Hankintalaki on muutettava yleistä etua vastaavaksi

EU:n han­k­in­tadi­rek­ti­ivin mukaan julkiset han­k­in­nat on kil­pailutet­ta­va kor­rup­tion han­kaloit­tamisek­si. Kil­pailu­tus on kuitenkin kallista, kos­ka siihen liit­tyy niin san­ot­tu­ja transak­tiokus­tan­nuk­sia, joten aivan pieniä han­k­in­to­ja ei tarvitse kil­pailut­taa. Direk­ti­ivis­sä kil­pailu­tus­ra­ja on tavaroiden ja palvelu­jen ostossa 221 000 euroa ja raken­nusurakois­sa 5,5 miljoon­aa euroa.

Suomes­sa rajat ovat kuitenkin paljon alem­mat, esimerkik­si tavaroiden ja palvelu­jen ostossa 60 000 euroa ja raken­nusurakois­sa 150 000 euroa. En tiedä, miten Suomes­sa on päädyt­ty aivan toisen­laisi­in rajoi­hin kuin muual­la. On san­ot­tu, että kos­ka Suo­mi on pieni maa, pitää rajo­jenkin olla alem­pana, mut­ta ei se tietenkään näin voi olla. Opti­mi määräy­tyy kil­pailu­tuk­sen aiheut­tamien kus­tan­nusten suh­teesta kil­pailu­tuk­ses­ta koitu­vaan oletet­tuun hyö­tyyn. Tämä suhde ei ole Suomes­sa eri­lainen. Korkein­taan voisi ajatel­la, että kos­ka maa on pieni, tar­joa­jia on vähem­män ja kil­pailu­tuk­sen riskit suurem­pia, eli opti­maaliset rajat oli­si­vat Suomes­sa korkeampia.

Nyt kil­pailu­tus­ta ollaan lisäämässä. Hal­li­tus perustelee tätä sil­lä, että näin tavoitel­laan julk­i­sista han­k­in­noista merkit­tävää kus­tan­nussäästöä ja tur­vataan laadukkaat palve­lut. Jos tämä toimisi näin, yksi­tyiset yri­tyk­set nou­dat­taisi­vat omis­sa han­k­in­nois­saan saman­laisia menet­te­ly­tapo­ja, mut­ta eivät nou­da­ta. Joskus ne kil­pailut­ta­vat, mut­ta usein perus­ta­vat han­k­in­nat neu­vot­telui­hin eivätkä sitoudu kil­pailu­tuk­sen tulok­seen, jos se on yri­tyk­sen kannal­ta järjenvastainen.

Hal­li­tus halu­aa lakkaut­taa keinot­telun inhouse-yhtiöil­lä. Tot­takai on kyse keinot­telus­ta, kun kun­ta tai hyv­in­voin­tialue ostaa muu­ta­man promillen osu­u­den yhtiöstä, jot­ta voisi ostaa suo­ra­hank­in­tana. Kun raja vede­tään kymme­nen pros­ent­ti­in, suuret kun­nat ja hyv­in­voin­tialueet voivat ostaa suo­ra­hank­in­tana ja pienet joutu­vat kil­pailut­ta­maan, niin hyvin kuin osaa­vat. Lop­putu­los on aivan nurinkurinen.

Mik­si kun­nat ja hyv­in­voin­tialueet pyrkivät keplot­tele­maan itsen­sä ulos kil­pailu­tuk­sen vaa­timuk­ses­ta? Tehdäk­seen laadul­taan huono­ja ja hinnal­taan kalli­ita han­k­in­to­ja? Eivät suinkaan, vaan vält­tyäk­seen kalli­il­ta kil­pailu­tuk­sil­ta ja siihen liit­tyviltä ilmeisiltä riskeiltä.

Kil­pailu­tuk­sen kalleus on syynä siihen, että EU:n direk­ti­ivis­sä rajat kil­pailu­tuk­selle ovat olen­nais­es­ti korkeampia kuin Suomes­sa. Kil­pailu­tus vie pait­si rahaa voi johtaa kalli­isi­in viivästyk­si­in ja suo­ranaisi­in tyh­myyk­si­in, kun on hyväksyt­tävä huonom­pi tar­jous vain kos­ka tar­jousasi­akir­jois­sa ei osat­tu ottaa huomioon kaikkea mahdollista.

