainen jär­jestelmä on toimin­ut hyvin.

  34. Raimo K,

    AIka samas­ta näkökul­mas­ta katselen.

    “Tas­a­puolisu­us tote­tuu kyllä”

    Pait­si että nykyään rikkaat aja­vat jono­jen ohi ja köy­hät jonot­ta­vat. Tilanne on muuttunut.

    “paikalli­nen asiantuntemus?”

    Taisin tarkoit­taa täl­lä myös esim. sitä, että sil­loin kun jokin asia menee pieleen, riit­tää soit­taa tutulle val­tu­ute­tulle tai ter­veyspuolen johta­jalle, ja tilanne hoide­taan kun­toon jos voidaan.

    “Val­ti­ol­lako paras asiantuntemus?”

    Ajat­telin vain esimerkik­si sydänkirur­giaa yms. Hallinnos­sa on omat ongel­mansa kaikil­la tasoilla.

    (Yleisin argu­ment­ti­han kaikessa keskit­tämisessä on halvem­mat kus­tan­nuk­set. Tämä voi päteä suurenevis­sa tehtais­sa, mut­ta ei todel­lakaan yleis­pätevästi hallinnos­sa. Ja van­hainkodin tyyp­pisil­lä palvelu­aloil­la palvelu voi samal­la oleel­lis­es­ti huonontua.)

  35. Tuli vielä mieleen muu­tamia syitä ter­vey­den­hoidon siirtämisek­si pois kunnilta.

    - pien­ten kun­tien asukkaat eivät kuitenkaan ymmär­rä miten hom­mat pitää hoitaa

    - pien­ten kun­tien asukkaat kan­nat­ta­vat kepua, ja kepu lyp­sää val­tio­ta aina

    - keskit­tämisel­lä päästään suuri­in keskitet­ty­i­hin tasa-arvoisi­in laitok­si­in, pois yksi­tyis­es­tä terveydenhoidosta

    - keskit­tämisel­lä mah­dol­lis­te­taan parem­pi yksi­tyi­nen ter­veys­busi­ness (kun­nat liian pieniä tähän)

    - eri kun­tien eri­laiset käytän­nöt pitäisi pois­taa (vain yhden­mukaist­a­mi­nen on reilua)

    - aikanaan pienistä kun­nista pitää kuitenkin siirtää pois kan­nat­ta­mat­tomat palve­lut, ehkä suurin osa ihmisistäkin

    - keskit­tämi­nen antaa val­lan asiantun­ti­joiden käsi­in (pois paikallispoli­itikoil­ta ja asi­aa ymmärtämät­tömiltä kansalaisilta)

    Tun­nus­taako joku? Onko mui­ta tun­nustet­tavak­si kel­paavia argumentteja? 🙂

  36. tcrown:

    Sin­ga­pores­sa täl­lainen jär­jestelmä on toimin­ut hyvin.

    Lisäisin sano­jen toimin­ut ja hyvin väli­in jonkun näistä: älyt­tömän, maagisen, erit­täin, ennen­näkemät­tömän, usko­mat­toman, jumalaisen jne.

  37. juge: “Meinaatko että Pietarin sairaaloille ei suo­ma­lainen raha kelpaa?”

    En meinaa. Siitä vaan rahaa viemään…

  38. Juho Laatu: “Raimo K,
    AIka samas­ta näkökul­mas­ta katselen.
    “Tas­a­puolisu­us tote­tuu kyllä”
    Pait­si että nykyään rikkaat aja­vat jono­jen ohi ja köy­hät jonot­ta­vat. Tilanne on muuttunut.”
    — kom­ment­ti: Eipä ole muut­tunut, näin on aina ollut ja on ollut myös sosial­isoidus­sa sairaanhodossa.
    Juho Laatu: “paikalli­nen asiantuntemus?”
    Taisin tarkoit­taa täl­lä myös esim. sitä, että sil­loin kun jokin asia menee pieleen, riit­tää soit­taa tutulle val­tu­ute­tulle tai ter­veyspuolen johta­jalle, ja tilanne hoide­taan kun­toon jos voidaan.”
    — kom­ment­ti: val­tu­ute­tun tai johta­jan sijaan kään­ty­isin kyl­lä ammat­ti­henkilön puoleen.
    Juho Laatu: “Val­ti­ol­lako paras asiantuntemus?”
    Ajat­telin vain esimerkik­si sydänkirur­giaa yms. Hallinnos­sa on omat ongel­mansa kaikil­la tasoilla.”
    — kom­ment­ti: ja mis­sähän ne val­tion sydänkirur­git ovat? Hallinnossa.

