Jäähyväiset HUS:lle (7) Häiriökysyntä

20 vastausta artikkeliin “Jäähyväiset HUS:lle (7) Häiriökysyntä”

1. Tehkää nyt ihmeessä se “tilin­tarkas­tus” kuin­ka paljon sote-alueil­la menee bud­jet­tia digi­palvelu­iden (ohjel­mat, päiv­i­tys-ikili­ikku­jat, it-henkilöstö) kitaan? Kuin­ka mon­es­ta mil­jardista siis puhutaan? Luulen että sieltä on löy­det­tävis­sä noin 50 pros­entin säästöt.
   Luku perus­tuu siihen ver­tailu­luku­un ja tehot­to­muu­teen jota mm. kun­tasek­tori it-alal­la edustaa. 

   Vrt. esim. THL:n yli tuhan­nen ihmisen henkilökun­ta. Vain hie­man kär­jis­ten voidaan sanoa että ko. laitos tuot­taa lähin­nä digi-mate­ri­aale­ja ja artikkelei­ta joi­ta ter­vey­den­huol­lon sen enem­pää kuin sosi­aalipuolen tai ope­tussek­torin henkilökun­ta tuskin edes avaa. 

   Kyl­lä, joo, tästä voidaan puhua tietenkin tutkimuk­se­na mut­ta ko. tutkimuk­set ovat pääasi­as­sa eri­laisen tilas­to­m­a­te­ri­aalin tiivistämistä. Sama mate­ri­aali on muutenkin jokaisen virkamiehen käytet­tävis­sä. Tai netis­sä tehtäviä kyse­ly­tutkimuk­sia joiden fun­tkio on lähin­nä siinä että niiden julka­isu­ista toimit­ta­ja saa helpon ja läh­es valmi­in jutun. Kansalais­ten konkreet­tiseen kokon­ais­ter­vey­teen sairauk­sien hoi­dos­ta puhu­mat­takaan ei mitään merkitystä.

   Vastaa

   1. Mon­ta ker­taa miet­tinyt, että mitä palvelua lukuisat viras­tot, kuten THL, Fimea ja mon­et muut oikeasti edes tuot­ta­vat? Henkilöstöä ja kaiken maail­man johta­jia niistä kyl­lä löy­tyy pil­vin pimein.

      Vastaa

      1. Mm. näi­den kah­den papere­i­ta työk­seni englan­niksi kään­tävänä sanois­in, että aika hiton mon­en­laista palvelua.

         Sote-alan asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tioiden sivus­tot tar­joa­vat kyl­lä ihan hyvin tietoa siitä, mitä niis­sä tehdään. Ainakin jos asi­aa läh­estyy toisel­la taval­la kuin van­han arvoituk­sen verkon­paikkaa­ja, joka “hakee, hakee, eikä soisi löytävänsä”.

      2. Tom­mi: Kai voit kokea edes vähän sym­pa­ti­aa, jos joku perus­suo­ma­lais­es­ti ajat­tel­e­va saat­taisi olla pet­tynyt kun ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin mielikuvil­la myy­ty julkises­ti rahoitet­tu laitos juh­lis­taakin patolo­gioi­ta (Onko tämän kir­joit­tamiseen käytet­ty rokote­tutk­i­jaa???) ja kiihdyt­tää ja val­tavir­tais­taa suo­ma­laisille vihamielistä ide­olo­giaa. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mut­ta voinet ymmärtää tämän kiel­teisen reak­tion, jos vaik­ka vain alen­tu­val­la ajatuk­sel­la “jokainen tekee poli­ti­ikkaa omista lähtökohdistaan”.

         Resursse­ja voisi käyt­tää toisen­laisi­inkin han­kkeisi­in. Miten olisi vaik­ka kokeilu met­sästäjäk­eräil­i­jöi­den ulosteen siirtämis­es­tä lihavu­u­den ja liitän­näis­sairauk­sien hoi­dos­sa? (Olisi yllä­tys jos ei toimisi!)

         Min­ua huo­let­taa val­tavasti uusien kasvis­jalostei­den oksaal­i­hap­popi­toisu­us ja sen mah­dol­liset seu­rauk­set. Voisiko THL tehdä ana­lyysit, itsel­läni ei ihan raha ja taidot riitä.

