Jäähyväiset HUS:lle (7) Häiriökysyntä

Väestön ikääntymisen vuoksi erikoissairaanhoitoon tulee väistämättä lisää potilaita ja se maksaa väistämättä lisää rahaa. Se ei tarkoita, etteikö menoja ja lähetteitä pitäisi yrittää vähentää. Pikemminkin päinvastoin. Ongelmalle on olemassa nimi: häiriökysyntä.

Noin pääsääntönä voidaan sanoa, että mitä paremmassa kunnossa on perusterveydenhuolto, sitä enemmän se kykenee hoitamaan sellaisia potilaita, joita nyt on lähetettävä erikoissairaanhoitoon. Tosin tässä on sellainen akanvirta, että jos ei pääse lainkaan lääkärille, ei voi saada lähetettä, joten jos perusterveydenhuolto kohenee surkeasta välttäväksi, lähetteiden määrä voi nousta.

Myös yksityislääkärit ja työterveyslääkärit saavat lähettää potilaita HUS:iin. Riippuu vähän sopimuksesta, mutta osalle työterveyshuolloista voi olla edullisempaa lähettää mahdollisimman moni erikoissairaanhoitoon. Osa yksityislääkäreistä lähettää erikoissairaanhoitoon aina kun potilas sitä haluaa, koska potilashan tämän maksaa. Osa lähettää varmuuden vuoksi, koska ei luota omaan osaamiseensa ja voi tietysti olla siinä oikeassa. Tässä on vääristymä, joka pitäisi korjata. Jotenkin pitäisi tilastoida lähettäjäkohtaisesti aiheettomat lähetteet, ja laskuttaa liian korkeasta aiheettomien lähetteiden määrästä.

Kun lääkärille ei pääse, mennään päivystykseen

Pitkät odotusajat terveyskeskuslääkärille tuottavat hakeutumista päivystyksiin. Päivystykset ovat erityisen kallis osa terveydenhuoltoa. Lisäksi yhteispäivystyksistä päädytään herkästi erikoissairaanhoidon vuodeosastoille, vaikka pitäisi päätyä terveyskeskuksen vuodeosastolle. Tätä ajatellen oli todella huono ajatus, että jatkossa terveyskeskuslääkärille pitää päästä vasta kolmen kuukauden kuluttua ja varmistaa tämä heikennys sillä, että vastaavasti vähennettiin rahoitusta.

Kyse on tietysti myös lääkäripulasta. Todella huono ratkaisu oli antaa yksityissektorille puolimiljardia euroa lääkäreiden houkuttelemiseen pois julkisesta terveydenhuollosta.

Jäykkä hoitajamitoitus tuhosi vanhustenhuollon

Ennen ympärivuorokautiseen laitoshoitoon (ent. vanhainkoti) loppupuolella päätyneet viettivät laitoksessa keskimäärin kaksi viimeistä vuottaan.  Nykyisin laitoksessa eletään keskimäärin selvästi vähemmän. Vanuksen eivät kuole aiemmin eikä heidän kuntonsa laske myöhemmin vaan pääsevät hoitoon vasta huonokuntoisempina. Kotona asuu siis vanhuksia, jotka ennen pääsivät kuntonsa puolesta laitoshoitoon. Nämä kotonaan heikosti pärjäävät vanhukset ovat sairaalapäivystysten ja sairaalasänkyjen suurkuluttajia. Se on huonoa hoitoa ja tulee hyvin kalliiksi. Aivan selvä järjestelmävirhe.

Tämä johtuu ainakin osittain huonosta hoitajamitoituksesta, joka on sama hyvä- ja huonokuntoisille vanhuksille. Nykyinen mitoitus 13 hoitajaa 20 hoidettavaa kohden tarkoittaa, että hoitopaikan hinnaksi tulee jotain noin 4500 euroa kuussa. Kun se on niin kallista, rima nousee sille, kuinka huonossa kunnossa pitää olla saadakseen paikan. Tämän takia tuo hoitajamitoitus on itse asiassa liian löysä, koska se on tehty keskimäärin parempikuntoisia vanhuksia varten ja nyt hoidetaan lähnnnä vain sänkyyn hoidettavia vanhuksia, mutta jos mitoitusta tämän takia kiritettäisiin, rima nousisi edelleen, hoitajamitoitusta pitäisi kiristää lisää ja rima nousisi edelleen jne.

