Lisääkö solidaarisuusvero verotuloja?

79 vastausta artikkeliin “Lisääkö solidaarisuusvero verotuloja?”

1. Riik­ka Purra ei tietääk­seni sanonut A‑Studiossa että Laf­ferin käyrän huip­pua olisi ylitet­ty hän tote­si että se voi ylit­tyä. Otit esille Bri­tann­ian 90% mar­gin­aaliv­eroas­t­een 1970-luvul­la jol­loin Laf­ferin käyrän huip­pu ylitet­ti­in ja moni rikas­brit­ti muut­ti ulko­maille. Kak­si Bond-näyt­telijää siir­sivät kir­jansa Karib­ian­veroparati­i­sei­hin ja Sveit­si­in. Sveit­si­in muut­ti Ran­skas­ta 1980-luvul­la paljon varakkai­ta ihmisiä kun sil­loin pres­i­dent­ti Fran­cois Mit­teran­da sääti Ran­skaan var­al­lisu­usveron joka itse asi­as­sa pois­tet­ti­in vas­ta Emmanuel Mar­cronin ensim­mäisen kau­den aikana. Myös Ruot­sis­sa oli 1970-luvul­la 90% mar­gin­aaliv­eroaste ja esim Tetra­pakin omis­ta­jat Ruben, Gad ja Hans Rausin­git siir­sivät kir­jansa ulkomaille.

   Vastaa

   1. Bri­tann­ian huip­pu­vero­tus oli 1940- ja 1950 ‑luvuil­la. 1960-luvul­la ylin mar­gin­aaliv­ero oli jo laskenut alle 98 prosentin .

      Vastaa

      1. Tek­stis­säsi viit­taat siihen, että Yhdys­val­lois­sa korkein mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti nos­tet­ti­in yli 90 pros­ent­ti­in ilman, että se olisi tuot­tanut mitään suurem­paa katas­trofia. Olet oike­as­sa siinä, että 50-luvul­la korkein mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti­aste oli 91% ja Yhdys­val­lois­sa koet­ti­in suur­ta talouden kasvua. Uno­h­dat tek­stis­sä maini­ta sen, että läh­es­tulkoon kukaan rikkaista Yhdys­val­lois­sa ei mak­sanut niin korkeaa pros­ent­tia, kos­ka 50-luvul­la Yhdys­val­to­jen vero­lain­säädän­tö oli lyö­ty täy­teen aivan usko­mat­toma­l­la määräl­lä eri­laisia verovähen­nyk­siä. Tax Foun­da­tion­in mukaan korkeim­min ansait­se­va 1% Yhdys­val­lois­sa mak­soi keskimäärin 42% veroa 50-luvul­la. Tämä pros­ent­tiluku sisältää val­tion, osaval­tion ja paikalliset verot.

   2. Var­masti Laf­ferin käyrälle löy­tyy huip­pukin, mut­ta mitään todel­lista näyt­töä siitä mikä se on ei ole ja mis­sä tuol­la käyräl­lä Suomen veroaste nyt on. Se ei ole mikään näyt­tö että joku muut­taa maas­ta pois tai ottaa tulo­jaan pääo­mat­u­loina, ainakaan niin kauan kun Suomen vero­tuk­ses­sa on sel­l­ainenkin por­saan­reikä kuin että Suomeen jääviä kyl­lä verote­taan omaisu­u­den arvon­nousus­ta mut­ta maas­ta muut­ta­jia jopa kan­nuste­taan muut­ta­maan anta­mal­la heille verova­paus. Maas­ta muut­toon vaikut­taa niin moni asia ettei sitä voi­da kuitenkaan vero­tuk­sen piikki­in laittaa. 

      Laf­ferin teo­reet­tista käyrää käytetään eri­tyis­es­ti sil­loin kun neolib­er­al­is­tit selit­televät halu­jaan leika­ta hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ja alen­taa kaikkein suu­rit­u­loisimpi­en ja varakkaimpi­en vero­tus­ta. Purran selit­te­ly kuu­luu samaan sarjaan.

      Vero­tuk­sen suurin ongel­ma täl­lä het­kel­lä ovat vero­tuk­sen por­saan­reiät joi­ta vero­tuk­ses­sa on eri­tyis­es­ti varakkaille ja suu­rit­u­loisille, joiden on mah­dol­lista kikkail­la muun­ta­mal­la ansio­tu­lo­ja pääo­mat­u­loik­si ja jopa vedät­tää hold­ing-yhtiöil­lä lisää verova­pauk­sia ihan keinotekois­es­ti. Myös insti­tuu­tioiden verova­pauk­sis­sa olisi kor­jat­tavaa. Jos ne tukit­taisi­in, niin var­masti syn­ty­isi varaa alen­taa palka­nsaa­jien vero­tus­ta, ja mik­sei myös vaik­ka pien­impi­en pääo­mat­u­lo­jenkin. Mut­ta kokoomuk­selle, per­suille, keskustalle, RKP:lle ja kris­til­lisille nuo por­saan­reiät ovat hal­li­tuk­ses­sa olleet aina tärkeämpiä suo­jeltavia kuin se että ne tukki­mal­la voitaisi­in alen­taa muiden, varsinkin pieni ja keski­t­u­lois­t­en ansio­tu­lo­jen verotusta. 

      Vero­tuk­ses­ta vielä sen ver­ran että se kuin­ka mon­et “yrit­täjinä” kiukut­tel­e­vat muut­ta­vansa Viroon vero­tuk­sen vuok­si. No, näitä ide­ol­o­gisia kiukut­telijoi­ta kyl­lä riit­tää vaikkei siinä siinä mitään järkeä olisikaan. Ihan sama sar­jaa per­su­jen muun kiukut­telun kanssa ‚kun­han kiukutel­laan hölmöläis­ten tyyli­in. Kun ensin leikataan sata­nen ja kun sit­ten annetaan kymp­pi takaisin niin hur­rataan kuin­ka taas voitet­ti­in! Ohes­sa tietoa yrit­täjille jot­ka kiukut­tel­e­vat muut­ta­vansa Viroon. Joku per­su Vallin sinne on kehuskel­lutkin muut­ta­neen­sa. Sekö on sitä per­su­jen ja kokoomuk­senkin isän­maal­lisu­ut­ta vai pelkkää hölmöläisyyt­täkö, kun kaipaa­vat Suomeen Viron vero­jär­jestelmää. https://www.verkkouutiset.fi/a/verohelvetti-onkin-viro-51040/#acbd7041

      Mitäs jos siir­ret­täisi­inkin vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä yri­tys­ten suun­taan kuten Ruot­sis­sa. Palka­nsaa­jien eduk­si, mut­ta se ei vaan tun­nu kel­paa­van ainakaan per­suille ja kokoomukselle.

      Verosi­ta kiukut­telijoi­ta aina riit­tää, mut­ta onnek­si verot eivät ole lähellekään ain­ut tek­i­jä joil­la Suo­mi pär­jää tässä maail­mas­sa. Valitet­tavasti nykyi­nen hal­li­tus ei tun­nu sitä tajua­van vaan on romut­ta­mas­sa nyt sopimus-/hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taakin joka on ollut Suomen suuri etu ja taan­nut myös Suomen kil­pailukyvyn pienenä val­tiona. Jos pelat­taisi­in vain sil­lä mis­tä val­tios­ta löy­tyvät kaikkein rikkaim­mat ja alhaisin vero­tus niin eihän Suo­mi siinä pär­jäisi alkuunkaan.

      Vastaa

2. Osmon kanssa olen samaa mieltä, että palkkat­u­lo­jen ja pääo­mat­u­lo­jen kanssa kikkailu olisi saata­va loppumaan.
   Vero­tuk­ses­sa min­ua on mieti­tyt­tänyt enem­pi alv. Ihmisil­lä on tiet­ty peruselämisen kulu­tus­ta­so. Siitähän mak­se­taan kiin­teä vero, alv 24%. Pääo­mat­u­lon vero on 30–34%. Ero alv vero­pros­ent­ti­in on aika pieni, kun ote­taan huomioon, että useille pääo­mat­u­lo on ”ylimääräistä” peruselämiseen vaa­dit­tavi­in tuloi­hin nähden.
   Itse asi­as­sa ihmette­len, kun jotkut ekon­o­mistit väit­tävät, että hel­poin­ta (ja vähiten hait­tavaituk­sia) on nos­taa alv vero­pros­ent­tia. Tun­tuu jotenkin oudol­ta kun pien­i­t­u­loisil­la kaik­ki tulot menevät vält­tämät­tömään kulu­tuk­seen. Ja heil­lä on sil­loin tuo vero­jen osu­us alv n suuruinen.

   Vastaa

3. >… vaikeut­taa sen sijaan ansio­tu­lo­jen muun­tamista palkkatuloiksi?

   Tässä mielessä ja muutenkin sopisi kat­soa osakey­htiön perus­tamisedel­ly­tyk­siä kri­it­tis­es­ti vaikka­pa niin, että aluk­si pitäisi tyy­tyä kom­mandi­it­tiy­htiöön, jon­ka yhtiömiehet muut­tuisi­vat osak­keen­o­mis­ta­jik­si vas­ta siinä vai­heessa kun yhtiö menee pörssi­in. Nyt kun osakey­htiön voi tosi­asi­as­sa perus­taa ja omis­taa ihan yksinkin ja toisaal­ta sel­l­aiset voivat omis­taa toisi­aan tämä on vähän liian kätevää verovält­te­lyn ja muun filun­gin kannal­ta; olen taan­noin sivus­ta seu­ran­nut miten kätevästi miljoon­akau­pal­la tavaran­toimit­ta­jille, työn­tekjöille (palkkatur­valle), verot­ta­jalle, eläkey­htiöille ynnä muille kuu­lu­via varo­ja siir­retään yhtiöryp­pään sisäl­lä ulko­maille, eivätkä sit­ten näytä edes käräjil­lä enää löy­tyvän, eikä koko sotkun jär­jestäneille skoi­j­jareilekaan mitään seuraa.

   Vastaa

   1. Yksi ratkaisu voisi olla osin­gon­mak­sun rajoit­ta­mi­nen. Esimerkik­si niin, osakey­htiö saisi ylipään­sä mak­saa osinkoa vas­ta kun YEL:n ja TYEL:n alainen palkka­sum­ma on vähin­tään jonkun tietyn rajan yli, esim. puoli miljoon­aa euroa vuodessa. Käytän­nössä siis hyvin pienis­sä yri­tyk­sis­sä rahat olisi otet­ta­va ulos palkkana, ei kevyem­min verotet­tuna osinkona. Osinkoa jaet­taisi­in vas­ta kun yhtiö on kas­vanut riit­tävän suurek­si. Ja sil­loinkin osinkoa olisi järkevä verot­taa samal­la taval­la oli kyse lis­ta­tus­ta tai lis­taa­mat­tomas­ta yri­tyk­ses­tä, on ihan type­r­ää että pörssin julk­isu­ussään­tö­jen nou­dat­tamis­es­ta ran­gais­taan korkeam­mal­la verotuksella.

      Vastaa

4. “En myöskään tiedä, onko oikein hoitaa lääkärin ammat­tia yri­tyk­senä ja mak­saa itselleen siitä osinkoa.” Tää on help­po, ei tietenkään ole oikein. Ei pidä ihme­tel­lä lääkärip­u­laa, jos pari päivää viikos­sa pör­riäisel­lä tuo samat net­to­tu­lot kuin viisi päivää julkisel­la. Kusipäistä ja type­r­ää, aivan tarkoituk­sel­la tehtyä lainsäädäntöä.

   Vastaa

   1. Lääkärit on ammat­in­har­joit­ta­jia sik­si kun mehiläisel­lä tehdään vaik­ka kak­sipäivää ja sit­ten ter­veystalol­la kol­mas ja lop­ut jos­sain muual­la. Varsinkin monia erikois­lääkäre­itä ei ole järkevää pitää kokoa­jan saatavil­la. Vaikea sitä olisi varsi­naisel­la työ­suh­teel­la edes hoitaa. Tai siis voi kun perus­taa yri­tyk­sen ja on sen työntekijä.

      Ja lääkärin palk­ka ei ole se lasku­tus. Ota siitä pois alv ja lääkäri­ase­man komis­sio jää niin ei lasku­tus ihan hirveästi eroa muiden ammat­ti­lais­ten laskutuksesta.

      Vastaa

      1. Ter­veyspalveluis­sa ALV on 0. Lääkärei­den komis­siot ovat kuulem­ma aika pienet ver­rat­tuna mui­hin ammat­in­har­joit­ta­ji­in, joil­la ei ole yhtä hyvää neu­vot­telu­ase­maa. Pör­riäis­ten kat­teet tulee lab­o­ra­to­ri­opalveluista, joi­hin lääkärit lähet­tävät poti­laitaan ja suurin osa tekee ne samas­sa talos­sa, kun on kätev­in­tä niin.

         Mut­ta kyl­lä, lääkärei­den vero­pros­entin pitäisi läh­estyä ansio­tu­lo­pros­ent­tia, vaik­ka siinä on se Oy taustal­la. Pieni yrit­täjäris­ki (asi­akkai­ta ei ole) ja hoita­vat itse työ­nan­ta­javelvoit­teet voi toki pros­en­tis­sa huomioida.

