Hoivapommi (3/4) Omaisuus huomioon hoitomaksuissa?

Sar­jan ensim­mäiseen artikke­li­in pääsee tästä.

Pitäisikö van­huk­sen omaisu­us ottaa huomioon hoit­o­mak­sua määrät­täessä? Suo­mi on tässä poikkeus. Useim­mis­sa mais­sa omaisu­us vaikut­taa tulo­jen ohel­la hoit­o­mak­su­un. Muinoin lukies­sani kansan­taloustiedet­tä kir­jas­sa ker­rot­ti­in, että ihmisen var­al­lisu­us on suur­in­ta hänen työu­ransa lop­ul­la. Sit­ten var­al­lisu­ut­ta ale­taan syödä. Kir­jan maail­mas­sa eläk­keet oli­vat huono­ja ja hoito piti mak­saa suurelta osin itse.

Suomes­sa hoit­o­mak­su van­hainkodeis­sa on 85 pros­ent­tia van­huk­sen tuloista. Tähän vaikut­ta­vat myös omaisu­us­tu­lot, mut­ta ei itse omaisu­us. Kukaan ei tietenkään myy met­sää, jos tuloista menee 85 % kunnalle.

Jos päätet­täisi­in, että omaisu­us vaikut­taa mak­sui­hin, syn­tyy kak­si ongelmaa.

  1. Omaisu­us kan­nat­taa jakaa ennakkoper­in­tönä lap­sille. Tähän kuitenkin löy­tyy keinot, jos niin halutaan.
  2. Jos omaisu­u­den jakami­nen lap­sille ennakkoper­in­tönä estetään tai sen vaiku­tus elim­i­noidaan, aina­han omaisu­u­den voi itse törsätä. Maail­manympärys­mat­ka eläk­keelle menon kun­ni­ak­si nyt esimerkiksi.

Keskustelus­sa on myös san­ot­tu, ettei omaisu­us saisi vaikut­taa hoit­o­mak­su­un, kos­ka omaisu­ud­es­ta useim­mat ovat mak­sa­neet aikanaan veroa ja omaisu­us kuu­luu siten lap­sille. Logi­ik­ka ei min­ulle oikein aukea, sil­lä eiväthän ne lapset ole veroa maksaneet.

Aja­tus kansankap­i­tal­is­mista kär­sisi, jos van­hempi­en omaisu­us ei siir­ty­isikään per­in­tönä lapsille.

Olen itsekin ajatel­lut, että markki­na­t­alous toimisi parem­min, jos tulo­jen poh­jal­la olisi pieni perus­tu­lo. Perus­tu­lo tek­isi markki­nae­htoi­sista palkoista inhimil­lisem­piä pien­i­t­u­lois­t­en kohdal­la. Markki­nae­htoiset palkat taas saisi­vat työ­markki­nat toim­i­maan olen­nais­es­ti parem­min. Jos jokainen omis­taisi asun­tona itse, olisi se sama kuin että poh­jal­la olisi vuokran suu­ru­inen perus­tu­lo. Ei niil­lä pieni­palkkaisil­la sitä perit­tyä omaisu­ut­ta kuitenkaan olisi. Min­ulle on myös san­ot­tu, että perus­tu­lo laiskistaisi. Jostakin syys­tä perit­ty omaisu­us ja sen mukanaan tuo­ma pääo­mat­u­lo ei kuitenkaan laiskista.

Yhden asian kuitenkin muut­taisin omaisu­u­den vaiku­tuk­ses­ta, Van­huk­sen tyhjilleen jäävän asun­non lasken­nal­lisen vuokrat­u­lon pitäisi vaikut­taa hoitomaksuun.

Vaik­ka van­huk­sel­la olisi omis­tusasun­to, se ei jää aina tyhjäk­si, kos­ka puoliso jää siihen asumaan. Usein asun­to kuitenkin jää tyhjilleen. Jos sen panee vuokralle, vuokrat­u­losta 85 % menee hoit­o­mak­su­un. Sik­si asun­toa ei oikein kan­na­ta vuo­ra­ta. Min­ul­la olisi ymmär­rystä sille, että täl­laises­sa tapauk­ses­sa lasken­nalli­nen vuokrat­u­lo vaikut­taisi hoit­o­mak­su­un samal­la taval­la kuin opin­to­laina vähen­tää opiske­li­jan toimeen­tu­lo­tukea, vaik­ka hän ei olisi opin­to­lainaa nos­tanutkaan. Van­hainkodeis­sa asu­vien tyhjät asun­not ovat haaskausta.

