Purkaa vai peruskorjata?

Yhä useam­min tör­mää eri­lais­ten asu­mi­seen ja raken­ta­mi­seen kes­kit­ty­nei­den semi­naa­rien kah­vi­tauoil­la huo­mau­tuk­seen, että 1960- ja 1970-luvun beto­nie­le­ment­ti­ta­lot raken­net­tiin noin 40 vuo­den elinkaar4ta aja­tel­len. Nii­tä ei ollut tar­koi­tus perus­kor­ja­ta vaan pur­kaa elin­kaa­ren­sa lopul­la. Sik­si esi­mer­kik­si vesi­joh­dot raken­net­tiin sei­nien sisäl­le taval­la, joka tekee perus­kor­jauk­sen erit­täin kal­liik­si.   Ne oli­si jär­ke­vin­tä pur­kaa, kuten oli suun­ni­tel­tu, mut­ta ”sehän on poliit­ti­ses­ti mahdotonta”.

Kos­ka minus­ta jär­ke­vät asiat eivät voi olla poliit­ti­ses­ti mah­dot­to­mia, otin asian esil­le kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Lähiöi­tä on puret­tu maa­il­mal­la pal­jon. Yleen­sä pur­ka­mi­nen on koh­dis­tu­nut slum­miu­tu­nei­siin beto­ni­ko­los­sei­hin, jot­ka on räjäy­tet­ty maan tasal­le ja tilal­le on raken­net­tu kes­ki­luo­kan asui­na­luei­ta. Syy pur­ka­mi­seen ei ole ollut vain aluei­den fyy­si­ses­sä ympä­ris­tös­sä, vaan ennen kaik­kea sosi­aa­li­ses­sa. Täs­tä ei ole nyt kyse.  Hel­sin­gis­sä ei ole sel­lai­sia ongel­ma­lä­hiöi­tä, joi­hin tep­si­si vain pus­kut­rak­to­ri. Naa­pu­ri­kau­pun­kien lähiöi­hin en ota kantaa.

Kyse on sii­tä, että perus­kor­jaa­mi­nen on erit­täin kal­lis­ta ja kui­ten­kin lop­pu­tu­los on huo­no. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö alkaa nor­mit­taa myös perus­kor­jat­ta­vien ker­ros­ta­lo­jen ener­gia­ta­lout­ta, jol­loin perus­kor­jaa­mi­ses­ta tulee vie­lä kal­liim­paa, mut­ta lop­pu­tu­lok­ses­ta edes aavis­tuk­sen parem­pi edes ener­gian­te­hok­kuu­den kan­nal­ta.   Mut­ta aluei­den kaa­voi­tus on huo­noa, asun­to­jen poh­ja­rat­kai­sut ovat keh­no­ja, eikä tätä pys­ty perus­kor­jauk­sel­la parantamaan.

Monet van­hat lähiöt ovat väl­jiä taval­la, joka ei tuo viih­ty­vyyt­tä, vaan haas­kaa vain maa­ta. Pal­jon tii­viim­min raken­ne­tut Pik­ku-Huo­pa­lah­ti,  Hert­to­nie­men­ran­ta ja Ara­bian­ran­ta ovat viih­tyi­säm­piä ja suositumpia.

Talo­jen pur­ka­mi­seen liit­tyy iso­ja tun­ne­asioi­ta. Ark­ki­teh­ti ei ilmei­ses­ti pys­ty suun­nit­te­le­maan niin huo­noa aluet­ta, ettei­vät­kö asuk­kaat nii­hin kiin­tyi­si. Tun­ne­puo­li oli­si hel­pom­pi, jos aluei­den sanee­raus teh­täi­siin taval­la, joka tekee van­hoil­le asuk­kail­le mah­dol­li­sek­si jää­dä asukkaiksi.

Koko han­ke pitäi­si suun­ni­tel­la taval­la, joka oli­si van­hoil­le asuk­kail­le edul­lis­ta. Se voi­si men­nä vaik­ka­pa näin: Jos perus­kor­jaus mak­saa 1000 euroa neliö ja uuden raken­ta­mi­nen 2000 euroa neliö, yhden van­han tilal­le raken­net­tai­siin kak­si uut­ta ja myy­täi­siin se toi­nen 3000 euroa neliöl­tä uusil­le asuk­kail­le. Näin van­hat asuk­kaat sai­si­vat oman­sa 1000 eurol­la neliöl­tä eli las­ku oli­si sama kuin perus­kor­jaus­vaih­toeh­dos­sa, mut­ta he sai­si­vat pal­jon parem­mat asun­not ja parem­min suun­ni­tel­lun asui­nym­pä­ris­tön.  Kau­pun­gin omis­ta­mis­sa vuo­kra­ta­lois­sa asian rat­kai­se­mi­nen on pal­jon helpompaa.

Kau­pun­gin ei kan­na­ta havi­tel­la kaa­voi­tus­hyö­tyä itsel­leen vaan antaa se van­hoil­le asuk­kail­le. Ei täsw­tä muu­ten mitään tule. Tii­vis­tä­mi­nen on joka tapauk­ses­sa kau­pun­gil­le erit­täin kan­nat­ta­vaa. Hank­keen on perus­tut­ta­va vapaa­eh­toi­suu­teen – tie­tys­ti asun­to-osa­keyh­tiöis­sä vapaa­eh­toi­suus tar­koit­taa enem­mis­tö­pää­tök­siä. Pak­ko­pää­tök­siä ei kan­na­ta edes yrittää.

Tämä kan­nat­taa sel­vit­tää. Voi olla, että löy­de­tään rat­kai­su, joka on parem­pi kai­kil­le. Voi olla että ei löydetä.

Kovin pal­jon puret­ta­via koh­tei­ta Hel­sin­gis­sä ei oli­si, mut­ta joi­tain ehkä löytyy.

Asian­tun­ti­jat esit­ti­vät aika­naan Tapu­li­kau­pun­gin pur­ka­mis­ta ja raken­ta­mis­ta tii­viim­min ja parem­min, mut­ta aluet­ta perus­kor­ja­taan jo, joten tätä ei tar­vit­se spe­ku­loi­da. Nyt tätä aluet­ta tii­vis­te­tään taval­la, jota moni pitää vihe­ra­lueil­le raken­ta­mi­se­na. Jos ole­mas­sa ole­via talo­ja voi­si siir­tää hii­rel­lä vetä­mäl­lä, alu­ees­ta sai­si pal­jon parem­man kuin mitä sii­tä on nyt tulos­sa tii­vis­tä­mi­sen jäl­keen tulossa.

60 vastausta artikkeliin “Purkaa vai peruskorjata?”

  1. Kysei­sel­lä raken­nus­kan­nal­la varus­tet­tu­ja lähiöi­tä on kai­ken lisäk­si niin pal­jon, että nii­tä riit­tää myös säi­ly­tet­tä­väk­si. Museo­vi­ras­to on tie­tääk­se­ni jokusen lähiön jo ehti­nyt suojella. 

    Sel­lais­ta kes­ki­tys­lei­riä ei ilmei­ses­ti pys­ty raken­ta­maan, ettei­kö museo­vi­ras­to päät­täi­si sitä suo­jel­la? Oma suo­sik­ki­ni uudis­tuo­tan­nol­la kor­vat­ta­vak­si koe­ka­nii­nik­si, eli Sil­ta­mä­ki, onkin wiki­pe­dian luo­tet­ta­vien tie­to­jen mukaan ehdit­ty jo julis­taa “raken­nus­tai­teel­li­ses­ti arvok­kaak­si alueeksi”.

    Se sii­tä sit­ten. Saat­taa­pi täl­lai­nen suo­je­lu­koh­teen omis­ta­mi­nen olla tule­vai­suu­des­sa tosi kan­nat­ta­va jut­tu, kun vuo­ta­via ele­ment­ti­sau­mo­ja ei saa pois­taa näky­vis­tä edes pre­si­den­tin luvalla.

  2. Sano ne mie­les­tä­si puret­ta­vat koh­teet, kun ihan var­mas­ti jokin näke­mys sinul­la on. 

    Sit­ten pääs­tään parem­min keskustelemaan.

    1. Sano ne mie­les­tä­si puret­ta­vat koh­teet, kun ihan var­mas­ti jokin näke­mys sinul­la on. 

      No kun ei ole. Minul­la ei ole tie­toa talo­jen tek­ni­ses­tä kun­nos­ta. Munk­ki­vuo­reen tätä parem­man asui­na­lu­een ilo­sa­no­maa ei kui­ten­kaan voi­da levit­tää, kos­ka se on pää­tet­ty suo­jel­la kaik­ki­ne pie­ni­ne kopperoineen.

  3. Munk­ki­vuo­res­sa on kai lähin­nä 50-luvun, eikä 70-luvun asun­to­ja??? Perus­kor­jauk­sia­kin jo teh­ty. Aina­kin mei­dän talos­sa on.

  4. Lea Luu­li­sel­le:

    Toi oli vaan vit­tui­lua mul­le, kos­ka asun Munk­ki­vuo­res­sa. Sisä­pii­ri­jut­tu siis…

  5. Minus­ta Munk­ki­vuo­res­sa paras­ta on väl­jyys ja samaa miel­tä näkyy ole­van myös alu­eel­la 70-luvul­ta läh­tien asu­nut Juk­ka Vir­ta­nen IS:n haastattelussa.

    Vir­ta­nen: “Munk­ki­vuo­ri on kama­lan hyvä paik­ka. Tääl­lä on tilaa sekä luon­toa, jota suo­jel­laan…” Raken­ta­mi­nen on aikoi­naan suun­ni­tel­tu Munk­ki­vuo­res­sa ilma­vak­si eikä aluet­ta ole myö­hem­min­kään pilat­tu yli­ra­ken­ta­mi­sel­la. Talot erot­tu­vat toi­sis­taan isoil­la piha-alueil­la, joi­den puis­ta näkee, ettei nii­tä ole ihan eilen istutettu.

