Vihreät ja kirkko

Vih­rei­den jou­kos­sa on monen­lais­ta suh­tau­tu­mis­ta uskon­toon ja kirk­koon. On toi­saal­ta vim­mai­sia ateis­te­ja ja toi­saal­ta pal­jon seu­ra­kun­ta-aktii­ve­ja. Kir­kon sisäl­lä vih­rei­tä on pal­jon. Kir­kon sisäl­lä he aja­vat tie­tys­ti saman­suun­tai­sia arvo­ja kuin yhteis­kun­nas­sa yleen­sä. Monet heis­tä ovat aktii­ve­ja Tul­kaa kaik­ki ‑liik­kees­sä, joka vyö­ryt­ti vah­vas­ti syk­syn seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa. Jos vas­tus­taa homo­jen syr­jin­tää yleen­sä, vas­tus­taa sitä tie­tys­ti myös kir­kon sisällä.

Vih­rei­den sisäl­lä suh­de kirk­koon ei ole kovin mer­kit­tä­vä, vaik­ka joil­la­kin yksit­täi­sil­lä hen­ki­löil­lä onkin var­sin jyrk­kiä mie­li­pi­tei­tä. Sii­tä kes­kus­tel­laan var­sin vähän, kos­ka yleen­sä kaik­ki kun­nioit­ta­vat tois­ten­sa vakau­mus­ta. Puo­lu­ee­na vih­reil­lä ei ole kan­taa uskon­toon, vaan sen muo­dos­taa jokai­nen vih­reä itse. Puo­lue­ko­kouk­ses­sa asias­ta on jos­kus aloit­teen poh­jal­ta äänes­tet­ty ja saa­tu vähän mil­lai­sia tulok­sia sat­tuu. Täl­lä ei ole sanot­ta­vaa mer­ki­tys­tä, kos­ka käy­tän­nös­sä asias­ta vih­rei­den osal­ta päät­tää edus­kun­ta­ryh­mä eikä puo­lue­ko­kous – ja edus­kun­nas­sa jokai­nen kan­san­edus­ta­ja itsenäisesti.

Oma kan­ta­ni kirk­koon on muut­tu­nut vuo­sien var­rel­la täy­del­li­ses­ti – on tosin kirk­ko­kin muut­tu­nut niis­tä ajois­ta, jol­loin oli ymmär­ret­tä­vää piir­tää pila­ku­vas­sa kokoo­mus mie­hek­si, jol­la on kypä­rä pääs­sä ja lipe­rit kau­las­sa. Aina­kin tääl­lä ete­läs­sä oli­si perus­tel­lum­paa kuva­ta vih­reät lipe­ri­kau­lai­sek­si naiseksi.

Arvos­tan kir­kon dia­ko­nia­työ­tä suu­res­ti. Olen myös ollut paris­sa­kin kirk­ko­hal­li­tuk­sen aset­ta­mas­sa toi­mi­kun­nas­sa, vii­mek­si kir­kon eet­ti­sen sijoit­ta­mi­sen toimikunnassa.

Hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta kou­luai­kai­sis­ta koke­muk­sis­ta joh­tuen olin aiem­min sil­lä kan­nal­la, ettei uskon­toa pitäi­si kou­luis­sa opet­taa, vaan kirk­ko opet­ta­koon sen itse. Nyt­tem­min olen täy­sin päin­vas­tais­ta miel­tä. En lähet­täi­si isla­mi­nus­koi­sia imaa­mi­kou­lui­hin. Voi­si kui­ten­kin har­ki­ta, oli­si­ko mah­dol­lis­ta opet­taa kris­ti­nus­kon perus­tei­ta samas­sa luo­kas­sa lute­ri­lai­sil­le ja ortodokseille.

Sitä­kin on minul­ta kysyt­ty, kei­tä vih­reis­sä voi äänes­tää, jos halu­aa äänes­tää kirk­koon myön­tei­ses­ti suh­tau­tu­vaa ehdo­kas­ta.  Kos­ka asias­ta kes­kus­tel­laan meil­lä niin vähän, on pak­ko sanoa, että en kun­nol­la tie­dä. Var­mo­ja valin­to­ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ovat kui­ten­kin Mari Puos­ka­ri ja Juk­ka Relan­der Hel­sin­gis­sä ja Tui­ja Brax ja Heik­ki Hii­la­mo sekä pas­to­ri Kari Kana­la Uudel­la­maal­la. Pal­jon mui­ta­kin on. Seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa ehdol­la olleet vih­reät löy­ty­vät täs­tä.

 

 

59 vastausta artikkeliin “Vihreät ja kirkko”

  1. Mitä miel­tä olet sii­tä, että oli­si yksi kai­kil­le yhtei­nen uskon­to­jen ja elä­män­kat­so­mus­tie­don oppiai­ne, jos­sa käy­täi­siin läpi maa­il­man tär­keim­mät uskon­not mukaan­lu­kien näi­den his­to­ri­aa, eet­tis­tä poh­din­taa. Ottaen huo­mioon, että kyse on Suo­mes­ta kris­ti­nus­kon kan­nat­tai­si näy­tel­lä koh­tuul­li­sen suur­ta osaa — ihan kult­tuu­ri­his­to­rial­li­sis­ta syistä. 

    Täl­lai­ses­sa jär­jes­te­lys­sä oli­si se etu, että pääs­täi­siin eroon sii­tä vaa­ti­muk­ses­ta, että kou­lun pitäi­si jär­jes­tää eril­lis­tä uskon­non­ope­tus­ta jokai­sen eril­li­sen uskon­non edus­ta­jal­le. Tule­vil­la suo­ma­lai­sil­la, oli­vat sit­ten ateis­te­ja, kris­tit­ty­jä, mus­li­me­ja tai hin­du­ja oli­si jos­sain mää­rin yhte­ne­vät tie­dot tois­ten­sa uskon­nois­ta. Yhteis­kun­nas­sa, jos­sa usko­mus­ten mää­rä kas­vaa, tämä on mie­les­tä­ni välttämätöntä.

  2. Miten­hän nuo pir­kan­maa­lai­set? Seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa oli koko­nais­ta yksi vih­reä ehdo­kas koko Tampereelta.

    Ja tämä kysy­mys ei ollut var­si­nai­ses­ti Osmol­le, vaan jos joku pir­kan­maa­lai­nen luki­ja osai­si vastata.

    Hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta kou­luai­kai­sis­ta koke­muk­sis­ta joh­tuen olin aiem­min sil­lä kan­nal­la, ettei uskon­toa pitäi­si kou­luis­sa opet­taa vaan kirk­ko opet­ta­koon sen itse. 

    Se on muu­ten jän­nä, miten yksi ainoa opet­ta­ja saat­taa saa­da hyvin­kin ison vahin­gon aikai­sek­si. Aika monen kir­kos­tae­roa­mi­sen taus­tal­la on “uskos­saan vah­va” opet­ta­ja (ml. rippikouluopettajat).

    1. Riit­ta, minun huo­no koke­muk­se­ni uskon­non­opet­ta­jas­ta oli päin­vas­tai­nen. Yli­pit­kän mate­ma­tii­kan luok­ka, jos­sa oli monia tule­via tie­de­mie­hiä, pahoin­pi­te­li hen­ki­ses­ti vähän naii­vin uskon­non­opet­ta­jan puo­les­sa vuo­des­sa sai­raus­lo­mal­le. Tun­nus­tuk­sel­li­nen pak­kous­kon­non­ope­tus ateis­teil­le ei ollut oikein hedelmällistä.

  3. Siis het­ki­nen. Eli jos sinul­ta kysy­tään kuu­lu­ko vakau­muk­sel­li­nen uskon­non­ope­tus kou­luun, vas­taat kyl­lä. Ja kun kysy­tään mik­si, vas­taat: kos­ka se on siten vähem­män vaarallista??

  4. Höh, oli­sit nyt ker­to­nut samal­la ketä kan­nat­taa äänes­tää jos halu­aa äänes­tää seku­la­ris­mia kan­nat­ta­vaa vih­re­ää. Jyr­ki Kas­vi ja Leo Stra­nius var­maan­kin, mut­ta ketä muita?

  5. Toi­voi­sin saman suvaut­se­vuu­den leviä­vän muil­le­kin aloil­le vih­reis­sä. Tur­han monis­sa asiois­sa vih­reät ovat tiu­kan “uskon­nol­li­sia” ja suvait­se­vat vain yhden oikean kan­nan kuhin­kin asiaan.

  6. Osmo hyvä
    Orto­dok­sit eivät ole evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sen kir­kon ekso­tiao­sas­to. Mai­nit­se­mia­si “kris­ti­nus­kon perus­tei­ta” ei voi opet­taa orto­dok­seil­le ja lute­ri­lai­sil­le yhdes­sä, kos­ka kysees­sä on eri uskon­to. Pel­kis­te­tys­ti sanot­tu­na: me orto­dok­sit olem­me sitä miel­tä, että lute­ri­lai­set ovat mones­sa asias­sa väärässä.
    Vaih­toeh­dot oli­si­vat opet­taa 1)nykytavalla uskon­to­ja, 2)elämänkatsomustietoa tai filo­so­fi­aa kai­kil­le tai 3)johonkin usko­mis­ta, esi­mer­kik­si Har­ry Pot­te­riin tai Jee­suk­seen. Vaih­toeh­dos­sa 3 ei minus­ta ole mitään jär­keä. Täs­sä ehdo­tuk­ses­sa­si oli har­vi­nai­sen räi­keä osoi­tus enem­mis­tö­dik­ta­tuu­ris­ta. Samal­la logii­kal­la voi­tai­siin opet­taa ruot­sin­kie­li­sil­le oppi­lail­le ruot­sia suomeksi.

