Vastaako nykyinen puoluejako suomalaisten arvoja?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

Puolue­jako ei vas­taa enää lainkaan mielipi­de­jako­ja. Tärkein mielip­iteitä jaka­va akseli on arvolib­er­al­is­min ja arvokon­ser­vatismin välil­lä jos­sa kaik­ki puolueet, vihre­itä ja Perus­suo­ma­laisia luku­un otta­mat­ta ovat hyvin hajal­laan. Toinen akseli liit­tyy kysymyk­seen miten tulee suh­tau­tua tulo­ero­jen hyö­ty­i­hin ja hait­toi­hin. Tämän ”van­han akselin” osalta vain vasem­mis­toli­it­to on yht­enäi­nen. Suuret puolueet ovat hajal­laan sekä tulon­jako- että arvolib­er­al­is­mi­ak­selin osalta, mut­ta jonkin­lainen järjestys on ole­mas­sa: oikeal­ta vasem­malle: kokoomus – keskus­ta  — sdp/vihr/PerSu – vasem­mis­toli­it­to. Vihreät demar­it ja perus­suo­ma­laiset menevät tässä aika lail­la päällekkäin kuitenkin niin, että perus­suo­ma­la­si­sis­sa hajon­ta on hyvin suurta.

Jos puolueet koot­taisi­in puh­taal­ta pöy­dältä, syn­ty­isi lib­er­aali oikeis­to (Jan Vapaavuori, osa vihreistä, Olli Rehn), kon­ser­vati­ivi­nen oikeis­to (kris­til­liset, paljolti nyky­isiä keskusta­laisia ja osa kokoomuk­ses­ta, lip­poslaiset demar­it) arvokon­ser­vati­ivi­nen vasem­mis­to (ay-vasem­mis­to, Mart­ti Korho­nen) ja arvolib­er­aali vasem­mis­to (Paa­vo Arhin­mä­ki, suuri osa vihreistä). Ehkä yksi pop­ulisti­nen her­rav­i­ha­puolue vielä mahtuisi.

111 vastausta artikkeliin “Vastaako nykyinen puoluejako suomalaisten arvoja?”

  1. Mon­elle Kokoomus­ta aina äänestävälle vaa­likoneen käyt­täjälle saat­taa olla järky­tys että hänen arvon­sa ovatkin vasem­mis­to­laisia ja ehkä myös jos­sain määrin toiste päin. Yksinker­tainen asia kuten pakko­ruot­si tun­tuu tuot­ta­van poli­itikoille ja sel­l­aisik­si pyrkiville suuria ongelmia perustel­la. Siis että minkälaisi­in havan­toi­hin he kan­nal­lan nojaa­vat. Liekkö edes ajatelleet koko asiaa.

  2. En oikein mil­lään ymmär­rä vihrei­den halua luokitel­la itseään arvolib­er­aaleik­si, kun puolue kuitenkin on ehkä kaik­ista innokkaim­min kaiken­laisen kieltämisen, sääte­lyn, kiin­tiöi­den, rajoit­tamisen ja poli­it­tis­es­ti pääte­tyn yhteiskun­nal­lisen ohjaamisen kannalla.

  3. Ode, ei se tilanne sen­tään ihan noin seka­va ole, ei ainakaan ehdokkaiden vaa­likonev­as­tauk­sia tutkimalla.

    valde­mar virtanen
    Mon­elle Kokoomus­ta aina äänestävälle vaa­likoneen käyt­täjälle saat­taa olla järky­tys että hänen arvon­sa ovatkin vasemmistolaisia

    Mitä tarkoi­tat? Jos arvot ovat vasem­mis­to­laisia, ei kan­na­ta äänestää kokoomus­ta. Jos taas kokoomus tun­tuu vasem­mis­to­laiselta, asi­aa ei voi kor­ja­ta kuin muut­ta­mal­la jon­nekin muualle, kos­ka kokoomuk­sen oikeal­la puolel­la ei ole ketään.

    ERi puoluei­den ehdokkaiden ajatuk­set sijoitettuna
    vasemmisto/oikeisto sekä lib­er­aal­i/kon­ser­vati­ivi-akselille:

    http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/kartta/

    Edel­lis­es­tä linkistä huo­mataan täysin selvät erot eri puoluei­den välillä. 

    No okei, myön­netään että SDP ja keskus­ta limit­täy­tyvät pahasti. Jos keskus­ta katoaisi, puoluer­a­jat oli­si­vat paljon selvem­piä. Joten eiköhän pis­tetä kepu koipussiin ? 😉 🙂

    1. Tuo­ta Syl­tyn linkkaa­maan kart­taa kan­nat­taa tarkastel­la pidem­pään. Min­ul­la ei ollut sitä tiedos­sani kir­joit­taes­sani tuo­ta Hesarin vas­taus­ta, mut­ta oikein se meni.
      a) Vihreät ja kokoomus ovat tiukasti eri alueil­la niin, että vain yksi kokoomuk­sen naise­hdokas Lapis­sa sijoit­tuu vihrei­den alueelle. Puheen vihreistä kokoomuk­sen puis­to-osas­tona eivät saa oikein tukea
      b) Oikeis­to-vasem­mis­to-akselil­la vihreät ja demar­it sijoit­tuvat suun­nilleen samal­la taval­la, vihreät ehkä vähän demareista vasem­mal­la, mut­ta selvästi demarei­den yläpuolel­la lib­er­al­is­mi-kon­ser­vatismi­asteikol­la. (mielel­läni kut­su­isin asteikkoa val­is­tunut-junt­ti, mut­ta se on var­maankin epäkorrektia)
      c) perus­suo­ma­laiset ovat vähän kokoomuk­ses­ta oikeal­la, mut­ta paljon alempana.
      d) vasurit ovat oikeasti vasure­i­ta, mut­ta kovasti hajal­laan lib­er­al­is­mi-astreikol­la. Vihreistä lounaaseen. Pahasti sekoit­tuvat demarei­hin, osa myös perussuomalaisiin.
      e) kepu­laiset ovat ihan mitä sat­tuu, mut­ta keskimäärin selvästi demareista oikeal­la. Merkit­tävä osa kepu­lai­sista kuu­luisi perus­suo­ma­laisi­in ja osa taas vihreisiin.

  4. Osmo, aika väsynyt­tä tuo sin­un hehku­tuk­sesi Vihre­it­ten arvolib­er­al­is­mista. Vihreät ovat “arvolib­er­aale­ja” asiois­sa, jot­ka sopi­vat hyvin ään­ten kalastelu­un oma­l­ta kohdeyleisöltä. Oikeaan arvolib­er­al­is­mi­in kuu­luu kun­nioit­taa myös niiden ihmis­ten vapauk­sia, joiden kanssa on eri mieltä.

    Tui­ja Brax on säätänyt sanan­va­pau­den vas­taisia lake­ja minkä on keren­nyt. Yksikään Vihreä, ei edes Jyri Kasvi, ole älähtänytkään.

    Sanan­va­paus on arvolib­er­aalia. Sanan­va­pau­den vas­tus­t­a­mi­nen on arvolib­er­al­is­min vas­tus­tamista. Kaik­ista vapauk­sista sanan­va­paus on ylitse muiden. Ilman sanan­va­paut­ta muut vapaudet ovat arvottomia.


    Jari Mustonen

  5. En tiedä mihin itse itsesi ase­tat tuol­la asteikol­lasi, mut­ta ulkop­uolisen silmin toim­intaasi ja kan­nan­ot­to­jasi seu­ran­neena jopa yksit­täi­nen poli­itikko Osmo Soin­in­vaara on tuol­la akselil­la hyvin hajallaan

    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa edu­s­tat äärim­mäisen kovaa lähin­nä gryn­derei­den etua ajavaa virkamies­mäistä kaavoitus­poli­ti­ikkaa (ilmeis­es­ti osin tahat­tomasti), mut­ta verora­ho­jen jaos­sa van­hoil­lis­vasem­mis­ton kan­to­ja, jos­sa kus­tan­nuk­sista ja veror­a­situk­ses­ta ei piita­ta pätkääkään.

  6. Nuoriso­jär­jestöistä näkee ehkä nyt parem­min kuin pitkään aikaan miten puolueet ovat jär­jestäy­tymässä. Perus­tan tämän siihen, että nyt ei puhuta mitä tiety­istä poli­ti­ikan yksi­tyisko­hdista ajatel­laan, vaan miten eri­lai­sista ihmi­sistä ajatellaan. 

    Vihreil­lä ja Vasem­mis­toli­itol­la pain­o­tuk­set ovat hyvin samankaltaisia suuri­in ongelmi­in puut­tuvia, kokkar­it ja per­sut ovat löytäneet toisen­sa mon­es­sa, demar­it taita­vat miet­tiä suun­taansa hil­jaa jos­sakin ja kepu­laiset ovat irtau­tu­mas­sa siitä per­in­teestä, että lehmän­paskan­lu­on­ti tuo uskot­tavu­u­den ja tule­vat ihmettelemään suur­ta maail­maa kotipelloiltaan.

    Tule­vaisu­udessa hom­ma taitaa blokki­u­tua juuri tuon arvolib/arvokon. välil­lä. Tilanne alkaa olla jo niin kireä nuoris­sa, että tuskin löy­tyy kon­sen­sus­ta jatkos­sakaan. Mie­lenki­in­toista nähdä mihin demar­it etsiy­tyvät ja läh­teekö Kokkareista lib­er­aalit, jos puolue kehit­tyy yhä enem­män her­raskaisper­suik­si eli lähelle amerikkalaisen repub­likaa­nipuolueen oikeaa laitaa.

    Oli miten oli, niin toiv­ot­tavasti ihmiset tule­vaisu­udessa menevät siihen puolueeseen jon­ka päälin­jan pystyvät allekir­joit­ta­maan. Nyt kaiken­maail­man sinivihreät kokkar­it keräävät vain ääniä Kol­la­jan rakentamiseen.

  7. Uno­hdit että RKP:llä val­lit­sevin lin­ja on oikeis­tolib­er­aa­li­nen. Sil­lä on tietenkin omat his­to­ri­al­liset syyn­sä, mut­ta kuitenkin.

  8. Onpa mukavaa olla taas oikein kun­nol­la eri mieltä, tosin ehkä enem­män kysymyk­sen kanssa. Suurin osa suo­ma­laista puolueista on enem­män intres­si- kuin arvopo­h­jaisia. Eduskun­ta­puolueet suu­ru­usjärjestyk­sessä ovat EK, MTK, SAK, vihreät, vasem­mis­to, Förenin­gen, Herä­tys­li­ike, sekä yhdis­tyneet vastustajat.
    S

  9. Ja jos tuol­la lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi sekä oikeis­to-vasem­mis­to halu­aa oper­oi­da, niin lisäisin siihen kyl­lä vielä kol­man­nen diko­to­mi­an: kaupun­ki — maakunnat.

    Ensin­näkin sik­si että tuo jakaa ihmisiä, arki on vaan ihan eril­laista vaik­ka mitään keskinäistä riitaa ei olisikaan. Ja tuos­ta seu­raa eril­laisia poli­it­tisia tavotteita.

    Toisek­si, tuos­sa ei ole minus­ta ihan suo­raan kyse arvoista minkä ero ei hah­mo­tu kahdelle ensim­mäisel­lä akselil­la. Maalais­lib­er­aali voi luon­tev­asti ympäristössään pain­ot­taa vapaut­ta tehdä miten halu­aa, esimerkik­si vapaaa raken­nu­soikeus, kun taas kaupungis­sa joka väk­isinkin vaatii suun­nit­telua kaupunkilib­er­aali kallis­tuu enem­män sel­l­aisen sään­te­lyn puolelle joka toteut­taa valin­nan­va­paut­ta, esimerkik­si tas­a­puo­li­nen hin­noit­telu eri tilankäytölle.

    Eli kahdek­san puoluetta.

  10. tpyy­lu­o­ma:

    Eli kahdek­san puoluetta.

    Mah­taako­han riittää?
    Jos ihan oikeasti lähde­tään parem­paa demokra­ti­aa suun­nit­tele­maan, pitää ottaa huomioon se, että ihmisil­lä on usein jokin sel­l­ainen syy vai­h­taa puoluet­ta, joka ei suo­ranais­es­ti liity puolueen aset­tumiseen noille arvoast­eikoille. Jos täm­möistä vai­h­toe­htoa ei ole, demokra­tia ei toi­mi vaan tulee vaki­in­tunei­ta (ja kor­rup­toitunei­ta) klikke­jä. Eli vaikka­pa lib­er­aalioikeis­to­laiselle äänestäjälle pitää löy­tyä vai­h­toe­hdoik­si keskustal­ib­er­aalit ja ei-lib­er­aali, ei-van­hoilli­nen oikeis­to. Puoluet­ta pitäisi voi­da vai­h­taa ilman, että kaikkia aat­teitaan tarvit­see pettää.

    Ja sit­ten kun olisi noin paljon puoluei­ta ja äänet jotenkin jakau­tu­vat, pitäisi estää puoluei­den klikkiy­tymi­nen, kos­ka kak­sipuolue­jär­jestelmä ei toi­mi ja d’Hondt suosii tarpeet­tomasti iso­ja puoluei­ta. Eli d’Hondt pitäisi pois­taa ja saa­da ennem­minkin sys­tee­mi, joka suosii vaikka­pa noin kym­men­paikkaisia puolueita.

    Mon­et tietysti kauhis­telisi­vat tuom­moista sekavaa puoluekent­tää, mut­ta sil­loin ainakin olisi äänestys­vai­h­toe­hto­ja ja oletet­tavasti lait, päätök­set ja keskustelu parani­si­vat, sil­lä epäil­i­jät pitäisi aivan oikeasti saa­da vaku­utet­tua eikä lake­ja voisi vain run­noa läpi puoluekurin voimalla.

  11. Jaa että arvolib­er­aa­nen… ja vis­si­in vielä suvaitsevainen.
    Suvait­se­vaisu­ut­ta ja lib­er­aal­i­ut­ta kyl­lä löy­tyy kun selitetään miten väärin on pelätä suur­ta mas­saa maa­han­muut­ta­jia, eikä yksit­täistapauk­sista saa rankaista koko ryhmää.
    Tilanne muut­tuu täysin kun vihreät alka­vat otta­maan kan­taa ampuma­har­ras­tuk­seen ja met­sästyk­seen ‑jol­loin rasisiti­nen yleistys ja mas­sarankaisu syyt­tömille onkin ok.

  12. Puoluekent­tä voisi tosi­aan olla mon­imuo­toisem­pi ja jous­tavampi kuin nykyään. Van­ha vasem­mis­to — oikeis­to ‑akseli ei ole enää yhtä tärkeä asi­akysymys kuin ennen. Mon­elle äänestäjälle tuot­taa vaikeuk­sia löytää puolue, joka olisi hänen kanssaa riit­tävän paljon samaa mieltä kaik­ista tärkeim­mistä asioista.

    Noiden mainit­tu­jen akse­lei­den lisäk­si on monia muitakin mah­dol­lisia kiin­nos­tavia akse­lei­ta, esimerkik­si luon­non­suo­jelu vs. mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so, kaupunkikeskeisyys vs. haja-asu­tusalueet, EU-liit­to­val­tio vs. itsenäisyys, avoimet rajat vs. kukin tahol­laan. Uudet puolueet voisi­vat muo­dos­tua myös noiden akse­lei­den mukaan. Mut­ta kos­ka asioi­ta ja akse­lei­ta on paljon, uusi rakenne ei syn­ny aivan hep­osti. Jos kaik­ki mah­dol­liset tärkeät asi­at otet­taisi­in huomioo, eri­laisia puluei­ta tulisi liian monta.

    Puoluei­den muo­dos­tu­mista helpot­taa se, että osa asioista voidaan jät­tää ns. oman­tun­nonkysymyk­sik­si. Monis­sa puolueis­sa ydin­voima on täl­lainen kysymys, vihreis­sä ei. RKP on puolue, jos­sa kielikysymys yhdis­tää, mut­ta monis­sa muis­sa asiois­sa mielipi­dekir­jo on laa­ja. Yht­enäiset yhden oikean mielip­i­teen puolueet (vihreät jos­sain määrin) rajoit­ta­vat kan­nat­ta­jakun­taansa enem­män kuin laveat. Pakolli­nen puoluekuri ja vapaae­htoinen mukau­tu­mi­nen joukkovoiman hyö­dyn­tämisen nimis­sä tuo­vat vielä yhden lisä­maus­teen tas­apain­oilu­un eriävien ja yht­enäis­ten mielip­itei­den välillä.

