Poimintoja demarien talousohjelmasta

Luin Hesarin nettisivuilta toimittajan yhteenvedon demarien talousohjelmasta. Kirjoitin junassa siitä murska-arvostelun, mutta sitten tuli mieleen, että voikohan Helsingin Sanomiin luottaa? Sitten luin demarien sivuilta heidän itsensä laatiman tiedotteen Jutta Urpilaisen puheesta, ja se oli yhtä tolkuton. Onko tämä sama puolue, joka Lipposen johdolla veti Suomen 90-luvun talouskurimuksesta? Onneksi en ehtinyt lähettää jargoniaani, sillä lopulta sivuille ilmestyi itse ohjelma, jossa on paljonkin järkeä. Anni Sinnemäki näytti olleen minua nopeampi. Onko demarien vastaus perussuomalaisten haasteeseen se, että puheenjohtaja pannaan puhumaan päättömyyksiä?

Tässä lyhyt ja hätäinen kommenttini ohjelmasta, joka on kukkaiskielen takia niin vaikeaselkoinen, että olen voinut tulkita monta asiaa väärin.

  • Haluavat pysäyttää velkaantumisen, mikä edellyttää kahden miljardin tulojen lisäystä tai menojen vähennystä. 1;5 miljardia veroista ja 500 miljoonaa menosäästöistä. Talouskasvua taiotaan niin paljon, että loput kuusi miljardia tulevat sieltä.

Tähän asti ollaan lähellä konsensusta sillä tarkkuudella kun tulevaisuutta nyt ylipäänsä voi nähdä.

  • Työllisyysaste 72 prosenttia ja pidemmällä aikavälillä tavoite on nostaa työllisyys yli 80 prosenttiin.

Todella kova tavoite varsinkin, kun eläkeikään ei saa koskea. Viidentoista ja 65 vuoden välillä on 50 vuotta ja noista pitäisi olla jokaisen töissä yli 40 vuotta. Osatavoite on, eläkkeelle siirrytään keskimäärin 63-vuotiaana. Niinpä töihin pitäisi mennä keskimäärin 23-vuotiaana, jos ei ole päivääkään äitiyslomalla, vanhempainvapaalla, vuorotteluvapaalla tai työttömänä. Jos tällaisia katkoksia on odotettavissa, pitää aloitta vastaavasti aikaisemmin. Jos oletamme, että perhevapaisiin menee keskimäärin vuosi ja työttömyysaste on 5%, pitäisi aloittaa todistus kourassa ja asevelvollisuus suoritettuna 20-vuotiaana. Tuollaisessa maailmassa ei ole lasten kotihoitoa, ei yleistä asevelvollisuutta, ei vuorotteluvapaita eikä aikaa haaskata turhiin akateemisiin opintoihin.

  • Toimettomina lojuville nuorille tarjotaan nollatoleranssia.

Eduskuntakeskustelusta tuntui saavan aivan toisen kuvan: koulutuksen ja työn vältteleminen oli silloin nuoren perusoikeus.

  • Opintotuen pitää olla oikeudenmukainen.

Erikoinen sanavalinta, kun sillä tarkoitetaan sitä, ettei köyhistä perheistä tulevien tuki saa olla suurempi kuin rikkaista kodeista tulevien. Tavoitetta en vastusta.

Positiivista tässä kaikessa on, että nyt alkavat kelvata demareillekin erilaiset työaikajärjestelyt. 40-tuntinen työviikko ei siis enää olisi puolueen tärkein tavoite, josta ei jousteta suuntaan eikä toiseen. Näyttäisi liikkumista tapahtuvan myös työnantajien kannustimissa palkata osatyökykyisiä.

Sitten on paljon korulauseita hyvästä johtamisesta ja muusta sellaisesta. Puolueohjelmista kannattaisi poistaa kaikki sellaiset virkkeet, joista kukaan ei voi olla eri mieltä.

Henkilökohtaiset koulutustilit, joilla mahdollistetaan ammattitaidon uudistaminen, ovat hyvin kannatettava ratkaisu.  Meillä koulutus kohdistetaan työttömiin, kun se pitäisi kohdistaa niihin, jotka eivät joudu työttömiksi, mutta jotka voisivat tehdä työpaikoilla tilaa työttömille siirtymällä itse vaativampiin tehtäviin.

  • Teollisuus saa vapautuksen sähköverosta, kun sitoutuu energiatehokkuutta lisääviin toimiin.

Malli on ilmeisesti otettu maatalouden ympäristötuesta. Lopputulos on, ettei teollisuus maksa sähköveroa senttiäkään, koska jokaisella työpaikalla tehdään sentään jotain energiatehokkuuden hyväksi. Teollisuuden vapauttaminen sähköverosta merkitsee huomattavaa tulonmenetystä. Kova kannanotto. Menetetty verotuotto on jäänyt kirjaamatta tuottolaskelmaan.

  • Energianveroja ei nosteta muiltakaan.

Huh! Olemme jo tarpeeksi vastuullisia. Tässä siis oli demarien ilmasto-ohjelma pähkinänkuoressa. ’

  • Demarit aikovat palauttaa varallisuusveron.

Viimeksi ne perustelivat sen poistoa sillä, että veroa on naurettavan helppo kiertää. Veronkiertomahdollisuudet on nyt siis ilmeisesti tukittu.

  • Harmaa talous kuriin

Vielä tarvittaisiin jokin keino. Voisiko ajatella, että se, joka maksaa palkkaa pimeästi, joutuisi tästä kunnolla vastuuseen. Omakotitalotyömaa on niin helppo havaita, että verotarkastajakin sen löytää. Harmaassa taloudessa menetetyistä miljardeista halutaan takaisin 200 miljoonaa. Parempi sekin kuin ei mitään.

  • Ansiotulojen verorasitus pidetään ennallaan

Ihan kuin puolue olisi aiemmin ollut sitä mieltä, että ansiotulojen verotus laskettiin liian alas. Nyt se kuitenkin on sopivalla tasolla? Tosin valtio pannaan maksamaan työeläkemaksujen korotus, joten tuloveroasteikkoja pitää siis alentaa.

  • Eläketulojen verotus pidetään samalla tasolla vastaaviin palkkatuloihin

Tällä tuskin tarkoitetaan sitä mitä sanotaan. Eläketulovähennyksen poistaminen iskisi rajusti pienimpiin eläkkeisiin.  Puolue on varmaankin huolissaan suurista eläkkeistä, joita verotetaan enemmän kuin ansiotulovähennykseen oikeuttavia palkkatuloja. Ansiotulovähennyksellä korvataan esimerkiksi se, ettei pieniä työmatkakuluja saa vähentää ja muita työstä aiheutuvia kuluja. On surullista, että demareista on tullut eläkeläispuolue, koska on meillä totisesti polttavampiakin ongelmia kuin suurten eläkkeiden verotus.

  • Perintöveroa nostetaan suurten omaisuuksien osalta

Kuulostaa oikeudenmukaiselta, mutta tämä on taas yksi naula kotimaisten perheyritysten arkkuun. Tai siis niiden kotimaisuuden arkkuun.

  • Vakituiseen asumiseen käytettyjen kiinteistöjen kiinteistöveroa ei saa nostaa, mutta kesämökkien ja liikerakennusten kiinteistöveroa saa. Verosta on tarkoitus tehdä progressiivinen. Kesämökkien osalta ymmärrän progressiivisuuden, mutta liikekiinteistöjen osalta en ymmärrä.

Tässä näkyy taas se, että demarit edustavat vanhoja ikäluokkia. Asuntojen kiinteistövero on epäedullinen niille, joilla on jo omistusasunto, mutta edullinen nuorille, joiden asunnon hintaa kiinteistövero alentaa. Tässä kohdassa demarit ovat sivuuttaneet taloudellisten asiantuntijoidensa neuvot, esimerkiksi Juhana Vartiaisen ajatukset

  • Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuteen ei pidä puuttua!!!!!

Terveisiä Juhana Vartiaiselle. Voimia!

Olisiko tämä tulkittavissa niin, että demarit aikovat myydä asuntonsa ja siirtyä joukolla aurinkorannikolle viettämään eläkepäiviään? Mitä muuta syytä voi olla siihen, että käyttää satoja miljoonia veroeuroja asuntojen hintojen nostamiseen?

