Sanoin aiemmassa artikkelissa, että maahanmuutto kiristyy äärioikeiston nousun myötä, mutta toivottavasti siitä selvitään pienin vaurioin. Luulin, että eniten olisi kiinnitetty lauseen alkuosaan – siis siihen, että ulkomaalaispolitiikka kiristyy – eikä siihen, että tästä pitää selvitä mahdollisimman pienin vaurioin.
Ehkä on hyvä selvittää mitä tarkoitan.
Koko Eurooppa on nopeasti pienenevän väkiluvun edessä ilman maahanmuuttoa. Suomen nettouusiutumisluku – kuinka monta aikuiseksi varttuvaa tyttöä yksi nainen keskimäärin synnyttää – on laskenut 0,6:een. Se tarkoittaa, että jokainen syntyvä sukupolvi on 40 % vanhempiensa sukupolvea pienempi ja 64 % isovanhempiensa sukupolvea pienempi ja niin edespäin.
Vaikka perussuomalaisten varapuheenjohtajan mielestä tässä ei ole mitään ongelmaa, sillä onhan Suomessa ennenkin tultu toimeen kolmen miljoonan asukkaan väestöllä. Niin on, tosin silloin ei ollut maassa 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Suomea odottaa taloudellisesti hyvin ankea tulevaisuus ilman työperäistä maahanmuuttoa.
Tähän vastataan, että syntyvyyshän on nousussa. Viime heinäkuu oli ensimmäinen kuukausi kahdeksaan vuoteen, jolloin syntyvyys maassa ylitti kuolleisuuden. Luonnollinen väestönkasvu oli siis positiivinen!
On pakko tuottaa pettymys. Kun katsotaan viimeisen 12 kuukauden lukuja, kuolleita olisi lähes 12 000 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleisuus on nyt alhaalla koronan takia – ne vanhukset, jotka kuolivat koronaan, eivät kuole toista kertaa. Kesällä taas syntyy enemmän vauvoja kuin talvella.
Syntyvyys on kyllä nousussa niin, että se saattaa johtaa nettouusiutumisluvun nousuun 0,6:sta peräti 0,7:ään. Väkiluvun lasku siis vähän hidastuisi. Lisää pettymyksiä.
Suomen syntyneistä lapsista joka kuudes syntyy ulkomailla syntyneille äideille. Ilman heitä Suomen syntyvyys olisi siis vielä paljon pienempi.
Toiseksi Suomesta muuttaa noin 10 000 henkeä ulkomaille vuosittain. Jos maahan muutto tyrehtyisi, väkiluvun pitämiseksi ennallaan tarvittaisiin siis enemmän lapsia kuin suomalaisia kuolee, jos maahanmuutto loppuisi. Tuskin tarkoitus kuitenkaan on tehdä Suomesta DDR:ää, jossa muuri estää asukkaita muuttamasta pois maasta. Osa Suomesta muuttaneista tosin palaa.
Jos kaavailtu väkiluvun romahdus tapahtuu, työikäisten maasta poistumishalut saattavat kasvaa merkittävästi, sillä asetetaanhan heidän maksettavakseen melkoinen lasku eläkkeistä ja vanhustenhoidosta, josta vapautuu, kun muuttaa pois maasta.
Liian nopea jarrutus
Minusta maailmassa on liikaa ihmisiä. Siksi viimeaikainen syntyvyyden lasku on myönteinen asia, mutta jarruttaminen tapahtuu nyt liian nopeasti tuottaen suuria vaikeuksia kansantalouksille, kun työikäinen väistö suhteessa vanhusväestöön käy historiallisen pieneksi. Tätä ongelmaa on jokseenkin pakko lieventää maahanmuutolla.
Samanaikaisesti, kun Euroopassa ja Itä-Aasiassa ja väkiluku laskee nopeasti, Afrikassa se kasvaa eksponentiaalisesti. Tiedän, että moni pitää epäsopivana puhua Afrikan väestöräjähdyksestä, mutta minä en saa itseäni mitenkään väheksymään ongelmaa. Kun synnyin, Afrikassa oli noin 250 miljoonaa ihmistä, nyt noin 1,6 miljardia eli noin kuusi kertaa enemmän ja tämän vuosisadan loppuun mennessä yli 4 miljardia. Absoluuttinen kasvu siis kiihtyy vaikka suhteellinen vähän väheneekin. Afrikka on laaja alue, mutta huomattava osa siitä on ihmiselle elinkelvotonta jo nyt ja ilmastonmuutoksen mullistaessa sadevyöhykkeitä ja kuumentaessa maapalloa, elinkelvottomaksi muuttuu aiempaa suurempi osa.