  39. Catili­na: “No Lapis­sa ja Meän­maal­la näin tehdään jo rutiinisti.”

    Lapis­sa? Ei kai Lapis­sa ole eri laki kuin (muus­sa) Suomessa?

  40. Luot­ta­mus­ta herät­tävinkään yksi­tyi­nen lääkäri­ase­ma ei selviä aivan yksinker­tais­es­ta yleis­ti­lan­lasku­mum­mos­ta joka vaan jostain ilmestyy siihen.

    Teil­lä ei ole selvästikään yhtään mitään käsi­tys­tä siitä, mis­tä se työmäärä sit­ten lop­ul­ta koostuu.

  41. Catili­na: “Luot­ta­mus­ta herät­tävinkään yksi­tyi­nen lääkäri­ase­ma ei selviä aivan yksinker­tais­es­ta yleis­ti­lan­lasku­mum­mos­ta joka vaan jostain ilmestyy siihen.”

    Tuskin sel­l­ainen yksinker­tainen mum­mo yksi­tyiselle lääkäri­ase­malle ilmestyykään.
    Keskustelukaan ei ole ihan niin yksinker­taista — taso­ja on todel­lisu­udessa paljonkin enem­män kuin peruster­vey­den­huolto ja erikoissairaanhoito.
    Toki yleis­lääkäri­ta­sois­es­ta avo­sairaan­hoi­dos­ta selviää hyvin esim. viro­lainen FIE per­helääkäri (tai tan­skalainen vas­taa­va) tai yksi­tyi­nen lääkäri­ase­ma, mut­ta entä sit­ten? Hetikö keskussairaalaan?
    Ja tämä aja­tus, että van­huk­sia ei enää hoide­ta ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tol­la, vaan van­hus­ten­huol­los­sa — kuu­lostaa järkevältä, mut­ta edel­lyt­tää muu­takin kuin nimikyltin vaihtamisen.

  42. Raimo K kir­joit­ti: “kom­ment­ti: ja mis­sähän ne val­tion sydänkirur­git ovat? Hallinnossa.”

    Sydänkirur­git lienevät pääosin Helsingis­sä. Val­tio voi käyt­tää hei­dän asiantun­te­mus­taan ja kotrol­loi­da hei­dän taito­jen­sa käyt­töä val­takun­nal­lis­es­ti, jos niin haluaa.

  43. Suomes­sa yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la on n 2200 yksi­tyisen lääkärin tomi­paikkaa, yksi­tyisel­lä lääkäril­lä käyti­in n 4 miljona ker­taa ja yksi­ty­isil­lä klinikoil­la oli töis­sä n 2500 lääkäriä 

    eli jokaista lääkäriä kohti oli 1600 käyntiä

    Julkisel­la sek­to­ril­la lääkärikäyn­te­jä oli 8,2 miljon­aa ‚terkkare­i­ta on n 500 ja lääkäre­itä n 3000

    eli käyn­te­jä per lääkäri 2700

    Eli julkisel­la tehdään liki tuplamäärä käyn­te­jä per lääkäri yksi­tyiseen verrattuna.
    Yksi­tyine lääkäri­ase­ma verkos­to on myös kat­tavampi määräl­lis­es­ti, mut­ta tuskin alueellisesti