5. Kun nyt otit tuon lääkärin ammatin puheek­si, niin avaan vähän kuvio­ta lääkärin näkökul­mas­ta. Virkalääkäri ei tietenkään pysty virka­palkkaansa nos­ta­maan yri­tyk­sen kaut­ta. Jos käy sat­un­nais­es­ti keikkaile­mas­sa muiden aluei­den sairaalois­sa, niin yleen­sä olisi mah­dol­lista laskut­taa palk­ka ja sivuku­lu­jen osu­us fir­man kaut­ta. Itse en kuitenkaan näin ole tehnyt paris­takin syys­tä. On hyvin paljon helpom­pi sopia asi­at suo­raan ylilääkärin kanssa ja majoi­tus päivys­tälle (solus­sa tai hotel­lis­sa) järjestyy usein sairaalan mak­samana, kun tulet työn­tek­i­jänä. Fir­man kaut­ta työsken­televä mak­saa hotel­lit itse. Viikon­lop­puisin ja öisin tavataan mak­saa vähän joka alal­la parem­paa palkkaa, tämä kos­kee myös lääkäriä. Niin­pä virkalääkärinkin viikon­lop­puko­r­vauk­sel­la tai lääkärili­iton palkkau­osi­tuk­sel­la näistä pääsee ihan hyvään kor­vauk­seen, kun ei ole jotain ulkois­tet­tua fir­maa vetämässä välis­sä. Tämä ker­ryt­tää eläket­tä ja eläke­tur­vaa esimerkik­si vaka­van sairau­den var­alle. Avio­erokaan (ilman avioe­htoa) ei pääse viemään puo­lia näistä ”säästöistä”.
   Väit­täisin, että vähän yli 100ke/v tien­aaval­la hyö­ty osakey­htiöstä jää vuodessa aika vähäisek­si. Tästä ja tuol­la ylem­pänä san­o­tu­ista syistä olen itse pää­tynyt tekemään sivu­työni ihan veroko­r­tilla OY:n sijasta.

   Fir­man kaut­ta on todel­la han­kala lähteä hake­maan inflaa­tioko­ro­tus­ta euromääräisek­si sovit­tuun palkkaan. Olin aikanaan pal­ka­llise­na erään rep­pu­fir­man kaut­ta muu­ta­man kuukau­den erään ter­veyskeskuk­sen lääkärinä. Sopimus oli katkol­la ja tuli kil­pailu­tus. Fir­man tj soit­teli ja neu­vot­teli, että jos tun­tipalkkaa alen­net­taisi­in 46->43 niin olisi mah­dol­lisu­us voit­taa kil­pailu­tus ja ehkä jatkaa.
   Virkalääkärinä olisi muuten saanut 4500e/kk + toimen­pide­palkkiot mitä taas keikkafir­man kaut­ta ei saanut. Mut­ta eipä tarvit­sisi altistua jatkuville kilpailutuksille.
   Mut­ta jos puhutaan ihan per­in­teis­es­tä yksi­ty­is­lääkäri­toimin­nas­ta. Yksi merkit­tävä OY:n lisäku­luerä toi­min­imiyrit­täjään ver­rat­tuna on poti­las­vaku­u­tus. Joidenkin oper­ati­ivis­ten alo­jen vaku­u­tus on aika kallis. Min­un kor­valääkäriys­täväni on pyörit­tänyt aikaisem­min osakey­htiötä yli 10 vuot­ta. Nyt hän siir­tyi takaisin ammat­in­har­joit­ta­jak­si tuon kalli­in vaku­u­tuk­sen takia, kun mak­saa jo muutenkin liiton mak­su­jen kaut­ta ryhmävakuutusta.

   Edelleen kyl­lä hänenkin yri­tys jatkaa sijoi­tusy­htiönä ja jakaa aikaisem­pi­en vuosien lääkäri­palkkioista ja sijoi­tusten tuo­toista saatu­ja varo­ja osinkoina sen 8% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta. Tuonkin hyö­ty on muuten vähän kutis­tunut, kun korko­ta­so on noussut .

   Vastaa

   1. Tuos­ta ilme­nee myös se että osinkovero­huo­jen­nuk­set hyödyt­tävät nimeno­maan niitä joiden tulot ovat suuret kun ne eivät hyödytä oikeas­t­aan edes 100k€ ansait­se­via vaik­ka kokon­aisu­udessaaan niistä ker­tyy läh­es mil­jardin euron vero­hyö­ty niiden saa­jille ja vas­taavasti saman­su­u­ru­inen taak­ka muiden muiden suo­ma­lais­ten kan­net­tavak­si. Kuitenkin tuo­ta jär­jestelmää puolta­vat jotkut reilusti alle 100k€ vuodessa ansait­se­vat yrit­täjätkin. Mik­si, tyh­myyt­täänkö? Vai puhu­vatko jotkut muut hei­dän puolestaan levit­täen käsi­tys­tä että se hyödyt­tää oikeasti myös yrit­täjien enem­mistöä. Ei tosi­aankaan hyödytä, vaan hei­dän kan­nat­taisi vaa­tia jär­jestelmää joka hyödyt­täisi yrit­täjien enem­mistöä, niitä alle 100k€ vuodessa ansait­se­via. Eivätkä he häviäisi oikeasti mitään vaik­ka nykyis­es­tä jär­jestelmästä luovut­taisi­in kokonaankin.

      Ohes­sa näyte siitä kuin­ka Harki­mo vedät­tää ihmisiä:
      “Antti Lindt­man hokee 14000 euroa kuus­sa tien­aavien vero­tuk­ses­ta. Heitä on alle yksi pros­ent­ti veron­mak­sajista ja he mak­sa­vat 13 pros­ent­tia kaik­ista tuloveroista. Vaik­ka he mak­saisi­vat 100 pros­ent­tia vero­ja tulois­taan, ei sil­lä olisi mitään merk­i­tys­tä tässä konkurssissa.

      Oikeasti Suo­mi kaipaisi paljon enem­män parem­min tien­aavia työn­tek­i­jöitä. Olisi jotakin, mis­tä mak­saa veroja.”

      Ensik­si tuos­sa yritetään klas­sista silmänkään­tötemp­pua joka perus­tuu siihen että ver­rataan yksilöl­lisiä vaiku­tuk­sia kokon­aisu­u­teen. Samal­l­la ajat­telul­la voitaisi­in toki perustel­la kaiken merk­i­tyk­set­tömyys, mut­ta siinähän ei tietenkään ole mitään järkeä. Kuten ei Harki­monkaan jutus­sa. Samaa jär­jet­tömyyt­tä tun­tu­vat tois­ta­van myös mon­et muut jot­ka halu­a­vat alen­taa suu­rit­u­loisimpi­en vero­tus­ta vaik­ka velak­si, kuten hal­li­tus nyt tekee.

      Toinen virheel­lisyys Harki­mol­la on siinä että hän antaa ymmärtää kuin tulot joista mak­se­taan vero­ja oli­si­vat riip­pu­vaisia tuloveros­ta. Eivät ole, vaan niitä voi ker­ryt­tää kyl­lä ihan vapaasti veroista riip­pumat­ta. Siinä ei tietenkään ole mitään pahaa vaik­ka kaik­ki tien­aisi­vat hyvin ja mak­saisi­vat sen myötä lisää vero­ja. Mut­ta siinä voi olla jos toiset jäävät ilman tulo­ja tai jos samal­la alen­netaan niiden suurten tulo­jen vero­pros­ent­te­ja niin ettei lop­ul­ta mak­se­takaan yhtään lisää vaan jopa vähemmän.
      Harki­mol­la on kyl­lä aito pop­ulistin ote jutuis­saan, kun niitä tarkem­min lukee niin niis­sä ei useinkaan ole päätä eikä hän­tää. Tai on asi­aakin, mut­ta sel­l­aises­sa muo­dos­sa että pää ja hän­tä sekoit­tuvat. Sitä jäin kyl­lä kaipaa­maan kun hän ei täl­lä ker­taa main­in­nut Kojamoa, joko­han hän on oppin­ut ymmärtämään että Kojamoa koske­vat samat pörssiy­htiön sään­nöt kuin vaik­ka Nokia tai mitä muu­ta pörssiy­htiötä tahansa. No, ei Harki­mo ole ain­ut joka ei “ymmär­rä” että Kojamo on pörssiy­htiö jota kohdel­laan vero­tuk­sel­lis­es­ti kuten muitakin pörssiy­htiöitä. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hjallis-harkimo/avoin-kirje-vanhoille-puolueille/

      Vastaa

6. Mites jos vaan las­ke­taan se korkein palkkat­u­lon mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti 34%:iin ja verote­taan pääo­mat­u­lot + palkkat­u­lot samas­sa köntässä? 

   Palkkat­u­loista TYEL/muut vaku­u­tuk­set tuo­hon päälle, mut­ta sille sen­tään saa vastinet­ta eläk­keen + sairaus­päivära­ho­jen jne. muodossa.

   Yhteiskun­nan tärkein tavoite ei voi olla vero­tu­lo­jen maksimointi.

   Vastaa

7. Vero­pros­en­til­la on kyl­lä merk­i­tys­tä, eri­tyis­es­ti muu­tos­ti­lanteis­sa. Ote­taan vaikka­pa tehdas tai ter­veyskeskus syr­jäisel­lä paikkakun­nal­la. Kun sinne rekry­toidaan tuoteke­hi­tyspääl­likköä tai lääkäriä, niin kyseinen henkilö epäilemät­tä osaa laskea, mitä tar­jo­tus­ta palka­s­ta jää vero­jen ja muiden kulu­jen (muut­to paikkakun­nalle) jäl­keen jäl­jelle. Eli mitä korkeampi vero­pros­ent­ti paikkakun­nal­la on, sitä isom­paa palkkaa joudu­taan tarjoamaan.

   Sama pätee myös suo­ma­laiseen fir­maan, joka yrit­tää rekry­toi­da asiantun­ti­jaan jostain ulko­mail­ta. Toki moni asiantun­ti­ja osaa arvostaa verora­hoille saatavaa vastinet­ta, eri­tyis­es­ti pien­ten las­ten kanssa muut­ta­va tai per­heel­listymässä ole­va. Täl­laisia asiantun­ti­joi­ta ovat yleen­sä nuorem­mat tuoteke­hi­tys- yms. tehtävi­in tule­vat maa­han­muut­ta­jat. Van­hem­man asiantun­ti­jan jälkikasvu sen sijaan on jo opiskele­mas­sa eikä julkisen sek­torin tar­joa­mat lap­siper­hei­den palve­lut enää kiin­nos­ta. Esimerkke­jä tästä ovat eräät pörssiyri­tys­ten johto­ryh­mi­in rekrytoidut.

   En voi olla ajat­telemat­ta erästä tun­temaani pörssiy­htiön teknolo­gia­jo­hta­jaa, joka muut­ti Suomes­ta yhtiön toimip­is­teelle Yhdys­val­lois­sa heti kun kah­den vuo­den alem­pi vero­ta­so päättyi.

   Veikkaan­pa kuitenkin, että Suomen val­tio­talouden kannal­ta huo­mat­tavasti Laf­fertin käyrää tärkeämpiä ovat väestöpyra­midin kehi­tys ja Bau­molin tauti.

   Vastaa

8. Laf­ferin käyrä on sitä, mitä se on: lau­tasli­inaan piir­ret­ty mieliku­vi­tuskäyrä. Vähän saman­lainen kuin nk. “luon­nolli­nen korko­ta­so”. Kaik­ki siitä puhuu vaan kukaan ei ole sel­l­aista näh­nyt, ei tiedä mikä se taso on ja toisaal­ta sen tason väitetään siir­tyvän aina talousti­lanteen mukaan. Varsin käyt­tökelpoinen työkalu, vai mitä? Laf­ferin käyrä on yhtä epämääri­nen käsite, jon­ka varaan vero­tus­poli­ti­ikkaa tuskin kan­nat­taa virittää.
   Ihmiset vält­televät vero­ja, varakkaat kaikkein innokkaim­min. Eikä moti­iv­ina ole Laf­ferin käyrän omi­naisu­udet vaan yksinker­tais­es­ti ahneus. Oli veroaste mikä tahansa.

   Vastaa

   1. On kuitenkin koke­muk­sia siitä, että liian korkealle viritet­ty vero­ta­so las­kee veron tuot­toa, esimerkik­si tuo Hol­lande 75 %:n vero yli miljoo­nan euron vuosituloista.

      Vastaa

      1. Laf­ferin käyräl­lä yleen­sä viitataan implisi­it­tis­es­ti, tai joskus suo­raankin, että vero­tu­lo­jen vähen­e­m­i­nen johtuu siitä että ihmiset ennem­min lakkaa­vat tekemästä asioi­ta kos­ka vero­taak­ka syö kan­nus­ti­men. Esimerkik­si eivät ota vas­taan lisä­työ­tun­te­ja tai korkeampi­palkkaista ylen­nys­tä, kos­ka (marginaali)verotus on niin kovaa.

         Mut­ta tuos­sa mainit­se­mas­sasi esimerkissä kuten sanoit kyse oli vain että kukaan ei vähen­tänyt aktivi­teet­tiä, vaan he vero­su­un­nit­te­liv­at tulon­sa toiseen maa­han. Ran­skan vero­ker­tymä saat­toi pienen­tyä, mut­ta toisaal­ta jonkin toisen maan kasvoivat.

         Ehkä pitäisi perua muu­tok­sia vero­tuk­seen mitä uus­lib­er­aalipärinöis­sä on tehty rahan liikku­vu­u­den helpot­tamisek­si. Samal­la ikäänkuin sivubonuk­se­na vaikeu­tat­taisi­in myös venäläis­ten oli­garkkien elämää, tuskin kukaan on yhtä tyy­tyväi­nen rahan liikkei­den vapaut­tamis­es­ta ja sen pysymis­es­tä näkymät­tömänä kuin he. 