Afrikasta tulee olemaan valtaisa paine muuttaa muualle ja muulla maailmalla tulee olemaan valtava tarve saada lisää työikäistä väkeä. Suria kansainvaelluksia on odotettavissa.
Moni on muuten vedonnut Japanin esimerkkinä maasta, joka ei ota ulkomaista työvoimaa huolimatta vähenevästä väestöstä. Mistähän tällainenkin väite on peräisin? Japanissa on yli 2,5 miljoonaa ulkomaista työntekijää, noin 4,5 % työvoimasta.
Vuoden 2015 muuttoaalto oli paha juttu
Maahanmuuton maine meni vuosina 2015–16 jolloin Eurooppaan rynni nopeasti valtava määrä pakolaisia Syyriasta ja Irakista. Tämä ei mennyt hyvin lainkaan. Maahanmuuttajat eivät kotoutuneet, aivan liian moni jäi työttömiksi. Lopputulos ei ollut hyvä vastaanottaneiden maiden eikä tänne tulleiden kannalta.
Muuttopaine Euroopan hyvinvointivaltioihin on niin suuri, ettei rajoja voida mitenkään avata kenen tahansa tulla vapaasti. Ei voi olla hyvinvointivaltiota, joka ottaa sisään kaikki halukkaat.
Itse kannatan työperäistä maahanmuuttoa niin, että tulijat valitaan pisteytyksellä. monta asiaa huomioon ottava pisteytys on paljon parempi kuin yksi kyllä/ei muuttuja.
Tarvitaan myös tilaa pakolaisille. Vaikka Mari Rantasen ihanteena olisi nolla pakolaista se ei ole minun ihanteeni. Kuvitelkaamme, että Aleksei Navalnyi olisi onnistunut pakenemaan venäläisestä vankilasta ja olisi saapunut miliisien takaa-ajamana Suomen rajalle. Minä olisin päästänyt hänet maahan.
Olen monta kertaa kirjoittanut, että pakolaisia kohtaan noudatetut säännöt ovat aivan epäjohdonmukaisia. Ne pitäisi muuttaa. Blogin etusivulla kannattaa hakea artikkeleja hakusanalla pakolaissopimus.
Maahanmuutto on tehnyt syntyperäisistä ruotsalaisista ja saksalaisista rikkaampia.
Julkisuudessa vältellään keskustelua siitä, miten maahanmuuttajat tekevät huonotuottoiset ja vähän osaamista vaativat tehtävät ja auttavat kantaväestöä erikoistumaan keskiluokkaisiin ammatteihin.
Suomalaiset auttoivat aikanaan ruotsalaisia rikastumaan, vaikka ei sekään mennyt aivan häiriöttä. En finne igen!, oli usein toistunut otsikko ruotsalaisissa lehdissä.
Tämä näkyy myös Helsingissä, missä maahanmuuttajat ovat erikoistuneet sellaisiin tehtäviin kuin bussikuljettajiksi, tarjoilijoiksi ja taksinkuljettajiksi, ruokaläheteistä nyt puhumattakaan. Rakennusala ei tulisi toimeen ilman maahanmuuttajia. Syntyperäisten suomalaisten keskitulot olisivat paljon matalampia elleivät maahanmuuttajat tekisi huonopakkaisia töitä.
Koko maan kannalta tilanne työmarkkinoilla on toisenlainen. Työpaikat painottuvat vaativiin ja tarjolla oleva työvoima soveltuisi vähemmän vaativiin töihin. On niin sanottu osaamisvinouma.
Miksi siis matalapalkka-aloille tarvitaan Helsingissä ulkomaista työvoimaa? Eivätkö suomalaiset työttömät kelpaa? Yksinkertaisesti he eivät halua muuttaa Helsinkiin. Siksi Helsinkiin muutetaan maapallon toiselta puolelta. Tähän ei ole syynä vain kotiseuturakkaus. Monella ongelmana on omakotitalo, johon on sitoutunut koko omaisuus, mutta jota kukaan ei osta. Tälle asialle ehkä kannattaisi tehdä jotain.