  44. Nämä maakun­ta­mallit ovat herän­neet tasaisin väli­a­join eloon — ja kuolleet, ehkäpä aiheesta. Meil­lä joka tapauk­ses­sa kun­tien määrä tulee laske­maan yksinker­tais­es­ti siitä syys­tä, että ei ole enää ihmisiä. Sit­ten on muu­ta­ma pieni kun­ta, jot­ka nimeno­mais­es­ti halu­a­vat mak­saa pienu­ud­estaan. Kun­nat ovat erikois- ja peruster­vey­den­huol­lon liitosten kaut­ta käytän­nössä ja fuu­sioituneet toim­into­jen osalta, ja riskin­tasaus­mekanis­mikin meil­lä jo on val­tiono­su­usjär­jestelmän muo­dos­sa, jota saadaan parem­min ennakoivak­si otta­mal­la huomioon aiem­pi sairas­tavu­us. Lääkeko­r­vausten osalta kela:n purkami­nen voi myös olla turhaa, kos­ka kela omaa hyvän kokon­aiskäsi­tyk­sen lääke­markki­noista, eikä tuo­ta tieto­taitoa kan­na­ta heit­tää viemäriin.

  45. Teil­lä ei oikein tai­da olla käsi­tys­tä siitä, mihin pienikin ter­veysase­ma pystyy.

    En oikein usko, että tan­skalainenkaan per­helääkäri käy kotona asen­ta­mas­sa tip­paletkua ja annos­tele­mas­sa i.v. Zinaceffia.

    Ne mum­mot nimit­täin ilmestyvät kan­net­tuina. Silmänurkas­ta vaan näkee ambu­lanssin kaar­ta­van pihaan, kun kaik­ki paikat ovat jo täyn­nä ja kolmekin hom­maa samaan aikaan menossa.

    Teil­lä on kai mieliku­va siitä, että lujan käden­puris­tuk­sen kera marssi­taan vas­taan­ot­to­huoneeseen pohti­maan lääkkei­den X, Y ja Z suh­teel­lisia etu­ja ja mah­dol­lista tarvet­ta ylipäätänsäkään. 

    Todel­lisu­us on toisenlainen.

  46. Helpom­pi­en tapausten val­u­mi­nen saat­taa vääristää näitä julkisen sek­torin “tehokkuus“ongelmia. Laite­taan yksi­tyiselle samat vaa­timuk­set kuin julkiselle eli mum­mot, huume­hörhöt, päivystys yms. ja kat­so­taan, kuka on oikeasti tehokkain.

  47. Minä en tiedä mihin laki­in tai lait­to­muu­teen mikäkin perus­tuu, mut­ta jos joku päivystys on Tromssas­sa tai Luu­la­jas­sa, niin sinne viedään. Mur­man­skista en tiedä.

  48. “Helpom­pi­en tapausten val­u­mi­nen saat­taa vääristää näitä julkisen sek­torin “tehokkuus”ongelmia. Laite­taan yksi­tyiselle samat vaa­timuk­set kuin julkiselle eli mum­mot, huume­hörhöt, päivystys yms. ja kat­so­taan, kuka on oikeasti tehokkain.”

    Stakesin tilas­to­jen mukaan yksi­tyiselle tehdään 1600 käyn­tiä vuodessa.
    Julkisel­la sek­to­ril­la käyn­te­jä on n 2700-
    Kyseessä ovat siis aidot lääkärissäkäynnit.

    Tämän mukaan julki­nen on tehokkaampi

  49. Yhdek­sän kuukau­den pakko­työn jäl­keen kukaan ei hehku intoa havait­tuaan tässä löytäneen­sä omim­man alansa.

    Tun­nen pari lääkäriä, viimeisen vuosikymme­nen aikana valmis­tunei­ta, ja kaik­ki ovat sanoneet saman. Ter­veyskeskuk­sen pakko­työn jäl­keen jokainen on toden­nut, että puo­likkaal­la (tai alle) ter­veyskeskuk­sen palka­s­ta muu­ta­man vuo­den erikois­tu­mi­nen on houkuttelevampaa. 

