Tekijä: Osmo Soininvaara

Bussiliikenne alistetaan kilpailulle

Matkahuol­lon piiris­sä toimi­vat bus­siy­htiöt ovat ryhtyneet ankaraan tais­toon hal­pa­bus­siy­htiöitä vas­taan, jot­ka loukkaa­vat hei­dän mukaansa näille yhtiöille vuo­teen 2014 myön­net­tyjä reit­tili­iken­teeseen yksi­noikeu­den antavia liiken­nelu­pia. Hal­pa­bus­siy­htiöt kiertävät yksi­noikeuk­sia aja­mal­la vähän eri reit­tiä –eivät esimerkik­si lähde Helsingis­sä lin­ja-autoase­mal­ta. Hal­pa­bus­siy­htiöi­den hin­nat ovat – tai saat­ta­vat olla –mur­to-osa Matkahuol­lon monop­o­lin piiris­sä toimivien yhtiöi­den hinnoista. 

Ei ole kun­ni­ak­si Suomen maineelle vähän kor­rup­toituneena maana se, mis­sä olo­suhteis­sa van­ho­jen bus­siy­htiöi­den yksi­noikeus venytet­ti­in vuo­teen 2014, mut­ta se on nyt joka tapauk­ses­sa koh­ta ohi.  Sil­loin lin­ja-autoli­ikenne mullis­tuu. Jat­ka lukemista “Bus­sili­ikenne alis­te­taan kilpailulle”

Euroopan tulevaisuus ja solidaarisuuden rajat

Oikein mikään hyväksyt­tävä filosofia ei hyväksy ihmisen täy­del­listä itsekkyyt­tä. Ne joil­la on paljon, hei­dän on jotenkin autet­ta­va niitä joil­la on vähän. Mut­ta siis keitä?

Pohjo­is­mai­sis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa lähde­tään itses­tään selvyytenä siitä, että tulo­ja tasa­taan saman val­tion sisäl­lä. Tämä ei ole kuitenkaan kaikille yhtä itses­tään selvää. Rooma­laiska­toliseen kult­tuuri­in ja hyvin mon­een muuhunkin kuu­luu sol­i­daarisu­us oman suvun jäsen­ten kesken. Se tuot­taa monia sel­l­aisia ilmiöitä, joi­ta mei­dän on vaikea ymmärtää. Suku­lais­ten suosimi­nen, nepo­tis­mi, on meil­lä pahek­sut­tavaa, mut­ta monis­sa kult­tuureis­sa men­estyneen ihmisen velvol­lisu­us. Tämä ilmiö paisut­taa mon­en maan hallintoa, kun serkkupo­jallekin pitää jokin vir­ka järkätä. Toisaal­ta vero­jen mak­suhalu ei ole kovin suuri, kos­ka ei miel­letä velvol­lisu­udek­si käyt­tää omia raho­ja heikko-osaisem­pi­en hyväk­si. Katoliseen eti­ikkaan kuu­luu kyl­lä hyvän­tekeväisyys, mut­ta lahjoit­ta­mi­nen on vapaae­htoista eikä avun kohteil­la ole sub­jek­ti­ivista oikeut­ta apu­un. Jat­ka lukemista “Euroopan tule­vaisu­us ja sol­i­daarisu­u­den rajat”

Saako europolitiikasta keskustella?

Kum­man kova haloo nousi Jan Vapaavuoren puheen­vuoros­ta, jos­sa hän sanoi, että vakuuk­sien vaa­timis­es­ta Espan­jan pankkien pääomit­tamisen yhtey­dessä on Suomelle enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Oliko tässä jotain uut­ta ja yllät­tävää? Saman­laisia lausun­to­ja ovat muutkin esit­täneet. Jokin syy­hän siihen täy­tyy olla, ettei mikään muu maa kat­so aiheel­lisek­si vakuuk­sia vaatia.