         Voisiko THL tas­a­puolisu­u­den nimis­sä myös antaa eko­fa­sis­tisen suosi­tuk­sen totaalis­es­ta repa­tri­aa­tios­ta ja bio­geografis­es­ta karan­ti­in­ista vas­ta­toime­na antibioot­tire­sistenssille ja epi­demioille? (pitäisi toimia!) Miten olisi selvi­tys sosi­aalis­es­ta medi­as­ta ja niis­sä lev­iävistä käyt­täy­tymis­mall­ien epidemioista?

         THL voisi myös edis­tää pien­ten poikien ja hei­dän van­hempi­en­sa hyv­in­voin­tia selvit­tämäl­lä miesten homosek­suaal­isu­u­den eti­olo­giaa. Ehkä helpot­taa tietää, että en tässä yritä/halua loukata.

   2. Suomen pitää ottaa uusi tekni­ik­ka laa­jaan käyt­töön terveydenhuollossa.

      Ter­vey­den­huol­lon inno­vaa­tiot kehit­tyvät ennen­näkemät­tömässä mit­takaavas­sa, eri­tyis­es­ti dig­i­taalises­sa maail­mas­sa, Maail­man ter­veysjär­jestö WHO sanoo.

      Tässä esimerkke­jä:

      1. 3D-tulostimet
      Tätä teknolo­giaa käytetään tekemään
      ham­masim­plan­tit, kor­vaa­vat nivelet sekä mit­tati­laustyönä tehty­i­hin proteeseihin.
      Yksi 3D-tulostuk­sen tärkeim­mistä eduista on se
      se nopeut­taa huo­mat­tavasti tuotantoprosesseja
      ja siten myös alen­taa kustannuksia
      per­in­teis­es­ti valmis­tet­tu­ja tuotteita.

      2. CRISPR-geen­itekni­ik­ka
      CRISPR-geen­imuokkaus teknolo­gia muut­taa radikaalis­es­ti sairauk­sien hoitoa, se mah­dol­lis­taa esimerkik­si syövän täsmähoidot.

      3. Vir­tu­aal­i­todel­lisu­us (VR)
      VR voidaan ottaa käyt­töön eri tavoil­la esimerkik­si leikkauk­sis­sa, kivun­lievi­tyk­seen ja mie­len­ter­veysongelmien hoitoon.

      4. Älykkäät siteet
      Älykäs side käyt­tää anture­i­ta haa­van valvon­taan ja edis­tää haavo­jen nopeaa sulkeu­tu­mista, lisää uut­ta verenkier­toa vau­ri­oituneeseen kudokseen.

      Vastaa

      1. Olli S: “Min­ua huo­let­taa val­tavasti uusien kasvis­jalostei­den oksaalihappopitoisuus”
         Saisiko tästä jotain lisäti­etoa? Mis­sä tuot­teis­sa pitoisu­us on poikkeuk­sel­lisen korkea, esim. raparperin tasoa?

2. Tuo 4500 € kuus­sa on hin­ta parin vuo­den takaa tai sit­ten ilman tilaa (vuokra). Yksi­tyis­es­ti ostet­tuna ympärivuorokau­ti­nen hoito on noin 6000 € kuus­sa, kun mukana on vuokra ja täyshoito. Sote-alueet saanevat palvelun suurasi­akkaina 10–15% halvemmalla.

   Vastaa

3. Häir­it­see tuo ter­mi häir­iökysyn­tä. Eikö kyse ole häiri­in­tyneestä tarjonnasta?

   Vastaa

4. Hoita­jami­toituk­sen sit­o­mi­nen hoidet­tavien kun­toon voisi jois­sain tapauk­sis­sa johtaa tilanteisi­in, jois­sa jo vuosia laitok­ses­sa ollut poti­las lähetet­täisi­in (olemat­tomaan) koti­in, kos­ka hänen hoita­misen­sa muut­tuisi kun­non huonon­nut­tua niin kalliiksi.

   Vastaa

5. Hoita­jami­toi­tushan on nimeno­maan sidot­tu hoidet­tavien kuntoon.
   https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/henkiloston-maara/

   Jos nykyi­nen mitoi­tus ei jonkun mielestä ole riit­tävä, niin se ei var­masti olele riit­tävä Orpon hal­li­tuk­sen lask­ies­sa mitoitusta.

   Vastaa

   1. Kyl­lä tuo ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömi­toi­tus on kiin­teä ja täysin riip­puma­ton siitä, kuin­ka hel­posti tai vaikeasti hoidet­tavia poti­lai­ta laitok­ses­sa on. Sik­si help­po­hoitoisia poti­lai­ta ei niihin ote­ta, vaik­ka demen­tia voi tehdä mon­elle kotona asumis­es­ta vaarallisen.