    Yksi tapa sal­lia eri­lais­ten ryh­mien muotou­tu­mi­nen ja dynami­ik­ka puolueken­tässä olisi käyt­tää vaal­i­jär­jestelmää, joka takaisi suh­teel­lisu­u­den myös puoluei­den sisäl­lä. Näin kansalaiset voisi­vat äänestää vaikka­pa kon­ser­vati­ivisia vihre­itä tai vihertäviä kokoomustal­isia anta­mat­ta ään­tään “väärien voimien” käyttöön.

    On selvä että viimeaikait­en mielipi­deky­se­lyi­den suuret muu­tok­set puoluei­den kan­natuk­sis­sa (lähin­nä PS) ovat oire siitä, että van­ha puoluekent­tä ei enää vas­taa parhaal­la taval­la kansan ajat­telua. Muu­tok­set ovat mah­dol­lisia. Osin muu­tok­set hoitu­vat niin, että van­hat puolueet muut­ta­vat lin­jauk­si­aan. Tiet­ty elävyys puolueken­tässä on silti hyvä asia (kuten vihrei­den syn­ty aiemmin).

  13. Komp­paan Pekkaa
    Olen myös usein miet­tinyt miten vihreät voi kat­soa ole­vansa lib­er­aali vaik­ka mon­et sen näkyvim­mistä poli­itikoista aja­vat eri­tyis­es­ti moraal­i­sis­sa kysymyk­sis­sä voimakkaasti omia mielip­iteitään pönkit­täviä sään­töjä ja kiel­to­ja. Ote­taan nyt vaik­ka homoli­itot esimerkkinä: mon­elle vihreäl­lä aja­tus uskon­ton­sa mukaises­ti elävästä ihmis­es­tä tun­tuu muo­dosta­van uhan jota vas­taan tulee tais­tel­la sen­si­jaan että hyväksyt­täisi­in toisen eri­lainen mielipi­de jos­sakin asi­as­sa. Hiukan provosoivasti voisin väit­tää nykya­jan aidoimpi­en lib­er­aalien ole­van USA:n Tea Par­ty –liik­keessä, jos­sa yksilön­va­paus on viety äärimmilleen.

  14. Mun on kans vähän vaikee ymmärtää, mil­lä perus­teel­la Vihreet kut­suu itseään lib­er­aaleiks. Ei se et on yksit­täi­sis­sä “hyvis­sä” asiois­sa sal­li­va, tee ken­estäkään lib­er­aalia. Lib­er­aal­i­u­den suh­teen jyvät akanoista erot­telee just se, et sal­li­iko vapau­den myös niiden asioiden suh­teen, joista ei ite tykkää ja niille tyypeille, joiden arvoista/mieltymyksistä ei pidä. 

    Vihreet toki voi kokon­aisu­udessaan olla vähän lib­er­aalimpi ku vaik SDP tai Keskus­ta, mut Kokoomuk­seen ver­tailu menee jo tiukaks, ku ottaa kaik­ki asi­at huomioon. Sit taas esim. Piraatit on jo huikeesti lib­er­aalimpia ku Vihreet keskimäärin.

  15. (mielel­läni kut­su­isin asteikkoa val­is­tunut-junt­ti, mut­ta se on var­maankin epäkorrektia) 

    Eikös hörhö-junt­ti ‑asteikko olisi arvoneutraalimpi?

  16. Ode:

    “Jos kuole­man­tuomio­ta kan­nat­ta­va Tea-Par­ty-liike edus­taa lib­er­al­is­mia, niin vihreät eivät ole liberaaleja”

    Otta­mat­ta mitään kan­taa Tea-Par­tyyn, kuole­man­tuomion kan­nat­tamisel­la tai vas­tus­tamisel­la ei oo oikeestaan mitään tekemistä lib­er­aal­i­u­den kanssa. Äärim­mäi­nenkin lib­er­taristi sal­lii yleen­sä ran­gais­tuk­set esim. tois­t­en fyy­sistä koske­mat­to­muut­ta loukkaav­ille yksilöille. Se, minkälaisia ran­gais­tuk­sia sal­lii tai ei sal­li, ei oo varsi­nais­es­ti lib­er­aal­ius — kon­ser­vati­ivi­su­us ‑akselil­la ratkea­va kysymys. Sen sijaan se, minkälaisia teko­ja yksilö halu­aa säätää ran­gais­taviksi, kuvaa parem­min hänen sijoit­tumis­taan tälle akselille.

  17. Anonyy­mi, siir­ry­tään puh­taisi­in henkilö­vaalei­hin niin on 200 puoluet­ta ja vaalipi­iriko­htais­es­tikin isom­mis­sa kymmeniä. 🙂

  18. Syl­tyn linkin takaa pal­jas­tu­vas­ta kar­tas­ta huo­maa myös sen, että Osmo on oikeam­mal­la kuin yksikään Vihrei­den nyky­i­sistä kansane­dus­ta­jista. Äänestäjien on var­maan hyvä pitää tämä mielessä. Lisäk­si Osmo ei ole ultraliberaali.

  19. Tim­oJ, miten ihmeessä Vihrei­den kohdal­la juuri homoli­it­tokan­ta olisi osoi­tus ei-lib­er­aal­i­ud­es­ta? Minus­ta se on niitä asioi­ta, jois­sa Vihreät ovat oikeasti lib­er­aale­ja. Sen sijaan vaikka­pa sanan­va­pausasi­as­sa he eivät ole eri­tyisen liberaaleja. 

    Mitä tuo­hon uuteen puolue­jakoon tulee, niin se olisi varsin hyvä asia. Mitä vähem­mäk­si puoluemäärä tulisi, sitä selkeämpiä val­in­to­ja ihmis­ten olisi mah­doll­s­ta tehdä. Nyt eduskun­taan äänestetään jonkin­lainen tilkkutäk­ki, joka sit­ten ryhtyy tekemään hal­li­tu­so­hjel­maa niin, että jokainen heit­tää ensitöik­seen vaalio­hjel­mansa roskik­seen (ja tästä OS jo kir­joit­tikin aiemmin). 

    RKP tosin muo­dostaisi siltikin oman puolueen­sa ja menisi ruotsinkielis­ten äänil­lä mihin tahansa hal­li­tuk­seen mil­lä tahansa ohjel­mal­la, kun­han siinä maini­taan ruotsin kie­len ase­man säilyttäminen.

  20. Arvolib­er­aali — arvokon­ser­vati­ivi on akseli, joka ehkä muis­tut­taa pain­on­nos­totankoa. Paljon mas­saa kum­mas­sakin päässä. Mene tiedä, kun ei ole tutkimustuloksia.

    Sil­lä dimen­si­ol­la voisi jako kah­teen toimiakin. 

    Sen sijaan talous- ja sosi­aalipoli­ti­ikas­sa ihmis­ten aja­tus­maail­ma on ehkä parem­minkin Gaussin käyrä. Tosin pieni ylimääräi­nen huip­pu löy­tyy kum­mas­takin reunas­ta? Toden­näköis­es­ti jakau­ma on ainakin tasaisem­pi kuin arvokysymyksissä.

    Mis­tä tuos­sa Osmon mallis­sa löytäisi poli­it­tisen kotin­sa hötky­ilemätön key­ne­si­aani, joka ei usko kaikkea mitä apos­toli Mil­ton kir­joit­taa “Vapaus vali­ta” luvus­sa x eikä sen enem­pää siitäkään, mitä apos­toli Karl sanoo Pääo­man luvus­sa y? 

    Osmo itsekin käyt­tää jakoa oikeisto-vasemmisto. 

    Entä jos joku ei ole talous- ja sosi­aalipoli­it­tis­es­ti kumpaakaan, vaan ihan perustellen ja “tieteel­lis­es­ti” möl­löt­tää siinä välillä?

    Nyky­isin on kovin monia, jot­ka ovat arvolib­er­aale­ja ja talous­poli­it­tis­es­ti lib­er­tari­aane­ja. Entä jos tuo frak­tio val­taisikin Osmon ehdot­ta­man neliken­tän kyseisen nurkan (siis lib­er­aali — lib­er­aali ‑kul­man)? Ikävä visio ainakin minulle.

  21. Mon­et Tea Par­ty ‑liik­keen edus­ta­jat eivät todel­lakaan ole aito­ja lib­er­aale­ja (tai edes lib­er­taane­ja). Monil­ta Tea Par­ty ‑liik­keen edus­ta­jil­ta tup­paa uno­h­tu­maan, että jos vaatii itselleen vapaut­ta (esimerkik­si juuri niil­lä vero­jen pois­toil­la), niin vaatii sitä samal­la vier­essä seiso­valle kaver­ille (jolle vapaus tarkoit­taa esimerkik­si homoli­iton solmimista), muuten vapaus on käsit­teenä tyhjä.

  22. Mitä vähem­mäk­si puoluemäärä tulisi, sitä selkeämpiä val­in­to­ja ihmis­ten olisi mah­doll­s­ta tehdä.

    Selkeämpiä val­in­to­ja?
    Mil­lä taval­la valin­nat ovat selkeämpiä, jos äänestäjä joutuu val­it­se­maan mitä osaa arvois­taan halu­aa sil­lä ker­taa tukea muiden lentäessä romukop­paan ja puoluei­den sisäl­lä arvot vai­htel­e­vat laidas­ta laitaan joka asiassa?
    Eikö juuri äänestäjälle ns. räätälöi­ty puolue olisi nimeno­maan parem­pi, kos­ka täl­löin puolue kom­pro­mis­seis­sakin ajaisi vält­tämät­tä edes joitain äänestäjän halu­amia asioi­ta (olet­taen siis, ettei se täysin kään­täisi takkiaan).

    Vai onko kyse siitä, että jostain syys­tä halu­at saa­da sel­l­aisia ihmisiä äänestämään, jot­ka eivät kykene tekemään val­in­taa use­asta puolueesta?
    Minus­ta niin yksinker­tais­ten ihmis­ten ei pitäisi edes äänestää, kos­ka he eivät kuitenkaan tee päätöstään asiaperusteilla.

    Jos taas ongel­mana on se, ettet löy­dä use­asta yhtä hyvästä puolueesta omaasi, val­itse mitkä asi­at ovat sin­ulle tärkeimpiä ja ver­taile puoluei­den pain­o­tuk­sia. Ei siir­ry­tä hölmöön ja pitkälti toim­i­mat­tomaan mus­tavalkoiseen puolue­jär­jestelmään vain sen takia, ettet osaa valita.

  23. En sijoit­taisi lip­poslaisia demare­i­ta oikeis­to­laisik­si konservatiiveiksi.

    Itse koen, että Lip­po­nen ja hänen ajatuk­sen­sa on ymmär­ret­ty paljos­sa väärin, yht­enä syynä se, että demareil­la on hirveä tarve luokitel­la itsen­sä vasem­mis­tok­si ja oikeis­tok­si. Oikeis­tode­mar­it ovat niitä demare­i­ta, jot­ka hyväksyvät markki­na­t­alouden mut­ta halu­a­vat sen puit­teis­sa toteut­taa oikeu­den­mukaista maailmaa.

    Lip­po­nen on vähän kuin Tan­ner aikanaan: olo­suhtei­den pakos­ta molem­mat jou­tu­i­v­at tiet­tyyn tilanteeseen, jos­sa oli pakko olla kova. Jälki­maine­han siitä kär­sii. Mut­ta molem­mat tekivät silti asioi­ta isän­maan parhaaksi.

    Itse koen itseni oikeis­tode­marik­si, mut­ta silti voisin ihan hyvin äänestää vihre­itä. Vasem­mis­to­lainen koen myös ole­vani, vaik­ka tuenkin Por­tu­galin tukipaket­tia ja nos­taisin eläkeikää. 

    Pahin loukkaus Lip­pos­ta kohtaan on piirtää hänet samaan porukkaan kuin kris­til­lis­demokraatit. Kyl­lä meil­lä oikeis­tode­mareil­la joku roti sen­tään on: homoille on taat­ta­va samat oikeudet kuin het­eroille ja ihmiselämän sääte­ly van­hoil­la pyhillä kir­joil­la on mielestämme sairas­ta. Miten, Osmo, kehtaat mei­dät sijoit­taa täl­laiseen porukkaan?

    1. Anteek­si, ei tulisi mieleenikään rin­nas­taa Lip­pos­ta kris­til­lis­demokraat­tei­hin tai kepu­laisi­in, kos­ka hänessä ei ole hitus­takaan populismia.

  24. Rogue: Kihisin jo tääl­lä Osmolle, että pitää alkaa vas­taus­ta rus­taa­maan, mut­ta tää sun on parem­pi ku mihin itte pystyisin.

    Tähän sivupi­ikiks san­ot­takoon, että Osmol­la on aika usein ollu toi lib­er­al­is­min käsite vähän hukas­sa. Aika usein se tarkot­taa Osmolle sitä, että kaikil­la pitää olla vapaus tehdä niitä jut­tu­ja jot­ka Osmo hyväksyy, mut­ta ei vapaut­ta tehdä niitä jut­tu­ja mitä Osmo ei hyväksy.

    Juk­ka Siren:

    Nyky­isin on kovin monia, jot­ka ovat arvolib­er­aale­ja ja talous­poli­it­tis­es­ti lib­er­tari­aane­ja. Entä jos tuo frak­tio val­taisikin Osmon ehdot­ta­man neliken­tän kyseisen nurkan (siis lib­er­aali – lib­er­aali ‑kul­man)?

    No eikös se ihan määritelmän mukaan mene silleen, että lib­er­taar­it pitäs olla siel­lä nurkas­sa? Mihin muualle sinä halu­aisit mei­dät laittaa?

  25. anonyy­mi, kyse ei ole siitä, etten osaisi vali­ta puoluei­den ohjelmien välil­lä. Kyse on siitä, että sil­lä, mitä puolueet kieku­vat ennen vaale­ja ei mei­dän sys­tee­mis­sämme ole juuri tekemistä sen kanssa, minkälaista poli­ti­ikkaa hal­li­tus ryhtyy har­ras­ta­maan vaalien jälkeen. 

    Sinus­ta on parem­pi elää illu­u­sios­sa, että val­it­se­masi puolueo­hjel­mal­la on jotain tekemistä sen kanssa, miten sin­un anta­maasi man­daat­tia käytetään, kun­han saat sen puolueo­hjel­man mah­dol­lisim­man lähelle todel­lista kan­taasi. Minä taas val­it­sisin ennem­min niistä harvem­mista vai­h­toe­hdoista sen, jota pidän parhaana, mut­ta olisin sit­ten parem­min var­ma, että jos se voit­taa, niin sitä lin­jaa myös ajetaan. 

    Miten tuon sin­un illu­u­sion tapauk­ses­sa pystyt seu­raavien vaalien aikaan edes päät­tämään, nou­dat­tiko se äänestämäsi puolueesi edes sitä, mitä lupasi, jos se jo heti vaalien jäl­keen liit­tyi hal­li­tuk­seen, jon­ka ohjel­ma on jotain muu­ta kuin hei­dän oma ohjel­mansa? Jos sen edus­ta­jat äänestävät eduskun­nas­sa oman ohjel­mansa vas­tais­es­ti hal­li­tuk­sen mukana, niin kuu­luuko sin­un ran­gaista heitä seu­raavis­sa vaaleis­sa pet­turu­ud­es­ta äänestäjiä kohtaan vai ei, kos­ka hyväksyt, että hal­li­tu­so­hjel­maa­han siinä vaan noudatettiin? 

    Min­un kan­nat­ta­mas­sani sys­tee­mis­sä pystyn ainakin tsekkaa­maan onko äänel­läni tehty sitä, mitä luvattiin.

  26. Olen itsekin väit­tänyt vihrei­den arvolib­er­al­is­mia myytik­si. http://www.tiede.fi/blog/2011/04/10/lapsesi-ei-aanesta-vihreita

    Vaa­likoneis­sa on riit­tävästi dataa, jot­ta asia voitaisi­in ratkaik­s­ta empi­iris­es­ti. Ensin vain pitäisi äänestää kunkin kysymyk­sen lib­er­aal­i­ud­es­ta. Esimerkik­si onko jonkin pakon säi­lyt­tämi­nen lib­er­aalia vai kon­ser­vati­ivista ajattelua. 🙂

    Homoad­op­tios­sa kyse ei ole kah­den aikuisen välis­es­tä asi­as­ta, vaan kyse on myös laps­es­ta ja koko adop­ti­o­lain­säädän­nössä lapsen etu lie­nee kaikkien mielestä pääa­sia, joten siinä kyse ei ole lib­er­al­is­mista. Sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to on parem­pi lib­er­al­is­mimit­tari, joskin lib­er­aali voi ajatel­la myös niin että mitäpä sitä ihmis­ten sek­sisuhtei­ta liikaa lail­la sään­telemään, säädel­lään nais­ten ja miesten parisuhtei­ta avi­o­li­itok­si kut­su­tul­la reg­u­laa­ti­ol­la sen ver­ran kun on las­ten edun kannal­ta vält­tämätön­tä, mut­ta annetaan homo­jen ja les­bo­jen elää miten huvittaa.