Run­saat 20 vuot­ta sit­ten HYKS kil­pailut­ti jonkin oheis­palvelun, muis­taak­seni sairaan­hoidon puhe­lin­palvelun. Hin­nalle oli annet­tu muis­taak­seni 60 pros­entin paino. En ole tarkas­ta luvus­ta var­ma, mut­ta olen­naista oli, että hin­nan paino oli yli 50 %.Yksi tar­joa­jista tar­josi mullis­ta­van hyvää palvelua, joka olisi säästänyt todel­la paljon rahaa ja paran­tanut kansalais­ten saa­maan palvelua. Valitet­tavasti se oli kak­si ker­taa kalli­impi kuin toisek­si kallein. Vaik­ka se olisi saanut täy­det laatupis­teet muiden nol­laa vas­taan, se ei voin­ut voit­taa kil­pailua. Kaikkien mielestä tuo kalli­impi tar­jous olisi kan­nat­tanut hyväksyä, mut­ta ei voin­ut. Sanoin, että olen ollut tekemässä laiton­ta patoa Koi­järveen, joten olisin valmis samaan tässäkin, mut­ta muut eivät olleet yhtä halukkai­ta kansalais­tot­telemat­to­muu­teen.  Teimme huonon han­k­in­nan vain kos­ka han­k­in­ta­la­ki oli mitä oli.

Jos 1800-luvul­la olisi kil­pailutet­tu hevoskär­ryjä ja joku olisi tar­jon­nut autoa, sitä ei olisi voitu ostaa, kos­ka kil­pailu­tusasi­akir­jan laati­ja ei ollut itse keksinyt autoa. Tämä heiken­tää laat­ua ja hidas­taa innovaatioita.

Yllä ole­va yllät­tävän laadun kysymys on tietysti väl­tet­tävis­sä, jos tar­jousasi­akir­jan laati­ja on nero. Se, että näitä nero­ja olisi eri­tyis­es­ti pienis­sä kun­nis­sa, on hal­li­tuk­selta erikoinen lähtöoletus.

Kil­pailu­tuk­si­in liit­tyy myös toinen turha riesa. Yleen­sä aina joku valit­taa, vaik­ka vain kil­pail­i­jaansa kiusa­tak­seen ja han­k­in­ta joudu­taan pysäyt­tämän. Ison raken­nushankkeen pysäyt­tämi­nen parik­si vuodek­si vain, kos­ka siihen liit­tyvään pie­neen osaan liit­tyy kesken­eräi­nen val­i­tus, on kohtu­u­ton haitta.

Muuten olen sitä mieltä, että paras voit­takoon – myös sil­loin kun se paras on julkises­ti omis­tet­tu. HUSLAB tuot­taa lab­o­ra­to­ri­opalvelu­ja selvästi halvem­mal­la kuin yksi­ty­is­ten ter­veysasemien nyrkkipa­jat – eri­tyis­es­ti kos­ka nuo yksi­tyiset lab­o­ra­to­ri­ot ovat noiden ter­veysasemien rahantekokonei­ta kohtu­ut­tomine hin­toi­neen. On vähän kyseenalaista, voiko HUSLAB myy­dä labroa­to­ri­opalvelu­jaan ulos. Yksi­ty­is­ten mielestä ei saisi, kos­ka on niin epistä, että se on niin hyvä. Veron­mak­sa­jana olen aivan toista mieltä.

Lääkkei­den osalta Kela mak­saa saman­lai­sista lääkkeitä vain halvim­man mukaan. Näin pitäisi olla myös lab­o­ra­to­ri­opalvelu­jen osalta. Jos yksi­tyi­nen ter­veysase­ma halu­aa käyt­tää yli­hin­noitel­tu­ja lab­o­ra­to­ri­opalvelu­ja, se on sen ja sen poti­laiden väli­nen asia, johon ei pitäisi sotkea veron­mak­sajia Kelan kaut­ta. Asi­akas äänestää sit­ten jaloillaan.