  • Yhteisöveroa ei saa alentaa, mutta suurista osingoista tehtävän vero muutetaan progressiiviseksi siten, että kokonaisvero yli 50 000 euron osingoista on 51,9 prosenttia. Jos muuntaa osinkotulot korkotuloiksi selviää 30 prosentin verolla.

Missähän tynnyrissä tämäkin ohjelmakohta on tehty? Aika koville asetetaan perheyritysten isänmaallisuus. Siirtämällä yhtiö Viroon rekisteröidylle holdingyhtiölle, koko tulon saa verottomana. Jo Hetemäen työryhmän esitys 45 prosentin osinkoverosta oli tätä ajatellen omituinen, mutta demarit eivät näytä välittävän kansainvälisestä ympäristöstä mitään.

  • Perusvähennys nostetaan 3000 euroon, tuloveroasteikkoja alennetaan eläkemaksujen nousun tahtiin. Tuloveron tuottoa tämä vähentää 50 miljoonaa euroa.

Tässä täytyy olla laskuvirhe tai jotain jätetään kertomatta.

  • Arvonlisäveroa ei saa korottaa.

En ole alv:n ylin ystävä, mutta nyt eivät yhtälöt mene umpeen.

  • Alkoholiveroja, ympäristöveroja, jäteveroa ja pakkausveroa saa nostaa, kunhan ympäristöverolla ei tarkoiteta energiaveroa.
  • Lopuksi erilaista seminaarissa istujan liirumlaarumia taloudellisen pohjan vahvistamisesta. Kukkaiskieli estää näkemästä, onko tässä sisällä jokin ajatuskin. Yksi kannanotto kuitenkin nousee esille: Kuntien tulee muodostua työssäkäyntialueista.

Terkkuja Espooseen. Se keskeisin jää sanomatta: pakkoliitoksiako?

62 vastausta artikkeliin “Poimintoja demarien talousohjelmasta”

  1. Osmo:

    Kuulostaa oikeudenmukaiselta, mutta tämä on taas yksi naula kotimaisten perheyritysten arkkuun.

    !?! Ekana kritisoit oikeudenmukainen-sanan käyttöä ja sit heti kohta oot itte velijelemässä sitä.

    Tämä kuulostaa siltä, että verotetaan enemmän niitä jotka säästävät varallisuuttaan jälkipolville verrattuna niihin, jotka pistää kaiken haisemaan.

    Tämä on taas yksi naula säästäväisten suomalaisten arkkuun, ihan riippumatta siitä omistaako ne perheyrityksiä vai rahaa pankkitilillä.

  2. Hyvin kiintoisa vinkkeli tarkastella SDP:n toimia siinä valossa, että hyvin keskeinen osa puolueen tärkeistä kaadereista on tosiaan siirtymässä asustelemaan jonnekin lämpöiseen tai ainakin vähäveroiseen paikkaan.
    SDP:n kaadereista niin suuri osa kuuluu ainakin jonkin verran kouluja käyneisiin suuriin ikäluokkiin. Herrahissi on nostanut sopivasti niin, että eläkettäkin on kertynyt.

  3. Demarien epätoivo haisee. Vinkkinä demariorganisaatioiden nuorille poliittisille broilereille voisi sanoa, että vaihtakaa äkkiä puoluekirjaa. Palkkiovirat käyvät tällä vauhdilla kohta vähiin.

  4. Ehkä luit itsekin vähän valikoiden: ”Demarit aikovat palauttaa varallisuusveron.”
    Missä näin lukee? He haluavat verottaa varallisuutta (asumattomia kiinteistöjä ja isoja perintöjä) ja pääomatuloja entistä kovemmin, mutta eivät palauttaa vanhaa veroa.
    Toki he laskevat tähän sumeilemattomasti mukaan pankkiveron, joka nyt kuitenkin on yhden elinkeinon verottamista, ja kuten A-studion kolumnissa totesin, valtiontalouden tulona pieni silmänkääntötemppu.

  5. Kokoomuksen ja SDP:n ohjelmat tarjoavat samaa surrealistista perusviestiä äänestäjille: hyvinvointivaltio rahoitetaan ja ilmeisesti myös ilmastonmuutos pysäytetään ilman että se maksaa kenellekään yhtään mitään. Puolueet luovat keinotekoista todellisuutta. Maksajina ”liikekiinteistöt” ja ”suurten pääomatulojen saajat” ja ”harmaa talous” ja ”hallinnon päällekkäisyydet”. Tuo touhu alkaa puistattaa.

    Osmo, mihin tuo käsityksesi ”konsensuksesta” 2 miljardin vahvistamistarpeesta julkisessa taloudessa perustuu?. Jos lähtökohdaksi ottaa Etlan analyysin 2,5 bkt-prosentin kestävyysvajeesta, sopeutumistarpeeksi saa noin 5.4 miljardia jos yksi bkt-prosentti on 1,8 miljardia. Kasvu ei tietenkään hoida kestävyysvajetta koska kestävyysvajelaskelma jo sisältää suunnilleen realistisia kasvuoletuksia.

    Nopeampi kasvu tietysti auttaa, jos se perustuu työllisyysasteen nopeampaan kasvuun. Mutta en minä ainakaan Kokoomuksen ja SDP:n ohjelmista löytänyt keinoja, joilla työllisyysastetta nostettaisiin. Mutta ehkä SDP:ssä ajatellaan että eläkkeelle siirtymisen ikä nousee elinaikakertoimen kautta vaikka 63 vuoden ikää ei muodollisesti nostettaisikaan: pikku hiljaa ihmiset tajuavat että on kuitenkin tehtävä töitä 67-vuotiaaksi jotta saa siedettävän eläkkeen.

    SDP torjuu arvonlisäveron korotuksen mutta ei esitä uskottavia keinoja korjata kestävyysvajetta. Kokoomus on valmis nostamaan arvonlisäveroa mutta ei kerro kansalaisille että se nostaa työnteon verokiilaa.

  6. Hyviä kommentteja. Pari lisäystä:

    Teollisuus saa vapautuksen sähköverosta, kun sitoutuu energiatehokkuutta lisääviin toimiin.

    Mikä ihmeen tolkku tässä on? Miksi on parempi (=valtio palkitsee), että firma A vähentää sähkönkulutustaan 100MW:sta 50MW:in kuin se, että firma B on alun perinkin rakentanut liikeideansa sen varaan, että energiaa käytetään vain 10MW:a, mutta siinä ei sitten ole mitään tehostettavaa tässä vaihessa?

    Sinällään toki koko sähköveron idea on tyhmä. Ei sähkön käyttämisessä sinällään mitään pahaa ole. Pahaa on joissain sähköntuotantomuodoissa ja verotuksen pitäisikin iskeä sinne. Yrityksille sähkölasku on menoerä siinä, missä muutkin, joten eivät ne ihan huvin vuoksi kuluta sähköä, jos vain voivat sitä jotenkin kohtuukustannuksin säästää.

    Perintöveroa nostetaan suurten omaisuuksien osalta

    Tämä tosiaan aiheuttaa ongelmia sukupolvenvaihdokselle perheyrityksessä. Olisiko tähän mitenkään mahdollista tehdä sellaista porsaanreikää, että yrityksiä saa siirtää eteenpäin verotta ja perintöveron niistä joutuu maksamaan vasta, jos yritys myydään? Vai johtaisiko se sitten koko perintöveron kiertoon, kun rikkaat perustelisivat ”yrityksiä”, joille siirrettäisiin kesämökkejä yms., ja joita ei koskaan myytäisi?

    1. Samuli:
      Tiedän paljon yritysomaisuuden perijöit6ä, joiden osalta olisi koko yhteiskunnan etu, että he myisivät sen pois heti. Paljon tuottavaa omaisuutta tuhoutuisi, jos perintövero ehdollistettaisiin siihen, että toistaitoinen perijä jatkaa isänsä saappaissa,

  7. Puolueohjelmista kannattaisi poistaa kaikki sellaiset virkkeet, joista kukaan ei voi olla erimieltä.

    Vihreiden sivuilta poimittua:

    ”Me haluamme Suomen, jossa eletään ihmisiksi: luontoa, eläimiä ja muita ihmisiä kunnioittaen.

