Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.2.2011

Esi­kau­pun­kia­luei­den renessanssi

Asias­ta kes­kus­tel­tiin pit­kään ja saim­me hyvän esit­te­lyn. Aineis­to löy­tyy pää­osin netis­tä. Esi­kau­pun­kia­luei­den – siis van­ho­jen lähiöi­den — kun­nos­tus on tär­keä asia. Täs­sä yhtey­des­sä on tar­koi­tus sijoit­taa van­han asu­ty­uk­sen lomaan myös uus­tuo­tan­toa. Tämän peli­sään­nöis­tä puhuim­me pit­kään ja sii­tä, miten asuk­kai­den hyväk­syn­tä saa­daan asial­le.  Kun talot tule­vat perus­kor­jaus­vai­hee­seen, täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen kaa­va­hyö­dyl­le voi olla yhtiöis­sä käyt­töä – ja lisä­ker­rok­sil­le. Poi­kit­tai­syh­teyk­sien — Joke­ri 1 ja Joke­ri 2 — raken­ta­mi­nen tulee muut­ta­maan esi­kau­pun­kia­luei­den luon­net­ta melkoisesti. 

Kes­kus­te­lun kulues­sa kysyin, pitäi­si­kö mei­dän kun­nioit­taa 60-luvun lähiöi­den suun­nit­te­li­joi­ta niin pal­jon, että kun nämä suun­nit­te­li­vat talot ker­ta­käyt­töi­sik­si ja puret­ta­vik­si 30–40 vuo­den kulut­tua, nou­dat­tai­sim­me hei­dän tah­to­aan ja pur­kai­sim­me. Syn­tyi vil­kas kes­kus­te­lu, jota en saa refe­roi­da, mut­ta sen päät­teek­si hyväk­syim­me yksi­mie­li­ses­ti puheen­joh­ta­jan muo­toi­le­man päätösponnen:

Esi­kau­pun­kien renes­sans­sin jat­ko­työs­sä teh­dään case-tar­kas­te­lu hyö­ty-kus­tan­nusar­vioi­neen, mis­sä sel­vi­te­tään vaih­toeh­to­na täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­le vali­koi­vaa nykyi­sen raken­nus­kan­nan kor­vaa­mis­ta uustuotannolla.

Kun kis­sa näin nau­kuu pöy­däl­lä, kir­joi­tan ajan sen sal­lies­sa asias­ta oman postauksen.

Sel­vi­tys Kruu­nu­vuo­ren öljy­säi­liöi­den käy­tös­tä ampumaurheiluun.

Sel­vi­tys pan­tiin pöy­däl­le, kos­ka kokouk­ses­ta pois kii­reh­ti­nyt Las­se Män­nis­tö sitä toivoi.

Muut asiat meni­vät sel­lai­se­naan ilman eri­tyis­tä raportoitavaa.

43 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.2.2011”

  1. Esi­kau­pun­kien renes­sans­sin jat­ko­työs­sä teh­dään case-tar­kas­te­lu hyö­ty-kus­tan­nusar­vioi­neen, mis­sä sel­vi­te­tään vaih­toeh­to­na täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­le vali­koi­vaa nykyi­sen raken­nus­kan­nan kor­vaa­mis­ta uustuotannolla.

    Puheen­joh­ta­jan­ne lie­nee var­si­nai­nen kir­jal­li­nen kyky. 

    Mitä tuos­sa nyt itse asias­sa sanotaan?

    1. Siih­nä sano­taan, että tut­kit­tai­siin, kan­nat­tai­si­ko van­hat beto­ni­ko­los­sit perus­kor­jauk­sen sijas­ta räjäyt­tää tuusannuuskaksi.

  2. Tule­vi­na vuo­si­na sel­lai­sia tapauk­sia var­mas­ti tulee eteen Hel­sin­gis­sä, jos­sa jou­du­taan arvioi­maan onko pur­ka­mi­nen ja uudis­ra­ken­ta­mi­nen perus­kor­jaus­ta kannattavampaa.

    Esim. Tapu­li­kau­pun­gin yhtey­des­sä käy­tiin tätä kes­kus­te­lua, pää­dyt­tiin kui­ten­kin peruskorjaukseen.

  3. Mit­kä ovat täl­lä het­kel­lä Rai­de-Joke­rin ja Joke­ri 2:tilanteet? Mil­loin tapah­tuu ja mitä, vai tapah­tuu­ko oikeas­ti yhtään mitään?

  4. Asuk­kaat / osak­kee­no­mist­jat pihal­le, kau­pun­ki lunas­tut­taa lunas­taa ton­tin raa­ka­maan hin­nal­la ja osak­kee­no­mis­ta­jat jou­tu­vat vie­lä pur­ka­maan talon omal­la kus­tan­nuk­sel­laan. Kau­pun­ki jär­jes­tää ton­tin hal­val­la puo­luet­ta lähel­lä ole­val­le raken­nus­liik­keel­le. Sadan neliön asun­non pak­ko­lu­nas­tus­hin­nal­la saa sit­ten mel­kein kym­me­nen neliö­tä uudesta?

    Samaan tyy­liin kuin espoos­sa pak­ko­lu­nas­ti­vat elä­ke­läis­pa­ris­kun­nan mökin ola­vi lou­kon lapin­mat­ko­ja kus­tan­ta­neel­le rakennusliikkeelle.

    Hom­ma voi­tai­siin naa­mioi­da vaik­ka­pa hyvää­tar­koit­ta­van näköi­sek­si huo­les­tu­mi­sek­si co2-pääs­töis­tä, jol­la veruk­keel­la mää­rät­täi­siin että van­ho­jen­kin raken­nus­ten pitää täyt­tää uuden raken­nuk­sen vaa­ti­muk­set aina jos taloa vähän­kin kor­ja­taan. Näin saa­daan remon­tis­ta jär­jet­tö­män kal­lis ja sen lisäk­si talo homeh­tu­maan asu­mis­kel­vot­to­mak­si alta aikayksikön.

    1. T:
      Hel­sin­ki ei ole Espoo. Jos joi­den­kin talo­jen pur­ka­mi­seen pää­dy­tään, se teh­dään taval­la, joka on asun­no­no­mis­ta­jil­le edul­lis­ta. Hehän jou­tui­si­vat muu­ten perus­kor­jaa­maan talon hin­taan, joka vas­taa lähes uuden raken­ta­mi­sen kustannuksia.