Siis yhteen­ve­t­ona:

  • Han­k­in­ta­lais­sa kaipailu­tus­vaa­timuk­sen rajat pitää lait­taa samak­si kuin EU:n han­k­in­tadi­rek­ti­ivis­sä eli nos­taa moninkertaisiksi.
  • Jos han­k­in­ta pää­ty osta­jan kannal­ta hölmöön tulok­seen, on voita­va poike­ta kil­pailu­tuk­sen sään­nöistä. Ehkä kil­pailu­tuk­sen voit­ta­jalle voidaan palaut­taa kil­pailu­tuk­seen osal­lis­tu­misen kustannus.
  • Julkisen tahon on myös voita­va osal­lis­tua kil­pailu­tuk­seen. Sekään ei saa tar­jo­ta alle todel­lis­ten (marginaali)kustannusten, kuten ei yksi­tyi­nenkään saa. (saal­is­tushin­noit­telu)

26 vastausta artikkeliin “Hankintalaki on muutettava yleistä etua vastaavaksi”

  1. Mites, jos han­k­in­ta on tarpeek­si pieni, että suo­ra­hank­in­ta olisi sal­lit­tua, saako silti jär­jestää tar­jouskil­pailun mut­ta löy­hem­mil­lä ehdoil­la? Saisiko sil­loin esim sanoa, että tar­jouk­sia saa lähet­tää, mut­ta val­in­takri­teer­it päätetään vas­ta tar­jouk­sien saa­pumisen jälkeen?

    Vastaa

  2. Osmo: “Suomes­sa rajat ovat kuitenkin paljon alem­mat, esimerkik­si tavaroiden ja palvelu­jen ostossa 60 000 euroa ja raken­nusurakois­sa 150 000 miljoon­aa euroa.”

    Mun mielestä 150 000 miljoon­aa euroa on aika korkea raja.

    Vastaa

  3. Olen työni puoles­ta erit­täin hyvin per­il­lä julk­i­sista han­k­in­noista. Nykyis­es­tä lakiesi­tyk­ses­tä ei ole kovinkaan paljoa hyvää san­ot­tavaa. Seu­raa­vat olen­naiset koh­dat kiitok­se­na blo­gis­tille aiheel­lis­es­ta postauk­ses­ta + luk­i­jay­hteisölle pohdittavaksi:

    (i) Julk­isia kil­pailu­tuk­sia rasit­taa kansal­lisen lain­säädän­nön lisäk­si muu­ta EU-aluet­ta tiukem­pi oikeuskäytän­tö. Kun Markki­naoikeus on yksit­täisen asian päätök­sessään kieltänyt, ei tätä keinoa sovi julkisen han­kki­jan enää käyt­tää. Mon­et muis­sa EU-mais­sa akti­ivikäytössä ole­vat julkisen osta­jan keinot ovat Suomes­sa lait­to­mia. Esimerkkeinä asiantun­ti­jak­il­pailu­tuk­sis­sa käytet­tävät haas­tat­te­lut (ok, mut­ta kysymyk­set ker­rot­ta­va kaikille etukä­teen), alati tiuken­tu­vat rajoituk­set tar­jousten pisteytet­tävien tuo­to­sten arvioin­nis­sa (esim. projektisuunnitelmat/“mitä saat­te meiltä täl­lä rahal­la” ‑sito­vat kuvauk­set) ja tar­joa­jan aikaisem­man vas­taavi­in hom­mi­in kohdis­tu­van koke­muk­sen pistey­tys (kak­si­vai­hei­sis­sa menet­te­lyis­sä suo­tavaa, mut­ta eniten käyte­tyssä avoimes­sa menet­telyssä automaat­tis­es­ti kiel­let­tyä). Han­k­in­tayk­sikön on oikeuskäytän­nön val­os­sa hylät­tävä vaival­la laa­dit­tu­ja tar­jouk­sia välil­lä hyvinkin mität­tömien virhei­den joh­dos­ta. Vain muu­tamia mainitakseni.

    (ii) Hin­nan ja laadun pain­oar­vo eivät ole sama asia kuin osta­jan koke­ma laatu. Soin­in­vaaran mainit­se­mas­sa HUS:n puhe­lin­palvelues­imerkissä kil­pailu­tuk­sen valmis­telu on ollut puut­teel­lista. Olisi kan­nat­tanut aset­taa vähim­mäis­vaa­timuk­sik­si tuo mullis­ta­van hyvä puhe­lin­palvelu, ja kisa­ta, kuka tekee sen halvimmalla. 