Perussuomalaiset haluavat kääntää tämän asetelman päälaelleen. Ne heistä, joiden mielestä rajoja ei pidä sulkea kokonaan, ovat sitä mieltä, että rikasta yläluokkaa saa maahan kyllä tulla, mutta ei työvoimaa esimerkiksi ravintoloihin. Espoossa muuten intialaisperäinen väestö on suurituloisempaa kuin syntyperäiset suomalaiset.
Mutta eikö tämä persujen politiikka tarkoittaisi sitä, että suomalaisista tehtäisiin proletariaattia omassa maassaan, jossa olisi ulkomaalainen yläluokka?
Lisäksi hyvätuloisia ei noin vain oteta. Nämä valitsevat, minne menevät.
Maa, jossa ulkomaalaisen näköisiin suhtaudutaan vihamielisesti ja vanhan äijät ahdistelevat ulkomaalaisen näköisiä lapsia metrossa ja kehottavat näitä menemään sinne mistä ovat tulleet, ei ole järin vetovoimainen. Tällaiset syyt muuten saivat Umaya Abu-Hannan muuttamaan lapsineen Suomesta Alankomaihin. Hän jos kuka edusti menestyvää maahanmuuttajaa.
Eivätkä nämä kaikkien tavoittelevatkaan halua tulla maahan, jossa työikäiset joutuvat elättämään huomattavan suurta vanhusväestöä.
= = = =
Kun sanoin, että sekä Venäjä että USA tukevat äärioikeistoa Euroopassa heikentääkseen Eurooppaa, en tarkoittanut, että pakolaisaalto vahvistaisi Eurooppaa, vaan sitä, että noiden puolueiden muu politiikka ja yleinen vihanlietsonta heikentää Eurooppaa.
Tässä on nyt monta ongelmaa, jotka pitää ratkaista, ehkä samalla kertaa. Kuten kirjoitat, ilmeinen keino, tai ehkä ainoa, työikäisen väestön hankkimiseksi, on maahanmuutto. Kun syntyvyyttä ei ole, huoltosuhde leviää muuten käsiin.
Osaisiko joku “hyvinvointimallin” puolustaja selittää, miten malli pidetään jatkossa pysytyssä muuten kuin velkarahalla:
‑järjestelmä on rakennettu ovelasti niin, että seuraavat supistuvat sukupolvet maksavat edellisten eläkkeet ja hoidot
‑suuret sukupolvet järjestelivät eläkemalleja niin, että loppupään isot tulot korostuivat paljon — lisäksi vanhemmilla sukupolvilla on nuoria selvästi enemmän omaisuutta mm. aikaisempien verohuojennusten ja laukanneen inflaation vuoksi
‑nykyiset pienituloisemmat palkansaajat eivätkä pienituloiset ulkomaalaistaustaiset selviä tästä taakanjaosta, numerot eivät vain tue tilannetta tai tarjoa mitään näköpiiriä
Hyvätulosteisten maahanmuuttajien houkuttelu taitaa olla sekin utopiaa, menevät töihin jonnekin lontoisiin ja frakfurtteihin; pienessä Suomessa ei ole montaa firmaa, jotka voisivat palkata sellaisia osaajia tehtäviin, joissa suomenkielen taitamattomuus ei olisi negatiivinen asia työtehtäville tai palkkakehitykselle. Vaatii käytännössä kansainvälisen firman, että ulkomainen tausta on etu. (Näitähän me haluaisimme, mutta…)
Maahanmuuton taloudellisista seurauksista olen pessimistinen, jos emme halua entisestään kasvattaa avointa woltbolt-orjamarkkinaa, joka on sinänsä hyvin lähtenyt käyntiin. Marjanpoimijat, metsurit; töitä, jossa on riistoa, on jo ihan liikaa. Ainoana valonpilkkuna uskon, että kulttuurien sekoittuminen etenee ja ihonvärit ja kielet muuttuvat vähäpätöisemmiksi asioiksi vähitellen nuorten myötä. Kulttuuri siis voi kukoistaakin ja rasisimi vähetä, mutta taakanjako-ongelma vain lopulta pahenee halpatyön lisääntyessä, jos ei hyvinvoinnin palvelulupauksiin saada muutosta.