  7. Olen samaa miel­tä tuos­ta uskon­non­ope­tuk­ses­ta, yleis­si­vis­tyk­seen nyt kuu­luu tie­tää uskon­nois­ta ml. muut­kin kuin kris­ti­nus­ko. Rokot­taa ääri­hör­höi­lyä vas­taan sitä kaut­ta että kuvi­tel­mat sii­tä että uskon­not on jotain yksin­ker­tai­sia ja muut­tu­mat­to­mia mono­liit­te­ja pitäi­si hävi­tä. Itse sain viral­li­ses­ti tun­nus­tuk­sel­li­sel­la nimik­keel­lä erin­omais­ta uskon­non­ope­tus­ta lukios­sa ml. eri uskon­not, ehkä erin­omai­sen opet­ta­jan ansiota. 

    Kris­ti­nus­kon ope­tuk­ses­sa voi­si olla ehkä vähän enem­män uskon­non filo­so­fi­aa, aja­tus että kris­ti­nus­ko on joten­kin yksin­ker­tai­nen asia hih­hu­li­mal­liin on aate­his­to­rial­li­ses­ti täy­sin absur­di, ja vaik­ka kirk­koi­sä Augus­ti­nus on sitä­pait­si erin­omai­seen haus­kaa luettavaa.

  8. Kerät­kää poruk­ka vakau­muk­sel­li­sia ateis­te­ja, niin kyl­lä minä ope­tan uskon­toa muu­ta­man tun­nin. Mut­ta sin­ne ei sit­ten tul­la huu­ta­maan, kos­ka se on täy­sin vapaaehtoista.

  9. Pel­kis­te­tys­ti sanot­tu­na: me orto­dok­sit olem­me sitä miel­tä, että lute­ri­lai­set ovat mones­sa asias­sa väärässä. 

    On sitä yhteis­tä­kin. Minus­ta on ihan tur­ha ero­tel­la oppi­lai­ta, kun esi­mer­kik­si käy­dään läpi VT:n ker­to­muk­sia. Muis­taak­se­ni uskon­tun­nus­tus­kin on sama, vai oli­ko täs­sä se eroa sen mukaan läh­tee­kö Pyhä Hen­ki “isäs­tä ja poja­ta” vai pel­käs­tään “isäs­tä”?

    Sit­ten kun puhu­taan niis­tä asiois­ta, mis­sä on ero­ja, on hyvä jakaa oppi­laat oman uskon­non mukai­siin ryhmiin.

  10. Riit­ta:

    Se on muu­ten jän­nä, miten yksi ainoa opet­ta­ja saat­taa saa­da hyvin­kin ison vahin­gon aikai­sek­si. Aika monen kir­kos­tae­roa­mi­sen taus­tal­la on “uskos­saan vah­va” opet­ta­ja (ml. rippikouluopettajat).

    Huo­no­ja koke­muk­sia tosi­aan seu­raa yhdis­tel­mäl­lä usko­vai­nen opet­ta­ja ja tun­nus­tuk­sel­li­nen ope­tus. Itse­kin olen mm. saa­nut todis­tuk­seen pykä­lää huo­nom­man uskon­non nume­ron, ainoa­na rik­kee­nä­ni se, että opet­ta­jan erik­seen kysyes­sä ker­roin rehel­li­ses­ti ole­va­ni agnostikko.

    Ikä­vin­tä on se, kuin­ka moni uskon­non hylä­tes­sään samal­la myös kiel­tää oman hen­ki­syy­ten­sä koko­naan. Uskon­non­tun­nit ovat perus­kou­lus­sa ainoa foo­ru­mi jos­sa hen­ki­syyt­tä edes joten­kin tar­kas­tel­laan, jol­loin oppi­las voi vir­hel­li­ses­ti ymmär­tää sen pel­käs­tään uskon­to­jen pii­riin kuu­lu­vak­si asiak­si. Lisäk­si voi syn­tyä kuva, että etiik­ka ja moraa­li ovat ole­mas­sa ainoas­taan uskon­non alu­eel­la, filo­so­fi­aa kun ale­taan lukea vas­ta lukios­sa. Jopa usko sana­na aiheut­taa jois­sa­kin ateis­teis­sa niin kyl­miä väris­tyk­siä, että sitä ei ole mah­dol­lis­ta käyt­tää kes­kus­te­lus­sa ärsyt­tä­mät­tä hei­tä, vaik­ka puhe ei mil­lään taval­la uskon­toon liittyisikään.

    Uskon­non­ope­tus sai­si mie­les­tä­ni olla asia­poh­jais­ta ja tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kia maa­il­ma­nus­kon­to­ja käsit­te­le­vää, kuten Mik­ko­kin tuos­sa ehdot­ti. Saman oppiai­neen puit­teis­sa (esim. “Uskon­not ja etiik­ka”) voi­si käsi­tel­lä myös etiik­kaan liit­ty­viä perus­ky­sy­myk­siä uskon­nois­ta irral­laan. Lisäk­si voi­si olla vaik­ka ker­ran vii­kos­sa rau­hoit­tu­mi­seen, itse­tut­kis­ke­luun ja ihmi­sen hen­ki­seen ulot­tu­vuu­teen kes­kit­ty­vä tun­ti, jos­sa teh­täi­siin käy­tän­nön har­joi­tus­teh­tä­viä, kuten joo­gaa, hil­jen­ty­mis­tä, ren­tou­tu­mis­har­joi­tuk­sia, ryh­mä­kes­kus­te­lu­ja — kukin sai­si vaik­ka itse vali­ta itsel­leen sopi­van jutun muu­ta­mas­ta vaih­toeh­dos­ta — mut­ta jota ei lii­tet­täi­si min­kään yksit­täi­sen uskon­non dog­ma­tiik­kaan. Hen­ki­syys kun on ihmi­ses­sä ja ole­mas­sa ilman uskon­toa­kin. Näin tun­nus­tuk­sel­li­sen ope­tuk­sen väi­te­tyt hen­ki­set hyö­dyt saa­tai­siin parem­min kos­ke­maan koko luok­kaa eikä vain nii­tä, jot­ka usko­vat kris­ti­nus­kon Juma­laan (lop­pu­jen lähin­nä kär­sies­sä ja kiris­tel­les­sä hampaitaan).

  11. Osmo:

    Hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta kou­luai­kai­sis­ta koke­muk­sis­ta joh­tuen olin aiem­min sil­lä kan­nal­la, ettei uskon­toa pitäi­si kou­luis­sa opet­taa, vaan kirk­ko opet­ta­koon sen itse. Nyt­tem­min olen täy­sin päin­vas­tais­ta miel­tä. En lähet­täi­si isla­mi­nus­koi­sia imaa­mi­kou­lui­hin. Voi­si kui­ten­kin har­ki­ta, oli­si­ko mah­dol­lis­ta opet­taa kris­ti­nus­kon perus­tei­ta samas­sa luo­kas­sa lute­ri­lai­sil­le ja ortodokseille”

    Mut siis halui­sit­ko, et siel ope­te­taan rukoi­le­mis­ta, krea­tio­nis­mia yms. tun­nus­tuk­sel­lis­ta kamaa, vai riit­täis­kö et ker­ro­taan kai­ken­lai­sis­ta uskon­nois­ta ylei­ses­ti? Jos halui­sit tun­nus­tuk­sel­lis­ta, niin miks?

    1. En halua tun­nus­tuk­sel­lis­ta uskon­non­ope­tus­ta. Sen kiel­tä­vät muu­ten jo Suo­men kan­sain­vä­li­set sopimukset.

  12. Minä kan­nat­tai­sin uskon­to­tie­toa kou­luun. Uskon­to, meil­lä eten­kin kris­ti­nus­ko, on edel­leen tär­keä osa kult­tuu­ria ja sik­si oli­si hyvä las­ten oppia, mitä eri uskon­not, meil­lä pai­not­tuen eten­kin kris­ti­nus­koon, opet­ta­vat eri asiois­ta. En näe mitään syy­tä, mik­si eri uskois­ten ja ateis­tien pitäi­si olla eril­lään. Minus­ta (ateis­ti­na) on ateis­tien ja mus­li­mien­kin hyvä tie­tää, kuka Jee­sus kris­ti­nus­kon mukaan oli ja mitä hän Raa­ma­tun mukaan opetti. 

    Hie­nom­pien oppie­ro­jen, joi­hin Jan­ne Hut­tu­nen viit­taa, vii­laa­mi­sen voi sit­ten jät­tää kou­lun ulko­puo­lel­le uskon­to­kun­tien vastuulle. 

    Ja tie­ten­kin eet­ti­sis­tä kysy­myk­sis­tä kes­kus­te­lu sopii erit­täin hyvin kou­luun ja näis­sä asiois­sa on minus­ta vie­lä parem­pi, että pai­kal­la on eri uskon­to­jen edus­ta­jat ja ateis­tit samas­sa luo­kas­sa. Oleel­lis­ta­han on saa­da lap­set kes­kus­te­le­maan, väit­te­le­mään, puo­lus­ta­maan omaa kan­taan­sa ja ennen kaik­kea ajat­te­le­maan omil­la aivoil­laan. Tämä osuus ei tie­ten­kään sovi ihan pie­nim­mil­le vaan johon­kin ylä-asteel­le tai lukioon. Itsel­le­ni lukion etii­kan kurs­si oli yksi lukion mie­len­kiin­toi­sim­mis­ta kurs­seis­ta, vaik­ka muu­ten pidin uskon­toa ikä­vim­pä­nä oppiaineena.