  5. Jos­sain näin las­kel­man, että 60-luvun talon räjäyt­tä­mi­nen ja tilal­le uuden raken­ta­mi­nen tuli­si talo­yh­tiöl­le kan­nat­ta­vam­mak­si 25 vuo­des­sa ver­rat­tu­na korjaamiseen.

    Mut­ta har­va talo­yh­tiö var­maan tuo­hon sil­ti lähtisi.

  6. Mä väit­täi­sin että yhtä­lö uusi asun­to asuk­kail­la samaan hin­taan kuin mitä van­han kor­jaa­mi­nen mak­sai­si pitäi­si toi­mia kun van­han oma­ko­ti­ta­lo­ton­tin tehol­la raken­net­tu ker­ros­ta­lo­tont­ti raken­ne­taan edes joten­kin jär­ke­väs­ti. Tähyi­li­sin ensim­mäi­se­nä Laa­ja­sa­loon, sem­min­kin kun saa­daan ne kiskot.

    Pet­te­ri, Joke­ri II on rahat ja ale­taan teh­dä kai pian, tosin tämän het­ki­sen suun­ni­tel­man mukaan Mal­mil­ta itään jää oma väy­lä odot­ta­maan toteu­tus­ta. Olen vähän skep­ti­nen sen suh­teen miten se pär­jää Kehä I ruuh­kis­sa. Se ei ole muu­ten ihan hal­paa lys­tiä se bus­si­väy­lä­kään, oli­si kiva tie­tää mikä se hin­tae­ro kun las­ke­taan lop­pu­reit­ti­kin pika­ra­tik­kaan on. Nyt ennus­te­tuil­la mat­kus­ta­ja­mää­ril­lä rai­teil­le ei ole mat­kus­ta­jia, mut­ta jos kehit­täi­siin maan­käyt­töä ja lisäk­si käy­tet­täi­siin samo­ja kis­ko­ja muil­le­kin lin­joil­le niin voi­si kannattaakin.

    Rai­de-Joke­ri taas on vaih­teek­si vähän muniin­pu­hal­te­lu­vai­hees­sa, han­ke­suun­ni­tel­ma jumit­taa jos­sain, voi­pi olla suun­nit­te­lu­re­surs­seis­ta kiin­ni. Lisäk­si Espoon rahat tai­taa palaa met­roon (Matin­ky­lään, Kiven­lah­des­ta puhu­mat­tak­kan), Kehä I kat­ta­mi­seen, Espoon kau­pun­ki­ra­taan, Kehä II teko­hen­gi­tyk­seen (se on nii­den oma kes­kus­ta­tun­ne­li, täy­sin talou­del­li­ses­ti toi­vo­ton han­ke joka ei vaan kuo­le pois kun toi­vo­taan toi­vo­taan)… Bus­si­jo­ke­rin lii­ken­nöin­ti jat­ke­taan sit­ten 2018 saak­ka sopi­musyis­tä, sii­hen men­nes­sä kai pitäi­si olla val­mis­ta, eli vie­lä seit­se­män vuot­ta bus­se­ja kol­men minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä eli kol­me jonos­sa kym­me­nen minuu­tin välein.

    Alan kal­lis­tua sil­le kan­nal­le että teh­dään se nyt vaan Hel­sin­gis­sä ensin, Pitä­jän­mä­ki — Itis. Tuol­la välil­lä on isoim­mat mat­kus­ta­ja­mää­rät ja toi­saal­ta se Espoon osuus on kal­lis tun­ne­leis­ta joh­tuen. Samal­la voi­si miet­tiä Viik­ki — Pasi­la — Mei­lah­ti sekä Huo­pa­lah­ti — Munk­ki­vuo­ri — Kamp­pi — Puna­vuo­ri tuo­hon liit­tyen joko maan pääl­lä tai osit­tain alla. Kum­mas­sa­kin on puolensa.

    Sinän­sä kor­pi­ra­dat on ongel­mal­li­sia, eli maan­käyt­tö tähän pitäi­si saa­da mukaan.

  7. Jaa­has, että Hel­sin­gin kau­pun­kia alet­tai­siin suun­nit­te­le­maan koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti ja jär­ke­väs­ti. Nos­tan mal­jan lau­ta­kun­nal­le. Toi­sen nos­tan kun ensim­mäi­nen kaa­va, jos­sa lähiö­ta­lo­ja pure­taan, hyväksytään.

    Ampu­ma­ra­das­ta, vai­kea sanoa kun ei kuvis­ta saa kun­nol­la sel­vää tun­ne­lien muo­dois­ta, ylä­mä­keen tai ala­mä­keen ampu­mi­nen ei hait­taa jos osaa ottaa huo­mioon osu­ma­pis­teen “nouse­mi­sen” ver­rat­tu­na tasa­maa­han, kor­keus näyt­täi­si riit­tä­vän kyl­lä mai­nios­ti sato­jen­met­rien radal­lek­kin. Toi­vot­ta­vas­ti jat­ko­sel­vi­tyk­seen ote­taan muu­ta­ma maal­lik­koe­dus­ta­ja eri ampu­ma­la­jien har­ras­ta­jis­ta rii­te­le­mään kes­ke­nään, jot­ta lau­ta­kun­ta saa kat­ta­van näke­myk­sen asiaan.

    Saat­tai­si jopa olla että tun­ne­lit sai­si pel­käl­lä ilman­vaih­dol­la ampu­ma­pai­koil­le, ilman kal­lii­ta puh­dis­tuk­sia, riit­tä­vän ter­veel­li­sek­si viet­tää muu­ta­man tun­nin. Toi­saal­ta jos radat sin­ne saa­daan, ampu­jat tuli­si­vat käyt­tä­mään nii­tä ter­vey­ten­sä uhal­la­kin. Kuten allekirjoittanut.