    Me haluamme […] toimivat julkiset palvelut. Me haluamme […] reilun ja tasa-arvoisen työelämän.”

    Poistakaa nyt aluksi vaikka nämä. En niin Raamatusta perusta, mutta se malka- ja tukkijuttu silmässä on ihan jees.

  8. Osmo:

    * Demarit aikovat palauttaa varallisuusveron.

    Viimeksi ne perustelivat sen poistoa sillä, että veroa on naurettavan helppo kiertää. Veronkiertomahdollisuudet on nyt siis ilmeisesti tukittu.

    Demaritkaan eivät onneksi ole populismissaan ihan niin pihalla.

    Ohjelma on erittäin epäselvästi kirjoitettu tältä osin, lieneekö tarkoituksellisesti, että tulisi harha varallisuusveron palauttamisesta.

    Todellisuudessa he vain kutsuvat varallisuusveroksi muita veroja, tavalla jota suomalaisessa vakiintuneessa verokeskustelussa ei ole tavattu tehdä.

    Lainaus Backmanin haastattelusta Hesarista:

    ”300 miljoonaa euroa tulisi varallisuusveroista. Muiden kuin asumiseen tarkoitettujen suurten kiinteistöjen kiinteistöveron kiristäminen toisi 100 miljoonaa, ja pankkivero 150 miljoonaa. Perintöverotuksen asteikon kiristäminen yläpäästä tuottaisi 50 miljoonaa, Backman sanoo”

    1. Jos demarit eivät oikeasti ole ajamassa varallisuusveron palauttamista, teksti on kirjoitettu niin, että tarkoituksena on ollut saada lukija niin kuitenkin ymmärtämään. Niin ymmärsi myös Hesarin toimittaja. Hesarilla on muuten otsaa arvostella Anni Sinnemäkeä siitä, että on kommentoinut demarien ohjelmaa virheellisten tietojen pohjalta. Asiaan olisi tullut enemmän syvyyttä, jos olisivat sanoneet, että nuo virheelliset tiedot olivat Hesarista.

  9. Vihreiden omat kannanotot ovat vähintään yhtä suurta haihattelua. Viimeeksi kun katsoin niin leikkauskohteena olivat ainoastaan puolustusmenot. Pääomaverosta pidetään kovaa meteliä, vaikka sen nosto ei paljoa suhteessa toisi ja noston haittoihin ei haluta uskoa.

    Tuo helppojen pisteiden kerääminen toisten ohjelmista on lähinnä yläasteelaisten nokittelua jos ja kun ei ole esittää vastineeksi omaa kokonaisvaltaisesti uskottavaa talousohjelmaa, eikä edes halua siihen, koska epäillään, että realistisena sellainen leikkauslistoineen ym. todennäköisemmin veisi ääniä kuin toisi niitä.

  10. veropolitiikan määritelmistä selvyyttä

    tarkoittaako eri puolueiden esittämä pääomatuloverojen korotus 30 – 35 %:iin todella verotuksen kokonaistason nostamista nykyisestä noin 19,6% tasosta 30-35% tasoon vai puhutaanko pääomatuloveroprosentin nostamista 28%.sta 30-35%:iin nykyisiä laskusääntöja noudattaen. http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=4796;57692

    Asian erona on pääomatulosta tehtävä verovapaan osan vähennys ennen verotusta. Jos se poistetaan ei em. korotusprosenteilla ole sitten enää oleellista merkitystä. Jos näin käy ja perintöveroon tehdään vielä uusi 16% verokanta suurempiin perintöihin tulee ulosliputuksesta/ yhtiöiden myymisestä perheyrityksille pakkotilanne. Ilmiö saataa laajeta nopeastikin. Konsultit kyllä kertovat miten muutto tehdään.

    nykyisellään olen ymmärtänyt eri puolueiden veropuheet seuraaviksi yritystulon verotuksen osalta

    a) 26+ 19,4% = 45,4% nykyinen verotaso
    b) 26+ 30 = 56 %
    c) 26+ 35 = 61%

    Jos mariginaalivero lasketaan 50%:iin on vaikea motivoida ketään yrittäjäksi jos joutuu kantamaan riskit ja vielä verotuksella rangaistaan.

    Perintöverosta on lisäksi laskettava 1-2% lisä vuotuiseen veronmaksuun.

    Ruotsissa perintöveroa ei ole ja perheyrityksen osinkoverokanta on 20%.

    Toivoisin saavani tietooni puolueiden todellisen kannan siitä mitä kokonaisverotasoa he tavoittelevat yrittäjille tyhjien prosenttipuheiden sijaan

    1. sari, noita prosentteja ei voi laskea suoraan yhteen, koska sitä osaa voitosta, joka menee yrityksen tuloveroon, ei voi jakaa enää osinkona. Tuo demareiden esitys esimerkiksi on
      26 + (1-0,26)x35 = 51,9 %
      Kun saman voi tietysti naamioida myös koroksi, en heti ymmärrä, mihin demarit pyrkivät vai onko tätä edes tarkoitettu otettavaksi vakavasti.

  11. Itse sain veropaperista sen käsityksen että SDP ei ole palauttamassa varallisuusveroa, vaan he kutsuvat mm. ehdottamiaan kiinteistöverojen korotuksia varallisuuden verotukseksi. Hieman silmänkääntötemppu siis.

    Tuo perusvähennyksen kustannuslaskelma on joko virheellinen, tai sitten SDP ei aio korvata kunnille menetettyjä verotuloja.

    1. Laskelmasta puuttuu myös kustannus siitä, että demarit luhpaavat alentaa tuloveroa siinä tahdissa kun eläkemaksut nousevat. Ja nehän nousevat, kun eläkeikään ei saa puuttua.

  12. Onko olemassa vahvoja ja kriisittömiä valtion- tai kansantalouksia, joita olisi perusteltua pitää esikuvina, tavoitteina tai kultaisina standardeina?

    On nimittäin mielestäni täysin pelikelpoista pyrkiä siihen, että vaikka ei suoranaisesti Kreikkoja tai Irlanteja tehtäisikään (vaikka sekin näyttäisi olevan jo vain (?!) siirto) pyritään vaan tietoisesti romahtamaan suunnilleen samaan kasaan muitten kanssa, jolloin kasasta yleensä noustaan suunnilleen samaan tahtiin ja vauhtiin. Yleensä näissä tilanteissa velat vaan unohdetaan, ellei ole jotakin täysin ylivoimaista tahoa, joka nyt vaan haluaa putsata persaukiset seurauksista piittaamatta. Onko sellaista?

  13. Yrittäjänä en näkisi perintöverotuksen olevan mikään suuri este sukupolvenvaihdokselle. Kyllä yritystoiminnan pitäisi aina tuottaa sen verran, että sillä perintöverot saa kerran kolmessakymmenessä vuodessa maksettua.

    Rintaperillisen 13% yli 60 000 euron osuudesta ei kyllä ole kovinkaan kova vero, sillä yritysomaisuuden sukupolvenvaihdoksessa sit on vielä tuostakin huojennettu siten, että osakeyhtiössä lasketaan vain 40% yritysvarallisuudesta. En pidä 5,2% perintöveroa verona enkä minään, minkä tahansa järkevällä pohjalla toimivan yrityksen tulisi antaa tuollainen vuosittainen tuotto pääomalle.

    Mutta kyllähän ne verot ketuttaa, ei siitä mihinkään pääse.

  14. Yritysten sukupolvenvaihdoksista taidetaan tehdä liian suuri ongelma. Jos perinnönsaaja on ollut yrityksen toiminnassa mukana, eiköhän siinä ole ehditty sen verran omaisuutta jo siirtää, että perintöveroista selviää.

    Ja jos perijällä ei ole ollut mitään osaa yrityksen toimintaan, miksi perijä olisi sen parempi omistaja kuin kukaan muukaan? Kyllä hyvälle yritykselle löytyy aina ostaja, eikä omistajuuden vaihdos tarkoita toiminnan loppumista.

