Vihreät ja markkinatalous (2)

11 vastausta artikkeliin “Vihreät ja markkinatalous (2)”

1. Hyv­in­voin­tikaupunki­laisvihreys on mah­dol­lista vain rikkaissa kaupunkilaisolosuhteissa. 

   Voidaan nysvätä vaik­ka pyöräre­it­tien paris­sa kun leipä ei ole niin tiukas­sa. Pyöräi­lypäätök­sis­sä koros­tuu pitkät reitit vaik­ka esim per­heel­lisille se pyöräi­ly on lyhyt­tä reit­tiä kaup­paan ja pikkuret­tk­iä kodin lähel­lä. Ei reunal­ta kaupungille . Uus­suo­ma­lalaiset. Taitaa vähen­tää pyöräilyyiladtoja

   Vastaa

2. Vaik­ka olen blog­itek­stistä samaa mieltä, min­ul­la on ymmär­rystä poli­it­tisia päät­täjiä kohtaan, jot­ka halu­a­vat joskus päät­tää konkreet­ti­sista yksityiskohdista. 

   Mon­et ylei­sistä poli­it­ti­sista tavoit­teista muut­tuvat konkreet­tisik­si päätök­sik­si virkakoneis­ton toimes­ta. Virkakoneis­tol­la on taipumus­ta tehdä päätök­set oman toim­intansa logi­ikan perus­teel­la, ei hallintoala­mais­ten näkökul­mas­ta järkevästi. Täl­lais­ten vääristymien kor­jaami­nen vaatii joskus hyvinkin konkreet­tisia poli­it­tisia päätöksiä. 

   Toki perus­vas­taus tähän virkakoneis­ton luo­maan ongel­maan on se, mitä blo­gisti ajaa eli annetaan markki­noiden hoitaa päätök­sen­teko ja jätetään vain vält­tämät­tömät asi­at virkakoneis­ton hoidettavaksi.

   Vastaa

3. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Raken­nusala on täyn­nä sitä kangis­tavia nip­pe­limääräyk­siä. Tähän ala on syylli­nen osit­tain ihan itse. Eri­laisia stan­dard­e­ja tarvi­taan, jot­ta sar­jatuotan­to olisi mah­dol­lista. Se on hyväksyt­tävää. Ala kuitenkin halu­aa näi­den stan­dar­d­i­en poikkea­van muiden maid­en stan­dard­eista suo­jau­tu­ak­seen kilpailulta.”

   Tuo taitaa olla nyt pääasi­as­sa väärää luu­loa. Raken­nusala nou­dat­taa nyky­isin lähtöko­htais­es­ti eri­tyis­es­ti eurokood­e­ja. Niis­sä on kansal­lisia liit­teitä, mut­ta ei niinkään kil­pailul­ta suo­jau­tu­misen takia, vaan eri­tyis­es­ti sen takia, että eri mais­sa on eri­laiset lämpötila‑, kosteus‑, lumisu­us- ja tuuli­olo­suh­teet, jot­ka vaikut­ta­vat rak­en­tei­den elinkaa­reen. Suomen kansal­liset eri­laisu­udet ver­rat­tuna stan­dard­i­in liit­tyvät esimerkik­si siihen, että mikä määrä lumen pain­oa pitää huomioi­da katoil­la tai paljonko lumi kinos­tuu ja että mikä määrä ja mil­laista tuul­ta pitää huomioi­da, tai mitä ajonopeuk­sia ajoneu­voille pitää huomioi­da tör­mäys­ti­lanteis­sa eri­laisil­la teil­lä ja kaduil­la (tör­mäyskestävyyt­tä ei voi määritel­lä kadun sen het­ken nopeusra­joituk­sen mukaan, kos­ka liiken­nemerk­ki voi muut­tua jälkikä­teen). Eteläisim­mis­sä EU-mais­sa ei lun­ta juuri sada, joten sel­l­aista ei niiden maid­en osalta mitään edes määrätä. 