    Tämä myt­ti vihrei­den arvolib­er­al­is­mista on elänyt kauan lähin­nä sik­si, että mon­et vihrei­den vas­tus­ta­jat ovat todel­la kon­ser­vati­ive­ja. Hei­dän ansiok­seen täy­tyy sanoa, että tekopy­hyyt­tä, niin usein kuin se varsinkin uskon­nol­lis­ten ihmis­ten piir­teek­si lue­taankin, on kon­ser­vati­iveik­si itseään kut­suvil­ta vaikea löytää: osoit­takaa yksikin piilolib­er­aali tekokon­ser­vati­ivi! Heille on saman­tekevää, ovatko vihreät oikei­ta arvolib­er­aale­ja vai tekolib­er­aale­ja. Heille riit­tää että vihreät on hyvä vihollinen. 

    Sen sijaan me oikeasti lib­er­aalit olemme olleet pitkään enem­män tai vähem­män käärmeis­sämme siitä että vihreät tekopy­hästi esi­in­tyvät (arvo)liberaaleina. Oma­l­la kohdal­lani mit­ta tuli täy­teen näi­den vaalien alla, kun tuo­ta pro­pa­gan­daa kuuli niin yht­enään, niin että oli sit­ten tuo oma ana­lyysikin aiheesta pakko tehdä. 

    Olen ärtynyt vihreisi­in kansalaise­na, mut­ta blogi­postauk­sen kir­joitin ennem­minkin tiedetoimit­ta­jana ja skep­tikkona: halu­an että poli­ti­ikan ilmiöi­hin sovel­let­taisi­in edes sovel­tuvin osin samaa fal­si­fioitavu­u­den ja mitat­tavu­u­den vaa­timus­ta kuin tieteel­lisi­inkin kysymyk­si­in. Julis­takaa lib­er­al­is­mia jos halu­at­te, mut­ta älkää ihme­telkö, jos joku pyytää teiltä siitä väite­tys­tä lib­er­al­is­mis­tanne näyttöä.

    Hörhö-junt­ti-asteikko on minus­ta kuvaa­va tälle vasem­mis­to-oikeis­to-jaon kanssa ris­teävälle akselille. Sil­lä akselil­la on luke­neen urbaanin lib­er­aalin ihan muka­va olla keskellä.

  27. Samuli: No ote­taan nyt vaik­ka esimerkik­si se “Älä alis­tu” ‑kam­pan­ja. Ns. lib­er­aalipi­ir­it kat­soi­vat tämän nuoren naisen omas­ta elämästä ker­to­van jutustelun YouTubessa niin järkyt­täväl­lä taval­la yhteiskun­ta­rauhaa uhkaavak­si että syn­tyi suo­ras­taan kil­pailu kuka tuomit­see ankarim­min ja vaatii kovem­pia sank­tioi­ta moi­selle jär­jestölle. Todel­li­nen lib­er­aali olisi toden­nut asian kuu­lu­van henkilöko­htaisen uskon piiri­in ja kun­nioit­tanut tämän naisen henkilöko­htaista vapaut­ta uskoa mihin halu­aa. Ei lib­er­aali vaa­di mui­ta muut­ta­maan uskon­nol­lisia kan­to­jaan (jot­ka siis todel­la ovat USKOA) vain sen vuok­si ettei itse jaa niitä.

    Lib­er­aali kun­nioit­taa ihmisen oikeut­ta ajatel­la ja toimia vapaasti kun­han ei pako­ta mui­ta samaan muot­ti­in itsen­sä kanssa. Timo Soi­ni voi olla yhtaikaises­ti lib­er­aali ja vas­tus­taa abort­tia kun­han ei vaa­di raiskat­tua naista jaka­maan omaa mielipidettään.

    1. Tuos­sa älä alis­tu (sairauteesi) vaan paran­nu, oli se huonos­ti piilotet­tu viesti, että homosek­suaal­isu­us on sairaus ja kun siitä vielä para­nee Jumalan avul­la, se on vielä syn­tikin. Minus­ta se oli törkeä.
      Toki voidaan määritel­lä lib­er­al­is­mi siten, että mikään ei ole kiel­let­tyä. Bus­sikaistal­la saa ajaa, vero­ja saa kiertää, nopeusra­joituk­sia ei tarvitse nou­dat­taa, toisen kasvi­maalle saa pysäköidä, pienem­pää saa lyödä, tasku­varkaus on sal­lit­tua, tois­es­ta saa ottaa salaku­via saunas­sa ja julka­ista ne netis­sä, jalankulk­i­jan päälle saa ajaa suo­jatiel­lä, pankin saa ryöstää, vas­taan­tuli­jan saa ampua, toisen talon saa polt­taa, kidu­tus on sal­lit­tua. Mitä vielä voitaisi­in lisätä lib­er­al­is­mi­in? ? Soma­lia on lib­er­aalin ihan­neval­tio? Min­un lib­er­al­is­mi­ni ei ole tätä.

  28. Osmo: “Bus­sikaistal­la saa ajaa, vero­ja saa kiertää, nopeusra­joituk­sia ei tarvitse noudattaa …”

    Jo näil­lä lis­tan ensim­mäisil­lä kohdil­la tulisi varsin hyvä äänipot­ti vaaleis­sa kuin vaaleissa 🙂

  29. Vielä lisäyk­senä, että eräis­sä Euroopan Union­in mais­sa moni asia onnis­tuu: Bri­tan­ni­as­sa ei tarvitse mak­saa vero­ja (ulko­mail­ta saadus­ta tulosta, jos niin halu­aa) ja Lux­em­burgi­in voi piilot­taa rahansa verot­ta­jal­ta, Sak­sas­sa nopeusra­joituk­sia ei ole (auto­bah­neil­la).

  30. Oliko tuo edelli­nen vas­taus minulle?

    Jos oli niin en tosi­aan tun­nista noista mitään arvo­ja, joi­ta itse ajattelisin.

    Mielestäni jokainen saa ajatel­la mitä lystää kun­han ei rajoi­ta min­un jut­tu­jani ja antaa min­un toimia kuten minä toimin.

    Niin kauan kuin se ei loukkaa kenenkään muun vapaut­ta olla ja elää niin se on ok.

    Mut­ta esimerkik­si Roma­ni­as­ta tule­vien romanien vapaus selkeästi rajoit­taa min­un vapauttani.

    Olenko siis arvo­ra­joit­tunut jos vas­tus­tan Roman­ian romanien oikeut­ta har­joit­taa vapautta?

  31. Älä nyt viit­si, kyl­lä sinä taju­at että lain rikkomi­nen on eri asia kuin mielip­i­teen­va­paus ja sanan­va­paus. Tämä on juuri se point­ti mikä vihrei­den logi­ikas­sa häir­it­see todel­la lujaa: heti jos jonkun mielipi­de eroaa omas­ta tai val­tavir­ras­ta sitä san­o­taan törkeäk­si (Soin­in­vaara) tai ällöt­täväk­si (Wallin). Ex min­is­teri ja nykyi­nen min­is­teri nimit­telee nuoren naisen omia mielip­iteitä joi­ta hän ei pakkosyötä kenellekään… Mik­sette anna ihmisen olla mielip­itei­neen, mik­si tei­dän pitää puut­tua toisen ajatuksiin ?

    1. Sor­ry, mut­ta on myös esitet­ty, että lait eivät saisi kahli­ta ihmis­ten toimintaa.
      Sanan­va­paus: Jos sat­un kuule­maan, mitä puhut puhe­limes­sa, saako julk­istaa, mitä sanoit? Saako vale­hdel­la sinus­ta julkises­ti? Saanko ilman perustet­ta sanan­va­pau­teen vedoten sanoa, että petät vaimoasi? saanko sanoa, vaik­ka pet­täisit? Saanko kehot­taa tap­pa­maan homot? Saanko kehot­taa raiskaa­maan vihre­itä naisia?
      Tai vähän lievem­min. Saanko sanoa, että min­un mielestäni sin­un mielip­i­teesi on törkeä. Eikö se edes kuu­lu sanan­va­pau­teen? Onko min­ul­la sanan­va­paut­ta vai vain sinulla?

  32. Ihan oikeesti, ei tämä nyt ole niin ihmeelli­nen ja vaikea asia… Kyse on juuri siitä että kukaan EI OLE rikkonut lakia. Täl­lä nuorel­la naisel­la oli/on lain suo­ma oikeus puhua Youtubessa asiansa, hän ei tehnyt mitään väärää. Todel­li­nen lib­er­aali kestää eriävät mielip­i­teet rauhal­lis­es­ti keskustellen ilman että vetää hep­u­lia, te ette kestäneet vaan ryhdyitte tuomit­se­maan oikein urakalla. Mieti nyt: 2 min­is­ter­i­ta­son kave­ria + hirveä joukko val­takun­nan ylimpiä päättäjiä…

    1. Kukaan ei ole sanonut, että olisi laiton­ta sanoa homosek­su­al­is­mia sairaudek­si ja syn­niksi. Mut­ta kai sanan­va­pau­teen kuu­luu myös se, että vas­tus­taa tätä mielipi­det­tä, kai saa jopa olla sitä mieltä, että ei halua rahoit­taa tiedo­tuskam­pa­jaa, jos­sa homo­ja mol­lataan sairaik­si. Kai saa myös ero­ta jär­jestöstä, jon­ka sanomaa ei hyväksy ja kehot­taa muitakin niin tekemään?
      Mis­sä tässä on loukat­tu sanan­va­paut­ta? Ain­oa, joka yrit­tä louka­ta sanan­va­paut­ta tässä on Tim­oJ itse.

  33. Tim­oJ:

    Timo Soi­ni voi olla yhtaikaises­ti lib­er­aali ja vas­tus­taa abort­tia kun­han ei vaa­di raiskat­tua naista jaka­maan omaa mielipidettään.

    Hyvä point­ti. Tun­tuu, että sel­l­aista jengiä, jot­ka halu­aa omat mielip­i­teen­sä laeik­si ja ase­tuk­sik­si on niin paljon, että ne eivät edes ymmär­rä, että voi olla ole­mas­sa ihmisiä joil­la on mielip­iteitä, mut­ta jot­ka ei silti halua pakot­taa mui­ta toim­i­maan niiden mukaisesti.

    Osmo:

    Min­un lib­er­al­is­mi­ni ei ole tätä.

    Ei var­masti ole, eikä se ole var­maan kovin mon­en muunkaan.

    Sin­un “lib­er­al­is­misi” tun­tuu ole­van sitä, että puol­lu­s­tat ihmis­ten oikeut­ta tehdä niinkuin sinä halu­at, mut­ta muista oikeuk­sista ei niin väliksi.

  34. Kyse on siitä, että sil­lä, mitä puolueet kieku­vat ennen vaale­ja ei mei­dän sys­tee­mis­sämme ole juuri tekemistä sen kanssa, minkälaista poli­ti­ikkaa hal­li­tus ryhtyy har­ras­ta­maan vaalien jälkeen.

    Puolueet joutu­vat toim­i­maan ilmoit­ta­mansa ja osoit­ta­mansa arvoalueen sisäpuolel­la myös hal­li­tus­neu­vot­telu­jen tulok­se­na. Vai­h­toe­htona äänestäjät kaikkoa­vat — helpom­min, jos vai­h­toe­hto on ole­mas­sa, ja vähem­män helpom­min, jos sitä ei ole. Kat­so vaik­ka demare­i­ta: new labour ‑puuhastelun kanssa katosi uskottavuus.
    Jos puoluei­den arvoalueet oli­si­vat riit­tävän pienet ja kom­pak­tit ja äänestäjille olisi riit­tävästi kun­nol­lisia vai­h­toe­hto­ja, ei ajet­tu poli­ti­ikkakaan voisi kauhean kauak­si karata.

    Osa puhu­tu­ista asioista johtuu ihan medi­an huo­noud­es­ta. Nos­te­taan esi­in kaiken­näköistä iltapäiväle­htiroskaa. Poli­ti­ikan toimit­ta­jat eivät tun­nu seu­raa­van poli­ti­ikkaa eivätkä osaa kysyä mitään. Asi­apo­h­jaisi­in kysymyk­si­inkin näyt­täisi saa­van aika hel­posti vas­tat­tua tun­nepo­h­jaisel­la mutulla.

  35. Osmo, älä nyt liioit­tele. Lib­er­al­is­min perusa­jatuk­si­in on aina sisäl­tynyt ole­tus siitä, että kiel­let­tyä on kaik­ki, mikä rajoit­taa muiden mah­dol­lisuuk­sia elää elämään­sä niin kuin he parhaak­si katsovat. 

    Kon­ser­vatismi­in puolestaan kuu­luu olet­ta­mus, että tarvi­taan sivistyneitä auk­tori­teet­te­jä (ns. eli­it­ti), jot­ka kon­trol­loi­vat ihmis­ten itsekkäitä impulsse­ja ja halu­ja yhteisen hyvän nimissä. 

    Siinä mis­sä lib­er­aalit ovat aina arvosta­neet yksilöi­den vapauk­sia ja oikeuk­sia, kon­ser­vati­iv­it pitävät tärkeäm­pänä tur­val­lisu­ut­ta ja järjestys­tä. Molem­mis­sa näke­myk­sis­sä on oma logi­ikkansa. Poli­it­tiset ide­olo­giat jakau­tu­vat har­voin “pahoi­hin” ja “hyvi­in”.

    Tun­tuu siltä, että kon­ser­vatismista on tul­lut Vihreille sen luokan kirosana, että he yrit­tävät naamioi­da oman kon­ser­vati­ivi­suuten­sa liberalismiksi.

    Esimerkkinä voisi vaik­ka maini­ta perusk­ouluille pakol­lisen kasvis­ruokapäivän, joka rikkoo yksilöi­den vapaut­ta vali­ta oma ruokavalion­sa. Vas­taavasti sanan­va­pauskysymyk­sis­sä Vihreät ovat olleet herkkiä kieltämään julk­isu­ud­es­ta “väärän­laiset” kan­nan­otot — täysin kon­ser­vatismin hengessä. Lib­er­al­is­tit eivät tur­vau­tu­isi täl­lai­sis­sa tilanteis­sa pakkoon. 

    Mitä se Voltaire sanoikaan: “Vas­tus­tan ehdot­tomasti kaikkea mitä san­otte, mut­ta kan­natan lop­pu­un asti oikeut­tanne sanoa se”.

    Mielestäni Virhei­den nykyi­nen poli­it­ti­nen lin­ja on mon­enkir­ja­va sekoi­tus ekol­o­gis­mia, lib­er­al­is­mia, sosial­is­mia ja konservatiivisuutta.

    1. Osmo, älä nyt liioit­tele. Lib­er­al­is­min perusa­jatuk­si­in on aina sisäl­tynyt ole­tus siitä, että kiel­let­tyä on kaik­ki, mikä rajoit­taa muiden mah­dol­lisuuk­sia elää elämään­sä niin kuin he parhaak­si katsovat. 

      Tun­nen hyvin lib­er­al­is­min peri­aat­teet. Olen joskus kauan sit­ten kuu­lunut Lib­er­aaliseen Kansan­puolueeseen. Tuo älyt­tömyyk­si­in menevä luet­teloni yrit­ti tulki­ta sitä, miltä joidenkin mielestään lib­er­al­is­mia edus­tavien mielip­i­teet minus­ta vaikuttivat.

  36. Luin vain aloi­tuskir­joituk­sen ja muuten silmäilin tätä keskustelua.

    Mielestäni Soin­in­vaara luokit­telee ihmeel­lis­es­ti poli­it­tiset henkilöt kuten Arhin­mäen ja Korho­sen jonkin suuren asian tai ide­olo­gian taakse ja niin hienoin sanoin vielä, joten kysynkin, omaako Osmo Soin­in­vaara ajatuk­sen­lukukykyjä vai tun­teeko hän nämä viestis­sään maini­tut henkilöt todel­lakin noin hyvin?