Ratkaisu on hoitajamitoituksen sitominen hoidettavien kuntoon, kuten on tehty Alankomaissa.   Hyväkuntoinen dementikko osaa itse pukeutua, syödä ja hoitaa hygieniansa, auttaa jopa laitoksen töissä, vaikka ei dementiansa takia voikaan elää turvallisesti kotona.  Hänen hoitajamitoituksensa voisi olla vaikka 0,2. Kunnan yksityiselle hoitolaitoksen maksun pitäisi tietysti olla tätä vastaava. Koska hän ei maksaisi laitokselle paljon, hän pääsisi aikaisemmin hoitoon.  Kunto testattaisiin esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa, jolloin hoidon tarve tietysti pikkuhiljaa kasvaisi.

Laitoshoitoon pääsisi aikaisemmin ja paljon rahaa säästyisi sairaaloiden ja päivystysten häiriökysynnästä.

20 vastausta artikkeliin “Jäähyväiset HUS:lle (7) Häiriökysyntä”

  1. Tehkää nyt ihmeessä se ”tilintarkastus” kuinka paljon sote-alueilla menee budjettia digipalveluiden (ohjelmat, päivitys-ikiliikkujat, it-henkilöstö) kitaan? Kuinka monesta miljardista siis puhutaan? Luulen että sieltä on löydettävissä noin 50 prosentin säästöt.
    Luku perustuu siihen vertailulukuun ja tehottomuuteen jota mm. kuntasektori it-alalla edustaa.

    Vrt. esim. THL:n yli tuhannen ihmisen henkilökunta. Vain hieman kärjisten voidaan sanoa että ko. laitos tuottaa lähinnä digi-materiaaleja ja artikkeleita joita terveydenhuollon sen enempää kuin sosiaalipuolen tai opetussektorin henkilökunta tuskin edes avaa.

    Kyllä, joo, tästä voidaan puhua tietenkin tutkimuksena mutta ko. tutkimukset ovat pääasiassa erilaisen tilastomateriaalin tiivistämistä. Sama materiaali on muutenkin jokaisen virkamiehen käytettävissä. Tai netissä tehtäviä kyselytutkimuksia joiden funtkio on lähinnä siinä että niiden julkaisuista toimittaja saa helpon ja lähes valmiin jutun. Kansalaisten konkreettiseen kokonaisterveyteen sairauksien hoidosta puhumattakaan ei mitään merkitystä.

    1. Monta kertaa miettinyt, että mitä palvelua lukuisat virastot, kuten THL, Fimea ja monet muut oikeasti edes tuottavat? Henkilöstöä ja kaiken maailman johtajia niistä kyllä löytyy pilvin pimein.

      1. Mm. näiden kahden papereita työkseni englanniksi kääntävänä sanoisin, että aika hiton monenlaista palvelua.

        Sote-alan asiantuntijaorganisaatioiden sivustot tarjoavat kyllä ihan hyvin tietoa siitä, mitä niissä tehdään. Ainakin jos asiaa lähestyy toisella tavalla kuin vanhan arvoituksen verkonpaikkaaja, joka ”hakee, hakee, eikä soisi löytävänsä”.

      2. Tommi: Kai voit kokea edes vähän sympatiaa, jos joku perussuomalaisesti ajatteleva saattaisi olla pettynyt kun terveyden ja hyvinvoinnin mielikuvilla myyty julkisesti rahoitettu laitos juhlistaakin patologioita (Onko tämän kirjoittamiseen käytetty rokotetutkijaa???) ja kiihdyttää ja valtavirtaistaa suomalaisille vihamielistä ideologiaa. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta voinet ymmärtää tämän kielteisen reaktion, jos vaikka vain alentuvalla ajatuksella ”jokainen tekee politiikkaa omista lähtökohdistaan”.

        Resursseja voisi käyttää toisenlaisiinkin hankkeisiin. Miten olisi vaikka kokeilu metsästäjäkeräilijöiden ulosteen siirtämisestä lihavuuden ja liitännäissairauksien hoidossa? (Olisi yllätys jos ei toimisi!)

        Minua huolettaa valtavasti uusien kasvisjalosteiden oksaalihappopitoisuus ja sen mahdolliset seuraukset. Voisiko THL tehdä analyysit, itselläni ei ihan raha ja taidot riitä.

        Voisiko THL tasapuolisuuden nimissä myös antaa ekofasistisen suosituksen totaalisesta repatriaatiosta ja biogeografisesta karantiinista vastatoimena antibioottiresistenssille ja epidemioille? (pitäisi toimia!) Miten olisi selvitys sosiaalisesta mediasta ja niissä leviävistä käyttäytymismallien epidemioista?