    Jos yritys myydään, on tietysti sellainen mahdollisuus, että ostaja on ulkomaalainen. Mutta miksi tämäkään olisi sen suurempi ongelma kuin pörssiyhtiöiden myyminen ulkomaille, mistä juuri kukaan ei tunnu kantavan huolta ainakaan listattujen yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä koskevista ehdotuksista päätellen.

  15. Minä näin tavallisena pulliaisena joka olen oman tasoistani tiedonvälitystä seurannut nettikirjoituksista ja nettilehdistä vuosia, voin aivan varmasti kertoa, että lehdistö on hyvin voimaakkaasti jo kauan aikaa sitten ennen tulevaa vaalia ollut muokkaamassa kansalaisten mielipiteitä pois vasemmisto-pohjaisesta ajattelusta.

    Minun mielestä entisestä tavasta tehdä ”politiikkaa” ja kertoa asioista kansalaisille pelkillä lehtiotsikoilla tulisi tehdä loppu. Enkä kaipaisi pätkääkään enää uudessa Suomessa viranomaisten lisääntyvää holhoamista.

    Mutta kun historiamme on sellainen, että WWII hävittiin ja maan miehitti vastapuoli, niin tähän ollaan nyt päädytty, että uuden vapaan Suomen luonti on liki mahdoton. Mutta ihme ja kumma, entisestä Neuvostoliitosta tuli Venäjä helposti, kun vaihdettiin ”lippu ja kansallislaulu”.

    Minä en ole mikään persu, vaan kaipaisin maahamme sellaisia poliitikoita, jotka eivät olisi peruskoulumme ja sum muiden virkamiesten säätämien hapatusten kasvattamia. Kaipaisin raikkaita uusia ajatuksia edustajiemme kalloihin, että ainaisesta politiikan kiistakapuloista päästäisiin eroon.

    Säädetään ihmisten perusoikeudet voimaan siten, että perustuslakikin pitäisi paikkansa. Eihän siinä ole mitään järkeä, että Suomeen tuotetaan liukuhihnalla lakeja, mitkä jyräävät perustuslain alleen että heilahtaa.

    Ja sitten vielä päälle ylempien virkamiesten ohjeistukset ministeriöitten alemmile virkamiehille kaiken maailman ”haarukan ja veitsen käytöstä ruokapöydässä”-ohjeita oikein kuvottaa lukea kun finlexiä selaa. Varsinkin työministriön ohjeet, kuinka työttömiä tulee kohdella työkkärin toimistoissa.

  16. Catilina:

    Yleensä näissä tilanteissa velat vaan unohdetaan, ellei ole jotakin täysin ylivoimaista tahoa, joka nyt vaan haluaa putsata persaukiset seurauksista piittaamatta. Onko sellaista?

    Kiina siinä vaiheessa, kun sen sisämarkkinat riittävät kattamaan sen tuotteiden kysynnän. Nykyään se tarvitsee vielä USAa ja EU:ta tavaroidensa markkinoivat.

  17. ”Mutta ehkä SDP:ssä ajatellaan että eläkkeelle siirtymisen ikä nousee elinaikakertoimen kautta vaikka 63 vuoden ikää ei muodollisesti nostettaisikaan: pikku hiljaa ihmiset tajuavat että on kuitenkin tehtävä töitä 67-vuotiaaksi jotta saa siedettävän eläkkeen.”

    Jos joku on pitempään töissä niin joku nuorempi siirtyy myöhemmin työelämään eli työurat eivät pitene.
    Työpaikkoja pitäisi luoda pidentyneen työuran mukaan eli pitäisi luoda muutama satatuhatta työpaikkaa, jotta lisääntyvälle työvoimalle löytyy töiä.

    Nyt halutaan vain vaihtaa eläkeläisyys työttömyyteen

    Toinen harha on, että työelämässä pysyminen olisi 100 % työntekijästä itsestään kiinni.
    Työnatjat ovat tähänkin saakka vaihtaneet surutta vanhan uuteen ilman, että työntekijällä oliis iihen mitään sanottavaa.

    Pelkkää hurskatelua tuo työurien pidentäminen niin kaun kuin ikärasismi kukoistaa Suomessa

  18. Hieman offtopic, mutta perintövero/sukupolvenvaihdos-keskusteluun: Tavallaan on erikoista että samaan aikaan ollaan huolissaan sekä kotimaisesta omistajuudesta (vaikka nyt tämä perintövero) että ulkomaisisten sijoitusten määrästä (yhteisöveron taso). Jos sukupolvenvaihdosten kalleus uhkaa ajaa yritykset ulkomaiseen omistukseen, niin eiköhän sen saa estettyä yhteisöveroa korottamalla. 😉 (Korkealla veroasteella on tietysti muita haittapuolia.)

  19. Kannattaa äänestää sitä puoluetta jolla on kaikkein älyttömin ja toteutuskelvottomin talousohjelma.

    Jos tällainen puolue pääsee hallitusvastuuseen niin valta siirtyy talousasioista VM:ään virkamiehille elikkäs ammattilaisille jotka on sitä varten sinne palkattu ja kalliill koulutettu.

    Kannattaa äänestää typerintä puouetta!

  20. Osmo: ”Siirtämällä yhtiö Viroon rekisteröidylle holdingyhtiölle, koko tulon saa verottomana.”

    Niin, kyllä saa verottomana, Viroon. Mutta kun otat sen ulos yhtiöstä, maksat veron.
    Viron verotus tukee voittojen jättämistä yhtiöön sen kehittämiseksi – ajatus ei ole huono.

    1. Voi vahingossa käydä niin, että tuo holdinyhtiö joutuu ottamaan paljon velkaa sinulta ostaessaan sinun osakkeesi. Kun holdinyhtiö tuottaa voittoa, se ei maksa voitosta veroa, mutta onneksi se voi lyhentää sitä velkaansa sinulle. Tämän neuvon saa verosuunnittelijoilta ilmaisena sisäänheittotarjouksena. Fiksummista neuvoista joutuu maksamaan.

  21. Yritysten sukupolvenvaihdos- ja perimintötilanteissa puhutaan pelkistä veroprosenteista: paljonko menee perintö-, lahja- tai pääomatulon veroa. kannattaisi kiinnittää huomiota myös siihen, miten kohteena olevan yrityksen osakkeet arvostetaan. Siitä on verohallitus antanut ohjeet, joihin tuskinpa yksikään kansanedustaja on korvaansa lotkauttanut. Pörssiyhtiön osakkeelle on helppo löytää käypä arvo, se löytyy julkisessa kaupankäynnissä, perustuu mielikuviin, eikä sillä ole mitään tekemistä yrityksen substanssiarvon tai tuottoarvon kanssa. Noteeraamattomassa yhtiössä arvoon vaikuttaa yrityksen tase ja tuloslaskelma. Pienen, vakavaraisen ja hyvin tuottavan perheyrityksen ostaminen, periminen tai lahjaksi saaminen voi olla suhteessa paljon kalliimpaa kuin pörssiyhtiön osakkeiden saaminen. Verottajan laskema käypä arvo on usein jopa korkeampi kuin se hinta, minkä ulkopuolinen on valmis yrityksestä maksamaan. Pienille perheyhtiöille ja niiden omistajille pitää säilyttää kannuste yrittää, työllistää ja ottaa riskiä – ja myös rikastua!

  22. Jos nyt sivuutetaan (virhe, ei pitäisi) se surrealistinen seikka, että osa budjettivajeesta katetaan kai Aleksanterinkadun pankkiautomaatista nostamalla, niin SDP:n suuri linja on oikeastaan hätkähdyttävän vahvasti yli 50-kymppisen hyvällä (kuluneesti mutta kuvaavasti paperimiehen) palkallaan omakotitalonsa kokonaan jo maksaneen asialla.

    Tavoitteena tuntuu olevan tämän porukan saaminen mahdollisimman pian maksimaalisen hyvälle eläkkeelle, kohdistaen mahdollisimman iso osa veroista ja eläkemaksuista muiden hoidettavaksi.

    Pääomatulovarakasta eläkeläistä tai varakasta aktiiviyrittäjää linja toki linja vähän jurppii, mutta näitä tuloja nauttivilla on aina mahdollista järjestellä tulojaan pienemmän verotuksen piiriin, ääritapauksissa ulkomaille.