      Vastaa

      1. En kuvail­isi demen­tikkoa help­po­hoitoisek­si, kun olen kuitenkin työtä käytän­nössä tehnyt ja näh­nyt ja tulen tekemään myös tulevaisuudessa.

         Demen­tikko voi ker­toa käyneen­sä ves­sas­sa, mut­ta paskoo sit­ten heti koh­ta housuun.

6. Ter­vey­den­hoitoon pitäisi koit­taa saa­da val­takun­nalli­nen tekoä­lylääkärin päivystys 24/7, joka antaisi poti­laille neu­von­taa. Parem­pi sekin kuin että ei pääse lääkäri­in ollenkaan 3 kuukau­teen. Tekni­ikkaa tähän lie­nee on nyt ole­mas­sa, ja use­ampi seu­ran­tatutkimus on antanut ymmärtää, että tulok­set ovat olleet enem­män posi­ti­ivisia kuin negati­ivisia. On tekoä­lyter­apeut­te­ja yms. Eivät toki ole ongel­mat­to­mia ja riskit­tömiä. Mut­ta jos vai­h­toe­htona on, että hoitoa ei saa lainkaan, niin ter­vey­den­hoidon mil­tei rajat­tomaan palvelu­iden kysyn­tä­tarpeeseen nämä kyl­lä voivat vas­ta­ta, ja jät­tää ammat­ti-ihmisille resursse­ja tehdä sel­l­aisia tehtäviä, johon tekoä­ly ei yhtä hyvin kykene.

   Surkea­ta on se, että hyv­in­voin­tialueet ympäri Suomen sulke­vat tänä vuon­na pysyvästi harvem­paan asut­tu­jen aluei­den rönt­gen­palvelui­ta. Kun ei ole enää varaa alan erikoisam­mat­ti­lais­ten pitämiseen töis­sä pienem­mil­lä paikoil­la. Mut­ta näi­den lait­tei­den käyt­töli­it­tymät ovat paljon käytet­tävyy­deltään kehit­tyneem­piä ja lait­teet tur­val­lisem­pia kuin vuosikym­meniä sit­ten. Nyt pitää silti men­neisyy­den vaikeakäyt­töis­ten lait­tei­den ja men­neisyy­den säteily­ta­so­jen per­in­tönä olla varat­tuna pätevä rönt­genekspert­ti, jot­ta laitet­ta saa käyt­tää, joten rönt­gen­it lähipalveluina lakkaute­taan nyt sit­ten monin paikoin, kun resurssit eivät sel­l­aisi­in kus­tan­nuk­si­in riitä. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa jois­sain tapauk­sis­sa sitä, että pitää matka­ta rönt­genku­van perässä pidem­pi mat­ka, mut­ta use­asti palvelun karkaami­nen kauem­mas tarkoit­taa myös sitä, että kuvat jäävät kokon­aan otta­mat­ta. Ja että osa ter­vey­del­li­sistä vau­ri­oista jää herkem­min pysyviksi, kun ne jäävät hoitamatta.

   Vastaa

7. Sivus­tahu­u­to:

   Min­ul­la on ollut seinäl­lä rajalain swot ana­lyysi nyt muu­ta­man kuukau­den. Suomen laput on sinisel­lä, venäjän keltaisel­la ja valkoiset pako­laisia koske­vat laput laitoin roski­in, kos­ka niil­lä ei oikein ole roolia.

   Yleisilme on se, että Suomen laput pain­ot­tuvat kohti­in UHKA/HEIKKOUS ja Venäjän laput pain­ot­tuvat kohti­in MAHDOLLISUUS/VAHVUUS.

   Teen siis val­is­tuneen veikkauk­sen tule­vaisu­ud­es­ta: Lain hyväksymisen jäl­keen Venäjä masi­noi mas­si­ivisen määrän pako­laisia Suomeen. Venäjä tekee tämän kos­ka saa siten betonoitua Suomen ase­man pohjoisim­pana Itä-Euroopan val­tiona pois län­si­maista. Suo­mi joutuu tämän seu­rauk­se­na puimaan vira­nomais­toim­intansa oikeut­ta ja ris­tiri­ito­ja. Venäjälle on suuri etu siinä, että Suomen vira­nomaiset toimi­vat EU ja KV lakien vas­tais­es­ti. Suomen ase­ma itäisenä pohjo­is­maana saa kolah­duk­sen ja ollaan tuke­vam­min yhteisessä rin­ta­mas­sa ital­ian fasis­tiveljien, Puolan L&O:n, Orban­in ym. porukassa. 