Suunnittelija kirjoitti:
“Ainoana valonpilkkuna uskon, että kulttuurien sekoittuminen etenee ja ihonvärit ja kielet muuttuvat vähäpätöisemmiksi asioiksi vähitellen nuorten myötä. Kulttuuri siis voi kukoistaakin ja rasisimi vähetä, mutta taakanjako-ongelma vain lopulta pahenee halpatyön lisääntyessä, jos ei hyvinvoinnin palvelulupauksiin saada muutosta.”
Vieraiden kielten osaamisen merkitys ainakin on vähentynyt reilusti. Tiedän jo monta isoa suomalaisfirmaa, jotka nykyään teettävät töitä Aasiassa halpapalkoilla. Työtä tehdään siellä jo paljon välillisesti mm. Suomen julkiselle sektorille. Kukin voi tehdä työt omalla äidinkielellään. Toimeksiannot tekoäly kääntää tekijän äidinkielelle, ja tekoäly kääntää työn tulokset suomeksi suoraan tai englannin kautta, ja suomalainen tarkistaa sisällöllisesti tulokset ja tekee kielenhuollon. Suomalaisella työllä on liki mahdotonta enää hintakilpailla Aasian halpamaiden työtä vastaan edes monissa asiantuntijatöissä. Jopa Suomen historiaan liittyvien selvitysten tekemistä on siirtynyt halvemmalla työvoimalla tehtäväksi niin, että joku suomea ja ruotsia taitamaton etsii tiedot digitaalisista lähteistä, kokoaa ne ja joku suomalainen viimeistelee raportin.
Kehitys näyttää siltä, että tuloerot voivat kasvaa rajusti. Tekoälyllä joku osaaja voi tehdä työt, joihin vaadittiin ennen tuhansia tekijöitä, ja nostaa sen mukaista tuloa. Ja vastaavasti jotkut tulevat tekemään todella matalalla palkalla töitä. Harmi niille, jotka ovat ikänsä opiskelleet vaikka jonkun tietyn työsuorituksen tekoa, jonka joku sitten automatisoi tekemään asian nopeammin ja laadukaammin sekä halvemmalla. Kokonaisia ammattikuntia voi taas kadota samaan tapaan kuin hevoskuskit menettivät aikoinaan työnsä autotekniikan kehittyessä. Paitsi nyt kuskin saattaa korvata robotti.
Saako kaivinkoneen kuljettaja / omistaja satojen lapiomiesten palkan verran ojankaivuusta? Jos ei saa, miksi tekoälyn käyttäjä saisi tuhansien maisterin palkkojen verra?
Suunnittelija,
Woltbolt ‑markkinan yksi ongelma on se, että siinä kilpaillaan jo hiukan erään kauppaketjun robottiakin vastaan, joka voi tehdä töitä 24/7 latausaikaa lukuunottamatta pyytämättä palkkaa ollenkaan. Parin vuoden sisällä robotit voinevat kuljettaa jo pitsojakin lähialueille, jos vain joku toimija investoi kuljetusjärjestelmään. Rajahinta kilpailussa ei jatkossa ole enää se, millä ihminen voisi elää tai mitä TES sanoo, vaan kuinka halvalla robotilla voi kuljettaa, huomioiden sen investointi- ja huoltokulut. Siivousala robotisoituu kovaa vauhtia jo myös.
Nurmikon leikkuu oli ennen yksi yleinen nuorten matalapalkkainen kesätyö. Robotti tekee työt kuitenkin jo halvemmalla, jos on selkeä avoin piha, joka ei ole kovin mäkinen. Samat työt, jotka ensin ovat matalapalkkatöitä toistoisuutensa takia, myös muita herkemmin automatisoidaan.
Soininvaara kirjoitti:
“Vaikka perussuomalaisten varapuheenjohtajan mielestä tässä ei ole mitään ongelmaa, sillä onhan Suomessa ennenkin tultu toimeen kolmen miljoonan asukkaan väestöllä. Niin on, tosin silloin ei ollut maassa 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Suomea odottaa taloudellisesti hyvin ankea tulevaisuus ilman työperäistä maahanmuuttoa.”
