Miespuolinen kansalainen otti minuun yhteyttä ja valitti elatusmaksuja maksavan huonosta asemasta tulojen laskiessa. Tässä on minusta ilmeinen epäkohta.
Avioparin erotessa lapset jäävät yleensä toisen vanhemman taloudelliselle vastuulle ja se toinen maksaa heistä elatusmaksuja. Useimmiten maksaja on mies ja saaja nainen, joten puhun seuraavassa isästä ja äidistä. Maksut perustuvat molempien sen hetkisiin tuloihin. Tulot voivat kuitenkin muuttua.
Hänen tapauksessaan tulot olivat puolittuneet hyväpalkkaisen työn loputtua. Vastaavasti lasten äidin tulot olivat nousseet huomattavasti. Jos he olisivat eronneet vasta nyt, hänen elatusmaksunsa olisi määrätty olennaisesti pienemmiksi. Nyt ne raunioittivat hänen taloutensa.
Elatusmaksuja voidaan muuttaa molempien osapuolten sopimuksella, mutta jos elatusapua saava äiti ei suostu niiden alentamiseen, ei auta muuta kuin viedä asia tuomioistuinten päätettäväksi. Tällöin isä joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulunsa itse, mikä vie pitkältä ajalta hyödyn mahdollisesta elatusmaksun alentumisesta. Oikeudenkäyntikulut ovat nousseet kohtuuttomasti.
Lasten äiti saa aina oikeudenkäyntinsä ilmaiseksi, oli hän kuinka varakas hyvänsä, koska vastapuolena ei muodollisesti ole hän vaan hänen alaikäiset lapsensa.
Tämä asetelma ei houkuttele maksujen saajaa sopimaan. Entisten avioparien suhteet eivät usein ole muutankaan ole kovin lämpimät.
Koska tulojen muuttuminen ei ole nykymaailmassa mitenkään harvinaista, pitäisi tähän tilanteeseen luoda jokin paljon kevyempi menettely ja selkeät pelisäännöt.
Ylipäänsä koko elatusapukäytäntö olisi nähdäkseni syytä tuoda nykyaikaan. Nähdäkseni elatusavulla on tarkoitus varmistaa, että lapsi ei kärsi vanhempiensa erosta. Mutta tuntuu järjettömältä, että tilanteissa, jossa vanhemmat eivät ole koskaan yhdessä olleetkaan, elatusavun määrä on kiinni isän tuloista.
Toiseksikin erotapauksissakin lähötkohtana pitäisi olla, että vanhemmat huolehtivat yhdessä lasten elatuksesta ilman rahallista tasausta. Mikäli tämä ei jomman osapuolen toimien takia ole mahdollista, sen jälkeen asia ratkaistaan elatusavulla. Nykykäytännössä äiti voi estää isää osallistumasta lapsen elämään ja silti isä on velvollinen maksamaan elatusapua.
Veljet!
Olkaa rohkeita! Älkää jättäkö jälkeäkään!
Jos asia hoituu yhteisymmärryksessä niin aina parempi. Lapsella on oikeus tietää vanhempansa, mutta onko valtiolla?
Osmo: “Tällöin isä joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulunsa itse, mikä vie pitkältä ajalta hyödyn mahdollisesta elatusmaksun alentumisesta.”
Yleensä kai (kohtuulliset) oikeudenkäyntikulut saa takaisin, jos voittaa.
“Yleensä kai (kohtuulliset) oikeudenkäyntikulut saa takaisin, jos voittaa.”
Yleensä kyllä, mutta elatusapukanteet asia ei mene pääsäännön mukaan. Se johtuu siitä, että elatusmaksujutuissa oikeudenkäynnin toisena osapuolena on lain mukaan aina lapsi. Korkein oikeus on linjannut, ettei elatusapujutun hävinnyttä lasta voida velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Asiaan liittyvät ratkaisut KKO 2003:104 ja 2003:105.
Soininvaara kirjoitti:
“Elatusmaksuja voidaan muuttaa molempien osapuolten sopimuksella, mutta jos elatusapua saava äiti ei suostu niiden alentamiseen, ei auta muuta kuin viedä asia tuomioistuinten päätettäväksi. Tällöin isä joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulunsa itse, mikä vie pitkältä ajalta hyödyn mahdollisesta elatusmaksun alentumisesta. Oikeudenkäyntikulut ovat nousseet kohtuuttomasti.”