  6. Oli­si kiva kuul­la enem­män perus­te­lu­ja tuos­ta ole­te­tus­ta nel­jän­kym­me­nen vuo­den elin­kaa­res­ta. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön yli­tar­kas­ta­ja Tom­mi LIndh on ollut vii­me aikoi­na useas­sa­kin yhtey­des­sä asias­ta pon­nek­kaas­ti puhu­mas­sa, mut­ta mui­ta­kin näkö­kul­mia 60-luvun ark­ki­teh­tuu­rin arvos­ta ja ajan­koh­dan raken­nus­tek­nii­kan kes­tä­vyy­des­tä var­maan on.

  7. Ei nii­tä puret­ta­via lähiöi­tä tar­vit­se hir­veäs­ti miet­tiä. Käy­tän­nös­sä kaik­ki Itä-Hel­sin­gin lähiöt on hal­vem­paa pur­kaa kuin kun­nos­taa. Tas­a­puo­li­suu­den vuok­si täy­tyy sanoa, että ei esi­mer­kik­si Tapio­lan 60-luvun tuo­tan­to ole yhtään parempaa.

    Mie­len­kiin­toi­sin­ta Osmon kir­joi­tuk­ses­sa on itse asias­sa koh­ta, jos­sa hän tote­aa, että täl­lä ker­taa ihmis­ten vara­li­suut­ta ei ole syy­tä sosia­li­soi­da! Eli kään­täen, Osmo hyväk­syt­kö jos­sain muus­sa tapauk­ses­sa sosialismin? 

    PS. Neu­vos­to­liit­to kaa­tui jo. 😉

  8. Munk­ki­vuor­ta on har­mi kyl­lä jo perus­kor­jat­tu. Sin­ne mah­tui­si todel­la pal­jon enem­män asuk­kai­ta viih­tyi­syy­den kärsimättä.

    Tapu­li­kau­pun­gin oli­si sie­tä­nyt räjäyt­tää, kuka oli­si jää­nyt kai­paa­maan? Sii­tä­kin oli­si saa­nut mah­ta­van asui­na­lu­een erit­täin hyvien kul­ku­yh­teyk­sien varrella.

  9. Pitäi­sin pää­sään­tö­nä, että van­han pur­ka­mis­ta kan­nat­taa vält­tää. Jos kyse on homees­ta tai vas­taa­vas­ta, pur­ka­mi­nen voi olla perus­tel­tua. Mut­ta usein yhden ajan mää­rit­te­le­mä kel­vot­to­muus on toi­sen ajan mie­les­tä vir­he. Puu­ra­ken­nuk­sia on esi­mer­kik­si pidet­ty pit­kään pur­ku­tuo­mion arvoi­si­na (rot­tia nur­kis­sa — hui). Ja jugen­dia­kin on puret­tu moder­nim­man asun­to­kan­nan tieltä.

    Aluei­ta ja raken­nuk­sia, joi­den pur­ka­mis­ta on pidet­ty myö­hem­min vir­hee­nä on runsaasti.

    Tii­vis­tä­mi­ses­sä­kin tulee jos­sain raja vas­taan. Ja jos tii­vis­tä halu­taan, ehkä muu­ta­mat tor­ni­ta­lot met­roa­se­man vie­res­sä on parem­pi rakai­su kuin oma­ko­tia­luei­den tiivistäminen.

    Uut­ta raken­ta­mal­la raken­nus­kan­taa tulee lisää. Van­haa kor­vaa­mal­la asun­to­jen mää­rä pysyy jok­seen­kin sama­na (tai ehkä jon­kin ver­ran tiivistettynä).

    Onko jol­lain hyviä esi­merk­ke­jä tapauk­sis­ta, jois­sa van­han (vie­lä kun­nos­sa ole­van) raken­nuk­sen pur­ka­mi­nen ja uuden moder­nim­man raken­ta­mi­nen on ollut sel­väs­ti jär­ke­vää? Voin kuvi­tel­la joi­tain pak­ko­ti­lan­tei­ta, kuten esi­mer­kik­si uuden met­roa­se­man raken­ta­mi­nen kes­kel­le van­haa taa­ja­maa, ja tor­ni­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen sen vie­reen tehok­kuus­syis­tä. Mitä mui­ta? Onko neut­raa­lim­pia tapauk­sia, jois­sa uusi raken­nus oli­si vain van­haa niin pal­jon parem­pi, että van­ha jou­taa arvot­to­ma­na pois? Vai onko tii­vis­tä­mi­nen se kes­kei­nen syy?

  10. Suo­mes­sa ongel­ma on nime­no­maan osa­keyh­tiö­muo­toi­nen omis­tusa­su­mi­nen. Pur­ku­pää­tös­ten saa­mi­nen on lähes mah­do­ton­ta, var­sin­kin kun van­hem­mat asuk­kaat eivät halua läh­teä mak­sa­maan kämp­pään­sä tois­ta ker­taa — edes sitä tuhat­ta euroa neliöltä.
    Toi­sek­seen beto­ni­ra­ken­ta­mi­nen on jär­jet­tö­män ener­giain­ten­sii­vis­tä, joten jos mah­dol­li­suus on käyt­tää van­ho­ja talo­jen run­ko­ja niin se teh­tä­köön. Kau­pun­kiin kuu­luu ajal­li­nen ker­ros­tu­ma, ja vali­tet­ta­vas­ti 60–70-80–90-luvun talot ovat tätä ker­ros­tu­maa. Suun­nit­te­li­joil­le nämä talot ovat haas­teel­li­sia. Suo­sit­te­len tutus­tu­maan Raa­hen Kum­ma­tin alu­een sanee­rauk­seen, ainut­laa­tui­nen Suo­mes­sa, maa­il­mal­la ei niin­kään. Roh­keut­ta tar­vi­taan ja tah­to­ti­las­ta se on kiinni.

  11. Jos purku+uudisrakennus ‑pilot­ti­han­ke käyn­nis­tyi­si, mä ilmoit­tai­sin mei­dän talo­yh­tiön mukaan. Mei­dän talom­me on 1973 val­mis­tu­nut hara­kan­pe­sä, ener­gia­luok­ka on G. Kuusi ker­ros­ta, meri­nä­kö­ala pai­koit­tain. Jos sai­sim­me raken­nusoi­keut­ta väl­jäl­le ton­til­lem­me niin, että voi­tais teh­dä seit­se­mäs ker­ros (ympä­ril­lä on uusia 8‑kerroksisia), niin kenen­kään ei tart­tis lait­taa euroa­kaan lisää rahaa ver­rat­tu­na sii­hen, että pian on tulos­sa julkisivu‑, energia‑, put­ki- ja par­ve­ke­re­mon­tit. MUTTA: kuka jär­jes­täi­si muu­tot välia­jak­si? Mihin? Mihin lai­te­taan tava­rat? Mis­sä lap­set käy sil­lä välin kou­lua ja tar­haa? Koko elä­mä menis seis uuden talon raken­ta­mi­sa­jak­si joka on… 2 vuot­ta? Vähän alle? Koko­nais­re­mont­ti ajaa pois vain noin vuo­dek­si, sii­tä­kin vain osa on asu­mi­sen kan­nal­ta hel­vet­tiä nil­le jot­ka jää­vät. Tava­roi­ta ei tar­vit­se rou­da­ta pois. Siis talou­del­li­ses­ti ja kaa­voi­tuk­sel­li­ses­ti­kin voi­si olla mah­dol­lis­ta pur­kaa van­ha ja raken­taa tilal­le uusi, ker­ros­ta kor­keam­pi, mut­ta miten saa­da ihmi­set jär­jes­te­le­mään kaik­ki muut asian­sa sik­si aikaa, kun­nes voi­vat “pala­ta” upo­uu­teen taloon­sa? Lisäk­si mis­tä löy­tyy hal­li­tus, joka ottaa täl­lai­sen uudis­ra­ken­ta­mis­ris­tin kan­taak­seen, kun kevyem­mis­tä­kin asiois­ta tulee talo­yh­tiöis­sä rii­taa ja rytmhäiriöitä?

    1. Inka. Se pitäi­si teh­dä niin, että tei­dän talon kor­va­taan kah­del­la talol­la. Ensin raken­ne­taan van­han vie­reen toi­nen talo ja kun se on val­mis pure­taan se van­ha ja raken­ne­taan uusi talo. Riip­puu tie­tys­ti ton­tis­ta, onko tämä mah­dol­lis­ta. Evak­koon jou­tuu myös, jos talo peruskorjataan.

  12. Kal­lel­le.

    Aloit­tai­sin pur­ka­mi­sen kui­ten­kin Espoos­ta, kun sin­ne piti men­nä mm. sitä Moga­dis­hu Ave­nue ‑sar­jaa kuvaa­maan, kun Hel­sin­gis­tä ei löy­ty­nyt tar­peek­si rän­sis­ty­nyt­tä aluetta :).

  13. Onko jol­lain hyviä esi­merk­ke­jä tapauk­sis­ta, jois­sa van­han (vie­lä kun­nos­sa ole­van) raken­nuk­sen pur­ka­mi­nen ja uuden moder­nim­man raken­ta­mi­nen on ollut sel­väs­ti järkevää? ”

    Monia esim. van­ha hyvä­kun­toi­nen oma­ko­ti­ta­lo puret­tu ja tilal­le rake­net­tu kuu­del­le per­heel­le rivari/omakotitalo. Kyl­lä­hän tämän­kin tii­vis­tää aluet­ta, hitaas­ti mut­ta taa­tus­ti. Kai­ken lisäk­si nämä ovat vie­lä hyviä veron­mak­sa­jia lisää.

    1. Voi­daan olla asias­ta mon­ta miel­tä, mut­ta Puu-Pasi­la puret­tiin koko­nai­suu­des­saan nykyi­sen Län­si-Pasi­lan tieltä.

  14. Osmo kir­joit­ti:

    Monet van­hat lähiöt ovat väl­jiä taval­la, joka ei tuo viih­ty­vyyt­tä, vaan haas­kaa vain maata.

    Rajaan lähiön van­huu­den 60–70-luvuille. Epä­viih­tyi­säl­lä taval­la väl­jiä ovat Laa­ja­sa­lo ja Kon­tu­la. Viih­tyi­säl­lä taval­la väl­jiä ovat Laa­ja­sa­loa lukuu­not­ta­mat­ta (raken­nus­kan­ta 60-luku­lais­ta) 40-luvul­la Hel­sin­kiin lii­te­tyt, 50-luvul­la raken­ne­tut alueet.