3 miljoonan väestö Suomessa oli 1900-luvun alussa. 3 miljoonan asukkaan raja ylittyi vähän ennen Suomen itsenäistymistä. Itse asiassa huoltosuhde tuolloin ei liene olla juuri ainakaan nykyistä huonompi, vaan on saattanut nimenomaan olla nykyistä huonompikin. Eläkeläisiä ei toki ollut, kun sellaista termiä ei aikoinaan käytetty. Lapsia sen sijaan oli paljon, mikä laski huoltosuhdetta ihan samalla tavoin kuin eläkeläisten joukko nyt. Kansaneläkelainsäädännön ensimmäinen toimeenpanovuosi oli 1939. Aikoinaan kun tauteja ei osattu niin hoitaa, erilaisia sairauksia oli todella paljon enemmän väestössä. Joka ikäluokassa. Se laski tosiasiallista huoltosuhdetta. Menneitä huoltosuhteita ei nykyään osata laskea täsmällisesti. Pelkästään ikäperustaisesti niitä lukuja ei voi laskea. Töitä tehtiin sen verran kuin pystyttiin. Taannoin lueskelin erään maatalon historiaa 1900-luvun alusta. Siellä asui väkeä tyypillisesti joitain kymmeniä ihmisiä. Kesällä enemmän, talvella vähän vähemmän. Näistä selvä vähemmistö oli päätoimisesti työtä tekeviä aikuisia. Loput olivat lapsia, vanhuksia ja eri tavoin sairaita sukulaisia, jotka saattoivat osallistua vaikkapa lasten hoidossa avustamiseen. Nämä kaikki tila sitten ruokki. Vaikka virallisia eläkkeitä ei ollut. Syytinkioikeus saattoi olla jollain tai joillain.
Suomella ei ole varaa 1,5 miljoonaan eläkeläiseen, jos väestöä on alle 6 miljoonaa. On aivan selvää, että eläkkeen saamisen kriteerit tulevat jatkossa tiukentumaan tai eläkkeiden ostovoima tippumaan suhteessa palkkojen kehitykseen. Maahanmuuttokaan ei ratkaise pitkäaikaisesti eläkekysymystä, koska eläke kertyy ja tulee maksettavaksi myös maahanmuuttajille, vaikka maksu ei olisi pääosin edes vielä lähivuosina, jos maahanmuuttajat ovat pääosin nuoria.
Soininvaara kirjoitti:
“Jos kaavailtu väkiluvun romahdus tapahtuu, työikäisten maasta poistumishalut saattavat kasvaa merkittävästi, sillä asetetaanhan heidän maksettavakseen melkoinen lasku eläkkeistä ja vanhustenhoidosta, josta vapautuu, kun muuttaa pois maasta.”
Riippuu siitä, koittaako valtio saada taloutta tasapainoon. Jos valtio olisi tasapainottanut jo nyt talouden leikkaamalla menoja ja lisäämällä tuloja, työikästen maasta poistumishalut voisivat olla merkittävästi isompia. Nyt heidän maksettavakseen ei ole laitettu laskua eläkkeistä ja vanhustenhoidosta tai päiväkodeista, vaan ne rahoitetaan velkaa nostamalla ja siirtämällä maksua tuleville sukupolville. Se on oikea kysymys, miten ihmiset saa pysymään maassa, jos valtion talous tasapainotetaan tai jos velkaa joskus yritetään vielä maksaa takaisin. Se on epämukavaa silloisille asukkaille verrattuna siihen, jos asuu maassa, joka nostaa velkaa, eikä kata tuloillaan menojaan.
Soininvaara kirjoitti:
“Miksi siis matalapalkka-aloille tarvitaan Helsingissä ulkomaista työvoimaa? Eivätkö suomalaiset työttömät kelpaa? Yksinkertaisesti he eivät halua muuttaa Helsinkiin. Siksi Helsinkiin muutetaan maapallon toiselta puolelta. Tähän ei ole syynä vain kotiseuturakkaus. Monella ongelmana on omakotitalo, johon on sitoutunut koko omaisuus, mutta jota kukaan ei osta. Tälle asialle ehkä kannattaisi tehdä jotain.”
Kysymyksenasettelu on omituinen. Helsingin työttömyysaste heinäkuussa 2026 oli 14,6 prosenttia. Työttömiä oli reilut 54 000. Työttömiä nimenomaan on viime vuosina muuttanut Helsinkiin. Tällä hetkellä työvoiman saannin este ei ole se, etteikö työnhakijoita olisi. Se voi sen sijaan nyt estää matalapalkkatyön saannin, jos ei suostu tekemään töitä TES-palkkoja matalammin palkattuna yrittäjänä. Jos tyytyy 3–5 euron tuntipalkkaan kevytyrittäjänä tai yrittäjänä, saa töitä suhteellisen helposti ainakin ravintola-alalta sekä kuljetus- tai siivoustöistä. Kaikki eivät tyydy. TES sitoo vain palkansaajille maksettuja palkkioita, ei kevytyrittäjille tai yrittäjille maksettavaa tuloa.
