Hyvästi hiihtämiselle?

Oul­u­lainen Kaleva-.lehti pyysi tämän vuo­den lumet­tomaan talveen liit­tyen, saam­meko sanoa hyvästit hiihtämiselle. Tilaa oli 600 merkkiä. Minä vas­tasin näin:

Tämä talvi on poikkeuk­selli­nen. Poikkeuk­sel­lisia talvia tulee, kos­ka mata­la­painei­den muut­tunut käyt­täy­tymi­nen voi luki­ta tuulen pääasial­lisen suun­nan viikoik­si. Tänä vuon­na län­si-lounaiset tuulet ovat tuoneet läm­mintä, ensi vuon­na tuulen suun­ta voi lukit­tua itään ja pohjoiseen.

Eteläisessä Suomes­sa hiihde­tään vielä 10 – 20 vuot­ta, mut­ta sen jäl­keen lumisia talvia alkaa olla har­vak­seltaan ja ne kestävät vain muu­ta­man viikon. En investoisi Etelä-Suomen hiihtokeskuksiin.

Lumiset tal­vet voivat olla hyvin lumisia, kos­ka sateet lisään­tyvät. Tämäkin talvi on ollut hyvin sateinen. Lapis­sa lun­ta riittää.

19 vastausta artikkeliin “Hyvästi hiihtämiselle?”

  1. Hiihtäjien lisäk­si katoavien talvien kär­si­jöinä ovat toimit­ta­jat. Per­in­teistä otsikkoa “Talvi yllät­ti autoil­i­jat” ei enää voi käyttää. 

    Jokatalvi­nen pakkaskau­den kauhu­jut­tu puun polton vuok­si kuole­vista sadoista ihmi­sistä on sekin men­nyt­tä kansan­perin­net­tä, Hesarin on kek­sit­tävä tuon vuosikym­meniä tois­te­tun jutun tilalle uutta.

    1. Saati­in tal­ven ensim­mäi­nen pieni pakka­nen, ja heti Hesari heräsi, saati­in tuo kylmien ilmo­jen vakiouutinen. 

      HS ei petä, ain­oas­taan kuollei­den määrässä on tapah­tunut muu­tos, 2000 luvun alus­sa tuo sama uuti­nen piti sisäl­lään arvion 500 kuolleesta, nyt enää 200. 

      https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006422446.html

  2. OS: “Poikkeuk­sel­lisia talvia tulee, kos­ka mata­la­painei­den muut­tunut käyt­täy­tymi­nen voi luki­ta tuulen pääasial­lisen suun­nan viikoiksi.”

    Voisitko vielä tarken­taa, että onko tuo mata­la­painei­den muut­tunut käyt­täy­tymi­nen mutua vai tieteelli­nen havainto?

    1. vihrea lan­ta: Voisitko vielä tarken­taa, että onko tuo mata­la­painei­den muut­tunut käyt­täy­tymi­nen mutua vai tieteelli­nen havainto?

      Jaa..a. En nyt tiedä, onko asi­as­ta julka­istu kat­tavaa ver­tais­arvioitua tutkimus­ta tilas­tol­lista tutkimus­ta, mut­ta mata­la­painei­den käyt­täy­tymisen muut­tumiselle on ilmeiset perusteet: 

      Sekä mata­la­painei­den reitit että paikalli­nen suursääti­la riip­pu­vat n.s. suihku­vir­tauk­ses­ta (tiet. havain­to). Suihku­vir­tauk­sen aja­va voima on läm­pöti­laero polaar­i­aluei­den ja keski­astei­den välil­lä (tiet. havain­to). Kasvi­huoneilmiö on läm­mit­tänyt polaar­i­aluei­ta enem­män kuin keski­astei­ta (tiet havain­to), joten suihku­vir­taus on muut­tunut. Ilmeinen johtopäätös on, että myös mata­la­painei­den käyt­täy­tymi­nen on muuttunut.

      Korol­laar­i­ona on, että läm­pöti­laeron piene­misen takia suihku­vir­taus on hidas­tunut. Tämä puolestaan on johtanut sihen, että suihku­vir­tauk­sen aal­toilun ampli­tu­di on kas­vanut ja aal­to­jen eten­e­m­i­nen hidas­tunut. Välil­lä kuumaa ilmaa tulee paljon kauem­mas pohjoiseen kuin ennen, välil­lä taas kylmää ilmaa menee paljon kauem­mas etelään kuin ennen, ja nuo poikkeuk­sel­liset tilanteet kestävät entistä kauem­min. En tiedä, onko tästäkään ver­tais­arvioitua tutkimus­ta tehty, mut­ta omat ark­i­havain­not aika pitkältä ajal­ta tuke­vat tätä teoriaa.