    Erin­omai­nen kat­saus Hel­sin­gin kau­pun­gi­no­siin Wiki­kir­jas­tos­sa. Siel­lä on mm. luon­neh­din­ta “luon­non­lä­heis­tä asu­mis­ta rumis­sa betonilaatikoissa”.

  15. (Yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lus­ta yleen­sä: Kau­pun­kiym­pä­ris­töön ei pitäi­si raken­taa aluei­ta, jois­sa jalan­kul­ki­ja jou­tuu käve­le­mään ikään kuin kes­kel­lä met­sää, täy­sin yksin. Täl­lai­nen oli muo­tia 70-luvul­la. Kun ei olla maal­la, tun­tuu var­sin­kin pime­ään vuo­den- ja vuo­ro­kau­den­ai­kaan pelot­ta­val­ta kävel­lä käve­ly­tie­tä, jota reu­nus­ta­vat met­sä­kai­ta­leet, jot­ka peit­tä­vät kym­me­nien met­rien pääs­sä ties­tä ole­vat raken­nuk­set koko­naan näkyvistä.)

  16. Kom­men­teis­sa on tivat­tu esi­merk­ke­jä puret­ta­vis­ta lähiöis­tä. Wiki­kir­jas­ton kau­pun­gin­osa­kat­sauk­sen perus­teel­la se oli­si Jako­mä­ki:

    Jako­mä­ki on jos­sain vai­hees­sa ollut Hel­sin­gin huon­omai­nei­sin lähiö. Rank­kaus­lis­tal­la­ni se on vii­mei­nen, jopa Tapu­li on parem­pi. Jako­mäen huo­noin puo­li on kau­kai­nen sijain­ti kes­kel­lä erä­maa­ta. Ylei­sil­me on ankea, met­säi­nen, syr­jäi­nen. Mäen pääl­lä ole­vat talot ovat kol­mi­ker­rok­si­sia, kos­ka kor­keam­pia ei voi­nut raken­taa Mal­min len­to­ken­tän takia. Pien­ko­neet mel­kein hipo­vat ele­ment­ti­laa­ti­koi­den kattoja.

    Lähiö raken­net­tiin paris­sa vuo­des­sa 60-luvun lopul­la. Kun­nos­ta­mi­nen alkoi vuo­den 1996 jäl­keen. Ele­ment­ti­ta­lo­ja on ver­hot­tu tii­li­jul­ki­si­vuil­la, joten ete­läi­sen Jako­mäen ulkoi­nen ilme ei enää ole täy­sin alku­pe­räi­nen. Kun­nos­ta­mat­to­mat talot oli­vat kesäl­lä 2005 mel­kein hajoa­mis­pis­tees­sä. Poh­joi­nen osa raken­net­tiin 70-luvul­la omis­tusa­sun­noik­si; vai­ku­tel­ma ei ole kovin­kaan pal­jon parem­pi, ja sijain­ti on van­haa Jako­mä­keä­kin huo­nom­pi. Todel­lis­ta periferiaa.

    Jako­mäen pie­nes­sä, rumas­sa lähiö­kir­kos­sa on Göran August­so­nin sei­nä­maa­laus, joka peit­tää koko alt­ta­ri­sei­nän. Ostos­kes­kus, kir­jas­to ja ter­veys­kes­kus ovat kir­kon lähel­lä. Osta­rin fasa­di tekee yllät­tä­vän hyvän vai­ku­tuk­sen, mut­ta lähiö­juot­to­la Poh­jan­poi­ka on kam­mot­ta­va. Jako­mäen­tien ete­lä­kaar­tees­sa on Bume, enti­nen Bume­ran­gi, jon­ne en uskaltautunut.

    Huh­huh. Mitä­hän jako­mä­ke­läi­set tuos­ta sanoisivat?

  17. Kau­pun­kiin kuu­luu ajal­li­nen ker­ros­tu­ma kyl­lä. Mut­ta kau­pun­kiin kuu­luu myös se, että van­haa jon­kin ver­ran pure­taan uuden tiel­tä. Kaik­kea 60–70 ‑luvul­la raken­net­tua ei kan­na­ta pur­kaa, mut­ta jotain kyllä.

  18. Panu: “…Toi­sek­seen beto­ni­ra­ken­ta­mi­nen on jär­jet­tö­män ener­giain­ten­sii­vis­tä, joten jos mah­dol­li­suus on käyt­tää van­ho­ja talo­jen run­ko­ja niin se tehtäköön…”

    Tuos­sa se asian ydin onkin. Pai­kal­la­va­let­tu­ja run­ko­ja voi kuvi­tel­la käyt­tä­vän­sä, jos perus­tuk­set ovat kun­nos­sa. Ele­ment­ti run­ko­jen, var­sin­kin van­hem­pien sel­lais­ten, käyt­tö­ar­vo on nolla.

    Joku muu sur­kut­te­li sitä, että on puret­tu hyviä aluei­ta? Kenen mie­les­tä hyviä? Kun kau­pun­gin anne­taan kas­vaa luon­nol­li­ses­ti, se tar­koit­taa laa­jo­jen­kin, peri­aat­tees­sa jopa toi­mi­vien aluei­den pur­ka­mis­ta aina sil­loin täl­löin. Muu­ten kau­pun­gin raken­ne pirs­tou­tuu, kuten on käy­nyt Helsingissä. 

    Hel­sin­gin epä­on­nis­tu­mi­seen suu­rin syy ovat sodan­jäl­kei­set lähiöt. Nii­den takia mm. jär­ke­vän jul­ki­sen lii­ken­teen luo­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on mah­do­ton­ta kym­me­niin vuo­siin, vaik­ka pää­tös kau­pun­ki­ra­ken­teen eheyt­tä­mi­ses­tä teh­tä­siiin nyt.

    Sama ongel­ma on aina­kin Tam­pe­reel­la ja Turus­sa! Jär­ke­viä rai­de­lii­ken­ne­rat­kai­su­ja ei teh­dä, kos­ka nykyi­nen raken­ne on lii­an haja­nai­nen, eikä näh­dä tilan­net­ta tii­vis­tä­mi­sen jälkeen.

    Hel­sin­gis­sä pitää kan­ta­kau­pun­kia laa­jen­taa. Näke­mä­ni jät­kä­saa­ren kaa­vat esi­mer­kik­si ovat lii­an pie­nel­lä tehok­kuu­del­la. Väliin on jätet­ty tar­peet­to­mia vihe­ra­luei­ta, jot­ka kuvis­sa näyt­tä­vät kivoil­ta, mut­ta sekä vie­vät raken­nus­mah­dol­li­suuk­sia että ovat todel­li­suu­des­sa käyt­tö­kel­poi­sia vain koi­ran kusettajille.

    Jos puis­ton sijaan Jät­kä­saa­reen oli­si jätet­ty kana­va, oli­si se ollut rahal­li­ses­ti perus­tel­tua, kos­ka veden­ran­ta­ton­tit ovat kal­leim­pia. Nyt puis­tos­ta tulee vain kuluja.

  19. Miten oli­si, jos Hel­sin­gin kau­pun­ki toi­mi­si täs­sä asias­sa aloitteellisena?

    Kau­pun­gin asun­to­kan­nas­ta var­maan­kin löy­tyy niin huo­no­kun­toi­sia vuo­kra­ta­lo­ja, että ne kan­nat­taa pur­kaa? Tämän jäl­keen ton­til­le voi­si kaa­voit­taa rei­lus­ti lisää raken­nusoi­keut­ta. Kau­pun­ki antai­si ton­tin raken­nusoi­keuk­si­neen haluk­kaal­le raken­nus­ra­ken­nus­yh­tiöl­le ja sai­si vas­ti­neek­si tie­tyn mää­rän uusia asun­to­ja val­mis­tu­vas­ta talosta.

    Kau­pun­gin hal­lus­sa ole­vien vuo­kra-asun­to­jen mää­rä ei las­ki­si ja vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen mää­rä kasvaisi.
    Näi­nä eko­lo­gi­si­na aikoi­na kut­sui­sin näi­tä “hybri­di­ta­loik­si” Hybri­di-talo­yh­tiös­sä yhtiö­ko­kouk­ses­sa kau­pun­ki käyt­täi­si tiet­tyä ääni­val­taa esim. 1/3 ja lop­pu ääni­val­las­ta oli­si vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen omistajilla.

    Uskoak­se­ni talo­yh­tiös­sä toi­mi­si sisäi­nen kont­rol­li suh­teel­li­sen hyvin. Enem­mis­tö­pää­tök­sel­lä voi­tai­siin antaa hää­tö häi­rit­se­väl­le vuo­kra­lai­sel­le tai asun­to­yh­tiö voi­si ostaa itsel­leen ei-toi­vo­tun omis­tusa­su­jan asunto-osakkeen.

    Kos­ka kau­pun­gin omis­ta­mat vuo­kra-asun­not naut­ti­vat (osak­si aiheet­to­mas­ti) nega­tii­vi­ses­ta jul­ki­suus­ku­vas­ta, niin uskon, että hybri­di­ta­lo­jen vapaa­ra­hoit­teis­ten asun­to­jen hin­ta jäi­si val­lit­se­vien mark­ki­na­hin­to­jen alle.

    Täl­la tavoin saa­tai­siin uudis­tet­tua koko­nai­sia aluei­ta puis­toi­neen, asun­toi­neen, koko infran suh­teen. Mark­ki­noil­le tuli­sia edul­li­sia uudi­sa­sun­to­ja joi­den yhtey­des­sä tapah­tui­si toi­vot­tua sosi­aa­lis­ta sekoittumista.

  20. Jos uuden raken­ta­mi­nen mak­saa 2000 euroa/neliö (raken­nus­yh­tiön voit­to mukaan lukien), mik­si uusien asuk­kai­den pitäi­si mak­saa sii­tä 3000 euroa/neliö?