Mitä enemmän sellaisia on, jotka tyytyvät TES-tasoja alempaan tuloon, sitä vaikeampi niiden on saada samoja matalapalkkatöitä, jotka vaativat TES-palkkoja tai sitä korkeampaa palkkaa. Silloin pitäisi tehdä jotain muuta, jos oma palkkatoive on reilusti yli tosiasiallisen nykytarjonnan.
Suomen korkeimpiin lukeutuvat työttömyysluvut ovat tällä hetkellä yliopistokaupungeissa.
Työttömät omakotitalon omistajat ovat toinen aihe. He eivät ole yleensä kovin nuoria eikä heitä ole kovin paljoa. Työttömät asuvat yleisimmin vuokra-asunnoissa myös muuttotappiokunnissa. Omakotitalonkin voi vuokrata eteenpäin, jos talo on asumiskuntoinen. Se on haastava tilanne, jos talo ei ole asumiskuntoinen, eikä myytävissä eteenpäin, mutta on iso määrä asuntovelaa. Taloa ei voi silloin lahjoittaakaan eteenpäin, koska velka laukeaisi silloin maksettavaksi.
Ei tulevan hallituksen koka ryöstää omaisuudet politiikalla saada muita kuin persaukisia Suomeen. Lisäksi on kylmä ja veroja korotetaan. Varakkaat arvostavat varallisuuden suojaa.
Tänne pitää saada oikeasti Suomesta kiinnostuneita. Ei vain elintason perässä kulkevia. Oleellista on myös kieli. Tuleeko meistä pikkuUSA jossa puhutaan finglishhiä?
Toisaalta kun kaikki kuolee ensivuosikymmenellä metaaniin tai tekoälyn vuoksi niin mitä tässä yrittämään? Katastrofiuutiset ei luo oikein tulevaisuudenuskoa ja sähisi talous kutistuu niin ei tartte lisää työvoimaa tänne sitten
Monet perheet perustetaan nykyisin vasta yli 30-vuotiaana, jolloin biologinen hedelmällisyys alkaa laskea. Opintoaikojen lyhentäminen ja perheellistymisen kynnyksen madaltaminen jo opiskelu- ja uran alkuvaiheessa voisivat nostaa aika paljon toteutunutta lapsilukua. Miten sen saisi aikaan, onkin vaikeampaa ratkaista.
Jos äitiys- ja vanhempainraha olisivat tasamääräisiä tai edes tasamääräisempiä, eivätkä riippuisi nykyiseen tapaan edeltävistä tuloista, lapset hankittaisiin nuorempina. Opiskelijoilla on niin pienet tulot, että päiväraha jäisi pieneksi. Moni odottaa lasten hankkimisessa lähelle 40 vuotta, jolloin tulot on isoja, mutta jolloin hedelmällisyys on jo romahtanut ja sairauksien mukana tulemisen riski synnytettävällä lapsella selvästi kasvanut.
Nykysysteemissä lapsen saaminen 18–23 ‑vuotiaana kesken opiskelun tarkoittaa käytännössä yleensä minimipäivärahaa ja lapsen saaminen 40-vuotiaana voi tarkoittaa päivärahaa henkilökohtaisen tulotason siihenastisella huipulla. 20-vuotiaana lapsen saanut voi maksaa 40-vuotiaana silti yhtä lailla korkeampia vakuutusmaksuja, mutta ei päivärahaa sillä perusteella koroteta takautuvasti.
Alhainen syntyvyys on suomalaisten oma vika. Nyt on vain syötävä itse keitetty soppa. Alhainen syntyvyys ja sen ongelmat tulevaisuudelle ymmärrettiin ainakin jo 20 vuotta sitten, joten on ollut aikaa toimia.
Jos kantaväestön alhainen syntyvyys yritettäisiin paikata houkuttelemalla tulijoita Afrikasta, kuten blogisti vaikuttaa ehdottavan, pitäisi tulijoita houkutella koko ajan enemmän ja enemmän: kun kantaväestöä syntyy enää 20 000 lasta vuodessa, tuontia pitäisi olla noin 20 000, ja kun kantaväestön syntyvyys alenee 10 000 lapseen, tuontia pitäisi olla jo noin 30 000 vuodessa. Tällainen ei pelastaisi suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Parempi olisi, että Eurooppa lähettäisi Afrikan valtioille heti selvän viestin, että portit eivät aukea, vaan niiden on itse järjestetettävä yhteiskuntansa kestäväksi, resurssit ja väestön koko tasapainoon.