      1. Kiitos Tapio hyvästä selityksestä.
        Minä aloin ihme­tel­lä tätä saman­laise­na paikallaan pysyvää tuu­len­su­un­taan jo kymme­nen vuot­ta sit­ten. Sain siihen jonkin mete­o­rolo­gin vahvis­tuk­sen, en muios­ta kenen ja mis­sä, mut­ta tämä ilmilö tuot­taa sateisia kesiä ja sit­ten taas kuumia ja aurin­kloisia. Ja sit­ten täl­laisia lumet­to­mia talvia tai sit­ten hyvin­lu­misia talvia.

      2. Tämän tal­ven säät ovat seu­raus­ta voimakkaas­ta napa­pyör­teestä, joka ei ole suos­tunut hajoa­maan — siis päin­vas­toin kuin ilmas­ton­läm­metessä on ennusteltu.

        Atlantin läm­pö­tyk­ki iskee taas: keskivi­ikkona voi olla ennä­tyk­sel­lisen läm­mintä, ran­nikoil­la tulvii

        Polaari- eli napa­pyörre syn­tyy nimen­sä mukaises­ti pohjoisen napa-alueen ympärille talvikuukausien ajak­si. Sen syn­tymekanis­mi liit­tyy pohjois-etelä-suun­taisi­in läm­pöti­laeroi­hin: kun napa-alueen ja eteläisem­pi­en lev­eysastei­den väliset läm­pöti­laerot kas­va­vat, pyörre saa alkun­sa. Se syn­tyy aluk­si alem­pi­in ilmak­er­roksi­in, mut­ta nousee napa-alueen yhä kyl­metessä tro­pos­fäärin yläosaan ja stratos­fääri­in. Mitä tiivi­impi pyör­teestä muo­dos­tuu, sen voimakkaam­mat län­si­tu­ulet mei­dän lev­eysasteil­lamme keskimäärin val­lit­se­vat pyör­teen alla.

    2. vihrea lan­ta:
      OS: ”Poikkeuk­sel­lisia talvia tulee, kos­ka mata­la­painei­den muut­tunut käyt­täy­tymi­nen voi luki­ta tuulen pääasial­lisen suun­nan viikoiksi.”

      Voisitko vielä tarken­taa, että onko tuo mata­la­painei­den muut­tunut käyt­täy­tymi­nen mutua vai tieteelli­nen havainto? 

      OS:llä ensin mutua ja sit­ten mete­o­rolo­gin vahvis­tus (lukki­u­tu­mis­es­ta yleen­sä vai siinä tapah­tuneesta muu­tok­ses­ta?). Tapi­ol­la teo­ri­aa, joka kyt­kee ilmiön ilmas­to­muu­tok­seen, ja Ksee:llä teo­ria, joka irrot­taa ilmastomuutoksesta. 

      Var­muu­den saamisek­si tarvit­taisi­in tilas­toi­hin perus­tu­va tutkimus, joka osoit­taa että ilmiössä on tapah­tunut muu­tos, eli ettei se ole ollut saman­laise­na koko mit­taushis­to­ri­an aikaa. Ja toinen tutkimus voisi ker­toa, liit­tyykö se ilmas­to­muu­tok­seen. Nyt pitää jät­tää vähän puolitiehen.

      1. Se oli min­ul­la ensin mutua, enkä siitä sil­loin kir­joit­tanut, mut­ta sain ilmiöön vahvis­tuk­sen metere­ologilta, mut­ta en enää muista seli­tys­tä niin tarkkaan, että voisin sitä toistaa..

      2. vihrea lan­ta: OS:llä ensin mutua ja sit­ten mete­o­rolo­gin vahvis­tus (lukki­u­tu­mis­es­ta yleen­sä vai siinä tapah­tuneesta muu­tok­ses­ta?). Tapi­ol­la teo­ri­aa, joka kyt­kee ilmiön ilmas­to­muu­tok­seen, ja Ksee:llä teo­ria, joka irrot­taa ilmastomuutoksesta. 

        Var­muu­den saamisek­si tarvit­taisi­in tilas­toi­hin perus­tu­va tutkimus, joka osoit­taa että ilmiössä on tapah­tunut muu­tos, eli ettei se ole ollut saman­laise­na koko mit­taushis­to­ri­an aikaa.Ja toinen tutkimus voisi ker­toa, liit­tyykö se ilmas­to­muu­tok­seen. Nyt pitää jät­tää vähän puolitiehen.

        Itse viit­tasin loogiseen ja yleis­es­ti (tieteel­lis­es­ti, jos mete­o­rolo­gia on tiede) hyväksyt­tyyn aja­tuskulku­un n.s. suiku­vir­tauk­sen syn­nys­tä ja sen vaiku­tuk­ses­ta mata­la­painei­den liikkeisi­in keskileveysasteilla. 