Tuo on tosiaan varsin kummallinen yksityiskohta lainsäädännössä. Voittaa tai häviää kanteen, sen nostaja maksaa elatusapujutuissa lain mukaan aina omat oikeudenkäyntikulunsa. Jos etävanhempi voittaa jutun, niin lasta edustaneen oikeudenkäyntikulut otetaan lapsen tililtä, josta lapsi voi tulla katkeraksi etävanhemmalle. Jos lapsen tilillä ei ole rahaa, sitten valtio voi korvata kulut osin tai kokonaan yksityiselle avustajalle. Jos etävanhempi häviää jutun, sitten etävanhempi maksaa omien oikeudenkäyntikulujensa lisäksi lapsen edustajan oikeudenkäyntikulut. Etävanhempi häviää joka tapauksessa.
Jos on kovin riitainen tapaus, lähivanhempi voi koittaa ottaa niin kalliin juridisen avustajan kun vain voi, koska itse ei niistä kuluista lainkaan kuitenkaan vastaa.
Etävanhempi häviää vähintään oikeudenkäyntikulujensa tosiaan jokaisessa tapauksessa. Ellei saa valtiota maksamaan niitä.
Elatusapulainsäädäntö on säädetty aikaan, jolloin lapsiperheköyhyys oli paljon nykyistä yleisempää ja laajempaa. Erityinen — joskin toivottavasti harvinainen ongelmakohta ovat ne tapaukset, joissa aviopuoliso on tullut puolison pettämisen takia elatusvelvolliseksi jostain sellaisesta lapsesta tämän 18 ikävuoteen saakka tai joissain tapauksissa ylikin, joka ei oikeasti hänen lapsensa olekaan. Taloudellisesti kyse voi olla kyse kymmenien tuhansien eurojen maksuvelvollisuudesta, joka tulee pettämisen uhrille sen seurauksena, että tämä on luottanut puolisoonsa ja luullut lasta omakseen eikä ole tiennyt kiistää isyyttään tiettyyn aikarajaan mennessä. Se on yksi Suomen lainsäädännön kyseenalaisista yksityiskohdista.
Ylipäätään voi kysyä onko Suomi oikeusvaltio, kun varaa hakea oikeutta on vain jo luottotiedotkin menettäneillä sekä rikkailla. Muilla riskit ovat liian suuret vaikka olisikin oikeassa.
Vasta Ylellä oli juttu hometalotapauksesta. Ostajat voittivat jutun, mutta myyjä ehti kikkailla itsensä varattomaksi. Voitosta tuli häviö kun järjettömät oikeudenkäyntikulut jäi kuitenkin itselle maksettaviksi kun vastapuoli oli varaton.
Toinen asia on tietenkin prosessin pitkä kesto. Kuka haluaa roikkua löysässä hirressä jopa vuosikymmenen vaikka olisikin oikeassa?
Lapsi saa syntymän hetkellä jonkun maagisen oikeuden tietynlaiseen elintasoon ja jopa vanhempiensa perimiseen. Hyvin konservatiivinen ajatusmalli. Ei yhdellä lapsella ole mitään oikeutta yhtään enempään kuin muillakaan lapsilla — tämä on aidon liberaalin kanta, ja tätä kantaa selvittämällä erottaa aidon liberaalin valeliberaalista eli kaappikonservatiivista.
En ole edes tiennyt että elatusmaksu määäräytyy vanhemman tulojen mukaan. Olin aina kuvitellut ettö se on kaikille lapsille sama summa / kk.
Nykyään ihmisten tulot voivat muuttua työssäoloaikana, ja myös huonompaan suuntaan, ja voi joutua työttömäksikin.