  8. Pie­ni tarkennus.

    60-luvun raken­nus­kan­ta on vie­lä pää­osin säi­lyt­tä­mi­sen arvois­ta ja korjauskelpoisia.
    Dra­maat­ti­nen kään­ne huo­nom­paan tapah­tui 70-luvul­la, kun ryh­dyt­tiin raken­ta­maan tasa­kat­toi­sia ns. täy­se­le­ment­ti­ta­lo­ja, jois­sa myös jul­ki­si­vut ovat beto­nie­le­ment­te­jä, usein 3‑kerroksisia jot­ta väl­tyt­tiin myös his­sien rakentamiseslta.

    Suo­sit­te­len case-tar­kas­te­luun esim aluet­ta Oulun­ky­län Pato­la, Hirsipadontie.

    Koh­ta­lai­sen hyvä sijain­ti, uusi kaa­va ja uudet talot koko alu­eel­le, lop­pu­tu­los on aivan sel­vä ilman sen tar­kem­paa case-tarkasteluakin.

  9. Uudel­la kaa­val­la voi­daan myös miet­tiä aluet­ta nyky­ajan vaa­ti­mus­ten ja raken­nus­ta­po­jen mukaan. Täl­löin huk­ka­maa­ta (esim. avo­park­ki­pai­kat) voi­daan saa­da parem­paan­kin käyt­töön, jol­loin van­ho­jen talo­jen pur­ka­jia voi­daan hyvi­tel­lä ton­tin raken­nusoi­keut­ta korot­ta­mal­la. Toki sama voi­daan teh­dä myös ker­rok­sia lisää­mäl­lä. Näin kaik­ki voit­tai­si­vat: laa­duk­kaam­mat asun­not, nätim­pi ympä­ris­tö ja suu­rem­pi asukastiheys.

  10. Jos­sain näin las­kel­man, että 60-luvun talon räjäyt­tä­mi­nen ja tilal­le uuden raken­ta­mi­nen tuli­si talo­yh­tiöl­le kan­nat­ta­vam­mak­si 25 vuo­des­sa ver­rat­tu­na korjaamiseen.”

    Johan nykyis­ten put­ki­re­mont­tien mak­suai­ka on nyky­ään 25v. Mitäs tuol­lai­sen uuden ker­ros­ta­lon raken­ta­mi­nen omal­le ton­til­le mak­sai­si neliöl­tä, mukaan las­ke­taan van­han purku?

  11. Huh, onpas visiot! Ei sen puo­leen, en minä 70-luku­lai­sia kaipaisi. 

    Entäs 50-luku­lai­set? Eikö 40-luvun lii­to­sa­luei­den 50-luku­lai­set raken­nuk­set ja kaa­vat ole jos­sain suojeltujakin?

  12. Ad T.

    Tuo ker­ros­ta­lo­ton­tin pak­ko­lu­nas­ta­mi­nen uuden ker­ros­ta­lon raken­ta­mis­ta var­ten ei oikein ole mah­dol­lis­ta nyky­la­kien nojal­la. Omis­tus­tont­tia ei her­käs­ti saa omis­ta­jal­ta pois.

    Sen sijaan vuo­kra­ton­tin lunas­ta­mi­nen on help­poa ja sel­vää. Kau­pun­gil­la ei ole mitään vel­vol­li­suut­ta jat­kaa vuo­kra­so­pi­muk­sia. Sil­loin hom­ma menee juu­ri niin kuin kuva­sit. Ne, jot­ka ovat vuo­kra­ton­til­la ole­vas­ta talos­ta asun­non osta­neet, ovat ostaes­saan olleet tie­toi­sia sii­tä, että asun­to-oy voi jou­tua hää­de­tyk­si vuo­kra­ton­til­taan sopi­muk­sen päät­tyes­sä. Oma­pa on asian­sa, kun meni­vät, pöl­jät, mak­sa­maan omis­tusa­sun­non hin­nan vuokra-asunnosta.

    Tämä kuvaa­ma­si elä­ke­läis­pa­ris­kun­nan tapaus on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten kaa­va-asiois­sa on olta­va tark­ka­na. Paris­kun­ta antoi suos­tu­muk­sen­sa pihan­sa liit­tä­mi­seen suu­rem­paan tont­tiin. Eivät vali­tet­ta­vas­ti tajun­neet, että isom­man osuu­den omis­ta­jal­la on lunas­tusoi­keus. Täs­sä on taas ope­tus: älä kos­kaan alle­kir­joi­ta, jos et ymmärrä.

  13. Kai mei­dän 55–80 ‑vuo­tiai­den lähiö­asuk­kai­den pitää nyt sit­ten vetää itsem­me hir­teen ja teh­dä tilaa uusil­le asuk­kail­le, kos­ka meil­lä ei ole enää aikaa eikä varaa ostaa uusik­si omia asuntojamme. 

    Me olem­me ihan itse jo mak­sa­neet asun­tom­me pie­nis­tä tulois­tam­me ilman mitään yhteis­kun­nan suo­mia tukia, esim. päivähoito‑, kodinhoito‑, ham­mas­hoi­to, kou­lu­tus. Kaik­ki piti mak­saa ihan omas­ta pus­sis­ta. Samoin olem­me mak­sa­neet vii­me vuo­si­na talo­jem­me julkisivu‑, katto‑, piha- ja mones­ti myös putkiremontit.

    Suo­men hyvä­osai­sim­mat yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jät ja ‑suun­nit­te­li­jat ovat otta­neet mei­dän asui­na­lu­eem­me sil­mä­ti­kuk­seen. Nyt on saa­ta­va van­ha suo­ma­lai­nen rupusak­ki pois hyvien lii­ken­neyh­teyk­sen var­rel­la ole­vis­ta lähiöis­tä. Sin­ne on saa­ta­va uusia asuk­kai­ta, mie­lui­ten hyvä­tu­loi­sia, mut­ta joil­le­kin alueil­le käy var­maan­kin myös “uus­suo­ma­lai­set”. Näin­hän kävi esi­mer­kik­si kun Kivik­ko raken­net­tiin, siel­lä on muka­va pais­ta­tel­la päi­vää, kun suo­ma­lai­nen rupusak­ki mak­saa verois­saan uusil­le asuk­kail­le täy­den yllä­pi­don, itse tin­kien kai­kes­ta. Ja kai­ken huip­pu­na, rupusa­kin pitäi­si nyt sit­ten luo­pua OMASTA KODISTAAN tai mak­saa se uudes­taan. Voi hyvä ihme, miten on härs­kiä toi­min­taa, joka on ver­hot­tu muka alu­een kehittämiseksi. 