   Käytän­nössä ero­jen luet­telot stan­dard­ei­hin näyt­tävät esimerkik­si tältä: https://ym.fi/documents/1410903/0/kuormat_lopullinen+20112016.pdf/15d5bde3-459a-7030–77e5-61f30086e913?t=1692869896948

   Omi­in silmi­i­ni ei osu suurem­min asioi­ta, jot­ka olisi säädet­ty poikkeuk­se­na euroopan yhteiseen stan­dard­i­in sen takia, että suo­jaudu­taan kil­pailul­ta. Jos löy­dät sel­l­aisia, niin ker­ro, mitä ne konkreet­tis­es­ti ovat, eli mitkä erot stan­dard­ista konkreet­tis­es­ti johtu­vat suo­jau­tu­miselta kilpailulta?

   Oma vaikutel­mani on ollut se, että rak­en­tamisen nip­pe­limääräyk­set ovat pääasi­as­sa koko EU:n yhteisiä. Kansal­liset erot johtu­vat osin eri­lai­sista olo­suhtei­ta ja osin myös esimerkik­si siitä, että eri­lais­ten onnet­to­muuk­sien jäl­keen on ollut kova paine sanoa tehdyk­si jotakin vas­taavien ehkäisemisek­si jatkos­sa, ja sik­si myös mm. reagointi­na eri­laisi­in onnet­to­muuk­si­in on säädet­ty eri­laisia kansal­lisia poikkeamia.

   Lob­baus­ta alal­la kyl­lä on paljon, mut­ta stan­dard­ei­hin liit­tyvät kansal­liset poikkea­mat eivät johdu niinkään muiden maid­en kil­pailul­ta suo­jau­tu­miselta. Ei niistä edes saa poike­ta ainakaan yksi­no­maan sel­l­aisel­la perus­teel­la, vaan pitää olla oikea olo­suhde-ero. Stan­dard­e­ja ja niihin poikkeuk­sia laa­tivis­sa työryh­mis­sä istuu pääasi­as­sa sel­l­aisia diplo­mi-insinööre­jä ja tohtor­e­i­ta, jot­ka ovat kiin­nos­tunei­ta tekni­sistä yksi­tyisko­hdista. Nykyään fir­mo­jen edus­ta­jat niis­sä ovat usein isom­mista monikansal­li­sista fir­moista, joil­la on liike­toim­intaa mon­es­sa EU-maas­sa, ja joiden työ­nan­ta­jan etu voi olla, että kansal­lisia ero­ja stan­dar­d­i­en soveltamises­sa olisi mah­dol­lisim­man vähän.

   Vastaa

4. Link­ki vielä uud­estaan edel­liseen viesti­in liit­tyen, kos­ka se ei toiminut:
   https://ym.fi/documents/1410903/0/kuormat_lopullinen+20112016.pdf

   Tuos­sa on siis yksi luet­te­lo Suomes­sa sovel­let­tavista poikkeuk­sista ver­rat­tuna euroop­palaiseen standardiin.

   En näe tuol­la mon­taakaan asi­aa, joista olisi edes poten­ti­aalis­es­ti säädet­ty kil­pailul­ta suo­jau­tu­misen takia. Pääasi­as­sa ovat tur­val­lisu­u­teen liit­tyviä määräyk­siä. Määräyk­set saa täyt­tää minkä tahansa EU-maan raken­nus­tuot­teil­la. Eli vaik­ka Suomen hiukan stan­dar­d­ia tiukem­pi kansalli­nen liite johtaisi siihen, että liitok­seen tulee vaik­ka pari ruu­via enem­män tai että jokin betoni­rakenne on hiukan pak­sumpi kuin jos­sain muus­sa EU-maas­sa, määräys ei estä sitä, etteikö siihen saisi silti käyt­tää vaik­ka Sak­sas­sa tai Ital­ias­sa valmis­tet­tua ruu­via, tai vaik­ka Bal­ti­as­ta tuo­tavaa sementtiä.