    Mutta entä pienipalkkaiset? Entä vuokralla asujat? Entä alle 50-vuotiaat tavalliset palkansaajat, eli suurien ikäluokkien eläkkeiden maksajat?

    Mitä tarkemmin tuota perkaa, niin sitä selvempi se viesti on. Taitaa todella olla niin, että viimeisen demarinuoren ikä alkaa seuraavan vaalikauden jälkeen jo nelosella!

    Aika hätkähdyttävää. Voiko olla niin, että kerrostalolähiöt lasketaan jo täysin menetetyiksi Persuille? Vai olisiko sittenkin niin, että porukka SDP:n päättävissä pöydissä on niin samanlaista, samanikäistä ja perushyvinvoivaa, että katse ei enää ihan oikeasti kanna laajemmalle?

  23. ”Toinen harha on, että työelämässä pysyminen olisi 100 % työntekijästä itsestään kiinni.
    Työnatjat ovat tähänkin saakka vaihtaneet surutta vanhan uuteen ilman, että työntekijällä oliis iihen mitään sanottavaa.
    Pelkkää hurskatelua tuo työurien pidentäminen niin kaun kuin ikärasismi kukoistaa Suomessa”

    Juuri näin, paikalleen sanottu. Kollegani, hyvä tutkija, sanottiin juuri irti 57-vuotiaana tehtävistään ”tuotannollista syistä”. Työt siirretään Intiaan. Tapaus ei ole ainoa, minulle on käynyt samoin, enkä ”päässyt” tuooloin vielä edes työttömyyseläkeputkeen, kuten kollegani. Hänelle taloudellinen tappio on hirveä, kaiken muun stressin ja masennuksen lisäksi. On irvokasta satuilla näistä työuran pidennyksistä. Niitä tekevät tyypit, jotka elävät täysin irrallaan todellisuudesta

  24. Osmo: ”Voi vahingossa käydä niin, että tuo holdinyhtiö joutuu ottamaan paljon velkaa sinulta ostaessaan sinun osakkeesi. Kun holdinyhtiö tuottaa voittoa, se ei maksa voitosta veroa, mutta onneksi se voi lyhentää sitä velkaansa sinulle.”

    Onhan se hienoa, että ei tarvitse maksaa veroa, kun myy omat osakkeensa itselleen velaksi – mutta tuleeko lisäarvoa?

  25. Osmo: ”Onko tämä sama puolue, joka Lipposen johdolla veti Suomen 90-luvun talouskurimuksesta?”

    Eipä tietenkään – eikä samoja virheitä kannata uudelleen tehdä, niitä työttömiä on vielä jäljellä ja pankkikriisin laskujakin vielä maksamatta. Silloin haukuttiin Ruotsin holtitonta taloudenpitoa, mutta Ruotsi selvisi pankkikriistään paljon halvemmalla ja työttömyys oli selvästi Suomea alemmalla tasolla – sehän osoitti nousemisen merkkejä vasta nyt porvarihallituksen aikana.
    Ja mitähän demarien ohjelmassa mahtoi tuolloin lukea, tuskin siellä uusliberalismista oli mitään?

  26. Syltty:
    >Yrittäjänä en näkisi perintöverotuksen olevan
    >mikään suuri este sukupolvenvaihdokselle. Kyllä
    >yritystoiminnan pitäisi aina tuottaa sen verran,
    >että sillä perintöverot saa kerran
    >kolmessakymmenessä vuodessa maksettua.

    Pitäisi ja pitäisi. Paljon pitäisi.

    Ihan huvittavana yksityiskohtana, Britannian vasemmiston medialippulaiva Guardian siirrettiin 1930-luvulla säätiön haltuun, koska perintöverot uhkasivat toiminnan jatkuvuutta.

    Pari vuotta sitten, 2008, toiminta siirrettiin taas säätiöltä osakeyhtiölle, koska muutoin säätiö olisi joutunut maksamaan huomattavia myyntivoittoveroja.

    Nyt sitten Guardian on voimakkaasti tukemassa UKUncut-kampanjaa, joka vastustaa menoleikkauksia, vaatii veronkiristyksiä ja arvostelee verosuunnittelua järjestämällä mielenosoituksia mielestään väärin toimineiden yhtiöiden tiloissa. Lehti siis vastustaa laillista verosuunnittelua, ei laitonta veronkiertoa. Vaikka koko lehden olemassaolo perustuu verosuunnitteluun.

    http://timworstall.com/2011/02/21/more-on-the-guardian-and-ukuncut/

  27. ”Pienen, vakavaraisen ja hyvin tuottavan perheyrityksen ostaminen, periminen tai lahjaksi saaminen voi olla suhteessa paljon kalliimpaa kuin pörssiyhtiön osakkeiden saaminen.”

    Tällaiset kommentit saavat vereni kiehumaan. Jos se on niin *****tin kallista saada tällainen LAHJA, ei kannata ottaa sitä vastaan.

    En ylipäätään ymmärrä, miksi yritys pitäisi voida periä tai saada lahjaksi paremmilla ehdoilla kuin muu omaisuus. Eiköhän parempi ole saada yritykselle uusi osaava omistaja kuin joku, jonka kompetenssi perustuu hedelmöittymiseen.

  28. Krtek:
    >En ylipäätään ymmärrä, miksi yritys pitäisi voida
    >periä tai saada lahjaksi paremmilla ehdoilla kuin
    >muu omaisuus.

    Yksi hyvä syy muuten on se, että perheyritysten työpaikat ovat pysyvämpiä, ja työntekijöiden mielestä parempia, kuin muut työpaikat. Jos siis halutaan laatua työelämään, kannattaa suosia ja edistää perheyrityksiä.

    (ei, minulla ei ole perheyritystä enkä työskentele sellaisessa.)

    1. Myös maatalousyrittäjien osalta sukupolvenvaihdosta on helpotettu monin tavoin. Yhtä hyvin voit kysyä, miksi maatalous olisi elinkeinona oikeutetumpi

  29. > Omakotitalotyömaa on niin helppo havaita, että verotarkastajakin sen löytää.

    Omakotitalotyömaa, tuo synnin pesä. Täällä kehäkolmosen ulkopuolella tuo on vähän niinkuin luontaista käyttäytymistä, itsekin olen ollut useammankin kaverin työmaalla kalja/makkara palkalla. Selitä siinä sitten Osmon verotarkastajalle että en oo ammattilainen, mitään en oo ottanu…

    Ja kyllähän tähän pitää saada taloyhtiötkin mukaan, haravointitalkoot pitää ratsata ja teettää hoitoyhtiöllä kun maksanee verotkin. Asukkaat voi katsella ikkunoista, ulos ei auta mennä, siellä vaanii tarkastaja. Solariumiin voi mennä jos aurinkoa haluaa.

    Ja eiköhän se Vanhanenkin nyt jotenkin siitä omakotitalon tekemisestä saada tuomiolle, kyllä se onnistuu kun vaan jaksetaan yrittää, vielä kerran.

    No lähti vähän lapasesta mutta ymmärsit varmaan pointin.

  30. SDP:n ja muidenkin puolueiden vaaliohjelmat on rakennettu epärealistiselle oletukselle kasvusta. Kahden miljardin vahvistamistarve ei riitä mihinkään, tarve on pikemminkin 6 miljardia.

    Tämänhetkinen talouskasvu on suurelta osin korjausliikettä pudotuksesta. Suomi on entistä globaalimmassa maailmassa. Ja globaalit näkymät ovat melkoisen epävarmat.

    Edellinen nousukausi perustui valtavalle lainanotolle. Vain pieni osa veloista on toistaiseksi siirtynyt yksityissektorilta veronmaksajien piikkiin. Uutena ilmiönä pankkien taseissa on hurjat määrät johdannaisriskejä. Koko järjestelmä toimii toistaiseksi keskuspankkien poikkeustoimien ja muiden tukijärjestelmien varassa.

    Talouskasvua ei voi enää rakentaa velan varaan. Negatiivista kurjistumispainetta syntyy velallisten yrittäessä maksaa velkojaan takaisin. Mitään erityistä, joka synnyttäisi voimakasta talouskasvua, ei ole nähtävissä. Työpaikkojen siirtyminen Aasiaan jatkuu.