        THL voisi myös edistää pienten poikien ja heidän vanhempiensa hyvinvointia selvittämällä miesten homoseksuaalisuuden etiologiaa. Ehkä helpottaa tietää, että en tässä yritä/halua loukata.

    2. Suomen pitää ottaa uusi tekniikka laajaan käyttöön terveydenhuollossa.

      Terveydenhuollon innovaatiot kehittyvät ennennäkemättömässä mittakaavassa, erityisesti digitaalisessa maailmassa, Maailman terveysjärjestö WHO sanoo.

      Tässä esimerkkejä:

      1. 3D-tulostimet
      Tätä teknologiaa käytetään tekemään
      hammasimplantit, korvaavat nivelet sekä mittatilaustyönä tehtyihin proteeseihin.
      Yksi 3D-tulostuksen tärkeimmistä eduista on se
      se nopeuttaa huomattavasti tuotantoprosesseja
      ja siten myös alentaa kustannuksia
      perinteisesti valmistettuja tuotteita.

      2. CRISPR-geenitekniikka
      CRISPR-geenimuokkaus teknologia muuttaa radikaalisesti sairauksien hoitoa, se mahdollistaa esimerkiksi syövän täsmähoidot.

      3. Virtuaalitodellisuus (VR)
      VR voidaan ottaa käyttöön eri tavoilla esimerkiksi leikkauksissa, kivunlievitykseen ja mielenterveysongelmien hoitoon.

      4. Älykkäät siteet
      Älykäs side käyttää antureita haavan valvontaan ja edistää haavojen nopeaa sulkeutumista, lisää uutta verenkiertoa vaurioituneeseen kudokseen.

      1. Olli S: ”Minua huolettaa valtavasti uusien kasvisjalosteiden oksaalihappopitoisuus”
        Saisiko tästä jotain lisätietoa? Missä tuotteissa pitoisuus on poikkeuksellisen korkea, esim. raparperin tasoa?

  2. Tuo 4500 € kuussa on hinta parin vuoden takaa tai sitten ilman tilaa (vuokra). Yksityisesti ostettuna ympärivuorokautinen hoito on noin 6000 € kuussa, kun mukana on vuokra ja täyshoito. Sote-alueet saanevat palvelun suurasiakkaina 10-15% halvemmalla.

  3. Häiritsee tuo termi häiriökysyntä. Eikö kyse ole häiriintyneestä tarjonnasta?

  4. Hoitajamitoituksen sitominen hoidettavien kuntoon voisi joissain tapauksissa johtaa tilanteisiin, joissa jo vuosia laitoksessa ollut potilas lähetettäisiin (olemattomaan) kotiin, koska hänen hoitamisensa muuttuisi kunnon huononnuttua niin kalliiksi.

    1. Kyllä tuo ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus on kiinteä ja täysin riippumaton siitä, kuinka helposti tai vaikeasti hoidettavia potilaita laitoksessa on. Siksi helppohoitoisia potilaita ei niihin oteta, vaikka dementia voi tehdä monelle kotona asumisesta vaarallisen.

      1. En kuvailisi dementikkoa helppohoitoiseksi, kun olen kuitenkin työtä käytännössä tehnyt ja nähnyt ja tulen tekemään myös tulevaisuudessa.

        Dementikko voi kertoa käyneensä vessassa, mutta paskoo sitten heti kohta housuun.

  5. Terveydenhoitoon pitäisi koittaa saada valtakunnallinen tekoälylääkärin päivystys 24/7, joka antaisi potilaille neuvontaa. Parempi sekin kuin että ei pääse lääkäriin ollenkaan 3 kuukauteen. Tekniikkaa tähän lienee on nyt olemassa, ja useampi seurantatutkimus on antanut ymmärtää, että tulokset ovat olleet enemmän positiivisia kuin negatiivisia. On tekoälyterapeutteja yms. Eivät toki ole ongelmattomia ja riskittömiä. Mutta jos vaihtoehtona on, että hoitoa ei saa lainkaan, niin terveydenhoidon miltei rajattomaan palveluiden kysyntätarpeeseen nämä kyllä voivat vastata, ja jättää ammatti-ihmisille resursseja tehdä sellaisia tehtäviä, johon tekoäly ei yhtä hyvin kykene.

