Jäähyväiset HUS:lle (7) Häiriökysyntä

Väestön ikääntymisen vuoksi erikoissairaanhoitoon tulee väistämättä lisää potilaita ja se maksaa väistämättä lisää rahaa. Se ei tarkoita, etteikö menoja ja lähetteitä pitäisi yrittää vähentää. Pikemminkin päinvastoin. Ongelmalle on olemassa nimi: häiriökysyntä.

Noin pääsääntönä voidaan sanoa, että mitä paremmassa kunnossa on perusterveydenhuolto, sitä enemmän se kykenee hoitamaan sellaisia potilaita, joita nyt on lähetettävä erikoissairaanhoitoon. Tosin tässä on sellainen akanvirta, että jos ei pääse lainkaan lääkärille, ei voi saada lähetettä, joten jos perusterveydenhuolto kohenee surkeasta välttäväksi, lähetteiden määrä voi nousta.

Myös yksityislääkärit ja työterveyslääkärit saavat lähettää potilaita HUS:iin. Riippuu vähän sopimuksesta, mutta osalle työterveyshuolloista voi olla edullisempaa lähettää mahdollisimman moni erikoissairaanhoitoon. Osa yksityislääkäreistä lähettää erikoissairaanhoitoon aina kun potilas sitä haluaa, koska potilashan tämän maksaa. Osa lähettää varmuuden vuoksi, koska ei luota omaan osaamiseensa ja voi tietysti olla siinä oikeassa. Tässä on vääristymä, joka pitäisi korjata. Jotenkin pitäisi tilastoida lähettäjäkohtaisesti aiheettomat lähetteet, ja laskuttaa liian korkeasta aiheettomien lähetteiden määrästä.

Kun lääkärille ei pääse, mennään päivystykseen

Pitkät odotusajat terveyskeskuslääkärille tuottavat hakeutumista päivystyksiin. Päivystykset ovat erityisen kallis osa terveydenhuoltoa. Lisäksi yhteispäivystyksistä päädytään herkästi erikoissairaanhoidon vuodeosastoille, vaikka pitäisi päätyä terveyskeskuksen vuodeosastolle. Tätä ajatellen oli todella huono ajatus, että jatkossa terveyskeskuslääkärille pitää päästä vasta kolmen kuukauden kuluttua ja varmistaa tämä heikennys sillä, että vastaavasti vähennettiin rahoitusta. Jatka lukemista ”Jäähyväiset HUS:lle (7) Häiriökysyntä”