    1. Kjr63:
      Hel­sin­gis­sä asun­nois­sa jou­tuu mak­sa­maan sijain­nis­ta. Se ton­ni on raken­nusoi­keu­den arvo. Kol­me ton­nia on Hel­sin­gis­sä vähän.

  21. Eikö se että ensin pure­taan, ja raken­ne­taan jotain tilal­le ole myös perus­kor­jaa­mis­ta? Vaik­ka­kin laa­jem­mas­sa mittakaavassa.

    Mitä jos puhut­tai­siin kau­pun­gin peruskorjaamisesta

  22. Kjr63: tuo 2000e/m2 on sen raken­nuk­sen hin­ta. Mut­ta myös se maaplänt­ti sen raken­nuk­sen alla mak­saa. Var­sin­kin lähel­lä Hel­sin­gin kes­kus­taa maan arvo on suu­ri. Jos raken­tai­sit ker­ros­ta­lon jon­ne­kin kes­kel­lä met­sää Taka-Hikiäl­le, niin sil­loin saat­tai­sit saa­da maaplän­tin talo­si alle lähes ilmaiseksi.

  23. OS:
    Toki, Van­taal­la uusien hin­ta on >4000e/m2. Se oli vähän pro­vo­soi­va kysmys.
    Mut­ta ihmi­set täl­lä pals­tal­la, kuin muu­al­la­kin, halua­vat mak­saa vain raken­nus­yh­tiöil­le. KariS valit­ti, kun kun­ta pyy­tää tuon ton­nin Jät­kä­saa­res­ta, vaik­ka 3000 on uuden mark­ki­na­hin­ta ehkä Rii­hi­mäel­lä. Ja sii­tä­kin jo 1000 on maan alihinta.

    Toi­nen asia on sit­ten, että kun tuo uusien asuk­kai­den (nuor­ten?) mak­sa­ma maan­kor­ko anne­taan nykyi­sil­le asuk­kail­le, kuka sit­ten mak­saa pai­kal­li­sen väes­tön­li­säyk­sen vaa­ti­man jul­ki­sen infra­struk­tuu­rin inves­toin­nit. Ehkä ihmi­set halua­vat korot­taa kun­nal­lis­ve­ro­ja? Jos taas uudet asuk­kaat ovat uusia lisä­ve­ron­mak­sa­jia, hei­dän tuo­ma hyö­tyn­sä valuu jäl­leen van­hoil­le asuk­kail­le. Talou­del­lin hyö­ty on van­hoil­le asuk­kail­le mer­kit­tä­vä, “maat­to­mien” vel­kaan­tu­mi­sen kustannuksella.

  24. Eli­na:

    Sano ne mie­les­tä­si puret­ta­vat koh­teet, kun ihan var­mas­ti jokin näke­mys sinul­la on.

    Sit­ten pääs­tään parem­min keskustelemaan.

    No minä voin nyt antaa pari esi­merk­kiä, mut­ta tar­ken­ne­taan nyt ensin mis­tä puhutaan.

    Ensin­nä­kin on aluei­ta jot­ka tar­vit­se­vat täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta. Kau­pun­gin­osan on tar­koi­tus olla edes joten­kin itse­näi­nen. Var­sin­kin jos on kysy­mys lähiös­tä joka on täy­sin irral­laan muus­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta, kun ne eivät edes voi tukeu­tua vie­rei­seen kau­pun­gin­osaan. Se että on jon­kin­lai­sia lähi­pal­ve­lui­ta, kuten kou­lu, päi­vä­ko­ti, kaup­pa, apteek­ki, edes bus­si­lin­ja, uima­hal­li tai kir­jas­to, edel­lyt­tää sitä että nii­tä joku käyt­tää. Mikä edel­lyt­tää asu­kas­poh­jaa. Noin 5000 asu­kas­ta on minus­ta käy­tän­nön mini­mi ettei tar­vit­se teko­hen­git­tää, sen alle tar­koit­taa käy­tän­nös­sä lopu­ton­ta tap­pe­lua pai­kal­lis­pal­ve­lu­jen lak­kau­tus­ta vas­taan, joka las­ku­kausi ker­ra­laan ne kuih­tuu. 10 000 asu­kas­ta oli­si hyvä.

    Täs­sä on tuplaon­gel­ma, alun­pe­rin esi­mer­kik­si Sil­ta­mä­ki on raken­net­tu noin puo­let nykyis­tä pie­nem­mäl­le asu­mis­väl­jyy­del­le eli siel­lä oli kak­si ker­taa enem­män asuk­kai­ta ja lisäk­si auto oli har­vem­mal­la. Kun oli väkeä ja hen­ki­lö­koh­tai­nen liik­ku­vuus vähäi­sem­pää niin osta­ri pär­jä­si kivas­ti. Asu­mis­väl­jyys kas­vaa koko ajan, sii­nä asun­nos­sa jos­sa alun­pe­rin asui lap­si­per­he asuu nyt paris­kun­ta ja kah­den­kym­men vuo­den sisään sink­ku. Jos ei mitään teh­dä niin ei siel­lä koh­ta kan­na­ta edes kios­kin pitä­mi­nen. Minus­ta kau­pun­kia­su­mi­seen ei kuu­lu ettei edes irto­kark­ke­ja, jos­tain ter­veys­pal­ve­luis­ta puhu­mat­taa­kaan, saa ilman moottoriajoneuvomatkaa.

    Yksi vaih­toeh­to on lisää asuk­kai­ta eli lisää raken­ta­mis­ta, tätä voi teh­dä joko täy­den­nys­ra­ken­ta­mal­la tai pur­ka­mal­la ja teke­mäl­lä koko­naan uusik­si. Aluei­ta joi­ta tulee mie­leen on mäet: Sil­tä­mä­ki, Jako­mä­ki, Paja­mä­ki, mik­sei se Tapu­li­kau­pun­ki­kin. Pys­tyyn­kuo­le­va ostos­kes­kus on se paras indikaattori.

    Yllä­ole­va siis otta­mat­ta mitään kan­taa yksit­täis­ten talo­jen kun­toon. Jos talo on hyväs­sä kun­nos­sa ja muu­ten­kin hyvä niin ei joo kan­na­ta pur­kaa. Tämä on talo­koh­tais­ta. Pur­ka­mi­nen ja uuden raken­ta­mi­nen on yksi vaih­toeh­to, jos­kus se oli­si jär­ke­vin­tä. Sano­taan nyt vaik­ka niin että huo­no­kun­toi­nen, his­si­tön, kol­mi­ker­rok­si­nen talo heh­taa­ri­kaa­voi­te­tul­la alu­eel­la on hyvä kandidaatti.

  25. Kjr63:

    Jos uuden raken­ta­mi­nen mak­saa 2000 euroa/neliö (raken­nus­yh­tiön voit­to mukaan lukien), mik­si uusien asuk­kai­den pitäi­si mak­saa sii­tä 3000 euroa/neliö?”

    Haluai­sit­ko itse sijoit­taa raken­nusoi­keu­teen ja kului­hin rahaa kol­mek­si vuo­dek­si ilman tuot­toa? Esim. 7% vuo­si­kor­ko ris­ki­ra­hal­le tar­koit­taa 9,5% asiak­kaal­le (yhtei­sö­ve­ro 26%) gryn­de­ri­ra­hal­le vie­lä alvi päälle.Laskepa vaik­ka näin:
    1. vuo­si: raken­nusoi­keus 1500+500 kuluis­ta , kor­koa 9,5% > 2000x0,095€=190€
    2. vuo­si: raken­nusoi­keus 1500+1200 kulu­ja > 2700x0,095=257€
    3. vuo­si: raken­nusoi­keus 1500+ 2000 kulu­ja > 3500x0.095=333€

    Siis n.780€ pelk­kää pää­oman kor­koa raken­ta­mis­vai­heen rahoit­ta­jal­le! Tämä raha menee siis pää­osin raken­nus­yh­tiö­tä rahoit­ta­val­le pan­kil­le ja osin raken­nus­yh­tiöl­le oman kas­sa­vir­ta­ra­hoi­tuk­sen osal­ta. Jos tuot­to-odo­tus on alle 7% tai esim. myyn­tiai­ka ole­tet­ta­van pit­kä, ei kan­na­ta hom­maan edes ruve­ta vaan odot­taa kuplan pai­su­mis­ta. Sen alle 7% tuo­ton saa hel­pom­mal­la muu­al­ta­kin kuin rakentamisesta.

  26. Rau­li: “…Kau­pun­gin asun­to­kan­nas­ta var­maan­kin löy­tyy niin huo­no­kun­toi­sia vuo­kra­ta­lo­ja, että ne kan­nat­taa pur­kaa? Tämän jäl­keen ton­til­le voi­si kaa­voit­taa rei­lus­ti lisää…”

    En pidä jär­ke­vä­nä ensin vali­ta puret­ta­via raken­nuk­sia ja sit­ten kaa­voit­taa uudis­ra­ken­nuk­sia. Sil­lä vain hajoi­te­taan kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Teh­dään mie­lum­min uusi kaa­va sopi­val­le alu­eel­le. Hel­sin­gin van­ha raken­nus­jär­jes­tys on hyvä. Tiuk­kaa umpi­kort­te­lia ja rake­nuk­set kuu­teen kerrokseen.

    Muu­ta­mas­sa kym­me­nes­sä vuo­des­sa alue on tii­vis­ty­nyt luon­no­li­ses­ti. Nyt kun puhu­taan 60-luvun raken­nus­kan­nas­ta, tapah­tuu tii­vis­ty­mi­nen vie­lä nopeammin.

    Aje­lin eilen fila­ril­la Säte­rin por­tin taka­na ole­val­la alu­eel­la. Alu­eel­la on pari katua jon­kin­lai­sia town­house tyyp­pi­siä asun­to­ja, mut­ta se town puut­tuu. Hom­ma toi­mi­si, jos koko Turun mota­rin, Säte­rin­por­tin ja Lep­pä­vaa­ran rajaa­ma alue oli­si kaa­voi­tet­tu ker­ral­la. Nyt talot ovat yksi­näi­siä piru­ja kes­kel­lä ei mitään.