         Yhdys­val­lois­sa­han tosi­aan monia niistä tosin ei koskaan tehty, vaan esim. verov­elvol­lisu­us säi­lyy vaik­ka muut­taisi toiseen maa­han. Arvon­nousu­vero nyt ainakin pitäisi ottaa käyt­töön, nyt me suo­ras­taan ajamme ihmisiä ulko­maille real­isoimaan pääomia.

      2. Tri­cle down on suomek­si Valumaefekti.

      3. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na tuo­hon Yhdys­val­tain 90 pros­entin mar­gin­aaliv­ero­tuk­seen. Kyl­lä aika moni rikas amerikkalainen muut­ti Yhdys­val­loista ulko­maille pääasi­as­sa Karib­ian­meren veroparati­i­sei­hin kuten Cay­mansaareille, Bermu­dalle, Bahamalle ja sekä Neit­syt­saareille 1970-luvuil­la. Tuo 90 pros­entin mar­gin­aaliv­ero kos­ki vain liit­to­val­tion keräämiä veroja.Osavaltioiden keräämät verot ovat suurem­mat kuin liit­to­val­tion keräämät verot ja mon­es­sa osaval­tios­sa ei ole esim liike­vai­h­toveroa. Myös monien osaval­tioiden vero­ma­lleis­sa vero­su­un­nitelu on sal­lit­tua. Myöhem­min 1980-luvul­la vero­lait muutet­ti­in joka kan­nusti paluumuuttoa.

   2. Kom­ment­ti­na J.Korhoselle että Laf­ferin käyrä ei ole mikään mielikuvituskäyrä.Sen kehit­ti amerikkalainen talousti­etelijä Arthur Laf­fer joka toi­mi pres­i­dent­ti Rea­ganin hallinnon talous­poli­it­tises­sa neuvottelukunnassa.

      Vastaa

      1. Kom­ment­ti­na Somanille. Tiede­tään, mut­ta ei se poista Laf­ferin käyrän kiis­tanalaisu­ut­ta tai epämääräisyyt­tä. Laf­ferin käp­pyrästä on kiis­tel­ty iät ja ajat, sen nimeno­mainen ongel­ma on sen toden­net­tavu­us. Ei ole kiis­ta­ton­ta näyt­töä jostain vero­tuk­sen tasos­ta, joka alen­taa automaat­tis­es­ti vero­tu­lo­ja. Maail­ma on hive­nen mon­imutkaisem­pi kuin Laf­ferin ajatukset.

      2. Koko Rea­ganin talous­poli­ti­ik­ka perus­tui mieliku­vi­tuk­seen ja vale­htelu­un. Tai ehkä Trick­le Down (suomek­si “dynaamiset vaiku­tuk­set”) sit­tenkin alkaa ihan koh­ta toimia?

      3. Trick­le down ei ole suomek­si dynaamiset vaikutukset

      4. Ode: juu tiedän, mut­ta muu­ta­mat kokkar­it eivät tun­nu tietävän.

      5. Laf­ferin käyrä ei ole mieliku­vi­tus­ta, mut­ta ei se mikään matemaat­ti­nen eli las­ket­tavis­sa ole­va mallikaan ole. Se on asian hah­mot­tamista helpot­ta­va visuaa­li­nen esi­tys, joka kuvaa sitä, että jos men­nään “kipu­ra­jan” yli, vero­pros­entin nos­to las­kee vero­tu­lo­ja. Näin on todis­tet­tavasti usein käynyt, joskin use­am­min takap­er­ois­es­ti: yri­tys­ten vero­pros­entin lasku nos­ti aikanaan Suomen yri­tysvero­tu­lo­ja. Laf­ferin käyrän tarkkaa muo­toa ei tiedä kukaan, vain se tiede­tään, että muo­to vai­htelee eri yhteiskun­nis­sa ja eri vero­la­jeis­sa. Tämä on help­po tode­ta ihan jo arkies­imerkil­lä: jos ansio­tulovero­pros­ent­ti olisi sata, kukaan ei menisi tehtaaseen töi­hin. Jos ALV olisi sata, ihmiset jatkaisi­vat yhä ruuan ostamista, kos­ka se tarkoit­taisi vain ruuan hin­nan kaksinker­tais­tu­mista ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa ALV olisi nolla.

         On help­po yhtyä pro­fes­sori Kan­ni­aisen näke­myk­seen: verokeskustelua käyvät eivät ymmär­rä vero­tuk­sen talous­teo­ri­aa. Asial­liset keskustelu­navauk­set kään­tyvät pop­ulis­tisek­si huuteluksi.

         Yleisel­lä tasol­la lie­nee niin, että jos yhteiskun­nan kokon­aisveroaste nousee yli 50 %:n, alkaa ilmetä suuria ongelmia. Suomes­sa ei kokon­aisvero­tuk­ses­sa vielä olla sil­lä tasol­la, mut­ta ongel­ma on se, että ansio- ja pääo­mavero­tuk­sen ero on jo keski­t­u­loisel­la kohtu­ut­toman suuri, mikäli tulon­saa­jan “käytet­tävis­sä” on vakavarainen osakey­htiö. Sil­loin tulot ote­taan pääo­mat­u­lona aina, kun siihen on mah­dol­lisu­us. Leimaa­mal­la tarkoituk­sen­mukaises­ti toimi­vat ihmiset ahneik­si pet­tureik­si, ei tilan­net­ta paran­na. Korkeim­mille mar­gin­aaliv­eroast­eille on tehtävä jotain, kos­ka sitä, että verot­ta­ja vie yli­työ­palka­s­ta verona yli 70 %, ei voi mitenkään perustel­la oikeudenmukaisuudella.

      6. Tuo yhtiövero­tu­lo­jen nousu 1990-luvun veronalen­nuk­sen jäl­keen ei ole kiis­ta­ton. Lama olisi var­maan lop­punut ilman sitäkin. Ran­skan pres­i­dent­ti Hol­lan­den määräämä 75 pros­entin veroaste las­ki vero­tu­lo­ja, kos­ka suu­rit­u­loiset muut­ti­vat kir­jansa ulko­maille. Yhdys­val­tain 90 pros­entin mar­gin­aaliv­erol­la ei ollut samaa vaiku­tus­ta, kos­ka ei ollut tapana/mahdollista siirtää kir­jo­jaan ulkomaille.

      7. Korkeim­mille mar­gin­aaliv­eroast­eille on tehtävä jotain, kos­ka sitä, että verot­ta­ja vie yli­työ­palka­s­ta verona yli 70 %, ei voi mitenkään perustel­la oikeudenmukaisuudella. 

         Suomes­sa ain­oas­taan vähä­varaiset mak­sa­vat noin korkei­ta (efek­ti­ivisiä) mar­gin­aaliv­eroast­ei­ta. Pelkän palkan mar­gin­aaliv­eroas­t­eet voit kat­soa täältä:
         https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/

         Tilanne muut­tuu radikaal­isti tosi­aan tulota­son alapäässä kun pitää yhdis­tää palkkat­u­lot ja saadut sosi­aal­ituet. Täl­löin se että lisä­työnä tehdys­tä palka­s­ta jää itselle käteen vain 30% tai vielä vähem­män on hyvin tyyp­il­listä. Sadat tuhan­net ovat tilanteessa mis­sä lisä­työtä tekemäl­lä omat tulot eivät nouse lainkaan.

         Onkin ihmeel­listä miten paljon hyvä­tu­loiset jak­sa­vat jauhaa palka­nsaa­jien “korkeista” mar­gin­aaliv­eroast­eista, vaik­ka paljon use­am­mat köy­hät ovat paljon pahem­mis­sa kan­nustin­loukuis­sa. Ja nämä hyvä­tu­loiset sit­ten äänestävät kokoomus­ta joka vain pahen­taa näi­den ongelmia, ja lisäävät näis­sä ongelmis­sa ole­vien määrää.

         Hal­li­tushan on nyt siis vielä pahen­ta­mas­sa mainit­tu­ja ongelmia, kun he ensin­näkin pois­ta­vat suo­jaosia useista tuista, ja toisaal­ta leikkaa­vat pääasial­lisia tukia niin paljon että luvas­sa on 100 000 ihmistä lisää toimeen­tu­lotuen piiri­in jon­ka efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti ei ole enem­pää eikä vähempää kuin 100%. Jokainen suo­jaosan ylit­tävä euro jon­ka tien­aat työn­te­ol­la vähen­netään suo­raan toimeen­tu­lotues­ta, eli tekemäl­lä lisä­työtä sin­ulle ei käteen jää pen­niäkään enempää.

         Jois­sain tapauk­sis­sa toki köy­hän efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti voi olla yli satakin, eli omat tulot tip­pu­vat lisä­työtä tekemäl­lä. Täl­läisiä ovat esimerkik­si tilanteet mis­sä yhdis­tyvät samas­sa talouteen kohdis­tu­vat use­at eri tuet (esimerkik­si yhdelle työt­tömyys­tu­ki, asum­is­tu­ki, toiselle toimeen­tu­lo­tu­ki, ja tulo­jen myötä nou­se­vat las­ten päivähoitomaksut).

         Jos joku Suomes­sa puhuukin liian korkeista mar­gin­aaliv­ero­pros­en­teista, ja jos hän ei puhu sosi­aal­i­tur­van ja palkkat­u­lon yhdis­tämisen efek­ti­ivi­sistä mar­gin­aaliv­ero­pros­en­teista, niin puhu­jaa ei kyl­lä kan­na­ta ottaa kovin vakavasti. 

         Suomen korkeimpia vero­pros­ent­te­ja mak­sa­vat vähätuloiset:
         https://www.verdelehti.fi/2022/04/26/suomen-suurimmat-veroprosentit-ovat-vahatuloisilla/

   3. J Korhoselle kom­ment­ti­na siihen että Laf­ferin käyrän vaiku­tuk­ses­ta vero­tuk­seen oli näyt­töä muun muas­sa Ruot­sista, Ran­skas­ta, Bri­tan­ni­as­ta 1970-ja 1980-luvuil­la jol­loin varakkaat ihmiset korkean vero­tuk­sen takia siir­sivät kir­jansa ulko­maille. Myöhem­min 2010-luvun alus­sa Ran­skas­sa tois­tet­ti­in sama asia kun varakkaiden vero­tus­ta kiris­tet­ti­in joka aiheut­ti maas­ta muut­toa kuten Osmo Soin­in­vaara aiem­min totesi.

      Vastaa

      1. Lue ajatuk­sel­la Kil­go­ren kom­ment­ti Laf­ferin käyrästä!

9. Vero­tuk­ses­ta voisi hypätä rasis­mi­in, kun se kuitenkin vaan ete­nee mei­dän päätöksenteossa.
   Ylel­lä oli jut­tua tästä Rantasen halus­ta sal­lia ruumi­in­tarkas­tuk­set poliisille.
   https://yle.fi/a/74–20051766?origin=rss

   Tässähän ei siis puhuta henkilön­tarkas­tuk­ses­ta, johon saa ede­tä esi­henkilön luval­la tilanteessa, jos­ta on epäi­ly rikok­ses­ta, jos­ta olisi mah­dol­lista saa­da yli 6 kk vankeutta.

   Yle kir­joit­ti: “…oikeu­den tehdä tiety­il­lä lev­ot­tomil­la alueilla…”
   Tulk­it­sen tätä ehkä hie­man rohkeahkostikin, että min­is­teri Ranta­nen tarkoit­taa täl­lä ken­ties eräitä itä-helsin­gin alueita?

   Nyt siis ollaan pyytämässä poli­isille oikeasti oikeut­ta kohden­taa ruumi­in­aukkoi­hin ulot­tu­va tutk­in­ta ihmisi­in asuin­paikan mukaan teh­dyn pro­filoin­nin perus­teel­la ilman, että poli­isil­la olisi mitään epäilystä. Muil­la alueil­la säi­ly­isi oikeus koske­mat­to­muu­teen ja edes taskuille ei saisi edelleenkään men­nä ilman, että pystyy yksilöimään sen 6 kk sään­nön mukaisen syyn ja saa luvan.

   Veikkaan, että kovinkaan mon­taa per­set­tä ei tarvitse parkkipaikalla kaivel­la kunnes teil­lä on ne ongel­malähiöt. Kyl­lä helsin­ki pala­maan saadaan, kun tehdään täl­läisiä päätöksiä.

   Vastaa

10. Kor­jatkaa, jos olen väärässä, mut­ta eikö pääo­mat­u­lo­jen vero­pros­ent­ti lis­taa­mat­tomien vero­helpo­tuk­sen kohdal­la ole 8 + (n.) 33 = 41% ?

    Ja sit­ten helpo­tuk­sen ulkop­uolel­la 20 + 34 = 54% ?

    Tuo­hon sit­ten yrit­täjä mak­saa YEL:iä vähän niinku halu­a­mansa määrän.
    Jos siis on men­estyvä eli hyvätuloinen.

    Jos sit­ten fir­man omis­ta­ja ottaa vas­taa­van osu­u­den palkkana, niin fir­man ja saa­jan mak­su­jen ja vero­jen osu­us tästä, kun ote­taan pois TyEL ja työt­tömyys­vaku­u­tus niin 6k€-bruttotuloilla kus­tan­nus on 7,3k€ ja käteen jää 5,4k€ (sis. el + tv).
    Jol­loin ver­ran­nolli­nen “vero“prossa on 26%
    Ja sit­ten se ELÄKEMAKSU ja TYÖTTÖMYYSVAKUUTUS ovat 1,7k€! Eli siis 23% !!!