    Yksi­tyiselämässä han­k­in­to­ja tehdään usein “hin­ta edel­lä” mis­tä julk­isia han­k­in­to­ja soimataan. Jos ostan auton, käyn koea­ja­mas­sa eri­laisia vai­h­toe­hto­ja ja muo­dostan kuvan, minkälaisen tarvit­sen. Kun sopi­va yksilö sat­tuu eteen, ostan sen pois. Mietin siis vähim­mäis­vaa­timuk­set (merk­ki, malli, ajomäärä, vuosi­malli, olen­naisim­mat varus­teet) ja kar­toi­tan nice-to-have ‑jut­tu­ja (webas­to ja vetok­oukku). Kun sopi­va yksilö löy­tyy, tin­gin hin­nan min­imi­in ja aje­len pois kaupasta.

    Jos kil­pailut­taisin “laatu edel­lä”, saat­taisin myön­tää alle 3v van­halle autolle vaikka­pa 10 lisäpis­tet­tä ja alle 50tkm aje­tulle 10 lisäpis­tet­tä. Isos­ta tavarati­las­ta saisi 5 pon­goa, hybridi­voima­l­in­jas­ta 15p jne. Lähet­täisin kupon­git autoli­ikkeisi­in ja pyytäisin heitä tar­joa­maan yhden auton, jon­ka sitoudun osta­maan. Kisan saat­taisi voit­taa lom­moinen 2000-luvun alun Toy­ota Yaris tai 85 000 € mak­sa­va kolariko­r­jat­tu Audin edus­tus­maas­turi, joka olisi sit­ten vain ostet­ta­va. Vas­ta kun auto olisi pihas­sa, tietäisin, miten hyvin pistey­tyskri­teeri­ni onnis­tu­i­v­at. Eli mitä en tajun­nut huomioi­da pisteytyksessä.

    Julk­isten han­k­in­to­jen toteut­ta­mi­nen on ollut n. 10v ammat­ti­maista. Tämä aset­taa etenkin pie­nille kun­nille omat haas­teen­sa, kun kokopäiväistä han­k­in­nan ammat­ti­laista ei har­voin tehtävi­in han­k­in­toi­hin kan­na­ta palkata. Tuskin olen väärässä, jos kol­men vuo­den sisään julk­isi­in han­k­in­toi­hin tar­joami­nenkin alkaa olla oma ammattinsa.

    Vastaa

    1. Olisi kan­nat­tanut aset­taa vähim­mäis­vaa­timuk­sik­si tuo mullis­ta­van hyvä puhe­lin­palvelu, ja kisa­ta, kuka tekee sen halvimmalla.

      Sil­loin tuon mullis­ta­van palvelun kon­septin olisi pitänyt olla HUS:n tiedos­sa eikä tar­joa­van yri­tyk­sen liikealaisuus.

      Vastaa

      1. Näis­sähän voidaan käy­dä markki­navuorop­uhelu (tmv.) tar­joa­jien kanssa, eli selkok­ielel­lä ote­taan etukä­teen selvää, mitä ylipäätään voisi olla tar­jol­la ratkaisuk­si. Tosin voisiko tuos­sa kyseisessä tapauk­ses­sa olla niin, että ei ole edes osat­tu aav­is­taa, että jol­lakin voisi olla jotain muu­takin tar­jol­la kuin nut­turapäistä sen­traal­isantraa — noin niin kuin vähän värittäen?

      2. Näis­sähän voidaan käy­dä markki­navuorop­uhelu (tmv.) tar­joa­jien kanssa, eli selkok­ielel­lä ote­taan etukä­teen selvää, mitä ylipäätään voisi olla tar­jol­la ratkaisuksi. 

        Se että julkisel­la osta­jal­la on mielipi­de mitä tarkalleen hän halu­aa perustuen tietämyk­seen­sä tar­jon­nas­ta miel­letään use­an mielestä jonk­in­sortin kor­rup­tiona tai muuten vääränä. Eli se että räätälöidään tar­jous­pyyn­tö vas­taa­maan juuri tietyn toimit­ta­jan sen het­k­istä tuotetta/palvelua nähdään vääränä, vaik­ka kuten tässä keskustelus­sa on hyvin käynyt ilmi voi olla jois­sain tapauk­sis­sa perusteltua. 