    Talois­sa on toi­nen­kin sel­keä kaa­voi­tus­vir­he. Autot on kaa­voi­tet­tu kadul­le. Ovat ihmis­ten tiel­lä. Autot tulee tuol­lai­ses­sa pai­kas­sa kaa­voit­taa joko etu­puo­lel­ta sisään ajet­ta­viin auto­tal­lei­hin tai sit­ten piha­ra­ken­nuk­siin. Huo­maa, ettei kaa­voit­ta­ja ole ymmär­tä­nyt piir­tä­mään­sä, vaan on vain mat­ki­nut jotain näke­mään­sä kuvaa.

  27. Ihmeel­li­nen sana tuo suo­men sana perus­kor­jaus. Englan­nis­sa on van­ho­ja ja arvok­kai­ta raken­nuk­sia, jot­ka Suo­mes­sa oli­si jo aiko­ja sit­ten perus­kor­jat­tu pilal­le. Suo­men edus­kun­nan perus­kor­jaus­va­lio­kun­ta tai mikä nimi sil­lä on, voi­si vie­rail­la Lon­toos­sa House of Par­lia­men­tis­sa esit­te­le­mäs­sä 180 mil­joo­nan euron perus­kor­jaus­taan. Mitä­hän ne sanoi­si­vat, jos hei­dän par­la­ment­ti­ta­lon­sa oli 100 vuo­den välein pan­tu uusiksi.

    Sii­nä mis­sä muu­al­la puhu­taan entis­tä­mi­ses­tä niin Suo­mes­sa on useim­mi­ten kyse “pura ja kokoa” remon­teis­ta. Kun­nal­li­set kou­lu­re­mon­tit ovat hyvä esi­merk­ki täs­tä. Kiveä­kään ei jäte­tä kään­tä­mät­tä. Val­tio tyy­pil­li­ses­ti mak­saa puo­let kus­tan­nuk­sis­ta. Mil­joo­na­remp­po­jen jäl­keen ihme­tel­lään, kun ei ole varaa pal­ka­ta opettajia.

    Ker­ros­ta­lois­sa ei aiheet­ta pelä­tä kus­tan­nus­ten kar­kaa­mis­ta käsis­tä ja vahin­ko­ja. Sen ver­ran vil­liä aluet­ta perus­kor­jaus on ja alan jul­kai­sut ovat täyn­nä varoit­ta­via esimerkkejä.

  28. OS

    Aika huo­not luot­to­tie­dot pitää olla, että jou­tuu mak­sa­maan lai­nas­ta 9,5 pro­sent­tia korkoa.

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20110156113

    Vai­kea sanoa raken­nus­liik­kei­den vaka­va­rai­suu­des­ta mitään, mut­ta ison­la­man aikaan tai­si osoit­tau­tua, että nii­den omai­suus on kon­kurs­sin iskies­sä menet­tä­nyt jo ison osan arvostaan.

    Voi hyvin­kin olla että pan­kit lait­ta­vat niil­le ris­ki­li­sää van­has­ta muisista?

    1. Aja­tuk­se­na ei kyl­lä ollut antaa noi­ta talo­ja raken­nus­liik­kei­den gryn­dat­ta­vak­si. Gryn­de­ri­ra­ken­ta­mis­ta Hel­sin­gis­sä on muu­ten­kin aika vähän.

  29. Uskal­tai­si­ko­han Hel­sin­ki kokeil­la jos­sain kau­pun­gin­osas­sa, mitä kävi­si, jos raken­nusoi­keut­ta ei rajoi­tet­tai­si neliö­met­rei­nä ollen­kaan? Sen sijaan annet­tai­siin mää­räys, että asun­toi­hin pitää tul­la mää­rä­tyin kri­tee­rein riit­tä­väs­ti päi­vän­va­loa ja olla riit­tä­vä etäi­syys naa­pu­riin. Lisäk­si naa­pu­ri­kiin­teis­töt sai­si­vat halu­tes­saan sopia kes­ke­nään, että teke­vät lii­ke- ja toi­mis­to­ti­lo­ja alem­piin ker­rok­siin, jol­loin voi raken­taa talot kor­keam­mik­si kuin pel­kät asuin­ta­lot… Uudis­ra­ken­net­ta­vaa neliö­tä koh­ti voi­tai­siin mää­rä­tä jokin kiin­teä kaa­voi­tus­mak­su, kos­ka tii­viim­pi raken­ta­mi­nen vaa­tii myös infra­struk­tuu­rin parantamista.

  30. Ode:

    Yhä useam­min tör­mää eri­lais­ten asu­mi­seen ja raken­ta­mi­seen kes­kit­ty­nei­den semi­naa­rien kah­vi­tauoil­la huo­mau­tuk­seen, että 1960- ja 1970-luvun beto­nie­le­ment­ti­ta­lot raken­net­tiin noin 40 vuo­den elinkaar4ta aja­tel­len. Nii­tä ei ollut tar­koi­tus perus­kor­ja­ta vaan pur­kaa elin­kaa­ren­sa lopulla.”

    Pitää­kö­hän tämä paik­kaan­sa? Pitäi­si kat­soa läpi ajanm ark­ki­teh­ti- ja raken­nus­leh­det, ehkä­pä myös sisä­min­si­te­riön kaa­voi­tus­osas­ton van­hat pape­rit ja sel­vit­tää, mitä todel­la aja­tel­tiin. Kyl­lä beto­nin tie­de­tiin kes­tä­vän 400 vuotta.

    Voi olla, että joku on jos­kus näin sano­nut. Ja gryn­de­riark­kei­teh­dit eivät olleet kovin kor­keas­sa mai­nees­sa. (“Sydän­kö sil­lä pra­kas? — Ei kun hai­ma.”)- Hel­pos­ti käy niin, että kun väi­tet­tä tar­peek­si mon­ta ker­taa tois­te­taan, sitä vain ale­taan pitää totena.

    Vie­lä vuon­na 1975 “Puo­li­mat­kan pah­vio­vet” oli­vat käsi­te raken­nus­lii­kei­den hei­kos­ta tasos­ta. Muun­lai­sia välio­via ei nyky­ään löydäkään.

  31. Kii­tos tpyy­luo­ma vastauksesta! 

    Onko sinul­la aja­tuk­sia sii­tä, miten Paja­mä­keä kehi­tet­tä­siin eläväisemmäksi? 

    Paja­mä­keä­hän ympä­röi Pat­te­ri­mä­ki ja Talin urhei­lu­puis­to. Pat­te­ri­mä­ki on museo­vi­ras­ton suo­je­lu­koh­de ja Talin urhei­lu­puis­to ja vie­rei­nen Talin siir­to­la­puu­tar­ha yhtä jämä­käs­ti raken­ta­mi­seen ei-käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa aluetta. 

    Eli talo­ja talo­jen väliin­kö? Ei tai­da sekään onnis­tua, mikä­li asuk­kai­ta kuullaan. 

    Paja­mäen pal­ve­lut ovat sur­keat, kos­ka asuk­kai­ta on vain vajaat kak­si tuhat­ta. Siel­lä on Siwa, apteek­ki ja parin pyö­dän kal­ja­kup­pil­la. Ei mitään muu­ta. Ehkä se jol­le­kin riit­tää. Ilta­päi­väs­tä baa­riin, aamul­la sär­ky­lääk­keet ja puo­lel­ta­päi­vin Atria roiskeläppä… 🙂

    Toi­saal­ta siel­tä pää­see sen­tään pois (toi­sin kuin Munk­ki­vuo­res­ta): Pitä­jän­mäen juna-ase­ma on lähel­lä ja Pitä­jän­mäen­tiel­tä on mon­ta bus­si­vaih­toeh­toa joka suuntaan. 

    Aikoi­naan kun olin Munk­ki­vuo­ren ala­kou­lun joh­to­kun­nas­sa käy­tiin kova käden­vään­tö Paja­mäen sivu­kou­lun lak­kaut­ta­mi­ses­ta. Asuk­kaat tie­tys­ti puol­si­vat mini­kou­lu­aan vii­mei­seen asti, mut­ta lak­kau­tet­tiin se sit­ten kui­ten­kin. Kuih­dut­ti var­mas­ti ympä­ris­töä tämä päätös.

  32. Vil­le: “Lisäk­si naa­pu­ri­kiin­teis­töt sai­si­vat halu­tes­saan sopia kes­ke­nään, että teke­vät lii­ke- ja toi­mis­to­ti­lo­ja alem­piin ker­rok­siin, jol­loin voi raken­taa talot kor­keam­mik­si kuin pel­kät asuintalot…”

    Kuin­ka­han naa­pu­ri­kiin­teis­töt “halu­tes­saan” sopi­vat keskenään?
    Raken­nus­vai­hees­sa kiin­teis­töt ovat raken­nus­fir­man omis­tuk­ses­sa ja hal­lin­nas­sa, ei naa­pu­reil­la eikä asuk­kail­la ole mitään sanomista.

  33. Eli­na:

    Onko sinul­la aja­tuk­sia sii­tä, miten Paja­mä­keä kehi­tet­tä­siin eläväisemmäksi?

    Et sit­ten mitään hel­pom­paa kek­si­nyt kysyä? 🙂
    Jos kysyi­sit vaik­ka mikä oli­si hel­poin tada saa­da Munk­ki­vuo­reen lisää asun­to­ja, jos nii­tä nyt syys­tä tai toi­ses­ta halu­taan, niin sanoi­sin että se nyt tus­kin tuhoai­si aluet­ta jos Ulvi­lan­tien poh­jois­puo­lel­le teki­si rivin taloja.

    Mut­ta siis Paja­mä­ki. Käsit­tääk­se­ni, enkä tie­dä, talot on sinän­sä kai ihan koh­tuul­li­sen hyvin teh­ty­jä. Ongel­ma on se että on niin kovin pie­ni alue, alle 2000 asu­kas­ta. Bus­siyh­tey­det on joo erin­omai­set, eli kään­täen tar­jon­taa on asu­kas­mää­rän näh­den sen ver­ran reip­paas­ti että seu­raa­vas­sa lin­jas­to­uu­dis­tuk­ses­sa se saat­taa tip­pua puo­leen. Se että sekä 14 että 59 ajaa sin­ne joh­tuu ihan vaan sitä että se on käte­vä paik­ka päät­tä­ril­le Hel­sin­gin rajal­la, ja jos nyt vaka­vis­saan HSL:n myö­tä suun­ni­tel­laan seu­dul­li­ses­ti niin asia on eri.