    Jos yrit­täjä mak­saisi itselleen eläket­tä ja työt­tömyys­vaku­ut­ta saman ver­ran kuin palka­nsaa­jan on PAKKO, niin pääo­mat­u­lot oli­si­vat huo­mat­ta­van paljon kalli­impi vaihtoehto.

    Eli pääo­mat­u­lo­jen “edullisu­us” toimii vain, jos uno­hde­taan sekä fir­man lähde­vero, että yrit­täjän eläke­mak­su ja työttömyysvakuutus?!?

    Mitä laskin väärin?

    https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkkakuitti/#6a38fac6

    Vastaa

    1. “Eli pääo­mat­u­lo­jen “edullisu­us” toimii vain, jos uno­hde­taan sekä fir­man lähde­vero, että yrit­täjän eläke­mak­su ja työttömyysvakuutus?!?”
       Jos on noin, niin mik­si yrit­täjät niin kiivaasti vas­tus­ta­vat itselleen huonon jär­jestelmän muuttamista?

       Vastaa

11. Äh, heti kor­jaus ekaan luku­un, eli pääo­mat­u­loina ekat 150k€, vero­prossa on 20 (yhteisövero) + 8 (lis­taa­mat­tomien helpo­tus) = 28% !

    Tuo­hon sit­ten jos laitet­tais vaik­ka YEL­liä se 23%, niin luke­ma olis 51%.

    Ei se nyt niin hirveän alhainen ole?

    Vastaa

    1. Oikeat luvut eivät ole 8% ja 28% vaan 7,5%/8,5% ja 26%/26,8%. Jos halu­aisit lisätä siihen 23% YELiä, saisit 44,4%/45,2%. Se on kyl­lä vähem­män, kuin palka­nsaa­jal­ta menee työ­nan­ta­japuolen mak­sut mukaan­luet­tuna. Lisäk­si yrit­täjä voi myös mak­saa itselleen palkkaa siihen asti, kun se on osinko­ja verotehokkaampaa.

       Vastaa

12. Elikkä siis, tulon­si­ir­roista ja negat­tivis­es­ta verotuksesta:

    2k€/kk-brutto(ansio)tuloilla ei mak­sa val­tion­veroa lainkaan ja kun­nal­lisvero on luokkaa 7%.

    Se iso lovi pieni­palkkaiselle tulee eläke­vaku­u­tuk­ses­ta, työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­ta ja päivära­hamak­sus­ta, joka tekee 24%.

    Jol­loin siis “min­imi­pal­ka­lla” töitä tekevän “aloi­tusvero­prossa” on 31%.

    Ja jos siis jotain pitäs miet­tiä, niin on noiden pakol­lis­ten mak­su­jen kokoa ja komen­soin­tia sit­ten jol­lain negati­ivisel­la veroprossalla.

    2k€/kk, jos vaik­ka 11,5% vuosilo­mako­r­vauk­sel­la ja 20,5 työpäiväl­lä ja 7,5h pal­ka­llisel­la työa­jal­la tarkoit­taa tun­tipalkkaa 11,67€. Ruokalähetit ja postinkan­ta­jat pää­sevät ehkä vielä pienem­mille lik­soille, mut­ta karkeasti otet­tuna tota voi hyvin pitää “lähtö­ta­sona”.

    Vastaa

    1. toke: “Kor­jatkaa, jos olen väärässä, mut­ta eikö pääo­mat­u­lo­jen vero­pros­ent­ti lis­taa­mat­tomien vero­helpo­tuk­sen kohdal­la ole 8 + (n.) 33 = 41% ?”

       Tässä täy­tyy olla use­ampi väärinkäsi­tys. Vero­tus menee seu­raavasti. Pääo­mat­ulovero on 30%/34% (rajana 30000€). Kun osinko on 25% veronalaista (lis­taam­a­ton yhtiö, osinko­ja alle 150000€ ja alle 8% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta), on efek­ti­ivi­nen osinkovero 7,5%/8,5%. Kun tämän yhdis­tää 20%:n yhteisöveroon tulee kokon­aisu­udessaan vero­pros­en­tik­si 26%/26,8%, mikä on selvästi vähem­män kuin 41%.

       “Ja sit­ten helpo­tuk­sen ulkop­uolel­la 20 + 34 = 54% ?”

       Jos osin­gos­ta on veronalaista 85% (pörssiy­htiö tai lis­taa­mat­tomas­ta osinkoa yli 150000€ mut­ta alle 8% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta), niin efek­ti­ivi­nen osinkovero on 25,5%/28,9%. Kun tämän yhdis­tää 20%:n yhteisöveroon tulee kokon­aisu­udessaan vero­pros­en­tik­si 40,4%/43,12%, mikä on selvästi vähem­män kuin 54%.

       Vastaa

       1. Hyvä kun kor­j­a­sit. Väl­tyin tuol­ta Myös min­un 27,5 pros­ent­tia oli selvä moka. Muistin sen niin, ehkä laskenut uudestaan.

       2. Eli siis “ekat 150k€” vero­prossa on (pyöris­tet­tynä, kos­ka en näe mitään hyö­tyä pros­entin des­i­maaleista) 26% ja sen jäl­keen 42% (mik­si toi liuku­ma on use­am­man prosenttia)?

          Noi­hin sit­ten laite­taan 23% YEL­liä, niin luvut ovat 49% ja 65%?

          Kun siis tarkoi­tus ver­ra­ta palka­nsaa­jan net­to­tu­loi­hin, joista aina ote­taan se TyEL pois?

       3. “Noi­hin sit­ten laite­taan 23% YEL­liä, niin luvut ovat 49% ja 65%?”

          Ei aivan, vaan luvut oli­si­vat 44,4%/45,2% ja 58,8%/61,52%, kos­ka YELiä ei pidä laskea siitä osu­ud­es­ta, joka menee yhteisöveron mak­su­un (eli olen­nais­es­ti tulos on 4,6%-yks. laske­maasi alempi).

          “mik­si toi liuku­ma on use­am­man prosenttia”

          En ole ihan var­ma, mitä tarkoi­tat täl­lä kysymyk­sel­lä. Jos tarkoi­tat, mik­si annan kak­si lukua ken­ovi­ival­la erotet­tuna, se ero on siinä, onko pääo­mat­uloveron osalta 30%:n vai 34%:n vero­por­taas­sa (rajana 30000€ veronalaista pääomatuloa).

13. Kos­ka sol­i­daarisu­usveron pois­to kos­kee vain yli 85000 euroa ansait­se­via tulee sen vaiku­tuk­sia vero­tu­lo­jen kehi­tyk­seen tarkastel­la ensik­si vain niiden kannal­ta joi­ta se kos­kee. Eli kysyt­tävä mitä vaiku­tuk­sia sil­lä on hei­hin, vas­ta siitä voidaan edes teo­ri­as­sa päätel­lä vaiku­tuk­set muihin.

    Se on selvää että sel­l­aise­naan se vähen­tää val­tion vero­tu­lo­ja ja se on kom­pen­soita­va joku muiden kovemp­ina veroina tai meno­jen leikkauksilla. 

    Nyt näyt­tää siltä että hal­li­tus antaa ne alen­nuk­set kuitenkin velak­si joka jää sit­ten las­ten mak­set­taviksi. Mitään näyt­töä siitä että nuo alen­nuk­set lisäi­sivät vero­tu­lo­ja ja siten tas­apain­ot­taisi­vat val­tio­talout­ta ei hal­li­tus ole kuitenkaan kyen­nyt esit­tämään. Laf­ferin käyrän käyt­tö perustelu­na on puh­taasti silmänkään­tötemp­pu jol­la selitetään kaikkea sel­l­aista vero­tuk­seen liit­tyvää jolle ei ole osoitet­tavis­sa mitään todel­lista näyt­töä kul­loinkin kyseessä ole­vien veronalen­nusten hyödyistä. 

    Suo­ras­taan huvit­taa jos ja kun joku “talousti­etäjä” ottaa esimerkik­si 0 ja 100 pros­ent­tia kun hän selit­telee vedä­tys­tään tuol­la käyrällä.

    Vastaa

14. Minä ajat­te­len niin, että vero­tuskin on aika dynaami­nen eri­lai­sista vero­la­jeista johtuen. Aikanaan olin matkatöis­sä ja siel­lä vapaa-ajal­la ei ollut sitä arvoa kuin nor­maal­i­ti­lanteessa. Niil­lä oli tek­i­jöille tarvet­ta ja sil­loin sai tehdä korot­ta­mat­toma­l­la tun­tipal­ka­lla niin pitkää päivää kuin halusi. Tuli välil­lä piden­net­tyä päivää, kun miet­ti että siitä 46 euron palka­s­ta + sivuku­luista mar­gin­aal­i­hyö­ty on ehkä luokkaa 22e. Sit­ten huo­masi, että paljon kan­nat­tavam­paa on jär­jestel­lä ker­ran kuus­sa työreis­su­ja 500 kilo­metrin päähän ja nos­taa verot­tomat kilo­metriko­r­vauk­set ja ottaa työ­nan­ta­jan mak­sama hotel­li. Autos­ta kuitenkin on kulut joka tapauk­ses­sa, niin tuol­lais­es­ta reis­sus­ta mar­gin­aal­i­hyö­ty on suurem­pi kuin päivän piden­tämis­es­tä. Siinä samas­sa näki omia ystäviäkin. Välil­lä tuli pohdiskel­tua sitäkin, että olisiko järkeväm­pää lait­taa säästö­pos­su­fir­ma ja alkaa tekemään töitä sen kaut­ta ehkä reilun 27% efek­ti­ivistä mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­tia vastaan.
    Vero­tus on siis aika dynaami­nen sil­lä taval­la, että kun mar­gin­aaliv­ero on korkea hyö­tyä kan­nat­taa ottaa muul­la taval­la. Sit­ten kun ottaisi vielä halvim­man mah­dol­lisen YEL:n, niin voisi olla oikeutet­tu saa­maan ali­hin­taisen muiden veron­mak­sajien sub­ven­toiman vuokra-asun­non. Vai olisiko parem­pi lopet­taa työn­teko läh­es kokon­aan ja tyy­tyä vain hyvin vaa­ti­mat­tomaan elämän­ta­paan. Saisi ehkä muiden sub­ven­toiman ali­hin­taisen vuokra-asun­non ja asum­istuenkin. Vai vai­h­taisinko mukavampi­in, mut­ta huonom­min palkat­tui­hin hom­mi­in? Vai yrit­täisinkö olla tosi ahk­era ja pyrk­iä vielä parem­min palkat­tui­hin, mut­ta ehkä tuulisem­pi­in palkkatöihin

    Vastaa

15. Näitä kuvio­ta pystyy muuten hyö­dyn­tämään melko mon­et. Kaverin isä oli pörssiyri­tyk­sen tj. Sit­ten hän irti­sanou­tui ja alkoi myymään omaa työ­panos­taan yri­tyk­sille lasku­tuk­sel­la. Ei hän pelkästään entiselle työ­nan­ta­jalleen voin­ut tehdä, ettei näyt­täisi työn­tek­i­jälle. Vaan kävi kon­sul­toimas­sa useis­sa yri­tyk­sis­sä ja tietysti sijoit­ti tuot­to­jaan. Kaveri­ni taas perusti lääkäriy­htiön, otti vel­jen­sä mukaan omis­ta­jak­si 2% osu­udel­la ihan var­muu­den vuok­si. Ettei yriryk­sen koko tuot­toa vaan mis­sään tilanteessa tulkit­taisi kokon­aan ansio­tu­lok­si. Toinen kaveri osti asun­non ja sopi aluk­si mak­si­maalisen pitkän lyhen­nys­va­paan, että saa ker­ry­tet­tyä net­to­var­al­lisu­ut­ta alus­sa nopeam­min, jot­ta voi nos­taa vähem­män palkkaa. Sil­loin asun­to­lainan korot oli vielä 100% vähen­nyskelpoisia. Sit­ten mak­sim­i­ly­hen­nys­va­paiden jäl­keen uud­estaan pankki­in ja kun alueel­la asun­to­jen hin­nat nousi, niin lyhen­nys­va­paa sai jatkoa ja net­to­var­al­lisu­ut­ta sai kar­tutet­tua nopeam­min. Ihmiset on aika inno­vati­ivisia varsinkin sil­loin, jos kan­nus­timet on riittävät.
    Poli­itikot mon­esti kuvit­tel­e­vat tukki­vansa jonkun por­saan­rei­jän, vaik­ka se por­saan­reikä mikä pitäisi tukkia on jonkun ryh­män liian ankara vero­tus suh­teessa toiseen. Entäs, jos yhteisövero nos­tet­taisi­in 30% ja korkein mar­gin­aaliv­ero 40%. Sit­ten voisi taas se 9% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta olla kokon­aan vero­ton niinkuin ennen van­haan. Ei niin tietenkään tule tapah­tu­maan mon­es­takin syys­tä. Mut­ta yhteisöveron ja korkeim­man mar­gin­aaliv­ero­pros­entin väli­nen ero on niin suuri, että se vääjäämät­tä siirtää tulo­ja sinne mata­lam­min verote­tun puolelle. Tiedän kyl­lä hyvin, ettei se raha ole vielä yrit­täjän omaa sen 20% jäl­keen, mut­ta yhtiö on se mekanis­mi, jon­ka kaut­ta kan­nat­taa ker­ryt­tää varallisuutta.

