Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkilaisen ja maalaisen hiilijalanjälki

Kovasti on taas julk­isu­udessa keskustel­tu Juk­ka Heinosen ja Sep­po Jun­ni­lan tutkimuk­ses­ta, jon­ka mukaan kaupunki­lais­ten hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin maal­la asu­van. Olen kom­men­toin­ut asi­aa viimeis­teltävänä olevas­sa kir­jas­sani Vihreä poli­ti­ik­ka, jos­sa ratkaisen kaik­ki olen­naiset asi­at maail­mas­sa ja pari epäolen­nais­takin. Kir­joi­tan tästä aiheesta näin:

====

Vuon­na 2011 ilmestyi Aal­to-yliopis­ton tutk­i­joiden Juk­ka Heinosen ja Sep­po Jun­ni­lan tutkimus  Impli­ca­tions of urban struc­ture on car­bon con­sump­tion in met­ro­pol­i­tan areas, jon­ka mukaan, jos tuotan­non päästöt kohdis­te­taan kulu­tuk­sen mukaan, elämi­nen tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa ei tuo­ta pienem­pää hiil­i­jalan­jälkeä kuin maal­la. Kan­nat­taako kaupunki­raken­net­ta siis tiivistää? Tulos perus­tui siihen, että tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa, vaikka­pa Töölössä, asuu keskimääräistä varakkaam­paa väkeä, jot­ka matkus­ta­vat paljon ulko­mail­la ja joiden ylelli­nen elämä muu­toinkin kas­vat­taa hiil­i­jalan­jälkeä. Jat­ka lukemista “Kaupunki­laisen ja maalaisen hiilijalanjälki”

Insinöörit, kertokaa valtiotieteilijälle!

Lehdis­tössä on vaa­dit­tu väl­jem­pää kaavoitus­ta ja kymme­nen metrin välin jät­tämistä jalka­käytävän ja seinän väli­in, ettei lumi putoaisi jalankulk­i­jan niskaan. Mei­dän talos­samme on peltikat­toon laitet­tu kymme­nen sent­tiä korkean seinämät jar­rut­ta­maan lumen putoamista, joten tämä osat­ti­in sata vuot­ta sit­ten, mut­ta eivät nekään aina riitä. Jat­ka lukemista “Insinöörit, ker­tokaa valtiotieteilijälle!”

Miten kiinteistön arvo määrätään verotuksessa?

Jok­seenkin kaik­ki veroasiantun­ti­jat suosit­ta­vat kiin­teistöveron osu­u­den korot­tamista, kos­ka kiin­teistövero­tus ei vääristä kan­nustei­ta ja kos­ka se hillit­see asun­to­jen hin­nan nousua. Yleen­sä ekon­o­mistien suosi­tuk­sis­sa pain­ote­taan maapo­h­jan verot­tamista ja vähem­män itse raken­nuk­sen verot­tamista. Vero ei vaiku­ta maapo­h­jaan mitään, mut­ta rak­en­tamis­es­ta se voi jar­rut­taa. Niukkaan kaupunki­maa­han kohdis­tu­va vero on erään­laista ansiot­toman arvon­nousun verot­tamista – JOS vero­tuk­ses­sa käytet­ty maan arvo vas­taa sen markki­na-arvoa. Jat­ka lukemista “Miten kiin­teistön arvo määrätään verotuksessa?”

Onko kotihoidon tuen lyhentäminen säästötoimi?

Kehys­neu­vot­teluis­sa on esil­lä aja­tus lyhen­tää koti­hoidon tuki kah­teen vuo­teen. Tämä kos­kee lehti­ti­eto­jen mukaan 9 000 las­ta, jot­ka siis halu­taan päivähoitoon ja van­hem­mat töi­hin ja mak­samaan vero­ja. Mon­es­sa lehdessä on ihme­tel­ty, aikooko val­tio säästää vai lisätä meno­ja lyhen­tämäl­lä koti­hoidon tukea. Asia on moni­ta­hoinen. Jat­ka lukemista “Onko koti­hoidon tuen lyhen­tämi­nen säästötoimi?”

Miksi arvonlisäverossa on eri verokantoja?

Kun neu­vos­toli­it­to rom­ahti ja markki­na­t­alous alkoi vir­itä Venäjälle, sähköstä alet­ti­in per­iä mak­sua. Tuol­loin julk­isu­udessa ihme­telti­in, että ei kai sairaaloidenkin pidä mak­saa sähköstä. Eiväthän leikkaus­salit toi­mi ilman. 

