Edessä on suuri kansainvaellusten aika

Käy sää­lik­si Espan­jas­ta Ceu­tan kaut­ta parem­paa elämää etsineitä, pääosin marokko­laisia. Heitä on hyväk­sikäytet­ty  törkeästi ja hui­jat­tu kat­teet­tomil­la lupauk­sil­la ja toden­näköis­es­ti vielä rahastet­tu tästä vilpil­lis­es­tä lupauk­ses­ta. He oli­vat peli­nap­pu­loi­ta pelis­sä, jon­ka suur­in­ta kon­naa ei tiede­tä.  Kymmenet menet­tivät henken­sä elleivät useammatkin.

Paremman elämän perässä muuttaminen

Parem­man elämän perässä on muutet­tu aina, viimeisen 50 vuo­den aikana Euroopas­sa on muutet­tu eri­tyisen ahk­erasti, mut­ta lähin­nä maid­en sisäl­lä syr­jäseuduil­ta kaupunkei­hin. Kaupunkei­hin muut­ta­mi­nen on Euroopas­sa vapaa­ta. Kiinas­sa ja Venäjäl­lä sitä on yritet­ty rajoit­taa maan sisäisil­lä pas­seil­la. Nämä on erik­seen kiel­let­ty Suomen perustuslaissa.

Feo­daaliruhti­naiden aikana myös maas­ta toiseen muut­ta­mi­nen oli vapaa­ta. Val­tion tehtävä oli tuo­da rikkauk­sia feo­daaliruhti­naalle, eikä tämä halun­nut rajoit­taa ihmis­ten halua tul­la hänen riistämik­seen. Venäjäl­lä tämä on val­tion tarkoi­tus yhä.

Maaor­ja ei tietenkään saanut muut­taa pois omis­ta­jansa alueelta eikä siis esimerkik­si muut­taa kaupunkeihin.

Hyvinvointivaltion muuttaminen on eri asia

Nyky­is­ten hyv­in­voin­ti­val­tioiden aikaan tilanne on toinen. Pääsy hyv­in­voin­ti­val­tioon tarkoit­taa myös pää­tyä saman sosi­aal­i­tur­van piiri­in ja siten osal­lisek­si maan vau­raud­es­ta. Sik­si pääsyä rajoitetaan.

Olisi help­po perustel­la, mik­si oikeu­den muut­taa parem­man elämän perässä tulisi kuu­lua kaikille. Mil­lä perus­teel­la ihmis­ten pitäisi syn­tyä eri­ar­voisi­na, onnekkaiden rikkaaseen ja epäon­nis­ten köy­hään maa­han? Kuvitelka­amme samaa peri­aatet­ta maan sisäl­lä. Uuden­maan vau­raat ihmiset päät­täi­sivät, että köy­hät jääkööt syr­jäseuduille eivätkä saisi tunkea Uuden­maalle sen vau­raut­ta jaka­maan; tai päät­täi­sivät jopa, että Uuden­maan sosi­aal­i­tur­van rahoit­ta­vat uus­maalaiset, muut rahoit­takoot oman sosi­aal­i­tur­vansa. Tun­tu­isiko kival­ta? Se olisi tietysti ihan eri asia mut­ta vain, kos­ka on päätet­ty, että se on eri asia.

Hyvinvointivaltio ei toimi, jos muutto on vapaata

On kuitenkin selvä, että run­sas hyv­in­voin­ti­val­tio ja kaikkien oikeus päästä naut­ti­maan sen eduista ovat mah­do­ton yhdis­telmä. Itsekkyys saa vaa­ti­maan rajo­jen sulkemista. Niin­pä rajat on sul­jet­tu ja sul­jet­tuina ne pysyvät tai ainakin ne yritetään pitää suljettuina.

Voidaan myös perustel­la, että vapaan muut­toli­ik­keen myötä tuli­jat tuhoaisi­vat sen vau­rau­den, jota he tuli­vat hake­maan. Tuli­jat eivät voit­taisi mitään, mut­ta nykyiset asukkaat häviäisivät.

Pent­ti Linko­la kir­joit­ti vähän samas­ta asi­as­ta sanoes­saan, että laivan haak­sirikkoutues­sa täy­teen pelas­tusve­neeseen ei pidä ottaa enem­pää väkeä vaan lop­ut tulee jät­tää hukku­maan, kos­ka muuten kaik­ki hukkuvat.

Muut­toli­iket­tä voi tul­la myös Euroopan sisältä. Ilmas­ton­muu­tos tulee kuiv­aa­maan Etelä-Euroopan. Moni halu­aa sieltä viileämpi­in oloihin

Edessä on valtava kansainvaellusten aika

Aivan demografi­sista syistä edessä on suurten kan­sain­vael­lus­ten aika ihan siitä riip­pumat­ta, mitä mieltä olemme siir­to­lai­sista. Syn­tyvyys on rom­ah­tanut suures­sa osas­sa maail­maa. Suomes­sa sata naista syn­nyt­tää elämän­sä aikana 60 tyt­töä eli net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on 0,6. Ilman muut­toli­iket­tä sukupol­vet pieneni­sivät 60 pros­ent­ti­in van­hempi­en­sa sukupolvesta.

Itä-Aasi­as­sa kehi­tys on vielä radikaalimpaa. Kiinas­sa syn­tyvä sukupolvi on kooltaan puo­let van­hempi­en­sa sukupolves­ta ja Etelä-Kore­as­sa kolmannes.

