Elatusavut ja tulojen muuttuminen

15 vastausta artikkeliin “Elatusavut ja tulojen muuttuminen”

1. Ylipään­sä koko ela­tusa­pukäytän­tö olisi nähdäk­seni syytä tuo­da nykyaikaan. Nähdäk­seni ela­tusavul­la on tarkoi­tus varmis­taa, että lap­si ei kär­si van­hempi­en­sa eros­ta. Mut­ta tun­tuu jär­jet­tömältä, että tilanteis­sa, jos­sa van­hem­mat eivät ole koskaan yhdessä olleetkaan, ela­tusavun määrä on kiin­ni isän tuloista.
   Toisek­sikin ero­ta­pauk­sis­sakin lähötko­htana pitäisi olla, että van­hem­mat huole­hti­vat yhdessä las­ten elatuk­ses­ta ilman rahal­lista tasaus­ta. Mikäli tämä ei jom­man osa­puolen toimien takia ole mah­dol­lista, sen jäl­keen asia ratkaistaan ela­tusavul­la. Nykykäytän­nössä äiti voi estää isää osal­lis­tu­mas­ta lapsen elämään ja silti isä on velvolli­nen mak­samaan elatusapua.

   Vastaa

2. Vel­jet!

   Olkaa rohkei­ta! Älkää jät­täkö jälkeäkään!

   Jos asia hoituu yhteisym­mär­ryk­sessä niin aina parem­pi. Lapsel­la on oikeus tietää van­hempansa, mut­ta onko valtiolla?

   Vastaa

3. Osmo: “Täl­löin isä joutuu mak­samaan oikeu­denkäyn­tiku­lun­sa itse, mikä vie pitkältä ajal­ta hyö­dyn mah­dol­lis­es­ta ela­tus­mak­sun alentumisesta.”

   Yleen­sä kai (kohtu­ulliset) oikeu­denkäyn­tiku­lut saa takaisin, jos voittaa.

   Vastaa

   1. “Yleen­sä kai (kohtu­ulliset) oikeu­denkäyn­tiku­lut saa takaisin, jos voittaa.”

      Yleen­sä kyl­lä, mut­ta ela­tusa­pukan­teet asia ei mene pääsään­nön mukaan. Se johtuu siitä, että ela­tus­mak­su­ju­tuis­sa oikeu­denkäyn­nin toise­na osa­puole­na on lain mukaan aina lap­si. Korkein oikeus on lin­jan­nut, ettei ela­tusa­pu­ju­tun hävin­nyt­tä las­ta voi­da velvoit­taa kor­vaa­maan vastapuolen oikeu­denkäyn­tiku­lu­ja. Asi­aan liit­tyvät ratkaisut KKO 2003:104 ja 2003:105.

      Vastaa

4. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Ela­tus­mak­su­ja voidaan muut­taa molem­pi­en osa­puolten sopimuk­sel­la, mut­ta jos ela­tusa­pua saa­va äiti ei suos­tu niiden alen­tamiseen, ei auta muu­ta kuin viedä asia tuomiois­tu­in­ten päätet­täväk­si. Täl­löin isä joutuu mak­samaan oikeu­denkäyn­tiku­lun­sa itse, mikä vie pitkältä ajal­ta hyö­dyn mah­dol­lis­es­ta ela­tus­mak­sun alen­tu­mis­es­ta. Oikeu­denkäyn­tiku­lut ovat nousseet kohtuuttomasti.”

   Tuo on tosi­aan varsin kum­malli­nen yksi­tyisko­h­ta lain­säädän­nössä. Voit­taa tai häviää kan­teen, sen nos­ta­ja mak­saa ela­tusa­pu­ju­tuis­sa lain mukaan aina omat oikeu­denkäyn­tiku­lun­sa. Jos etä­van­hempi voit­taa jutun, niin las­ta edus­ta­neen oikeu­denkäyn­tiku­lut ote­taan lapsen tililtä, jos­ta lap­si voi tul­la katk­er­ak­si etä­van­hem­malle. Jos lapsen tilil­lä ei ole rahaa, sit­ten val­tio voi kor­va­ta kulut osin tai kokon­aan yksi­tyiselle avus­ta­jalle. Jos etä­van­hempi häviää jutun, sit­ten etä­van­hempi mak­saa omien oikeu­denkäyn­tiku­lu­jen­sa lisäk­si lapsen edus­ta­jan oikeu­denkäyn­tiku­lut. Etä­van­hempi häviää joka tapauksessa.

   Jos on kovin riitainen tapaus, lähivan­hempi voi koit­taa ottaa niin kalli­in juridis­en avus­ta­jan kun vain voi, kos­ka itse ei niistä kuluista lainkaan kuitenkaan vastaa.