    Mutta onhan niitä katteettomia vaalilupauksia ollut joka vaaleissa. Tosin nyt mittaluokka on huikea.

    Mutta varmaan pari viikkoa vaalien jälkeen feikkiohjelmat on unohdettu ja laskelmat ovat aivan toisenlaiset. Hallitusohjelmassa romutetaan hyvinvointivaltio ja päätetään eläkeiän nostosta.

  31. Ode: Ilman muuta kysynkin!

    Pekka Taipale: Omasta kokemuksestani olen kyllä sitä mieltä, että perheyritykset ne ovat inhottavimpia työpaikkoja ja yrittäjät kovin usein tosi inhottavia työnantajia. Joku on ”jumalan armosta” johtamassa hommaa, josta ei välttämättä tajua paljoakaan. Oma ja vieras menevät päässä ja paperilla sekaisin. Parhaassa tapauksessa pomo ei ole työpaikkakiusaaja, huonommassa sitä ei paikaltaan potki pois kukaan.

    Olen itse perheyrittäjä ja tämä ei tietenkään koske omaa yritystäni, joka on dynaaminen yritys, jossa ihmisiä kohdellaan hyvin.

  32. Yritykset toimivat yleensä kaikkein tehokkaimmin silloin, kun niillä on niukat ajat. Heti kun rahaa alkaa kertyä, alkaa tuhlaus. Paisutetaan organisaatiota ja tehdään tyhmiä yritysostoja. Mersuja alkaa kertyä autotallit pullolleen.

    Siksi on vain hyvä, että perintöverolla velkaannutetaan perheyritykset ajoittain. Pysyvät yritykset tehokkaina ja kilpailukykyisinä.

  33. Raimo K:
    ”Onhan se hienoa, että ei tarvitse maksaa veroa, kun myy omat osakkeensa itselleen velaksi – mutta tuleeko lisäarvoa?”

    Jos ymmärsin oikein, veroja holdingyhtiön perustamisen jälkeen kotiutetuista voitoista (käteisestä) ei siis tarvitse maksaa, ennen kuin koitutetut voitot ylittävät yhtiöön aikanaan siirretyn omaisuuden (osakkeiden) arvon.

    Onhan tuo iso etu.

  34. Raija Rissanen
    Pienen, vakavaraisen ja hyvin tuottavan perheyrityksen ostaminen, periminen tai lahjaksi saaminen voi olla suhteessa paljon kalliimpaa kuin pörssiyhtiön osakkeiden saaminen.

    Nokian 60 euron osakkeiden periminen teknokuplan aikana se vasta kallista onkin!

    Mutta jos firma tuottaa hyvin, miten ihmeessä voi olla minkäänlaisia hankaluuksia maksaa perintöveroa?

    Yritys voi jakaa ei-himeverotettuja osinkoja 9% matemaattisesta arvosta, joten jos firma tuottaa hyvin ja tase on kunnossa, yhden vuoden osingoista ei mene kuin vähän reilut puolet perintöverojen kuittaamiseen.

    Kun tätä verotasoa verrataan ihan mihin tahansa muuhun verotuksen tasoon, niin ei se ole kyllä paljoa koska kyse on kertaluontoinen vero, ei jokavuotinen. Siksi veronalennukset pitää ehdottomasti suunnata kaikenlaisiin tuloveroihin ja korotuksetkin mielummin muualle.

  35. Mielenkiintoista, että OS ei näe eroa Kokoomuksen ja SDP:n vero-ohjelmien välillä tulonjaon kannalta. Luulisi Matti Tuomalan et al. tutkimusten jo menneen sen verran perille, että jotain on tehtävä yritysten kasvua syrjivälle ja kaikkein suurituloisimpia suosivalle osinkoveromallillemme. Jopa Hetemäen paperissa listataan perusteellisesti siihen liittyvät ongelmat, mutta mitä tekee Kokoomus? Ehdottaa entistä anteliampaa osinkosysteemi ja haikailee avoir fiscalin perään.

  36. BRG
    Omakotitalotyömaa, tuo synnin pesä. Täällä kehäkolmosen ulkopuolella tuo on vähän niinkuin luontaista käyttäytymistä, itsekin olen ollut useammankin kaverin työmaalla kalja/makkara palkalla. Selitä siinä sitten Osmon verotarkastajalle että en oo ammattilainen, mitään en oo ottanu…

    No mitä olen kavereiden hartiapankkirakentamista seuranut, niin ei omakotitaloa edes voi rakentaa siten, että maksaa kaikki verot.

    MUTTA tästä tullaankin hauskaan asiaan: kyllä keskimääräinen kansalainen on hyvin huolestunut veronkierrosta ja haluaa harmaan talouden kuriin, kunnes lopulta alkaa itse rakentamaan. Silloin alv sekä muut verot iskevät täydellä voimalla. Tällöin penimuotoinen veronkierto, just se josta kaikki muut pitäisi hirttää munista kattoon, onkin yhtäkkiä täysin hyväksyttävää.

    Punikkikin voi haikailla kovemman progression, kovemman yhteisöveron ja kovemman osinkoveron perään. Voin luvata, että tästä firmasta ei puristeta enää senttiäkään ylimääräistä, tulen aivan varmasti täyttämään niin monta km-korvauslappua, että mahdolliset himoveronkorotukset nollautuvat.

    Mikäli verotuksen progressio nykyisestä jyrkkenee ja mikäli verotalkoisiin halutaan pääasiassa ainoastaan yrittäjät, niin kyllähän se on aivan selvä että veronkierto on siitä eteenpäin täysin hyväksyttävää ja jopa suotavaa. Joku tolkku se pitää olla mielivallassa ja himoverottamisessa ja kun tulee rajat vastaan, niin sitten ne tulevat.

    (perintöverolle ei ole niin väliä, en aio jättää sen takia kuolematta, mutta tuloveronkorotukset kyllä jätän aivan varmasti maksamatta, konsteja kyllä löytyy!)

  37. Kattavasti analysoitu, Osmo. Sen verran tuohon Espoo-asiaan voisin kommentoida, että metropolimme työssäkäyntialue käsittää pikemminkin 14 kuntaa, kuin 4 kuntaa.

    Mikäli pakkoliitos toteutuu neljän kunnan kohdalta, todennäköisesti vapaavuorelainen kerrostalopolitiikka ajaa kiihtyvällä tahdilla pientaloasujia ympäryskuntiin, jotka ovat tälläkin hetkellä vapaamatkustajia toisin kuin pk-seudun neljä kuntaa.

    Temaattinen ongelma on siinä, että neljän kunnan liitos nähdään ratkaisuna, vaikka ongelmat ja kysymykset ovat vähintäänkin epäselviä.

  38. Maatalousyritysten osalta sukupolvenvaihdoksen helpotukset perintö- ja lahjaverossa ovat samanlaiset kuin muillakin yrityksillä. Minusta niiden kanssa voi nykyisin elää. Poikkeuksena on, että puhtailla metsätalouteen keskittyvillä yrityksillä ei nykyisin ole näitä helpotuksia ollenkaan. Tämä estää tehokkasti metsään perustuvan yritystoiminnan siirtymisen seuraavalle sukupolvelle. Metsästä tulee silloin pelkkä harrastus ja sijoituskohde sukupolvenvaihdoksen jälkeen.

  39. Ode, onko demareiden ohjelma kokonaisuudessaan parempi kuin vihreiden? Menojen jäädytyksistä tai säästöistä et puhu mitään, vaikka ne ovat merkittävä osa ohjelmaa ja välttämättömyys jokaisen asiantuntijan mielestä. Eikä yksikään muu puolue ole uskaltanut niistä kirjata ohjelmiinsa yhtään mitään. Iso kuvahan on oikeudenmukaisuuden vahvistaminen todella vaikeiden päätösten aikana, minkä itsekin huomioit.

    Pisteet kuitenkin, siitä, että sinä luit (ilmeisesti, vaikka varallisuusvero kirjaus on virheellinen!) ohjelman ennen kommenointia, toisin kuin puheenjohtaja Sinnemäki.

    Ps. Kasvupolitiikan kirjauksistakin olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiäsi.