    Vastaa

    1. Kuka muis­taa, kun yhteisövero las­ket­ti­in, oliko 28%:sta(?), nykyiseen 20%:iin?

       Sil­loin sen uumoilti­in aut­ta­van työl­lisyy­teen merkittävästi.
       Tutkiko kukaan koskaan, että vaikuttiko?

       Vastaa

       1. Tuol­la yhteisöveron laskul­la 28%:sta 20%:iin ei ollut mitään tekemistä työl­lisyy­den kanssa. Yhteisövero laskun taustal­la oli Ruotsin päätös laskea yhteisöveroa.

16. Miten yleistä tämä palkkat­u­lo­jen muut­ta­mi­nen pääo­mat­u­loik­si on? Toki melko help­poa yhden henkilön yri­tyk­sis­sä ja aikamoista luovu­ut­ta käyt­täen (henkilöko­htaiset osake­sar­jat) myös use­am­man henkilön yri­tyk­sessäkin. Miten suures­sa osas­sa yri­tyk­sis­sä har­raste­taan use­am­paa osake­sar­jaa kuin yhtä? Puhun nyt pörssin ulkop­uoli­sista yrityksistä.

    Aika suuri osa näistä yri­tyk­sistä on sel­l­aisia, että omis­ta­jia on usei­ta ja osa heistä työsken­telee yri­tyk­sessä ja osa ei. Osake­sar­jo­ja on tasan yksi, mut­ta osakas­sopimuk­sel­la heil­lä saat­taa olla eri­laisia oikeuk­sia, jot­ka eivät voi liit­tyä osin­gon­jakoon, mut­ta liit­tyvät investoin­ti- ja lainan­ot­topäätök­si­in, etu­os­to- tai myötämyyn­tioikeuk­si­in osakekaup­po­jen kohdalla.

    Näis­sä yri­tyk­sis­sä osakkaista suurin osa on vähem­mistöosakkai­ta, enem­mistöosakkai­ta kun voi olla korkein­taan yksi per yri­tys. Osakkeisi­in sijoitet­tu raha on kiin­ni osakkeis­sa peri­aat­teessa ad infini­tum, myyn­ti­ti­laisuuk­sia tulee har­voin. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa enem­mistöosakas voi bloka­ta myyn­timah­dol­lisu­udet muil­takin. Osakepääo­maan liit­tyy siis huo­mat­ta­va ris­ki eikä sijoi­tus ole lik­vidiä näh­nytkään. Olen itse yrit­tänyt kau­pa­ta yhden yri­tyk­sen osakku­ut­ta kahdek­san vuot­ta ja toises­sa yri­tyk­sessä rahat ovat olleet kiin­ni jo viisi­toista vuot­ta ilman osinko­ja (laitealan start­up), osakku­usy­htiön konkurssis­takin on jo kokemusta.

    Samoin inflaa­tio: jos pääo­ma kas­vaa 5 % samaan aikaan kuin on 5 % inflaa­tio, ei todel­lista pääo­mat­u­loa ole syntynyt.

    Vero­jär­jestelmän pitäisi ottaa tämä pääo­man menet­tämisen ris­ki huomioon jol­lakin taval­la. Min­un nähdäk­seni se tehdään tänä päivänä näil­lä vero­jär­jestelmän huojennuksilla. 

    Yri­tyk­siä on toki mon­en­laisia: on yhden henkilön yri­tyk­siä, jois­sa ei ole todel­lista sijoitet­tua pääo­maa ja sen menet­tämisen riskiä. Ja on näitä tekaistu­ja henkilöko­htaisia osake­sar­jo­ja myöskin yri­tyk­sis­sä, jois­sa osinkoina osan palka­s­taan nos­ta­vat eivät todel­lisu­udessa elä oman pääo­man menet­tämisen riskin kanssa.

    Ehkäpä kor­jauk­sen paik­ka on näi­den por­saan­reikien tukkimisessa.

    Vastaa

17. Onko tuolle väit­teelle, että Iso-Bri­tann­ian 98% veroas­t­eel­la ei olisi oltu Laf­ferin käyrän laske­val­la osal­la. Suo­raan san­ot­tuna väite kuu­lostaa epäuskot­tavalle ilman lähdettä.

    Vastaa

    1. Itsel­läni on samat fiilik­set tästä.

       Se että The Bea­t­les meni töi­hin, vaik­ka vero­tus oli 98% ei mielestäni osoi­ta, että ei oltaisi Laf­ferin käyrän laske­val­la osal­la. Veikkaisin, että niil­lä, jot­ka eivät ole töis­sä omas­sa unel­ma-amma­tis­saan jää Beat­le­sia helpom­min työt tekemät­tä liian suuren vero­tuk­sen takia.

       Vastaa

    2. Ainakin Yhdys­val­loista on selkeitä havain­to­ja siitä, että ylimpi­en mar­gin­aaliv­eroast­ei­den lasku on varsin lyhyessä ajas­sa lisän­nyt ylimpi­en tulolu­okkien mak­saman veropotin kokoa. Tarvi­taanko mui­ta todis­tei­ta siitä, että vero­tus voi tosi­aankin olla liian kireää ja vero­jen kokon­aisker­tymää laskevaa?

       Sinän­sä jonkun 90% mar­gin­aliv­eroast­ei­den aikoi­hin USAs­sa hal­lit­ti­in esim. ylem­män johdon palk­it­sem­i­nen työ­panok­ses­taan — raha­palkan sijaan kom­pen­saa­tio tar­jot­ti­in edus­tusasun­non, auton + kul­jet­ta­jan, ekslusi­ivisien golf-seu­ro­jen jäsenyyk­sien yms. kaut­ta (ilmeis­es­ti näitä ei suurem­min verotet­tu luon­taise­tu­ina noina aikoina). Eli vaik­ka tap­povero­tuk­sel­la toki hillit­ti­in ylimpi­en raha­palkko­jen suu­ru­ut­ta, niin tästä huoli­mat­ta — tai tämän seu­rauk­se­na — johto­por­ras eli suori­in tulo­eroi­hin näh­den aika luksuselämää.

       Etatis­tiset kollek­tivis­tit aliarvioi­vat aina ihmis­ten kek­seliäisyyt­tä oman edun mak­si­moimises­sa sään­tö­jen puitteissa.

       Vastaa

       1. “Ainakin Yhdys­val­loista on selkeitä havain­to­ja siitä, että ylimpi­en mar­gin­aaliv­eroast­ei­den lasku on varsin lyhyessä ajas­sa lisän­nyt ylimpi­en tulolu­okkien mak­saman veropotin kokoa.” Mis­tähän ajas­ta mah­dat nyt höpistä?

       2. Fidel — esim. Supply-​Side Tax Cuts and the Truth about the Rea­gan Eco­nom­ic Record

          Con­trary to pop­u­lar rhetoric, the wealth­i­est Amer­i­cans did not pay less tax­es; rather, they paid more tax­es after the income tax rate cuts in 1981. In con­stant dol­lars, the rich­est 10 per­cent of Amer­i­cans paid $177 bil­lion in fed­er­al income tax­es in 1980 but paid $237 bil­lion in 1988. The remain­ing 90 per­cent of house­holds paid $5 bil­lion less in income tax­es over this peri­od. They earned more and they paid more. In fact, Fed­er­al Reserve Board mem­ber Lawrence Lind­sey has shown that tax­es paid by the wealthy were sub­stan­tial­ly high­er than they would have been if the top tax rate had remained at 70 percent. 

       3. Ja vielä lisää osas­tol­ta “asi­at eivät ole niin kuin tavataan ker­toa” eli Trump:n veronalen­nuk­set, joiden väitetään olleen rikkai­ta suo­sivia, oli­vat itseasi­as­sa vero­pro­gres­sio­ta kiristäviä:

          IRS data proves Trump tax cuts ben­e­fit­ed mid­dle, work­ing-class Amer­i­cans most

          That means most mid­dle-income and work­ing-class earn­ers enjoyed a tax cut that was at least dou­ble the size of tax cuts received by house­holds earn­ing $1 mil­lion or more.

          What’s more, IRS data shows earn­ers in high­er income brack­ets con­tributed a big­ger slice of the total income tax rev­enue pie fol­low­ing the pas­sage of the tax reform law than they had in the pre­vi­ous year.

          In fact, every income brack­et with fil­ers earn­ing $200,000 or more increased its tax bur­den in 2018 com­pared to 2017, and every income brack­et with a top lim­it low­er than $200,000 paid a small­er pro­por­tion of the total per­son­al tax rev­enue collected.

          That means that Repub­li­cans’ tax reform law result­ed in the tax code becom­ing slight­ly more pro­gres­sive — the exact oppo­site of what Democ­rats have claimed over the past four years. 

    3. Tähän tosi­aan olisi kiva saa­da lähdettä.

       Erikoiselta tun­tuu talousTI­ETEEN sara, jos tuo­ta Laf­ferin käyrää ei tuos­ta brit­tien 98%:sta koskaan laskettu.

       Vastaa

18. Yksi asia, joka kan­nat­taa huomioi­da, on, että vero­tu­lot mak­si­moi­va veroaste voi olla eri lyhyel­lä ja pitkäl­lä aikavälil­lä. Voi olla, että lyhyel­lä aikavälil­lä kiristyvä vero­tus ei muu­ta ihmis­ten käyt­täy­tymistä niin paljoa, etteivätkö vero­tu­lot kas­vaisi, mut­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä talouskasvu voi jäädä pienem­mäk­si ja pienen­tää verotuloja.

    Vastaa

19. Iso osa veroas­t­eesta tulee toki alvista, mitä ei kaik­ki tun­nu huomioivan. Mut­ta jos leik­itään ajatuk­sel­la, että meil­lä olisi vaik­ka vain yhteisövero jota mak­saisi­vat kaik­ki ihmiset kaik­ista tulois­taan. Alvia ei olisi ja osinko­ja saisi nos­taa yhteisöveron jäl­keen verova­paasti niin paljon kuin halu­aa. Olisiko yhteisöverolle vero­ker­tymän kannal­ta opti­maa­li­nen 98% pros­entin luokkaa vai paljon vähem­män? Todel­la erikoiselta tun­tuu, että kom­mu­nis­mi ei men­estynyt sen parem­min, jos ker­ran 98% veroas­t­eel­lakin olti­in Englan­nis­sa Laf­ferin käyrän huipun vasem­mal­la puolella?

    Vastaa

20. Jotkut väit­tävät, että yri­tys­ten eri veroas­t­eet ovat yri­tys­tukia ja sit­ten laske­vat yri­tys­ten saamia tukia.

    Samal­la logi­ikalla henkilövero­tuk­sen eri tuloveroas­t­eet ovat mata­la­palkkatukia. Mik­sei kaikkia verote­ta samal­la ylim­mäl­lä tuloveroprosentilla?

    Ihan hyvin voitaisi­in laskea tulon­si­ir­toik­si nämä alem­mat veroas­t­eet. Jos siis yri­tys­ten eri veroas­t­eet ovat yritystukia.

    Vastaa

    1. Kauko: “Samal­la logi­ikalla henkilövero­tuk­sen eri tuloveroas­t­eet ovat mata­la­palkkatukia. Mik­sei kaikkia verote­ta samal­la ylim­mäl­lä tuloveroprosentilla?”

       Jot­ta mata­la­palkkaisten ihmis­ten elin­ta­so olisi parempi.

       Vastaa

21. Jopa vero­tus­ta himoin­nut Ex päämin­is­teri perisi yri­tyk­sen tulo­jaan varten 

    On sitä vero­ton­ta osinkoa tulossa 

    Kyl­lä rikkaat kek­sii keinot

    Vastaa

22. Vaik­ka ehkä ollaan useim­mis­sa verois­sa Suomes­sa vielä Laf­ferin käyrän huipun vasem­mal­la puolel­la on hyvä huomioi­da käyrän muo­to ja kul­mak­er­roin. Hyö­ty jää hel­posti vähäisek­si, eikä vero­ker­tymän mak­si­moin­tikaan mikään itseis­ar­vo tai päämäärä ole. Siitäkin on hyö­tyä, että ihmiset vauras­tuu. Olisiko parem­pi olla köy­hä maa, jos­sa asuu rikkai­ta ihmisiä vai päin­vas­toin. Sitäkin pitäisi minus­ta pohtia enem­pi, että onko per­in­teinen pohjo­is­mainen korkeaveroaste ja iso val­tion rooli järkevää EU:ssa.
    Jos ylivelka­an­nu­taan val­tiona, niin miten saadaan rahat suo­jaan ”ulosot­tomieheltä”. Olisiko hyvä, että raken­nuk­set olisi hyvässä kunnossa.

    Vastaa

    1. Jos ylivelka­an­nu­taan val­tiona, niin miten saadaan rahat suo­jaan ”ulosot­tomieheltä”. Olisiko hyvä, että raken­nuk­set olisi hyvässä kunnossa. 

       Aina mie­lenki­in­toista mik­si nämä ”jos ylivelka­an­nu­taan val­tiona” ske­naar­i­ot nou­se­vat ker­ta toisen­sa jäl­keen keskustelu­un. Suomen julkisen sek­torin net­to­var­al­lisu­us (var­al­lisu­us — velat) on EU:n paras.

       Ja tiedän että eläke­varat ovat näis­sä laskelmis­sa mukana, mut­ta emme ole ain­oa maa jos­sa on eläke­jär­jestelmä. Kun puhutaan siitä että joudum­meko ulosot­tomiehen käsit­te­lyyn, kyl­lä kokon­ais­var­al­lisu­usti­lanne (myös yksi­ty­is­ten, ja eläke­toim­i­joiden) on oleelli­nen tieto.