    Ker­ros­kor­keut­ta oli­si kyl­lä varaa kas­vat­taa ja ehkä sin­ne pari uut­ta­kin taloa mah­tui­si, mut­ta ei se sii­tä sil­mu­kas­ta isom­paa tee. Pikem­min­kin minus­ta niin että yrit­täi­si joten­kin kyt­keä alu­een parem­min Pitä­jän­mä­keen. Paja­mäen­tien ja Pitä­jän­mäen­tien ris­teys on mal­lia beto­ni­bru­ta­lis­mi eli mas­sii­vi­nen, Paja­mäen­tien vier­tä raken­nuk­set voi­si­vat jat­kua Pitä­jän­mäen­tiel­le saak­ka ja tuos­sa ris­teyk­ses­sä voi­si jon­kin­lai­set pal­ve­lut­kin pär­jä­tä, se on Rai­de-Joke­rin tule­van pysä­kin kohdalle.

    Län­nes­sä päin taas on Espoon puo­lel­la tekeil­lä ravi­ra­dan nur­kil­la uusi asui­na­lue, kts. http://berganskiinteistot.wordpress.com/eko-vermo/ Onkos sii­nä joku suo­je­lua­lue välissä? 

    Yli­pään­sä oli­si pitä­nyt teh­dä niin kuin setä Eliel sen piir­si, haus­ka kuva jos­sa on toteu­tu­nut ja Saa­ri­sen piir­tä­mä kaa­va pääl­lek­käin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Munksnas-haga_jfr.jpg

  34. Rai­mo K: “Kuin­ka­han naa­pu­ri­kiin­teis­töt “halu­tes­saan” sopi­vat keskenään?
    Raken­nus­vai­hees­sa kiin­teis­töt ovat raken­nus­fir­man omis­tuk­ses­sa ja hal­lin­nas­sa, ei naa­pu­reil­la eikä asuk­kail­la ole mitään sanomista.”

    Kyse oli ole­mas­sao­le­vien kiin­teis­tö­jen uudis­ta­mi­ses­ta. Jos kadun vas­tak­kai­sil­la puo­lil­la on 3‑kerroksiset talot 45 asteen var­jo­kul­mal­la, nii­den tilal­le voi­tai­siin teh­dä 6‑kerroksiset, jos alim­mis­sa ker­rok­sis­sa oli­si lii­ke­ti­lo­ja ja toi­mis­to­ja, ja asun­to­jen osal­ta var­jos­tus oli­si yhtä hyvä tai huo­no edel­leen. Tai sit­ten voi­tai­siin pur­kaa toi­nen talo koko­naan, jol­loin toi­sel­le ton­til­le voi­si teh­dä n‑kerroksisen talon — loo­gi­nen seu­raus mate­maat­ti­ses­ta raken­ta­mis­nor­mis­ta 😉 Joka tapauk­ses­sa saa­tai­siin teh­tyä nykyis­tä enem­män neliöi­tä nykyi­sen raken­ta­mis­mää­räys­ko­koel­man puit­teis­sa. Jos yli­mää­räi­sis­tä lii­ke- ja toi­mis­to­ne­liöis­tä saa­tai­siin voit­toa, sil­lä sub­ven­toi­tai­siin asun­to­ne­liöi­tä. Tämä tie­ten­kään ei toi­mi alueil­la, jois­sa ei ole kysyn­tää lii­ke- ja toimistotiloista.

  35. Mie­len­kiin­toi­nen ehdo­tus ja vali­tet­ta­van tot­ta mones­sa yhtiös­sä. Lii­an mones­sa voi­si sanoa.

    Tuo las­kel­ma on sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen. Tuo­han perus­tuu noin 1000euron/rak.oik.m2 las­kel­maan. Nyky­ti­lan­tees­sa tuo saat­taa­kin pitää paik­kan­sa mones­sa­kin osoit­tees­sa, mut­ta jos kun­nan mono­po­li tuos­sa samal­la mur­re­taan niin lop­pu­tu­lok­se­na raken­nusoi­keu­den hin­ta romah­taa. Tilaa­han on Hel­sin­ki täyn­nä ja tosi­aan noi­ta huo­no­kun­toi­sia raken­nuk­sia ns. riittää.

    Lais­sa on kui­ten­kin usei­ta pykä­liä, jois­sa pai­no­te­taan omis­ta­mi­sen suo­jaa ja maa­no­mis­ta­jien tasa-arvois­ta koh­te­lua ymym, joten epäi­len Osmo, että ehdo­tuk­se­si on täy­sin lain­vas­tai­nen ja täy­sin toteuttamiskelvoton. 

    Leik­ki­mie­les­sä tie­tys­ti mie­len­kiin­toi­nen ehdo­tus ja tosi­aan­kin mones­sa talo­yh­tiös­sä tuo­ta pur­ka­mis­ta mie­ti­tään, vakavasti.

    1. Mika H
      En nyt oikein ymmär­tä­nyt tätä omai­suu­den­suo­ja-aspek­tia. Täs­sä­hän tar­jo­taan asun­to-osa­keyh­tiöil­le mah­dol­li­suut­ta rahoit­taa perus­kor­jauk­sen­sa lisä­ra­ken­nusoi­keu­del­la. Sen voi teh­dä joko pur­ka­mal­la van­han ja huo­no­kun­toi­sen raken­nuk­sen, korot­ta­mal­la raken­nus­ta tai raken­ta­mal­la ton­til­le enem­män. Ketään ei tähän pako­te­ta, joten kenen­kään omai­suu­den­suo­ja ei ole myös­kään vaa­ras­sa. Omai­suus­han on nyt kyl­lä vaa­ras­sa, kos­ka monet raken­nuk­set ovat lähes arvot­to­mia, kos­ka nii­den perus­kor­jaa­mi­nen tulee niin kalliiksi.
      Samas­ta syys­tä en ymmär­tä­nyt nimi­merk­ki MIVa:n kom­ment­tia. Mitä vikaa sii­nä on, jos asun­to-osa­keyh­tiöil­le tar­jo­taan raken­nusoi­keut­ta, jota nii­den ei ole pak­ko käyttää.
      Pel­kään pahoin, että jos Kata­ja­no­kan talo­yh­tiöil­le tar­jot­tai­siin pil­ven­piir­tä­jän raken­nusoi­keut­ta, monel­le tuli­si dol­la­rin kuvan sil­miin ja tar­jous otet­tai­siin vastaan.
      Minul­la ei ole halua pakot­taa ketään min­ne­kään. Jos joku halu­aa asua kes­kel­lä met­sää yksin savu­pir­tis­sä, en pane vas­taan. Olen kui­ten­kin ollut havait­se­vi­na­ni, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki on aina­kin asun­to­jen hin­nois­ta pää­tel­len perin halut­tua aluet­ta. Jos se on halut­tu asu­mis­muo­to, mitä vikaa sii­nä on, että sitä tar­jo­taan useam­mal­le. Jokai­nen, joka vapaa­eh­toi­ses­ti pysyy pois­sa kau­pun­geis­ta asun­to­pu­laa syn­nyt­tä­mäs­sä, ote­taan kii­tol­li­suu­del­la vastaan.

  36. Olen usein päh­käil­lyt, mitä Vih­reät oikein halua­vat Suo­meen. Helk­ka­rin tiheäs­ti ja kor­keas­ti raken­net­tu­ja kau­pun­ke­ja­ko? Ne ovat niin hie­no­ja ja eko­lo­gi­ses­ti oikein.
    Suo­ma­lai­set kes­ki­mää­rin halua­vat oma­ko­ti­ta­lon veden äärel­le kes­kus­taan tai sen lähelle.
    Ovat­ko pää­kau­pun­gin ulko­puo­li­set vih­reät hesa­lais­ten kans­sa samaa mieltä?
    On tie­tys­ti erit­täin hie­noa ilmas­to­muu­tok­sen yms:n takia ajaa jen­gi todel­la tiuk­kaan ja rajoittaa/estää yksi­tyi­sau­toi­lu ja pelas­taa maa­il­ma. Ei tie­ten­kään muu­ten, mut­ta esi­merk­ki­hän on tosi tär­keä. Ehkä USA ym rupea­vat pur­ka­maan omia jut­tu­ja ja hävit­tä­mään esi­kau­pun­kien­sa oma­ko­ti­ta­loa­lu­eet ja ehkä Kii­na ja Intia teke­vät jotain hyö­dyl­lis­tä, kun Suo­mi näyt­tää mallia.
    Voi­sit­te­ko nyt lait­taa jon­kun ins­tans­sin sel­vit­tä­mään suo­ma­lais­ten kan­nan koko jut­tuun? Kun­ta ja val­tio ovat kan­sa­lai­sia pal­ve­le­via jut­tu­ja, eikä toi­sin päin. JOs poruk­ka halu­aa jotain muu­ta kuin, oli­si esim. vih­rei­den mie­les­tä ilmas­ton takia hyvä ja tie­tä­vät vie­lä, kuin­ka hir­veäs­ti halua­mal­laan taval­la he saas­tut­ta­vat maa­il­maa, niin kuka on vää­räs­sä? No, vaa­lit­han sen näyt­tä­vät. Tääl­lä esi­tet­ty­jä jut­tu­ja ei tosin näy eikä kuu­lu noil­ta vih­rei­den jul­ki­po­li­tii­koil­ta. Eipä tie­ten­kään. Lait­taa­ko­han OS näi­tä vaalijuttuihinsa?
    Tie­dän, että on tääl­lä seu­dul­la ihmi­siä, jot­ka ole­mat­ta vih­rei­tä. halua­vat asua kes­kus­tas­sa, mut­ta nii­tä on tut­ta­vis­sa­ni kovin vähän.
    Niin­pä. Tii­vis­te­tään, pure­taan van­hat pois ja mummot/papat “pihal­le”.
    Olen miet­ti­nyt, että pan­naan Kata­ja­nok­ka lähes totaa­li­ses­ti sileäk­si ja teh­dään sii­tä Hesan “Man­hat­tan”.
    Ehkei kui­ten­kaan mitään isoa pat­sas­ta tar­vi­ta, ellei jotain tur­va­pai­kan­ha­ki­jois­ta muistuttavaa.
    Muu­ten, ei ne Nokan van­hat talot ole taval­li­sel­le ylei­söl­le sen arvok­kaam­pia kuin jon­kun van­han lähiön talot niis­sä eläneille/eläville. Kyl­lä mä sen rys­sän­kir­kon jättäisin.
    Ehkä nyt riit­tää täl­tä kerralta.