    Täy­tyy sanoa, että kyl­lä on kum­mak­si men­nyt maa­il­ma: suo­ma­lai­sen pahin uhka on toi­nen suo­ma­lai­nen, vah­vem­pi ja vai­ku­tus­val­tai­sem­pi vie vaik­ka sil­män hei­kom­pio­sai­sen päästä.

  14. Hyvä­nen aika. Täs­sä on nyt kysy­mys sii­tä että KSV tekee las­kel­man ja esi­merk­ki kaa­van, las­kut­ta­mat­ta sii­tä euroa­kaan, sii­tä mitäs jos raken­net­tai­siin koko tont­ti uusik­si ja mitäs se tar­kot­tai­si talou­del­li­ses­ti. Jos ja kun se on hou­kut­te­le­vaa talou­del­li­ses­ti­kin niin var­maan kiin­nos­tus­ta löy­tyy. Ei täs­sä nyt kukaan ole heit­tä­mäs­sä mum­mu­ja pakkaseen!

  15. Ne, jot­ka ovat vuo­kra­ton­til­la ole­vas­ta talos­ta asun­non osta­neet, ovat ostaes­saan olleet tie­toi­sia sii­tä, että asun­to-oy voi jou­tua hää­de­tyk­si vuo­kra­ton­til­taan sopi­muk­sen päät­tyes­sä. Oma­pa on asian­sa, kun meni­vät, pöl­jät, mak­sa­maan omis­tusa­sun­non hin­nan vuokra-asunnosta.”

    Tämä sitaat­ti kuvaa hyvin maam­me elii­tin asen­net­ta vähä­va­rai­sem­pia kohtaan. 

    Mitä­pä jos minä­kin alkai­sin mää­räil­lä tois­ten elä­mäs­tä: en halua mak­saa tei­dän vai­mo­jen­ne hedel­möi­tys­hoi­to­ja, kos­ka ovat itse olleet niin h.….n höl­mö­jä että ovat ensin syö­neet 25 v e‑pillereitä ja sit­ten neli­kymp­pi­si­nä alka­vat itkeä saa­mat­to­mien las­ten perään.

    1. Tuo ker­ros­ta­lon menet5täminen maan vuo­kra­oi­keu­den pää­tyt­tyä on silk­kaa mie­li­ku­vi­tus­ta. Mis­sä­hän näin on toi­mit­tu? Myös omis­tus­tont­ti voi­daan lunas­taa vaik­ka tien­poh­jak­si. Raken­nuk­sis­ta saa täy­den korvauksen.

  16. T: käsi­tyk­se­si Förs­tien tari­nas­ta on kovin ennak­ko­luu­loi­nen, ja perus­tuu ilmei­ses­ti MOT-ohjel­maan. Sen sur­na­lis­ti­seen toi­min­ta­ta­paan ei todel­la­kaan kan­na­ta luottaa.

    Kan­nat­taa lukea tämä, hie­man tasa­pai­noi­sem­pi kuvaus:
    http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk208/mk208_1125_mk.pdf

  17. TPi:

    Mitä­pä jos minä­kin alkai­sin mää­räil­lä tois­ten elä­mäs­tä: en halua mak­saa tei­dän vai­mo­jen­ne hedel­möi­tys­hoi­to­ja, kos­ka ovat itse olleet niin h…..n höl­mö­jä että ovat ensin syö­neet 25 v e‑pillereitä ja sit­ten neli­kymp­pi­si­nä alka­vat itkeä saa­mat­to­mien las­ten perään.

    häh? Etkös sinä täs­sä just mää­räi­lis omas­ta elämästäs?

    Ja eiks tää nyt oo koko­nai­suu­te­na ihan äly­tön­tä, jos mä omis­tan jon­kun auton­ro­mun, joka on jos­kus ollu arvo­kas, mut­ta nyt täys susi, niin eihän se nyt tar­ko­ta, että mul­la olis oikeus veron­mak­sa­jien rahoil­la saa­da uus auto.

  18. Mum­mu voi kyl­lä jou­tua pak­ka­seen, jos talo menee remont­tiin ja remon­tin hin­ta on 1000 €/neliö.”

    Tuos­sa­han on hyvä kus­tan­nus­las­kel­ma. Talot räjäy­te­tään ja raken­nusl­liik­keil­le tar­jous­pyyn­nöt uusis­ta hin­taan 1000 euroa/neliö. Muu­ten remontoidaan.

    1. Kjr
      Ei se ole noin ytksinkertaista.
      Jos talot räjäy­te­tään, tilal­le voi raken­taa kak­si taloa, jois­sa on PALJON parem­mat asunnot.

  19. Enpä usko, Osmo, että ker­ros­ta­lo­tont­tia on mis­sään kau­pun­ki lunas­ta­nut itsel­leen vuo­kra-ajan päät­tyes­sä. Sen sijaan Oulun Top­pi­lan kau­pun­gin­osas­sa Oulun kau­pun­ki kiel­täy­tyi jat­ka­mas­ta oma­ko­ti­ta­lo­jen (ajan kie­len­käy­tön mukaan huvi­loi­den) vuo­kra­so­pi­muk­sia, jol­loin asuk­kaat menet­ti­vät kotin­sa lähes kor­vauk­set­ta. Tilal­le raken­net­tiin eräs Oulun rumim­mis­ta lähiöis­tä. Näin siis 1960-luvul­la. Sil­loin­kin ole­mas­sa ollut­ta raken­nus­kan­taa luon­neh­dit­tiin purkukelpoiseksi.

    Vaik­ka pidät­kin kau­pun­gin vuo­kra­so­pi­mus­ten uusin­taa itses­tään­sel­vyy­te­nä, on tähän vain poliit­ti­nen pak­ko. Vuo­kra­ton­til­la asu­val­la ei ole juu­ri mitään oikeuk­sia vuo­kra-ajan lopus­sa. Ainoa oikeus on saa­da talos­ta sen tek­ni­sen arvon eli romun hin­nan mukai­nen kor­vaus. Jos kau­pun­gi­ni­sät sat­tu­vat ole­maan pahal­la pääl­lä, len­tää vuo­kra­lai­nen han­keen. Tämä vain ei näy vuo­kra­ton­til­la sei­so­vien talo­jen hinnoissa.