    Tähän olen kuul­lut myös jonkin­laisen moraalisen kan­nan­oton, että minkä takia lääkärik­si valmis­tuvil­la ei ole tarpeek­si korkeaa “moraalia”, että he jäi­sivät julkiselle, ja eri­tyis­es­ti ter­veyskeskuk­seen yleis­lääkärik­si. Kun rahakaan ei riitä houkut­tele­maan, niin voisiko sit­tenkin ajatel­la, että työolois­sa olisi jotain paran­tamisen varaa.

  50. Jos monikanavaisu­us ja perusyk­sikön (kun­nan) pienu­ud­es­ta mah­dol­lis­es­ti aiheutu­va heikko kan­tokyky on ongel­ma, niin onko uuden hallinnol­lisen väl­i­ta­son luomi­nen se paras ratkaisu?

    Mik­si ei — vaik­ka pakol­la — määrätä minikoot kun­nille: väestön osalta (esim. min. 15 000) JA pin­ta-alan osalta (esim. min. 250 km²).

  51. Keskustapuolue on näköjään samal­la lin­jal­la Osmon kanssa ter­vey­den­huol­lon jär­jestämisessä. Tämän­päiväisen Hesarin mukaan Kepu esit­tää sosi­aali- ja ter­veystoimen (ja toisen asteen koulu­tuk­sen) siirtämistä maakun­tien hoidettavaksi.

    Kokoomus ja demar­it kan­nat­ta­vat kun­nal­lisen jär­jestelmää, mut­ta rajusti isom­paa kuntakokoa.

    Per­sut esit­tävät erikois­sairaan­hoidon siirtämistä val­tion rahoitettavaksi.

    Ain­oa puolue, jon­ka kan­taa sosi­aali- ja ter­veystoimen jär­jestämiseen ei ainakaan pikaisel­la vaalio­hjel­man selaamisel­la löy­dä, on Vihreät 🙂

    1. Kokoomus ja demar­it kan­nat­ta­vat kun­nal­lisen jär­jestelmää, mut­ta rajusti isom­paa kuntakokoa.

      Tosin ne kyl­lä vas­tus­ta­vat kun­tali­itok­sia aina kun jotain konkreet­tista esitetään.

  52. “Tosin ne kyl­lä vas­tus­ta­vat kun­tali­itok­sia aina kun jotain konkreet­tista esitetään.”

    Viit­taako tämä paikallisi­in poli­itikkoi­hin? Heil­lä on tietenkin aivan eri intres­sit kuin abstrak­til­ta val­takun­nal­liselta poli­tikoin­nin tasol­ta asi­aa katso­vil­la puolue­tovereil­la. Paikallis­ten tarpei­den ja val­takun­nal­lis­ten teo­ri­oiden välil­lä voi siis olla iso ero. Voi hyvin päteä demareis­sa ja kokoomuksessa.

  53. Vaku­u­tus­pe­rusteisen hoidon kalleudel­la ja turmi­ol­lisu­udel­la on aivan turha pelotel­la: Läh­es koko muu Euroop­pa hoitaa ter­vey­den­huolton­sa uni­ver­saalil­la sairaus­vaku­u­tuk­sel­la ja yksi­ty­is­lääkärien palveluil­la. Esimerkki­na Hol­lan­ti. Yksi­ty­is­ten vaku­u­tusy­htiöi­den vaku­u­tusjär­jestelmä, jota kon­trol­loidaan voimakkaasti. Jos olet vähä­varainen, val­tio kus­tan­taa vaku­u­tuk­sen. Saa vali­ta lääkärin­sä, jono­ja ei ole, men­estynyt kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa viime vuosi­na sijoille 1 tai 2.
    Mitenkähän kauan Suomes­sa hakataan päätä samaan puuhun..

  54. OS: “Kes­ki-Euroopas­sa ter­vey­den­hoito mak­saa PALJON enem­män kuin Suomessa”

    Mut­ta voit kuitenkin vali­ta mitä itse ostat ja mak­sat, eikö?