  13. Ode:

    En halua tun­nus­tuk­sel­lis­ta uskon­non­ope­tus­ta. Sen kiel­tä­vät muu­ten jo Suo­men kan­sain­vä­li­set sopimukset”

    Mis­säs vai­hees­sa täl­la­nen kiel­to on tul­lu voi­maan? Mä olin ala-asteel­la 80-luvun puol­vä­lis­tä eteen­päin ja sil­loin siel­lä aina­kin rukoil­tiin ja vei­sat­tiin vir­siä yms. Ruo­ka­ru­kouk­set­kin pako­tet­tiin luke­maan, vaik­ken edes kuu­lu­nu kirk­koon. Se tosin lop­pui, kun mut­si kuu­li sii­tä ja soit­ti kou­luun. Hupai­sin­ta muu­ten oli, kun mei­dän hie­man Räsä­sen Päi­viä muis­tut­ta­va luo­kan­opet­ta­jam­me syy­nä­si oppi­las­ri­vis­töään juh­la­ti­lai­suuk­sis­sa ja var­mis­ti, että joka pens­ka lau­loi Hoo­sian­naa täy­del­lä antau­muk­sel­la. Ja jos ei lau­la­nut, niin lau­loi sit­ten ´jäl­keen­päin soo­lo­na luo­kan edes­sä. Mut joo, tää­tiet­ty ääriesimerkki.

    Mut onks siis tosi­aan niin, et uskon­non­ope­tus on jo nyky­ään perus­kou­lus­sa ns. uskon­to­tie­det­tä, jos­sa vaan höpis­tään uskon­to­jen his­to­rias­ta tavois­ta yms.?

  14. Uskon­non­ope­tus sai­si mie­les­tä­ni olla asia­poh­jais­ta ja tas­a­puo­li­ses­ti kaik­kia maa­il­ma­nus­kon­to­ja käsit­te­le­vää, kuten Mik­ko­kin tuos­sa ehdotti. 

    En kan­na­ta aina­kaan ihan varauk­set­ta. Näin pää­siäi­sen lähes­tyes­sä on vähän han­ka­laa ope­tel­la ensin, mitä Raa­mat­tu ker­too ja jat­kaa sii­tä sit­ten Koraa­nin ope­tuk­sel­la (Tämä menee muis­tin­va­rai­ses­ti, tar­kem­mat sitaa­tit voi jokai­nen etsiä omas­ta Koraanistaan.):

    Ei Jee­sus­ta, Marian poi­kaa, suin­kaan nau­lit­tu ris­tiin, heis­tä vain näyt­ti sil­tä. On her­jaus­ta sanoa, että Juma­lal­la oli­si poi­ka, kos­ka Juma­la on yksi. Jee­sus oli ihmi­sen, Marian, poika.”

    Kun ker­to­mus samas­ta tapah­tu­mas­ta ero­aa näin pal­jon, niin sii­nä­hän menee pik­ku­kou­lu­lai­nen ihan sekai­sin, että miten se tari­na oikeas­ti kul­kee (eivät­kä evan­ke­liu­mien erot yhtään auta asi­aa). Parem­pi ker­toa vain, mitä oma uskon­to opet­taa ja mai­ni­ta lyhyes­ti, ett­tä toi­set usko­vat eri tavalla.

  15. Miten muu­ten isla­mi­lai­nen uskon­non­ope­tus, onko sii­nä iloi­ses­ti shii­ojen ja sun­nien, wah­ha­bien ja sufis­tien lap­set sekai­sin, eikä ris­ti­rii­to­ja tule? Vai onko käy­tän­nös­sä niin (kuten kai on kris­til­li­sel­lä puo­lel­la­kin) että jos van­hem­mat ovat kovas­ti usko­vai­sia johonkjn tiet­tyyn suun­taan, sano­taan lap­sel­le ettei kan­na­ta uskoa vää­rän suun­nan opet­ta­jan juttuja?

  16. Rogue tuos­sa ker­toi ala-aste­ko­ke­muk­sis­taan, jot­ka ovat suht. yhte­ne­viä omie­ni kans­sa samal­ta ajal­ta. Mm. uskon­tun­nus­tus oli ope­tel­ta­va ulkoa (tämä nyt vie­lä oli­si ok, jos ope­tel­tai­siin mui­den­kin uskon­to­jen lita­nioi­ta), ja aina välil­lä sitä sit­ten lausut­tiin yhteen ääneen luo­kas­sa seis­ten. Olin ehkä herk­kä lap­si, mut­ta se oli minul­le oikeas­ti ahdis­ta­va koke­mus, ja sen fii­lik­sen muis­te­le­mi­nen aiheut­taa edel­leen pahoin­voin­tia. Minul­le oli äärim­mäi­sen tär­ke­ää olla aina rehel­li­nen, ja täl­lai­nen pakot­ta­mi­nen sere­mo­nial­li­seen val­hei­den las­ket­te­luun kaik­kien kuul­len tun­tui sadis­ti­sel­ta. Samal­la sain rie­muk­kaan kuvan sii­tä, mil­lai­seen hyveel­li­syy­teen Juma­lan sanan levit­tä­mi­nen käy­tän­nös­sä perus­tuu. Yök, toi­von että meno tosi­aan oli­si muuttunut.

    1. Uskon­non­ope­tus muut­tui tun­nus­tuk­sel­li­ses­ta oman uskon­non ope­tuk­sek­si, kun Suo­mi liit­tyi Euroo­pan neu­vos­toon, jon­ka sään­nöis­sä tun­nus­tuk­sel­li­nen uskon­non­ope­tus kou­lus­sa kielletään.

  17. Riit­ta, mik­si yli­pään­sä noi­ta jut­tu­ja pitäi­si lap­sil­le opet­taa tosi­na tapahtumina?

    Jos ja kun fik­tio­ju­tut ovat pik­ku­kou­lu­lai­sil­le lii­an vai­kei­ta käsi­tel­tä­viä, ope­tet­ta­koon heil­le jota­kin sel­lais­ta, min­kä he osaa­vat käsi­tel­lä. Vaik­ka­pa ylei­siä käy­tös­sään­tö­jä poh­dis­ke­le­vaan tyy­liin. Uskon­non opet­ta­mi­sen voi aloit­taa sit­ten, kun oppi­lail­la on hen­ki­set edel­ly­tyk­set ymmär­tää, ettei­vät kaik­ki pyhien kir­jo­jen sisäl­löt ole fak­taa. Eihän his­to­ri­aa­kaan muis­taak­se­ni aiheen moni­säi­kei­syy­den ja epä­joh­don­mu­kai­suu­den vuok­si ope­te­ta ihan pienille.

    Olen muu­ten vuo­sia sit­ten käy­nyt tätä samaa kes­kus­te­lua tosie­lä­mäs­sä­kin erään hen­ki­lön kans­sa, joka kan­nat­ti uskon­non opet­ta­mis­ta pik­ku­lap­sil­le sen tur­val­li­suu­den tun­net­ta luo­van funk­tion joh­dos­ta. Hänen­kin nimen­sä oli Riit­ta, ja oli­pa vie­lä samal­ta paik­ka­kun­nal­ta­kin kuin sinä. 😀 

    Tämän perus­te­lun kyl­lä hyvin ymmär­rän nyky­ajan perus­kou­lu­maa­il­maan aut­ta­vas­ti tutus­tu­nee­na. Moni pie­ni­kin lap­si jou­tuu elä­mään niin tur­vat­to­mis­sa olois­sa, että jos satu­jen ker­to­mi­nen aut­taa hei­tä sel­viy­ty­mään, nii­tä ker­rot­ta­koon. Mut­ta onko noi­den satu­jen pak­ko olla yksi­no­maan Raa­ma­tun satu­ja? Eikö uskon­to­tun­nin tilal­la voi­si ensim­mäi­sil­lä luo­kil­la olla vaik­ka­pa ihan rehel­li­ses­ti nimet­ty satu­tun­ti (lap­sel­le­han sadut­kin voi­vat olla yhtä tot­ta kuin muut jutut), jos­sa voi­tai­siin käsi­tel­lä kei­ju­kai­sia, hal­tioi­ta, men­nin­käi­siä ja enke­lei­tä sulas­sa sovus­sa? Näin uskon­non ahdis­ta­vat ja ikä­vät piir­teet jäi­si­vät pois ope­tuk­ses­ta, ja pik­ku­lap­set sai­si­vat sen hyö­dyn, min­kä tuon ikäi­si­nä tarvitsevatkin.

  18. Pitäi­si vie­lä ker­toa asias­ta kou­luil­le. Meil­le ope­tet­tiin, ettei ole pelas­tus­ta les­ta­dio­lai­suu­den ja kes­kus­ta­puo­lu­een ulko­puo­lel­la ja että EU ja kato­li­nen kirk­ko ovat samal­la taval­la sie­lun­vi­hol­li­sen työ­tä. Bio­lo­gias­sa ope­tet­tiin, että Juma­la loi, samoin fysii­kas­sa. Kaik­ki tämä siis vuo­si­tu­han­nen­vaih­teen molem­min puolin.

  19. Riit­ta, mik­si yli­pään­sä noi­ta jut­tu­ja pitäi­si lap­sil­le opet­taa tosi­na tapahtumina? 

    Tosi­na tapah­tu­mi­na? Oikeas­taan se, mitä “oikeas­ti” tapah­tui on aika yhden­te­ke­vää. Oleel­lis­ta on se, mitä oman uskon­non pii­ris­sä näis­tä tapah­tu­mis­ta ker­ro­taan. Isom­pa­na voi sit­ten laa­jen­taa näkö­kul­maa sii­hen, mitä muut ker­to­vat ja mihin muut uskovat. 

    Mut­ta siis, kysyt­kö nyt, ihan oikeas­ti, mik­si jo pie­nil­le lap­sil­le ker­ro­taan pää­siäi­sen vie­tos­ta ja pää­siäi­sen ajan tapah­tu­mis­ta? Liit­tyi­si­kö miten­kään sii­hen, että pää­siäi­nen on täs­sä kult­tuu­ri­pii­ris­sä toi­sek­si mer­kit­tä­vin (tai mer­kit­tä­vin) uskon­nol­li­nen juhlapyhä?