   Vastaa

   1. Raken­nus­tarvikkei­den lisäk­si olen­naista on myös palvelui­ta koske­va sään­te­ly. Esimerkik­si sähkö- ja kylmälaiteasen­nuk­sia saa­vat tehdä vain kansal­liseen rek­isteri­in hyväksy­tyt toim­i­jat. Rek­isteri­in hyväksymi­nen taas edel­lyt­tää kansal­lis­ten vaa­timusten täyt­tämistä. Tästä syys­tä en voi esimerkik­si tila­ta ilmaläm­pöpumpun tai uuden läm­mi­tysjär­jestelmän asen­nus­ta tarvikkei­neen tois­es­ta EU-maas­ta, vaik­ka kyseisel­lä toim­i­jal­la olisi tarvit­ta­vat luvat omas­sa sijain­ti­maas­saan ja työhön tarvit­ta­va osaaminen.

      Moni sähkö- ja kylmäasen­nuk­sia tekevä liike myös kieltäy­tyy asen­ta­mas­ta asi­akkaan itse han­kkimia tarvikkei­ta, vaik­ka ne oli­si­vat EU-alueelta han­kit­tu­ja, tun­netun valmis­ta­jan tuot­tei­ta, CE-merkit­tyjä ja muutenkin asen­nusko­hteeseen ja käyt­tö­tarkoituk­seen sopivia. Tämä usein johtaa siihen, että Suomes­sa sijait­se­val­la rak­en­ta­jal­la on mah­dol­lisu­us han­kkia tarvikkei­ta vain koti­mais­ten tukkurei­den kaut­ta mut­ta ei tosi­asial­lista mah­dol­lisu­ut­ta hyö­tyä EU:n sisämarkkinasta.

      Vastaa

5. Heh. Mikro­man­ageroin­nista tulee mieleen miten eräänkin puolueen ehdokkaiden kun­nal­lis­vaalio­hjel­maan kuu­lui uuden bus­sire­itin lin­ja, pysäk­it ja aikataulut.

   Vastaa

   1. Toisaal­ta, jos löy­tyy joukko äänestäjiä, jot­ka halu­a­vat nimeno­maan tuol­laisen bus­sire­itin, miten hei­dän pitäisi tavoitet­taan ajaa? Eikö tuo ole juuri oikea tapa? Eli siis että ehdokas ottaa asian toteut­tamisen ajaak­seen ja äänestäjät anta­vat hänelle man­daatin tähän äänestämällä.

      Vastaa

6. Min­un on myös vaikea kek­siä mitä stan­dard­e­ja raken­nusala olisi halun­nut säätää suo­jau­tu­ak­seen ulko­maista kil­pailua vas­taan. Jonk­in­ver­ran voi ehkä nähdä beton­rak­en­ta­jien halua kamp­pail­la puu­rak­en­tamisen kil­pailua vas­taan (ja päin­vas­toin puu­rak­en­tamisen halua säätää norme­ja joil­la puu­rak­en­t­a­mi­nen olisi kil­pailukykyisem­pää). Samoin on vaikea kek­siä _kuka_ näitä kil­pailua estäviä norme­ja halu­aisi loba­ta; isoim­mat pelu­rit ovat kuitenkin kan­sain­välisil­lä markki­noil­la toimivia gryn­dere­itä joille vapaampi kil­pailu raken­nus­tuot­teista olisi etu, ei hait­ta. Jol­lain koti­maisel­la sahal­la ei var­masti ole kykyä ryhtyä lob­bauskil­pailu­un ulko­maista sahatavaraa vas­taan, ellei sit­ten sit­ten eduskun­tavaaliehdokkaille annet­tu­ja vaal­i­tukia lasketa.

   Isos­sa kuvas­sa suurim­mat rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sia nos­ta­vat nip­pe­limääräyk­set tule­vat kyl­lä ase­makaavoituk­ses­ta. Jonkin ver­ran on valitet­tavasti myös raken­nus­valvon­tavi­ra­nomais­ten har­ras­ta­maa mikro­man­ageer­aamista lain heille antamien val­tuuk­sien yli, jota kuitenkin siede­tään kos­ka tais­telu vira­nomaista vas­taan olisi työlääm­pää kuin mieli­v­al­taan alis­tu­mi­nen, vaik­ka voit­to hallinto-oikeudessa sinän­sä olisikin läh­es­tulkoon varmaa.