    Mielestäni on van­hanaikaista väit­tää, että joku tiet­ty poli­it­ti­nen henkilö har­joit­taisi läh­es kir­jaimel­lis­es­ti jonkun tietyn opin mukaista poli­ti­ikkaa. Eikö poli­itikko­jenkin arki ole kum­minkin lähin­nä sopeu­tu­mista eri­laisi­in päätök­si­in, kos­ka yksin­val­ti­aiden aika ei liene enää ajankohtainen. 

    Sil­lisalaat­tia tämä nyky-poli­ti­ik­ka vaikut­taa aika ajoin ole­van mon­es­sa suh­teessa, vaik­ka ero­ja on ole­mas­sa ainakin vaa­likonev­as­tauk­sia silmäillessäni. 

    Siis­pä ei pidä uno­htaa sitäkään, että Suomes­sa on kova oikeis­to, pehmeämpi oikeis­to, pehmeä vasem­mis­to ja kova vasem­mis­to, kun ajat­te­len kovan oikeis­ton aja­van tasaveroa ja tulon­si­iro­to­jen min­i­moin­tia, kun taas kova vasem­mis­to ajaa julis­tuk­sis­saan mielestäni lähin­nä niiden asi­aa, jot­ka eivät vielä käy edes äänestämässä eli kaik­ista huono-osaisimpi­en kansalais­ten ihmis­ar­voista ja oikeu­den­mukaista kohtelua. Koval­la vasem­mis­tol­la tarkoi­tan tässä lähin­nä Arhin­mäen jengiä ja koval­la oikeis­tol­la Kataisen jengiä.

    Juuri kovan oikeis­ton vuok­si meil­lä on köy­hien reaa­li­nen ostovoima laskenut inflaa­tion ja tulon­si­ir­to­jen min­i­maal­is­ten koro­tusten vuok­si viimeiset 20 vuotta!

  37. Osmo: “Sanan­va­paus: Jos sat­un kuule­maan, mitä puhut puhe­limes­sa, saako julk­istaa, mitä sanoit? Saako vale­hdel­la sinus­ta julkises­ti? Saanko ilman perustet­ta sanan­va­pau­teen vedoten sanoa, että petät vaimoasi? saanko sanoa, vaik­ka pet­täisit? Saanko kehot­taa tap­pa­maan homot? Saanko kehot­taa raiskaa­maan vihre­itä naisia?”

    Hyviä kysymyk­siä. Sanat ovat voimakkai­ta, ja niil­lä voi tuho­ta yksilön elämän. Kumpi on siten tärkeäm­pää, että raja­ton sanan­va­paus vai yksilöi­den oikeus saa­da tur­vaa vaar­al­lisil­ta sanoilta? 

    Lib­er­al­is­min peru­so­le­tuk­si­in kuu­luu myös se, että ihmiset ovat lähtöko­htais­es­ti hyviä ja järke­viä olen­to­ja. Vaik­ka mätiä ome­nia löy­tyy ja sanan­va­paudel­la on kään­töpuolen­sa, puh­das lib­er­al­is­mi kat­soo, että sanan­va­pau­den rajoit­tamisen hait­tavaiku­tuk­set ovat silti suurem­mat kuin sen rajoit­ta­mi­nen mah­dol­lis­ten ylilyön­tien takia. 

    Tosin vale­htelemisen vapaus ja oikeus mielip­itei­den esit­tämiseen ovat kak­si eri asi­aa. Perät­tömät väit­teet voidaan krim­i­nal­isoi­da ilman, että rajoite­taan mielip­iteitä. Omas­ta mielestäni kansanki­iho­tus ja esimerkik­si holokaustin kieltämi­nen ovat asioi­ta, jot­ka sanan­va­pau­den nimessä tulisi sal­lia — vaik­ka ne muu­toin tuomitsenkin. 

    Luon­nol­lis­es­ti oikeus yksi­ty­isyy­teen on myös ris­tiri­idas­sa täy­del­lisen sanan­va­pau­den kanssa. Miten raja yksi­tyisen ja julkisen tilan välil­lä sit­ten tulisi vetää? Vaikei­ta kysymyksiä.

  38. Yllä ole­val­la keskustelus­sa olisi jotain järkeä jos Soi­ni ei Euroe­dus­ta­jana äänestäisi vakau­muk­sen­sa mukaisesti.

  39. Aikaisem­min postaa­ma kir­joituk­seni, jos­ta on kor­jat­tu kirjoitusvirheet:

    Osmo: “Sanan­va­paus: Jos sat­un kuule­maan, mitä puhut puhe­limes­sa, saako julk­istaa, mitä sanoit? Saako vale­hdel­la sinus­ta julkises­ti? Saanko ilman perustet­ta sanan­va­pau­teen vedoten sanoa, että petät vaimoasi? saanko sanoa, vaik­ka pet­täisit? Saanko kehot­taa tap­pa­maan homot? Saanko kehot­taa raiskaa­maan vihre­itä naisia?”

    Hyviä kysymyk­siä. Sanat ovat voimakkai­ta, ja niil­lä voi tuho­ta yksilön elämän. Kumpi on sit­ten tärkeäm­pää, raja­ton sanan­va­paus vai yksilöi­den oikeus saa­da tur­vaa vaar­al­lisil­ta sanoilta?

    Lib­er­al­is­min peru­so­le­tuk­si­in kuu­luu myös se, että ihmiset ovat lähtöko­htais­es­ti hyviä ja järke­viä olen­to­ja. Vaik­ka mätiä ome­nia löy­tyy ja sanan­va­paudel­la on kään­töpuolen­sa, puh­das lib­er­al­is­mi kat­soo, että sanan­va­pau­den rajoit­tamisen hait­tavaiku­tuk­set ovat silti suurem­mat kuin rajat­tomas­ta sanan­va­paud­es­ta koitu­vat ylilyönnit.

    Tosin vale­htelemisen vapaus ja oikeus mielip­itei­den esit­tämiseen ovat kak­si eri asi­aa. Perät­tömät väit­teet voidaan krim­i­nal­isoi­da ilman, että rajoite­taan mielip­iteitä. Omas­ta mielestäni kansanki­iho­tus ja esimerkik­si holokaustin kieltämi­nen ovat asioi­ta, jot­ka sanan­va­pau­den nimessä tulisi sal­lia – vaik­ka ne muu­toin tuomitsenkin.

    Luon­nol­lis­es­ti oikeus yksi­ty­isyy­teen on myös ris­tiri­idas­sa täy­del­lisen sanan­va­pau­den kanssa. Miten raja yksi­tyisen ja julkisen tilan välil­lä sit­ten tulisi vetää? Vaikei­ta kysymyksiä.

  40. Sanan­va­paud­es­ta on joku van­ha ver­taus, että jos huu­taa vaikka­pa teat­teris­sa “tuli­pa­lo” ilman syytä ja aiheut­taa pani­ikin ja mah­dol­lis­es­ti ihmisiä loukkaan­tuu tai kuolee, se ei ole enää sal­lit­tua. Mikä sit­ten on “tuli­palon” huu­tamista ja mikä ei, on tulkin­nan­varaista, mut­ta jos­sain kohtaa se raja kulkee.

  41. Osmo: En ole mis­sään vai­heessa kieltänyt sin­un tai Wallinin oikeut­ta tuomi­ta parikymp­pisen naisen henkilöko­htaista mielipi­det­tä. Ihan vapaasti, ette tekään mitään lakia riko. Totean vain että mikäli olisitte oikei­ta lib­er­aale­ja ette olisi läh­teeet tuomit­se­maan vaan ilmais­seet rauhal­lis­es­ti oman mielip­i­teenne ja mikäli kyse on mielestänne yhteisku­nal­lis­es­ti merkit­tävästä asi­as­ta pyrki­neeet rak­en­tavaan dialogi­in ja anta­neet lop­ul­ta demokra­t­ian päät­tää asian oikeis­sa elimis­sä. Uskon­to ja moraali ovat asioi­ta jois­sa lib­er­aali antaa yksilölle täy­del­lisen vapau­den niin kauan kuin lakia ja sään­töjä ei riko­ta. Hyvä esimerk­ki todel­lis­es­ta lib­er­aal­ista on Stubb joka osal­lis­tui mamukeskustelu­un hyvinkin voimakkail­la mielip­iteil­lä ilman että kohden­si niitä keneenkään yksilöön ja sal­li näin toisillekin mielipiteenvapauden.

    1. Minä en ole tuomin­nut yhtään naishenkilöä vaan kansan Raa­mat­tuseu­ran, joka kyseisel­lä vide­ol­la propagoi homout­ta vastaan.

  42. Soin­in­vaaran käsi­tyk­sen mukaan Tea Par­ty kan­nat­taa kuole­man­tuomio­ta. Kun puhe tulee USAs­ta, niin jostain syys­tä Soin­in­vaar­al­la pamah­taa päälle “repub­likaanilähiöt”, “punaniskat” jne. Mis­sä kohtaa Tea Par­tyn ohjel­mas­sa liike ilmoit­taa ole­vansa kuole­man­ran­gais­tuk­sen kan­nat­ta­ja? Jäsenistä var­masti osa kan­nat­taa, osa vas­tus­taa, mut­ta liik­keenä en ole mitään kan­taa löytänyt. Kyseessähän on erit­täin het­ero­geeni­nen liike, jon­ka pää­teema on val­tion val­lan vähen­tämi­nen. Sikäli radikaalia on pyytää “Antakaa meille vähem­män” eikä “val­tion pitää tukea meitä ja antaa luis­sää fyrkkaa”. Yleen­sä van­hat puolueet kuten vihreät aja­vat koneis­ton val­lan lisäämistä. Vihreiltäkin tulee aika usein “pitäisi olla laki, joka kieltää /kautta määrää pakol­lisek­si” kamaa.

    1. Jostain syys­tä olen joutunut tuon liik­keen pos­ti­tus­listalle. Käsi­tys kuole­man­tuomion suosimis­es­ta on peräisin näistä tiedotteista.

  43. Palatak­seni siihen Hesarin datas­ta tehtyyn faktorikarttaan: 

    Kysymyk­set tosi­aan selit­tyvät hyvin kahdel­la dimen­si­ol­la, siis kak­si riit­tää. Sen näkee ns. scree plo­tista joka on loitto.com:ssa linkat­tuna. Onko suo­ma­lainen poli­ti­ik­ka aina ollut kak­sidi­men­sioista, vai onko tämä joku uusi ilmiö?

    TIetysti voi epäil­lä että kak­sidi­men­sion­aal­isu­us on ollut jo kysymyk­siä laa­ti­van viiteke­hyk­senä, ja kysymyk­sistä on tehty erot­tele­via nimeno­maan kahdel­la dimen­si­ol­la. Kah­teen on help­po pää­tyä kun ensin lait­taa oikeis­to-vasem­mis­ton paper­ille ja sit­ten miet­tii mitä vihreille ja perus­suo­ma­laisille tekisi. 

    Alku­peräiset akselit eivät ole ortog­o­naal­isia, eli junt­tius kor­reloi oikeis­to-vasem­mis­toon jotenkin päin. Tämä on hyvä huo­ma­ta tulkin­nois­sa. Fak­to­ri­avaru­udelle on tehty ei-ortog­o­naa­li­nen rotaatio. 

    Minus­takin pystyak­selille lib­er­al­is­mi on huono nimi. Tosin vaikea enää sanoa mitä lib­er­al­is­mi tarkoit­taa. Junt­tius vs. val­is­tuneisu­us on aika lähel­lä totu­ut­ta. Vrt. http://neulasia.wordpress.com/2011/04/09/mitka-mielipiteet-ovat-liberaaleja-vaalikoneakselilla/

    1. Junt­tius — vai liberalismi?
      Fak­toroin­ti tuot­taa akse­lei­ta sen mukaan, mitkä muut­tu­jan kor­reloi­vat keskenään. Olin siinä käsi­tyk­sessä, että rotaa­tio olisi ollut ortog­o­naa­li­nen (=kohtisuo­rat akset, jot­ka eivät kor­reloi keskenään) mut­ta jos Janne Sinkko­nen tietää, että rotaa­tio on ei-ortog­o­naa­li­nen, se tarkoit­taa, että noiden akse­lei­den välil­lä on kor­re­laa­tio­ta ja ne on tehty hark­in­taa nou­dat­taen. Ei se rotaa­tio kovin vino voi olla, kos­ka akselit silmämääräis­es­ti näyt­tävät korreloimattomilta.
      Se, että tuon liberalismi/konservarismi ‑akselin parem­pi nimi on val­is­tuneet — jun­tit johtuu siitä, että akselille latau­tuu muut­tu­jia, joil­la ei ole per­in­teis­es­ti mitään tekemistä lib­er­al­is­min kanssa. Kat­sokaa­pas kart­taa niin, että otat­te mukaan vain istu­vat kansane­dus­ta­jat ja tehkää tämä vaik­ka puolueit­tain. Pane­mal­la kur­sorin pis­teen päälle saat­te esille nimen. Huo­maat­te, että keskeiset poli­itikot kaikissa puolueis­sa ovat kuvion yläosas­sa ja alaosas­ta löy­tyy kosolti kansane­dus­ta­jia, joi­hin ihan spon­taanisti voisi liit­tää käsit­teen juntti.
      Entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä huo­mau­tan myös, että fak­toroin­nista tulee aivan eri­lainen, jos kysytään eri kysymyk­siä. Hesarin kyse­lyis­sä ei ollut juuri lainkaan “vihre­itä kysymyk­siä”, jon­ka vuok­si varsi­naista vihreätä akselia ei voin­utkaan syntyä.

  44. Tim­oJ:

    Ei lib­er­aali vaa­di mui­ta muut­ta­maan uskon­nol­lisia kan­to­jaan (jot­ka siis todel­la ovat USKOA) vain sen vuok­si ettei itse jaa niitä. 

    Ei, lib­er­aali ei tosi­aan vaa­di mui­ta muut­ta­maan uskon­nol­lisia kan­to­jaan. Mut­ta tässä homoli­it­toasi­as­sa kyl­lä eräät uskon­nol­liset tahot halu­a­vat uskon­nol­lisil­la perusteil­la ihmisiä eri­ar­voisik­si sek­suaalisen suun­tauk­sen­sa perusteella. 

    Kukaan lib­er­aali ei käsit­tääk­seni ole vaat­in­ut ketään kris­tit­tyä kään­tymään ateis­tik­si, vaik­ka onkin vas­tus­tanut kris­tit­ty­jen mielip­iteitä. Sen sijaan nämä älä alis­tu ‑kamp­pan­joi­jat halu­a­vat kieltää homoil­ta avi­o­li­iton. Ymmär­rätkö eron sen suh­teen, kumpi on lib­er­al­is­mia vas­taan ja kumpi on vain sanan­va­pau­den käyttämistä? 

    Sanan­va­pau­teen liit­tyen muis­taak­seni Ran­skan val­lanku­mouk­sen aikaan kek­sit­ti­in sanon­ta, että “olen täysin vas­taan mielipi­det­täsi, mut­ta kuolisin sen puoles­ta, että saat sen sanoa”.

  45. Osmo, vas­tauk­se­na sanan­va­paus kysymyk­seesi on, että ainakin oma käsi­tyk­seni on se, että on perustei­ta rajoit­taa ihmisi­in kohdis­tu­vaa sanan­va­pau­den käyt­töä etenkin juuri val­hei­den levit­tämisen muodossa.

    Mut­ta tämä ei ole kaik­ki, mitä nyky­lain­säädän­tömme kieltää. Val­hei­den levit­tämisen lisäk­si kun­ni­an­loukkaus­lain­säädän­tö kieltää solvaamisen. Minus­ta tähän ei ole mitään tarvet­ta, kos­ka toisin kuin val­het­ta, solvaamista ei ole kun­nol­la määritel­ty. Solvauk­se­na voi joku pitää jopa toden väit­teen esit­tämistä. Minus­ta siis sen san­omista, että joku pet­tää vaimoaan, ei tule kieltää. Voi olla, että se, jos­ta tuo san­o­taan, ei ole tämän jäl­keen kovin hyvis­sä väleis­sä sano­jan kanssa, mut­ta mitä sit­ten. Kyse on näi­den kah­den välis­es­tä asi­as­ta. Toki sitä voidaan rajoit­taa yksi­ty­isyy­den suo­jal­la ja koti­rauhal­la, miten tietoa siitä pet­tämis­es­tä saa han­kkia. Jos tiedon saa vaikka­pa IS:n lööpistä, niin min­un on ainakin vaikea pitää sitä eri­tyisen kiellettynä. 

