
Kuuntelin entisen BBC:n toimittajan David Attenboroughin kirjan Yksi elämä, yksi planeetta – näkemys ihmeellisen maailmamme tulevaisuudesta.
Kirja sopi hyvin kuunneltavaksi. E‑kirjaa selatessani näin, että vielä parempi se olisi ollut luettuna, sillä kirjassa on hienoja kuvia jotka tuovat syvyyttä sanomaan.
Davis Attenborough kiersi maailmaa BBC:n toimittajana, kunnes irtaantui tekemään omaa projektiaan globaalina ajattelijana.
Kirjassa on vakuuttavaa ja vastaansanomatonta tekstiä siitä, miten ihmiskunta on viemässä luonnon ja sen mukana itsensä tuhoon. En ala tekstiä referoimaan. Pitäisi referoida koko kirja. Se kannattaa lukea tai kuunnella itse.
Attenborough painottaa erityisesti alkuperäisen luonnon arvoa ja sen tuottamaa hyötyä ihmiselle. Tämä kannattaisi lukea myös niiden, joiden mielestä Suomen entisissä metsissä on kaikki hyvin senkin jälkeen, kun ne on hävitetty ja muutettu yhden puulajin samanikäisten puiden plantaaseiksi.
Attenboroughin syntyessä vapaata luontoa oli kaksi kolmasosaa maailman pinta-alasta, nyt enää yksi kolmannes ja pian ei yhtään.
Tämä osa kirjasta on samalla vakuuttavaa ja masentavaa. Meitä on kerta kaikkiaan liian paljon, jotta voisimme elää maailmassa vastuullisesti. Olen pitänyt Suomen nopeaa syntyvyyden alentumista ongelmana, koska se johtaa hyvin epäedulliseen ikäjakaumaan. Oikeastaan samaa toivoisi kaikille maailman maille.
Mutta vaikka Suomen väkiluku puolittuisi, suojelisimmeko puolet metsäpinta-alasta?
Attenborough ei tyydy vain valamaan pessimismiä vaan pohtii korjaustoimenpiteitä. Niissä on monia mielenkiintoisia ajatuksia, mutta valitettavasti en vakuuttunut yhtä paljon kuin ongelmien maalailusta. Yritysten käyttäytyminen ei muutu, vaikka BKT korvattaisiin paremmalla hyvinvointi-indikaattorilla, sillä eivät yritykset pyri maksimoimaan BKT:ta vaan omaa tulosta. Korkeita haittaveroja ja päästökauppaa siis eikä mitään donitsi-mallia. Liian moni maailmanparantaja pohtii asiaa siltä kannalta, mitä tekisi, jos johtaisi maailmanhallitusta.
Attenborough puhuu paljon villiinnyttämisestä. Se on vähän sama asia kuin ennallistaminen, vain vähän radikaalimpaa. EU ajaa nyt ennallistamista, mutta kovin suopeasti siihenkään ei suhtauduta Suomessa.
Englannissa eräs suurtila on luopunut kannattamattomasta maataloustuotannosta ja villiinnyttänyt maa-alueensa. Se pärjää nyt paremmin turistien avulla, jotka tulevat katsomaan toinen toistaan ihmeellisempiä eläimiä, jotka siis olivat enne tuiki tavallisia. Näin voi tehdä yksi tila, mutta sama ei onnistu samanaikaisesti kaikilta.
Mutta kirja kannattaa lukea tai kuunnella.
Syntyvyys on korkea enää lähinnä Afrikassa. Muutamissa Keski-Aasian sekä Aasian maissa myös syntyvyys yli 2,0. Etelä-Amerikassa syntyvyys romahtanut, Chilessä syntyvyys pian alle 1,0.
joopajoo, katsopa kommenttini “se on väestö.”
Mitä nuo luvut auttavat kun :
‑väestö on ollut piikissä viimeiset 30–40 vuotta ja seuraukset ovat nähtävissä ja luettavissa luonnosta ja kaaostuvista yhteiskunnista ?
‑kestää 100 ‑150 vuotta ennen kuin 8–9,5 miljardista tullaan alaspäin planeetan kannalta korjaavasti ja merkittävästi?