Jotain saman­laista voisi ajatel­la met­sän­myyn­ti­t­u­lo­jen kohdalla.

22 vastausta artikkeliin “Hoivapommi (3/4) Omaisuus huomioon hoitomaksuissa?”

  1. Sit­ten kan­nat­taa aina kerätä sitä omaisu­ut­ta niille lapsille
    Pitäisikö van­hempi­en mak­saa myös las­ten hoito ja koulutus 

    Vaik­ka vain 10 ptossan vero­pros­ent­ti ja yksi­tyi­nen hoito ja koulutus

    Vastaa

  2. Olin jo miet­tinyt kir­joit­ta­vani tästä jon­nekin, mut­ta hienoa nähdä että näkyvämpi toim­i­ja otti asi­aan kantaa.

    Olisin itse havain­nol­lis­tanut tätä omaisu­u­teen liit­tyvää prob­lemati­ikkaa tarkastele­mal­la kolmea henkilöä, joil­la kul­lakin on saman­laiset tulot läpi elämän­sä. Henkilö A:lla raha polt­telee taskuis­sa ja kaik­ki mikä tulee, myös menee. Henkilö B elää säästeliäästi ja hänel­lä jää joka kuukausi 200 € säästöön pankki­tilille. Henkilö C elää yhtä säästeliäästi, mut­ta lahjoit­taa tuon 200 € lapsilleen.

    Täl­lä het­kel­lä peri­aat­teessa kaik­ki kolme mak­sa­vat van­hu­u­den hoivas­taan saman ver­ran. Jos nyt keskustel­lut ajatuk­set saa­vat kan­na­tus­ta, tulisi ainakin henkilö B mak­samaan aiem­paa enem­män. Mah­dol­lis­es­ti myös henkilön C lapset jou­tu­isi­vat palaut­ta­maan saa­mansa rahan hoiva­meno­ja varten. 

    Onko henkilön A elämän­ta­pa se, johon halu­amme ihmisiä kan­nus­taa? (Lukui­hin voi lisätä nol­lia tai vähen­tää niitä, logi­ik­ka on aina sama.)

    Vastaa

  3. Olin kom­men­toimas­sa ansiokkaan kir­joi­tus­sar­jan 2. osaan. Kos­ka tässä tuli uusi mehevä argu­ment­ti, vas­taan tähän.
    (i) Lapset eivät oikein enää sovi hoito­vas­tu­ullisik­si. Monel­la ikään­tyväl­lä ei ole lap­sia, ja osan lapset asu­vat toisel­la puolen maa­pal­loa. Jos Suo­mi kään­ty­isi Mur­ron heiton mukaisek­si, voisi myös lapsen­lapsen­sa hoidon golf-reis­su­jen tieltä laimin­lyöneil­lä tai muuten lap­sis­taan etään­tyneil­lä ikäih­misil­lä olla kovat ajat edessä. 

    (ii) Omaisu­u­den real­isoin­nin ongel­ma on se, että omaisu­us ei aina ole lik­vidiä. Vähänkin fik­sut van­hem­mat siirtäi­sivät omaisuuten­sa jälkipolville mielu­um­min kuin tilit­täi­sivät sen hoit­o­mak­suina valtiolle.

    (iii) Opiskelun mak­sullisu­ut­ta ja van­hus­ten­hoidon ”läheisvelvoitet­ta” koskevas­sa keskustelus­sa vaivaa eniten se, mik­si normikansalainen halu­aisi mak­saa hyv­in­voin­ti­val­ti­olle omi­naisia korkei­ta vero­ja, jos ei enää saisi oikein mitään takaisin?

    Vastaa

    1. mik­si normikansalainen halu­aisi mak­saa hyv­in­voin­ti­val­ti­olle omi­naisia korkei­ta vero­ja, jos ei enää saisi oikein mitään takaisin? 

      Nuori polvi muo­toilee tämän kysymyk­sen: mik­si normikansalainen halu­aisi mak­saa lyhen­nyk­siä ja korko­ja velas­ta, jon­ka van­hempi polvi otti heiltä kysymät­tä, kun näitä vas­taan ei oikein saa mitään takaisin?

      Tähän on kak­si vas­taus­ta: sikäli kun vel­ka meni golf-matkoi­hin las­ten­las­ten hoita­misen sijaan, mitään ei ole tehtävis­sä, sil­lä velan­ot­ta­jien käärin­li­inois­sa ei ole tasku­ja joi­hin vek­selit voisi laittaa.