       Onkin has­sua että Suomes­sa ollaan julkisen sek­torin suh­teen niin velka­pani­ikissa. Nyt hal­li­tus tar­joaa lääk­keek­si opiske­li­joiden toimeen­tu­loon lisää lainaa. Nyt hal­li­tuk­sen puheis­sa laina onkin hyvä jut­tu ja investoin­ti? Jos yksi­tyi­nen velka­an­tu­mi­nen on hyvä asia ja julki­nen huono asia, mik­si hal­li­tus on tekemässä veronalen­nuk­sia (julkisek­si) velak­si? Mik­si julki­nen sek­tori ei voi investoi­da, vaik­ka tule­vaisu­u­den teol­lisu­u­de­naloi­hin tai nuorten koulut­tamiseen tai hyv­in­voin­ti­in? Juuri sil­lä taval­la­han Suo­mi nousi maat­alousy­hteiskun­nas­ta hyv­in­voin­ti­val­tiok­si ihan muu­tamis­sa vuosikymmenissä!

       Toki kuka tahansa voi pohtia jos joudumme mak­sukyvyt­tömäk­si, mut­ta jotain real­is­mia keskusteluis­sa olisi myös hyvä pitää mukana.

       Minä kysy­isin itse että mik­si elinkei­noelämä näkee työn­tek­i­jät vas­tus­ta­ji­naan. Tun­tuu että tärkein­tä ei ole varmis­tua yri­tys­ten ja mei­dän kaikkien men­estymis­es­tä kokon­aisuute­na, vaan val­i­tun veriv­i­hol­lisen eli työn­tek­i­jäpuolen totaa­li­nen murskaami­nen ja nöyryyt­tämi­nen. Tässä on nähdäk­seni isoin ero ”pohjo­is­maiseen malli­in”, esim Ruot­sis­sa työelämästä sopimi­nen on aivan toisen­näköistä ja sov­in­toon pyrkivää sil­lä hyvil­lä suhteil­la ja vakaudel­la nähdään oikeaa arvoa.

       Suomes­sa tun­tuu että sisäl­lis­so­taa käy­dään edelleen kabi­neteis­sa, ja sen sodan uhreina on koko kansakunta.

       Vastaa

       1. Ööö… mitenkä niin hal­li­tus ei muka pistä julkisen sek­torin varo­ja hyvän tule­vaisu­u­den takaavi­in investoin­toin­tei­hein? Tosin edelli­nen hal­li­tus, nykyi­nen on sitoutunut par­la­men­taarisen työryh­män suosi­tuk­si­in tutkimus­ra­hoituk­sen nos­tamis­es­ta kohti 4% osu­ut­ta BTK:stä (jos Marinin hal­li­tuk­sen “rahaa on” ‑hal­li­tuk­sen lin­joil­la olisi jatket­tu, niin ensivuon­na val­tion tutkimus­ra­hoi­tus olisi rom­ah­tanut dra­maat­tis­es­ti). Yksit­täis­inä nos­toina johonkin koti­maiseen kvant­ti­ti­etokoneeseen heit­etään luokkaa 100 m€ ja puoli­jo­hde­tiloi­hin 500 m€. How about that!?

          Mui­hin investoin­tei­hin ml. liiken­nein­fra tiris­tetään euro­ja myymäl­lä val­tion omis­tu­so­suuk­sia pörssiy­htiöis­sä, pane­mal­la Asun­tora­has­tossa turhan pant­ti­na makaa­vat varat hyö­tykäyt­töön ja palaut­ta­mal­la jos­sain pöljässä virheän siir­tymän rahas­tossa käytämät­tömänä home­htuneet val­tion osakeomis­tuk­set takaisin edes vähän järkevämpi­in käsiin.

          Myös koulu­tuk­seen hal­li­tus on tekemässä lisä­panos­tuk­sia, vaikkei tätä kaikelta vasem­man laidan älämölöltä aina tulekaan huo­man­neek­si. Se, että korkeak­oulu­opiske­li­jat ehkä jos­sain tilanteis­sa joutu­vat itse mak­samaan ehkä vähän enem­män turhas­ta luk­suk­ses­ta, ei kai ole liikaa vaa­dit­tu. Opiskelun­han pitäisi olla investoin­ti omaan tule­vaisu­u­teen — ja jos tun­tuu, ettei val­it­se­mal­laan ihan­nealal­la (inter­sek­tion­aa­li­nen fem­i­nis­mi, assy­rolo­gia, tanssi­taide tms.) tule ikinä pääsemään sel­l­aisille tuloille, että opin­to­lainan otta­mi­nen tun­tu­isi järkevältä — niin kan­nat­taisiko het­ki miet­tiä sitä, että onko oma sisäi­nen palo sit­tenkään niin vah­va himoit­se­malleen allalle, että siitä mak­saisi mitä tahansa — eli vaik­ka ne opin­to­lainan lyhennykset.

23. Komp­paan vah­vasti Wahlroosia veroa­siois­sa. Suomes­sa oli hyvä avoir fis­cal, mut­ta se romutet­ti­in kor­jaamisen sijas­ta. Lop­putu­los on tämä ei-kan­nus­ta­va yhteisö-/pääo­mat­u­losop­pa, joka on reikäi­nen ja tytäry­htiö­talouteen kan­nus­ta­va. Ansio­tulovero­tus on minus­ta varsin toimiva.

    Vastaa

24. Jatkan vielä. Suomea ei kään­netä työe­hto­jen heiken­nyk­sil­lä, leikkauk­sil­la ja kos­meet­tisil­la muu­tok­sil­la johonkin suun­taa. Suo­mi tarvit­see investoin­te­ja ja kasvua, mikä onnis­tuu vain verokan­nusteil­la yhteisö- ja pääomatuloverotukseen.

    Vastaa

25. Vas­tatkaa tähän aivopähk­inään, kiitos:

    1. väite: Varakkaat vähen­tävät työn­tekoa, kos­ka vero­tus on niin kovaa. Vero­ja siis tulee laskea.

    2. väite: Lääkärit menevät yksi­tyiselle, kos­ka julkisel­la on paljon töitä ja pieni palk­ka, yksi­tyisel­lä saa sit­ten ostolääkärinä vähem­mäl­lä työmääräl­lä enem­män palkkaa.

    Jos väit­teet ovat molem­mat tosia, niin lääkärien työmäärän pitäisi lisään­tyä jos hei­dän vero­tus­taan leikataan. Eli ratkaisu soten ongelmi­in on yksinker­tainen ja ilmeinen: Korkeimpia mar­gin­aaliv­ero­ja tulee laskea huomattavasti.

    Tai sit­ten voimme vain lopet­taa ihmeel­lisen epä-älyl­lisen per­seilyn ja koulut­taa lisää lääkäreitä.

    Vastaa

    1. Jos hie­man alat inter­poloimaan, niin taitaa olla selvää, että tarvi­taan negati­ivi­nen pro­gres­sio, jot­ta tavoite saavutettaisiin?

       Tarvi­iko yhteiskun­nan olla myös oikeudenmukainen?

       Vastaa

       1. Ei tässä tul­lut mielestäni todis­tet­tua muu­ta, kuin että markki­nat ovat tot­ta ja tehokas kep­pi piiskaa­maan kenet tahansa takaisin sorvin ääreen. Eli lisää tar­jon­taa lääkäreistä niin palkat kyl­lä laske­vat. Ja siihen asti kun tar­jon­ta saadaan ylös niin kysyn­tää pitää rajoit­taa, eli julk­ista palve­lu­tuotan­toa ja ‑velvol­lisu­ut­ta keven­tää. Elämme markki­na­t­aloudessa ja ratkaisu­jen tulee nou­dat­taa markki­noiden peri­aat­tei­ta. Näin sitä on pol­jet­tu duu­nar­ienkin palkko­ja, tar­jon­tat­ul­val­la globaalisti.

          Vero­tus on poli­it­tista ja täten mielipi­dea­sia, markki­nat eivät.

    2. Väite 1: Työn teon määrä riip­puu mon­es­takin asi­as­ta. Vero­tus on yksi osatek­i­jä. Ehkä palkkakin olisi vähän pienem­pi, jos vero­tus olisi mata­lam­paa. Itse esimerkik­si olisin halun­nut enem­pi viikon­lop­pupäivystyk­siä, mitä onnis­tu­in saa­maan. Toisaal­ta en niin paljoa tarvitse, että olisin uusista paikoista tai kauem­paa jak­sanut alkaa kyselemään.

       Väite 2:
       Oman koke­muk­seni perus­teel­la varakkaat tekevät usein yllät­tävän pitkää päivää. Ehkä se liit­tyy siihen, että ovat kas­va­neet kovaan työn­tekoa arvostavaan kult­tuuri­in ja ne omi­naisu­udet ovat tehneet heistä tai van­hem­mista varakkaita.
       Min­un mielestäni lääkärin palk­ka on julkisel­lakin ihan hyvä. Yksi­ty­is­lääkärit ovat läh­es aina ammat­in­har­joit­ta­jia, eivät palka­nsaa­jia. Isoin ero yksi­ty­is­puolelle siir­tyneen kaveri­ni mukaan se, että enem­män vapaut­ta, mut­ta vas­tu­u­takin enem­pi ainakin sairaalan tiim­i­työhön verrattuna.

       Vastaa

26. Wahlroos tote­si kir­jas­saan Markki­nat ja demokra­tia hyvin avoir fis­cal­ista. Poli­itikot eivät onnek­si toden­näköis­es­ti ymmärtäneet asi­aa ja oli­si­vat jät­täneet Suomen kannal­ta viisaan päätök­sen tekemät­tä, jos oli­si­vat ymmärtäneet.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Peter uno­htaa että Suomes­sa oli Avoir fis­cal vero­ma­lli vuosi­na 1990–2004 jos­ta luovut­ti­in vuon­na 2005 kos­ka EU:n tuomiois­tu­in oli kat­sonut sen ole­van Euroopan union­in verope­ri­aat­tei­ta (siis veroko­htelun) mukaista.

       Vastaa
27. Paluuviite: Kommentti: Suurituloisten veroale nojaa kyseenalaiseen uskomukseen – ja lautasliinaan tuherrettuun käppyrään – Uutisalue

28. No mihin ne sar­casm ‑tag­it postauk­ses­sa katosivat?

    Laite­taan­pa sit­ten uudelleen vähän toisin tehtynä:

    Aina on nuo jutut sitä yhtä ja samaa. Poim­i­taan muutama.

    “jos pääo­ma kas­vaa 5 % samaan aikaan kuin on 5 % inflaa­tio, ei todel­lista pääo­mat­u­loa ole syntynyt”

    Että pääo­mat­u­loa on vain pääo­mat­u­lon lisään­tymi­nen? Aivan, aivan …

    “vero­tu­lot mak­si­moi­va veroaste voi olla eri lyhyel­lä ja pitkäl­lä aikavälil­lä … mut­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä talouskasvu voi jäädä pienem­mäk­si ja pienen­tää verotuloja.”

    SARCASM –
    Niin tosi­aan, nehän kun­nis­sa ja val­ti­ol­la polt­ta­vat sen rahan uuneis­sa. Ei se sairaan­hoito mitään tuot­tavaa työtä ole, ei siitä mitään syn­ny, kun taas lääkäröin­nistä syn­tyy, keikkalääkäri tekee reilusti lisäar­voa, noh, yleen­sä veron­mak­sajien rahoilla.

    Eikä tietenkään verovaro­jen heit­telem­i­nen kvant­ti­ti­etokoneisi­in tai johonkin kotikäyt­töön tarkoite­tun hömp­päelek­tron­i­ikan kehit­te­lyyn mitään talouskasvua saa aikaan, nähti­in­hän se Noki­as­sakin, kuten Sam­sungis­sakin, miten se kan­net­tu vesi kaivos­sa pysyy.

    Jos nyt niiden polt­tou­u­nien sijas­ta käyt­täi­sivät sen rahan edes palkko­jen mak­su­un ja tulon­si­ir­toi­hin, niin menisi kulu­tuk­sen kaut­ta yri­tyk­sille kysyn­täpo­h­jaiseen tuoteke­hit­te­lyyn, mut­ta kun ei.
    — SARCASM

    “Tuol­la yhteisöveron laskul­la 28%:sta 20%:iin ei ollut mitään tekemistä työl­lisyy­den kanssa. Yhteisövero laskun taustal­la oli Ruotsin päätös laskea yhteisöveroa.”

    Niin tietysti. Jos olisi jätet­ty laske­mat­ta samalle tasolle, niin ei se ainakaan työl­lisyy­teen olisi mitään vaikut­tanut. Jos yri­tyk­set oli­si­vat muut­ta­neet pois maas­ta, niin mitä se mihinkään työl­lisyy­teen nyt olisi vaikuttanut. 

    SARCASM –
    Mehän olemme siir­tyneet palveluy­hteiskun­taan, jos­sa toiset meistä polke­vat pit­so­ja niille, jot­ka pesevät polk­i­joiden pai­dat, puhu­mat­takaan, että kod­in­hoito muut­taisi Ruot­si­in ja kävisi sieltä kat­so­mas­sa mum­moa ja pap­paa muu­ta­man tun­nin välein. 