    Suurem­pi sanan­va­pau­den ongel­ma kuin yksit­täis­ten ihmis­ten väliset jutut, on kuitenkin a) kansan­ryh­mää vas­taan kiihot­ta­mi­nen ja etenkin b) uskon­rauhan loukkaaminen. 

    Hyväksyn a):n kohdal­la sen, että rikok­seen yllyt­tämi­nen tai uhkaami­nen on hyvä pitää kiel­let­ty­inä. Sen sijaan jälleen solvaami­nen on minus­ta jälleen aivan liian huonos­ti määritel­ty ter­mi, jot­ta sitä kan­nat­taisi pitää kiellettynä. 

    b):n kohdal­la taas en näe mitään syytä millekään kiel­loille. Ensin­näkin se aset­taa ihmiset eri­ar­voiseen ase­maan. Jos min­ulle on jokin muu asia kuin rek­isteröi­dyn uskon­tokun­nan pyhänä pitämä asia rakas, sitä saa pilkata niin paljon kuin sielu sietää, mut­ta jos asia sat­tuu ole­maan uskon­tokun­nan pyhänä pitämä, se on sit­ten kielletty. 

    Tähän liit­tyen kysy­isinkin, Osmo, kan­natatko sitä, että uskon­rauha­lain ensim­mäi­nen koh­ta (ns. jumalan­pilkkapykälä) pois­te­taan ja siten siir­ry­tään aidosti seku­laari­in yhteiskun­taan (kuten vaikka­pa USA:ssa on tilanne)?

  46. Äärilib­er­taris­tit eli anark­istit tai anarkokap­i­tal­is­tit käsit­tääk­seni määrit­televät yksilön­va­paudet niin, että mitä tahansa saa tehdä, kun­han ei loukkaa tois­t­en ihmis­ten oikeut­ta ruumi­iseen­sa ja omaisuuteensa. 

    Niin­pä noista Osmon mainit­semista “lib­er­al­is­min” ajatuk­sista ainakaan tois­t­en vahin­goit­ta­mi­nen tai hei­dän omaisu­u­den varas­t­a­mi­nen, ei olisi lib­er­al­is­mia. Vero­jen mak­samat­to­muu­den lib­er­taris­tit käsit­tääk­seni kyl­lä laske­vat lib­er­al­is­min piiri­in, kos­ka hei­dän mielestään raho­jen omis­tus kuu­luu sille, joka ne on han­kkin­ut, ja val­tion vero­tus sil­loin rikkoo tuo­ta yksilön­va­paut­ta omaan omistukseensa. 

    Mainit­se­maasi Soma­li­aa (tai kai vain jotain osaa siitä) olen tosi­aan kuul­lut joidenkin anarkokap­i­tal­istien hehkut­ta­neen toimi­vana anarkiana. 

    Ja ei, itse en tuo­ta aatet­ta kan­na­ta, kos­ka se tosi­aan johtaa Soma­li­aan. Ei sik­si, ettäkö aate sal­lisi väki­val­lan, vaan sen, ettei se sisäl­lä mitään val­tiomekanis­me­ja, jot­ka pitäi­sivät sen kurissa. 

    Jotkut vähem­män äärilib­er­aalit (mut­ta silti melko ääri­a­jat­teli­jat) kan­nat­ta­vat minarki­aa eli yövar­ti­javal­tio­ta, jon­ka ain­oa tehtävä on pitää väki­val­ta kuris­sa ja kai luo­da jonkin­lainen puoluee­ton oikeuslaitos ihmis­ten välis­ten kiis­to­jen ratkomiseen, mut­ta muuten antaa ihmis­ten elää niiden alus­sa lis­taamieni peri­aat­tei­den mukaisesti.

  47. Ainoat liberaalit kiellot ovat vahingoittamisen kieltämisiä sanoo:

    Poli­it­tis­es­ti lib­er­aali sanoo, että ehey­tyskam­pan­jo­ja ei saa kieltää lail­la. Kult­tuuris­es­ti lib­er­aali lisää, että ne ovat silti vas­ten­mielisiä ja paheksuttavia.

    Poli­it­tis­es­ti lib­er­aali ei kiel­lä homosek­siä, bor­delle­ja ja huumei­ta. Hän voi silti pahek­sua ja inho­ta jotain niistä sekä per­iä huumeista ter­veysvaku­u­tus­mak­sua tupakkaveron tapaan. Lib­er­taari ei perisi, kos­ka hän yksi­ty­istäisi ter­veysvaku­u­tuk­set. Lib­er­taar­it ovat lib­er­aale­ja mut­ta kaik­ki lib­er­aalit eivät ole libertaristeja.

    Lib­er­aali vas­tus­taa tois­t­en vahin­goit­tamista, myös murhien tilaamista ja yleen­sä muu­takin sel­l­aista yllyt­tämistä rikok­si­in, joil­la hänen on syytä olet­taa saa­vansa ne rikok­set aikaan. 

    Aser­a­joi­tus­lake­ja ei voi pitää lib­er­aaleina, mut­ta toisaal­ta erit­täin merkit­tävästi toisille aiheutet­tu­ja vahin­goit­tamisia vähen­tävät lievät rajoi­tus­lait eivät vält­tämät­tä ole epälib­er­aale­ja, tässä ollaan rajatapauksessa.

    Jos vas­tus­taa tois­t­en vahin­goit­tamista val­hei­ta levit­tämäl­lä — esimerkik­si “Oden kir­joista saa taute­ja”, en pitäisi sitä epälib­er­aali­na, kos­ka lib­er­aali vas­tus­taa tois­t­en vahin­goit­tamista. En ehkä edes epälib­er­taa­ri­na. Hait­toi­hin tas­a­puolis­es­ti perus­tu­via ja niitä vas­taavia hait­tavero­jakaan en pidä sik­si epäliberaaleina.

    Kan­natan yksi­ty­isyy­den suo­jaa ja myön­nän, että tämä on rajat­a­paus, jos­sa min­un voi sanoa ole­van epälib­er­aali. Julkisen kehi­tysavun kan­nat­ta­mi­nen on korkein­taan neu­traalia (ja epälib­er­taaria), ei ainakaan liberaalia.

    Avi­o­li­it­to­lain­säädän­nön sukupuo­lineu­traal­i­u­den ja muun yhden­ver­taisu­u­den kan­nat­ta­mi­nen on lib­er­aalia. Lib­er­aalit halu­a­vat mah­dol­lisim­man uni­ver­saalit lait, ei mitään suosimista tai erityisetuja.

    Kos­ka tiet eivät ole yksi­ty­isiä, niiden “lib­er­aalit” sään­nöt ovat ongel­malli­nen kysymys. Ei vält­tämät­tä ole kovin epälib­er­aalia (vaikkakin epälib­er­taaria) tukea bus­sili­iken­net­tä bus­sikaistoil­la Oden perusteluin (keskikus­tan­nuk­set ovat paljon yli rajakus­tan­nusten) mut­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa lib­er­aalia, korkein­taan neutraalia.

    Tak­sien tukemista en ymmär­rä, ennem­min bus­sikaistapassin pitäisi olla mak­sulli­nen, jol­loin tarvit­se­vim­mat saisi­vat ne ja samal­la rahoit­taisi­vat bus­sikai­stat itse. Tak­sien lukumääräki­in­tiöt ovat kiis­tat­toman epälib­er­aale­ja, joskin tämäkin on talous- eikä arvolib­er­al­is­min puolella.

    Jos kan­nat­taa etuoikeuk­sia joillekin uskon­noille, esimerkik­si nyky­isiä ev.-lut. lahkon juri­disia etuoikeuk­sia ja velvol­lisuuk­sia, se on antiarvoliberaalia.

    Tea Par­ty on mon­es­sa suh­teessa antilib­er­aali ja toi­sis­sa lib­er­aali. Mukana on myös puh­tai­ta lib­er­aale­ja mut­ta vain vähem­mistössä. 1700-luvun Yhdys­val­tain, Ran­skan, Haitin ja muiden val­lanku­mouk­si­in myötä­vaikut­tanut Bostonin Tea Par­ty oli osit­tain lib­er­aalien arvo­jen innoit­ta­ma vaik­ka tem­pauk­ses­ta voidaan olla mon­ta mieltä.

  48. Osmo:

    Tuos­sa älä alis­tu (sairauteesi) vaan paran­nu, oli se huonos­ti piilotet­tu viesti, että homosek­suaal­isu­us on sairaus…

    Kat­so­jan silmässä ja kuuli­jan kor­vas­sa tämä. Kam­pan­jas­sa ei mis­sään kohden käytetä sanaa sairaus tai synti.

    Toki voidaan määritel­lä lib­er­al­is­mi siten, että mikään ei ole kiel­let­tyä. Bus­sikaistal­la saa ajaa […]

    Luet­telet teko­ja. Kam­pan­ja sen sijaan oli mielipiteenilmaus.

    Mut­ta kai sanan­va­pau­teen kuu­luu myös se, että vas­tus­taa tätä mielipi­det­tä, kai saa jopa olla sitä mieltä, että ei halua rahoit­taa tiedo­tuskam­pa­jaa, jos­sa homo­ja mol­lataan sairaiksi. 

    Kuu­luu toki. Mut­ta sanan­va­pau­teen ei kuu­lu oikeus rajoit­taa tois­t­en mielip­i­tee­nil­maisua. Brax­in tarkoi­tus on pysäyt­tää rahavir­rat niiltä, jot­ka ajat­tel­e­vat eri tavoin ja muutenkin estää kaikin mah­dol­lisin keinoin väärät mielip­i­teet. Kyl­lä se on nyt nähty ja huomen­na sit­ten kat­so­taan tämän suun­tauk­sen kannatus. 

    Sinän­sä olen asi­as­ta jyrkästi eri mieltä. Homo­jen ei tarvitse “ehey­tyä” yhtään mitenkään. Mut­ta jos joidenkin mielestä tähän tulee kan­nus­taa, niin kyl­lä he sen min­un puolestani saa­vat sanoa. 

    Rahat pois sit­ten kaik­il­ta uskon­nol­lisil­ta jär­jestöiltä eikä vain tietyn aate­su­un­nan edustajilta.

  49. Saarel­ma:

    Mut­ta tämä ei ole kaik­ki, mitä nyky­lain­säädän­tömme kieltää. Val­hei­den levit­tämisen lisäk­si kun­ni­an­loukkaus­lain­säädän­tö kieltää solvaamisen. Minus­ta tähän ei ole mitään tarvet­ta, kos­ka toisin kuin val­het­ta, solvaamista ei ole kun­nol­la määritel­ty. Solvauk­se­na voi joku pitää jopa toden väit­teen esit­tämistä. Minus­ta siis sen san­omista, että joku pet­tää vaimoaan, ei tule kieltää. Voi olla, että se, jos­ta tuo san­o­taan, ei ole tämän jäl­keen kovin hyvis­sä väleis­sä sano­jan kanssa, mut­ta mitä sit­ten. Kyse on näi­den kah­den välis­es­tä asiasta.

    Täl­lä blogilla voisi joskus käy­dä ihan eril­lisen keskustelun siitä mitä laki on ja mihin sil­lä pyritään.

    Kaik­ki mitä Saarel­ma kir­joit­taa tuos­sa yllä on täysin tot­ta. Lain­säädän­nön tulisi olla selkeää, eli sen rikko­musten selkeästi määritel­tyä. Sanomisen rajoituk­set on aina ongel­mallisia sekä toteu­tuk­seltaan että periaatteessa.

    Mut­ta sit­ten taas toisaal­ta. Peru­soikeuksin tur­vaamisen lisäk­si lain­säädän­nöl­lö on muitakin funk­tioi­ta. Esimerkik­si se että riidat ratkaistaan käräjil­lä eikä nyrkeil­lä. Ja tämä taas perustelee esimerkik­si sitä että solvaus käsitel­lään tuomiois­tu­imes­sa eikä sun­nun­tai-aamu­na Hietaniemen hau­taus­maal­la vapaaval­in­taisin asein niin kuin aikoinaan oli tapana.

    Se mitä yleisem­min yritän sanoa on se että minus­ta se ei nyt vaan mene niin että on ole­mas­sa joku yksi ris­tiri­ida­ton peri­aatenip­pu jos­ta johde­taan lait. Käytän­tö on täynne peri­aate- ja tavoiteristiriitoja.

  50. En näe miten tämä vihrei­den lib­er­aal­ius/­val­is­tuneisu­us-hölö­tys eroaa isom­pi­en puoluei­den har­ras­tamista imagokam­pan­join­neista — asi­akeskeisyy­den sijas­ta panos­te­taan niihin, joiden äänestyspäätöstä ohjaa halu iden­ti­fioitua sopi­vaan viiteryh­mään. Itse jätin per­sut äänestämät­tä sen takia että uskoisin hei­dän tekevän huono­ja päätök­siä, en sik­si että minus­ta olisi kamalaa iden­ti­fioitua pieru­verkkareis­sa lätkää tui­jot­tavak­si tai lähibaaris­sa Aikuista naista hoilaavak­si juntiksi.

    1. Eero,
      nuo kysymyk­set eivät ole vihrei­den tekemät eivätkä vihreät ole keksi­neet fak­to­ri­ana­lyysia. Tuol­laiset akselit siitä nyt vain syn­tyvät, ja jokin mie­lenki­in­to siinäkin on.

  51. On jok­seenkin triv­i­aalia kiis­tel­lä fak­toroin­tien ortog­o­naal­isu­ud­es­ta tai muista tekni­sistä detal­jeista, kun koko tarkaste­lu­ta­pa on kyseenalainen kysymys­ten asteikko­jen vuok­si. Jois­takin niistä voi hyväl­lä tah­dol­la luo­da järjestysasteikol­lisia, mut­ta vain jois­takin. Toisen­lainen tapa on tarkastel­la minkälaisia ryh­mit­tymiä löy­tyy, jos ehdokkaat ryh­mitel­lään vas­taus­vai­h­toe­hto­to­den­näköisyyk­sien mukaan, puolueesta riip­pumat­ta. Näin tuotet­tu ratkaisu pal­jas­taa miten tiet­ty­jen puoluei­den ehdokkaat hajaan­tu­vat laa­jem­malle sek­to­rille (= use­ampi­in vas­taa­jaryh­mit­tymi­in) ja tois­t­en puoluei­den ehdokkainen vas­taus­profi­ilit ovat huo­mat­tavasti yhden­mukaisem­mat. Vihreät kuu­luu jälkim­mäisi­in, vaik­ka hajon­taa siinäkin ilme­nee. Vaik­ka Osmon mukaan “vihre­itä” kysymyk­siä ei juuri ollut, kuvas­taa vihreille tyyp­il­lisim­män ryh­män vas­tauk­set varsin “viher­lib­er­aale­ja” näke­myk­siä. Muun­laisi­akin löy­tyy, ja juuri nuo vas­taus­profi­ilit kuvas­ta­vat mielestäni parem­min eri­laisia arvo­tuk­sia ja pain­o­tuk­sia kuin yksinker­tais­te­tut ja tilas­totekniset bipolariteetit.

    http://web.me.com/makenboksi/Sivusto/HSvaalikoneNiemivirta.html

    1. Oma tarkoituk­seni on, jos vaalien jäl­keen on enem­män aikaa, analysoi­da tämä aineis­to ryh­mit­tely­ana­lyysil­la juuri noista Mak­en mainit­semista syistä.

  52. Valistuneet–juntit-jako on vit­si. Pakko­ruotsin kan­nat­ta­mi­nen on “val­is­tunut­ta” em. fak­to­ri­ana­lyysin mukaan, mut­ta argu­men­tit sen puoles­ta asiantun­tem­at­to­muudessaan ja impi­vaar­alaisu­udessaan nolo­ja. Tämä oli esimerk­ki. Kuitenkin pakko­ruotsin puo­lus­ta­jat luule­vat kuu­lu­vansa val­is­tuneisi­in. Ja mikä vielä kum­mallisem­paa suvaitseviin!.

    Vai onko se kum­mallista sittenkään?

    Tässä kohdin tek­isi mieli kir­joit­ta jotain “val­is­tunei­den” itseym­mär­ryk­ses­tä ja roolista oikei­den ja hyvien aja­tusten vartijoina.

  53. Samulil­la hyviä point­te­ja, mut­ta mun mielestä olen­naista sanan­va­paudessa on asian konkreet­ti­nen puoli. Tiedonväl­i­tys on helpot­tunut räjähdys­mäis­es­ti viime vuosi­na. Kuka tahansa ihmi­nen voi perus­taa oman tiedo­tusvä­li­neen­sä. Se tarkoit­taa, että JSN:n kaltaiset itsesääte­lyjär­jestelmät menet­tävät ase­mansa valvoa julk­ista sanaa ja sen käytön vastuunkantoa.

