Tässä kirjoituksessa perustelen sitä, miksi niukkaa katutilan käyttöä kannattaa säädellä mieluummin ruuhkamaksuin kuin antamalla teiden ruuhkautua. Olen kirjoittanut tästä monta kertaa, joten otan tämän aika kursorisesti.
Yksinkertaisesti katutilan käydessä niukaksi – niin kuin se käy niukaksi kaikissa oikeissa kaupungeissa – autoilua kannattaa rajoittaa mieluummin ruuhkamaksuin kuin jonottamalla tai subventoimalla joukkoliikennettä.
Varsin moni kaupunki on ottanut ruuhkamaksut käyttöön. Pohjoismaissa Oslo, Trondheim, Bergen ja muutama pienempi norjalainen kaupunki, Tukholma ja Göteborg. Lontoossa on erittäin korkea ruuhkamaksu, joka on lähes poistanut henkilöautot kaduilta ja jättänyt ne takseille, pakettiautoille, kuorma-autoille ja busseille.
Olennaista on, että yksikään ruuhkamaksut käyttöön ottanut kaupunki ei ole niistä luopunut, koska kokemukset ovat olleet niin hyviä.
Ennen ruuhkamaksuja autoliikennettä hillittiin subventoimalla joukkoliikennettä. Tässä on se vika, että siinä tullaan subventoineeksi liikkumista ylipäänsä ja sen seurauksena lähiöiden palvelutaso laskee, kun kaikki pakkautuu keskustaan. Samalla joukkoliikenteen subventio on hyvin kallista ja julkinen talous on kriisissä.
Kun julkinen talous on kriisissä, on entistä suuremmat perustelut siirtyä joukkoliikenteen subventiosta henkilöautoilun maksullisuuteen.
Eikö autoilua veroteta jo tarpeeksi?
Auton käyttö on räikeästi yliverotettua haja-asutusalueilla ja vastaavasti aliverotettua kaupungeissa. Autoilun verotusta ei tarvitsisi lisätä vaan se pitäisi kohdistaa toisin.
Tähän liittyy paljon ongelmia siitä, mikä taho saa rahat ruuhkamaksista, mikä on joukkoliikenteen optimaalinen tariffitaso, kun toisaalta raskaan raideliikenteen marginaalikustannukset matkustajasta ovat lähellä nollaa, riittääkö ”tyhmä” tulirajan ylittämisen perustuva maksu tai tarvittaisiinko fiksumpaa satelliittipaikannukseen perustuvaa mallia ja niin edelleen.
Onko Helsingissä ruuhkia?
On sanottu, että vaikka moni kaupunki on hyötynyt ruuhkamaksuista jopa merkittävästi, Helsingissä ei ole ruuhkia, joita torjua sillä. Samat ihmiset vaativat kuitenkin 1,5 miljardin euron upottamista keskustatunneliin ruuhkien torjumiseksi. Ymmärtävätköhän he, kuinka suurta rahallista uhrausta he vaativat. Investoinnin rahoittaminen kunnallisverolla edellyttäisi kunnallisveron korottamista yhdellä prosenttiyksiköllä vähintään seitsemäksi vuodeksi eikä taitaisi riittääkään, sillä asiantuntijoiden mukaan tuo 1,5 miljardia on arvioitu selvästi alakanttiin ja vaatisi ainakin inflaatiotarkistuksen.
Näivettäisivätkö ruuhkamaksut keskustan?
Liikenne on aamuruuhkassa selvästi hitaampaa kuin yöllä, jolloin liikene todellakaan ei ole lainkaan ruuhkautunutta. Jos laskee ruuhkassa menetetyn ajan tästä erotuksesta ja kertoo sen kymmenellä eurolla tuntia kohden saa karkean estimaatin ruuhkan hinnalle.
Jos oletamme ruuhkautumisen vievän 15 minuuttia suuntaansa, tarkoittaa se 150 000 autoilijalla liki 40 000 tunnin aikatappiota eli hinta olisi jotain 400 000 euroa päivässä ja 100 M€ vuodessa. Myös bussit seisovat ruuhkissa, joten tämä on aliestimaatti.
Näivettyykö keskusta?
Jos keskustaan tuleminen autoilla maksaa, johtaako se keskustan näivettymiseen? Myös aika on rahaa, Keskustaan tulevat menettävät rahaa mutta voittavat aikaa, Mitä vauraampi ja ostovoimaisempi henkilö, sitä enemmän ruuhkamaksut helpottavat hänen tuloaan autolla. Koska autoliikenne kuitenkin vähenisi, joukkoliikenne paranisi ja keskustan saavutettavuus paranisi kaikilta.