  40. 1. SDP:n talousohjelma on toistaiseksi ainoa, jossa on käytetty jotakin suhdannelaitoksen kasvuennustetta seuraavalle vaalikaudella, eikä revitty jotakin mukavaa kasvulukua hihasta. Tasapainotuksemme perustuu suoraan VM:n menokehitysennusteeseen sekä PT:n joulukuun 2010 suhdannekatsaukseen. Mistä vihreät, keskusta ja kokoomus ovat omat lukunsa ammentaneet?

    2. SDP:n talousohjelma on ainoa ohjelma, jossa lusikka otetaan kauniiseen käteen ja todetaan, että pelkillä veronkorotuksilla alijäämää ei voida purkaa. On pelkkää rehellisyyttä todeta, että tarvitaan myös menosäästöjä.

    3. SDP:n talousohjelma on ainoa ohjelma, jossa vero-osio menee nk. umpeen. 1,5 miljardia on itse asiassa alakanttinen arvio, jos katsoo kaikki esitykset läpi. Kevennyksiä on hyvin rajoitetusti, niistä keskeisin on perusvähennyksen nosto 3000 euroon, joka maksaa noin 200 miljoonaa ja jonka hinta on – toisin kuin Soininvaara kirjoittaa – huomioitu tuloverotuksen kokonaismuutoksessa (jossa mm. ansioiden korotuksen kompensointin jätetty pois).

    4. Eläketulojen verotuksella ei tietenkään esitetä eläketulovähennyksen poistoa. Sillä tarkoitetaan sitä, mitä kirjoitetaan, eli että eäketulojen verotusta suhteessa ansiotuloihin ei kiristetä (toisin kuin monet ekonomistit esittävät että tulisi tehdä).

    5. Teollisuuden sähköveron uudistaminen ei todellakan ole kopioitu maatalouden tuista, vaan Ruotsista, jossa teollisuudella ei ole sähköveroa, mutta jossa yritykset sitoutuvat tämän verovapauden vastineeksi energiatehokkuusinvestointisopimukseen. Vihreiden kannattaisi varmaan tutustua tähän malliin, sen verran tyhjää puhetta energiatehokkuudesta on tällä kaudella jo kuultu. SDP:n ohjelma kiihdyttää energiatehokkuusinvestointeja, ja samalla korjaa teollisuuden kilpailuvääristymän Saksaan ja Ruotsiin nähden.

    6. Listaamattomien yritysten verokohtelu on tällä hetkellä täysin epäneutraalia listattuihin verrattuna. Esim. Hetemäen ryhmä käsitteli tätä asiaa hyvin ja perusteellisesti, kannattaa tutustua. Demareiden malli on hyvin lähellä Hetemäen mallia yritysverotuksessa. Toistaiseksi emme löytäneet mahdollisuutta alentaa yhteisöverokantaa, se on toki iso ero muihin puolueisiin ja Hetemän esitykseen.

    7. Varallisuusveroa ei olla palauttamassa (ei löydy ohjelmastakaan), mutta olemassaolevien verojen kautta haluamme siirtää verotuksen painopistettä varallisuuteen ja pääomiin.

    8. Asuntotulojen korkovähennystä ei ole poistamassa yksikään toinenkaan puolue. On kuitenkin hyvä huomata, että monilla näyttää olevan asiasta kannanotto, joka mahdollistaa vähennykseen ”koskemisen”, näin myös SDP:llä.

  41. Hyvä, että joku vihreä on vihdoin kunnolla lukenut SDP:n ohjelman, eikä vain huutele fiilispohjalta kritiikkiä. On oikein, että yhteiskunnan kehittymisen vuoksi ollaan valmiita keskustelemaan erilaisista malleista.. eikun eihän tässä Oden tekstissä kannustettu keskusteluun, kun oli melkein joka sana suomimista. No, on luettu ainakin.

    Sinänsä mallien eroihin sen enempää kantaaottamatta (kansa varmaan valitsee huhtikuussa parhaan), mutta nyt vallassa oleva hallitus, Vihreät mukana, ovat tuottaneet neljän vuoden aikana valtion tulokseen 11 mrd. lisää alijäämää. Se tarkoittaa joka päivälle 7,5 miljoonan euron tappiota.

    Ja huomioiden sen, että Kokoomus haluaisi jatkaa samanlaista taloudenhoitoa verolinjoillaan ensi kaudella ja sen, että Vihreiden vero-ohjelma on täysin samansuuntainen Kokoomuksen kanssa, on tilanne absurdi: haluaako Vihreät olla viemässä Suomea yhä syvempään talousahdinkoon? AInakin tuossa ylempänä kommenttipalstalla Kokoomuksen kansanedustajat ovat taputtamassa Vihreitä veljiään selkään.

    Ainakin SDP on tarjonnut vaihtoehdon. Se on tottakai poliittinen vaihtoehto – veropäätökset ovat lähes poikkeuksetta poliittisia.

    Ja kansainvälisyydestä: SDP on osa kansainvälistä sd-liikettä ja kuten tähänkin asti, se tulee tekemään vaikutustyötä myös Suomen rajojen ulkopuoliseen veropolitiikkaan. Mielestäni on täysin typerää, nationalistista ja umpimielistä pyrkiä muodostamaan Suomesta maailman huippu ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Vaan tällaista vaihtoehtoa taitaa Vihreät edustaa?

    ”Nationalismi johtaa sotaan.” – F. Mitterand

    1. Vihreät mukana, ovat tuottaneet neljän vuoden aikana valtion tulokseen 11 mrd. lisää alijäämää.

      Kun demarit osaisivat vielä päättää, elvytettiinkö laman aikana liikaa vain liian vähän.

  42. Sdp:n Työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta lienee kattavin ohjelma, mitä yksikään puolue toistaiseksi on tarjonnut. Hyvä, että se on keskustelussa myös täällä. Rinnalla kannattaa pitää Keskustan tuoma ajatus siitä, että kasvu hoitaa kaiken ja kokoomuksen halu edelleen jatkaa veronalenneuksia ja tasaverokehitystä. Kunnon ohjelmiksi kummastakaan ei ole, mikä näkynee siinä, ettei niitä ole tässäkään blogissa anlysoitu! Eilisessä A-talkissahan se tuli hienosti esiin: muut hallituspuolueet ovat lähempänä Sdp:n linjauksia kuin valtiovaraonhiministeripuolueen, joka myös hallituskumppani.

    Omat ensikommenttini Sd-ohjelmaan ennen kuin lähdin viikokosi Sarajevoon olen kirjoittanut toisaalle (http://www.pilvitorsti.fi/pelastusohjelma/?p=2823). Suunta on minusta oikea, kritiikkiä esitin kahdesta:
    -asuntolainojen korkovähennysoikeus, voisi harkita poistoa niinkuin ilmeisesti Osmokin esittää, mutta eriteltävä kenties ensiasunnot jne
    -vielä selkeämpiä painotuksia liittyen tuloeroihin ja niiden nopean kasvun pysäyttämiseen (ja tarkastelukulmaksi ei siis kelpaa Jyrki Kataisen esittämä 2-4 vuotta!) , esim Jukka Pirttilän ja Matti Tuomaalan esittämää ajatusta tavoittetilasta 2015 tms
    Lisäksi kaipaisin vahvempaa kokonaisesitystä, tarinaa, kansalaisille siitä, miten talous toimii, miten poliittiset ratkaisut vaikuttavat, miksi tulojen ja menojen pitäminen tasapainossa tärkeää jne.

    Hiukan voi myös ihmetellä sitä, että vaikka kestävyysvajeesta on tehty laskelmia jo pitkään, emme ole saaneet hallitukselta mitään osviittaa siitä, että se olisi ryhtynyt toimenpiteisiin. Sen sijaan on pidetty kiinni eri taloustilanteessa tehdystä ohjelmasta. Missä on kestävyysvajeohjelma? Oletko Osmo samaa mieltä, että hallitus, joka ei hallitse on kummallinen? Ei voi olla toteamatta tähän, että Suomen kolmen oikeistovetoisen hallituksen jäljiltä joka kerta valtiontalous on ollut heikossa jamassa – niinkuin Osmo toteaa Paavo Lipposen hallitus tuli nimenomaan Esko Ahon hallituksen jälkeen ”laittamaan taloutta kuntoon” 1995. KAikkea eivät selitä suhdanteet.