    Noista muuten piz­zo­jen polkem­i­nen on sitä miehekästä tuot­tavaa työtä, muut on tuot­ta­mat­to­mia akko­jen huvikseen puuhasteluja.
    — SARCASM

    “korkeak­oulu­opiske­li­jat ehkä jos­sain tilanteis­sa joutu­vat itse mak­samaan ehkä vähän enem­män turhas­ta luksuksesta”

    Kuten Ikean huonekaluista. Ei niitä niiden ohjei­den avul­la osaa kasa­ta ilman korkeak­oulu­ope­tus­ta. Niin, ja ton­nikalasalaatista, kyl­lä sel­l­ainen viher­hörhöi­ly uno­htuu, kun valmis­tuu keikkalääkärik­si, sit­ten ei ole aikaa salaat­te­ja väsätä, vaan juuri ja juuri ehtii pikaises­ti käy­dä lenkki­makkaran­pätkän osta­mas­sa siinä oves­ta sisään tunke­vien poti­laiden välil­lä. Rak­sa-petrinä voi ostaa makkaran painikkeek­si myös olu­en. Lääkärin hom­mis­sa ei ole varaa siihenkään. Jos nimit­täin poti­las hais­taa pil­sner­in lääkärin hen­gi­tyk­ses­tä, niin lop­puu hel­posti lääkärin tulot kokon­aan. Kyl­lä se on työtätekevän arki ihan toista kuin opiske­li­joiden lekottelu!

    “the rich­est 10 per­cent of Amer­i­cans paid $177 bil­lion in fed­er­al income tax­es in 1980 but paid $237 bil­lion in 1988. The remain­ing 90 per­cent of house­holds paid $5 bil­lion less in income tax­es over this period.”

    SARCASM –
    Niin juu, eihän tuos­sa välis­sä mitään muu­ta tapah­tunut, joka olisi voin­ut vaikut­taa asiaan.
    — SARCASM

    “Fed­er­al Reserve Board mem­ber Lawrence Lind­sey has shown that tax­es paid by the wealthy were sub­stan­tial­ly high­er than they would have been if the top tax rate had remained at 70 percent. ”

    Uskot­ta­va se on kun Lind­say sen sanoo. Kyl­lä sen täy­tyi johtua veronalen­nuk­ses­ta, eikä liit­to­val­tion jät­timäis­es­tä velka­an­tu­mis­es­ta sen syytäessä rahaa varuste­lu­te­ol­lisu­u­teen mm. Täh­tien sota hankkeeseen. 

    SARCASM –
    Kuten käyristä näkyy, niin Rea­ganin veronalen­nuk­set pisti USA:n liit­to­val­tion talouden kun­toon! Vähän samal­la taval­la kuin Orpo ja Purra tekevät nyt tääl­lä Suomessa.

    Sosial­is­ti­va­suri Clin­ton tuh­lasi laisko­jen sosi­aalipum­mien elät­tämiseen niin, että velka­suhdekin pääsi siinä pienen­emään. Var­masti oli joku piilokommunisti!
    — SARCASM

    https://www.economicshelp.org/blog/3018/economics/history-of-us-national-debt-gdp/

    Hohhoi­jaa.

    Vastaa

    1. Kum­masti juuri lib­er­al­is­min aikakaudel­la val­tion velka­isu­udet ovat räjähtäneet kat­toon läh­es kaikkial­la lib­er­aalis­sa län­nessä. Oire vai suun­nitel­tu ominaisuus?

       Oma mielip­i­teeni on, että tässä on lib­er­al­is­min nimis­sä on tehty val­tion johdol­la ja val­ti­ol­ta maail­man suurin puhal­lus parhait­en voivalle 5–10% osu­udelle kansas­ta. Ja tämä varain­si­ir­to on rahoitet­tu velka­ra­hal­la. Mut­ta seu­raa­va askel tätä lib­er­al­is­min ilosanomaa läh­estyy, nimit­täin val­tion purkami­nen muu­tami­in peruste­htävi­in (yövar­ti­javal­tio) liial­lisen velka­an­tu­misen vuok­si, samal­la tietenkin leikataan vero­tuk­sen pro­gres­sio­ta huo­mat­tavak­si kos­ka muuten velka­on­gelma­han kor­jat­taisi­in. Lop­ul­ta sit­ten näemme 2030 ja 2040-luvuil­la yhä voimakkaam­paa yhteiskun­nan neo-aristokratioitumista.

       Vastaa

       1. Eli­it­ti ja sen puoleen­sa vetämät pyrkyrit meil­lä on aina ollut ja tule­vat aina ole­maan vaivoinamme.

          Kouluhis­to­ria on niin fukuya­malaista, että elet­ti­in­pä mil­laises­sa kur­ju­u­den alhos­sa hyvän­sä, aina ollaan olev­inaan muka kehi­tyk­sen huip­ul­la, johon kaik­ki aiem­pi on tähdän­nyt. His­to­ri­ankir­jat pyrkivät ker­tomaan kunkin ajan hal­lit­se­vien suur­ta nar­rati­ivia ja siinä on jotain Uusi Tes­ta­men­til­lista. Se on se Lop­ulli­nen Ratkaisu, joka on saavutet­tu. Uusi Tes­ta­ment­ti on sen­tään sen ver­ran rehellisem­pi, että siinä Lop­ullista Ratkaisua jäädään vain odottamaan.

          Sitä odotel­lessa maail­ma kuitenkin on enem­män jatku­mo. Eli­it­ti pyrkii aina muo­dos­tu­maan kaikkialle ja kaikki­na aikoina, ja eli­itin paino tun­tuu aina niiden harteil­la, joil­la he ratsastavat.

          Kak­si ten­denssiä on kuitenkin selvästi nähtävis­sä. Eli­it­ti kan­sain­välistyy. Se inter­na­tion­al­istien salali­it­to, jon­ka Hitler oli näkev­inään on pien­tä ver­rat­tuna siihen, jon­ka keskel­lä nyt jo elämme. Hitler­hän ei kovine ottei­neen todel­lisu­udessa hidas­tanut eli­itin kan­sain­välistymistä lainkaan, vaan kiihdyt­ti sitä, ilmeis­es­ti edes ymmärtämät­tä, mitä teki. Hän siis puhui kan­nat­ta­jilleen läh­es yhtä tot­ta kuin Orpo.

          Toinen ten­denssi on mität­tömien arvot­to­muus. Kun he tuotan­nos­sa kor­vau­tu­vat koneil­la, alem­pia luokkia tarvi­taan enää vain eli­itin sadis­tis­ten per­ver­sioiden tyy­dyt­tämisek­si. Sadis­tiset per­ver­siot kun tuskin eli­itiltä mihinkään katoa­vat, kos­ka ne ovat se biolo­gian luo­ma työkalu, jol­la eli­itistä aina kar­si­taan ne, jot­ka eivät siihen tule kuulumaan.

          Kyse ei ole edes jul­muu­den periy­tymis­es­tä, vaan siitä, että se aina ilmetessään määrit­tää eli­itin rajat.

          Sama pätee tietenkin myös vale­htelemiseen. Tule­vaisu­udessa robot­eille ei ehkä tarvitse vale­hdel­la, mut­ta vale­htelu on jo pitkään ollut taidet­ta taiteen vuok­si ja itses­tään selvyys, joka sivu­tuot­teenaan tuot­taa paikan eli­itin joukossa.

    2. Kos­ka todis­tin itsel­lenikin, että sarkas­mi on min­ulle liian vaikea laji, niin halu­an kom­men­toi­da samat koh­dat uudelleen asiallisemmin:

       “vero­tu­lot mak­si­moi­va veroaste voi olla eri lyhyel­lä ja pitkäl­lä aikavälil­lä … mut­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä talouskasvu voi jäädä pienem­mäk­si ja pienen­tää verotuloja.”

       Aja­tus kai tuos­sa on se iänikuisväit­tämä, että kulu­tuk­sen lisään­tymi­nen loisi tuotan­toa yksi­tyiselle sek­to­rille enem­män kuin vero­tu­lo­jen vähen­e­m­i­nen pakot­taa supis­ta­maan sitä julkisel­la sek­to­ril­la. Tai että kun­nan ter­veystarkas­ta­jan voisi potkia työt­tömäk­si hait­taa­mas­ta paikallisen kapakoit­si­jan toim­intaa ja itselle jäisi enem­män rahaa ostaa viinaa sieltä kapakas­ta. Yleen­sä tietysti veronalen­nuk­set kate­taan velal­la, niin teki myös se kuu­luisa Rea­gan, ja sil­loin tietenkin vero­helpo­tus luo välit­tömästi kasvua, jon­nekin. Suomen tapauk­ses­sa yleen­sä Kiinaan tai jon­nekin aurinko­ran­nalle ulkomailla.

       Sen sijaan julki­nen sek­tori käyt­tää verovarat pääosin koti­maas­sa, mak­saa palkko­ja maas­sa asuville työn­tek­i­jöille ja ostaa palvelu­ja suo­ma­laisil­ta yri­tyk­siltä. Julki­nen sek­tori pystyy luo­maan kasvua heikom­min sen takia, että sen kon­tolle on sälytet­ty kaik­ki epäsek­sikäs, kuten työvoimaval­taisim­mat palvelusek­torin osat, jois­sa teknolo­giankaan kehi­tys ei juuri pysty tehosta­maan toim­intaa. Per­in­teis­es­ti euroop­palai­sis­sa mais­sa julki­nen sek­tori on osal­lis­tunut toisi­naan voimakkaastikin kaiken­laisi­in tuotan­nol­lisi­in investoin­tei­hin, yleen­sä sik­si, ettei yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ole ollut tarpeek­si rahkei­ta. Mon­et niistä ovat luoneet ympärilleen nopeaakin taloudel­lista kasvua, kuten nyt vaik­ka rautati­et aikoinaan, tai edulli­nen oma kaivos­te­ol­lisu­us tääl­lä Suomessa.

       Yleen­sä lainatun tek­stin tapainen julkisen ja yksi­tyisen sek­torin vas­takkainaset­telu on vain se per­in­teinen tapa yrit­tää sanoa, että oman elin­ta­son paran­t­a­mi­nen muiden kus­tan­nuk­sel­la hyödyt­täisi myös niitä mui­ta, tai ainakin jotain mys­tistä “kokon­aisu­ut­ta”. Se voi tehdä niin pidem­mäl­lä aikavälil­lä, mut­ta melko toden­näköis­es­ti ei tee niin.

       Vastaa

    3. “Tuol­la yhteisöveron laskul­la 28%:sta 20%:iin ei ollut mitään tekemistä työl­lisyy­den kanssa. Yhteisövero laskun taustal­la oli Ruotsin päätös laskea yhteisöveroa.”

       Pelkona siis oli, että yri­tyk­set muut­ta­vat ainakin pää­toimi­paikkansa Ruot­si­in, ja kyl­lä siinä sil­loin olisi siir­tynyt jonkin ver­ran myös työ­paikoista sinne. En mitenkään usko, että päätös tehti­in vain vero­ker­tymän poh­jal­ta, vaan var­masti myös työl­lisyys­vaiku­tus­ta on ajateltu.

       Työvoimaval­tais­ten palvelu­alo­jen työ­paikat eivät tietenkään juuri siir­ry, vaan niiden on olta­va siel­lä, mis­sä ovat palveltavatkin.

       Lainat­tuun tek­sti­in eri­tyis­es­ti liit­tymät­tä voi tode­ta sen, että varsinkin vihreästi ajat­tel­e­van (kan­nat­ti tai edusti hän mitä puoluet­ta tahansa) on syytä suh­tau­tua erit­täin epälu­u­lois­es­ti kehi­tyk­seen, jos­sa ihmis­ten itsesuorit­tamia ark­isia toim­into­ja muute­taan ostet­taviksi palveluik­si. Siis juuri se, että ihmi­nen ei enää itse kävele pizze­ri­aan osta­maan piz­zaa eikä pese itse paitaansa. En tietenkään tarkoi­ta, etteikö piz­za­kuske­ja ja paidan­pe­si­jöitä pitäisi olla. On ihmisiä ja on tilantei­ta, jois­sa vieras apu on tarpeen. Mut­ta kauhuku­va on yli­pain­on aiheut­tamien ter­veysongelmien takia työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­va ylen­syöjä, joka tilaa piz­zat ja peset­tää paitansa. 

       Kaiken lisäk­si tuon­tyyp­piset työt ovat mata­la­palkkadu­une­ja, joista ei kovin paljon ker­ry myöskään vero­tu­lo­ja. On edesvas­tu­u­ton­ta luo­da kuvaa, että niil­lä maan talous pelastet­taisi­in ja rahoitet­taisi­in van­hus­ten hoito. Oman pienen osansa ne voivat tehdä, mut­ta jos Ruotsin tai Tan­skan elin­ta­soe­tu­mat­ka halu­taan kuroa kiin­ni, tarvi­taan ihan jotain muu­ta, eli mainit­tu­jen maid­en tapaan suuria ja tehokkai­ta tuotan­to­laitok­sia, mielu­um­min kotop­eräisessä omis­tuk­ses­sa, kuten naa­pureil­lam­mekin ne ovat. Aja­tus siitä, että voisimme elät­tää tääl­lä itsemme kil­paile­mal­la Int­ian kanssa kan­sain­välis­ten jät­tien investoin­neista on syn­tynyt lumi­hankeen hukku­vak­si. Olo­suhtei­demme takia mei­dän pitäisi olla jonkin ver­ran parem­pia val­i­t­ul­la alal­la kuin läh­es kaikessa Euroopan huip­pua ole­vat sak­salaiset. Tai sit­ten mei­dän on tyy­dyt­tävä reilusti heitä alem­paan elin­ta­soon, joka ei ehkä sekään riitä, kos­ka siitä syn­tyy toden­näköis­es­ti kil­pa elin­ta­son tiput­tamis­es­ta. Nokia oli sitä, mitä tarvit­semme, mut­ta kun se men­ti­in sös­simään, eikä vähiten sil­lä, että liityt­ti­in euroon. Sen jäl­keen Nokian oli nimit­täin pakko ulkois­taa tuotan­toaan pystyäk­seen myymään vielä muuallekin kuin vain EU:n sisälle, eikä pär­jän­nyt lop­ul­ta edes sisämarkkinoillakaan.