    Hol­lan­nis­sa esim. kiiho­tus­puheet ovat koven­tuneet jatku­vasti ja johta­neet murhi­in. Sanan­va­paus on samal­la höl­len­tynyt, ja poli­it­tises­sa keskustelus­sa vil­jel­lään retori­ikkaa, jos­ta vielä 90-luvun lop­ul­la langetet­ti­in tuomioita. 

    Niitä “tuli­palon” huu­ta­jia tun­tu­isi teat­teris­sa piisaa­van. Mun mielestä on selvää, että sanoista joutuu kan­ta­maan myös vas­tu­un. Ja samal­la on selvää, että nyky­maail­mas­sa vas­tuu sälyt­tyy yhä selvem­min yksit­täisille ihmisille.

    Lib­er­aali­a­jat­telun ongel­ma on se, että se olet­taa kaik­ki ihmiset saman­laisik­si. Uskon­rauhan säi­lyt­tämi­nen on sikäli viisas­ta, että se edus­taa monille ihmisille pyhää ja koske­ma­ton­ta aluet­ta. Se voidaan toki tiput­taa yleisen rien­auk­sen piiri­in, mut­ta mitä sil­lä voite­taan? Meikäläisille maal­lis­tuneillekin on omat pyhän­sä, esim. lapsen koske­mat­to­muus. Näi­den asioiden kun­nioit­ta­mi­nen ei tee meistä mam­mare­i­ta ja sen­su­urin uhre­ja, vaan nos­ta­vat sivistys­tämme muu­ta­mal­la pykälällä.

  54. Ei ole ajanko­htaista puhua siitä, onko homo ter­ve vai sairas. Halu muut­tua het­eroksi voi olla todel­li­nen joka tapauk­ses­sa. Kuitenkin eri­tyis­es­ti miehen homosek­suaal­isu­us on pysyvä biologi­nen omi­naisu­us. Sik­si muut­tumisyri­tys ei ole tie het­erosek­suaal­isu­u­teen, vaan äärim­mäiseen ahdis­tuk­seen ja mon­es­sa tapauk­ses­sa itsemurhaan.

    Tam­pereen piis­pa tar­joili Homoil­las­sa tätä muu­tok­sen mah­dol­lisu­u­den karkkia niille, jot­ka halu­si­vat sen kuulla.

  55. Osmo:

    Se, että tuon liberalismi/konservarismi ‑akselin parem­pi nimi on val­is­tuneet – jun­tit johtuu siitä, että akselille latau­tuu muut­tu­jia, joil­la ei ole per­in­teis­es­ti mitään tekemistä lib­er­al­is­min kanssa.

    Tämä liberalismi/konservatismi ‑arvioin­ti vaa­likonev­as­tauk­sista on kovin kovin epämääräistä. Tulok­set vai­htel­e­vat kovasti ana­lyysin tek­i­jän omien mielip­itei­den mukaan. Nyky-yhteiskun­nas­sa­han on tapana demon­isoi­da kon­ser­vatis­mi ja glo­ri­fioi­da lib­er­al­is­mi. Kukin näitä lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi-kuvia piirtelevä on sit­ten omien arvo­tusten­sa mukaan niput­tanut “hyviä” asioi­ta lib­er­aaleik­si ja “paho­ja” asioi­ta konservatiivisiksi.

    Esimerkik­si tämän http://puoluekentta.tstm.info/ ana­lyysin mukaan Helsin­gin vaalipi­irin vihreät ja kokoomus ovat “juntti-valistunut”-asteikolla silmämääräis­es­ti aika lail­la tasois­sa, pal­stan­pitäjä itse y‑akselin “junt­ti-puolel­la” 🙂

  56. Tea par­tyn pos­ti­tus­lista on sikäli erikoinen jut­tu, että ei voi sanoa, että olisi joku Tea Par­ty puolue tai edes ydin. Tea par­ty liike koos­t­uu vai­ka kuin­ka monista ryh­mistä, joil­la kul­lakin on omia jut­tu­jaan. Vähän kuin vihreän liikeen alus­sa olisi lukenut Linkolan pos­ti­tus­ryh­mää ja tehnyt johtopäätök­sen, että vihreät halu­a­vat koulunkäyn­nin rajoit­tuvan kansak­oulu­un ja että kulku­taute­ja ei ainakaan saa torjua.
    Tea par­ty liik­keen yhteisiä teemo­ja on mm. vero­tuk­sen yksinker­tais­t­a­mi­nen, meno­jen kasvun hillit­sem­i­nen ja vero­jen alen­t­a­mi­nen. Eivät olisi huono­ja ideoita Suomes­sakaan eivätkä mitenkään epäliberaaleja.

  57. Mielestäni lib­er­aalin ihmisen ongel­mak­si muo­dos­tuu, mis­sä kohtaa pahek­sun­ta menee ei-lib­er­aalin toimin­nan puolelle. 

    Eli jos on oikeasti suvait­se­vainen, mikä on sel­l­ainen asia jota vielä saa vielä julkises­ti paheksua? 

    Voiko esimerkik­si itseään lib­er­aali­na titu­uleer­aa­va henkilö pahek­sua julkises­ti homo­ja, pros­ti­tuu­tio­ta tai puolisoaan pet­tävää ihmistä, jos ei kuitenkaan kan­na­ta mitään em asioi­ta hait­taavia lak­i­hankkei­ta? Voiko lib­er­aali esimerkik­si tode­ta, ettei pidä mustista, mut­ta silti suvait­see niitä?

    Eli kuin­ka pitkälle lib­er­aali voi pahek­sua jotain, joka ei kuitenkaan varsi­nais­es­ti vahin­goi­ta ketään? Mis­sä vai­heessa mielip­itei­den pahek­sun­ta ylit­tää sen kyn­nyk­sen, jon­ka jäl­keen ei olla enää liberaaleja?

  58. Tulk­in­tani. Minus­ta näyt­tää, että lib­er­aaleik­si itseään kut­su­vat jakau­tu­vat kah­teen ryh­mään, joista tois­t­en mielestä maail­ma on redu­soitavis­sa yksinker­taisi­in sään­töi­hin, ja tois­t­en mielestä ei. Tässä klas­sista lib­er­al­is­mia kan­nat­ta­vat sanovat, että tuo “kaikil­la tulisi olla vapaus tehdä mitä huvit­taa kun­han eivät vahin­goi­ta toisia” riit­tää. Eheyt­täjät saa­vat main­os­taa eheyt­tämistä, kos­ka sanomi­nen ei ole vahin­goit­tamista. Vihreis­sä lib­er­aaleik­si itseään kut­su­vat eivät kiistä peri­aatet­ta, mut­ta halu­a­vat sään­töjä kos­ka heistä vapauk­sien verkos­ta tulee niin mon­imutkainen, että sat­un­naisen vapau­den sal­lim­i­nen estää mon­ta muu­ta vapaut­ta. Eheyt­täjille ei saa antaa val­tion rahaa, kos­ka hei­dän sanomisen­sa kohdis­tuu nuori­in joil­la ei ole kykyä arvioi­da ja siten vähen­tää hei­dän vapauttaan.
    Kon­ser­vati­iv­it poikkea­vat näistä molem­mista sanom­al­la, että kos­ka asia nyt vaan on näin (kos­ka raa­mat­tu tai per­in­teet tai oma elämän­muo­to tai mitäik­inä), niin se pitää säätää lail­la niin. Eheyt­täjät ovat oike­as­sa kos­ka homous on syn­tiä tai vahin­goit­taa lap­sia (vaik­ka sitä ei olekaan osoitettu).

    Vihreät ovat kieltämät­tä kon­ser­vati­ive­ja jois­sain kohdis­sa. Luul­tavasti he luule­vat ole­vansa lib­er­aale­ja halutes­saan ase­har­ras­tuk­sen kiel­toa (ide­al­la että vapaus har­rastea­seisi­in vähen­tää muiden vapaut­ta kos­ka ne voivat men­nä ja tap­paa niil­lä), mut­ta käsit­tääk­seni ei ole osoitet­tu että kiel­to aut­taisi, joten se kallis­tuu mielestäni kon­ser­vatismi­in. Samoin kuin pakko­ruot­si, uskon­rauhan rikkomisen ja solvaamisen krim­i­nal­isoin­ti, ja tämän määrit­te­lyn mukaan myös nor­pan suo­jelu sen itsen­sä vuok­si (ellei eläim­iä ote­ta vapauk­sia omaavien luokkaan). 

    Mon­es­sa tapauk­ses­sa kyse on kuitenkin jos­sain määrin mielipi­dekysymyk­ses­tä. Tois­t­en mielestä vihrei­den ydin­voimakan­ta on kon­ser­vati­ivista ei-mihinkään-perus­tu­vaa pahim­mil­laan. Vihreät anta­vat kuitenkin perustelu­ja kan­noilleen, eikä min­ul­la ole tarpeek­si kom­pe­tenssia arvioi­da ovatko he täysin met­sässä, vai mahdollisesti/varmasti oike­as­sa. Pelkkä nimikkei­den käyt­tämi­nen itsen­sä kehu­miseen tai muiden nimit­tämiseen on kuitenkin vähän pointi­ton­ta, jos ei esitetä mitä näil­lä tarkoite­taan. Asioista kai tässä olisi puhut­ta­va eikä siitä sopi­iko joku määrit­telemät­tä annet­tuun nimik­keeseen ‘lib­er­aali’.

    OS, onko tulk­in­tani vihrei­den lib­er­aal­i­ud­es­ta onnistunut?

  59. Osmo, sen aiem­man vies­ti­ni linkin päässä juuri sel­l­ainen ana­lyysi on jo tehty 🙂 Ei muu­ta kuin tutkaile­maan. Aineis­tonkin ryh­mit­te­lyratkaisuineen saa toki käyt­töön, jos kiinnostaa.

  60. Lib­er­al­is­mia ei voi määritel­lä vain siten, että sal­li­taan kaik­ki. Lib­er­aali ei voi hyväksyä sel­l­aista, mikä sor­taa mui­ta. Tästä seu­raa väk­isinkin se, että on etsit­tävä arvo­ja: mikä on sor­toa, mikä ei? Lib­er­al­is­mi on siis ilman muu­ta aate­su­un­ta, joka myös sul­kee jotain mah­dol­lisuuk­sia ihmisiltä. Lib­er­aalit taas jakau­tu­vat klas­sista lib­er­al­is­mia ja sosi­aalilib­er­al­is­mia kan­nat­tavi­in, näin talous­mielessä. Siinäkin on iso ero, kuu­luuko sosi­aalilib­er­aalei­hin vihreisi­in vai talous­lib­er­aalei­hin kokoomuk­sen tyyppeihin. 

    Jos puoluekent­tä muo­dostet­taisi­in nykyään, uskon, että A.) enin osa vihreistä, noin puo­let demareista ja kol­ma­sosa vasureista sekä neljännes kokoomus­lai­sista löytäisi toisen­sa. Sit­ten muo­dos­tu­isi B.) kokoomuk­sen enem­mistön ja kepu­lais­ten joukko, johon menisi myös demare­i­ta. C.) Vasem­malle muo­dos­tu­isi talouselämän tiukkaa kon­trol­lia vaa­ti­va kli­ki vasurien enem­mistöstä, jois­takin demareista ja eräistä vihreistä. Toinen vai­h­toe­hto on erään­lainen laanan rin­ta­man pop­ulis­tipuolue, johon per­sutkin löytäi­sivät tien­sä. Tosin per­su­jen kan­na­tus­po­h­ja on niin hutera, että se hajaan­tu­isi mon­elle taholle.

    Kris­til­lis­demokraatit joko löytäi­sivät kodin muual­ta tai perus­taisi­vat uuden uskon­top­uolueen. RKP on outo lin­tu, kos­ka se on kielipuolue. En silti tiedä, pysty­isikö sel­l­aisen enää luo­maan tyhjästä ilman takana ole­vien säätiöi­den rahoi­tus­ta. Lisäk­si joukkoon mah­tuu populistipuolue.

    Ja mihinkö itse menisin? Ensim­mäiseen ryh­mään, tietysti.

  61. Uskon­rauhan säi­lyt­tämi­nen on sikäli viisas­ta, että se edus­taa monille ihmisille pyhää ja koske­ma­ton­ta aluetta.

    Tois­t­en kotibileisi­in tai yksi­ty­is­ti­laisuuk­si­in (tai julk­isi­inkaan) ei saa men­nä häiriköimään riip­pumat­ta siitä, onko kyseessä uskon­nolli­nen tilaisu­us vai ei. On vaikea nähdä, miten tiet­ty­jen piirien, jot­ka ovat muutenkin “maal­lisen” häir­in­tä­suo­jan piiris­sä, ulkop­uolel­la tarvi­taan mitään eril­listä uskon­suo­jaa. Sit­ten kun sitä tarvi­taan, on jo kyse kansan­ryh­mää vas­taan kiihot­tamis­es­ta ja tähän löy­tyy eril­liset lakipykälät.

    Ei kai kukaan oikeasti etsi uskolleen rauhaa esim. Hal­la-ahon blo­gi­sivuil­ta? Mik­si siis siitä piti tuomi­ta uskon­rauhan rikkomisesta?
    (Ja jätetään nyt se pois, että siinä syyl­listyt­ti­in pahim­paan oikeudel­liseen mieli­v­al­taan, kun oikeudessa tuomit­ti­in kahdes­ta kon­tek­stista irroite­tus­ta väit­tämästä, jot­ka oli vieläpä nimeno­maan annet­tu kir­joituk­ses­sa esimerkkeinä eikä osana tekstiä.)

  62. enin osa vihreistä, noin puo­let demareista ja kol­ma­sosa vasureista sekä neljännes kokoomus­lai­sista löytäisi toisensa.

    Oikeis­tode­mari, onko Kokoomus arvoil­taan noin vasemmistolaista?
    Ei se puolueen poli­ti­ikas­sa ainakaan näy.

    Minus­ta “oikeis­tode­mar­ius” muuten kuu­lostaa samal­ta kuin luon­toys­tävälli­nen katu­maas­turi eli ettei sen nyt ihan noin pitäisi mennä.

    Oikeis­tode­mar­it ovat niitä demare­i­ta, jot­ka hyväksyvät markki­na­t­alouden mut­ta halu­a­vat sen puit­teis­sa toteut­taa oikeu­den­mukaista maailmaa.

    Ahaa. Eli siis kokoomuslaisuutta.
    Minus­ta vaatii aikamoista markki­na­t­aloususkoa, jos nimeno­maan puit­tei­ta päätet­täessä pitäy­dytään nyky­i­sis­sä puit­teis­sa. Miten sil­lä tavoin voidaan toteut­taa yhtään mitään?

  63. Osmo Soin­in­vaara “Oikeis­tode­mari, ter­ve­tu­loa vihreisiin!”

    -Tom­mi Uschanov kir­joit­taa Suures­sa Kaal­i­hui­jauk­ses­sa, että Vihreät ase­moitu­vat vaa­likonev­as­tausten ja kan­nat­ta­jien oman ilmoituk­sen mukaan SDP:n ja Vasem­mis­toli­iton väli­in. Mik­si oikeis­tode­mari siis siir­ty­isi Demarei­den vasem­mal­la puolel­la ole­vaan puolueeseen?

  64. Minus­ta tärkeä puolue­jako puolueesta riip­pumat­ta kul­kee kehinä: Pääkaupunkiseudun kehä, lin­ja ima­tral­ta Jyväskylän kaut­ta Tornioon, lin­ja Joen­su­us­ta Kain­u­un kaut­ta Kemi­järvelle ja Perä-Lap­pi. Noin suurinpiirtein.

    Pääkaupunkiseudun demari on por­var­il­lisem­pi kuin Kain­u­un kepu­lainen, joka kepu­lainen puolestaan on por­var­il­lisem­pi kuin Utsjoen kokoomuslainen.

    Mitä kauem­mak­si val­lan ja vau­rau­den sfääreistä siir­ry­tään kohti per­ife­ri­oi­ta, sitä sakeam­mak­si poli­it­tiset kan­nat muut­tuvat. Mitä lähem­mäk­si kar­tanoit­ten saleista kohti turvet­ta ja jänkää siir­ry­tään sitä sapekkaam­mak­si ja väkeväm­mäk­si poli­ti­ik­ka muut­tuu — puolueesta riippumatta.