  20. Rai­de-Joke­ri taas on vaih­teek­si vähän muniinpuhalteluvaiheessa 

    Eiku oikeaop­pi­nen ter­mi on ‘case-tar­kas­te­lu’. Ei kui­ten­kaan sen­tään ‘tea­bag­ging’.

  21. Sanoi­sin pikem­min­kin että ker­ros­ne­liöi­nä kol­me ker­taa van­han talon ver­ran, ne talot on usein sekä mata­lia että har­vas­sa. Siis sem­moi­sel­la nykyi­sel­lä nor­maa­li­ra­ken­ta­mi­se­la. Jol­lain van­han kort­te­li­kau­pun­gin tehok­kuu­del­la sit­ten ker­ta­luok­ka enemmän.

  22. Sinul­le Art­tu­ri B

    Me emme ole pyy­tä­mäs­sä yhtään mitään yhteis­kun­nal­ta. Me haluam­me vain asua omis­sa LÄHIÖKODEISSAMME rau­has­sa sii­hen asti kun­nes vuo­kra­so­pi­mus päät­tyy, kat­so­taan sit­ten mitä tapahtuu.

    On mie­len­kiin­tois­ta, että esi­mer­kik­si Käpy­län ja Kum­pu­lan puu­ta­lo­ja pide­tään nyky­ään hie­noi­na. 60 ja 70-luvul­la nii­tä oltiin pur­ka­mas­sa huo­non kun­non takia. Muis­tan itse­kin tuon ajan, talot hai­si­vat yököt­tä­väl­tä homeel­ta ja lahol­ta puul­ta kym­me­nen met­rin pää­hän. Ne, jot­ka sil­loin ajoi­vat ko. talo­jen pur­kua, tai­si­vat teh­dä erään­lais­ta “isän­mur­haa”. Ja tun­tuu, että nyt on käyn­nis­sä saman­lai­nen “isän­mur­ha”. Omien van­hem­pien asut­ta­mat lähiöt ovat kama­lia, mut­ta toi­saal­ta iso­van­hem­pien raken­ta­mia, nyt jo pur­ku­kun­toi­sia, rin­ta­ma­mies­ta­lo­ja pide­tään aivan iha­ni­na. Ihmeellistä?

    Kau­neus on kat­so­jan sil­mäs­sä sano­taan. Suo­ta­koon siis mei­dän säi­lyt­tää lähiöm­me oma­lei­mai­si­na vih­rei­nä ja väl­jäs­ti raken­net­tui­na aikan­sa tuot­tei­na. Emme halua tän­ne mitään ahtaas­ti raken­net­tua Ras­ti­laa, mis­sä luon­to on tuhot­tu talo­jen välis­tä täy­sin. Ja kyl­lä me muu­ten ne talo­jem­me remon­tit edel­leen mak­sel­laan ihan omas­ta pus­sis­ta, emme tar­vit­se sii­hen sinun emme­kä mui­den veron­mak­sa­jien rahaa.

    PS. Raken­taa nyt jo ihmees­sä sin­ne Sipool­ta vie­dyl­le alu­eel­le. Sin­ne­hän voi raken­taa vaik­ka 50-ker­rok­si­sia talo­ja kiin­ni toi­siin­sa, tulee käy­tet­tyä kaik­ki tont­ti­maa tehokkaasti.

  23. Ei tosi­aan ole ihan yksin­ker­tais­ta. Jos ton­til­la ole­va raken­nus räjäy­te­tään, niin tilal­le voi­daan raken­taa kak­si taloa, kuten Osmo sanoo. Jos taas alu­eel­la suu­ri osa raken­nuk­sis­ta räjäy­te­tään ja tiet­kin pis­te­tään tar­vit­taes­sa uusik­si voi­daan raken­nuk­sia ja asun­to­ja raken­taa nelin­ker­tai­nen mää­rä nykyi­seen verrattuna.

  24. Lähin­ta­lon erin­omai­nen omi­nai­suus voi olla suh­teet­to­man edul­li­nen hin­ta. Mai­ni­tut Oulun­ky­län Pato­lan talot sijait­se­vat pai­kal­la, jon­ka veroi­seen ei kes­ki­tu­loi­sel­la per­heel­li­sel­läil­man perit­tyä rahaa ole mitään mah­dol­li­suuk­sia. Kadun toi­sel­la puo­lel­la vas­taa­vat van­hat talot ovat jo kal­lii­ta ja uudet hin­noil­taan tavoit­ta­mat­to­mia. Pato­las­sa asu­nee­na tie­dän, että käyt­tö­ar­vo tai hinta/laatusuhde on siel­lä Hel­sin­gin parhaita.

    Se on sama kuin autois­sa. Mei­dän vm 97 ope­lin arvo on 10% uuden arvos­ta. Autoi­lu hyvä­kun­toi­sel­la van­hal­la tulee pal­jon hal­vem­mak­si, vaik­ka sta­tuk­ses­ta ja tur­val­li­suu­des­ta jou­tuu­kin tinkimään.

  25. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen kirjoitti:

    Ne, jot­ka ovat vuo­kra­ton­til­la ole­vas­ta talos­ta asun­non osta­neet, ovat ostaes­saan olleet tie­toi­sia sii­tä, että asun­to-oy voi jou­tua hää­de­tyk­si vuo­kra­ton­til­taan sopi­muk­sen päät­tyes­sä. Oma­pa on asian­sa, kun meni­vät, pöl­jät, mak­sa­maan omis­tusa­sun­non hin­nan vuokra-asunnosta. 

    Teto­si on vää­rä. Voi­mas­sao­le­vas­sa maan­vuo­kra­lais­sa vuo­del­ta ‑66 sano­taan hyvin yksi­se­lit­tei­ses­ti, että asuin­ra­ken­nuk­set ja muu­kin vas­taa­va pitää lunas­taa käy­pään arvoon.

    Maan­vuo­kra­la­ki, 34 §

    Kun vuo­kra­suh­de päät­tyy, on vuo­kra­nan­ta­ja, jol­lei täs­sä lais­sa toi­sin sää­de­tä, vel­vol­li­nen suo­rit­ta­maan lunas­tuk­sen ton­til­la ole­vis­ta raken­nuk­sis­ta, puis­ta ja pen­sais­ta sekä pysy­vään käyt­töön tar­koi­te­tuis­ta lait­teis­ta ja lai­tok­sis­ta, mit­kä vuo­kra­suh­teen päät­tyes­sä siir­ty­vät hänen omistukseensa.