  37. Kata­ja­no­kan van­ha osa on lähes koko­naan ase­ma­kaa­val­la suo­jel­tu ja hyvä niin, joten sen osal­ta vapaa raken­nusoi­keus on irre­le­vant­ti. Uudem­mal­le puo­lel­le pil­ven­piir­tä­jät voi­si­vat oikeas­taan sopia­kin 😉 Nii­den muka­na voi­si tul­la kivi­jal­ka­liik­kei­tä ja pal­ve­lui­ta ym. mikä oli­si vain positiivista.

  38. mie­tis­ke­len vain yhtä asi­aa: Lau­an­tai-illan huvei­na­ni ovat olleet englan­ti­lai­nen mur­ha, yleen­sä kyläs­sä tai kar­ta­nos­sa sekä Munc­he­niin sijoit­tu­neet sak­sa­lai­set rikos­sar­jat, jois­sa kau­niit ja rik­kaat likvi­doi­vat toi­si­aan. Aina ne sijoi­tu­vat huvi­la-alui­eel­le. Ja aina tun­tu­vat köy­hem­mät­kin asu­van 3–4 ker­rok­si­sis­sa taloissa.

    Ja Munc­hen on miljoonakaupunki.

  39. Tähän vie­lä ykis huo­mau­tus elinkaaresta:
    Van­ha talosn­poi­kais­vii­saus sanoi, että talon jou­tuu kol­mes­ti vuo­si­sa­das­sa raken­ta­maan uudestaan. 

    Väl­kä vai umpi­kort­te­li: Suo­mes­sa aurin­ko on puo­let vuo­des­ta ja yli puo­let aja­sat 30 asteen ala­puo­lel­la. Ts taon heit­tä­möä var­jo on kak­si ker­taa sen kor­kui­nen. — Tämä myös merkitsee,e ttä tai­vaalt aule­va haja­va­lo on usein niuk­kaa, ja alim­mat ker­rok­set ovat hyvin pal­jon var­jos­sa umpikorttelissa.

    Olen asun­tu Kruu­nun­haas­sa ja viih­ty­nyt. Mut­ta on lisät­tä­vä, että Heik­ki­lää Kirk­ko­num­mel­la takee viih­tyi­säk­si se, että talot ovat mata­lia, sii­nä 3‑kerroksisia. Se antaa visu­aa­lis­ta tilaa.

  40. Aina­kin Espoon­lah­des­sa juu­ri pis­tet­tiin van­ha kaup­pa­kes­kus Ulap­pa­to­ri kuor­ma-auto­jen lavoil­le ja vie­tiin pois. Van­ha osta­ri ei menes­ty­nyt Lip­pu­lai­van vie­res­sä. Tilal­le tulee tii­vis­tä asuin­ra­ken­ta­mis­ta ja ala­ker­toi­hin lii­ke­ti­lo­ja. Enin­tään 13 kerrosta.

    Samoin vie­rei­nen kou­lu muut­taa urhei­lu­puis­ton kyl­keen ja pure­taan pois. Uusi päi­vä­ko­ti alu­eel­le ja noin 1200 hlö uudet asun­not asun­not. Tähän­kin yksi 13 ker­rok­si­nen torni.

    Lisäk­si van­hain­ko­din alu­eel­le tulee pal­jon täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta. Eli aina­kin Espoo tehos­taa omien aluet­tein­sa käyttöä.

    Täs­sä­kin on otet­tu mal­lia Lep­pä­vaa­ras­ta, joka mie­les­tä­ni on onnis­tu­nut alue. Vie­lä kun jos­kus saa­daan se met­ro Kiven­lah­teen asti. En vas­tus­ta enää met­roa, kun se ker­ran teh­dään joka tapauk­ses­sa pilaa­maan lii­ken­neyh­tey­det. Seu­raa­vak­si paras­ta oli­si pois­taa vaih­dot met­roon tuol­ta Souk­ka, Espoon­lah­ti, Kiven­lah­ti suun­nal­ta mah­dol­li­sim­man pian.

  41. Täs­sä säi­kees­sä on kes­kus­tel­tu beto­ni­lä­hiöi­den pur­ka­mi­ses­ta mut­ta fak­ti­ses­ti Suo­mes­sa on pii­re­jä, jot­ka toi­min­nal­laan aja­vat samaa myös van­hoil­le oma­ko­tia­lueil­le. Mene­tel­mä­nä on teh­dä asu­mi­nen van­has­sa talos­sa sie­tä­mät­tö­män kal­liik­si siten, että ainoak­si vaih­toeh­dok­si jää pur­ka­mi­nen. Vii­me vii­kon aika­na on tähän toi­men­pi­de­lis­taan tul­lut kak­si uut­ta kei­noa: Uudet ener­gia­mää­räyk­set ollaan teke­mäs­sä pakol­li­sik­si myös van­ho­jen talo­jen raken­nus­lu­van­va­rai­siin perus­kor­jauk­siin ja ener­gia­to­dis­tuk­set ollaan teke­mäs­sä pakol­li­sik­si myös van­hoil­le omakotitaloille.

    Jo aiem­min kei­no­va­li­koi­mas­sa ovat olleet van­ho­jen (iso­jen) tont­tien kiin­teis­tö­ve­ron rajut koro­tuk­set ja van­has­sa talos­sa asu­mi­sen kus­tan­nus­ten nos­to ener­gia­ve­ro­jen rajuil­la korotuksilla.

    Kes­kei­se­nä toi­mi­ja­na on ollut ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö ja sen vih­reä vir­ka­mie­se­liit­ti apu­naan kokoo­mus­lai­nen (mut­ta Osmon­kin täl­lä pals­tal­la kehu­ma) minis­te­ri Vapaa­vuo­ri. Saa näh­dä kos­ka hän vaih­taa puoluetta.

    On joten­kin käsit­tä­mä­tön­tä mitä kaik­kea täs­sä maas­sa teh­dään ilmas­ton­muu­tok­seen hurah­ta­nei­den polii­tik­ko­jen joh­dol­la. Yhteis­kun­taa muu­te­taan rajus­ti taval­la joka on sel­keäs­ti kan­sa­lais­ten enem­mis­tön etu­jen vastaista.

  42. pek­ka:

    Täs­sä säi­kees­sä on kes­kus­tel­tu beto­ni­lä­hiöi­den pur­ka­mi­ses­ta mut­ta fak­ti­ses­ti Suo­mes­sa on pii­re­jä, jot­ka toi­min­nal­laan aja­vat samaa myös van­hoil­le omakotialueille. 

    Juu ja nii­tä kut­su­taan peri­kun­nik­si. Nor­maa­li set­ti on rin­ta­ma­mies­tont­ti jos­sa se on alku­pe­räi­nen talo 40-luvul­ta, etu­pi­hal­la yksi­ker­rok­si­nen seis­kyt­lu­ku­lai­nen tii­li­ta­lo ja taka­pi­hal­la 90-luvul­la teh­ty oma­ko­ti­ta­lo. Seu­raa­va­na pur­ku­vuo­ros­sa se yksi­ker­rok­si­nen 70-luku­lai­nen, tilal­le kak­si­ker­rok­si­nen talo. Vir­ka­mies­kun­nal­la on asian kans­sa hyvin vähän mitään teke­mis­tä, mut­ta jos sil­tä tun­tuu niin kyl­lä se folio­vuo­raus eristääkin.

    1. Tuo pel­ko, että kiin­teis­tö­ve­rol­la pako­te­taan pur­ka­maan van­hoj­ka oma­ko­ti­ta­lo­ja lie­nee perus­tee­ton. Jos tont­ti on vajaas­ti raken­net­tu, kiis­tei­tö­ve­ro lät­käis­tään myös käyht­tä­mät­tö­mäs­tä raken­nusoi­keu­des­ta, joten käy­te­tyl­le raken­nusoi­ku­del­le säly­tet­ty­nä sii­tä voi tul­la kor­kea. Vai­vas­ta pää­see eroon, kun pyy­tää tont­tin­sa raken­nusoi­keu­den pui­e­nen­tä­mis­tä. Uskoi­sin, että sel­lai­seen suostutaan.

  43. Saa­tai­siin­ko sit­ten pur­ka­mal­la ja uudel­leen raken­ta­mal­la aluei­den arvos­tus (tuo mys­ti­nen käsi­te) nouse­maan. Tääl­lä esi­merk­ki­nä­kin ole­va Tapu­li­kau­pun­ki on tosi­aan hyvien yhteyk­sien var­rel­la, siel­lä on (vie­lä) joi­ta­kin perus­pal­ve­lu­ja­kin ja lähes Hel­sin­gin hal­vim­mat asun­not. Kuin­ka täl­lai­nen yhtä­lö on mah­dol­li­nen. Onko vain niin, että alu­een mai­ne pai­naa hin­nat alas. Onko ihmi­nen asun­to­kau­pois­sa­kin näin rationaalinen.

    Mitä tapah­tuu, jos alu­een arvos­tus nousee (eli asun­noi­den hin­ta nousee). Tpah­tuu­ko samal­la tuo­ta muu­ta­ma päi­vää aiem­min käsi­tel­tyä (muis­taak­se­ni) asu­mi­sa­luei­den eriar­vois­tu­mis­ta ja vää­rän­lais­ta kil­pai­lua hyvis­tä ja huo­nois­ta asukkaista.