  20. Riit­ta:

    Kun ker­to­mus samas­ta tapah­tu­mas­ta ero­aa näin pal­jon, niin sii­nä­hän menee pik­ku­kou­lu­lai­nen ihan sekai­sin, että miten se tari­na oikeas­ti kul­kee (eivät­kä evan­ke­liu­mien erot yhtään auta asi­aa). Parem­pi ker­toa vain, mitä oma uskon­to opet­taa ja mai­ni­ta lyhyes­ti, ett­tä toi­set usko­vat eri tavalla. 

    Minus­ta tuos­sa on avain­sa­na “oma uskon­to”, joka ei minus­ta juu­ri sik­si sovel­lu lap­siin, että kyse ei ole hei­dän omas­ta uskon­nos­taan, vaan hei­dän van­hem­pien­sa uskon­nos­ta. Kukaan kuu­kau­den ikäi­nen kas­tet­ta­va ei usko yhtään mihin­kään (no, ehkä sii­hen, että saa äidil­tään maitoa). 

    Ja minus­ta onkin hyvä asia, jos lap­sel­ta menee pää sekai­sin sen suh­teen, miten vaik­ka­pa Jee­suk­sen ris­tiin­nau­lit­se­mi­sen suh­teen oikeas­ti kävi eikä usko sitä kris­ti­nus­kon tari­naa saman­lai­se­na totuu­te­na kuin vaik­ka­pa mate­ma­tii­kan tun­nin 2+2=4:ä. Ei ole kou­lun asia dokt­ri­noi­da lap­sia jon­kin uskon­non oppiin, vaan juu­ri uskon­to­jen suh­teen opet­taa nii­tä eri käsi­tyk­siä sii­tä, mitä uskon­not ovat asiois­ta miel­tä. Sen dokt­ri­noin­nin voi jät­tää sit­ten kir­kon ja/tai van­hem­pien harteille. 

    Ihan uskon­to­jen itsen­sä­kin kan­nal­ta oli­si var­maan parem­pi, että nii­den jäse­net oli­si­vat poh­ti­neet usko­n­asioi­ta vähän enem­män kuin sen ver­ran, että osa­si­vat kir­joit­taa kou­lus­sa koe­pa­pe­riin, että Jee­sus nousi kuolleista.

  21. Riit­ta, mitä pää­siäi­seen tulee, niin kyl­lä pää­siäi­stra­di­tiois­ta, jois­ta muu­ten osa on var­sin paka­nal­li­sia, voi hyvin ker­toa sii­nä, mis­tä jou­lu­na jou­lu­puk­kit­ra­di­tios­ta­kin tai jou­lu­ker­to­muk­ses­ta, johon tus­kin edes kovin moni kris­tit­ty­kään uskoo kir­jai­mel­li­ses­ti kuten ei usko luomiskertomukseenkaan. 

    On aivan tot­ta, että kris­ti­nus­kol­la on ollut his­to­rial­li­ses­ti mer­kit­tä­vä roo­li vaik­ka­pa juu­ri juh­la­py­hien suh­teen. Ei tämä kui­ten­kaan minus­ta tar­koi­ta sitä, että kou­lun oli­si ope­tet­ta­va kris­ti­nus­kon ope­tuk­sia vaik­ka­pa pää­siäi­ses­tä tote­na yhtään sen enem­pää kuin vaik­ka­pa usko­muk­sia vir­von­taan liit­tyen, mikä muu­ten lie­nee lap­sil­le pal­jon jän­nem­pi pää­siäi­sen tie­noil­la ole­va tapah­tu­ma kuin itse pääsiäinen.

  22. Saa­ra:

    Lisäk­si voi­si olla vaik­ka ker­ran vii­kos­sa rau­hoit­tu­mi­seen, itse­tut­kis­ke­luun ja ihmi­sen hen­ki­seen ulot­tu­vuu­teen kes­kit­ty­vä tun­ti, jos­sa teh­täi­siin käy­tän­nön har­joi­tus­teh­tä­viä, kuten joo­gaa, hil­jen­ty­mis­tä, ren­tou­tu­mis­har­joi­tuk­sia, ryhmäkeskusteluja 

    Näki­sit­kö rea­lis­ti­se­na saa­da tän toi­mi­maan perus­kou­lus­sa? Tol­la­nen­han ei toi­mi ees sel­la­sis­sa pai­kois­sa, joi­hin pens­kat on tul­lu vapaa­eh­to­ses­ti, kuten eri­näis­ten itä­mais­ten kamp­pai­lu­la­jien tree­nien yhtey­des­sä. Vedin aikoi­naan vuo­den ver­ran sel­las­ta jun­nu­ka­ra­te­ryh­mää, jos­sa oli noin 6–13v pens­ko­ja. Aika­moi­nen tai­ku­ri olis saa­nu olla, et olis saa­nu ne rau­hot­tu­maan tun­nin ajaks saa­ti leik­ki­mään jotain medi­taat­to­rei­ta. Ja ne siis vali­koi­tu­nei­ta tyyp­pe­jä, jot­ka aina­kin pää­osin ite halus olla siel.

  23. Osmo:

    Uskon­non­ope­tus muut­tui tun­nus­tuk­sel­li­ses­ta oman uskon­non ope­tuk­sek­si, kun Suo­mi liit­tyi Euroo­pan neu­vos­toon, jon­ka sään­nöis­sä tun­nus­tuk­sel­li­nen uskon­non­ope­tus kou­lus­sa kielletään”

    Ja mikäs ero on tek­ni­ses­ti oman uskon­non ope­tuk­sel­la ja tun­nus­tuk­sel­li­sel­la uskon­non ope­tuk­sel­la? Onks oman uskon­non ope­tus sää­det­ty jol­lain mää­räyk­sil­lä sel­la­seks, et siel ei saa esim. lait­taa pens­ko­ja rukoi­le­maan tai väit­tää raa­ma­tun jut­tu­ja tosiasioiks?

  24. Riit­ta:

    Tosi­na tapah­tu­mi­na? Oikeas­taan se, mitä “oikeas­ti” tapah­tui on aika yhden­te­ke­vää. Oleel­lis­ta on se, mitä oman uskon­non pii­ris­sä näis­tä tapah­tu­mis­ta ker­ro­taan. Isom­pa­na voi sit­ten laa­jen­taa näkö­kul­maa sii­hen, mitä muut ker­to­vat ja mihin muut uskovat.

    Mut­ta siis, kysyt­kö nyt, ihan oikeas­ti, mik­si jo pie­nil­le lap­sil­le ker­ro­taan pää­siäi­sen vie­tos­ta ja pää­siäi­sen ajan tapah­tu­mis­ta? Liit­tyi­si­kö miten­kään sii­hen, että pää­siäi­nen on täs­sä kult­tuu­ri­pii­ris­sä toi­sek­si mer­kit­tä­vin (tai mer­kit­tä­vin) uskon­nol­li­nen juhlapyhä?

    Sanoi­sin, että lap­sil­le on hyvä opet­taa, miten omas­sa kult­tuu­ris­sa on tapa­na viet­tää joulua/pääsiäistä/jne., ja min­kä­lai­sis­ta tari­nois­ta nii­den viet­tä­mi­nen on saa­nut vai­kut­tei­ta (esim. jou­lu: kekri­juh­la­pe­rin­tees­tä ja kris­tit­ty­jen Juma­lan pojan syn­ty­mään liit­ty­vis­tä ker­to­muk­sis­ta). Sen sijaan ker­to­muk­sien opet­ta­mi­nen fak­toi­na ei ole ollen­kaan tarpeellista.

    Samu­lil­la hyvä point­ti “omas­ta uskon­nos­ta”. Vaik­ka kuin­ka oli­si lap­se­na omaa mie­li­pi­det­tä kysy­mät­tä kas­tet­tu, ei uskon­to voi olla oma ennen kuin hen­ki­lö osaa itse sen ottaa omak­seen. Ja tämä pitäi­si saa­da teh­dä mah­dol­li­sim­man puh­taal­ta pöy­däl­tä ilman lap­ses­ta alkaen tapah­tu­vaa aivopesua.

  25. Osmo:

    Uskon­non­ope­tus muut­tui tun­nus­tuk­sel­li­ses­ta oman uskon­non ope­tuk­sek­si, kun Suo­mi liit­tyi Euroo­pan neu­vos­toon, jon­ka sään­nöis­sä tun­nus­tuk­sel­li­nen uskon­non­ope­tus kou­lus­sa kielletään.

    Muu­tet­tiin­ko samas­sa yhtey­des­sä ope­tet­ta­via sisäl­tö­jä vai kos­ki­ko muu­tos lähin­nä määrittelyä?

  26. Osmo vih­reis­tä:

    On toi­saal­ta vim­mai­sia ateis­te­ja ja toi­saal­ta pal­jon seurakunta-aktiiveja.

    Lause oli­si pal­jon tasa­pai­noi­sem­pi, jos seu­ra­kun­ta-aktii­vien sijal­la oli­si sana­pa­ri uskon­nol­li­set hörhöt. 

    Nyt jäl­kim­mäi­nen osa on ihan posi­tii­vi­nen tai vähin­tään­kin neut­raa­li ja etuo­sa hyvin kiel­tei­ses­ti pai­not­tu­nut. “Vim­mai­nen” ei kos­kaan lupaa mitään hyvää täs­sä elämässä. 

    Olet­ko muu­ten höy­räh­tä­nyt uskoon van­hoil­la päi­vil­lä­si vai mik­si tulee täl­lais­ta uskon­to­myön­teis­tä set­tiä jat­ku­vas­ti enemmän? 

    Sehän tie­de­tään, että vai­mo­si on seu­ra­kun­ta-aktii­vi, mutta…? 