  65. Sylt­ty:

    Voiko esimerkik­si itseään lib­er­aali­na titu­uleer­aa­va henkilö pahek­sua julkises­ti homo­ja, pros­ti­tuu­tio­ta tai puolisoaan pet­tävää ihmistä, jos ei kuitenkaan kan­na­ta mitään em asioi­ta hait­taavia lak­i­hankkei­ta? Voiko lib­er­aali esimerkik­si tode­ta, ettei pidä mustista, mut­ta silti suvait­see niitä?

    Tietysti voi. Lib­er­aalil­la on oikeus muo­dostaa omat näke­myk­sen­sä, niinku muil­lakin. Lib­er­aali voi tode­ta, ettei pidä mustista, mau­ri­ta­nialai­sista, vapaa­muu­rareista tai keistä tahansa. Sen sijaan lib­er­aali ei voi kieltää kyseisiä ryh­miä tai säätää lake­ja, jot­ka pois­ta­vat em. ryh­miltä niitä oikeuk­sia, joi­ta yksilöil­lä lib­er­aalis­sa maail­mas­sa on.

    Ongelmia tähän liit­tyen syn­tyy käytän­nössä sik­si, ettemme elä lib­er­aalis­sa yhteiskun­nas­sa. Nyt esim. vaiku­tus­val­tais­ten ihmis­ten “pahek­sun­nat” tai muut lausun­not voivat gen­eroi­da lib­er­al­is­min vas­taisia lake­ja tai muu­ta syr­jivää poli­ti­ikkaa. Jos oikeesti elet­täis lib­er­aalis­sa yhteiskun­nas­sa, ei yhen tyypin pahek­sum­isil­la juurikaan olis merk­i­tys­tä, kos­ka ei olis mitään byrokratia/väkivaltakoneistoa, jota pahek­su­jat vois käyt­tää pahek­sut­tavien syrjimiseen. 

    Yksilöt vois tiet­ty syr­jiä toisi­aan esim. kieltäy­tymäl­lä yhteistyöstä niiden tyyp­pi­en kanssa joiden kanssa ei haluu olla yhteistyössä tai jeesaa­mal­la toisia ja ole­mal­la jeesaa­mat­ta toisia. Mut täl­la­nen ei olis teknis­es­ti lib­er­al­is­min vastasta.

    Ja tässä viit­tasin lib­er­aal­i­udel­la jo sel­l­aseen suht äärim­mäiseen ja teo­reet­tiseen libertarismiin.

  66. Keskustelu pain­ot­tuu arvo-akselille. Toinen akseli, jon­ka Osmo (vaiko jo Hesari?) redu­soi mielestäni turhan yksioikois­es­ti tulo­eroi­hin suh­tau­tu­misek­si, on jäänyt vähemmälle. 

    Oikeis­tode­mari 15.4. 17:22 ja 16.4. 16:03 kom­men­toi niin hyvin, että vaikken jokaista nip­peliä jaa, kävin jo suosittelemassa.
    Onnesi muuten, että kir­joi­tan oma­l­la nimellä.
    Muuten tuo nic­ci saat­taisi jo olla varattu:)

    Oikeis­tode­mari vas­taa puolestaan jos halu­aa, tässä min­un koment­ti­ni Osmolle:
    Vaik­ka vihreis­sä on paljon fik­sua väkeä, ml. pal­stan isän­tä, on vihrei­den äänestämi­nen aikamoista lot­toamista. Kenet sille viimeiselle paikalle aut­taisi Arkadianmäelle…?

    Art­turille: Juu olin epätäs­mälli­nen. Tot­ta kai lib­er­tari­aan­it kuu­luisi­vat nurkkaan:) Siis neliken­tässä. Tarkoitin vain, että he saat­taisi­vat val­la­ta koko sen puolueen, jon­ka kan­nat­ta­jakun­ta rekry­toi­tu­isi ken­tän ao. neljän­nek­ses­tä. Ja sil­loin mon­et muut, joille se kuitenkin olisi mieluisin neljännes, oli­si­vat kodittomia. 

    Tietysti myös jokin toinen frak­tio voisi rulet­taa tässä neljän­nek­sessä. Sil­loin lib­er­tari­aan­it mus­sut­taisi­vat, ymmärrettävästi.

    Eli point­ti­ni: Jako on liian karkea.

  67. Samuli Saarel­ma:

    Mut­ta tässä homoli­it­toasi­as­sa kyl­lä eräät uskon­nol­liset tahot halu­a­vat uskon­nol­lisil­la perusteil­la ihmisiä eri­ar­voisik­si sek­suaalisen suun­tauk­sen­sa perusteella.

    Tarkoi­tatko, että jos jotkut ovat sitä mieltä, että homot elää syn­nis­sä, että tämä on jotain mihin val­tio­val­lan pitäisi puut­tua ja kieltää näitä ihmisiä ajat­tele­mas­ta, että homot elää synnissä?

    Sen sijaan nämä älä alis­tu ‑kamp­pan­joi­jat halu­a­vat kieltää homoil­ta avioliiton.

    Jos ne haluu kieltää homoil­ta avi­o­li­iton val­ti­ol­lise­na insti­tuu­tiona, niin se ei oo lib­er­aalia, jos ne halu­aa uskon­noille oikeu­den kieltää homoil­ta avi­o­li­iton uskon­nol­lise­na insti­tuu­tiona niin se on liberaalia.

    Samuli Saarel­ma:

    Mainit­se­maasi Soma­li­aa (tai kai vain jotain osaa siitä) olen tosi­aan kuul­lut joidenkin anarkokap­i­tal­istien hehkut­ta­neen toimi­vana anarkiana.

    yhyyyy… siitä, että Soma­lias­sa anarkia toimii parem­min kuin val­tio ei voi päätel­lä vielä sitä, että se olis toimi­va anarkia.

    Ja ei, itse en tuo­ta aatet­ta kan­na­ta, kos­ka se tosi­aan johtaa Soma­li­aan. Ei sik­si, ettäkö aate sal­lisi väki­val­lan, vaan sen, ettei se sisäl­lä mitään val­tiomekanis­me­ja, jot­ka pitäi­sivät sen kurissa.

    Nii noh onneks on muitakin mekanis­me­ja ku val­tiomekanis­mit, jot­ka pitää väki­val­lan kurissa.

    sylt­ty:

    Mielestäni lib­er­aalin ihmisen ongel­mak­si muo­dos­tuu, mis­sä kohtaa pahek­sun­ta menee ei-lib­er­aalin toimin­nan puolelle.

    Ei mis­sään kohdassa.

  68. Osmo kir­joit­ti:
    “… rotaa­tio on ei-ortog­o­naa­li­nen, se tarkoit­taa, että noiden akse­lei­den välil­lä on kor­re­laa­tio­ta ja ne on tehty hark­in­taa noudattaen.”

    Juha Tör­mä­nen sanoo sivullaan:
    “tehti­in fak­to­ri­ana­lyysi prin­ci­pal axis ‑menetelmäl­lä oblim­in-rotaa­tio­ta käyttäen.”

    http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/

    Että ei kai tuos­sa ole tehty muu­ta hark­in­taa, kuin menetelmän val­in­ta (automaat­tisia rota­toin­timenetelmiä on useita).

    1. Täl­laises­sa tapauk­ses­sa, jos halu­taan akse­lei­ta, joil­la on jokin kielessä tun­net­tu ulot­tuvu­us (oikeis­to-vasem­mis­to esim) kan­nat­taisi rota­toi­da käsin.

  69. Osmo:

    Täl­laises­sa tapauk­ses­sa, jos halu­taan akse­lei­ta, joil­la on jokin kielessä tun­net­tu ulot­tuvu­us (oikeis­to-vasem­mis­to esim) kan­nat­taisi rota­toi­da käsin.

    Toisaal­ta sekin on mie­lenki­in­toista, että minkälaisia blokke­ja syn­tyy ilman rotaa­tioo. Voi olla, että just sen vasem­mis­to-oikeis­to-jaot­telun keinotekoisu­us pal­jas­tuu ja huo­maa, että mitään lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi-akselia ei ees oo, vaan on ain­oas­taan ehdokkai­ta, jot­ka kan­nat­taa lib­er­al­is­mia omis­sa suosikkiko­hteis­saan ja vas­tus­ta­vat sitä muissa.

    1. Toisaal­ta sekin on mie­lenki­in­toista, että minkälaisia blokke­ja syn­tyy ilman rotaatioo. 

      Siinä ei ole mitään mie­lenki­in­toista. Se ker­taa vain, miten kysymyk­set painottuvat.

  70. Minus­ta hyvät akselit oli­si­vat sel­l­aisia, jois­sa puolueil­la on mah­dol­lisim­man paljon eroa. Täl­laisen rotaa­tion fak­to­ri­ana­lyysin jäl­keen saisi esim. niin, että tek­isi puoluei­den 2‑faktoriselle keskip­iste­datalle pääkom­po­nent­tia alyysin ja käyt­täisi sitä rotaationa.

  71. Hamilon väite, että homoad­op­tios­sa kyse ei ole kah­den aikuisen välis­es­tä asi­as­ta, joten siinä kyse ei voi olla lib­er­al­is­mista on harv­inaisen hutera. Eihän myöskään taval­lises­sa adop­tios­sa tai lapsen han­kkimises­sa parisuh­teessa ole kyse pelkästään kah­den aikuisen välis­es­tä asi­as­ta, joten samal­la logi­ikalla vaikka­pa kan­ta jos­sa pahek­su­taan esim. lisään­tymis­ra­joit­tei­ta tietyn sosi­aalilu­okan edus­ta­jille tai tietyn älykkyysosamäärän omaav­ille ihmisille ei voi myöskään olla lib­er­aali. Lib­er­aali ihmi­nen kan­nat­taa siis ihmis­ten lisään­tymiskäyt­täy­tymisen ja per­heen perus­tamisen sääte­lyä? I think not.

  72. Osmo:

    Siinä ei ole mitään mie­lenki­in­toista. Se ker­taa vain, miten kysymyk­set painottuvat.

    Siis eiks toi fak­to­ri­ana­lyysi tee sitä, että se aset­taa jen­gin ryh­mi­in sen mukaan miten ne on kysymyk­si­in vastannu?

    Voitko ava­ta tuo­ta sun kommenttia?

  73. Rahat pois sit­ten kaik­il­ta uskon­nol­lisil­ta jär­jestöiltä eikä vain tietyn aate­su­un­nan edustajilta. 

    Jos viit­taat täl­lä siihen, että kirkon ei halu­ta tuke­van niitä jär­jestöjä, jot­ka ovat “Älä alis­tu!” ‑kam­pan­jan takana, en yhtään ymmär­rä kom­ment­te­ja. Tämä kam­pan­ja ei ole lin­jas­sa sen kanssa, mitä kirkko on lin­jan­nut. Ei kirkon tarvitse jokaista uskon­nol­lista yhdis­tys­tä rahoit­taa, jos se joitakin rahoittaa.

  74. Art­turi:

    Tarkoi­tatko, että jos jotkut ovat sitä mieltä, että homot elää syn­nis­sä, että tämä on jotain mihin val­tio­val­lan pitäisi puut­tua ja kieltää näitä ihmisiä ajat­tele­mas­ta, että homot elää synnissä? 

    En tietenkään tarkoi­ta tuol­laista. Lib­er­aal­i­u­teen kuu­luu ehdot­tomasti uskon­non­va­paus ja siihen se, että kuka tah­nansa saa olla ihan mitä mieltä halu­aa siitä, mikä on syn­tiä ja mikä ei. 

    Sen sijaan tarkoi­tan sitä, että noil­la uskon­nol­lisil­la perusteil­la toisil­ta oikeu­den tasa-arvoon avi­o­li­it­toasi­as­sa eväämi­nen on asia, jota lib­er­aali vastustaa.

    Nii noh onneks on muitakin mekanis­me­ja ku val­tiomekanis­mit, jot­ka pitää väki­val­lan kurissa. 

    Menee jo vähän aiheen sivu­un, mut­ta olisin varsin kiin­nos­tunut kuule­maan niistä mekanis­meista. Anarkokap­i­tal­is­tit usko­vat väki­val­lan markki­navoimi­in, minä en (vaan uskon, että se touhu kaatuu samaan, mihin kaik­ki muutkin anarki­at). Vähän järkeväm­mät lib­er­taris­tit usko­vat minarki­aan, mut­ta se on juuri kyl­lä val­ti­olli­nen mekanis­mi tuon väki­val­lan suh­teen. Onko siis vielä joku kol­mas vaihtoehto?

  75. Hami­lo:

    Sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to on parem­pi lib­er­al­is­mimit­tari, joskin lib­er­aali voi ajatel­la myös niin että mitäpä sitä ihmis­ten sek­sisuhtei­ta liikaa lail­la sään­telemään, säädel­lään nais­ten ja miesten parisuhtei­ta avi­o­li­itok­si kut­su­tul­la reg­u­laa­ti­ol­la sen ver­ran kun on las­ten edun kannal­ta vält­tämätön­tä, mut­ta annetaan homo­jen ja les­bo­jen elää miten huvittaa. 

    Miten avi­o­li­it­to liit­tyy las­ten etu­un? Lap­sia voi han­kkia avi­o­li­iton ulkop­uolel­la ja toisaal­ta avi­o­li­itossa voi elää, vaikkei han­kkisi lapsia. 

    Mitä homo­jen adop­tio-oikeu­teen tulee, niin min­un on vaikea nähdä, mik­si jako­ra­jan sopivien ja epä­sopivien adop­tio­van­hempi­en kohdal­la menisi juuri hei­dän sukupuolisen suun­tau­tu­misen kohdal­la. Itse keksin kyl­lä kas­vatet­tavien las­ten hyv­in­voin­nin kannal­ta paljon parem­piakin jakorajoja.

  76. Riit­ta,

    Onko kirkol­la jokin viralli­nen kan­ta homoseksuaalisuuteen?

  77. Onko kirkol­la jokin viralli­nen kan­ta homoseksuaalisuuteen? 

    On, kirkol­liskok­ousten päätösten mukaan men­nään. Täl­lä ker­taa kirkon kri­isivi­estin­tä­su­un­nitel­ma oli ajan­tasal­la ja arkkipi­is­pa myös toi kirkon viral­lisen kan­nan hyvin selkeästi esiin.

    “Älä alis­tu!” ‑kam­pan­ja vei kirkol­ta 4000 jäsen­tä (jos eroakirkosta.fi ‑sivus­toon on uskomi­nen). Tämä meinaa yli puol­ta miljoon­aa euroa vuodessa. Jostain sekin raha on säästet­tävä ja ko. kam­pan­jan takana ole­vat jär­jestöt ovat mielestäni oiva säästökohde.

  78. Samuli Saarel­ma:

    Mitä homo­jen adop­tio-oikeu­teen tulee, niin min­un on vaikea nähdä, mik­si jako­ra­jan sopivien ja epä­sopivien adop­tio­van­hempi­en kohdal­la menisi juuri hei­dän sukupuolisen suun­tau­tu­misen kohdalla

    Ei se siinä varsi­nais­es­ti menekään, vaan kaikkien lapselle mah­dol­lis­ten riskitek­i­jöi­den elim­i­noimisen kohdalla. 

    Ei kel­paa viisikymp­pinen, ei kel­paa lievästä masen­nuk­sek­s­ta kär­sivä, ei kel­paa vähä­varainen. Kiinas­ta adop­ti­o­lapsen saav­ille on asetet­tu myös pain­o­ra­ja — kyl­läkin Kiinan puolelta.

    Adop­ti­o­lapsen iden­ti­teetin kehi­tys on lähtöko­h­tien­sa puoles­ta huo­mat­tavasti alt­ti­impi eri­laisille häir­iöille. Sik­si pyritään tur­vaa­maan ulkoiset olo­suh­teet mah­dol­lisim­man “nor­maaleik­si” kaikin puolin. 

    Täl­lä ei ole mitään tekemistä homo­jen syr­jin­nän kanssa. 

    En ole seu­ran­nut keskustelua tässä ketjus­sa, mut­ta puhun siis ulkois­es­ta, käytän­nössä aina ulko­mail­ta tapah­tu­vas­ta adop­tios­ta vau­vaiän ohit­ta­neen lapsen kohdalla. 

    Lapsen on var­masti hyvä elää (läh­es) aina oman van­hempansa kanssa ja per­heen sisäi­nen adop­tio onkin mahdollinen.

  79. Näin ainakin pii­s­painkok­ouk­sen pääsi­h­teeri Jari Jolkko­nen toimittajalle:

    Miten kirkko suh­tau­tuu ”eheyt­tämiseen”? Mikä on sen ”viralli­nen kan­ta” siihen?