Vai että vanhat äijät ahdistelevat ulkomaalaisen näköisiä lapsia metrossa! Mihinkä unohtuivat tuhannet raiskatut pikkutöt ja ryöstetyt pikkupojat, väkivaltaisen huumekulttuurin nousu, koulujen oppimisympäristön rapautuminen? No kukin valitkoon puolensa.
Olen koko urani ajan työskennellyt kansainvälisissä organisaatioissa ulkomaalaisten maahanmuuttajien kanssa. Olen aina kannattanut myös työperäistä maahanmuuttoa, kunhan kyse on oikeista osaajista joita ei esim. hyväksikäytetä polkuhintaan rakennuksilla, tai ihmiskaupasta syytetyissä ravintoloissa. Pisteytysjärjestelmä olisi hyvä.
Olen myös aina vastustanut laitonta siirtolaisuutta, tai erilaisista syistä, esim. perheenyhdistämisen kautta sosiaaliturvalle tulevaa maahanmuuttoa. Erityisesti olen vastustanut “Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka” kategorian maahantuloa, tuo kategoria korostuu työttömyystilastoissa (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus). Tuo kategoria korostuu myös Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastoissa negatiivisessa mielessä. Yritän siis välttää rasistin leimaa, mutta haluan todeta että sellaisten väestöryhmien, jotka ovat yli-edustettuja työttömyystilastoissa mutta yliedustettuja rikostilastoissa, ei tulisi päästä Suomeen, elleivät tilastot parane.
Onko se siis vihervasemmisto joka haluaa työperäisten maahanmuuttajien pisteytystä ja yllämainitun kategorian maahantulon estämistä? Haluaisin kuulla tuon vihreän kansanedustajan suusta ennen vaaleja.
Soininvaara vertasi 3 miljoonan väestöä 1.5 miljoonaiseen eläkeläiseen. Ottiko hän huomioon, että aika vikkelästi niitä eläkeläisiäkin poistuu sieltä vanhemmasta päästä. Lisäksi yhä enenevässä määrin maksetaan eläkkeitä sellaisille, jotka eivät ole tehneet päivääkään töitä takuueläkkeen puolesta. Jos vielä vapaa muutto Suomeen sallittaisiin kaikilta, kuten seuraava vasemmistohallitus saattaa tehdä, meillä on pian 500 000 elätettävää vapaamatkustajaa. Se, jos mikä, riipaisee sitä silloin 3.5 miljoonan kansan kestävyyskykyä. Onneksi Soininvaarakin, niin kuin muukin vasemmisto, korostavat nykyään sitä työperäistä maahanmuuttoa, vaikka valtaan tulessaan he kauniisti unohtavat sen, koska oikeusvaltio, kansainväliset säännöt jne. Ei hyvätä vaikuta.
Katso nyt värstöennusteita. Eläkeläisten määrä pysyy 1,5 miljoonassa aika pitkään. 2010-luvun syntyvyyden lasku alkaa vaikuttaa eläkeläisten määrään vasta 2080-luvulla.
Suomen väestönkasvu on ollut 90-luvulta lähtien täysin maahanmuuton varassa.
Samassa ajassa maa on kansainvälistynyt hurjaa vauhtia. Se Turku, josta itse muutin pois 1994, ei ole enää sama kaupunki. Kaupunki on nykyään todella kansainvälinen monenlaisen maahanmuuton ansiosta.
Mikään yksittäinen tekijä ei tule muuttamaan tätä kehitystä lähitulevaisuudessa, eikä minkään tekijöiden yhdistelmäkään tee sitä. Jankkaaminen asiasta on turhauttavaa ja koomistakin, koska näin se nyt vaan menee. Harmillisesti olemme saaneet kehityksen sivuhaittana oikeistopopulistit, joilla on asiaansa nähden ylisuuri eduskuntaryhmä.
Kuten olemme nähneet, maahanmuuttopolitiikkaan tehdään kosmeettisia kiristyksiä, jotta oma kannatus säilyy, mutta tosiasiassa mennään koko ajan yhteen suuntaan.