    Äänes­tä­jien oli­si hyvä tie­tää, kos­ka minä aina­kin aivan ehdot­to­mas­ti pre­fe­roin puh­taas­ti tie­teel­li­sen maa­il­man­ku­van omaa­vaa ihmis­tä — usko­vai­set ovat poissuljettuja.

  27. AM, tuol­lai­nen bio­lo­gian opet­ta­ja pitäi­si ilmoit­taa jol­le­kin kou­lu­tar­kas­ta­jil­le tai vähin­tään sen oman kou­lun reh­to­ril­le. Eivät­kö oppi­lai­den van­hem­mat nous­seet taka­ja­loil­leen krea­tio­nis­min ope­tuk­ses­ta evo­luu­tion sijaan?

  28. Ensin­nä­kin, hen­ki­lö­koh­tai­nen vakau­mus on jokai­sen yksi­tyis­asia eikä sitä kan­nat­tai­si julis­taa tai sii­tä sai­si teh­dä poliit­tis­ta agen­daa. Se ei vain mie­les­tä­ni kuu­lu yhteis­kun­nan päätäntävaltaan.

    Olen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti sitä miel­tä että uskon­non­ope­tus kuu­luu kou­luun. Kävin ala-asteel­la sekä ev.lut. että ort. ope­tuk­ses­sa kos­ka pik­ku­las­ta ei saa­nut jät­tää yksin eikä ort. ope­tus­ta saa­nut jär­jes­tet­tyä samaan aikaan. 

    Se että sain ris­ti­rii­tais­ta vakau­muk­sel­lis­ta ope­tus­ta teki minus­ta hyvin krii­ti­sen ihmi­sen jo pie­ne­nä, mis­tä olen kii­tol­li­nen. Mikä­li kou­lus­sa oli­si vain kai­kien uskon­to­jen yhteis­tä ope­tus­ta, ei ope­tet­tai­si oikeas­ti yhtään mitään uskon­toa, vain tari­noi­ta his­to­rias­ta. Tämä ehkä sopi­si ateisteille?

  29. Kun teil­lä­kin on nii­tä vim­mai­sia ateis­te­ja ja seu­ra­kun­ta-aktii­ve­ja, niin voi­sin suo­si­tel­la kul­tais­ta kes­ki­tie­tä: seku­la­ris­mia. Seku­la­ris­mis­sa kat­so­taan uskon­non ole­van yksi­tyis­asia, eikä val­tio tun­nus­ta yhtä­kään oppia. Uskon­to pide­tään eros­sa poli­tii­kas­ta ja laeis­ta. Sopii yhdel­le jos toi­sel­le fun­dik­sel­le, eikä mak­sa mitään.

  30. Samu­lil­la hyvä point­ti “omas­ta uskon­nos­ta”. Vaik­ka kuin­ka oli­si lap­se­na omaa mie­li­pi­det­tä kysy­mät­tä kas­tet­tu, ei uskon­to voi olla oma ennen kuin hen­ki­lö osaa itse sen ottaa omak­seen. Ja tämä pitäi­si saa­da teh­dä mah­dol­li­sim­man puh­taal­ta pöy­däl­tä ilman lap­ses­ta alkaen tapah­tu­vaa aivopesua. 

    Onko mie­les­sä­si mui­ta asioi­ta, joi­ta et van­hem­pien soi­si siir­tä­vän lap­sil­leen kuin oma uskon­nol­li­nen vakau­mus? Miten tämän neut­raa­liu­den käy­tän­nös­sä hoi­tai­sit? Pitää­kö jou­lu­kir­kos­sa käy­dä lap­sil­ta salaa?

  31. Riit­ta:

    Onko mie­les­sä­si mui­ta asioi­ta, joi­ta et van­hem­pien soi­si siir­tä­vän lap­sil­leen kuin oma uskon­nol­li­nen vakaumus?

    En soi­si mitään epä­to­tuuk­sia väi­tet­tä­vän totuuksiksi.

    Miten tämän neut­raa­liu­den käy­tän­nös­sä hoi­tai­sit? Pitää­kö jou­lu­kir­kos­sa käy­dä lap­sil­ta salaa?

    Ei tar­vit­se. Jos van­hem­mat ovat uskos­sa, ei sitä tar­vit­se lap­sil­ta pii­lot­taa. Voi ker­toa uskos­taan, kui­ten­kin teh­den sel­väk­si että kysees­sä ovat nime­no­maan usko­muk­set, ja muut ihmi­set voi­vat yhtä hyvin perus­tein uskoa aivan toisin.

  32. Kuto­ja:

    Se että sain ris­ti­rii­tais­ta vakau­muk­sel­lis­ta ope­tus­ta teki minus­ta hyvin krii­ti­sen ihmi­sen jo pie­ne­nä, mis­tä olen kii­tol­li­nen. Mikä­li kou­lus­sa oli­si vain kai­kien uskon­to­jen yhteis­tä ope­tus­ta, ei ope­tet­tai­si oikeas­ti yhtään mitään uskon­toa, vain tari­noi­ta his­to­rias­ta. Tämä ehkä sopi­si ateisteille?

    Ei ope­tet­tai­si “oikeas­ti”, siis tar­koi­tat­ko tun­nus­tuk­sel­li­ses­ti? Vai mik­sei kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sia uskon­to­ja voi­tai­si opet­taa yhtä aikaa oikeas­ti, kun vain muis­te­taan että kysees­sä ovat uskon­not? Arve­li­sin näp­pi­tun­tu­mal­la, että kriit­ti­sem­min sii­nä oppii ajat­te­le­maan, kun kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­set asia­si­säl­löt ovat yhtä aikaa pöy­däl­lä. Tai sit­ten eri aikaan (kuten sinun tapauk­ses­sa­si), mikä nyt käy­tän­nös­sä toi­mii parem­min, mut­ta saman oppiai­neen sisällä.

  33. His­to­rian­opet­ta­ja voi­si opet­taa yleis­si­vis­tyk­sen ver­ran eri uskon­nois­ta ja nii­den muut­tu­mi­ses­ta ajan mit­taan ja kopioi­mi­ses­ta toisilta.

    Filo­so­fian­opet­ta­ja voi­si opet­taa eet­ti­siä poh­din­to­ja. Kai­kil­le yhdes­sä, jol­loin saa­tai­siin kult­tuu­rien­vä­lis­tä vuorovaikutusta.

  34. Mie­les­tä­ni Eli­nan kysy­mys tuos­sa yllä on var­sin olen­nai­nen, mut­ta ilmei­ses­ti myös sel­lai­nen, johon emme tule vas­taus­ta saa­maan? Myös minul­le tie­teel­li­nen maa­il­man­kat­so­mus vält­tä­mä­tön ehto käy­päl­le ehdok­kaal­le. Pitää­kö siis oma ääni suun­na­ta vii­me met­reil­lä muualle?

  35. Jos­sain vih­rei­den ohjel­mas­sa kan­na­te­taan sitä, että kou­lus­sa oli­si vain kai­kil­le yhtei­nen elämänkatsomustiedon/uskontotiedon oppiai­ne. Itse kan­na­tan täl­lais­ta rat­kai­sua vain osin.

    Kan­na­tan kyl­lä yhteis­tä oppiai­net­ta, mut­ta minun mie­les­tä­ni se pitäi­si integroi­da his­to­rian ja yhteis­kun­tao­pin yhtey­teen. Näin syn­tyi­si pit­käl­ti saman­lai­nen oppiai­nen kuin Yhdys­val­lois­sa on “social stu­dies”: http://en.wikipedia.org/wiki/Social_studies

    Toi­sek­si olen sitä miel­tä, että kou­lui­hin mah­tuu myös vähäi­nen mää­rä tun­nus­tuk­se­ton­ta oman uskon­non ope­tus­ta, eli teo­lo­gi­aa. Teo­lo­gi­aa ei tosin kan­na­ta opet­taa vie­lä ala­luo­kil­la. Itse kan­na­tan täl­lais­ta teo­lo­gian ope­tus­ta samas­ta syis­tä kuin Osmo: fun­da­men­ta­lis­min torjumiseksi.

  36. Rogue:

    Näki­sit­kö rea­lis­ti­se­na saa­da tän toi­mi­maan peruskoulussa?

    Oma lii­kun­nan­opet­ta­ja­ni veti aina välil­lä ren­tou­tus­har­joi­tuk­sia; ei pel­käs­tään fyy­si­siä vaan myös hen­ki­siä. Uppo­si mei­hin koko­päi­väi­seen hosu­mi­seen kyl­läs­ty­nei­siin kou­lu­lai­siin kuin häkä. Asi­aan vai­kut­ta­nee toki se, että kyse oli tyt­tö­jen liikuntaryhmästä.

    En usko, että kaik­ki halua­vat har­joit­taa medi­taa­tio­ta tai muu­ta hör­höl­tä kuu­los­ta­vaa. Pitäi­si olla riit­tä­väs­ti vaih­toeh­to­ja tar­jol­la, jot­ta jokai­nen löy­tää oman­sa. Ja opet­ta­jan­kin pitäi­si olla per­soo­nal­li­suu­del­taan sopiva.

  37. Saa­ra:
    Miten samal­la oppi­tun­nil­la voi­tai­siin opet­taa kah­den tai useam­man uskon­non peruskäsityksiä?

    -Lute­ri­lai­set oppilaat,
    ”yksin uskos­ta, yksin armos­ta, yksin Kris­tuk­sen tähden”
    Tai­vaa­seen pää­syyn ei kuu­lu hyvien teko­jen teke­mi­nen, tai lain nou­dat­ta­mi­nen. Pelas­tu­mi­nen vaa­tii vain uskoa.