   Vastaa

   1. Min­un täy­tynee myön­tää, että käsi­tyk­seni stan­dar­d­i­en kaut­ta suo­jau­tu­mis­es­ta kil­pailul­ta taitaa olla men­nyt­tä maail­maa. Siitä on kauan, kun eräs alal­la työsken­nelt­ty ker­toi asi­as­ta minulle.

      Vastaa

      1. Eurokoo­d­i­en käyt­tö tuli pakol­lisek­si vuon­na 2007. Sitä ennen Suomel­la oli omat lasken­tasään­nöt. CE-merkin­nät tuli­vat raken­nus­tuot­teisi­in pääsään­töis­es­ti pakol­lisik­si vuon­na 2013, mikä on helpot­tanut huo­mat­tavasti raken­nus­tuot­tei­den liikutet­tavu­ut­ta maara­jo­jen yli. Paljon muu­takin on rak­en­tamis­tuot­tei­den osalta EU:ssa yht­enäis­tet­ty raken­nus­tuotease­tuk­sen kautta.

         Koko Euroop­paa koske­via raken­nus­tuotease­tuk­sia lobataan kyl­lä akti­ivis­es­ti. Stan­dard­e­jakin lobataan, mut­ta niistä aika moni perus­tuu fysi­ikan lakei­hin ja eri­laisi­in mit­taus­tu­lok­si­in olo­suhteista, rak­en­tei­den omi­naisuuk­sista jne. Niihin tehtävien poikkeusten kaut­ta kansal­lisen kil­pailul­ta suo­jau­tu­misen toteut­ta­mi­nen on pääsään­töis­es­ti kuitenkin aika vaikeaa, kos­ka määräyk­set saa täyt­tää myös ulko­mail­la tuote­tu­il­la rakennustuotteilla.

         Enem­män kan­sain­väliseltä kil­pailul­ta suo­jelul­ta vaikut­taa esim. se, että Suomen rak­en­tamis­määräyk­set ja työlain­säädän­tö on julka­istu vain suomek­si ja ruot­sik­si, vaik­ka rak­en­ta­jista merkit­tävä osa on jo vuosia ollut muunkielisiä. Muunkieliset joutu­vat käyt­tämään tekoä­lyä tai jotain konekään­täjiä, jos halu­a­vat tietää mitä säädök­set määräävät. Euroop­palaiset stan­dard­it taas voi lukea kaikil­la EU-kielil­lä (niiden kansal­lisia poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta). Sen ansios­ta suo­ma­laiset suun­nit­te­lu­toimis­totkin nykyään suun­nit­tel­e­vat raken­nuk­sia myös muualle Euroop­paan samo­jen stan­dar­d­i­en poh­jal­ta. Esimerkik­si pil­ven­pi­irtäjien suun­nit­telus­ta on tul­lut kan­sain­vä­li­nen ala, jos­sa samat toimis­tot tekevät suun­nitelmia moni­in mai­hin samo­ja stan­dard­e­ja suun­nit­telus­sa hyö­dyn­täen, samoin esim. datakeskusten ja monien isoimpi­en tehdashankkei­den suunnittelusta.

7. Stan­dar­d­oin­nis­sa olisi kyl­lä vielä paljon tehtävää. Esimerkik­si asun­to­jen pin­ta-alat las­ke­taan jokaises­sa EU-maas­sa eri taval­la, kansal­lis­ten stan­dar­d­i­en mukaan, vaik­ka siihen olisi ole­mas­sa jo vuosikymme­nen ikäi­nen euroop­palainen stan­dar­di EN 15221–6.
   Syy ei var­maankaan ole kil­pailun rajoit­ta­mi­nen, vaan puh­das poli­it­tis-hallinnolli­nen kitka.

   Vastaa