    Surkeata on se, että hyvinvointialueet ympäri Suomen sulkevat tänä vuonna pysyvästi harvempaan asuttujen alueiden röntgenpalveluita. Kun ei ole enää varaa alan erikoisammattilaisten pitämiseen töissä pienemmillä paikoilla. Mutta näiden laitteiden käyttöliittymät ovat paljon käytettävyydeltään kehittyneempiä ja laitteet turvallisempia kuin vuosikymmeniä sitten. Nyt pitää silti menneisyyden vaikeakäyttöisten laitteiden ja menneisyyden säteilytasojen perintönä olla varattuna pätevä röntgenekspertti, jotta laitetta saa käyttää, joten röntgenit lähipalveluina lakkautetaan nyt sitten monin paikoin, kun resurssit eivät sellaisiin kustannuksiin riitä. Käytännössä tämä tarkoittaa joissain tapauksissa sitä, että pitää matkata röntgenkuvan perässä pidempi matka, mutta useasti palvelun karkaaminen kauemmas tarkoittaa myös sitä, että kuvat jäävät kokonaan ottamatta. Ja että osa terveydellisistä vaurioista jää herkemmin pysyviksi, kun ne jäävät hoitamatta.

  6. Sivustahuuto:

    Minulla on ollut seinällä rajalain swot analyysi nyt muutaman kuukauden. Suomen laput on sinisellä, venäjän keltaisella ja valkoiset pakolaisia koskevat laput laitoin roskiin, koska niillä ei oikein ole roolia.

    Yleisilme on se, että Suomen laput painottuvat kohtiin UHKA/HEIKKOUS ja Venäjän laput painottuvat kohtiin MAHDOLLISUUS/VAHVUUS.

    Teen siis valistuneen veikkauksen tulevaisuudesta: Lain hyväksymisen jälkeen Venäjä masinoi massiivisen määrän pakolaisia Suomeen. Venäjä tekee tämän koska saa siten betonoitua Suomen aseman pohjoisimpana Itä-Euroopan valtiona pois länsimaista. Suomi joutuu tämän seurauksena puimaan viranomaistoimintansa oikeutta ja ristiriitoja. Venäjälle on suuri etu siinä, että Suomen viranomaiset toimivat EU ja KV lakien vastaisesti. Suomen asema itäisenä pohjoismaana saa kolahduksen ja ollaan tukevammin yhteisessä rintamassa italian fasistiveljien, Puolan L&O:n, Orbanin ym. porukassa.

    Askel lähemmäksi Venäjää, askel lähemmäksi sotaa.

  7. Koko hoitajamitoitus on kyllä teollisen ajan ajatuksia, jossa ei lainkaan oteta huomioon hoitajien tuottavuutta tai pyrkimyksiä parantaa sitä. Pitäisi myös reitata hoitajat välille 0,5-2,5 hoitajaa ja maksaa palkkaa sen mukaan. No, kaiketi täysikykyiset hoitajat työskentelevät yksityisellä. Ehkä Orpolla olisi vielä palleja tapella hoitajaliittojen meduusoja vastaan…

    1. ”No, kaiketi täysikykyiset hoitajat työskentelevät yksityisellä.”

      Olettaisin, että suomessa yleisesti päinvastoin. Olen ollut alalla vuosikymmeniä sekä julkisella että yksityisellä. En tosin tiedä koko suomen tilannetta, mutta kyllä se siltä näyttää, että julkisella on aina ne suuremmassa tarpeessa olevat asiakkaat ja parempi työvoima.

      Muutenkin on kummaa, että yksityinen terveydenhoito nauttii suomessa niin suurta luottamusta.

    2. Koko soppa hoitajamitoituksineen kertoo siitä miten vaikea tuote hoivapalvelut on ostaa. Transaktiokustannukset nousevat korkeiksi koska on hyvin vaikea määritellä asiat kuten hyvä tai edes välttävä hoiva tai hoito.

      Kaikki eivät muista mutta koko hoitajien mmitoitusasia lyötiin laiksi n. vuosikymmen sitten kun paljastui vakavia ja laajoja puutteita vanhusten hoivapalveluissa.

      Terveys- ja hoivapalvelut ovatkin asia joka on vaikea yhdistää voitontavoittelun kanssa yhteensopivaksi. On vaikea vertailla palveluntuottajia ja on vaikea tehdä sopimuksia jotka eivät jätä mahdollisuuksia väärinkäytöksille, tai vaikkapa ohjaa tehottomaan osaiptimointiin kuten nyt vaikkapa hoitajamitoitus tekee.