    Lunas­tus­vel­vol­li­suus ei käsi­tä ilmei­siä ylel­li­syys­lait­tei­ta eikä lait­tei­ta tai lai­tok­sia, joi­ta on käy­tet­ty muu­hun kuin vuo­kra­so­pi­muk­sen tarkoitukseen.

    Lunas­tus­ta suo­ri­te­taan se mää­rä, mihin lunas­tet­ta­va omai­suus vuo­kra­suh­teen päät­ty­mi­sen ajan­koh­ta paik­ka­kun­nal­la käy­vän hin­nan mukaan arvioi­daan sii­nä kun­nos­sa mis­sä se sil­loin on. Jos raken­nuk­sia, lait­tei­ta ja lai­tok­sia voi­daan edel­leen käyt­tää enti­seen tar­koi­tuk­seen­sa, on arvioin­nis­sa lisäk­si otet­ta­va huo­mioon nii­den tuotto.

    Muu sopi­museh­to on mitätön. 

    Top­pi­laa lunas­tet­taes­sa on saat­ta­nut olla voi­mas­sa aiem­pi laki, jos­ta en mitään tie­dä. Ja sii­hen aikaan muu­ten­kin raken­nus­liik­kei­den suh­mu­roin­ti oli nyky­mit­ta­puul­la pöy­ris­tyt­tä­vää, eli lain hen­keä tai kir­jain­ta ei ole miten­kään vält­tä­mät­tä noudattetu.

    Uudem­pi, ja siten ehkä rele­van­tim­pi, esi­merk­ki on Ala­ki­ven­tien talot Myl­ly­pu­ros­sa. Omis­tus­ta­lon asun­nois­ta mak­set­tiin ymmär­tääk­se­ni aivan käy­pä hin­ta, ja rii­taa oli lähin­nä sii­tä, pitää­kö pak­ko­muu­tos­ta ja/tai aiem­mis­ta hai­tois­ta mak­saa erik­seen korvausta.

    Tuos­ta lain mai­nin­nas­ta “ylel­li­syys­lait­teis­ta” olen kuul­lut sel­lai­sen tul­kin­nan, että asuin­ra­ken­nuk­set kor­va­taan, mut­ta mök­ke­jä ei. En tie­dä pitää­kö paik­kan­sa, mut­ta kan­nat­taa sel­vit­tää, jos har­kit­set­te mökin ostoa vaik­ka Kivinokasta.

  26. Ode

    Kjr
    Ei se ole noin ytksinkertaista.
    Jos talot räjäy­te­tään, tilal­le voi raken­taa kak­si taloa, jois­sa on PALJON parem­mat asunnot.”

    Saa­daan­ko ja mis­sä saa­daan? 60–70-lukujen rakent­mai­se­lel oli omi­nais­ta väl­jyys, kos­ka sijoit­te­lu luon­non­mai­se­maan oli oleel­li­nen osa ark­ki­teh­to­nis­ta ajattelua. 

    Toi­nen näkö­koh­ta on seu­raa­va. Van­han huo­neis­ton arvo sel­lai­sel­la jär­keävn hin­tai­sel­la alu­eel­la on n 2000 e/m2, josat raken­nusoi­keu­den arvo on 1000 e/m2. Peru­kor­jaus mak­saa, riiup­puen taos­ta ja tavoit­tees­ta 600‑1000 e/m2. Talon pur­ka­mien ei ole ilmais­ta eikä uuden hal­paa. Joten vält­tä­mät­tä oden las­kel­ma ei oikein onnistu. 

    Muu­ten­ka­na en ole hir­veän innos­tu­nut kau­pun­gint iivs­tä­mi­ses­tä. Tulee lii­kaa mie­lee­ni nuo­ruu­den hai­rah­duk­sem­me eli Helsinki-Liike. 

    Mie­ti­nain seu­raa­vaa, jos halu­taan iso­lal teh­däl­lä tii­vis­tä: Unoh­de­taan Pasi­lan pil­ven­piir­tä­jät. Sel­lai­sia löy­tyy joka ainoas­ta mil­joo­nan asuk­kaan tup­pu­ky­läs­tä Taka-Kii­nas­sa.- Raken­ne­taan zil­joo­nal­la eurol­la Pasi­lan pääl­le k a k s i beto­ni­kant­ta, toi­sen alle juna­lii­ken­ne, toi­sen alel os auto­lii­ken­tees­tä, auto­hal­le­ja., varat­so­ti­lo­ja jne. Pääl­le sai­si uuden Töö­lön, ja teh­dään se sit­ten val­miik­si 7- tai kah­dek­san­ker­rok­si­sek­si, so ulla­koil­le val­miik­si asunnot.

    Tun­ne Kum­pu­laa. Se oli 25 vuot­ta sit­ten hyvin pla­jon asu­ma-aluet­ta. Nyt se vähi­tel­len raken­net­tu kau­niik­si puu­tar­ha­ka­pun­gik­si. Joku oli­si sano­nut Limin­gan­tien talois­ta että oli­si kan­nat­ta­nut purkaa.

  27. On se hyvä, että nyt sel­vi­si, mitä on olla oikea vih­reä. Lähiöi­den van­hat talot nurin ja uut­ta tilal­le. Asun­to­jen omis­ta­jis­ta var­sin­kin vuo­kra­ton­teil­la ei nyt oo kovin väliä, eihän ne kui­ten­kaan vih­rei­tä äänes­tä, Tosin nil­lä ehkä on vie­lä äänes­ty­si­käi­siä jäl­ke­läi­siä, jot­ka voi­vat vaa­leis­sa osoit­taa mieltään.Kiitos vaan, nyt tie­dän var­mas­ti, kei­tä en taa­tus­ti äänes­tä mihin­kään jul­ki­seen tehtävään.
    Ei ihme, että per­su­jen kan­na­tus nousee. Saat­taa­pi tul­la huh­ti­kuus­sa aika yllätys.