        Selvää tieten on että jos kil­pailu­tus tehdään selkeästi joku tiet­ty toimit­ta­ja mielessä niin koko pros­es­si hukkaa kaikkien pros­es­si­in osal­lis­tu­vien aikaa ja resursseja.

  4. Helsin­gin kaupungilla kil­pailu­tus­ra­jat ovat vielä tiukem­mat. Jos han­k­in­nan arvo on 20 000€ tai suurem­pi ja alle 60 000€, niin pitää tehdä kil­pailutet­ta­va pien­hank­in­ta. Sil­loin tehdään tar­jous­pyyn­tö kolmelle ja tehdään pistey­tyk­set ja ver­tailut jne. Sen jäl­keen valmis­tel­laan vira­nomais­päätös. Kaik­ki han­k­in­nan liput ja laput mukaan sit­ten päätök­sen liit­teek­si. On muuten työlästä ja kallista. Han­k­in­nan saa jät­tää kil­pailut­ta­mat­ta jos kil­pailu­tuk­sel­la saata­va hyö­ty arvioidaan pienek­si. Tosin sitä har­voin käytetään. Sit­ten tohon vielä lisäk­si jos on kyseessä IT-han­k­in­ta, niin tieto­suo­javaiku­tuk­sen arvioin­ti, jon­ka joutuu yleen­sä tekemään kun kuitenkin käsitel­lään henkilöti­eto­ja. Se on vähin­tään yhtä työläs kun toi itse han­k­in­ta. Se jäl­keen jos on kyse han­k­in­nas­ta jos­sa on tekoä­lyä, niin EU:n AI Actin hom­mat vielä päälle ja siinä on riski­ana­lyysiä ym. Siis lisää töitä jälleen. Sit­ten vielä se tekoä­lyratkaisu pitää rek­isteröidä EU:ssa jos se on joku uusi palvelu. Tos­ta kun alkaa arvioimaan paljonko tarvi­taan työvoimaa, niin niin ja niin… Siis edes Helsin­gin kokoinen kaupun­ki ei kykene noi­ta hoita­maan kos­ka hallinnos­sa on noi­hin aivan liian vähän ihmisiä. Siis tarkoit­taa, että hoide­taan miten sat­tuu. Entäs pienem­mät kun­nat? Noh! Virkavas­tu­ul­la nois­sa men­nään pienis­sä ja suuris­sa kaupungeis­sa ja kunnissa. 😀

    Vastaa

  5. Koh­ta Helsin­ki on kun­nol­la liris­sä Microsoft­in kanssa. Kun on han­k­in­nal­laan ajau­tunut täy­del­liseen toimit­ta­jalukkoon. Ellei jo ole. Microsoft­in lisenssi­bisnes ja käytön mukaan määräy­tyvät mak­sut on melkoinen seka­sotku ja tietenkin se on kan­nat­tanut tehdä sel­l­aisek­si kos­ka osta­jal­ta karkaa kus­tan­nuk­set hallinnas­ta kun se huo­maa joutuneen­sa toimit­ta­jalukkoon. Helsin­gin kaupungilla on just nyt se tilanne. 

    Ennen korona-aikaa Microsoft Teams-han­k­in­taa tuskin kil­pailutet­ti­in. Se oli jo levin­nyt laa­jasti kaupungilla käyt­töön ennen korona-aikaa ja toimit­ta­jalukko kaikessa karu­udessaan viimeis­telti­in sit­ten korona-aikana kun etätöi­den aikana Teams oli kaikil­la käytössä. Siitä sit­ten seurasi, että sen var­jol­la sit­ten tuli kaiken­laista mui­ta kivo­ja omi­naisuuk­sia työkäyt­töön. Mak­sullisia tietenkin. Nyt on niin laa­jasti kaikkia niitä käytössä, joten enää niistä ei pääse irti. Copi­lotin var­jol­la tulee lisää. Tieto­suo­ja vielä jar­rut­telee sitä asiaa.