Meillä puhutaan paljon tasa-arvosta, syrjinnästä, ym. Ihmettelen kuinka tällaisia ohjeita lakeja voi olla sivistyneissä yhteiskunnissa? Tulisiko tällaiset mielivaltaa perustuvat säädökset korjauttaa EU:ssa, en tiedä onko mahdollista. Asumistuessa on vastaava ongelma, omassa omakotitalossa asuville piruillaan tahallisesti. mm. Hyväksytyistä asumiskuluista korvataan prosentuaalisesti vähemmän kuin omassa osakkeesta asuva. Ja nykyinen ministeri keksi että omistusasunnossa asuville ei maksetta ollenkaan tukia,vissiin omistus asunnot lämpenee ilmaiseksi. Vuokralla asuva maksaa yleensä vuokrassa mm.lämmityskulut,siis osakkeissa, ja kaikki kiinteistön hoitokulut.Mutta ei herrojen päätösten tarvitse perustua tosiasioihin, vaan mielivallan käyttö on täysin laillista. Noista omakotitalon asumistuista huomautin edellistä ministeriä ja vastaus oli että “Ei osakkeessakaan kaikkea korvat”.En suoraan sanottuna tiedä mitä tämän tason ministereistä ajattelisi,rumastihan ei saa kenestäkään sanoa,täytyy vaan ajaa asioita maltillisesti, mutta jos vasta puoli ei myönnä tosiasioita niin mitäs siinä on sitten tehtävissä, kyllä tämä maa vaikuttaa aika-ajoin niin jämähtäneeltä että ei ole tosikaan. Voisi kuvitella että kun herrat on useimmiten opiskelleita ja lukeneita ‚niin kykenisivät näin yksinkertaiset asiat hahmottamaan siten, että ratkaisut eivät sortaisi näin räikeästi ketään.Itse olen sen verta kyllästynyt herrojemme ala-arvoiseen työntekoon jotta äänestäminen taitaa omalta kohdalta loppua.
Paljonko ne oikeudenkäyntikulut siis ovat nousseet?
Olivatko ne kulut siis ok esim. 1985, 1995, 2005?
Koska tuli raja vastaan ja miksi?
Nämä kommentit ovat aika uskomattomia. Eli lapsen elatusavun ei tulisi riippua vanhempien (isän) tuloista. Eli isän uudelle perheelle korkea elintaso ja entisen liiton lapset Kelan elatustuelle.
Nimismiesisäni ihmetteli jo 70-luvulla ns. perhepinnareita yrittäen vaikuttaa heihin ulosottoselvityksessä: ettekö ajattele, että kyse on omista lapsistanne.
Jh
Tervettä tekstiä!
Joo tehdään mukuloita, entinen muija hoitaa, etsitään nuorempi, nussitaan ja taas syntyy mukuloita. Ja sitten, jatketaan. Ok. Ja sitten sanotaan että minkä pirun takia mun pitää maksaa omista lapsista. Älä nussi jos et halua maksaa 18 v.
Lapsi voi nauttia sitä korkeampaa elintasoa varakkaamman vanhempansa kanssa.
Onhan se noinkin.
Tämä on täysin totta.
Itse maksan lapsistani reilusti elatusmaksua joka säädettiin lastenvalvojalla muutamia vuosia sitten. Jokin aika sitten jouduin työttömäksi mutta onneksi työllistyin heti uudestaan, tosin palkkani laski roimasti mutta pääasia että saan töissä käydä.
Lapseni ovat minulla 50% ajasta mutta olen ns. etävanhempi. Työn vaihdon jälkeen pyysin maksujen pienentämistä mutta ex ei tähän suostunut. Nyt elän käytännössä jopa yli varojeni. Oikeuteen ei kannata mennä koska maksu hyöty menee juuri oikeuskuluissa mikäli muutosta saisi.
En jotenkin ymmärrä jos toisella vanhemmalla on nykyään isommat tulot pitää hänelle maksaa elatusmaksuja reilusti vaikka molempien vanhempien pitää hankkia lapselle kaikki tarvittava omaan kotiin sekä tarjota sama ruokamäärä. Sydäntä särkee aina kun lapset kertoo mitä kaikkea hienoa äidin kanssa tehdään lomamatkoja, laskettelureissuja ym ym. Itse en pysty tarjoamaan tälläisiä ylellisyyksiä. Lisäksi lapseni joutuvat kulkemaan bussilla kouluun luonani joka arkipäivä n. 30km koska etävanhemmalle ei tarjota koulukyyti mahdollisuutta koska autoa minulla ei enään ole.
En valita maksuista mutta kohtuus kaikessa ja myös etävanhemmalla pitää olla oikeuksia!!