Vakuuk­sien vaa­timis­es­ta on main­in­ta hal­li­tu­so­hjel­mas­sa. On selvää, että hal­li­tu­so­hjel­maa muute­taan vain siinä järjestyk­sessä, mis­sä hal­li­tu­so­hjel­maa muute­taan. Mut­ta ei hal­li­tu­so­hjel­ma voi olla sel­l­ainen tabu, että siihen kuu­lu­via asioi­ta ei voisi edes puheen tasol­la kyseenalais­taa. Jat­ka lukemista “Saako europoli­ti­ikas­ta keskustella?”

Maapallon kestokyky, työllisyys ja hyvinvointi

(Kir­joi­tus on julka­istu Hesaris­sa vieraskynä-pal­stal­la. Tästä tek­stistä puut­tuvat toim­i­tuk­sen tekemät muutokset. )

Maa­pal­lon kestokykyä, talout­ta, työtä, hyv­in­voin­tia ja sosi­aal­i­tur­vaa koske­vat tavoit­teet ovat pahasti sol­mus­sa. Maa­pal­lo ei kestä jatku­vaa talouskasvua. Val­tion­talous taas ei kestä kasvun pysähtymistä. Työn­tekoa kan­nat­taisi oikeas­t­aan vähen­tää, kos­ka talouskasvu ei teol­lisu­us­mais­sa tee enää ihmis­ten elämästä parem­paa, mut­ta lisään­tyvä vapaa-aika tek­isi, mut­ta kuka sil­loin mak­saa verot? Rak­en­teelli­nen työt­tömyys kalvaa yhteiskun­nal­lista hyv­in­voin­tia ja uhkaa julkisen talouden tasapainoa.

Tim Jack­son osoit­taa kir­jas­saan Hyv­in­voin­tia ilman kasvua vääjäämät­tömästi, ettei luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen perus­tu­va talouskasvu voi eikä tule jatku­maan nykyisel­lään. Jos maail­man kaik­ki seit­semän mil­jar­dia asukas­ta eläi­sivät kuin amerikkalaiset, mon­et vält­tämät­tömät luon­non­va­rat kävi­sivät vähi­in muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä eikä tuhoisan ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisek­si olisi tehtävis­sä mitään. Paine maa­pal­lon kestävyyt­tä kohtaan kas­vaa, kun Aasian väkirikkaat maat saavut­ta­vat teol­lisu­us­maid­en kulu­tus­ta­son. Tilanne vain vaikeu­tuu, jos teol­lisu­us­maid­en elin­ta­so yrit­tää juos­ta edel­lä karku­un. Mon­et ennus­ta­vat, että talouskasvu tulee tör­määmään met­al­lien ja öljyn hin­nan raju­un kasvu­un. Jat­ka lukemista “Maa­pal­lon kestokyky, työl­lisyys ja hyvinvointi”

Pyörämatkan yhteenveto

Vähän käy kateek­si vaikka­pa sveit­siläisiä fil­lari­matkaa­jia. Jos Sveit­sistä läh­tien tekee yli tuhan­nen kilo­metrin pyörä­matkan, valin­nan varaa on vaik­ka kuin­ka paljon: Italia, Riv­iera, Sak­san jok­i­laak­sot, Itä­val­ta, jopa Balkan.

Meil­lä suun­tia on kak­si, ellei tur­vaudu lentokoneeseen: joko laival­la Ruot­si­in tai Balt­ian hal­ki kohti etelää. Ruotsin läpi Tan­skaan olen ker­ran ajanut. Se oli tyl­sää ja mat­ka on todel­la pitkä. Bal­ti­as­sa olen ollut mon­ta ker­taa. Jos halu­aa Viros­ta etelään, on tasan kak­si tapaa päästä Latvi­aan. Via Balti­ka tai Val­gan kaut­ta. Muual­takin rajan yli Schen­gen-aikana var­maankin pääsee, mut­ta sil­loin on tur­vaudut­ta­va pieni­in hiekkatei­hin.  Val­gaan taas pääsee joko Tar­ton tai Vil­jandin kaut­ta, mut­ta matkalla on vaikea löytää majoi­tus­ta. Jat­ka lukemista “Pyörä­matkan yhteenveto”

Pärnu – Tallinna

Olin ajatel­lut tul­la per­ille Tallinnaan vas­ta per­jan­taina ja käy­dä torstaina vaik­ka Haap­salus­sa, mut­ta per­jan­tain sääen­nuste näyt­ti kovin sateiselta, joten päätin pyy­hältää torstaina saman tien Tallinnaan.  Torstaille sääen­nus­teet lupa­si­vat muuten satee­ton­ta, mut­ta Tallinnas­sa odot­taisi ilmeinen ukkosku­uro­jen ris­ki.  Piristävänä poikkeuk­se­na Fore­ca ennusti sadet­ta myös Pär­nu­un 98 pros­entin varmuudella.