‑kun luonnon toipuminen tästä väestöpaisunnasta tulee kestämään todella pitkään sekin jälkeen, kun väestö palaa (jos palaa koskaan?) tuonne 2–3 miljardin tasolle
Mitä Chilen 1.0 auttaa nyt? Ja seuraavan vähintään puolen vuosikymmenen aikana?
Sanalla sanoen noiden lukujen heittelysi on tyyppiesimerkki siitä, miten väestömäärän vaikutusta on yllättäen alkaen vähätellä koko planeetan eko- ja yhteiskuntasysteemeihin.
Mikään tilastomalli ei poista sitä että meitä on nyt vähintään viisi miljardia liikaa ja niin tulee olemaan vielä vähintään puoli vuosisataa.
Seurauksineen.
Mikä ihme tämän vähättelyn taustamotiivi muuten on?
Sekö että väestönkasvu ovat suurinta kehitysmaissa?
Siksikö pitää olla hiljaa?
Tämä väestönkasvun vähättely on perua siitä Roslingin kirjasta, joka antoi valheellista toivoa ihmisille. Kusessa ollaan.
Keinoäly on merkittävin lähivuosien ja vuosikymmenten haasta, ei sota. Sota ja sodalla uhkaaminen on vain pysyvien armeijoiden tapa haukata itselleen aina vain suurempi pala kansantalouden kakusta, mutta keinoäly tule muuttamaan itse kansantalouden rakennetta perusteellisesti.
Esimerkiksi Piilaakson ohjelmoijista 40% on korvattu tekoälyllä. Se on vain kehitystä, mutta merkittävä tieto on, että heidän tilalleen on pakattu filosofeja, pappeja, ym vastaavia osaajia. Tekoäly kyllä pystyy hoitgamaan “tekniset tehtävät”, mutta
se EI OSAA AJATELLA.
Virkakunnasta 90% voidaan korvata tekoälyllä, koska heidän tehtävänsä ei ole ajatella vaan pelkästään soveltaa mekaanisella tavalla opittuja kaavoja erilaisiin tilanteisiin. — Ja juuri tästä “koulutuksesta” johtuen heitä ei voida mitenkään palkata ajattelua vaativiin tehtäviin. Parhaiten tuottavina yhteiskunnan jäseninä heidän paikkansa on työttömyyskortistossa, onhan heillä ylivertainen ammattitaito täyttä lomakkeet “oikein”.
Eri yhteisöjen ja yhteiskuntien tulevaisuuden selviytymismahdollisuudet riippuvat siitä osaavatko ne tuottaa filosofeja, pappeja, ym vastaavilla taidoilla varustettuja kansalaisia, jotka pystyvät “ymmärtämään” keinoälyn taustalla liikkuvat prosessit.
Jos virkamieskunta vaatii oman elinikäisen etunsa laittamista koko yhteiskunnan tulevaisuuden edun edelle ja jos virkamieskunta asettuu vastustamaan muutosta, joka siirtää heidät (fyysisinä henkilöinä) työttömien kastiin ja estäisivät [valtion] resurssien kohdentamisen niille ammattikunnille, jotka “ymmärtävät” keinoälyä, on meillä odotettavissa vain tulevaisuus, jossa paikallinen keinoälytuotanto tulee palvelemaan vain ulkomaisten yksityisten yritysten etua.
On olemassa todellinen, keinoälyyn liittyvä, vaara siitä, että alistamme itsemme ulkomaisten data-suuryritysten orjiksi. — Kokonaiset valtiot tulevat lähivuosikymmeninä siirtymään siirtomaavalta 3.0 ‑tyyppiseen hallintoon.
Ehkä suurin keinoälyyn liittyvä harha on juuri käsitys siitä, että keinoäly osaa ajatella. Tämä on luonnollinen seuraus “teollisen vallankumouksen” ajasta, jolloin meillä on valtava määrä sääntöjä, joiden osaaminen ja toistaminen takaavat hyvän toimeentulon yksilöille. — Syntyy käsitys, että se on juuri sääntö / järjestelmä, joka takaa hyvän toimeentulon ja että muutamalla järjestelmää / ideologiaa voidaan tarjota hyvä toimeentulo kaikille.
