_

Helsingin seudun kasvu kiihtyi

Väestön ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun väkiluku kasvoi yli kahdellakymmenellä tuhannella asukkaalla. Siinä oli lisäystä yli kolme tuhatta asukasta. Nämä ovat kuitenkin ennakkotietoja. Vuosi sitten lopulliset tiedot poikkesivat ennakkotiedoista melkoisesti. Näitä väkilukutietoja heiluttaa ilmeisesti melkoisesti ulkomaalaisväestö, jonka muutto pois maasta rekisteröityy usein vähän jälkijunassa.
Aiempia vuosia enemmän kasvu on parina viime vuonna keskittynyt Vantaalle (Kehärata) ja Espooseen (Länsimetro). Runsas vuosi sitten kovasti notkahtanut Helsingin kasvu on taas kiihtynyt lähelle normaaleje lukuja. Niinpä Helsingissä on lyöty myös ennätyksiä valmistuneiden asuntojen määrissä.

Koko Helsingin seutu ei kasva. Viime vuonna neljän seudun kunnan asukasluku pieneni.

Yli 90 % Helsingin seudun väkiluvun lisäyksestä tuli nyt pääkaupunkiseudun neljään kuntaan. Vuonna 2005 puolet kasvusta meni kehyskuntiin.

 

 

39 thoughts on “Helsingin seudun kasvu kiihtyi

  1. Tuossahan se kestävyysvaje katoaa, kun väki pakkautuu etelään ja varakkaat kaupungit hoitavat lapsiperheet. Samalla maaseudun vanhan väestön antaa kadota luonnollista tietä ja ollaan koko maan tasolla taas tasapainossa. Metsittää sitten katoavat pikkukunnat, eikä käytä miljardeja niiden tekohengittämiseen joka itseasiassa näyttää olevan poliitikkojen tarkoittama kestävyysvaje, eli millä rahalla ylläpidetään elinkelvottomat kunnat palveluineen, eikä anneta niiden kadota.

    Kunhan ei mene luonnottomasti taas kasvattamaan väestöä ja rakentamaan luonnottomia suuria ikäluokkia seuraaville sukupolville, kuten sota teki nykypäivälle. Eihän kestävyysvaje ole kuin pieni pomppu siinä kohtaa kun suuret ikäluokat ovat toivottaman vanhoja ja raihnaisia, mutta sitten tilanne menisi ohi parissa vuosikymmenessä kun sodan vaikutus syntyvyyteen katoaa. Tämäkin asia on siis ratkaistu jos poliitikot lopettaisivat asioiden sotkemisen ja panikoimisen ja antaisi ajan kulua. Vielä kun joku oikeasti pakottaisi kaupungin kasvamaan paikoillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Antaisin mieluiten ääneni sille ryhmittymälle, joka rohkeasti ryhtyisi liputtamaan sen puolesta, että Helsinki on nyt riitävän täyteen asutettu, eikä lisäkasvua enää tarvita. Meillä on jo riittävä väestöpohja ja kriittinen massa kaikille tarpeellisille palveluille monipuolisesta koulutuksesta kulttuuriin. Lisäkasvu on tietysti bisnesihmisten ja maata ja rakennuksia omistavien etu, koska se ruokkii hinnannousua. Mutta vaikka itse olisin tässä omistusasuntoni osalta kärsijänä, niin mieluummin nauttisin inhimillisen mittakaavaisesta kaupungista runsaine viheralueineen kuin asuisin yhä ahtaammaksi ja kivisemmäksi käyvässä ympäristössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tämän ryhmittymän nimi on Keskusta, ja sen kannatus on Helsingissä 2-3%:n luokkaa. Siitä vaan äänestämään.