Tämä esimerk­ki tulee aina mieleen, kun ale­taan puhua eri­tyte­ty­istä ALV-kan­noista. Kir­joil­la, ter­vey­den­huol­lol­la ja julkisel­la liiken­teel­lä (ja nyt myös sanomale­hdil­lä) on alin, yhdek­sän pros­entin alv-kan­ta, elin­tarvikkeil­la 12% ja kaikel­la taval­lisel­la yleinen arvon­lisäverokan­ta 23 %. Jos kaik­ki yht­enäis­tet­täisi­in 22 pros­en­tik­si, val­tio net­toaisi yli mil­jardin ja vero­tuk­sen hait­tavaiku­tuk­set väheni­sivät. Jat­ka lukemista “Mik­si arvon­lisäverossa on eri verokantoja?”

BMH myy kolmen Tyrannosauruksen yksikön Ruotsiin.

Mälaren­er­gi Ab rak­en­taa maail­man suurim­man kier­rä­tyspolt­toainet­ta käyt­tävän voimalaitok­sen Ruotsin Västeråsi­in. Voimalaitok­ses­sa polte­taan lajitel­tua jätet­tä 450 000 ton­nil­la. Voimalaitok­sen teho on 167 MW, mis­tä 65 % läm­pöä ja 35 % sähköä. BMH toimit­taa laitok­seen kiin­teää kier­rä­tyspolt­toainet­ta (SRF) valmis­ta­van yksikön, johon sisäl­tyy kolme Tyran­nosaurus-murskain­ta. Toim­i­tuk­sen arvo on 18 miljoon­aa euroa, mikä vas­taa liki kol­mannes­ta yhtiön edel­lisen vuo­den liike­vai­h­dos­ta. Hyvin meni suo­ma­laisel­la teol­lisu­udel­la muutenkin. Met­so toimit­taa kat­ti­lan. Kuten aiem­minkin on ollut puhet­ta, olen BMH:n hal­li­tuk­sen jäsen. Jat­ka lukemista “BMH myy kol­men Tyran­nosauruk­sen yksikön Ruotsiin.”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.2.2012

Öster­sun­dom

Asia pan­ti­in pöy­dälle. Vihreil­lä on muu­tosesi­tyk­siä, mut­ta muu­toskit­ka voi olla iso, kos­ka Van­taan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on tämän jo hyväksynyt täl­laise­na. Jos me teemme pienenkin muu­tok­sen, hei­dän pitää käsitel­lä uud­estaan ja var­maankin pelkästä kos­tos­ta tekevät pienen muu­tok­sen ja…
Tätä tämä him­melidemokra­tia on. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.2.2012”

Paljonko pitäisi säästää?

Jot­ta hal­li­tu­so­hjel­maa nou­datet­taisi­in kir­jaimel­lis­es­ti, pitäisi val­tion talout­ta vahvis­taa viidel­lä mil­jardil­la – siis vero­ja korot­taen tai meno­ja kar­sien. Demar­it halu­a­vat ennen päätök­sen­tekoa odot­taa, jos vaik­ka seu­raa­va talousen­nuste olisi vähän parem­pi, jol­loin selvit­täisi­in vähem­mil­lä leikkauksilla.

Jotenkin näen tämän asian aivan toisin. Vakaut­tamisen tarve on yli tuon viiden mil­jardin, jos kat­somme pitkän ajan kestävyys­va­jet­ta, jol­loin pitää varautua myös min­un ikälu­okkani eläkkeisi­in ja hoidon tarpeeseen. Jos viiden mil­jardin leikkaus olisi mah­dol­lista toteut­taa heti ensi torstaista alka­en, sitä ei pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa tehdä, kos­ka se lamaut­taisi suh­dan­tei­ta, lisäisi työt­tömyyt­tä ja tuot­taisi uuden leikkaus­tarpeen.  Liian nopeas­ta vyön kiristyk­ses­tä varoit­taa Euroop­paa jo moni sel­l­ainen taho, joka on yleen­sä saar­nan­nut menokurin puoles­ta. Jat­ka lukemista “Paljonko pitäisi säästää?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2012

Esi­tys­lista löy­tyy tästä

Mikko Särelän kom­men­tit taas tästä.

Öster­sun­domin yleiskaava

Tämä on tätä kun­tien välistä yhteistyötä, jos­sa demokra­tia väistyy. Sipoon, Van­taan ja Helsin­gin virkamies­neu­vot­teluis­sa on sovit­tu yleiskaa­van poh­jak­si vai­h­toe­hto B ja nyt se tuo­daan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taan hyväksyt­täväk­si. Me voimme tietysti pää­tyä toiseen vai­h­toe­htoon, Van­taal­la voidaan pää­tyä kol­man­teen ja Sipoos­sa neljän­teen. Mitään muu­ta kansan­val­taista tapaa ei ole kuin että kaik­ki kolme hyväksyvät virkami­esten mielip­i­teen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.2.2012”