Sarjatuotannon aikakaudesta siirtyminen informaatiotuotannon aikakauteen edellyttää muutoksia opetus- ja koulutussuunnitelmiin.
Otan esimerkiksi matematiikan olettaen, että tarkoituksena valmistaa tuotannollisesti hyödyllisiä matematiikan osaajia ja lähtökohta on, että jokaisesta ei voi tulla matematiikan osaajaa vaan prosessin tarkoitus on itse asiassa valikoida ne yksilöt, jotka nostetaan seuraavalle tasolle. — Tähän liittyy erityislahjakkaiden erilliset koulutusohjelmat. (Meillä kovasti panostetaan erityis-lahjattomien koulutukseen, mutta tuotannolliselta kannalta työ on turhaa. — Kyse lienee siitä, että osaamattomille, siis erityislahjattomille, opettajille pitää löytää työpaikkoja.)
Opetusjärjestelmän tarkoitus on suorittaa valintaprosessi aina eka-luokasta yliopistotukintoihin asti.
1) Kun lapsille opetetaan “
1 + 1”, sitä ei tankata mekaanisesti vaan ohjataan oppilas epäröimään kysymyksen asettelua ja väittämään vastaan, että ei se ole niin.2) Kun oppilas on ITSENÄISEN AJATTELUN KAUTTA (ikä huomioon ottaen) päätynyt johtopäätökseen, että asia todella on niin tahi perustellusti päätynyt johtopäätökseen, että asia ei ole niin, siirtyy hän matematiikka-taidoissaan seuraavalle tasolle.
3) Suurin osa ikäluokasta ei pysty tähän ja heidän kohdallaan sovelletaan “opetussuunnitelmaa”, mutta matemaattisesti lahjakkaat “korvamerkitään” ja heille avataan linja lahjakkaiden linja seuraavalle tasolle, jotta järjestelmä ei pääse tukahduttamaan erityiskykyjä.
4) Tämänkaltainen prosessi jatkuu aina yhdeltä tasolta toiselle ja jossain vaiheessa vääjäämättä jokainen putoaa kelkasta (tasa-arvoisesti), vain huippulahjakkaat päätyvät “maailmantasolle” (ja poistuvat järjestelmästä verovapaisiin valtioihin).
5) Se taso jolle opiskelija lopulta “putosi” määrää hänen matematiikka tasonsa.
6) Samaa menetelmää sovelletaan kaikille osaamisen erityisaloille (joita on siis vähintään kymmeniä) ja lopputuloksena on jokaiselle yksilöllinen kombinaatio erityisosaamisen tasoja ja (työ)markkinat vastaavasti hakevat erityisosaajia tietylle kombinaatio-yhdistelmälle löytääkseen mahdollisimman edullisen työntekijän “vapaana olevaan” työpaikkaan.
7) Lopputuloksena on yksilöiden henkilökohtainen profiili osaamisen mukaan, joista sitten tekoäly voi löytää sopivimman osaajan mihin tahansa tehtävään.
Tällä tavoin osaajia tuotetaan maksimaalisen voiton saavuttamiseksi ja jalostetaan edelleen kuin tuotantoeläimiä konsanaan.
Ongelma onkin siinä löytyykö ihmisiltä halua hillitä globaalia kapitalismia mikä suorastaan pakottaa väestönkasvuun sielläkin missä syntyvyys on kääntynyt jo laskuun. Kapitalismi joka perustuu jatkuvaan aineelliseen kasvuun on tuhon tie ja vielä tuhoisammaksi se muuttuu varallisuuksien keskittyessä entistä harvempien käsiin.
Suosittelen lukemaan Sixten Korkmanin HS-kolumnit vuodelta 2018:
Maailma kaipaa rationaalista populismia – jonka iskulause voisi olla ”kapitalismi kuriin”
Ja vuodelta 2021:
Suomen esimerkki muistuttaa, ettei markkinataloutta pidä päästää valloilleen
Ja todettakoon vielä, että olen sitä mieltä että vanha sanonta, markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä, pitää paikkansa.
“hillitä globaalia kapitalismia mikä suorastaan pakottaa väestönkasvuun sielläkin missä syntyvyys on kääntynyt jo laskuun.”
Miten tämä pakottaminen tapahtuu ja miksei se näy syntyvyydessä jo nyt?