      Toisaal­ta velal­la on yritet­ty ylläpitää ja kiihdyt­tää talouskasvua, tai esim. korona-aikana estää sem­moist­en tuotan­non­tek­i­jöi­den lahoamista jot­ka epi­demi­an pää­tyt­tyä oli­si­vat taas täysin kurant­te­ja. Mieleen on jäänyt Paul Krug­manin BBC News­nightis­sä eurokri­isin aikoi­hin lausuma: jos Euroop­pa nyt säästää (ajatuk­se­na ettei jälkipolville jää velkaa), jälkipol­vet tule­vat kysymään mik­si ajoimme alas talouden niin että yliopis­toista valmis­tuville nuo­rille ei ole työ­paikko­ja, eikä pian enää yliopistojakaan.

      Aihet­ta vai­h­taak­seni, velan­oton ohel­la toinen tärkeä, tai vielä tärkeämpi syy on syn­tyvyy­den rom­ah­dus, tai yleisem­minkin näköpi­iris­sä ole­va kasvun lop­pumi­nen (jolle toki pla­neet­takin aset­taa rajat). Syn­tyvyyskysymyk­sen pin­taa raa­pais­ti­in ansiokkaasti pari blogikir­joi­tus­ta sit­ten. Mut­ta min­ua ihme­tyt­tää mis­sä kohden tarkalleen on se talousjär­jestelmämme val­u­vi­ka, joka estää nol­lakasvun ilman että asi­as­ta heti aiheutuu nälän­hätä ja heinäsirkka­parvet. Ehdokkai­ta val­u­vioik­si min­ul­la kyl­lä on, mut­ta suuri ymmär­ryk­sen syn­teesi puuttuu.

      Vastaa

      1. Kiitos vas­tauk­ses­ta, Mikko!

        Ainakin näin melkein nelikymp­pisen näkökul­mas­ta vel­ka-ajatuk­sesi sovel­tuu hyvin eläkekeskustelu­un. Nuoren sukupol­ven kri­it­tiset äänet jär­jestelmää kohtaan alka­vat kuitenkin nous­ta, muual­lakin kuin Sture Fjäderin X‑viestien kom­menteis­sa. En yllät­ty­isi, jos ikä­tovere­i­tani alka­isi siir­tyä omara­hoit­teis­es­ti työelämän ulkop­uolelle reilusti ennen lak­isääteistä 68–70v eläkeikäänsä. 

        SOTE-liitän­näiset menot ovat yllät­tävän iso osa veromenoista. Jos työu­ransa akti­ivielämää elävä henkilö X ottaa lap­silleen (nykyään häm­mästyt­tävän yleiset) ter­veysvaku­u­tuk­set, on itse työter­veyshuol­lon piiris­sä ja mak­saa vielä van­hempi­en­sa hoivas­ta, voi veron­mak­suhalukku­us laskea rajusti. Muu­tos on hidas, mut­ta tapah­tuu viimeistään ään­ten ohjautues­sa vaaleis­sa “argen­ti­inalaista talousih­mettä” ajav­ille puolueille.

        Toinen vai­h­toe­hto olisi pala­ta men­nei­den aiko­jen Suomen oloi­hin. Köy­hät van­huk­set viru­vat kun­nal­liskodeis­sa vel­likupin ääressä, kun varakkaat van­huk­set elelevät per­hei­den­sä tuel­la kar­tanon pihapi­iris­sä. Nykyaikaan sovitet­tuna kun­nal­lisen hoidon palve­lu­ta­so lask­isi kun van­hus­ten määrä kas­vaa. Yksi­tyiset hoivakodit alka­isi­vat kukoistaa.

        Aja­tus­ta, jos­sa kaik­ki saa­vat samankaltaisen hoidon 85%:lla tulovir­ras­taan ja las­ten­sa mak­sukyvyn funk­tiona, en pidä lainkaan kestävänä. 

        Lopuk­si: kehit­tyvän teknolo­gian vaiku­tus voi yllät­tää. Ikäih­mis­ten kaa­tu­ilun havait­semista varten kehitet­ti­in 2000-luvun alus­sa Otaniemessä sen­sori­mat­to. Mat­to asen­net­ti­in huoneeseen kiin­teän lat­t­ian alle. Jos van­hus kaa­tui, mat­to tajusi sen ja teki häly­tyk­sen. Nykyään sama onnis­tuu netistä tilat­taval­la muu­ta­man satasen älykel­lol­la ikäih­misen ranteessa. Voi hyvin olla, että täl­laiset inno­vaa­tiot jatka­vat hinnal­taan edullista ikäih­misen kotona asum­ista ja vähen­tävät kalli­in ympärivuorokautisen hoivan tarvet­ta. Kysyn­tää ja mak­sukykyä inno­vaa­tioille ainakin riittää.