    - Yhteistä kan­taa ei ole otet­tu. Pii­s­painkok­ouk­sen parisuhde­selvi­tyk­sen valmis­telus­sa pere­hdyt­ti­in keskustelu­un niin san­otus­ta reparati­ivis­es­ta eli ”kor­jauster­api­as­ta”. Syn­tyi vaikutel­ma, että tutkimuk­ses­sa asia on kiis­tanalainen. Myös tutkimuk­sen ajoit­tainen poli­ti­soi­tu­mi­nen vaikeut­ti johtopäätösten tekemistä. Pii­s­painkok­ouk­sen tehtävänä ei ole ruve­ta ero­tuo­marik­si psyki­a­trien ja psykolo­gien väli­sis­sä oppiri­idois­sa. Ei siihen riitä pätevyyskään. Parem­pana pidet­ti­in asian kuvaamista kirkos­sakin val­lal­la ole­van asi­akaskeskeisen ter­api­an näkökul­mas­ta. Maal­lises­sakin ter­api­as­sa hyväksytään yleis­es­ti, että ei ole ter­apeutin tehtävänä manip­u­loi­da asi­akkaan vakau­muk­sia tai tehdä elämän­val­in­to­ja hänen puolestaan. Jos joku itse halu­aa muu­tok­sia elämään­sä, sille pitää antaa tilaa.

    Eli ???

  80. Riitalle siis oli Jolkkosen sitaat­ti, mik­sei tietysti muillekin…

  81. Vaalien jälkeisen päivän pelkään mutu­un poh­jau­tu­va haja-ajatus:

    Voisiko olla niin, että vaalien jälkeinen puoluekent­tä vas­taa hie­man parem­min suo­ma­lais­ten arvoja?

    - Kokoomus nuoreni ja arvoliberalisoitui
    — Vasem­mis­toli­it­to nuoreni ja lib­er­al­isoi­tui, AY-kytkös häl­veni entistä selvem­min SDP:n reviirille
    — Per­su­jen läpi­meni­jät ovat sekalais­es­ta pop­poos­ta kon­ser­vati­ivista mut­ta ehkä vähän talousoikeis­to­laisem­paa laitaa? 

    ja vielä..

    - Keskus­ta kutis­tui 🙂 (Maalais­li­it­to-keskus­ta erityisesti).

    Keskus­ta kutistui :).

  82. Vaalien jälkeisen päivän pelkkään mutu­un poh­jau­tu­va haja-ajatus:

    Voisiko olla niin, että vaalien jälkeinen puoluekent­tä vas­taa hie­man parem­min suo­ma­lais­ten arvoja?

    - Kokoomus nuoreni ja arvoliberalisoitui
    — Vasem­mis­toli­it­to nuoreni ja lib­er­al­isoi­tui, AY-kytkös häl­veni entistä selvem­min SDP:n reviirille
    — Per­su­jen läpi­meni­jät ovat sekalais­es­ta pop­poos­ta kon­ser­vati­ivista mut­ta ehkä vähän talousoikeis­to­laisem­paa laitaa? 

    ja vielä..

    - Keskus­ta kutis­tui 🙂 (Maalais­li­it­to-keskus­ta erityisesti).

  83. Eli­na, jos puhutaan ulko­mail­ta tapah­tu­vas­ta adop­tios­ta, niin etenkin jos on kyse jostain kehi­tys­maas­ta tulev­as­ta, niin on aika vaikea kek­siä suo­ma­laisia adop­tio­van­hempia, joille orpo­lapsen jou­tu­mi­nen olisi huonon­nus lapsen tilanteeseen orpokodis­sa. Jos siis touhus­sa lapsen tilanteen parane­m­i­nen on etusi­jal­la, pitäisi melkein mikä tahansa adop­tio, jon­ka lähtö­maa hyväksyy, hyväksyä Suomes­sakin (ok, joku las­ten pahoin­pitelystä tuomit­tu alko­holisti ei kel­paa, mut­ta tuskin­pa sel­l­ainen juuri adop­tio­ta hak­isikaan). Oikeas­t­an ain­oas­taan mainit­se­masi vähä­varaisu­us voisi tul­la kyseeseen esteek­si Suomen val­tion puoles­ta siinä mielessä, että sil­loin lap­si jou­tu­isi yhteiskun­nan elätettäväksi.

    Joka tapauk­ses­sa min­un on vaikeampi pitää “nor­maali­na” kasvuym­päristönä lapselle kehi­tys­maan köy­hyyt­tä, koulu­un pääsyn mah­dot­to­muut­ta, jne. kuin sitä, että hänen van­hempansa sat­tuisi­vat ole­maan homo­ja, mut­ta muuten hän voisi kas­vaa suo­ma­laises­sa ympäristössä mate­ri­aal­i­sine yltäkyl­läisyyksi­neen ja maail­man parhaine peruskouluineen. 

    Mitä taas Suomen sisäisi­in adop­tioi­hin tulee, niin mieleen tulee ainakin sel­l­ainen esimerk­ki, että van­hem­mat kuol­e­vat äkil­lis­es­ti vaikka­pa liiken­neon­net­to­muudessa, lähin suku­lainen lapselle on vaikka­pa jom­man kum­man van­hem­man sisko, joka sat­tuu ole­maan les­bo. Min­un on aika vaikea hyväksyä peri­aatet­ta, että täl­laises­sa tapauk­ses­sa tuo sisko ohitet­taisi­in adop­tio­järjestyk­sessä sil­lä perus­teel­la, ettei hän ole het­erosek­suaali ja lap­si annet­taisi­in jollekin lapselle täysin tun­tem­at­toma­lle heteroparille. 

    Olisiko tuos­sa tapauk­ses­sa siskon adop­tio oikein, jos hän olisi het­ero, mut­tei eläisi avioliitossa?

  84. Samuli Saarel­ma:

    Eli­na, jos puhutaan ulko­mail­ta tapah­tu­vas­ta adop­tios­ta, niin etenkin jos on kyse jostain kehi­tys­maas­ta tulev­as­ta, niin on aika vaikea kek­siä suo­ma­laisia adop­tio­van­hempia, joille orpo­lapsen jou­tu­mi­nen olisi huonon­nus lapsen tilanteeseen orpokodissa. 

    Sul­la on väärä mar­gin­aali. Kyl­lä kaikille kehi­tys­maid­en lap­sille löy­tyy koti län­si­maista, jot­ka vaan sieltä joutaa adop­tioon, eli kukaan ei jää leir­ille siks, että homot ei saa adoptoida.

  85. “les­boäi­tien lapset ovat psykol­o­gis­es­ti kypsem­piä ja heil­lä on vähem­män käytö­songelmia kuin het­erop­er­hei­den lap­sil­la.” 25‑v. tutkimus.
    http://www.iltalehti.fi/perhe/2010060811822960_pr.shtml

    Eli­na, jos ori­en­taa­tio on riskitek­i­jä, niin tutkimuk­sen perus­teel­la se on me heterovanhemmat. 

    Uskon silti, että vira­nomaiset tun­nista­vat hyvät ja huonot van­hem­mat parem­min kokon­ais­arvioin­nil­la kuin rankkaa­mal­la het­erot pois.

    Laki­in pitää kir­ja­ta, että lapselle val­i­taan mah­dol­lisim­man hyvät van­hem­mat, ja jos (lähtö­maan) las­tenko­tia parem­paa ei löy­dy, niin jääköön lap­si sinne. Jos joskus tutkimus osoit­taa, että het­er­ous on luul­tuakin pahempi ris­ki, niin vira­nomaiset ottakoot sen huomioon vanhemmuusarvioissaan.

  86. Nim­imerk­ki Het­ero ei sit­ten huo­man­nut, että kyse on lap­sista, jot­ka elävät OMIEN ÄITIENSÄ kanssa. 

    Tot­ta kai lapsen on hyvä olla äitin­sä kanssa oli tämän sek­suaa­li­nen suun­tau­tu­mi­nen ihan mitä tahansa. Les­boäid­it lienevät fik­su­ja ja tiedostavia ihmisiä, mikä ehkä ajaakin nais­seu­raan. Nais­seu­ra on min­unkin koke­muk­seni mukaan yleen­sä parempaa. 

    Ulkoinen adop­tio, jos­ta minä puhun on eri asia.
    Eli en puol­la sitä homopariskun­nille. Ja ihan­pa sama vaik­ka puoltaisin, kos­ka yksikään adop­tioon luovut­ta­va maa ei anna lap­sia täl­lä het­kel­lä muu­ta kuin heteropareille.

  87. Niin Art­turi,

    Jotkut luule­vat, että kehi­tys­maista on jonos­sa tänne kuole­mankielis­sä ole­via lap­sia, kun­han vain söpöim­män valitsee. 

    Näin ei ole! Pienet, ter­veet lapset ovat yllät­tävänkin niuk­ka resurssi. 

    Vai mik­si luulette, että adop­tio­ta joutuu kaik­in­puolin ter­ve, vakavarainen ja kymmenet testit läpikäynyt suo­ma­lainen pariskun­ta odot­ta­maan vuosikausia. 

    Mik­si? Eli­na vastaa: 

    Sik­si, että yleen­sä van­hem­mat halu­a­vat pitää lapsen­sa huonoista olo­suhteista huoli­mat­ta. Jos tämä ei ole mah­dol­lista, niin suku­laiset haluavat. 

    Ja jos tämäkään ei ole mah­dol­lista, niin yleen­sä ihan samas­ta maas­ta löy­tyy lapse­ton per­he, jolle vau­va kel­paa. Kos­ka Suomes­sa on niin hyvä sosi­aal­i­tur­va, niin viimeiseen vai­h­toe­htoon ei juuri turvauduta. 

    Tässä käytän­nössä, että homopari ei voi las­ta saa­da, pyritään min­i­moimaan lapsen riskit. Homous on täysin samal­la viival­la iän, ter­vey­den, var­al­lisu­u­den jne. kanssa. 

    Jos joku nyt ei ymmär­rä, että viisivuo­ti­aana tois­es­ta kult­tuurista repäisty val­taväestöön näh­den täysin erinäköi­nen lap­si on eri­tyisen haavoit­tuvainen ympäristön­sä poikkeavu­udelle uudessa kodis­sa, niin sille sit­ten minä en voi mitään.

    Homokoti on ERILAINEN!

  88. Eli ??? 

    Niin? Kirkon (kirkol­liskok­ouk­sen) kan­ta on, että parisuh­teen­sa rek­isteröinei­den parien kanssa rukoil­laan vapaa­muo­tois­es­ti eikä homosek­suaal­isu­ut­ta pide­tä syntinä. 

    Ehey­tymis­ter­api­aa ei ole kokon­aan kiel­let­ty, niin kuin siteer­aa­mas­tasi jutusta
    (http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/4678-mita-kirkko-opettaa-eheytymisesta) käy ilmi. Kirkol­liskok­ouk­sen kan­nan perus­teel­la sel­l­aiselle toimin­nalle ei kuitenkaan pitäisi olla siinä mielessä tarvet­ta, että homosek­suaal­isu­us tai sen toteut­ta­mi­nen olisi jotenkin syn­tistä. Paha sitä on aikuisia ihmisiä kuitenkaan men­nä kieltämäänkään: nuorten pain­os­t­a­mi­nen “ehey­tymiseen” on asia erikseen.

  89. Tässä käytän­nössä, että homopari ei voi las­ta saa­da, pyritään min­i­moimaan lapsen riskit. Homous on täysin samal­la viival­la iän, ter­vey­den, var­al­lisu­u­den jne. kanssa. 

    Ei ole. Noi­ta mui­ta ehto­ja ei ole kir­jat­tu lakiin.

  90. Ja jos tämäkään ei ole mah­dol­lista, niin yleen­sä ihan samas­ta maas­ta löy­tyy lapse­ton per­he, jolle vau­va kel­paa. Kos­ka Suomes­sa on niin hyvä sosi­aal­i­tur­va, niin viimeiseen vai­h­toe­htoon ei juuri turvauduta. 

    Kyl­lä Suomes­sa edelleen annetaan jonk­in­ver­ran lap­sia myös koti­maiseen adop­tioon. Odotusa­jat ovat pitk­iä, joten moni las­ta kaipaa­va adop­toi ulko­mail­ta. Myös ulko­maisen adop­tion odotu­sai­ka pite­nee jatku­vasti, kos­ka olot lap­sia adop­tioon antavis­sa mais­sa paranevat. Stres­saav­in­ta tässä on se, että las­ta­halu­a­vat eivät ole mis­sään jonos­sa, vaan jokaiselle lapselle pyritään löytämään paras mah­dolli­nen koti tar­jol­laole­vista vaihtoehdoista. 

    Ajatuk­set las­tenkoti­lap­sista, jot­ka jonot­ta­vat päästäk­seen län­si­maisi­in per­heisi­in, eivät vas­taa todellisuutta.

  91. Eli­na:

    Nim­imerk­ki Het­ero ei sit­ten huo­man­nut, että kyse on lap­sista, jot­ka elävät OMIEN ÄITIENSÄ kanssa.

    Tot­ta kai lapsen on hyvä olla äitin­sä kanssa oli tämän sek­suaa­li­nen suun­tau­tu­mi­nen ihan mitä tahansa.

    Eli siis pätee se, että oman äidin hoi­dos­sa les­boäi­ti tuot­taa parem­man tulok­sen kuin het­eroäi­ti (tämähän oli se tutkimuk­sen tulos), mut­ta sit­ten maagis­es­ti, jos on kyse adop­tioäidis­tä, niin se het­eroäi­ti onkin niin paljon parem­pi, että les­boäidiltä pitää koko touhu kieltää. Mihin ihmeeseen tämä perustuu? 

    Puh­taaseen MuTu­un? Asi­aa­han ei luon­nol­lis­es­ti ole voitu juurikaan tieteel­lis­es­ti tutkia, kos­ka homo­jen per­heen ulkop­uo­li­nen adop­tio ei ole mah­dol­lista, joten ei ole ver­tausko­htaa, johon het­ero­jen adop­toimia lap­sia verrattaisiin.

    Nais­seu­ra on min­unkin koke­muk­seni mukaan yleen­sä parempaa. 

    Mut­ta siis vain, jos toinen nai­sista on oma biologi­nen äiti. Jos ei ole (vaikkei lap­si itse tätä edes tietäisi), niin sit­ten maagis­es­ti asia muut­tuu päin­vas­taisek­si ja nais­seuras­ta onkin hait­taa lapsen kehi­tyk­selle ver­rat­tuna het­eroparin adop­ti­o­lapse­na kasvamiseen. 

    ihan­pa sama vaik­ka puoltaisin, kos­ka yksikään adop­tioon luovut­ta­va maa ei anna lap­sia täl­lä het­kel­lä muu­ta kuin heteropareille. 

    Ja tämä on sit­ten syy pitää se Suomen lain mukaan kiel­let­tynä? Usko­ma­ton­ta logiikkaa…

  92. Samuli Saarel­ma:

    Ja tämä on sit­ten syy pitää se Suomen lain mukaan kiel­let­tynä? Usko­ma­ton­ta logiikkaa…

    just niin.

  93. Eli­na, et kai tarkoi­ta, että ver­tailu­per­heis­sä lapset eivät olisi eläneet äitien­sä kanssa tai että jos jotkut eivät eläneet, nämä jotkut tuot­ti­vat niin suuren eron, että ilman heitä olisi selvin­nyt, miten les­boäid­it ovat paljon het­erovan­hempia huonom­pia vanhempia?

    Nähdäk­seni tuo tutkimus viit­taa siihen, että les­bopari on parem­pi tai ainakin suun­nilleen yhtä hyvä ympäristö kuin het­erop­er­he, ceteris paribus. En ole näh­nyt tutkimuk­sia, jot­ka kumoaisi­vat tämän hypo­teesin — oletko sinä?

    En ole näh­nyt tutkimuk­sia, joiden perus­teel­la adop­tio­ta­pauk­ses­sa tämä seik­ka kään­ty­isi päälaelleen — oletko sinä?

    Jos tutkimuk­set osoit­taisi­vat, että het­erop­er­heet ovat keskimäärin huonom­pia, se ei tarkoi­ta, että het­erop­er­heiltä pitäisi kieltää adop­tio, vaan vain, että siitä tulisi saa­da vas­taavasti mii­nus­pis­teitä. Las­ket­taisi­in kaikkien per­hei­den kokon­aispis­teet ja annet­taisi­in lapset parhaille per­heille. Ei siis kiel­to­lake­ja het­eroad­op­tioista. Tai homoadoptioista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.