    Kauan ennen puolueen ohjelmaa olen linjannut omat näkemykseni kestävyysvajeesta ja miten se hoidetaan:
    http://www.pilvitorsti.fi/pelastusohjelma/2010/12/22/kestavalla-talouspolitiikalla-vastuuta-tulevaisuuden-suomesta/

    Juhana Vartiaiselta kysyisin, millaisia keinoja vaikka Ruotsin esimerkkien valossa antaisit työllisyysasteen nostamisen keinoiksi? Ja toiseksi kestävyysvajeesta: miten suhtaudut jatkuvasti muuttumiin lukuihin osana tehtyjä ennusteita?

  43. Onni on, että Vihreiden esittämää arvonlisäveron kiristämistä kannattaa A-Studion tiedustelun mukaan vain kuusi prosenttia kansasta. Tälle tasolle taitaa jäädä myös Vihreiden vaalikannatus.

  44. Vihreillekin olennaista tuntuu nykyään olevan se, miten vähän veroja maksetaan ja mistä kaikesta mitäkin voidaan vähentää. Ympäristöveroja voidaan silti kiristää mielin määrin ja pienituloisten maksukyvystä viis.
    SDP:n talousohjelma on vastuullisin, mitä puolueet ovat esittäneet. Muita puolueita harmittaa, kun eivät joko osaa, tai ainakaan halua sanoa mitään suoraan. Kuka maksaa hyvinvointivaltion, vai halutaanko sitä enää ylläpitää? Tästä on kyse, ei naivista lausekikkailusta ilman todellisia vaihtoehtoja, johon Osmo Soininvaara tässä sortuu.

  45. Ville Kopra:

    6. Listaamattomien yritysten verokohtelu on tällä hetkellä täysin epäneutraalia listattuihin verrattuna. Esim. Hetemäen ryhmä käsitteli tätä asiaa hyvin ja perusteellisesti, kannattaa tutustua. Demareiden malli on hyvin lähellä Hetemäen mallia yritysverotuksessa.

    Minun lukemisellani demareiden talouspoliittisessa ohjelmassa ei puhuta sanaakaan osingoista (joissa listattujen ja listaamattomien yritysten verotus eroaa toisistaan). Kun ei puhuta mitään osingoista, ja Hetemäen ryhmän esityksestä poiketen ei haluta alentaa yhteisöveroa, on kyllä puppua sanoa, että SDP:n kanta yritysverotukseen olisi lähellä Hetemäen työryhmän esitystä.

  46. Timo Kontio:

    nyt vallassa oleva hallitus, Vihreät mukana, ovat tuottaneet neljän vuoden aikana valtion tulokseen 11 mrd. lisää alijäämää. Se tarkoittaa joka päivälle 7,5 miljoonan euron tappiota.

    Ainakin SDP on tarjonnut vaihtoehdon.

    Osmo:

    Talouskasvua taiotaan niin paljon, että loput kuusi miljardia tulevat sieltä.

    Jos oletamme, että perhevapaisiin menee keskimäärin vuosi ja työttömyysaste on 5%, pitäisi aloittaa todistus kourassa ja asevelvollisuus suoritettuna 20-vuotiaana.

    Teollisuuden vapauttaminen sähköverosta merkitsee huomattavaa tulonmenetystä. Kova kannanotto. Menetetty verotuotto on jäänyt kirjaamatta tuottolaskelmaan.

    nyt eivät yhtälöt mene umpeen.

    Vaihtoehdon mille? Ei ilmeisesti ainakaan mielettömälle velkaantumiselle?

  47. Mä en muuten tajua tätä vasemmiston viljelemää ajatusta, että verotuksen tehtävä on tuloerojen tasaus.

    Tarkottaako tämä siis sitä, että rikkaita kannattaa verottaa vaikka nämä verotuotot menis täysin hukkaan? (Ja joo tottakai niitä kannattaa mieluummin verottaa niin, että verotulot ei mene hukkaan, mutta jos vaihtoehtona on vaan verottaa niin, että verotulot menee hukkaan tai ei verottaa ollenkaan.)

    Jos näin, niin täähän on ihan hullua ja vastenmielistä puuhaa. Ei tuloeroilla oo niin suurta negatiivista vaikutusta ihmisten onnellisuuteen, että se kumois sen resurssien tuhoomisen.

    Muutenkin koko tuloerojen vaikutukset on niin älyttömän hataralla pohjalla, että en kyllä lähtis mitään politiikkaa suunnitteleen suuntaan enkä toiseen.

    (+ mikä siinä on, että demarit on menny niin pahasti ton Spirit Levelin halpaan!? Tai siis joo tietty se, että se sopii kun nenä päähän demarimaailmankuvaan, mutta jotain rajaa! Tosin hatunnoston arvoisesti Pilvi Torsti ei sekoita korrellaatiota ja kausalaatiota, vaikka antaa kyllä ymmärtää, että tuloerot on pahasta…)

  48. Elvytettiin väärin jakamalla veronekevennyksiä hehtaaripyssyllä.

  49. ”Kun demarit osaisivat vielä päättää, elvytettiinkö laman aikana liikaa vain liian vähän.”

    Alijäämä syntyi automaattisten vakauttajien ja rakenteellisten veronalennusten seurauksena, ei elvytyspolitiikasta. Asiaa käsiteltiin läpi vaalikauden mm. SDP:n vaihtoehtobudjeteissa. Kritiikkimme sai laajan tuen asiantuntijoiden piirissä, josta vain yksi poiminta seuraavassa:

    ”Oheisesta mallilaskelmasta käy ilmi, että ainakin lyhyellä aikavälillä julkisen (kulutus- ja investointi)kysynnän lisäys on
    verojen alentamista tehokkaampaa. Nykyisessä syvässä kysyntätaantumassa tämä ero vain korostuu. Verojen vaikutus tuotantoon on välillinen ja hitaasti voimaan tuleva. Sen vaikutus perustuu ostovoiman kasvuun ja palkkavaatimisten alentumiseen.
    Nykyisessä epävarmassa tilanteessa säästämisalttiuden nousu ja heikko työmarkkinatilanne, jossa palkkamaltti
    lisääntyy jo pelkästään taantuman syvenemisen vuoksi, vievät veroelvytyksen tehoa.” (PT:n suhdanne-ennuste 3.2.2009)

  50. Uskoakseni seuraavalla vuosikymmenellä SDP:n kannatus painuu alle 10%. En oikeastaan tiedä mihin SDP:tä enää tarvitaan. Köyhien etua he eivät ole vuosikymmeniin ajaneet. Heikko-osaisten asema on kiiinnostanut selvästi enemmän esimerkiksi Vihreitä ja Keskustaa. Työläisten asiat ovat jo varsin mallillaan, jopa niin hyvin, että kannattaa jo antaa äänensä porvareille.

    Heikko-osainen kaverini sanoi, että hän äänestää demareita, koska ne punaisina ajavat köyhien etuja. Pidin perusturvaa loppuikänsä nostavalle miekkoselle perusteellisen selonteon SDP:n harjoittamasta ”julmasta” reaalipolitiiikasta. Olen aika varma, ettei SDP:n laariin enää kilahda sitäkään ääntä.

    Jos persuilla on taloustieteen perusasiat osin hakusessa niin demareilla ne ovat aivan retuperällä.

  51. ”Muutenkin koko tuloerojen vaikutukset on niin älyttömän hataralla pohjalla, että en kyllä lähtis mitään politiikkaa suunnitteleen suuntaan enkä toiseen.”
    Egyptissä ja Tunisiassa näkyy tulos. Yleensäkin suurten tuloerojan maat ovat epävakaita ja päätyvät vuoroin eliitin dikdatuuriin vuoroin vallankumoukseen ja sekasortoon.

    Kohtuullisten tuloerojan maat pysyvät vakaina.

  52. ”Vaihtoehdon mille? Ei ilmeisesti ainakaan mielettömälle velkaantumiselle?”

    SDP ei ole ollut koskaan sellaisssa hallituksessa, joka on lisäjulkista nnyt merkittävästi velkaa .
    Nykyisestä velasta 90 % on porvarihallitusten ottamaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.