Voisin kirjoittaa tästä vaikka kuinka paljon, mutta koska olen kirjoittanut todella monta kertaa, laitan tähän vain lyhennetyn listan asiaa sivuavista kirjoituksistani tällä blogilla. Tässä ei ole läheskään kaikki. Muihin kirjoituksiin pääsee käsiksi kirjoittamalla blogin hakukenttää ”Ruuhkamaksut”.
Tässä lyhennetty lista kirjoituksistani:
www.soininvaara.fi/2024/12/05/sahkoautot-tuovat-ruuhkamaksut/
www.soininvaara.fi/2021/03/12/ruuhkamaksut-voi-juhana-mita-sanoit/
www.soininvaara.fi/2019/01/04/autoilun-hinnoittelu-kaupungissa‑1–2‑ruuhkamaksut/
www.soininvaara.fi/2017/04/03/kaupunkirakentamisen-aika-35-ruuhkamaksut/
www.soininvaara.fi/2012/10/12/miksi-ruuhkamaksut/
www.soininvaara.fi/2007/08/09/naivettaisivatko-ruuhkamaksut-keskustan/
www.soininvaara.fi/2024/11/21/46-singaporen-liikennepolitiikka-on-lahella-taydellista/
www.soininvaara.fi/2024/11/17/42-hiljaisen-ajan-liikenne/
www.soininvaara.fi/2024/11/18/43-ruuhkamaksut/
www.soininvaara.fi/2024/11/15/40-second-best-ratkaisu-joukkoliikenteen-subventio/
www.soininvaara.fi/2024/03/24/olen-melkein-samaa-mielta-purran-kanssa-liikenteen-veroista/
www.soininvaara.fi/2023/03/27/kaupunkiliikenteen-hinnoittelu-4-eroon-joukkoliikenteen-subventiosta/
www.soininvaara.fi/2021/11/21/kaupunkiliikenteen-oikea-hinnoittelu/
www.soininvaara.fi/2021/08/17/kymp-lautakunta-hsln-taloussuunnitelma/
Aikaansa kutakin, mutta olisitpa ehdolla vaaleissa. Puheenjohtaja, joka menee kesken kaiken militaristisen tositv-ohjelman kuvauksiin suorastaan suututtaa viiskymppisen oikeistovihreän liberaalimiehen. Possujenkastroijapuoluettako tässä pitää äänestää!
ODE, tämä menee vähän aiheesta ohi, mutta menköön…
Suomen pitää tehdä nyt sama diplomi-insinöörien johtama teknologia-loikka kuin 1970-luvulla, jolloin Suomi siirtyi raaka-aineiden jalostajasta insinööritiedon viejäksi.
Tämän muutoksen johtoryhmä oli poikkeuksellisen suuressa määrin TKK:n diplomi-insinöörien 1970 — 1980 sukupolvet.
Tämän TKK-sukupolven erityispiirre oli, että he eivät nähneet itseään vain tuotantojohtajina. Heidän uusi ajattelunsa oli: tutkimus → oma teknologia → vientituote → maailmanmarkkina.
1. Wärtsilän risteilyalukset / Martin (ISO Masa) Saarikangas (Oli siellä Seppo Korppookin)
2. Metsäteollisuus ja metsäteknologia / Jaakko Pöyry
3. Nokia ja elektroniikkavallankumous / Kari Kairamo ja Jorma Ollila
4. KONEen kansainvälistäjä / Pekka Herlin
Panin tässä vähän mutkat suoriksi, sillä olihan siellä paljon muitakin osaajia.
Kannattaa muistaa vielä yksi tärkeä lisäseikka:
Olen asunut ja tehnyt töitä 6 erimaassa ja siellä saanut todeta tämän tärkeän suomalaisten ylivoimatekijän. Olemme MAAILMAN PARHAITA tiimityöntekijöitä, jolloin tyypillisesti 5–8 alan huippuosaajaa keskustelee ja ratkaisee jonkin ongelman.
Siinä jokainen saa kertoa oman näkemyksensä ja ehdottaa ratkaisua, joita sitten porukalla veivataan niin kauan, että paras ratkaisu löytyy. Tässä tiimin vetäjä ei varsinaisesti johda keskustelua, mutta vahvistaa päätöksen. Sitten kukin osallistuja lähtee hoitamaan oman osuutensa, josta ottaa henkilökohtaisen vastuun.
Olen ollut monta kertaa tällaisessa tiimi-palaverissa, jossa on ratkaistu menestyksellisesti isojakin ongelmia. Eikä siiitä ole aina edes tehty pöytäkirjaakaan, sillä kaikki perustuu suomalaisten kansainvälisesti poikkeukselliseen rehellisyyteen ja luotettavuuteen!