      Asiasta voi lukea lisää esim täältä:
      https://jmkorhonen.fi/2020/02/24/miksi-voitontavoittelu-sopii-paremmin-teollisuuteen-kuin-terveyspalveluihin-talousteoreettinen-vastine-juhana-vartiaiselle/

  8. > Myös yksityislääkärit ja työterveyslääkärit saavat lähettää potilaita HUS:iin. Riippuu vähän sopimuksesta, mutta osalle työterveyshuolloista voi olla edullisempaa lähettää mahdollisimman moni erikoissairaanhoitoon. Osa yksityislääkäreistä lähettää erikoissairaanhoitoon aina kun potilas sitä haluaa, koska potilashan tämän maksaa. Osa lähettää varmuuden vuoksi, koska ei luota omaan osaamiseensa ja voi tietysti olla siinä oikeassa.

    On käynyt myös niin että työterveyslääkäri käyttää työaikaansa sen tutkimiseen, kuuluuko erikoissairaanhoidon toimenpide potilaan työnantajan sopimuksen piiriin, siis maksaako työnantaja vai ei, muttei saa tätä kohtuullisessa ajassa selville, ja sitten lähettää potilaan julkiselle puolelle, jottei syntyisi tilannetta, ettei laskulla olekaan maksajaa, siis varmuuden vuoksi, muttei syynä ole työterveyslääkärin lääketieteellinen pätevyys. Kertomassani on todellinen tapaus takana, työterveyslääkäri ei ollut perehtynyt potilaan työnantajaan, koska tuurasi kollegaansa.

  9. Kiva blogi, mutta tässä jäi oikeastaan kokonaan kertomatta se, mitä ”häiriökysyntä” tarkoittaa.

    Tuskin nämä kysyjät itse kokevat toimintansa olevan häirintää. Oletettavasti he ajattelevat, että annettuna ”hinta” mikä tällä palvelulla on, heillä on aitoa kysyntää ja tarvettä tälle palvelulle.

    Mitä tämä häiriökysyntä siis oikein on ja mitä se tarkoittaa? Että ihmiset kysyvät hyödykettä, josta eivät olisi valmiita maksamaan sen koko hintaa? Vai että ihmiset kohdistavat kysyntänsä pepsiin, jos coca-colalla on toimitusvaikeuksia?

    Erikoinen konstruktio.

    1. Häiriökysyntä tarkoittaa sitä että palvelun tuottaja on järjestänyt asiakaspolut ja prosessit päin ##rsettä, jolloin asia joka normaalisti vaatisi yhden yhteydenoton tai käynnin vaatiikin nyt moninkertaisesti yhteydenottoja/käyntejä. Tai vaihtoehtoisesti vaatii kalliimpaa hoitoa/palvelua mitä sen olisi tarvinnut.

      Ongelma on siis palvelun tuottajassa, eikä asiakkaassa. Asiakas on uhri, mutta tilanne on huono myös palvelun tuottajalle sitä se toimii tehottomasti ja hukkaa resursseja. Soininvaaran kirjoituksessa esim. mainitaan miten se että lääkärille/hoitajalle ei pääse järkevässä ajassa johtaa siihen että ihmiset menevät päivystykseen. Tämä ei ole järkevää, sillä päivystyskapasiteetti maksaa moninkertaisesti mitä ns. normaali arkiaikana tehtävä hoito.

      Samaten se että lääkärit ovat niin kiireisiä ja ylimielisiä eivätkä kuuntele potilasta johtaa huonoon tai puutteelliseen hoitoon, josta syystä asiakas voi joutua käymään saman vuoksi useita kertoja lääkärissä/hoitajalla. Terveydenhuolto siis ”säästämisen ja tehostamisen” nimissä todellisuudessa luokin tehottomuutta ja lisäkuluja, josta kärsivät myös asiakkaat menetetyn terveyden ja käytetyn ajan muodossa.

      Itsekin sain kokea tämän ongelman. Yksinkertainen rokotus mikä ideaalisti menisi soitto => käynti menikin terveydenhuollon sekoilun vuoksi kahteen yhteydenottoon ja käyntiin, kun neuvoivat ensin väärin tarvittavat rokotteet. Terveydenhuollon prosessit olivat huonot josta syystä syntyi häiriökysyntää kun asiat eivät ykkösellä menneet kuten strömssössä.

      Asia toki voi koskea muitakin toimialoja. Jos remonttifirma tekee sovitut projektit huonosti, tulee häiriökysyntää kun asiakas reklamoi ja asia joudutaan korjaamaan jälkikäteen. Tai että posti hukkaa pakettisi ja sitten asiakas soittelee sen perään useita kertoja ja firma joutuu metsästämään ja selvittämään paketin sijaintia ja miten se saataisiin kohteeseensa. Järkevämpää olisi tehdä asiat ensimmäisellä kerralla oikein jolloin häiriökysyntää ei syntyisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.