    Vastaa

    1. yhteen asi­aan on vai­h­toe­hto, se on https://matrix.org/ . tietysti serveri täy­tyy ostaa tai perus­taa, ja joo euroopas­ta tai suomesta.

      trump kakkosen takia en luo­ta usa:n talouteen enää, myös yksi­tyi­nen sek­tori, eri­tyiset suuret teknolo­gia yri­tyk­set, ns. big tech. microsoft:n tuot­teista olisi päästävä eroon, vaik­ka hin­ta­lap­pu olisi kalli­impi. vas­taavaa voi sanoa muillekin yri­tyk­sille, esim apple, alpha­bet inc, meta inc, ama­zon. niin ama­zon pil­vi palve­lut olisi hyvä vaihtaa.

      euroopas­sa nyt liikkuu aal­to jos­sa vai­hde­taan microsoft:n palvelu­ja mui­hin, yleen­sä ilmaisi­in open source tuotteisiin.

      Vastaa

    2. Mikrosoft­ista on kokon­aisuute­na vaikea päästä eroon mut­ta Team­sille on hyviä vai­h­toe­hto­ja. Toki vai­h­t­a­mi­nen on aina kallista koulut­tamisi­neen ja mah­dol­li­sine integrointeineen.

      Vastaa

  6. Vähän siinä ja tuos­sa. Han­ki­ta­lail­la rajoite­taan kun­tako­plaamista pikku­ra­hoista. Esim. surullisen kuu­luisat jump­pakepit rautakau­pas­ta ja kun­tovideo vs vaik­ka vas­ta kaupunkipyörät, joiden käyt­töönot­to viivästyy markki­naoikeu­den val­i­tusten myötä ja mukana oliko Sveit­sistä ja Tan­skas­ta(?) suo­ma­lais­ten lisäk­si. Hinkkauk­sel­la kulute­taan rahaa, mut­ta sit­ten rajat auki koplaami­nen lisään­tyy. Toki esim. ite oon joutunu koke­maan sen, että otan vähän jär­jel­lis­es­ti takki­in sil­lä, että tar­joan jotain ja osta­ja sanoo, että lai­ta hin­ta alle tuon niin ei tarvi kysyä muilta.

    Vastaa

  7. yksi lisä­point­ti.

    pakkok­il­pailu­tus voi olla myös ide­ologi­nen, jol­la vaan siir­retään rahaa julkiselta yksi­tyiselle tai yksi­ty­isille. sanoen asian toisin, joskus julki­nen on parem­pi, eli asia tehdään talon sisäl­lä. jotain täl­laista olikin artikkelissa.

    eli kil­pailu­tuk­ses­sa joskus täy­tyy pää­tyä sel­l­aiseenkin tulok­seen että ei vali­ta mitään, eli tehdään talon sisällä.

    Vastaa

  8. Oikein. Mut­ta kil­pailu­tuk­ses­ta on tosi­aan tehty niin han­kalaa, että se on karan­nut käsistä. Laki­asiantun­ti­jat koh­ta määrää kuka voit­ti! Tulee USA malli! Ei lisää val­taa byrokraateille ja lainviilailijoille.

    Vastaa

  9. Koko jär­jestelmä on täysin kier­outunut. Han­k­in­ta­lain mukaan han­k­in­tayk­sikkö VOI aset­taa tar­joa­jille esim. liike­vai­h­to­vaa­timuk­sia tai vaa­timuk­sia ref­er­enssi­hankkeista. Han­k­in­tayk­siköt tulk­it­se­vat tätä nyt niin, että rajat TÄYTYY aset­taa. Laite­taan liike­vai­h­to­vaa­timuk­set mak­simi­in ja ref­er­enssi­vaa­timuk­set niin mah­dot­tomik­si, ettei niitä täytä enää kuin isoim­mat yri­tyk­set. Näin saadaan tapet­tua kaik­ki suo­ma­laiset ter­veet ja hyvin toimi­vat PK-yri­tyk­set. Mut­ta pääa­sia on, että han­k­in­tayk­siköt tur­vaa­vat oman selus­tansa kun vaa­ti­vat mah­dot­to­mia. Hin­nat nou­se­vat ja isot yri­tyk­set porskut­ta­vat. Ja iloinen veron­mak­sa­ja mak­saa. Mon­et pk-yri­tyk­set ovat halun­neet pitää toim­intansa suht pien­imuo­toise­na mm sen takia, että toim­inta on helpom­min hal­lit­tavaa ja laadun tuot­to varmem­paa. Nyt tulee puukkoa selkään niille, jot­ka ovat täl­laisia arvo­ja pitäneet kunniassa.