       Vastaa

    4. “korkeak­oulu­opiske­li­jat ehkä jos­sain tilanteis­sa joutu­vat itse mak­samaan ehkä vähän enem­män turhas­ta luksuksesta”

       Opiske­li­jan elämä ei ole luk­sus­ta mil­lään taval­la, vaan tais­telua niukku­u­den kanssa. Suo­ma­laisil­la opiske­li­joil­la jo nyt on rahoituk­ses­taan suurem­pi osa lainaa kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Taas yksi “säästökeino”, jol­la ero mui­hin Pohjo­is­mai­hin kas­vaa, vaik­ka per­sut ja kokoomus toitot­ta­vat muka otta­vansa Ruotsin kiin­ni. Koskaan ei ole hal­li­tuk­seen päästy vale­htele­mal­la niin paljon kuin per­sut ja kokoomus nyt pääsivät.

       “the rich­est 10 per­cent of Amer­i­cans paid $177 bil­lion in fed­er­al income tax­es in 1980 but paid $237 bil­lion in 1988. The remain­ing 90 per­cent of house­holds paid $5 bil­lion less in income tax­es over this period.”

       Tuos­sa välis­sä tapah­tui paljon muu­takin, jol­la täysin var­masti oli vaiku­tus nimeno­maan vero­tu­lo­jen kasvu­un. Lind­sayn kristal­li­pal­lo, jos­ta hän luulee näh­neen­sä, mikä vai­h­toe­htoinen kehi­tys olisi ollut, on yhtä him­meä kuin hänen oma pollansa.

       Laf­ferin tuher­rus on sekin vain yksi per­in­teinen keino yrit­tää kah­mia elin­ta­soa itselleen muil­ta selit­tämäl­lä, että kyl­lä se kah­mimi­nen tuot­taisi yhteistä hyvää. Tietenkin verokil­pailua käy­dään maid­en välil­lä ja se on ongel­ma niille, joil­la on väestöä ja esimerkik­si maara­jaa puolustettavana.

       Muu­toinkin jenkkire­pub­likaanien taloushu­uhaa on nau­ret­tavaa. Kuten Suomes­sakin, oikeis­to on siel­läkin ollut val­las­sa, kun maa on velka­an­tunut ja esimerkik­si Rea­ganin aikana velka­an­tu­mi­nen oli aika mas­si­ivista kun velka­suhde heikkeni vaik­ka talous kasvoi melkoisesti.

       Kuten käyristä näkyy, esimerkik­si Car­terin hallinnon aikana velka­an­tu­mi­nen oli min­i­maal­ista, vaik­ka niinä aikoina maail­maa koet­teli kak­sikin öljykri­isiä. Clin­tonin hallinto pysäyt­ti velka­an­tu­misen ja kään­si velka­suh­teen pienen­emään päin. Sen sijaan suuret vero­helpo­tuk­set rikkaille jaka­neet Rea­ganin ja Bush nuorem­man sekä Trumpin hallinnot sai­vat aikaan hirveän velka­vuoren. Sitäkö on se oikeis­ton “talousosaami­nen”?

       Yhdys­val­loista on yritet­ty tuo­da mei­dän poli­ti­ikkaamme rotu­tais­telua, ja on tuo­tu tuo oikeis­ton ja vasem­mis­ton talouski­is­te­ly, joka tietysti istuu sikäli, että samoin tääl­lä Suomes­sakin oikeis­to on istunut hal­li­tuk­sis­sa, jois­sa talous on romutet­tu ja velkaa otet­tu säkkikaupalla.

       Minus­ta näh­den Yhdys­val­to­jen poli­ti­ikas­ta ei tarvit­sisi tuo­da Suomeen yhtään mitään, vaik­ka var­masti onkin niin kiva käy­dä juuri jenkeis­sä vai­h­to-oppi­laana. Se on hienom­paa kuin käy­dä vai­h­to-oppi­laan Virossa tai Bul­gar­i­as­sa, jois­sa kuitenkin oppii paljon parem­min, mitkä ovat talouden reali­teetit myös tääl­lä Suomessa.

       https://www.economicshelp.org/blog/3018/economics/history-of-us-national-debt-gdp/

       Vastaa

29. Sitä en ymmär­rä että mik­si aina “hauku­taan” yrit­täjät ja “verova­paat osin­got”? Kuka tahansa saa ja voi pystyt­tää yri­tyk­sen nykyään, jopa osakey­htiön! Siitä vaan yrit­tämään ja nos­ta­maan verova­paasti osinkoja.

    Jos pois­te­taan yrit­tämiseltä kaik­ki porkkanat, kuka läh­tee enää yrit­tämään, perus­ta­maan uusi yri­tys? Ris­ki että epäon­nis­tuu on todel­la suuri kun perus­taa uuden yri­tyk­sen. Usein kestää aika kauan ennenkuin tulo­ja syn­tyy, meno­ja löy­tyy kylläkin.

    Ja verova­paa­ta osinkoa ei ole, ennenkuin on mah­dol­lista nos­taa osinkoa yri­tyk­ses­tä, on jo mak­set­tu aika paljon veroja.

    Vastaa

    1. Mul­la on osakey­htiö jon­ka kaut­ta pystyn tekemään sivu­toimis­es­ti töitä aivan olemat­toma­l­la vero­tuk­sel­la, kun yksi­tyisku­lu­tus­ta “opin­tomatkoista” “työlounaiden” kaut­ta “työvä­lineisi­in (=viihde-elek­tron­i­ik­ka)” voi ostaa vähen­nyskelpois­es­ti yri­tyk­sen nimi­in. De fac­to saan net­tona n. kolme ker­taa enem­män käteen yri­tyk­sen kaut­ta tehdy­istä tun­neista kuin varsi­nais­es­ta pää­toimis­es­ta ansio­työstä. Ne kevyesti verote­tut osin­got jot­ka saa nos­tet­tua yri­tyk­ses­tä käteisenä on lähin­nä kivaa plussaa.

       Yrit­tämiseen ei tarvi­ta enem­pää porkkanaa, Suomes­sa on jo nyt aivan liikaa omani kaltaisia mikroyri­tyk­siä sotke­mas­sa oikei­den aidosti riskiä ottavien ja tuot­tavu­u­den kehit­tämiseen panos­tavien yri­tys­ten markki­noi­ta alhaisem­man veroko­htelun, olemat­tomien toim­intaku­lu­jen ja mität­tömän riskin turvin. Sen sijaan tarvit­taisi­in porkkanaa yri­tyk­sen voimakkaalle kasvulle, työl­listämiselle ja pörssi­in lis­tau­tu­miselle, ja siinä lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten eroa­va veroko­htelu on ongelma.

       Vastaa

       1. Arkkite­hti:
          ” Suomes­sa on jo nyt aivan liikaa omani kaltaisia mikroyri­tyk­siä sotke­mas­sa oikei­den aidosti riskiä ottavien ja tuot­tavu­u­den kehit­tämiseen panos­tavien yri­tys­ten markkinoita”

          Olet oike­as­sa kuluista, mut­ta mah­dol­lisu­us han­kkia tietokone tai tele­vi­sio kol­men vuo­den välein fir­man piikki­in on merkit­tävä etu vain sivu­toimisille nap­pikaup­pi­aille. Eikä mikään yhden miehen sivu­toimi­nen fir­ma pysty sotke­maan markki­noi­ta kuin ehkä jol­lain mar­gin­aalialal­la. Eihän täl­lainen palkkatöis­sä käyvä sivu­toimi­nen yrit­täjä voi käyt­tää kovinkaan mon­taa työ­tun­tia siihen sivubisnekseensä.

          Muuten olen sitä mieltä, että mikroyri­tyk­siä ei tarvitse suosia, kos­ka yhden hen­gen yri­tyk­sen pyörit­tämi­nen on yleen­sä teho­ton­ta isom­paan fir­maan näh­den. Julkises­sa keskustelus­sa yri­tys­ten lukumäärää tun­nu­taan pitävän jonkin­laise­na itseisarvona.

          Samat sään­nöt vain kaikille kaikille yri­tyk­sille ja turhat helpo­tuk­set ja tuet pois mikroyrit­täjiltä. Alun tuet ovat ok, mut­ta jos hom­ma ei paris­sa vuodessa lähde lentoon, ei se sit­ten yleen­sä lähde koskaan.

30. Olen ollut perus­ta­jaosakkaana yri­tyk­sessä ja toimin­ut 12 vuot­ta sen toim­i­tusjo­hta­jana. Yri­tys kasvoi 20–30 henkilöä työl­listäväk­si asiantun­ti­jayri­tyk­sek­si, jon­ka liike­vai­h­to oli 2–3 M€/v. Kaik­ki osakkaat työsken­te­liv­ät yri­tyk­sessä – osa johtote­htävis­sä ja osa asiantun­ti­joina. Vuosien saatossa omis­tus­po­h­ja muut­tui, kun yksi osakas jäi eläk­keelle, ja kolmes­ta työn­tek­i­jästä tehti­in osakkai­ta. Tämän vuok­si osakkaiden palkat ja omis­tu­so­su­udet vai­hte­liv­at keskenään.

    Moni edeltänyt puheen­vuoro kuu­lostaa min­un kor­vaani teo­reet­tiselta pohdinnal­ta. Jos jätetään pois laskuista yksinyrit­täjät ja hold­ing-yhtiöt, niin pohdin­nat palkkat­u­lo­jen muut­tamis­es­ta pääo­mat­u­loik­si eivät minus­ta vaiku­ta kovin real­is­tisil­ta. Tämän tekee yri­tyk­sessä vaikeak­si osakkaiden palkko­jen ja omis­tu­so­suuk­sien vai­htelu, sil­lä osinkoa mak­se­taan per osake ja osakkaan omis­tu­so­su­us yri­tyk­ses­tä ei ole vält­tämät­tä suh­teessa palkkaan.

    Keveäm­män vero­tuk­sen edel­ly­tys net­to­var­al­lisu­ud­es­ta on asiantun­ti­jayri­tyk­selle tosi korkea, kos­ka yri­tys­toim­inta ei sido merkit­tävästi pääo­maa. Yri­tyk­sen liike­toimin­nan kannal­ta ei ole järkevää pitää esimerkik­si 4 miljoona euroa käteisenä taseessa, jot­ta voisi mak­saa 300 000 euroa osinkoa mata­lam­mal­la vero­tuk­sel­la. Taval­lista 5–7%:n tulosta tekevän yri­tyk­sen kestäisi kym­meniä vuosia kerätä täl­lainen pääoma. 

    Mak­soimme osakkaille (4–6 hlö) asial­lista palkkaa tehtävän mukaan. Kaik­ki oli­vat TyEL-vaku­utet­tu­ja, kos­ka kenenkään omis­tu­so­su­us ei ylit­tänyt YEL-rajaa. Palkan lisäk­si mak­set­ti­in vuosit­tain tulospalkkio työn­tek­i­jöille ja osakkaille. Hyvästä tulok­ses­ta mak­soimme osinkona yri­tyk­sen toim­intaan sitoutu­vien varo­jen (palkat, investoin­nit, tur­va­puskuri) ylit­tävän osu­u­den. Kos­ka yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­us ei ollut korkea, meni osa osin­gos­ta tulovero­tuk­sen puolelle. 

    Muis­te­len laske­neeni, että mak­samieni vero­jen osu­us palka­s­ta ja osin­go­ista oli kutakuinkin sama. Osin­gos­ta ei tosin mak­se­ta sivuku­lu­ja (työn­tek­i­jä ja työ­nan­ta­ja) eikä se ker­ry­tä eläket­tä, joten suo­raa ver­tailua ei voi tehdä. Kävimme peri­aat­teel­lisen keskustelun osakkaiden kesken siitä, että ei ole perustel­tua pyrk­iä kas­vat­ta­maan yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­ut­ta ilman varsi­naista liike­toimin­nal­lista tarvet­ta pääo­ma­lle (esim. investoin­ti tai yri­tysos­to). Jos yri­tyk­sel­lä ei ole rahalle käyt­töä, on parem­pi jakaa se ulos osakkaille.

    Olen myöhem­min työsken­nel­lyt osakkaana keskisu­ures­sa kan­sain­välisessä yri­tyk­sessä. Tämä oli kasvuyri­tys, jos­sa on jatku­vasti huu­ta­va pula käteis­es­tä, sil­lä kasvuyri­tyk­sessä vuok­si kulut kas­va­vat etu­pain­ot­teis­es­ti ja tulot real­isoitu­vat viiveel­lä. Täl­laises­sa yri­tyk­sessä ei mak­se­ta lainkaan osinko­ja, kos­ka kaik­ki varat halu­taan käyt­tää kasvun vauhdit­tamiseen, mikä lop­ul­ta tuot­taa myös osakkaille parhaan tulok­sen. Seit­semän vuo­den aikana yri­tyk­sen osak­keen arvo kasvoi kuusinker­taisek­si. Vuosit­tainen 30%:n arvon­nousu peit­tää kaik­ki verokikkailus­ta saadut hyödyt.

    Vastaa