Väk­ilukuaan nopeasti menet­tävät maat ikään­tyvät nopeasti. Pienenevän työikäisen väestön pitäisi huole­htia van­huk­sis­taan ja siinä sivus­sa tuot­taa elan­toa itselleenkin. Sik­si tarvi­taan suur­ta maa­han­muut­toa. Las­ten ja las­ten­las­ten vas­tu­useen perus­tu­va van­hus­ten­hoito Kiinas­sa merk­it­see, että yhden lapsen peri­aat­teen seu­rauk­se­na Kiinas­sa neljän iso­van­hem­man ain­oal­la lapsen­lapsel­laan on neljä van­hus­ta vas­tu­ul­laan ja hänen mah­dol­lisel­la puolisol­laan toiset neljä.

Samal­la Afrikan väk­iluku jatkaa ekspo­nen­ti­aal­ista kasvuaan. Min­un syn­tyessä Afrikas­sa oli 250 miljoon­aa asukas­ta, nyt 1400 miljoon­aa ja vuo­sisadan lop­pues­sa yli neljä mil­jar­dia. Samal­la ilmas­ton­muu­tos on kui­v­at­ta­mas­sa osan Afrikas­ta elinkelvottomaksi.

Nopeasti van­henevat ja pienenevät maat joutu­vat tuo­maan työvoimaa muual­ta ja Afrik­ka työn­tää sitä muualle.

Pitäisikö yrit­tää nos­taa syn­tyvyyt­tä mais­sa, jois­sa väki vähe­nee nopeasti? Ei pitäisi. Globaal­isti syn­tyvyy­den vähen­e­m­i­nen on paras­ta mitä on tapah­tunut pitkään aikaan. Pidin aikanaan väestön­räjähdys­tä maail­man ongelmista viheliäisimpänä.

Millainen olisi hallittu maahanmuutto?

Pidän hyvin toden­näköisenä, että siir­to­laisu­us Euroop­paan toteu­tuu kaoot­tise­na kuten Ceu­taan tapah­tui. Lait­to­mia siir­to­laisia saa­puu Euroop­paan nyt 200 000 – 300 000 henkeä vuodessa. Luku oisi vuosi­na 2015 ja 2016 yli miljoona vuodessa. Välimereen hukkuu kym­meniä tuhan­sia ylikuor­ma­tu­il­la pikku­paateil­la Euroop­paan yrittäneitä.

Entä, jos rajat todel­la saataisi­in sul­je­tuk­si ja Euroop­paa pää­si­sivät vain ne, joi­ta Euroop­paan halu­taan? Siir­to­laiset määrä saat­taisi silti kas­vaa nykyis­es­tä, kos­ka Euroopan maat tarvit­se­vat työikäistä väestöä.

Perus­suo­ma­lais­ten vara­puheen­jo­hta­ja sanoi, ettei Suomeen tarvi­ta ulko­maalaisia kor­vaa­man alhaista syn­tyvyyt­tä, kos­ka on tääl­lä ennenkin pär­jät­ty kolmelle miljoon­al­la ihmisel­lä. Sil­loin ei ollut 1,5 miljoon­aa eläkeläistä eikä edes nyky­isiä eläkkeitä.

Lyhyesti san­ot­tuna Suomeen kan­nat­taisi päästää niitä, jot­ka pär­jäävät tääl­lä parhait­en. Se tarkoit­taa lähin­nä kaupungeista kotoisin ole­via koulutet­tu­ja kansalaisia. Esitin Jus­si Pyykkösen kanssa viime vuo­den keväänä pistey­tysjär­jestelmää rapor­tis­samme Maa­han­muu­ton yhteiskun­ta­sopimus. Lyhyesti: hyvä pistey­tys on paljon parem­pi kuin diko­tomiset kyllä/ei ‑kri­teer­it.

Onko oikein siirtää kehitysmaiden koulutetut teollisuusmaihin?

Mut­ta onko oikein ottaa köy­histä maista näi­den koulutet­tua eli­it­tiä tänne? Eikä heitä tarvit­taisi kotimaissaan?

Vähän tämän takia torp­pasin aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä aikeet tuo­da Suomeen lääkäre­itä Venäjän Kar­jalas­ta: heitä tarvi­taan enem­män siel­lä. En vieläkään tiedä olinko oike­as­sa, mut­ta ei sil­lä väliä. Seu­raa­jani oli toista mieltä ja sal­li lääkärei­den tuomisen Kar­jalas­ta Suomeen.

Jos asi­aa kysyy köy­hiltä mail­ta itseltään, nämä kan­nat­ta­vat korkeasti koulutet­tu­jen­sa päästämistä rikkaisi­in mai­hin. He lähet­tävät sieltä rahaa koti­mai­hin­sa, mikä on rahal­lis­es­ti isom­pi asia kuin koko maail­man kehi­tys­a­pu yhteen­sä, ja he oppi­vat teol­lisu­us­mais­sa paljon sel­l­aista, mitä eivät opi opiskel­lessaan. He voivat aikanaan pala­ta syn­ny­in­mai­hin­sa entistä taitavamp­ina ja verkostoituneempina.

Maahanmuutto ja työttömyys

Pitkässä juok­sus­sa Suo­mi tarvit­see työperäistä maa­han­muut­toa. Mut­ta entä nyt, kun maas­sa on ennä­tys­mäi­nen työt­tömyys? Suomen työikäis­es­tä väestöstä 12 % on ulko­maalais­taus­taisia. Heitä on selvästi enem­män kuin työt­tömiä.  Kos­ka kaik­ki työt­tömät eivät pysty työl­listymään mis­sään olois­sa, meil­lä olisi val­ta­va työvoima­pu­la ilman  ulko­maalaisväestöä eikä toivoakaan talouskasvusta.