    Vastaa

  10. Virkami­estä ei yleinen etu kiin­nos­ta pätkääkään. Osmo tietää aiheesta paljon, paikalliset yrit­täjät tietävät vielä enem­män. Puite­sopimuk­sen alla voidaan kiskoa mitä tahansa hin­taa, ja virkamiehel­lä ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin maksaa

    Vastaa

  11. Mitä han­kalam­mak­si kil­pailu­tus käy, sitä enem­män töitä kon­sul­teille. Itsekin olen tässä ural­lani var­maan 10 vuot­ta laat­in­ut kil­pailu­tus­ma­te­ri­aale­ja julkiselle sek­to­rille. On muuten todel­la hyvää liikentoimintaa. 

    Samal­la oppii myymään muiden laa­timi­in kil­pailu­tuk­sen. Sekin on oikein hyödyllistä.

    Vastaa

    1. Niin ja julki­nen sek­tori mak­saa tuon kaiken. Ei se kil­pailut­ta­mi­nenkaan ilmaisek­si tule, eikä varsinkaan ost­a­mi­nen jos kil­pailu­tus­ta ei tehdä hyvin. Sik­si ide­ologi­nen pakkok­il­pailu­tus palvelee har­voin yleistä etua ja
      pahim­mil­laan se avaa vain mah­dol­lisu­u­den verora­ho­jen rahastukselle.

      Vastaa

    2. Samal­la suo­ma­laiset yri­tyk­set oppi­vat keskit­tämään myyntin­sä julkisen sek­torin kil­pailu­tuk­si­in. Niiden ulkop­uolel­la kil­pailukyky on usein heikko mut­ta onnek­si isot kil­pail­i­jat eivät halua räätälöidä tuot­teitaan siten kuin joku julki­nen organ­isaa­tio haluaisi!

      Vastaa

  12. Juuri han­k­in­nan laadun ja tehokku­u­den vuok­si kun­tien pitäisi saa­da tehdä yhteistyötä yhteisil­lä han­k­in­taor­gan­isaa­tioil­la. Näin esimerkik­si Pohjois-Savon maakun­nan kun­tien yhteinen han­k­in­taor­gan­isaa­tio voi han­kkia huo­mat­tavasti parem­man han­k­in­ta-ammat­ti­lais­ten joukon ja käytän­nöt kuin yksit­täi­nen kun­ta. Toisaal­ta Pohjois-Savon pien­im­män kun­nan, Rautavaaran, väk­iluku on vajaa 0,6 % eli vajaa 6 promil­lea Pohjois-Savon maakun­nan väk­ilu­vus­ta, joten 0,5 % on vielä ihan järkevä omis­tu­so­su­us in-house yhtiölle.

    Vastaa

  14. >   Kaipailu­tus vie pait­si rahaa voi johtaa …

    Juuri tästä syys­tä kil­pailu­tuk­sen rajat ovat­ki Suomes­sa alhaiset: Tarkoituk­se­na on työl­listää ylisu­ur­ta virkakun­taa pyörit­tämään turhia ja vahin­gol­lisia tar­jouskil­pailu­ja: jokaisen puolueen pitää voi­da nimit­tää edus­tuk­selli­nen määrä virkamiehiä jokaiseen tehtävään.

    >   tar­jousasi­akir­jan laati­ja on nero

    Tämä ner­ous-jut­tu tuli hyvin esille, kun tietokoneet tuli­vat kun­ti­in. Jos jokin kun­ta onnis­tui palkkaa­maan nört­ti-neron, niin koh­ta tietokonei­den myyjät bon­ga­si­vat kyseisen henkilö ja tar­jo­si­vat hänelle paikkaa pal­ka­lla, jon­ka suu­ru­us on kun­nal­lisen virkae­htosopimus plus yksi euro. Sit­ten tuo nört­ti siir­tyi tiskin toiselle puolen myymään tietokonei­ta kun­nille (kun ennen hän oli niitä osta­mas­sa). Tuo osta­jas­ta myyjäk­si siir­tynyt nört­ti ansait­si hyvin, kos­ka hän tun­si perin pohjin kun­tien heikkoudet ja osasi hin­noitel­la tuot­teen korkeim­paan mah­dol­liseen hintaan.