    -Lute­ri­lai­set eivät usko seu­raa­vaa ja orto­dok­sit unoh­ta­kaa äskei­nen, tei­dän pitää ihan­noi­da Kris­tus­ta ja Hänen pyhi­ään, pyr­kiä tule­maan saman­kal­tai­sik­si ja täl­lä tavoin jumaloitua.

    1. Kuto­ja,
      Eri uskon­to­jen opet­ta­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta, jos kyse ei oli­si tun­nus­tuk­sel­li­ses­ta, ei siis ker­ro­ta, mitä kun­kin pitäi­si teh­dä ja mihin uskoa. Ker­rot­tai­siin, että lute­ri­lai­set usko­vat näin ja orto­dok­sit näin. Osa­taan­han lute­ri­lai­ses­sa uskon­nos­sa­kin ker­toa jotain budd­ha­lai­suu­des­ta. (Minul­le ope­tet­tiin budd­ha­lai­suu­des­ta, että se on uskon­to, jos­sa uhra­taan lap­sia juma­lil­le, mut­ta täs­tä on vie­räh­tä­nyt aikaa) Kovin pie­nil­le lap­sil­le ei kui­ten­kaan voi mitään uskon­to­tie­det­tä opettaa.

  38. Pitäi­si­kö lap­set kas­vat­taa neut­raa­lis­ti myös mui­den aat­teel­lis­ten ei-todis­tet­ta­vien käsi­tys­ten kuin uskon­non osalta?

    Sanan­va­paus
    Väkivallattomuus
    Mie­li­pi­teen vapaus
    Demo­kraat­ti­nen yhteiskunta
    Suku­puol­ten ja “rotu­jen” väli­nen tasa-arvo

    Vain muu­ta­mia main­tak­se­ni. Mik­si kum­mas­sa ole­tam­me, että kas­vat­tai­sim­me lap­sem­me auto­maat­ti­ses­ti kan­nat­ta­maan edel­lä­mai­nit­tu­ja usein kris­ti­nus­kos­ta kum­pua­via käsi­tyk­siä, mut­ta uskon­non suh­teen van­hem­mat eivät sai­si­kaan kas­vat­taa lap­si­aan oman maa­il­man­ku­van­sa mukai­ses­ti ikään­kuin lap­set eivät eläi­si­kään per­heen arjes­sa uskon­non kohdalla. 

    Jos­tain syys­tä en usko het­keä­kään, että ateis­ti­per­heis­sä ope­tet­tai­siin lap­sil­le tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä, että toi­sen­lai­sia­kin maa­il­man­kat­so­muk­sia on ole­mas­sa. Mik­si juu­ri uskon­nol­li­sen vakau­muk­sen omaa­vien van­hem­pien pitäi­si kas­vat­taa lap­sen­sa uskonn­ot­to­mien vaa­ti­mus­ten ja elä­män­kat­so­muk­sen mukaisesti?

    Rau­hal­lis­ta pää­siäis­tä kai­kil­le oman usko­muk­sen­sa mukaan.

  39. Ker­rot­tai­siin, että lute­ri­lai­set usko­vat näin ja orto­dok­sit näin.

    Noin sen oli­si syy­tä men­nä. Ja sit­ten voi­si laa­jen­taa pait­si mui­hin val­taus­kon­toi­hin (nyt kai nii­tä jon­kin ver­ran käsi­tel­lään) myös mui­hin eri­lai­siia elämänkatsomuksiin.
    Vali­tet­ta­vas­ti aina­kin itsel­le­ni ker­rot­tiin “omis­ta” usko­muk­sis­ta nime­no­maan tosi­asioi­na. Ei ole mikään ihme, että meil­lä jot­kut ihan tosis­saan kuvit­te­le­vat kre(a)ti(o)nismin ole­van tie­det­tä ja että Raa­mat­tu on joten­kin päte­vä argu­ment­ti mihin­kään yksi­tyi­seen tai yhteis­kun­nal­li­seen asiaan.

  40. Osmo:

    Kovin pie­nil­le lap­sil­le ei kui­ten­kaan voi mitään uskon­to­tie­det­tä opettaa”

    Miks lap­sil­le ei voi opet­taa uskon­to­tie­det­tä? Voi­han lap­sil­le opet­taa myös mate­ma­tiik­ka-tie­det­tä ja bio­lo­gia-tie­det­tä. Jos lap­sil­le voi ker­toa, että juma­la loi maa­il­man ja Nooa toi eläi­met arkil­laan tän­ne, niin kai niil­le voi ker­toa saman siten, että mai­nit­see samal­la jut­tu­jen ole­van satua, johon monet ihmi­set jos­tain syys­tä halua­vat uskoa. Edel­li­nen tapa oli­si “oman uskon­non opetusta(indoktrinaatiota)” ja jäl­kim­mäi­nen “uskon­to­tie­det­tä”.

  41. Juho Jär­ve­lin:

    Pitäi­si­kö lap­set kas­vat­taa neut­raa­lis­ti myös mui­den aat­teel­lis­ten ei-todis­tet­ta­vien käsi­tys­ten kuin uskon­non osalta?

    Sanan­va­paus
    Väkivallattomuus
    Mie­li­pi­teen vapaus
    Demo­kraat­ti­nen yhteiskunta
    Suku­puol­ten ja “rotu­jen” väli­nen tasa-arvo

    Vain muu­ta­mia maintakseni.

    Nuo ovat arvo­ja, joi­ta pide­tään kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le yhtei­si­nä uskon­to­kun­taan tai uskonn­ot­to­muu­teen kat­so­mat­ta. Sik­si nii­tä on hyvä opet­taa lap­sil­le­kin, toki samal­la kan­nus­taen hei­tä kriit­ti­seen ajat­te­luun. Jokai­sen koh­dan kan­na­tet­ta­vuut­ta on siis pai­kal­laan ja mah­dol­lis­ta myös perustella.

    Uskon­to­jen vet­ten­pääl­lä­kä­ve­le­mi­siä sun mui­ta tari­noi­ta puo­les­taan ei voi perus­tel­la (eikä kan­na­ta, kyse­hän on uskon­nos­ta), joten älköön nii­tä ker­rot­ta­ko tosi­na tapah­tu­mi­na, vaan asioi­na, joi­ta kysei­sen uskon­non jäse­net usko­vat tapahtuneen.

    Mik­si kum­mas­sa ole­tam­me, että kas­vat­tai­sim­me lap­sem­me auto­maat­ti­ses­ti kan­nat­ta­maan edel­lä­mai­nit­tu­ja usein kris­ti­nus­kos­ta kum­pua­via käsi­tyk­siä, mut­ta uskon­non suh­teen van­hem­mat eivät sai­si­kaan kas­vat­taa lap­si­aan oman maa­il­man­ku­van­sa mukai­ses­ti ikään­kuin lap­set eivät eläi­si­kään per­heen arjes­sa uskon­non kohdalla.

    Kyl­lä­hän ne ihmi­syy­den perus­asiat, mui­den kun­nioit­ta­mi­set ja sen sel­lai­set, ovat kai­kil­le val­taus­kon­noil­le enem­män tai vähem­män yhtei­siä (ja nyt on tur­ha vedo­ta ääri-isla­miin val­taus­kon­to­na; val­tao­sa mus­li­meis­ta on mal­til­li­sia). Se, että kuvit­te­lem­me näi­den ole­van joten­kin oman uskon­tom­me aikaan­saan­nok­sia, lie­nee tulos­ta saa­mas­tam­me yksi­puo­li­ses­ta uskon­non­ope­tuk­ses­ta ja hui­ma harp­paus itsem­me ylen­tä­mi­sen tiel­lä. Sivis­ty­nyt ihmi­nen on saa­nut sen ver­ran kat­ta­vaa ja puo­lu­ee­ton­ta tie­toa eri uskon­nois­ta, että ymmär­tää poh­jim­mais­ten eet­tis­ten arvo­jen ole­van yleis­maa­il­mal­li­sia, eikä suin­kaan kris­tit­ty­jen omaa keksintöä.

    Jos­tain syys­tä en usko het­keä­kään, että ateis­ti­per­heis­sä ope­tet­tai­siin lap­sil­le tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä, että toi­sen­lai­sia­kin maa­il­man­kat­so­muk­sia on olemassa.

    Ehkä ei, mut­ta minus­ta on suu­ri mene­tys, jos ei ope­te­ta. Ihan yhtä suu­ri kuin sekin, jos usko­vais­ten lap­sil­le ope­te­taan vain yhtä totuutta.

    Mik­si juu­ri uskon­nol­li­sen vakau­muk­sen omaa­vien van­hem­pien pitäi­si kas­vat­taa lap­sen­sa uskonn­ot­to­mien vaa­ti­mus­ten ja elä­män­kat­so­muk­sen mukaisesti?

    Eihän näin kukaan toi­vo­nut. Vaan että lap­set kas­va­tet­tai­siin neut­raa­lis­ti; ei min­kään uskon­to­kun­nan (joi­hin las­ken myös ateis­min) vaa­ti­mus­ten mukai­ses­ti vaan nii­tä kaik­kia tasa­ve­roi­si­na vaih­toeh­toi­na tarjoten.

    Käy­tän­nös­sä lap­si saa kui­ten­kin lähei­sim­män kos­ke­tuk­sen sii­hen uskon­to­kun­taan, johon hänen van­hem­pan­sa kuu­lu­vat, kos­ka sii­tä van­hem­mat tie­tä­vät eni­ten ja se näkyy myös arjes­sa. Ei sen lisäk­si enää tar­vi­ta satu­jen väit­tä­mis­tä tosi­ta­pah­tu­mik­si. Oma äiti­ni hoi­ti asian mie­les­tä­ni hyvin; hän ker­toi usko­van­sa Juma­laan, ja samal­la ettei Juma­lan ole­mas­sao­loa voi­da todis­taa, vaan se jää ikui­ses­ti jokai­sen hen­ki­lö­koh­tai­sek­si uskon asiak­si. No, itse en usko hen­ki­lö­ju­ma­laan enkä muu­hun­kaan yli­luon­nol­li­seen, mut­ta kas­voin näke­mään, mitä hyö­tyä ihmi­sel­le voi olla kyvys­tä uskoa asioi­hin, joi­ta ei voi­da todis­taa. Se, mihin uskom­me, toteu­tuu omas­sa elä­mäs­säm­me toden­nä­köi­sem­min kuin jokin, mihin emme usko lainkaan.