    1. Hoit­o­mak­sua määrät­täessä kuukausi­t­u­loi­hin lisätään lasken­nalli­nen met­sä­tu­lo. Lasken­nal­lisel­la met­sä­tu­lol­la tarkoite­taan met­sän keskimääräistä vuo­tu­ista tuot­toa hehtaar­il­ta ker­rot­tuna met­sä­maan pin­ta-alal­la. Tästä määrästä vähen­netään kymme­nen pros­ent­tia ja met­sä­talouden korot.

      Vastaa

      1. Kiitos, aina oppii uut­taa. Jotain tuol­laista minäkin ajat­telin ehdot­taa, mut­ta jätin sen pois, kos­ka tek­stiä tuli muutenkin paljon.

  5. Vuokranan­ta­jana toim­imi­nen ei ole mitenkään ongel­ma­ton­ta. Hoivaa tarvit­se­va van­hus ei sitä pysty tekemään. Eli jos ajatuk­se­na on, että van­huk­sen asun­to vuokrataan (tai ainakin lasken­nalli­nen tulo per­itään mak­suna) pitänee olla palvelun­tar­joa­jia, jot­ka hoita­vat vuokraamista yms.

    Vastaa

  6. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Jos omaisu­u­den jakami­nen lap­sille ennakkoper­in­tönä estetään tai sen vaiku­tus elim­i­noidaan, aina­han omaisu­u­den voi itse törsätä. Maail­manympärys­mat­ka eläk­keelle menon kun­ni­ak­si nyt esimerkiksi.”

    Törsäys itseen on yksi vai­h­toe­hto, mut­ta kyl­lä aika moni ihan lahjoit­taisi omaisu­u­den pois halu­a­malleen taholle tai use­allekin omaisu­u­den jakaen ennen hoidon aloit­tamista, jos vai­h­toe­htona on se, että yhteiskun­ta ottaa omaisu­u­den vähitellen kokon­aan hal­tu­un­sa, jol­loin ihmi­nen ei enää saa ohja­ta, mihin omaisu­us päätyy.

    Siinä voisi moni jär­jestö saa­da rahoi­tus­ta, ja lahjoituk­sia voisi jakaa myös ihmisille esim. lah­javeron alara­jan alit­tavia sum­mia per henkilö

    Vastaa

  7. Tuo tulope­rusteinen 85% hoit­o­mak­su ainakin omaisu­us­tu­lo­jen osalta on idioot­ti­mainen, kos­ka käytän­nössä se on niin suuri, että sitä ei juuri kukaan (ainakaan hyvä­tu­loinen) mak­sa. Se ain­oas­taan kan­nus­taa mitä eri­laisem­pi­in tulo­jen ja omaisu­u­den uudelleen­jär­jeste­ly­i­hin, jot­ta mak­sut voisi vält­tää. Tuolle mak­sulle voisi lait­taa jonkun kohtu­ullisen ylära­jan tai vaik­ka laskea se pelkästään eläketuloista.

    Vastaa

      1. Ole­mal­la suu­rit­u­loinen mut­ta ei toim­i­tusjo­hta­ja luokkaa tuo ylära­ja ei tule vastaan.
        Todel­li­nen kus­tan­nus luokkaa 5000 /kk joka edel­lyt­täisi noin 6000/kk eläket­tä kun medi­aani eläke on 1800. Tuom­moinen eläke on toden­näköis­es­ti noi 1–3% eläkkeensaajista.

  8. Tuos­sa omis­tusasun­non lasken­nal­lisen vuokrat­u­lon huomioimises­sa hoit­o­mak­sus­sa on se ongel­ma että mon­en ikäih­misen koti on ollut rapis­tu­va omakoti­ta­lo syr­jäseudul­la jota ei kukaan tule koskaan vuokraa­maan. Joudut mak­samaan jostakin lasken­nal­lis­es­ta tulosta jota sin­ul­la ei ole kuitenkaan mitään mah­dol­lisu­ut­ta saada.

    Vastaa

  9. Min­un tietääk­seni met­säo­maisu­ud­es­ta määritetään joku lasken­nalli­nen tulo hoit­o­mak­su­ja varten, vaik­ka met­sää ei myytäisikään.