   Askel lähem­mäk­si Venäjää, askel lähem­mäk­si sotaa.

   Vastaa

8. Koko hoita­jami­toi­tus on kyl­lä teol­lisen ajan ajatuk­sia, jos­sa ei lainkaan ote­ta huomioon hoita­jien tuot­tavu­ut­ta tai pyrkimyk­siä paran­taa sitä. Pitäisi myös rei­ta­ta hoita­jat välille 0,5–2,5 hoita­jaa ja mak­saa palkkaa sen mukaan. No, kaiketi täysikykyiset hoita­jat työsken­televät yksi­tyisel­lä. Ehkä Orpol­la olisi vielä palle­ja tapel­la hoita­jali­it­to­jen medu­u­so­ja vastaan…

   Vastaa

   1. “No, kaiketi täysikykyiset hoita­jat työsken­televät yksityisellä.”

      Olet­taisin, että suomes­sa yleis­es­ti päin­vas­toin. Olen ollut alal­la vuosikym­meniä sekä julkisel­la että yksi­tyisel­lä. En tosin tiedä koko suomen tilan­net­ta, mut­ta kyl­lä se siltä näyt­tää, että julkisel­la on aina ne suurem­mas­sa tarpeessa ole­vat asi­akkaat ja parem­pi työvoima. 

      Muutenkin on kum­maa, että yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoito naut­tii suomes­sa niin suur­ta luottamusta.

      Vastaa

   2. Koko sop­pa hoita­jami­toituksi­neen ker­too siitä miten vaikea tuote hoiva­palve­lut on ostaa. Transak­tiokus­tan­nuk­set nou­se­vat korkeik­si kos­ka on hyvin vaikea määritel­lä asi­at kuten hyvä tai edes vält­tävä hoi­va tai hoito.

      Kaik­ki eivät muista mut­ta koko hoita­jien mmi­toi­tusa­sia lyöti­in laik­si n. vuosikym­men sit­ten kun pal­jas­tui vakavia ja laa­jo­ja puut­tei­ta van­hus­ten hoivapalveluissa.

      Ter­veys- ja hoiva­palve­lut ovatkin asia joka on vaikea yhdis­tää voiton­tavoit­telun kanssa yhteen­sopi­vak­si. On vaikea ver­tail­la palvelun­tuot­ta­jia ja on vaikea tehdä sopimuk­sia jot­ka eivät jätä mah­dol­lisuuk­sia väärinkäytök­sille, tai vaikka­pa ohjaa tehot­tomaan osaip­ti­moin­ti­in kuten nyt vaikka­pa hoita­jami­toi­tus tekee.

      Asi­as­ta voi lukea lisää esim täältä:
      https://jmkorhonen.fi/2020/02/24/miksi-voitontavoittelu-sopii-paremmin-teollisuuteen-kuin-terveyspalveluihin-talousteoreettinen-vastine-juhana-vartiaiselle/

      Vastaa

9. > Myös yksi­ty­is­lääkärit ja työter­veyslääkärit saa­vat lähet­tää poti­lai­ta HUS:iin. Riip­puu vähän sopimuk­ses­ta, mut­ta osalle työter­veyshuol­loista voi olla edullisem­paa lähet­tää mah­dol­lisim­man moni erikois­sairaan­hoitoon. Osa yksi­ty­is­lääkäreistä lähet­tää erikois­sairaan­hoitoon aina kun poti­las sitä halu­aa, kos­ka poti­lashan tämän mak­saa. Osa lähet­tää var­muu­den vuok­si, kos­ka ei luo­ta omaan osaamiseen­sa ja voi tietysti olla siinä oikeassa.

   On käynyt myös niin että työter­veyslääkäri käyt­tää työaikaansa sen tutkimiseen, kuu­luuko erikois­sairaan­hoidon toimen­pide poti­laan työ­nan­ta­jan sopimuk­sen piiri­in, siis mak­saako työ­nan­ta­ja vai ei, mut­tei saa tätä kohtu­ullises­sa ajas­sa selville, ja sit­ten lähet­tää poti­laan julkiselle puolelle, jot­tei syn­ty­isi tilan­net­ta, ettei laskul­la olekaan mak­sa­jaa, siis var­muu­den vuok­si, mut­tei syynä ole työter­veyslääkärin lääketi­eteelli­nen pätevyys. Ker­tomas­sani on todel­li­nen tapaus takana, työter­veyslääkäri ei ollut pere­htynyt poti­laan työ­nan­ta­jaan, kos­ka tuurasi kollegaansa.