  42. Kuto­ja:

    Ensin­nä­kin, hen­ki­lö­koh­tai­nen vakau­mus on jokai­sen yksi­tyis­asia eikä sitä kan­nat­tai­si julis­taa tai sii­tä sai­si teh­dä poliit­tis­ta agen­daa. Se ei vain mie­les­tä­ni kuu­lu yhteis­kun­nan päätäntävaltaan

    Joo on yksi­tyis­asia eten­kin yksi­tyis­hen­ki­löil­lä. Polii­tik­ko­kin voi halu­tes­saan pitää vakau­muk­sen­sa oma­na tie­to­naan, mut toi­saal­ta äänes­tä­jä voi vetää sii­tä vapaas­ti joh­to­pää­tök­sen­sä. Äänes­tä­jän näkö­kul­mas­ta voi olla hyvin­kin rele­vant­tia, uskoo­ko ehdo­kas satui­hin vai ei. Täs­sä mie­les­sä Eli­nan kysy­mys Osmol­le on täy­sin aiheellinen.

  43. Oden sanan­va­lin­ta oli vali­tet­ta­vas­ti epä­on­nis­tu­nut, kuten Eli­na tuol­la aiem­min jo esit­ti. “Vim­mai­nen ateis­ti” ei tun­nu kovin osu­val­ta kuvauk­sel­ta ihmi­ses­tä, joka maa­il­man­se­li­tyk­ses­sään nojaa kos­mo­lo­gian, bio­lo­gian, ihmis- ja mui­den tie­tei­den par­hai­siin saa­vu­tuk­siin, ja vain nii­hin. Itse­kin kat­son ole­va­ni sellainen. 

    Mie­les­tä­ni vih­reän liik­keen aate­pe­rus­tal­ta löy­tyy nimen omaan täl­lai­nen tie­tel­li­nen maa­il­man­kat­so­mus. Ei kai esi­mer­kik­si eko­lo­gi­sia kysy­myk­siä, ilmas­ton­muu­tos­ta tai ydin­voi­maa voi mis­tään muus­ta läh­tö­koh­das­ta tarkastellakaan.

    Jos nyky­tie­tä­myk­sen poh­jal­ta pitäi­si raken­taa maa­il­man­se­li­tys “puh­taal­ta pöy­däl­tä”, siis ilman vuo­si­tu­han­sien aat­teel­lis­ta pai­no­las­tia, läh­de­luet­te­loon tus­kin sisäl­tyi­si ainut­ta­kaan maa­il­ma­nus­kon­to­jen pyhää kir­joi­tus­ta. Nii­tä yksin­ker­tai­ses­ti ei tar­vi­ta, yhtä vähän kuin vaik­ka­pa Har­ry Pot­ter ‑kir­jo­ja.

    Wiki­pe­dias­ta löy­sin seu­raa­via aja­tuk­sia, jot­ka itse alle­kir­joi­tan täy­sin: “On suo­ras­taan usko­ma­ton­ta, että eräät oppi­neet ajat­te­li­jat saat­ta­vat kan­nat­taa juma­laus­koa. … luon­nol­li­seen, natu­ra­lis­ti­seen todel­li­suus­kä­si­tyk­seen luon­te­vas­ti liit­ty­vä ateis­mi on nyky­ajan jär­ke­vän ihmi­sen valin­ta ja osa yleis­si­vis­tys­tä. Kukaan jär­ke­vä ihmi­nen ei yksin­ker­tai­ses­ti voi enää suh­tau­tua juma­laus­koon tosissaan.”

    Oikeas­taan myös koko ter­mi “ateis­mi” jou­tai­si romu­kop­paan. Sii­nä­hän tie­tys­sä mie­les­sä läh­tö­koh­ta­na on, että oli­si jota­kin (= juma­luu­det), joi­ta vas­tus­te­taan tai kiel­le­tään. Minun mie­les­tä­ni tämä ase­tel­ma on pää­lael­laan. Eihän mei­dän tar­vit­se erik­seen vas­tus­taa örk­kien tai maa­his­ten­kaan ole­mas­sao­loa. Oikea tapa aja­tel­la oli­si, että nor­maa­li­na pide­tään tie­teel­lis­tä maa­il­man­se­li­tys­tä, ja yli­luon­nol­li­siin asioi­hin syys­tä tai toi­ses­ta usko­vat voi­vat sit­ten luo­da omia rakennelmiaan.

    Kun maa­il­ma näin on kään­net­ty oikein päin, onkin suh­teel­li­sen help­poa ottaa kan­taa eri­lai­siin yksit­täi­siin käy­tän­nön kysy­myk­siin, kuten vaik­ka­pa sii­hen, mitä lap­sil­le pitäi­si opet­taa. (Jos joku ei heti hok­saa, niin seli­te­tään: kai­kil­le tie­ten­kin nor­maa­li maa­il­man­se­li­tys sekä kirk­koins­ti­tuu­tioi­den his­to­ria ja oppi‑, aate- ja kult­tuu­ri­his­to­ria osa­na his­to­rian­ope­tus­ta; kukin uskon­to­kun­ta opet­tai­si omat usko­muk­sen­sa ja perin­teen­sä omil­le jäsenilleen.)

    Näin­hän Neu­vos­to­lii­tos­sa teh­tiin, sanoo tähän heti joku riit­tä­vän van­ha ja hyvä­muis­ti­nen. Sii­hen totean, että siel­lä ope­tus ei suin­kaan ollut tar­koi­tet­tu totuu­den vaan kom­mu­nis­ti­seen uto­pi­aan usko­vien pro­pa­gan­dan välit­tä­mi­seen, ja sisäl­löt sen mukaiset. 

    Nyt on vaa­li­päi­vä, ja koh­ta pitää kes­kit­tyä vaa­li­tu­lok­sen seu­raa­mi­seen, joten ei täs­tä tämän enempää.

  44. Kir­joi­tus­ten­sa perus­teel­la Soi­nin­vaa­ra vai­kut­taa taval­li­sel­ta perus­lu­te­ri­lai­sel­ta. Sinän­sä itse en pidä ehdok­kai­den hen­gel­lis­tä vakau­mus­ta tai sen puut­tu­mis­ta kovin tär­keä­nä asia­na. Eihän täs­sä piis­paa olla valit­se­mas­sa vaan kansanedustajia.

  45. Suo­mi on muu­tan ainoa maa joka las­kee yhdis­tyk­sen vapaa­eh­toi­sen jäsen­mak­sun­kin veroasteeseen.
    Ei kan­na­ta valit­taa veroas­tees­ta, jos kuu­luu kirkkoon.

  46. Mik­si ei sai­si valit­taa veroas­tees­ta, jos kuu­luu kirk­koon? Mene­tää­kö vali­tusoi­keu­ten­sa myös, jos lait­taa euron vaa­li­ke­räys­lip­paa­seen kehi­tys­vam­mais­ten tms hyväksi?

    Kysees­sä­hän on kui­ten­kin vain kan­na­tus­mak­su tiet­tyyn tar­koi­tuk­seen, jon­ka ihmi­set halua­vat mak­saa. Tuo tar­koi­tus voi olla ihmis­ten mie­les­tä hyvä, kun taas vero­ra­ho­jen käyt­tö­ta­pa ylei­sem­min ei vält­tä­mät­tä ole.

  47. Juho Jär­ve­lin:

    Pitäi­si­kö lap­set kas­vat­taa neut­raa­lis­ti myös mui­den aat­teel­lis­ten ei-todis­tet­ta­vien käsi­tys­ten kuin uskon­non osalta?
    Sananvapaus
    Väkivallattomuus
    Mie­li­pi­teen vapaus
    Demo­kraat­ti­nen yhteiskunta
    Suku­puol­ten ja “rotu­jen” väli­nen tasa-arvo 

    Sii­nä mie­les­sä kyl­lä, että nois­ta asiois­ta kan­nat­tai­si kes­kus­tel­la ja saa­da lap­set huo­maa­maan a) mik­si ne ovat hyviä arvo­ja ja b) mitä ongel­mia nii­hin liittyy.

    Esi­mer­kik­si tuos­ta sanan­va­pau­des­ta oli hyvää kes­kus­te­lua tuol­la toi­ses­sa ketjussa. 

    Väki­val­lat­to­muu­teen liit­tyy myös omat ongel­man­sa. Onko esim. itse­puo­lus­tuk­ses­ta irti­sa­nou­tu­mi­nen järkevää?

    Sama jut­tu demo­kra­tian suh­teen. Ääri­ta­pauk­ses­sa demo­kra­tia on enem­mis­tön dik­ta­tuu­ria, jos­sa vähem­mis­tö kär­rä­tään kaa­su­kam­mioi­hin. Demo­kra­tias­ta kes­kus­te­luun pitää siis aina sisäl­lyt­tää kes­kus­te­lu vähem­mis­tö­jen oikeuksista. 

    Suku­puol­ten tasa-arvos­ta saa myös hyviä kes­kus­te­lu­ja. Onko esim. ase­vel­vol­li­suus­la­ki vas­toin suku­puo­lien tasa-arvoa. Rotu­jen tasa-arvos­ta on myös hyvä kes­kus­tel­la ja tuo­da esiin his­to­rial­li­nen pers­pek­tii­vi ja syy sil­le, mik­si nykyi­sin pidäm­me rotu­ja tasa-arvoi­si­na, vaik­ka aiem­min niin ei ole ollut. 