        Olen aivan samaa mieltä, että tarvi­taan tilas­toi­hin perus­tu­va tutkimus, joka osoit­taa että ilmiössä on tapah­tunut muu­tos, eli ettei se ole ollut saman­laise­na koko mit­taushis­to­ri­an aikaa. Esim fmin tilas­toista asi­aan liit­tyvää dataa löy­tyy riit­tämi­in, jos asi­aa halu­aa itsenäis­es­ti tutkia. 

        Kseen tiedot ja näkökul­mat ovat oikeat, mut­ta ei yksi talvi ilmas­to­muu­tosteo­ri­aa kumoa, talvien (ja kesien) välistä poikkeavaa vai­htelua on luvas­sa myös jatkos­sa, kiitos ilmastomuutoksen.

      3. Tapio:

        Kseen tiedot ja näkökul­mat ovat oikeat, mut­ta ei yksi talvi ilmas­to­muu­tosteo­ri­aa kumoa, talvien (ja kesien) välistä poikkeavaa vai­htelua on luvas­sa myös jatkos­sa, kiitos ilmastomuutoksen.

        Ei tietenkään kumoa eikä kom­men­tis­sani sel­l­aista pyrit­tykään esit­tämään (ehkä parem­pi muo­toilu olisi ollut paikallaan).

        Point­ti oli enem­min siinä, että tätä(kin) talvea on yleis­es­ti aina medi­aa myöten tavat­tu pitää selvänä todis­teena ilmas­ton­muu­tok­ses­ta (“täl­laisia ne tal­vet nyt jatkos­sa sit­ten ovat” jne.) — sivu­ut­taen täysin sen, että tal­ven sää­tyyp­pi on johtunut ilmiöstä, jon­ka oikeas­t­aan pitäisi kado­ta ilmas­ton­muu­tok­sen myötä.

        Joku folio­hat­tu voisi nähdä tämän taustal­la jonkun suuren salali­iton, mut­ta itse uskoisin enem­min, että syynä on vain toimit­ta­jien yletön laisku­us, lauma­henkisyys ja halu olla oikean asian puolel­la. Jos joku ilmiö näyt­tää sopi­van ilmas­ton­muu­tok­sen nar­rati­ivi­in, niin tot­takai siitä voi kir­joit­taa ihan mutul­la “uutisia” otta­mat­ta asi­as­ta pätkääkään selvää…

  3. Täältä voisi löy­tyä joku lasku­taitoinen luon­non­ti­eteil­i­jä, joka osaisi ker­toa, minkälainen vaiku­tus Itämeren jää­tymät­tömyy­del­lä on itse meren tilaan ja toisaal­ta Suomen ran­nikon ilmastoon? 

    Näin asioista rajal­lis­es­ti ymmärtävänä voisin kuvitel­la, että Itämeri varas­toi merkit­tävästi ener­giaa läm­pönä ja jos hei­jas­tavaa jääpeit­et­tä ei enää ole tai se on merkit­tävästi entistä pienem­pi, myös meren keskiläm­pöti­la noussee nopeaan tahti­in ja ehkä paljonkin?

    Nim­im. Onko sinilevää jatkos­sa jo juhan­nuk­se­na, myynkö mökkini?

    1. Kur­ja Koira:
      Täältä voisi löy­tyä joku lasku­taitoinen luon­non­ti­eteil­i­jä, joka osaisi ker­toa, minkälainen vaiku­tus Itämeren jää­tymät­tömyy­del­lä on itse meren tilaan ja toisaal­ta Suomen ran­nikon ilmastoon? 

      Lasku­taitoa ei ole niinkään, mut­ta sel­l­ainen käsi­tys biolo­gias­ta kuitenkin, että sulana olem­i­nen voi vaikut­taa meren lajis­toon, ja myös etelä-Suomen järvien lajistoon.

      Saimaan kana­va olisi lämpimän tal­ven ansios­ta voin­ut täl­lä kaudel­la olla ensim­mäisen ker­ran his­to­ri­as­saan koko tal­ven auki. Mut­ta ei ollut, kun siel­lä tehdään aiemp­ina talv­ina tehty­i­hin ala­port­tien uusimisi­in liit­tyviä takuuko­r­jauk­sia. Jos­sain vai­heessa lähivu­osi­na var­maan alkaa ylä­port­tire­mont­ti, jon­ka joh­dos­ta Saimaan kana­va on puolestaan sit­ten taas talvia kiin­ni. Tänä vuon­na talvikatkok­sen jälkeinen liiken­nekausi saat­taa kuitenkin alkaa jo 31.3.2020, jos takuuko­r­jauk­set valmis­tu­vat ajal­laan, ja jos jäitä ei jatkos­sakaan tule ongelmik­si asti. Liiken­teen siirtämi­nen Saimaan alueel­la maista vesiteille edel­lyt­täisi käytän­nössä var­maan aika ympärivuo­tista kul­je­tus­mah­dol­lisu­ut­ta. Ilmas­ton­muu­tok­sen myötä se saat­taa säi­den puoles­ta olla jatkos­sa mah­dol­lista ainakin osana talvista.