    Mulle on ihan sama jos ump­isuolen leikkaami­nen mak­saa 4x nykyisen hin­nan jos jätän osta­mat­ta ja mak­samat­ta epä­toivoiset syöpähoidot, joista ne kus­tan­nuk­set tule­vat ja vieläpä ilman mitään hyötyä.

    Minä ainakin ottaisin vaku­u­tuk­sen, jos­sa mak­saisin perus­setin mut­ta mak­sasyöpään tulisi vain kip­ulääkkeitä. Toden­näköis­es­ti eläisin ihan yhtä pitkään mut­ta mak­saisin paljon vähem­män kuin nyt.

  55. Tei­dän lääkäris­säkäyntinne ovat pinat­sia, tajutkaa jo.
    Minne Hol­lan­nis­sa amp­pari kip­paa kau­pan ovelle kuu­pan­neen mon­i­sairaan vanhuksen?
    Entä sit­ten kun tode­taan, että kuukau­den hoidon jäl­keen hän ei enää “pär­jää kotona”?
    Mil­lainen polku Hol­lan­nis­sa on?

  56. Hmmm… Mik­sipä ei…

    Kaik­ki ter­veet saa­vat vapaasti vali­ta hoitopaikkansa ja lääkäris­säkäyntin­sä yhteiskun­nan piikki­in viisi ker­taa vuodessa, kun­han vaan eivät mene terkkari­in. Tämän jäl­keen, ja NYHA-luokan kas­vaes­sa ja GFS:n lask­ies­sa valin­nan­vara piene­nee tasaisesti.

    Panisiko­han se miet­timään, kan­nat­taako paukku­ja uhra­ta juuri tähän viikon kestäneeseen bronkiittiin?

  57. Jep. Suomes­sa 2800 dol­lar­ia per capi­ta, Hol­lan­nis­sa 3500 dol­lar­ia per capi­ta. Suomen kulut selit­tyvät hoito­henkilökun­nan alhaisem­mal­la palkkata­sol­la ja ennenkaikkea sil­lä, että hoitoa sään­nöstel­lään pitämäl­lä poti­lai­ta jonos­sa. Lisäk­si Suomen ter­vey­den­huolto on euroopan epä­tasa-arvoisin. Muual­la kaik­ki pää­sevät uni­ver­saalin vaku­u­tus­tur­van turvin vapaalle yksi­ty­is­lääkärille, Suomes­sa vain ne, joil­la on sen ver­ran ylimääräistä rahaa.
    Kansa­han on läh­es kaikissa kyse­lyis­sä vas­taanut mak­sa­vansa mielel­lään lisää vero­ja, jos palve­lut paranevat. Mik­sei sit­ten tehdä niin? Nykyi­nen lin­ja perus­tuu selkeästi ide­olo­giaan eikä järkeen.

  58. JV:
    >Kansa­han on läh­es kaikissa kyse­lyis­sä vastaanut
    >mak­sa­vansa mielel­lään lisää vero­ja, jos palvelut
    >paranevat. Mik­sei sit­ten tehdä niin? 

    Kansa yleen­sä vas­taa kyse­lyis­sä niin, että Niiden Muiden (esim. rikkaiden, suu­rit­u­lois­t­en, saas­tut­ta­jien, lorvi­joiden jne) pitäisi mielel­lään mak­saa enem­män veroja. 

    Jos joku halu­aa *itse* mak­saa enem­män vero­ja, niin val­tion pitäisi kyl­lä kyetä lähet­tämään tilinu­mero samantien jo nyt.

  59. Lääkkei­den mata­lam­mat omavas­tu­ut selit­tävät Kes­ki-Euroopan hoito­jär­jestelmien mei­hin ver­rat­tuna kalli­im­mas­ta hin­nas­ta sen minkä hoito­henkilöstön palkkaerot eivät.