    Vastaa

  10. Minus­ta omaisu­u­den voisi ottaa huomioon siten, että hoit­o­mak­su­ista ker­ty­isi velkaa hoidet­taville. Tämä vel­ka mak­set­taisi­in pois kuole­man jäl­keen, kun pesää real­isoitaisi­in. Jos pesän var­al­lisu­us ei riitä, vel­ka kat­sot­taisi­in luottotappioksi.

    Vastaa

  11. “Ainakin näin melkein nelikymp­pisen näkökul­mas­ta vel­ka-ajatuk­sesi sovel­tuu hyvin eläkekeskustelu­un. Nuoren sukupol­ven kri­it­tiset äänet jär­jestelmää kohtaan alka­vat kuitenkin nous­ta, muual­lakin kuin Sture Fjäderin X‑viestien kom­menteis­sa. En yllät­ty­isi, jos ikä­tovere­i­tani alka­isi siir­tyä omara­hoit­teis­es­ti työelämän ulkop­uolelle reilusti ennen lak­isääteistä 68–70v eläkeikäänsä. ”

    Olen syn­tynyt 1957 ja jäin eläk­keelle 66 vuo­ti­aana, kun työ­nan­ta­ja ilmoit­ti min­un ole­van tarpee­ton heille. Vaimo täyt­ti tam­miku­us­sa 68 vuot­ta ja jou­tui eläk­keelle (VTT:n sään­tö), mut­ta jatkaa tois­taisek­si tun­ti­sopimuk­sel­la. Yleen­säkin ottaen, minus­ta on melko kum­mallista, että ihmiset, joil­la on min­unkin eläkeikääni aikaa vähin­tään neljän­nesvu­o­sista, haaveil­e­vat aikaises­ta eläk­keestä eli onko eläke ja golf­matkat elämän tarkoi­tus. Ehkä se sit­ten on. En gol­faa, mut­ta min­ul­la on eläkesäästö­vaku­u­tus. Se ei säästä min­ua van­hu­u­den vaivoil­ta, mut­ta kaveripi­iris­sä on hie­man vit­sail­tu pil­lerisopimuk­ses­ta: kave­ria ei jätetä vaan kaver­ille annetaan pil­leri, jos se on tul­lut vihannekseksi.

    Suomi­han oli muuten Euroopan Japani aikoinaan. Miten tule­vaisu­udessa Japanin malli, kun siel­lä kahdek­sankymp­piset ovat tyyp­il­lis­es­ti vielä duunissa.

    Vastaa

    1. “Suomi­han oli muuten Euroopan Japani aikoinaan. Miten tule­vaisu­udessa Japanin malli, kun siel­lä kahdek­sankymp­piset ovat tyyp­il­lis­es­ti vielä duunissa.”

      Japanis­sa viralli­nen eläkeikä on nykyään miehillä kai 65 vuot­ta (naisil­la on alem­pi eläkeikä Japanis­sa, mut­ta vuo­teen 2030 men­nessä siel­lä on tarkoi­tus nos­taa nais­tenkin eläkeikä 65 vuo­teen), mut­ta moni jatkaa töis­sä yli 70-vuo­ti­aak­si, kos­ka eläke on niin pieni palkkata­soon ver­rat­tuna. Täl­lä het­kel­lä Japanis­sa lykkäysko­ro­tus taitaa olla 75-vuo­ti­aak­si asti tar­jol­la. Eläke kas­vaa 0,7 % kuukaudessa siihen asti, jos lykkää eläk­keelle jäämistään viral­lisen eläkeiän yli.

      Suomes­sa voisi tehdä saman, eli nos­taa eläk­keen kart­tumisen yläikära­jan 75 vuo­teen nykyis­es­tä 69 vuodes­ta. Jos yli 69-vuo­tias jatkaa Suomes­sa töitä, hänelle ei ker­ry enää parem­paa eläket­tä. Voisi ihan hyvin senkin ikäis­ten työstä mak­saa työeläke­mak­sut ja kart­tua vielä eläkkeet.

      Vastaa

    2. Muis­taak­seni Japanis­sa on myös tun­nis­tet­tu sel­l­ainen ilmiö, että vähä­varaiset van­huk­set tekevät tahal­laan rikok­sia, jot­ta pää­si­sivät vanki­laan. Siel­lä on kuitenkin ruokaa ja yösi­ja tarjolla.

      Vastaa

      1. Tämä on hyvä. Ampumal­la tummap­in­taisen mamun Assal­la ja myön­tämäl­lä rasis­tisen murhan saa Val­tion täysi­hoidon vanki­las­sa loppuelämäksi.

      2. Enpä ole nyt satavar­ma mut­ta olisiko­han Japanis­sa kuole­man­ran­gais­tus käytössä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.