   Etä­van­hempi häviää vähin­tään oikeu­denkäyn­tiku­lu­jen­sa tosi­aan jokaises­sa tapauk­ses­sa. Ellei saa val­tio­ta mak­samaan niitä.

   Ela­tusa­pu­lain­säädän­tö on säädet­ty aikaan, jol­loin lap­siper­heköy­hyys oli paljon nyky­istä yleisem­pää ja laa­jem­paa. Eri­tyi­nen — joskin toiv­ot­tavasti harv­inainen ongel­mako­h­ta ovat ne tapauk­set, jois­sa aviop­uoliso on tul­lut puoli­son pet­tämisen takia ela­tusvelvol­lisek­si jostain sel­l­ais­es­ta laps­es­ta tämän 18 ikävuo­teen saak­ka tai jois­sain tapauk­sis­sa ylikin, joka ei oikeasti hänen lapsen­sa olekaan. Taloudel­lis­es­ti kyse voi olla kyse kym­me­nien tuhan­sien euro­jen mak­su­velvol­lisu­ud­es­ta, joka tulee pet­tämisen uhrille sen seu­rauk­se­na, että tämä on luot­tanut puolisoon­sa ja luul­lut las­ta omak­seen eikä ole tien­nyt kiistää isyyt­tään tiet­tyyn aikara­jaan men­nessä. Se on yksi Suomen lain­säädän­nön kyseenalai­sista yksityiskohdista.

   Vastaa

   1. Ylipäätään voi kysyä onko Suo­mi oikeusval­tio, kun varaa hakea oikeut­ta on vain jo luot­totiedotkin menet­täneil­lä sekä rikkail­la. Muil­la riskit ovat liian suuret vaik­ka olisikin oikeassa.

      Vas­ta Ylel­lä oli jut­tu homet­alota­pauk­ses­ta. Osta­jat voit­ti­vat jutun, mut­ta myyjä ehti kikkail­la itsen­sä varat­tomak­si. Voitos­ta tuli häviö kun jär­jet­tömät oikeu­denkäyn­tiku­lut jäi kuitenkin itselle mak­set­taviksi kun vastapuoli oli varaton.

      Toinen asia on tietenkin pros­essin pitkä kesto. Kuka halu­aa roikkua löysässä hirressä jopa vuosikymme­nen vaik­ka olisikin oikeassa?

      Vastaa

5. Lap­si saa syn­tymän het­kel­lä jonkun maagisen oikeu­den tietyn­laiseen elin­ta­soon ja jopa van­hempi­en­sa per­im­iseen. Hyvin kon­ser­vati­ivi­nen aja­tus­malli. Ei yhdel­lä lapsel­la ole mitään oikeut­ta yhtään enem­pään kuin muil­lakaan lap­sil­la — tämä on aidon lib­er­aalin kan­ta, ja tätä kan­taa selvit­tämäl­lä erot­taa aidon lib­er­aalin vale­lib­er­aal­ista eli kaappikonservatiivista.

   Vastaa

   1. En ole edes tien­nyt että ela­tus­mak­su määäräy­tyy van­hem­man tulo­jen mukaan. Olin aina kuvitel­lut ettö se on kaikille lap­sille sama sum­ma / kk.
      Nykyään ihmis­ten tulot voivat muut­tua työssäoloaikana, ja myös huonom­paan suun­taan, ja voi joutua työttömäksikin.

      Vastaa

6. Meil­lä puhutaan paljon tasa-arvos­ta, syr­jin­nästä, ym. Ihmette­len kuin­ka täl­laisia ohjei­ta lake­ja voi olla sivistyneis­sä yhteiskun­nis­sa? Tulisiko täl­laiset mieli­v­al­taa perus­tu­vat säädök­set kor­jaut­taa EU:ssa, en tiedä onko mah­dol­lista. Asum­istues­sa on vas­taa­va ongel­ma, omas­sa omakoti­talos­sa asuville piruil­laan tahal­lis­es­ti. mm. Hyväksy­ty­istä asumisku­luista kor­vataan pros­en­tu­aalis­es­ti vähem­män kuin omas­sa osak­keesta asu­va. Ja nykyi­nen min­is­teri kek­si että omis­tusasun­nos­sa asuville ei mak­set­ta ollenkaan tukia,vissiin omis­tus asun­not läm­pe­nee ilmaisek­si. Vuokral­la asu­va mak­saa yleen­sä vuokras­sa mm.lämmityskulut,siis osakkeis­sa, ja kaik­ki kiin­teistön hoitokulut.Mutta ei her­ro­jen päätösten tarvitse perus­tua tosi­a­sioi­hin, vaan mieli­v­al­lan käyt­tö on täysin lail­lista. Noista omakoti­talon asum­is­tu­ista huo­mautin edel­listä min­is­ter­iä ja vas­taus oli että “Ei osak­keessakaan kaikkea korvat”.En suo­raan san­ot­tuna tiedä mitä tämän tason min­is­tereistä ajattelisi,rumastihan ei saa ken­estäkään sanoa,täytyy vaan ajaa asioi­ta maltil­lis­es­ti, mut­ta jos vas­ta puoli ei myön­nä tosi­a­sioi­ta niin mitäs siinä on sit­ten tehtävis­sä, kyl­lä tämä maa vaikut­taa aika-ajoin niin jämähtäneeltä että ei ole tosikaan. Voisi kuvitel­la että kun her­rat on useim­miten opiskellei­ta ja lukenei­ta ‚niin kykeni­sivät näin yksinker­taiset asi­at hah­mot­ta­maan siten, että ratkaisut eivät sor­taisi näin räikeästi ketään.Itse olen sen ver­ta kyl­lästynyt her­ro­jemme ala-arvoiseen työn­tekoon jot­ta äänestämi­nen taitaa oma­l­ta kohdal­ta loppua.