  28. Vil­le T: “Se on sama kuin autois­sa. Mei­dän vm 97 ope­lin arvo on 10% uuden arvos­ta. Autoi­lu hyvä­kun­toi­sel­la van­hal­la tulee pal­jon hal­vem­mak­si, vaik­ka sta­tuk­ses­ta ja tur­val­li­suu­des­ta jou­tuu­kin tinkimään.”

    Kuu­los­taa sil­tä, että saat auto­tu­loa, joka oli­si pikim­mi­ten verol­le pantava.

  29. Kan­na­tan pur­ku­vaih­toeh­toa. Asuk­kail­le hyvi­tet­tä­köön lisä­ra­ken­nusoi­keu­des­ta mää­rä, joka vas­taa van­han talon totaa­li­sen perus­kor­jaa­mi­sen hin­taa lisät­ty­nä tie­ten­kin pie­nel­lä marginaalilla. 

    Fik­sus­ti tuo lie­nee kui­ten­kin toteu­tet­ta­vis­sa ainoas­taan, jos se kos­ki­si ker­ral­la hive­nen suu­rem­pia aluei­ta. Sil­loin pitäi­si suun­nit­te­li­joi­den taas olla ajois­sa liikkeellä. 

    Suo­sik­kieh­dok­kaa­ni kor­vat­ta­vak­si uudis­tuo­tan­nol­la on Sil­ta­mä­ki. Laa­ja alue täy­sin homo­gee­nis­ta raken­nus­kan­taa, joka on juu­ri saa­vut­ta­mas­sa (ellei aloi­tet­tu jo?) perus­kor­jausiän. Talon sijait­se­vat pai­koin mel­ko väl­jäs­ti ja ovat pahim­mil­laan ainoas­taan 2‑kerroksisia kerrostaloja.

  30. Tämä on nyt ihan käsit­tä­mä­tön­tä hysteriaa.

    Art­tu­ri, kukaan jär­ke­vä täys­päi­nen ihmi­nen jol­la on mitään val­lan­tyn­kää­kään ei ole ehdot­ta­mas­sa että lunas­te­taan nimel­li­seen hin­taan vuo­kra­ton­teil­la ole­via ker­ros­ta­lo­ja jot­ka sit­ten asuk­kai­den ihmis­muu­ris­sa itkies­sä räjäy­te­tään ilkeän gryn­de­rin nau­raes­sa mat­kal­la pank­kiin. Tuo on sekä poliit­ti­ses­ti että juri­di­ses­ti mah­do­ton­ta, se että onko se jos­tain omis­tusoi­keu­del­lis­ta näkö­kul­mis­ta oikein vai vää­rin on irre­le­vant­tia jos se on mah­do­ton­ta. Se että joku on oikein impli­koi että se on mahdollista.

    TPi, mikä ihmeen ongel­ma sii­nä on jos kau­pun­ki tar­jo­aa talo­yh­tiöl­li­se­si mah­dol­li­suut­ta lisä­ra­ken­nusoi­keu­teen, jos omis­tat vaik­ka mökin ja kau­pun­gin vir­ka­mies soit­taa että sai­sit muu­ten raken­taa toi­sen­kin sil­le ton­til­le kaa­voi­tus­mak­sua vas­taan niin teet­kö valituksen?

    Täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta ei voi eikä pidä teh­dä ilman talo­yh­tiöi­den osal­lis­tu­mis­ta. Eikä niin ole kukaan teke­mäs­sä­kään. Käy­tän­nös­sä se mitä voi­si, pitäi­si ja on ilmei­ses­ti tar­koi­tus teh­dä on esi­mer­kik­si tälläista:
    — Talo­yh­tiöl­le on talon kokoi­nen park­ki­paik­ka. Kau­pun­ki kaa­voit­taa sii­hen talon, talo­yh­tiö myy raken­nusoi­keu­den park­ki­pai­kal­le, kau­pun­ki ottaa osan myyn­ti­tu­los­ta vaik­ka kaa­voi­tus­mak­su­na ja talo­yh­tiö pitää lopun itse ja käyt­tää sen vaik­ka­pa kor­jauk­siin. Tie­dän aina­kin yhden täl­lai­sen tapauk­sen. Mikä täs­sä on ongelma?
    — Talo­yh­tiö yhdes­sä kau­pun­gin kans­sa sel­vit­tää että kan­nat­taa­ko (a) vain kor­ja­ta nykyi­set talot, (b) raken­taa ton­til­le lisää vai © pur­kaa talot ja raken­taa ton­til­le pal­jon lisää. Nuo sit­ten las­ke­taan auki tapaus­koh­tai­ses­ti ja osak­kaat valit­see. Mikä täs­sä on ongelma?
    — Vuo­kra­ton­tin sopi­mus päät­tyy, edes­sä vuo­kran­ko­ro­tus. Kau­pun­ki tar­jo­aa että jos vaik­ka loh­kot­tai­siin ton­tis­ta osa pois niin vuo­kra ei nouse. Ei ole pak­ko suos­tua. Mikä täs­sä on ongelma?

    Ja niin edel­leen. 70-luvun pur­ku­vim­ma oli sai­ras­ta, mut­ta ei sekään nyt ole ter­vet­tä että koko kau­pun­gis­sa ei vii­mei­seen vii­ten­tois­ta vuo­teen ole puret­tu käy­tän­nös­sä yhtään taloa. Sil­loin kun nämä suur­ten ikä­luok­kien ele­ment­ti­san­ka­rit raken­si niin kaik­ki piti pur­kaa alta, ja nyt kun on ne pur­kuiäs­sä niin ne ele­ment­ti­ta­lot pitäi­si suo­jel­la? On vai­kea vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta että olen­nais­ta on har­maa­be­to­ni ja kan­ta suo­je­luun vali­taan sen mukaan ollaan­ko sitä teke­mäs­sä vai purkamassa.

  31. Kat­se­lin YLE:n “teh­tä­vä lähiös­sä” ohjel­maa, jos­sa sanot­tiin, että edel­leen­kin raken­ne­taan vain n. 40 vuot­ta kes­tä­viä ele­ment­ti­ta­lo­ja. Pai­kal­laan muu­rat­ta­vat pit­käi­käi­sem­mät talot ovat työ­voi­ma­val­tai­sem­pia ja sitä kaut­ta kal­liim­pia, mut­ta mitä jär­keä on raken­taa vain 40 vuot­ta kes­tä­viä talo­ja, kun ihmi­sen eli­ni­kä lähe­nee jo sataa vuotta?
    Sitä pait­si, eikö oli­si jär­ke­vää työ­voi­ma­po­li­tiik­kaa sekä kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukais­ta raken­taa työ­voi­maa vaa­ti­via pit­käi­käi­siä taloja?