Tämä päivä oli siis pelkkää ajamista kel­loa vas­taan. Olin tehnyt aikataulun ehtiäk­seni klo 19 laut­taan, mut­ta ajo sujui tasaises­sa maas­tossa, hyväl­lä päällysteel­lä  ja lievässä myötä­tu­u­lessa niin nopeasti, että aloin tähdätä klo 17:n laut­taan. Jat­ka lukemista “Pär­nu – Tallinna”

Saulkrasti – Pärnu

Pyöräret­ki koti – kauas – koti on ratio­naal­ista tehdä kuten tein nyt, laival­la (junal­la, lentokoneel­la) kauas ja pyöräillen takaisin. Ver­rat­tuna päin­vas­taiseen, täl­lä on hyvänä puole­na riip­pumat­to­muus aikataulus­ta. Jo min­ul­la olisi ollut lip­pu Gny­di­as­ta Helsinki­in, koko mat­ka olisi ollut pakko­tahtista selviämistä ajois­sa Gdy­ni­aan. Jat­ka lukemista “Saulkrasti – Pärnu”

Bauska – Saulkrasti

Pienessä myötö­tu­u­lessa tasaises­sa maas­tossa alku­mat­ka meni todel­la jou­tu­isas­ti ja pienin fyy­sisin pon­nis­tuksin. Ensim­mäiset 20 kilo­metriä oli­vat kuitenkin oli­vat kuitenkin min­ullekin stres­saa­ia. Ei pien­nar­ta juuri lainkaan ja todel­la kova rekkali­ikenne. Oli seu­rat­tavaa vas­taan tule­vaa liiken­net­tä. Jos vas­taan tuli rek­ka ja takaa kuu­lui rekan ääni, oli järkevää men­nä suo­si­ol­la sivu­un. Tätä väliä on vaikea suositel­la kenellekään. Jat­ka lukemista “Baus­ka – Saulkrasti”

Panevezys – Bauska

 

Aamu venyi, kos­ka olin mielestäni loma­l­la enkö töis­sä – jos nukut­taa niin nukut­taa – ja kos­ka piti met­sästää urheilu­juo­maa. Aamun ylel­lisyyk­si­in kuu­lui Hesarin lukem­i­nen, kun oli ker­rankin nopea net­tiy­hteys. Näköjään Suomes­sa saadaan asi­at sotku­un, vaik­ka olen pois­sa sotke­mas­ta. -:) Matkaan vas­ta puolen­päivän jäl­keen. Viivästys ratkaisi sen, että en valin­nut Birzain kaut­ta kulke­vaa reit­tiä vaan pysyt­te­len Via Balti­calla. Jat­ka lukemista “Pan­evezys – Bauska”

Kaunas – Panevezys

En ollutkaan pienen hotel­limme ain­oa pyöräil­i­jä. Siel­lä yöpyi myös kak­si van­hempaa Itä­val­las­sa asu­vaa amerikkalaista (?), jot­ka oli­vat matkalla Nord­kapi­in. Eikä ollut edes hei­dän ensim­mäi­nen pitkä matkansa, vaan ymmärtääk­seni neljäs, jos alle viiden tuhan­nen kilo­metrin matko­ja ei las­ke­ta. Istan­bu­li­in pää­tyneen matkan pitu­udek­si nyt esimerkik­si oli tul­lut 7500 km. Jotenkin oma­nar­von­tun­toni las­ki, enkä main­in­nut vaa­ti­mat­tomas­ta Niz­zan matkas­tani mitään. Jat­ka lukemista “Kau­nas – Panevezys”