Aamu-uutisissa käsiteltiin kuntien valtionosuusriippuvuutta. Espoo saa tuloistaan valtionosuuksina kaksi prosenttia ja Ranua 60 prosenttia (1). Kuntaliiton Timo Kietäväinen sanoi, että asiaa ei paljon auta se, jos kaksi köyhää yhdistetään. Juuri Ranuan osalta auttaisi, koska sitä oltaisiin yhdistämässä Rovaniemeen. Jatka lukemista “Valtionosuuksista riippuvat kunnat”
Tekijä: Osmo Soininvaara
Suurkunta vai yhteistoiminta?
(Teksti on julkaistu tänään Savon Sanomissa kolumnina. Pahoittelen, että tätä kuntauudistuskamaa tulee nyt aika paljon, mutta aihe on nyt framilla. )
Kuntauudistusta valmistellut virkamiestyöryhmä esittää Pohjois-Savoon kahta kuntaa, Kuopiota ja Iisalmea. Näin järeää mullistusta ei voi tehdä ilman vahvaa lähidemokratiaa. Eivätkä pelkät aluevaltuustot riitä. Toiminnat, joissa ei ole hyötyä suuresta mittakaavasta, kannattaa jättää paikallisesti tehtäviksi, koska ne tehdään silloin paremmin ja halvemmalla. Pienten kuntien talkoohengen korvaaminen suurkunnan virkamiehillä ei tuo säästöjä. Jätetään siis suurkunnan sisään vanhat kunnat pitäjiksi. Iisalmen kunnassa voisi siis edelleen olla Kiuruveden pitäjä. Jatka lukemista “Suurkunta vai yhteistoiminta?”
Terveydenhuollon voimavarojen kohdentaminen
Jos terveydenhuollossa tehtäisiin ihmisten terveyden hyväksi hintaan katsomatta kaikki, josta on hyötyä tai voi ehkä olla hyötyä, saisimme käytetyksi siihen koko bruttokansantuotteemme, eikä edes riittäisi. Siksi on jollain tavoin rajoitettava toimia ja kohdistettava ne kustannustehokkaimpiin. Jatka lukemista “Terveydenhuollon voimavarojen kohdentaminen”
Ekolandian sähköntuotanto
Koska keskimääräisten ja marginaalisten päästöjen käsitteet ja eri pituiset tarkastelujaksot näyttävät tuotavan hämmennystä, esitän leikkimielisen tarinan. Asian yksinkertaistamiseksi esitän kivihiilen mittayksiköksi sen lämpöarvoa kilowattitunteina. Tässä on vähän oiottu mutkia, jotta pääasia pysyisi ymmärrettävänä.
Kuvitelkaamme Ekolandian olevan sähköverkoltaan suljettu maa, jossa sähkönkulutus on tasaiset 10 000 MW ympäri vuoden, josta 9 000 MW tuotetaan säännöstelemättömällä vesivoimalla ja 1 000 MW kivihiilellä. Hiilivoimalan hyötysuhde on 40 %, joten kivihiiltä lapioidaan voimalan kitaan 2500 MWh tunnissa. Ekolandian ympäristöministeriö ja teknillinen korkeakoulu laskevat, että yhteen kulutettuun kilowattituntiin on mennyt 0,25 kWh kivihiiltä, mutta sähköllä talonsa lämmittävät sekä paikallinen rautatieyhtiö laskevat päästöikseen pyöreät nolla, koska he ostavat pelkkää vesisähköä. Kivihiilen kuluttajaksi on uhrautunut ulkomainen kaivosyhtiö, koska se on valmiiksi pahis ja koska sen toimitusjohtajalla on taipumusta älylliseen rehellisyyteen. Ekolandian asukkaat eivät viitsi sähköä säästellä, koska eihän siitä ole päästöjä. Niinpä kovin yleinen harrastus on lämmittää uima-altaat paukkupakkasilla ja käydä talvella uimassa höyryävän lämpimässä uima-altaassa. Jatka lukemista “Ekolandian sähköntuotanto”
Lopetetaan yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset
(Tämä teksti on julkaistu alunperin Vihreän liiton sivustolla)
Hallituksen edessä on mittavat säästötarpeet. Niin huonosti ei rahaa Suomessa käytetä, että voisi leikata miljardin ilman, että se kehenkään sattuu. Kaikki joutuvat tinkimään jostain itselleen tärkeästä, myös kokoomus. Jatka lukemista “Lopetetaan yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset”
Ode ja Mari Kiviniemi kuntauudistuksesta politiikkaradiossa
Politiikkaradio:Leikola ja Lähde. Kuntakäräjät.
Keskustelemassa kuntauudistuksesta Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi sekä Osmo Soininvaara .
Yle Puhe klo 13–14 perjantaina 24.2.2012.
Kuuntele Ylen Areenasta ja hämmästy!
Turpeen syöttötariffi
Olen tiennyt, että turvelauhdevoimaa on tuettu Suomessa pitkään syöttötariffilla, mutta en voinut kuvitella, että se on rakenteeltaan niin kiero kuin se on. Kaikkien sähköntuottajien pitää maksaa jokaisesta turvelauhteella tuetetusta megawattitunnista yksi euro, mutta ei tässä kaikki. Niiden pitää myös neutraloida kokonaan päästökaupan ohjausvaikutus, joka muuten vähentäisi turpeen kannattavuutta. Jatka lukemista “Turpeen syöttötariffi”
Kainuussa neuvoteltava 1600 sopimusta
Kainuun maakuntakokeilun jatko kaatui yhden kunnan, Puolangan veto-oikeuteen. Tilanne kuvastaa kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä kahdella tavalla. Ensiksikin yksimielisyyden vaatimuksen ongelmallisuus konkretisoitui tässä taas kerran. Toiseksi nyt pitää sitten järjestää sama erillisinä yhteistyöprojekteina.
Kainuussa joudutaan neuvottelemaan uusiksi TUHAT KUUSISATAA sopimusta. Tällaista on nykyaikainen hallintohimmeli.
Onneksi olkoon vain. Suurin osa noista 1600 sopimuksesta vaatii yksimielisyyden.
Lähidemokratia ennen kuntajakoa
Minusta on väärä järjestys yrittää ensin päättää kuntajaotuksesta ja sitten alkaa pohtia lähidemokratiaa. Ennen kannanottoa kuntien yhdistämiseen ihmisillä on oikeus tietää, mitä sillä tarkoitetaan ja miten päätöksenteko uuden suurkunnan sisällä toimii. Muussa järjestyksessä ei voi onnistua, koska kansalaisilla on kaikki syyt vastustaa. Jatka lukemista “Lähidemokratia ennen kuntajakoa”
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.2.2012
Lista löytyy tästä
Mikko Särelä menee puolestani lautakuntaan, joten olen paneutunut listaan vähän pintapuolisesti. Särelän oma bloggaus aukeaa tästä. Särelän blogilla käydään muuten mielenkiintoista keskustelua kaupunkisuunnittelusta. Kannattaa pistäytyä!
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto demokratiatyöryhmän loppuraportista
Lausunto on aika ympäripyöreä, mutta mitä muuta voisi odottaakaan. Kunpa joku kertoisi, miten vuorovaikutusta voisi kaavoituksessa kehittää niin, ettei pelkkä nimbyily korostuisi. Kansalaisten tekemiin eritasoisiin vaihtoehtokaavoihin olisi hyvä saada kunnon vastineet silloinkin – ja erityisesti silloin – kun vaihtoehtokaavassa esitetty ajatus kaatuu johonkin ilmeiseen esteeseen. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.2.2012”