  32. Mark­ku af Heur­lin kirjoitti:
    Muu­ten­ka­na en ole hir­veän innos­tu­nut kau­pun­gin tiivstämisestä.

    Haluat siis levit­tää pää­kau­pun­ki­seu­tua entis­tä laa­jem­mal­le alu­eel­le? Lisää kau­kai­sia lähiöi­tä, pidem­piä työ­mat­ko­ja, lisää hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä, lisää ruuhkia.

  33. TPi, mikä ihmeen ongel­ma sii­nä on jos kau­pun­ki tar­jo­aa talo­yh­tiöl­li­se­si mah­dol­li­suut­ta lisä­ra­ken­nusoi­keu­teen, jos omis­tat vaik­ka mökin ja kau­pun­gin vir­ka­mies soit­taa että sai­sit muu­ten raken­taa toi­sen­kin sil­le ton­til­le kaa­voi­tus­mak­sua vas­taan niin teet­kö valituksen?

    Sii­nä on ongel­ma­na se, että en halua kat­sel­la ikku­nas­ta­ni naa­pu­ri­ta­lon asuk­kaan ruo­ka­pöy­tään. Minä pidän nime­no­maan näi­den van­ho­jen lähiöi­den ava­ruu­des­ta. Omat poi­ka­ni pys­tyi­vät leik­ki­mään tur­val­li­ses­ti oman talo­yh­tiön pik­ku­met­si­kös­sä. Siel­lä opit­tiin per­ho­set, madot ja muut mön­ki­jät kivien alus­to­ja tut­ki­mal­la. Tal­vel­la jää­dy­tet­tiin oman talon piha­maal­la ole­va pie­ni hiek­ka­kent­tä luis­tin­ra­dak­si. Sii­nä saat­toi­vat pari­vuo­ti­aat­kin ope­tel­la luis­te­le­maan. Mut­ta ette­hän te täl­lai­ses­ta tie­dä mitään. Te olet­te oppi­neet luon­ton­ne kir­jois­ta. Hiih­tä­mään­hän te eliit­ti­po­ruk­ka menet­te len­täen Lap­piin. Me läh­dem­me hiih­tä­mään tien toi­sel­ta puo­lel­ta. Tei­dän mie­les­tän­ne­hän meil­lä ei sai­si olla mitään, mis­tä te itse nautitte. 

    Minun mie­les­tä­ni uudet asui­na­lu­eet ovat suo­ras­taan jär­kyt­tä­viä. Ensin kaa­de­taan kaik­ki puut pois, kus­ka­taan maat muu­al­le ja raken­ta­mi­sen jäl­keen istu­te­taan uudet usein ulko­mai­set puut tilal­le, mul­ta tila­taan Kek­ki­läl­tä. Kaik­ki mah­dol­li­sim­man kalliisti.

    Maku­asiois­ta voi kiis­tel­lä loput­to­miin, mut­ta mitä­hän sinä tyk­käi­sit jos minä 30 vuo­den kulut­tua tuli­sin sinun talo­si nur­kal­le ja sanoi­sin, että nyt tämä h.….in mörs­kä on kaa­det­ta­va mai­se­maa pilaa­mas­ta. Täl­le pai­kal­le on saa­ta­va uudet “parem­mat ja mie­lui­sam­mat” asuk­kaat, sinul­la, van­ha kalk­keu­tu­nut hyy­piö, ei ole oikeut­ta asut­taa tätä aluet­ta, häi­vy vaik­ka huit­sin nevadaan.

  34. TPi: ymmär­sit nyt asian suun­nil­leen täy­sin väärinpäin.

    Ne tei­dän omis­ta­man­ne lähiö­ton­tit ovat hyvin arvok­kai­ta. Tehok­kaam­mal­la raken­ta­mi­sel­la nii­den arvo voi­si kas­vaa 2–4 ker­tai­sek­si. On toki oma valin­ta­si, haluat­ko teh­dä kym­me­niä tai sato­ja tuhan­sia euro­ja voit­toa, vai arvos­tat­ko enem­män met­sän­läm­pä­ret­tä ja luis­tin­ra­taa takapihallasi.

    Ehkä elä­ke­läi­sel­lä ei ole enää mitään käyt­töä yli­mää­räi­sel­le rahal­le, mut­ta lähi­met­säl­le on.

    Joku saat­taa tar­jou­tua osta­maan sen piha­met­sik­kö­si mil­joo­nal­la tai paril­la, mut­ta ei sinun tie­ten­kään ole pak­ko myydä.

  35. tpyy­luo­ma:

    Art­tu­ri, kukaan jär­ke­vä täys­päi­nen ihmi­nen jol­la on mitään val­lan­tyn­kää­kään ei ole ehdot­ta­mas­sa että lunas­te­taan nimel­li­seen hin­taan vuo­kra­ton­teil­la ole­via ker­ros­ta­lo­ja jot­ka sit­ten asuk­kai­den ihmis­muu­ris­sa itkies­sä räjäy­te­tään ilkeän gryn­de­rin nau­raes­sa mat­kal­la pankkiin.

    Meniks sul­ta taas kom­men­taat­to­rit seka­sin, vai mihin tää viittaa?

  36. Sam­po Smolander:
    En ole elä­ke­läi­nen, vie­lä pitäi­si jak­saa työ­elä­mäs­sä usei­ta vuosia. 

    Tuo taka­pi­ha ei ole minun yksi­tyis­tä omai­suut­ta­ni, se on osa talo­yh­tiön kau­pun­gil­ta vuo­kraa­maa tont­tia. Enkä kyl­lä näe mitään jär­keä sil­le raken­ta­mi­ses­sa, kos­ka sil­loin mei­dän täy­tyi­si luo­pua upeas­ta piha­maas­tam­me, kos­ka täl­le läm­pä­reel­le ei ole muu­ta kulkutietä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.