    Kan­sain­välisel­lä tasol­la ilmiötä san­o­taan pyöröovi-ilmiök­si. Siinä suur­fir­mat lähet­tävät omia työn­tek­i­jöitään val­tion­hallintoon kor­jaa­maan «epäko­htia», jot­ka hait­taa­vat voiton muo­dos­tu­mista. Suomes­sa esimerkik­si THL palkkasi äsket­täin tiedos­tus­vas­taa­van, Piia Aar­nisa­lon, Pfitzer-lääkey­htiöstä. Kun hän saa hom­man hoidet­tua, siir­tyy hän takaisin Pfiz­er­ille nos­ta­maan «ansait­se­maansa» palkkaa uuden tehtävän­imik­keen mukaisesti.

    >   HUSLAB

    Eikö Hus­lab voisi muo­dostaa myyn­tior­gan­isaa­tion samal­la osaomis­tus-mallil­la, joista puhut, kun san­ot että omis­te­taan ali­hankki­jas­ta yksi prosentti.

    Kun tähän kuvioon vielä yhdis­tetään sama poli­it­tisen osaamisen taito, jota käytetään «yhteistyössä» raken­nus­li­ikkei­den kanssa, jot­ta saadaan lisärak­en­t­a­mi­nen näyt­tämään ain­oal­ta ratkaisul­ta mihin tahansa ongelmaan.

    Kun poli­it­tiset puolueet pää­sevät hyö­tymään Huslab’in edulli­sista hin­noista, jol­loi ne tosin eivät enää olekaan edullisia, niin taivaan por­tit aukenevat Hus­la­bille tul­lak­seen nopeasti val­takun­nal­lis­es­ti domi­noivak­si palvelun­tar­joa­jak­si ja kun­nal­lis­ten poli­itikko­jen rahasammoksi..

    Vastaa

  15. Julki­nen kil­pailu­tus näin keskisu­uren yhtiön näkökul­mas­ta — emme viit­si edes tarjota 

    samaan hin­taan pitää sitoutua 3 vuo­den ajaksi
    Jär­jetön rapor­toin­tiby­rokra­tia ja läh­es nol­lakat­teet. Joo noin miljoon­al­la kahdel­la saisi automaat­ti­ra­por­toin­nin gdpr — henkilökun­taa on vähän ja kaik­ki tuu­raa kaikkia. Ei se Tj ja myyn­ti­jo­hta­ja myy vaan ihan kaik­ki henkilökun­nas­ta käsit­telee tilauksia
    Kun meil­lä oli sopimus niin kyl­lä ne hanselin asi­akkaat kek­si syyt käyt­tää kil­pail­i­joi­ta — ei se sido mihinkään
    Pelkkä kil­pailu­un vas­taami­nen vie kuukau­den myyn­ti­aikaa muul­ta myyn­nistä koka on kannattavampaa 

    Pitäkää tunkkinne ja myyköön kil­pail­i­ja palveluk­set ilmaiseksi

    Vastaa

  16. Hal­val­la saa pas­ka eikä laat­ua voi odottaa 

    Sik­si kil­pailut­ta­vat pitää olla tietoinen mitä ostaa tarkalleen 

    Kelatak­se­ja ei saa kos­ka huonol­la hin­nal­la ei viit­sitä ajaa kuin viimeisessä asiakaspulassa

    Vastaa

  17. Kil­pailu­tuk­ses­sa on myös pili­pali­vaa­timuk­sia ja se tarkoit­taa että työt val­uu vain suurille yri­tyk­sille ja keskit­tyy. Hal­val­la hin­nal­la voi ottaa markki­nan ja sit­ten seu­raavak­si nos­te­taan hin­nat. Lentoli­ikenne toimii näin

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Ossi Saresoja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.