  60. http://www.justlanded.com/english/Netherlands/Netherlands-Guide/Health/Healthcare

    En kyl­lä kut­su­isi halvaksi…

    “The fees for the basic health insur­ance pack­age are annu­al­ly deter­mined by the health insur­ance com­pa­nies and are nor­mal­ly approx­i­mate­ly €95 per month.”

    “If you are required to pur­chase health insur­ance and are earn­ing a salary, you will also pay a sup­ple­men­tary con­tri­bu­tion from your income (rat­ed 6.5% up to the first €30,000 of earn­ings; 4.4% for self-employed individuals).”

  61. Osa kom­menteista kuu­lostaa aika sanois­inko tutu­ille…” Impe­ri­al­istien ter­vey­den­huol­los­sa köy­hät kipataan katuo­jaan ja mum­mot kuol­e­vat nälkään, vain MEIDÄN sys­teemimme pystyy tuot­ta­maan kaikille tasa-arvoiset ja hyvät palvelut”..vaan kun ei näköjään pysty.
    Viime vuosi­na tehdyis­sä tutkimuksissa
    nämä muun Euroopan vaku­u­tus­po­h­jaiset jär­jestelmät kepit­tävät Pohjo­is­maat (pait­si Tan­skan) aivan men­nen tullen tasa-arvos­sa, hoidon tasos­sa ja saatavu­udessa. Kalli­impia ovat kyl­lä. Pitäisikö nyt kuitenkin laa­jen­taa vähän perspektiiviä…Ja Osmo, ei vero­jenkaan mak­sua voi vali­ta, ne on vaan mak­set­ta­va, ei juurikaan eroa pakol­lis­es­ta terveysvakuutuksesta.

  62. Vain utelias…
    Onko vakkare­it­ten joukos­sa ns. “vapai­ta kir­joit­ta­jia”, joiden kom­ment­tien ei tarvitse odot­taa moderointia?
    Muuten ei ole oikein järkeä näkemässäni.

    Tieten ottaisin moi­sen statuk­sen ilol­la vas­taan ja var­masti sitä maamme eduk­si käyt­täisin parhaan taitoni mukaan.

    1. Ei ole vapai­ta kir­joit­ta­jia. Word­Press tar­joaa kir­joituk­sen moderoitavak­si tuor­eim­mas­ta alken, minkä seu­rauk­se­na uudem­mat tule­vat ensin ja van­hem­mat sittän.

  63. JV: Viime vuosi­na tehdyis­sä tutkimuk­sis­sa nämä muun Euroopan vaku­u­tus­po­h­jaiset jär­jestelmät kepit­tävät Pohjo­is­maat (pait­si Tan­skan) aivan men­nen tullen tasa-arvos­sa, hoidon tasos­sa ja saatavuudessa.

    Niitä ei ole paikalli­nen Kokoomus ollut heti val­taan­päästyään leikkaa­mas­sa. Se, ettei lääkäre­itä tah­do enää saa­da julkiselle puolelle, ker­too noiden Stakesin numeroiden val­os­sa jär­jet­tömästä resurssip­u­las­ta. Silti höylä käy.
    Kum­ma tosi­aan, että julkiselle löy­tyy kansalais­ten (rahalli­nenkin) tuki, mut­ta kansan nk. edus­ta­jat vas­tus­ta­vat tätä man­daat­tia. Taita­vat käy­dä yksityisillä.

    Osmo Soin­in­vaara: ecco, eivät selitä

    Myön­nän sivistymät­tömyyteni, mut­ta viit­sisikö joku vähän ava­ta tätä kommenttia.

    1. Myön­nän sivistymät­tömyyteni, mut­ta viit­sisikö joku vähän ava­ta tätä kommenttia.

      Nim­imerk­ki eggo (ei ecco) oli sanonut, että Kes­ki-Euroopan maid­en noin puoli­tois­tak­er­taiset ter­vey­den­hoit­o­menot suo­ma­laiseen ver­rat­tuna selit­ty­i­sivät henkilökun­nan palkkaeroil­la. Tämäkin on tutkit­tu. Eivät selity.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.