    Sinäl­lään on kyl­lä var­mas­ti niin, että yksi lähiöi­den (mm. Tapu­li) iso vir­he ovat kol­mi­ker­rok­si­set his­sit­tö­mät talot. Mut­ta oli­si­ko väki aikoi­naan 70-luvul­la muut­ta­nut pel­lon lai­dal­le 8 ker­rok­si­siin taloihin?

    En nyt kai­paa mitään mas­sii­vis­ta 5‑vuotissuunnitelmaa, mut­ta eivät ongel­mat myös­kään Tapu­lis­sa tai muu­al­la kor­jaan­nu sil­lä, että yhdes­tä puis­tos­ta siel­lä ja toi­ses­ta tääl­lä pie­ni­nä osa­si­na nap­si­taan pala­sia. Jos muu­tos­ta halu­taan, niin sit­ten kyl­lä pitää suun­ni­tel­la vähän isom­pia aluei­ta ker­ral­laan. Nyky­ään käy hel­pos­ti niin, että asuk­kai­den vas­tus­tus joh­taa suun­nit­te­lu­ko­ko­nai­suuk­sien pirs­to­mi­seen (ja koe­te­taan pala­sis­sa vie­dä asi­aa eteen­päin). Tämä tak­tiik­ka on minus­ta vain asuk­kai­den kan­nal­ta vähän epe­rei­lu ja ris­ki­nä on myös se, että pala­sis­ta ei muo­dos­to kun­non kokonaisuutta.

    Jos­tain syys­tä täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen koh­dis­tuu usein näi­hin ker­ros­ta­loa­luei­siin. Syys­tä tai toi­ses­ta Puis­to­lan puo­lel­le ei ker­ros­ta­lo­ja olla teke­mäs­sä, mut­ta Tapu­liin niin mahtuu.

  44. Jol­la­kin rok­kaa­jal­la, en mil­lään muis­ta kenel­lä, oli oikein muka­va kap­pa­le Tapu­li­kau­pun­gis­ta, jos­sa viih­tyy ja ihmi­set välit­tä­vät toisistaan.

  45. Jos ostat asun­non huo­no­kun­toi­ses­ta talo­yh­tiös­tä kau­pun­gin vuo­kra­ton­til­la, mis­sä on sopi­mus päät­ty­mäs­sä, niin mis­tä maksetaan?

    Jos ker­ran tont­ti on vuo­krat­tu 50v ja raken­nus suun­ni­tel­tu kes­tä­mään sen, niin eikö sil­loin arvon pitäi­si olla ~0e. Onhan sllä beto­ni­run­gol­la joku arvo, joka pitää mak­saa jos sen lunas­taa pois, mut­ta sil­ti. Samoin pur­ku­ku­luil­la on arvo…

  46. Tai­si olla olla tuo lau­lun­te­ki­jä Har­ri Sak­sa­la ja lausus­sa muis­taak­se­ni ker­rot­tiin “Nyky­suo­men New Yor­kis­ta Tapu­li­kau­pun­gis­ta”. No sit­tem­min on lau­lun­te­ki­jä­kin muut­ta­nut pois Tapulista.

    Kuten jo Soi­nin­vaa­ran kir­joi­tuk­ses­sa todet­tiin, niin Tapu­lis­sa pur­ka­mi­sen aika meni ohi, kun talo­ja perus­kor­jat­tiin. Nyt yli puo­let niin omis­tus- kuin vuo­kra-asun­nois­ta on aina­kin pääl­le­päin kat­sot­tu­na perus­kor­jat­tu. Jos ajat­te­lee ihan omis­tusa­sun­to­ja, niin täy­tyy sii­hen aika kova pork­ka­na lait­taa, jot­ta asukas/omistaja vaih­tai­si kal­liin­kin perus­kor­jauk­sen pur­ka­mi­seen. Ja jos pur­ka­mi­nen oli­si aidos­ti yksi­löl­le kan­nat­ta­vam­paa, niin sil­loin var­mas­ti pure­taan. Ainoa pork­ka­na lie­ni­si raken­nusoi­keu­den voi­ma­kas nos­to ja sitä kaut­ta rahal­li­nen hyö­ty­mi­nen. Vuo­kra­tont­tien koh­dal­la kau­pun­ki tie­ten­kin voi käyt­tää vuo­kra­nan­ta­jan valtaa.

    Niin Tapu­lis­sa kuin muis­sa­kin lähiöis­sä on pal­jon maa­ta park­ki­paik­koi­na. Toi­saal­ta jos­sa­kin ne autot­kin täy­tyy pitää ellei nii­tä koko­naan kiel­le­tä. Muis­taakk­se­ni Tapu­lis­sa on todet­tu, että auto­jen siir­tä­mi­nen maa­nal­le ja sii­hen pääl­le raken­ta­mi­nen ei ole kan­nat­ta­vaa. Tämä on sinäl­lään mie­len­kiin­toi­nen yhtä­lö, halu­taan (ja aidos­ti tar­vi­taan) lisää talo­ja, mut­ta nii­den raken­ta­mi­nen ei ole kannattavaa.

  47. Osmo:

    Sik­si esi­mer­kik­si vesi­joh­dot raken­net­tiin sei­nien sisäl­le taval­la, joka tekee perus­kor­jauk­sen erit­täin kalliiksi.”

    Van­hat vesi­joh­dot voi tie­ten­kin jät­tää sik­seen ja vetää uudet vaik­ka pin­ta­ve­to­na siis­tis­ti kote­loi­tu­na tms. Vie­mä­rit voi sanee­ra­ta sisä­puo­li­sel­la pin­noi­tuk­sel­la raken­tei­siin kos­ke­mat­ta. Näis­sä put­ki­re­mon­teis­sa rahas­te­taan tie­tä­mät­tö­miä ja ne teh­dään usein aivan tur­han mas­sii­vi­ses­ti. Toi­min­ta on mel­ko vil­liä, kuten raken­nus­bis­nek­ses­sä muutenkin.

  48. Van­han asun­non peri­mi­nen voi romut­taa mah­dol­li­suu­det. Pelot­taa, että perim­me osan täl­lai­ses­ta van­has­ta huo­no­kun­toi­ses­ta asun­nos­ta. Les­kel­lä on oikeus asua, joten perin­töä ei voi myy­dä. Perim­me nel­jäs­osan. Kun tulee kal­liit yhtiö­re­mon­tit, jou­dum­me mak­sa­maan osam­me. Emme voi luo­pua perin­nös­tä, kos­ka se meni­si lap­sil­lem­me, ja sama ongel­ma oli­si edes­sä. Emme miten­kään pys­tyi­si mak­sa­maan osuut­tam­me. Mikä avuk­si? Perin­nös­tä ei voi luo­pua, sitä ei voi myy­dä, les­ki halu­aa asua kodis­saan. Les­ki on niin pie­ni­tu­loi­nen, ettei voi rahoit­taa remont­ti­ku­lu­ja yksin. Meil­le laki­sää­tei­ses­ti kuu­luu mak­saa oma osuu­tem­me. Vel­kaa emme saa, tulot on niin pie­net, ja ennes­tään vel­kaa. Ainoa mah­dol­li­suus on men­nä kon­kurs­siin, jät­tää osuus mak­sa­mat­ta, antaa men­nä ulos­ot­toon jne? Parem­pia ehdo­tuk­sia? Miten vähä­va­rais­ten peri­jien ase­maan voi­tai­siin suo­jel­la näi­den pur­ku­kun­nos­sa ole­vien beto­ni­ta­lo­jen asun­to­jen kohdalla?

  49. Olen ehdot­to­mas­ti samaa miel­tä sii­tä, että monien talo­jen koh­dal­la pur­ka­mi­nen ja uuden, suu­rem­man talon raken­ta­mi­nen oli­si parem­pi rat­kai­su kuin kat­ta­va perus­kor­jaus. Tämä on kui­ten­kin jok­seen­kin mah­do­ton­ta asun­to-osa­keyh­tiöis­sä ellei asun­to-osa­keyh­tiö­la­kia muu­te­ta. Yhtiö­jär­jes­tys takaa osak­kee­no­mis­ta­jil­le oikeu­den hal­li­ta tiet­ty­jä tilo­ja, eikä käsit­tääk­se­ni ole mah­dol­lis­ta vie­dä tätä oikeut­ta pois mil­lään muul­la kuin yhtiö­ko­kouk­sen yksi­mie­li­sel­lä pää­tök­sel­lä. Enem­mis­tö­pää­tös ei siis rii­tä. Kaik­kien (yhtiö­ko­kouk­seen osal­lis­tu­vien) osak­kai­den on kan­na­tet­ta­va yhtiön raken­nuk­sen pur­ka­mis­ta, ja jos yksi­kin vas­tus­taa, han­ke ei toteudu.

  50. Osmo , nyt puhut asi­aa. Uusi talo aivan eritasolla.
    Tääl­lä laut­ta­saa­res­sa yksis­tään put­ka­riin meni 700Eur /neliö. ja remp­paa riittää.
    Kau­pun­kia pys­tyi­si ehdo­tuk­se­si mukaan jär­ke­väs­ti tii­vis­tä­mään. Asu­kaat sai­si­vat uudet asun­not net­to­hin­taan ja uusil­le myy­täi­siin markkinahintaan.
    Tulioi­ta oli­si kuten esim. uusiin taloi­hin Vattuniemeen.

  51. Tii­vis raken­ta­mi­nen ei tosi­aa­kaan aina ole se par­hain vaih­toeh­to. Mie­lum­min raken­ne­taan väl­jäs­ti mut­ta huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä kor­keam­pia talo­ja, jol­loin voi­daan mak­si­moi­da hyö­ty koko pin­ta-alas­ta. On mel­ko vai­kea kuvi­tel­la mitä Hel­sin­gin päät­tä­jien pääs­sä liik­kuu, kun nykyi­sel­lään lähes koko uudis­ra­ken­ta­mi­nen on 3–4. ker­rok­si­sien talo­jen varassa.
    Lon­toon monia “ghet­to­lä­hiöi­tä” jos miet­tii, niin ne ovat juu­ri­kin tätä mata­laa ja tii­vis­tä asun­to­po­li­tiik­kaa, ei niin­kään korkeita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.