    2. Kur­ja Koira:
      Täältä voisi löy­tyä joku lasku­taitoinen luon­non­ti­eteil­i­jä, joka osaisi ker­toa, minkälainen vaiku­tus Itämeren jää­tymät­tömyy­del­lä on itse meren tilaan ja toisaal­ta Suomen ran­nikon ilmastoon? 

      Näin asioista rajal­lis­es­ti ymmärtävänä voisin kuvitel­la, että Itämeri varas­toi merkit­tävästi ener­giaa läm­pönä ja jos hei­jas­tavaa jääpeit­et­tä ei enää ole tai se on merkit­tävästi entistä pienem­pi, myös meren keskiläm­pöti­la noussee nopeaan tahti­in ja ehkä paljonkin?

      Nim­im. Onko sinilevää jatkos­sa jo juhan­nuk­se­na, myynkö mökkini? 

      Tai sit­ten on ympäri vuo­den sama läm­pöti­la ja vett­tä tulee jatku­vasti kuin aisaa!
      Joka tapauk­ses­sa vuo­de­naiko­jen katoami­nen on huono jut­tu niillekin jot­ka eivät hiihdä säännöllisesti.

  4. Olin juuri Syöt­teel­lä (lun­ta taku­u­var­masti, nytkin n. 1 m) hiihtelemässä, mat­ka Oulun kaut­ta juna-bus­si yhdis­telmäl­lä + kult­tuuri stop ove­ria Oulus­sa. Ei muu­ta kuin kehit­tämään vieläkin suju­vampia yhteyk­siä + palvelu­ja noille seuduille niin saadaan kyl­lä etelän ihmis­ten hiih­to­ha­lut hiih­tol­umet­tom­i­nakin talv­ina tyydytettyä.

  5. On kohtu­ullisen piinaavaa kuun­nel­la ja lukea nyky­isiä mete­o­rolo­ge­ja, jot­ka kipuil­e­vat siitä, miten eivät voi määritel­lä talvea yms. käris­tekupolit ja sen sel­l­aiset. Tuol­lainen viihde­te­ol­lisu­us vain osoit­taa, että Suomes­sa on liikaa mete­o­rolo­ge­ja. Mihin tarvi­taan esimerkik­si Fore­caa? Kyl­lä kyl­lä ilmati­eteen laitos tulisi olla riit­tävästi näin pie­neen maa­han. Sitä­pait­si tekoä­ly puhekonei­neeen koh­ta pois­taa puhu­vien päi­den tarpeen.

    1. tv-nikke:
      Mihin tarvi­taan esimerkik­si Fore­caa? Kyl­lä kyl­lä ilmati­eteen laitos tulisi ollari­it­tävästi näin pie­neen maahan. 

      Fore­ca on kau­pal­lisel­la poh­jal­la toimi­va yksi­tyi­nen yri­tys. Ken uskoo vapaaseen markki­na­t­alouteen, voinee luot­taa myös siihen, että Fore­ca kuolee pois, jos se on turha, eli jos asi­akkai­ta ei ole.

      En usko, että mete­o­rolo­ge­ja ter­misen tal­ven määrit­te­ly paljoakaan painaa. Yleisö saat­taa sem­moista odot­taa, mut­ta mete­o­rolo­geil­la on kyl­lä sen ver­ran tilas­toti­eteen koulu­tus­ta, että tietävät, miten merk­i­tyk­selli­nen tai merk­i­tyk­setön asia se on.

  6. Talvi olikin ikäi­nen syksy. Nyt ei pakka­nen pauku mut­ta en ole hiihtänyt sit­ten 90 luvun kun pakko ei ole.

  7. Ken elää se näkee. Talvi on ollut poikkeuk­selli­nen, syys­tä johon Osmokin viit­taa. Mata­la­painei­den radat määrit­tävät Suomen sään talvisin ja myös kesäisin. Kymme­nen vuo­den ajal­ta muis­tuu mieleen pari sadekesää ja muu­ta­ma hellekesä.

    Kun säätä tarkastel­laan, pitäisi nojau­tua tilas­toi­hin. Saman­ta­paisia talvia oli pari 1920- ja ainakin yksi myös 1930-luvulla.

  8. 70-luvul­la oli usei­ta talvia, kun ei paljoa hiihdel­ty esim. Oulus­sa. Armei­jas­sa ei tarvin­nut hiihtää, kun ei ollut lun­ta tarpeek­si. Kun ilmavir­rauk­set lounaas­ta ja lännestä, niin säät ovat tällaiset.

Vastaa käyttäjälle tv-nikke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.