Kirjoitin väestönkasvuun en syntyvyyteen ja tarkoitan että kapitalismi pakottaa, ei sen hillitseminen eli mikä sanan tilalla olisi pitänyt olla joka. Jos olet seurannut sitä kuinka Suomessakin vaaditaan väestönkasvua jotta talous kasvaisi niin ymmärrät varmasti minkälaisen “pakon” nykyinen kapitalismi luo myös väestökehitykselle. Jos väestö ei kasva syntyvyyden kautta, niin sitä pyriään kasvattamaan maahanmuutolla ainakin ns. kehittyneissä maissa. Sen “pakon” luo jatkuvaan taloudelliseen ja varsinkin aineelliseen kasvuun perustuva kapitalismi ja myös markkinatalous jossa tärkeimpänä ajurina on kasvu.
Maahanmuuttoa tarvigtaan, koska eläkeikäisiä alkaa olla suhteessa väestön kovin paljon. Ei sitä vaadi kapitalismi vaan vanhusten hoito.
Kyllä se kapitalismi vaan vaatii.Ihmiset voisivat kyllä hoitaa myös vanhuksia, mutta silloin vähenevä ihmismäärä ei riittäisi tuottamaan sitä aineellista kasvua jota kapitalismi vaatii. Ja kun näin on niin jossain vaiheessa pitää miettiä myös sitä kuinka sopeudutaan vähenevään väestömäärään.
Sama tarve hoitaa pienenevällä työikäisellä väestöllä suurempi eläkeläisten määrä tulee eteen kaikkialla missä väestön määrä laskee.
Nyt sitä hoidetaan maahanmuutolla, mutta maapallon väestömäärän kääntyessä laskuun homma ei enää hoidukaan niin helposti jos vaatimuksena on edelleen talouden jatkuva kasvu. Ja aika monihan tuntuu odottavan maapallon väestömäärän kääntyvän laskuun, mutta miettiikö samalla myös sitä mitä se tarkoittaa ikuiselle kasvun odotukselle.
“Attenboroughin syntyessä vapaata luontoa oli kaksi kolmasosaa maailman pinta-alasta, nyt enää yksi kolmannes ja pian ei yhtään.”
Attenboroughin syntyessä maapallon väkiluku oli alle 2 miljardia.
Nyt se on pitkälle yli 8 miljardia.
Yhden miehen elinaikana koko planeetan väkiluku on nelinkertaistanut.
Ja uusi itseämme petttävä totuus, valeoptimistinen sellainen, on että “väestöräjähdys on peruttu.”
Mikä tämä 8 mrd sitten on? Ja vielä lisää tulossa olevat 1–2 miljardia.
Milloin saavutetaan uudelleen tuo 2 mrd?
Tilastomallit eivät tässä taida paljoakaan nyt auttaa seuraavan 100 ‑150 vuoden katsannossa. Elämä ja tilanne päällä on nyt.
Totta kai tälläisellä väestöpaisunnalla on valtava vaikutus luontoon, metsiin, meriin, koko ekosysteemiin.
Ajatus että planeetta kestää kaikki nämä ihmismiljardit “kunhan vaan opimme elämään oikein” on kestämätön, koska ihminen on mitä on. Se kuluttaa loppuun asti. Sehän on nyt jo nähty.
Väestömäärän vaikutuksien peittäminen noin 2000-luvulta alkaen on valtava petos ekologisessa ajattelussa ja myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Ihminen on ollut olemassa noin 300 000 vuotta ja maailmankaikkeuden historiassa ihmisiä on syntynyt jotain 117 miljardia heistä noin 8,3–8,4 on tällä hetkellä elossa.
7–8% kaikista ihmisistä, mitä on koskaan ollut on tällä hetkellä täällä meidän kanssa jakamassa tätä maailmaa.
Kaikista nisäkkäistä noin 5% on luonnossa. Loput on ihmisiä tai ihmisten pitämää karjaa. Ihmisiä on noin 36%, karjaa 59% ja luontoa 5%.
Merinisäkkäistä on kadonnut noin 70%
“Kaikista nisäkkäistä noin 5% on luonnossa. Loput on ihmisiä tai ihmisten pitämää karjaa. Ihmisiä on noin 36%, karjaa 59% ja luontoa 5%. ”
Merkittävä, kauhea tieto ja mittaluokka. Silti tämä muotiajatus: “väestöräjähdys on peruttu.”