Seppo Korppoolle kommenttina että Suomen pitää tehdä markkinoinnissa pikemminkin loikka kuin insinööri osaamisessa. Myyminen ja markkinointi ei ole ihan Suomen talouselämän vahvuuksia. Robottiikka ja Ai tulevat hoitamaan tuotannon mutta kuluttaja tarvitsee aina lisää palveluita. Ruotsi ja Tanska ovat tässä menestyneet paremmin kuin Suomi. Missä on Suomen Ikeat ja Normalit? En ole törmännyt niihin missään muualla paitsi Tallinnassa.
Ruuhkamaksun ongelma ja ominaisuus on se, että se aikaansaa tilanteen, jossa vauraammat ajelevat kaupungin kaduilla aiempaan ruuhka-aikaan morjestelemassa toisiaan ja ajoneuvokatutila joukkoliikennekatujen ulkopuolella jää köyhien käytöstä pois. Maksu rajoittaa liikennettä, kohdentaen rajoitteen erityisesti pienituloisempiin, kun taas suurituloisemmat saavat sen ansiosta vapaamman katutilan ja nopeamman liikenteen. Tämä on ruuhkamaksujen perusominaisuus.
Yksi vaihtoehto ruuhkamaksuille on ajastaa yhteiskunta toimimaan tasaisemmin. Sen sijaan, että aloitetaan vaikkapa työt tasatunnein tai varttia yli, aloitetaankin ne vaikkapa puolelta tai varttia vailla, tai aloitetaan työt vasta kl0 12 ja mahdollistetaan pidempään nukkuminen aamuisin.
Alakouluakin voisi tarjota myös iltavuorona, jossa koulu alkaa klo 14, ja päättyy klo 18 sen sijaan, että se alkaa klo 9 ja päättyy klo 13. Säästäisi valtavasti rahaa koulurakennusten osaltakin, jos koulut olisivat vuorokäytössä. Tällaisilla toimilla ruuhkahetket tasoittuisivat, kun kaikki eivät olisi työmatkaliikenteessä klo 7–9 ja klo 15–17. Vaikutus olisi osin sama kuin ruuhkamaksulla, eli ruuhkahuipun liikenteen väheneminen, mutta ilman että ruuhkamaksua peritään.
Veikkaan että ruuhkamaksut saadaan aikaiseksi. Sitten huomataan että ruuhkamaksut ajavat köyhät pois teiltä. Ratkaisuksi innovoidaan ruuhkasetelit, joita myönnetään harkinnanvaraisesti pienituloisille. Kunnallisvaaleissa pärjää sitä paremmin mitä enemmän lupaa ruuhkaseteleitä, joten kohta suuri osa maksaa ruuhkissa istumisensa ruuhkaseteleillä. Lopulta saadaan kohu, kun paljastuu, että kaupunginvaltuutetut ja apulaispormestarit perheineen ajavat ruuhkaseteleillä ja jopa myyvät niitä netin kauppapaikoilla. Normikuvio.
Onko sinulla Rosmo todisteita, että kuvaamasi kehityskulku olisi toteutunut jossakin, jossa on otettu ruuhkamaksut käyttöön?
Mainitsit liudan hienoja kaupunkeja joissa ruuhkamaksut käytössä. Ja että ne eivät ole maksua poistaneet. Totta mutta tästä ei kuitenkaan voi vetää varma lopullinen totuus-johtopäätöksiä.
Autojen määrä on vähentynyt kaduilla mutta se on asia jonka oikeana ja hyvänä pitäminen on osittain myös subjektiivinen päätelmä. Autolijat ja autoilevat perheet ajattelevat varmasti toisin.
Päätökset tuohon suuntaan ovat olleet myös poliittisia, eli jos kärjistää: vasemmistovihreän päätäntävallan tekemiä omista henkilöautovastaisesta agendastaan. Mutta sellainenhan on demokratia, en valita.
Jos subjektiivinen fiilis/oma toive ja kokemuspohja hyväksytään perusteeksi, niin jalankulkijana minä määräisin jyrkät lisämaksut sekä ylikansallisille firmoille rahaa tahkoaville sähköskuuteille että sähköllä liikkuville pyörille, eli sähkömoottoripyörille,
ne ovat vaaraksi jalkakäytävillä koko ajan hitaammin ja rauhallisemmin kaupunkitilassa eteneville, autot sentään ajavat omilla autokaistoillaan.