    Vaik­ka esim. USA:n itse­näi­syys­ju­lis­tus alkaa sanoil­la, joi­den mukaan tie­tyt asiat ovat itses­tään­sel­vyyk­siä, on minus­ta hyvä, että jokai­nen suku­pol­vi itse kek­sii sen, mik­si ne ovat hyviä asioi­ta, eivät­kä ota nii­tä vain uskon­nol­li­se­na totuu­te­na menneisyydestä. 

    Jos­tain syys­tä en usko het­keä­kään, että ateis­ti­per­heis­sä ope­tet­tai­siin lap­sil­le tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä, että toi­sen­lai­sia­kin maa­il­man­kat­so­muk­sia on olemassa. 

    Aina­kin itse ateis­ti­na ope­tan lap­sil­le­ni sen, mitä kris­ti­tyt vaik­ka­pa juu­ri pää­siäi­ses­tä usko­vat. Kyl­lä se menee nii­den mui­den satu­jen seas­sa ihan hyvin. Se, usko­vat­ko he Jee­suk­sen oikeas­ti nous­seen kuol­leis­ta yhtään sen enem­pää kuin vaik­ka­pa vir­po­mi­sen tuo­van ter­veyt­tä koko tule­vak­si vuo­dek­si, on sit­ten hei­dän oma asiansa.

  48. Ei sen lisäk­si enää tar­vi­ta satu­jen väit­tä­mis­tä tosi­ta­pah­tu­mik­si. Oma äiti­ni hoi­ti asian mie­les­tä­ni hyvin; hän ker­toi usko­van­sa Juma­laan, ja samal­la ettei Juma­lan ole­mas­sao­loa voi­da todis­taa, vaan se jää ikui­ses­ti jokai­sen hen­ki­lö­koh­tai­sek­si uskon asiaksi. 

    Minus­ta tämä “satu­jen väit­tä­mi­nen tosi­ta­pah­tu­mik­si” on mel­koi­nen olkiuk­ko. Suo­mes­sa on uskon­nol­li­sia fun­da­men­ta­lis­te­ja var­sin vähän.

    Mut­ta siis, sal­lit­ko ilta­ru­kouk­sen opet­ta­mi­sen? Vai men­nään­kö sii­nä jo lii­an pitkälle?

  49. Riit­ta:

    Minus­ta tämä “satu­jen väit­tä­mi­nen tosi­ta­pah­tu­mik­si” on mel­koi­nen olkiuk­ko. Suo­mes­sa on uskon­nol­li­sia fun­da­men­ta­lis­te­ja var­sin vähän.

    Tun­te­mil­la­ni ihmi­sil­lä, samoin kuin mm. täl­lä pals­tal­la kir­joit­ta­vil­la, on kui­ten­kin aika pal­jon koke­muk­sia täs­tä. Mää­rit­te­le se miten haluat, sitä tapah­tuu ilmei­sen yleisesti.

    Mut­ta siis, sal­lit­ko ilta­ru­kouk­sen opet­ta­mi­sen? Vai men­nään­kö sii­nä jo lii­an pitkälle?

    Ikään kuin minä voi­sin täl­lai­sia sal­lia tai kiel­tää. Kyse on sii­tä, mitä preferoin.

    Olen näh­nyt sel­lais­ta ilta­ru­kouk­sen opet­ta­mis­ta, jol­lais­ta en puol­tai­si (samas­sa per­hees­sä mm. annet­tiin lap­sil­le päi­vit­täi­siä raa­ma­tun­lu­ku­läk­sy­jä, vain van­ha kään­nös kel­pa­si, ja opus­ta pidet­tiin kir­jai­mel­li­se­na totuu­te­na), mut­ta en pitäi­si sitä kate­go­ri­ses­ti paha­na. Riip­puu, miten asia ope­te­taan ja min­kä ver­ran lap­sel­la itsel­lään on asi­aan vai­ku­tus­val­taa. Lap­sen hen­ki­lö­koh­tai­se­na, sisäl­tä kum­pua­va­na voi­maut­ta­mis­rii­ti­nä se voi olla hur­jan hyvä­kin tapa.

  50. Mis­tä­kö­hän kou­lui­hin saa­tai­siin täy­sin objek­tii­vi­ses­ti uskon­to­tie­toa opet­ta­via opet­ta­jia. Vaik­ka opet­ta­jat par­haan­sa teki­si­vät, kai­kil­le yhtei­nen ope­tus louk­kai­si yhden ja toi­sen oppi­laan ja van­hem­pien vakau­mus­ta vas­taan. Muu­ta­mat van­hem­mat kiel­täy­tyi­si­vät pääs­tä­mäs­tä lap­si­aan uskon­to­tie­don tun­neil­le. Puo­lu­eel­li­suu­den tai puo­lu­eet­to­muu­den ongel­ma ei toki kou­lus­sa rajoi­tu vain uskon­non­ope­tuk­seen, mut­ta sii­nä se toden­nä­köi­ses­ti kär­jis­tyi­si. Uskon­nos­sa kun on kyse perus­ta­vaa laa­tua ole­vas­ta vakau­muk­ses­ta ja monil­le her­käs­tä asiasta.

    Liki mah­do­ton­ta taval­li­sen opet­ta­jan oli­si edes tie­tää riit­tä­väs­ti eri uskon­nois­ta. Oppi­kir­jas­sa luki­si pie­nem­mis­tä uskon­nois­ta pari riviä, jot­ka hyväl­lä tuu­ril­la ker­toi­si­vat jotain olen­nais­ta kysei­ses­tä uskon­nos­ta, huo­nol­la tuu­ril­la eivät. Ope­tus kes­kit­tyi­si väki­sin­kin suu­rim­piin uskon­to­kun­tiin, ennen kaik­kea lute­ri­lai­seen tapa­pe­rin­tee­seen (jon­ka koh­ta­lai­sen hyvä tun­te­mi­nen on toki kai­kil­le Suo­mes­sa tar­peen). Pie­niin uskon­nol­li­siin ryh­miin kuu­lu­vat lap­set ja nuo­ret sai­si­vat jat­ku­vas­ti tun­tea ole­van­sa ryh­mäs­sä poik­kea­via ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa jou­tui­si­vat jon­kin­lai­seen alta­vas­taa­jan roo­liin ja selit­tä­mään opet­ta­jal­le oman uskon­ton­sa perus­asioi­ta, jois­ta ei itse ole saa­nut jär­jes­tel­mäl­lis­tä opetusta.

    Uskon, että käy­tän­nös­sä toi­mii parem­min oman uskon­non ope­tus, jos­sa sen­tään on tie­dos­sa, mis­tä vink­ke­lis­tä asioi­ta kat­so­taan. Käy­tän­nös­sä muut­tai­sin onope­tus­ta niin, että osa nykyi­ses­tä oppi­si­säl­lös­tä käsi­tel­täi­siin yhtei­ses­ti (etiik­kaa, uskon­to­tie­toa) ja osa edel­leen oman uskon­non ryh­mäs­sä, jos­sa ei tie­ten­kään ketään pako­te­ta mihin­kään usko­maan mut­ta voi­daan pereh­tyä syväl­li­sem­min sen oman uskon­non oppei­hin ja käy­tän­töi­hin. Näin on mui­hin uskon­toi­hin tutus­tues­sa jotain ver­tai­lu­poh­jaa, joka hel­pot­taa hahmottamista.

  51. Hen­na Ruusu,

    Kyl­lä esim. filo­so­fian opet­ta­ja osaa ker­toa moni­puo­li­ses­ti eri­lai­sis­ta kes­ke­nään ris­ti­rii­tai­sis­ta kou­lu­kun­nis­ta ja teo­riois­ta — muis­ta­kin kuin sii­tä mikä hänel­le itsel­leen on lähei­sin. Jos hän ei tähän kyke­ne, hän ei ole päte­vä opettaja.

    Suo­mes­ta löy­tyy var­mas­ti asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka kyke­ne­vät oppi­kir­joi­hin kir­joit­ta­maan enem­män kuin pari sanaa isla­mis­ta, budd­ha­lai­suu­des­ta ja muis­ta val­taus­kon­nois­ta. Kaik­kia mah­dol­li­sia uskon­to­ja ei var­maan sai­si ope­tus­oh­jel­maan mah­tu­maan, mut­ta saman­lais­ta kar­sin­taa jou­du­taan muis­sa­kin oppiai­neis­sa teke­mään. Kes­keis­tä oli­si, että oppi­las sai­si tun­tu­maa muu­ta­maan laa­jal­le levin­nee­seen uskon­toon, nii­den syn­ty­his­to­ri­aan ja opinkappaleisiin.

    Täy­del­li­nen objek­tii­vi­suus on tie­ten­kin uto­pi­aa, mut­ta jos nyt edes pyrit­täi­siin koh­ti objek­tii­vi­suut­ta, sen sijaan että tie­toi­ses­ti ope­te­taan vain yhtä totuutta.

  52. Vie­lä edel­li­seen: jos uskon­non­ope­tus on vakau­muk­se­ton­ta, siis tie­to­poh­jais­ta, oppi­lai­den van­hem­pien ei pitäi­si sii­tä louk­kaan­tua. Haluk­kaat voi­si­vat lisäk­si jär­jes­tää tun­nus­tuk­sel­lis­ta ope­tus­ta lap­sil­leen kou­lun ulkopuolella.

  53. Ope­tus on tun­nus­tuk­sel­lis­ta, jos ala­kou­lu­lai­sel­le ope­te­taan uskon­toa tote­na. “Isä meidän”-rukous on uskon tunnustus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.