      Uusista asunnoista ei hyödy eniten bisnesihminen, maanomistaja eikä grynderi, vaan siihen uuteen asuntoon muuttava tuleva tai nykyinen helsinkiläinen. Asuinympäristön muutokset ovat lopulta sen verran pieniä ja paikallisia, että siitä ei kaikkia kaupunkilaisia yhdistävää huolenaihetta saa. Kaikkia ei pysty miellyttämään, mutta sellaista päätöksenteko yleensä on.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Helsingin kasvu oli 2019 saman suuruinen kuin 2018, kun verrataan ennakkotietoja (löytyy StatFin arkistokansiosta). Siten lopullinen kasvuero selviää vasta maaliskuun lopulla, kun Tilastokeskus tutkii kuinka moni tietymättömissä olevista poistetaan kunnan väestöstä, viime kerralla miinustettiin 1900 asukasta.
    Viime vuoden lopulla Helsingin kasvu kyllä kiihtyi, 2019Q4 väkeä tuli lisää 1600, kun 2018Q4 vain 800.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Vaikuttaa siltä, että suomalaisuus ja aito suhde luontoon on katoamassa. Kävin juuri perhesyistä katsastamassa useita keskikokoisia asuntoja, rivitalohuoneistoja ja paritalojakin Helsingissä. Vanhana stadilaisena olin järkyttynyt minkälaiseksi slummiksi kaupunki on muuttunut. Jopa kalliit asunnot olivat mielestäni asuinkelvottomia näköaloiltaaan , ympäristöltään ja asumisratkaisuiltaan. Kaikki poikkeuksetta lisäksi ylihinnoiteltuja asumisen laatuun nähden.
    Itse olen jo kolmisenkymmentä vuotta asunut Porvoossa. Asuinympäristö mitä mainioin. Luonto ja pikkukaupungin keskusta kivenheiton päässä. Missään ei tarvitse jonottaa. Suureen osaan Helsinkiä (Itä-puoli) pääsee autolla nopeammin kuin Länsi-Helsingistä ja julkisillakin pääkaupungin keskustaankin alta tunnissa, läpi yön. En nyt vain keksi mitään syytä miksi muuttaisin takaisin kaupunkiin, josta lähdin. Etenkin, kun se on poissaollessani muuttunut vastenmieliseksi slummiksi. En kyllä ymmärrä miksi kukaan muukaan haluaa tinkiä elinympäristöstään niin paljon, kun lähistöllä on paljon kauniimpiakin ja ihmisystävällisiä paikkoja….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Stadilainen:
      En nyt vain keksi mitään syytä miksi muuttaisin takaisin kaupunkiin, josta lähdin. Etenkin, kun se [Helsinki] on poissaollessani muuttunut vastenmieliseksi slummiksi.

      Sanakirjan mukaan slummi :

      ”squalid and overcrowded urban street or district inhabited by very poor people.”

      En ole slummeja Helsingissä nähnyt vaikka joka vuosi pyöräilen jokaisessa ksupungisoassa. Toki jokin yksittäinen slummikatu on voinut jäädä huomaamatta.

      Voisitko kertoa missä slummeja Helsingissä nykyisin on? 100 vuotta sitten Kalliossa oli.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Matti J Kinnunen: Sanakirjan mukaan slummi :

        ”squalid and overcrowded urban street or district inhabited by very poor people.”

        En ole slummeja Helsingissä nähnyt vaikka joka vuosi pyöräilen jokaisessa ksupungisoassa. Toki jokin yksittäinen slummikatu on voinut jäädä huomaamatta.

        Voisitko kertoa missä slummeja Helsingissä nykyisin on? 100 vuotta sitten Kalliossa oli.

        Ehkä tuo sinun määritelmäsi on jokin Oxfordin sanakirjan siteeraus, kun täytyy suomalaisista kaupungeista puhuttaessa oikein maailmankieltä käyttää…;)
        Minun määritelmäni slummille on ”luonnosta vieraantunut ja liian tiheään asuttu ympäristö, jossa ihmiset voivat huonosti”. Siihen kategoriaan kuuluu mielestäni yhä suurempi osa Helsingistä. Synnyin kyseiseen kaupunkiin ja silloin, kymmeniä vuosia sitten Keskuspuistosta pääsi hiihtämään Kilpisjärvelle asti ylittämällä vain kolmet liikennevalo-ohjatut risteykset. Silloin koin, että pääkaupungissa asuvien ja maaseudulla asuvien suhde luontoon oli lähes samanlainen, ja läheinen. Slummiutumista on mielestäni se, että vastapäisen talon kiviseinälle ei enää nähdä vaihtoehtoja, kuten on tapahtumassa Helsingin lisäksi pikkuhiljaa muissakin isommissa kaupungeissa tässä maassa. Niissä metropoleissa, joissa puhutaan maailman kieliä se on tapahtunut jo aikaa sitten….

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Minun määritelmäni slummille on ”luonnosta vieraantunut ja liian tiheään asuttu ympäristö, jossa ihmiset voivat huonosti.

        Ei ole hyvää keskustelua määritellä yelisessä käytössä okleva sana kokonaan uudestaan ja ryhtyä käyttämään sitä aivan muussa merkityksessä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Ei ole hyvää keskustelua määritellä yelisessä käytössä okleva sana kokonaan uudestaan ja ryhtyä käyttämään sitä aivan muussa merkityksessä.