   Vastaa

10. Kiva blo­gi, mut­ta tässä jäi oikeas­t­aan kokon­aan ker­tomat­ta se, mitä “häir­iökysyn­tä” tarkoittaa.

    Tuskin nämä kysyjät itse koke­vat toim­intansa ole­van häir­in­tää. Oletet­tavasti he ajat­tel­e­vat, että annet­tuna “hin­ta” mikä täl­lä palvelul­la on, heil­lä on aitoa kysyn­tää ja tarvet­tä tälle palvelulle.

    Mitä tämä häir­iökysyn­tä siis oikein on ja mitä se tarkoit­taa? Että ihmiset kysyvät hyödyket­tä, jos­ta eivät olisi valmi­ita mak­samaan sen koko hin­taa? Vai että ihmiset kohdis­ta­vat kysyn­tän­sä pep­si­in, jos coca-colal­la on toimitusvaikeuksia?

    Erikoinen kon­struk­tio.

    Vastaa

    1. Häir­iökysyn­tä tarkoit­taa sitä että palvelun tuot­ta­ja on jär­jestänyt asi­akaspo­lut ja pros­es­sit päin ##rset­tä, jol­loin asia joka nor­maal­isti vaatisi yhden yhtey­de­no­ton tai käyn­nin vaati­ikin nyt moninker­tais­es­ti yhteydenottoja/käyntejä. Tai vai­h­toe­htois­es­ti vaatii kalli­im­paa hoitoa/palvelua mitä sen olisi tarvinnut.

       Ongel­ma on siis palvelun tuot­ta­jas­sa, eikä asi­akkaas­sa. Asi­akas on uhri, mut­ta tilanne on huono myös palvelun tuot­ta­jalle sitä se toimii tehot­tomasti ja hukkaa resursse­ja. Soin­in­vaaran kir­joituk­ses­sa esim. maini­taan miten se että lääkärille/hoitajalle ei pääse järkevässä ajas­sa johtaa siihen että ihmiset menevät päivystyk­seen. Tämä ei ole järkevää, sil­lä päivystyska­p­a­siteet­ti mak­saa moninker­tais­es­ti mitä ns. nor­maali arki­aikana tehtävä hoito.

       Samat­en se että lääkärit ovat niin kiireisiä ja ylim­ielisiä eivätkä kuun­tele poti­las­ta johtaa huonoon tai puut­teel­liseen hoitoon, jos­ta syys­tä asi­akas voi joutua käymään saman vuok­si usei­ta ker­to­ja lääkärissä/hoitajalla. Ter­vey­den­huolto siis “säästämisen ja tehostamisen” nimis­sä todel­lisu­udessa luokin tehot­to­muut­ta ja lisäku­lu­ja, jos­ta kär­sivät myös asi­akkaat menete­tyn ter­vey­den ja käyte­tyn ajan muodossa.

       Itsekin sain kokea tämän ongel­man. Yksinker­tainen roko­tus mikä ideaal­isti menisi soit­to => käyn­ti menikin ter­vey­den­huol­lon sekoilun vuok­si kah­teen yhtey­de­not­toon ja käyn­ti­in, kun neu­voivat ensin väärin tarvit­ta­vat rokot­teet. Ter­vey­den­huol­lon pros­es­sit oli­vat huonot jos­ta syys­tä syn­tyi häir­iökysyn­tää kun asi­at eivät ykkösel­lä men­neet kuten strömssössä.

       Asia toki voi koskea muitakin toimi­alo­ja. Jos remont­ti­fir­ma tekee sovi­tut pro­jek­tit huonos­ti, tulee häir­iökysyn­tää kun asi­akas reklam­oi ja asia joudu­taan kor­jaa­maan jälkikä­teen. Tai että posti hukkaa paket­tisi ja sit­ten asi­akas soit­telee sen perään usei­ta ker­to­ja ja fir­ma joutuu met­sästämään ja selvit­tämään paketin sijain­tia ja miten se saataisi­in kohteeseen­sa. Järkeväm­pää olisi tehdä asi­at ensim­mäisel­lä ker­ral­la oikein jol­loin häir­iökysyn­tää ei syntyisi.

       Vastaa