Itse en voi pitää luotettavana ensimmäistäkään ekologista ajattelijaa tai luontoaktivistia tai liikettä, järjestöä yms. joka ei pidä jo tapahtunutta väestöräjähdystä ensimmäisenä asiana jota vastaan on käytävä.
Yhden lapsen politiikka nopein keino. Euroopassahan se on lähes toteutunutkin vaikka ei ole edes ollut tavoite.
Väestönkasvu pysähtyy kyllä, nyt kasvu hidastunut jo voimakkaasti vaikka kasvu jatkuu edelleen, mutta tämän olisi pitänyt tapahtua jo paljon aiemmin.
Yhden lapsen politiikkaa kaikkialla eikä mitään “väestökatojen” korvausmuuttoja. Se olisi paras keino mutta sitä tuskin tullaan haluamaan missään.
Kumma juttu miten tämä väestönäkökulma noin vain katosi kartalta 2000-luvulla, myös vihreässä liikkeessä.
Sitä ennen se oli esillä paljon, sen jälkeen ei enää juuri ollenkaan, vaikka kasvun määrä ylitti kaikki laskelmat. Tätä pitäisi tutkia.
Kysyinkin tuolla aiemmin johtuuko tämä paradigman muutos siitä, että kasvu on tapahtunut pääasiassa kehittyvissä maissa ja jostakin tekopyhästä ja epä-älyllisestä syytä juuri sen vuoksi on ollut oltava hiljaa.
Kiinassa oli yhden lapsen politiikka, joka toteutui vasta, kun siitä luovuttiin. Taiwanissa, ja Hongkongissa sitä ei ollut, mutta se toteutui niissä paremmin kuin Kiinassa. Muistaakseni myös Singaporen kiinalaisväestössä.
“jo tapahtunutta väestöräjähdystä ensimmäisenä asiana jota vastaan on käytävä”
Eli kasvavaa vanhusväestöä voitaisiin pienentää jättämällä heidät hoitamatta, kun eivät enää omin voimin pärjää tai terveys huononee riittävästi?
Väestö kasvaa pääosin siksi, että ihmiset ympäri maapallon elävät aiempaa iäkkäämmiksi. Jos keksittäisiin keino elää 200-vuotiaaksi, väestö käytännössä tuplaantuisi nykyisestä.
1986 kirjassasi Linkolan kanssa käsittelit samaa asiaa. Esitit tuolloin ajatuksen, jota olet paljon myöhemminkin pitänyt esillä. Eli sen, että ihmiset voisivat halutessaan tyytyä matalaan elintasoon ja panostaa sen sijaan vapaa-aikaan, mikä vähentäisi ympäristön kuormitusta. Oletko vaihtanut mielipidettäsi tuosta asiasta vai oletko edelleen samaa mieltä?
Olen edelleen samaa mieltä ja näin tulee myös tapahtumaan.
Ok. Minä veikkaan, että perinteinen oikeisto tulee kanssasi samoille linjoille, koska 1)nykyinen talousmalli yksi syistä romahtaville väestöpyramideille ja koska 2)rahamenestyksellä ei ole enää vaikutusta naismarkkinoilla menestymiseen.
Oikeastaan tuota työhön patistelevaa linjaa jää kannattamaan EK:n, Etla:n porukka ja sitten Juhana Vartiaisen porukka eduskuntaporukasta. Kaikki muut tulevat siihen tulokseen, että nykyinen työkulttuuri on tyhmää.
Tietenkin taloudelliselle menestykselle asettaa raamin se, että jos on liian heikko taloudessa, niin vahvempi voi jyrätä armeijalla yli.
@joopajoo
“Tietenkin taloudelliselle menestykselle asettaa raamin se, että jos on liian heikko taloudessa, niin vahvempi voi jyrätä armeijalla yli.”
Nythän Suomesta viritellään jotain Festung/Fortress-Finland viritystä. Kummasti oikeisto seurailee USA:n mallin perässä, jossa sotilaskuluja kasvatetaan kaiken muun kustannuksella ja velkaantuminen senkun lisääntyy. Vielä kiinnostuneena seuraan, kumpi taipuu ensin, militarisaatio vai eläkkeet?