Ottamatta sen enempää kantaa ruuhkamaksujen toimivuuteen liikenteen ohjailussa, totean vain etten menisi vetämään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä ettei ruuhkamaksuista ole luovuttu, kun ne kerran on otettu käyttöön. Julkiselle rahankäytölle tuntuu pätevän luonnonlain omaisesti se, ettei kerran aikaansaadusta verosta luovuta millään, koska julkishallinto löytää aina käyttöä lisärahalle.
Niiden jatkosta on päätetty usein kansanäänestyksellä.
Hyvä kommentti.
Onko juuri mistään verosta vai veroluontoisesta maksusta luovuttu käyttöönottamisen jälkeen koskaan?
Ruuhkamaksuilla on tietysti pelkän rahankeruun lisäksi myös Osmon kuvaava hyödyllinen ohjaava vaikutus, jolloin tämä ei varmasti ole ainakaan pahimmasta päästä uusia veroja ja maksuja.
Pelkästään Suomessa on luovuttu omaisuusverosta ja asuntotulon verosta. Myös liikevaihtovero on lopetettu (korvattu ALV:llä), samoin koira- ja makeisverot. Autoverostakin on käytännössä luovuttu kun sitä ei sähköautoista kerätä; verokertymä on pudonnut parissa hallituskaudessa n. 70 %.
Kyllä verojen kerääminen voidaan lopettaa monestakin syystä.
“Rosmo” toikin tuolla esiin jo kehityskulun jossa kaupunkiautoilu jatkuisi varakkaissa tulodesiilessä joihin eivät ruuhkamaksut tehoaisi. Kun sitten meillä kantakaupunki on asumisen ja elämisen tilana muutenkin, Helsingissä ainakin, saman varakkaamman ryhmän ominta aluetta, vahvistuisi kehitys, jossa keskeiset alueet ovat rikkaiden alueita entisestään.
Hyväksyttävä kehitys?
Tähän ei nyt vasta-argumenttina lainkaan päde että eihän keskustassa asuvulla varakkailla ole sitten syitä autoilla asuinalueiltaan pois. Tälläisen käsityksen olen usein kuullut, ajatuksen että oman kantakaupugin oma neliökilometri riittää. No, ihmisillä on syitä liikkua, työ, halu päästä oikeaan luontoon, näkemään muutakin Suomea. Kun itse asuin 20 vuotta Katajanokalla tein yksin (työ kaupungin ulkopuolella) automatkan viisi kertaa viikossa jotta pääsen töihini ja viikonloppuisin kaksi kertaa automatkan, kun minulle Espa ja Aleksi, Stokka ja Punavuoren baarit, Kampin ostoshelvetistä puhumattakaan eivät riittäneet elämän sisällöksi.
Ai, miksei julkisilla? Kuten olen aiemmin todennut monta kertaa, työamatkoihin olisi mennyt julkisilla kaksi tuntia päivässä > 10 tuntia viikossa > 40 tuntia kuukaudessa >400 tuntia 10 työkuukauden aikana.
Henkilöautolla tämä ajanhukka yli puolittui.
Kuinkahan paljon ruuhkamaksuihin olisi mennyt vaikka 10 vuoden työuran aikana?
Ruuhkamaksujen ollessa käytössä olisit 10v työurasi aikana käyttänyt yhteensä päiviä ellei viikkoja vähemmän aikaa työmatkoihisi. Toki, olisihan se jotain maksanutkin.
Blogisti on syyllistynyt nyt klikkiotsikointiin.
Lukisin erittäin mielelläni esseitä tämän päivän Vihreistä ja markkinataloudesta. Minkälaisia näkemyksiä on, minkälaisia mielipide-eroja, ja mitkä asiat kenties kipupisteitä.
Nämä “minun suosikkiaiheeni ja markkinatalouden kehikko” ‑kirjoitukset ovat toki perusteltuja ja erittäin kannatettavaa ajattelua ja politiikkaa, mutta eivät vastaa otsikointia lainkaan.
Olen pahoillani, jos kirjoitukset ovat tuottaneet pettymyksen. Minun tarkoitukseni on olut esitellä sellaisia vihreiden tavoitteita, joita edistettäisiin tehokkammin markknatalouden keinoin,
Ruuhkamaksuista ei ole mitään muuta vikaa, kuin että ne eivät tulisi olemaan ruuhkamaksuja, vaan maksuja kerättäisiin päivät ja yöt.
Pahimmillaan se olisi vielä samansuuruinen ajankohdasta riippumatta.
Ruuhkamaksulla omat käyntini Helsingin keskustaan harvenevat nykyisestä noin 1krt/kuussa. Tärkein ostoskatuni on jo nyt Kehä3.
Meillä ei ole kunnallista arvonlisäveroa, joten myös Helsinki voittaa siinä, että et tule autoinesi ruuhkauttamaan keskustaa.