   Vastaa

7. Paljonko ne oikeu­denkäyn­tiku­lut siis ovat nousseet?

   Oli­vatko ne kulut siis ok esim. 1985, 1995, 2005?
   Kos­ka tuli raja vas­taan ja miksi?

   Vastaa

8. Nämä kom­men­tit ovat aika usko­mat­to­mia. Eli lapsen ela­tusavun ei tulisi riip­pua van­hempi­en (isän) tuloista. Eli isän uudelle per­heelle korkea elin­ta­so ja entisen liiton lapset Kelan elatustuelle.
   Nimis­miesisäni ihmetteli jo 70-luvul­la ns. per­hep­innare­i­ta yrit­täen vaikut­taa hei­hin ulosot­to­selvi­tyk­sessä: ettekö ajat­tele, että kyse on omista lapsistanne.

   Vastaa

   1. Jh

      Ter­vet­tä tekstiä!

      Joo tehdään muku­loi­ta, enti­nen mui­ja hoitaa, etsitään nuorem­pi, nus­si­taan ja taas syn­tyy muku­loi­ta. Ja sit­ten, jatke­taan. Ok. Ja sit­ten san­o­taan että minkä pirun takia mun pitää mak­saa omista lap­sista. Älä nus­si jos et halua mak­saa 18 v.

      Vastaa

      1. Lap­si voi naut­tia sitä korkeam­paa elin­ta­soa varakkaam­man van­hempansa kanssa.

9. Onhan se noinkin.

   Vastaa

10. Tämä on täysin totta.
    Itse mak­san lap­sis­tani reilusti ela­tus­mak­sua joka säädet­ti­in las­ten­valvo­jal­la muu­tamia vuosia sit­ten. Jokin aika sit­ten jouduin työt­tömäk­si mut­ta onnek­si työl­listyin heti uud­estaan, tosin palkkani las­ki roimasti mut­ta pääa­sia että saan töis­sä käydä.
    Lapseni ovat min­ul­la 50% ajas­ta mut­ta olen ns. etä­van­hempi. Työn vai­h­don jäl­keen pyysin mak­su­jen pienen­tämistä mut­ta ex ei tähän suos­tunut. Nyt elän käytän­nössä jopa yli varo­jeni. Oikeu­teen ei kan­na­ta men­nä kos­ka mak­su hyö­ty menee juuri oikeusku­luis­sa mikäli muu­tos­ta saisi.
    En jotenkin ymmär­rä jos toisel­la van­hem­mal­la on nykyään isom­mat tulot pitää hänelle mak­saa ela­tus­mak­su­ja reilusti vaik­ka molem­pi­en van­hempi­en pitää han­kkia lapselle kaik­ki tarvit­ta­va omaan koti­in sekä tar­jo­ta sama ruokamäärä. Sydän­tä sär­kee aina kun lapset ker­too mitä kaikkea hienoa äidin kanssa tehdään loma­matko­ja, las­ket­telureis­su­ja ym ym. Itse en pysty tar­joa­maan täl­läisiä ylel­lisyyk­siä. Lisäk­si lapseni joutu­vat kulke­maan bus­sil­la koulu­un luo­nani joka arkipäivä n. 30km kos­ka etä­van­hem­malle ei tar­jo­ta koulukyyti mah­dol­lisu­ut­ta kos­ka autoa min­ul­la ei enään ole.
    En vali­ta mak­su­ista mut­ta kohtu­us kaikessa ja myös etä­van­hem­mal­la pitää olla oikeuksia!!

    Vastaa