Mitä minä edes kirjoittelen taas? Pääasian pitäisi olla se, että Venäjän uhka on melko mitätön kun se ei saa edes Ukrainaa vallattua. No on Venäjä Suomelle uhka, mutta jos Natoon ja EU:hun on luottaminen niin voimasuhteet ovat aivan erilaiset. Joten pelottelu ja militarisaatio ovat hyvin heikosti perusteltuja — Paitsi kun kyseessä on Saksan oikeiston vetämä militarisaation kautta tapahtuva horjuvan teollisuuden tukeminen. EU antaa taustatukea unohtamalla velkasäännöt heti kun velkarahalla ostetaan aseita.
Kai tämä nyt on sitä parempaa oikeistolaista keynesiläisyyttä — in the long run we are all at war [so better prepare for it].
Suomessa on 40 000 maatilaa, kaikki eivät voi tuosta vain villinnyttää maitaan, se on selvää.
Kokonaisuuden ja syy-seuraussuhteiden miettiminen unohtuu suurimmalta osalta, kun mietitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Korkea elintaso ja hyvinvointiyhteiskunta on saavutettu luonnon riistämisellä, jos se halutaan lopettaa, pitää tyytyä huomattavasti nykyistä alermpaan elin- ja kulutustasoon. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat seuraus väestönkasvusta ja kaupungistumisesta ja niiden aiheuttamasta kulutuksen lisääntymisestä. On turha syyllistää maa- ja metsätaloutta, jotka vain vastaavat siihen kysyntään, mitä väestönkasvu ja kuluttaminen aiheuttavat. Oleellinen asia, josta poliitikot ja aktivistit vaikenevat, on se että hyvinvointiyhteiskunta ja tehokas ilmastonmuutoksen- ja luontokadon torjunta ovat vastakkaisia asioita, niitä ei voi toteuttaa yhtä aikaa, sellainen on mahdotonta, jos siis ymmärrämme hyvinvointiyhteiskunnan sellaisena kuin se nykyään ilmenee. Kulutusta on pakko vähentää ja on pakko tyytyä alhaisempaan elintasoon ja vähempään ihan kaikessa inhimmillisessä toiminnassa.
00-luvulla koulussa kyllä väitettiin, että jos vain kaikki osaisivat reilusti ja vastuullisesti jakaa resurssit, maailman väkiluku ei olisi mikään ongelma.
Matalasta syntyvyydestä puheen ollen, eikö kukaan tajua, mikä ikäluokka tuli synnytysvuoroon silloin 2010-luvulla kun syntyvyys alkoi laskea? Nämä: https://yle.fi/a/3–12174137
2010-luvusta puheen ollen, eikö kukaan näe aika pelottavaa symoboliikkaa Yhdysvaltain silloisessa kehityksessä? Kun Obama astui virkaan, kuulemma moni vanhemmissa osissa rotuvähemmistöjä itki. Värillinen presidentti! Muualla vaiettu mutta koulussa opetettu juttu oli muuten, että hän käytti tupakkaa. 8 vuotta myöhemmin äärimmäinen taistelu olikin erittäin vakavasti otettavan naisehdokkaan, jota vedonlyöntikertoimetkin puolustivat, ja myöhemmin rikoksista tuomitun välillä.
2016 Clinton soitti Trumpille onnitellakseen. 4 vuotta myöhempää tappiotaan ei Trump ole vieläkään myöntänyt.
Trumpista puheen ollen, eikö kukaan tajua mikä nykyisiä maailmanjohtajia yhdistää? Syntyminen vain hiukan toisen maailmansodan jälkeen. Sikäli kun tutkin, nyt Italia vaikuttaa BKT:lla mitattuna isoimmalta maalta, jossa nykyinen hallitsija syntyi niinkin myöhään kuin 1960-luvulla. Ja ulkonäkö kyllä vihjaa siihen, ettei Italiassakaan niinkään argumenteilla nousta.
Sori, se onkin Japani nykyään. Tosin maan talouskehitys osoittaa kyllä, että näemmä Britanniakin kiilaa kohta ohi.