        No, kautta historian monia asioita on jouduttu määrittelemään uudelleen. En koe, että nuo suoraan angloamerikkalaisesta kulttuurista lainatut määritelmät olisivat yhtään sen paikkansapitävämpiä kuin luomukotimaisetkaan… Kaikki kunnia silti Oxfordille… Jopa Wikipedia määrittelee slummin myös näin: ”Sanaa voidaan myös käyttää lähiöstä, joka on rakennettu asumisviihtyvyyden kannalta liian tiheäksi” Sitähän Helsinki on, eikö?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Pidät siis slummina Manhattania, Eiraa, Pariisin keskustaa ja muuta sellaista. Ne ovat kovin sinun omien arvostustesi mukaisia. Etkö yhtään ihmettele, että ihmiset maksavat korkeimpia asutojen hintoja alueilla, joita sitä pidät slummina, kuten Kalliota?
        Kyllä slummiin liittyy aina asukkaiden tulotason mataluus.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Pidät siis slummina Manhattania, Eiraa, Pariisin keskustaa ja muuta sellaista. Ne ovat kovin sinun omien arvostustesi mukaisia. Etkö yhtään ihmettele, että ihmiset maksavat korkeimpia asutojen hintoja alueilla, joita sitä pidät slummina, kuten Kalliota?
        Kyllä slummiin liittyy aina asukkaiden tulotason mataluus.

        Totta, pidän Manhattania slummina, ja erityisesti Pariisin keskustaa, josta monet ranskalaiset ystäväni ovatkin jo muuttaneet pois asumisviihtyvyyttä parantaakseen. Lisäksi kyllä hämmästelen, että ihmiset maksavat kovin korkeita hintoja Kallion slummialueesta, jossa kylläkin vietin lapsuuteni sen rajoja rikkovana kukoistusaikana 60-luvulla, mutta joka nykyisin on aivan kamala lähiympäristöineen. Mielestäni tulotason mataluus on kovin vanhanaikainen määritelmä slummille. Parempi olisi ehkä sielun köyhyys, yksipuolinen ihmiskuva alueella, ja vieraantuneisuus luonnosta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Stadilainen: Manhatta

        Stadilainen: Totta, pidän Manhattania slummina, ja erityisesti Pariisin keskustaa. Mielestäni tulotason mataluus on kovin vanhanaikainen määritelmä slummille.

        Miten voit perustella että Manhattan on slummi kun New Yorkissa Yhdysvaltain miljardöörit asuvat nimenomaan Manhattanilla? Miksi rikkaimmat amerikkalaiset miljonääärit ovat valinneet Manhattanin slummin asuinalueeksi? Mikseivät nämä miljonääärit eivät valinneet asuin alueeksi vaikka Harlemia joka on ollut pitkään eräänalainen ghetto?

        Tai miksi Ranskan rikkaimmat ihmiset asuvat myös Pariisin Neuilly-sur-Seinessä, Boulogne-Billancourtin tai Levallois-Perretin alueilla hyvin lähellä keskustaa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Rahul Somani:
        Miten voit perustella että Manhattan onslummi kunNew Yorkissa Yhdysvaltain miljardöörit asuvat nimenomaan Manhattanilla? Miksi rikkaimmatamerikkalaiset miljonääärit ovat valinneet Manhattanin slummin asuinalueeksi? Mikseivät nämä miljonäääriteivät valinneet asuin alueeksi vaikka Harlemia joka on ollut pitkään eräänalainen ghetto?

        Tai miksi Ranskan rikkaimmat ihmiset asuvat myösPariisin Neuilly-sur-Seinessä, Boulogne-Billancourtin tai Levallois-Perretin alueilla hyvin lähellä keskustaa?

        Niin, siis mielestäni kukkaron killingit eivät kerro elämänlaadusta. Siitä on jopa tutkimuksia. Siksi Manhattan, kaupunginosa, josta ei näe merta ennenkuin putoaa sinne, ei mitenkään korreloi hyvän ja onnellisen elämän kanssa. Slummi, kuten Manhattan, on kaukana luonnosta ja ihmisen tarpeita tyydyttävistä perusarvoista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Stadilainen:
        Mielestäni tulotason mataluus on kovin vanhanaikainen määritelmä slummille. Parempi olisi ehkä sielun köyhyys, yksipuolinen ihmiskuva alueella, ja vieraantuneisuus luonnosta.

        Onko Vanha Porvoo sitten mikään erityisen edullinen asuinalue Porvoossa? Onko Vanha Porvoo lähempänä luontoa kuin Kaivopuisto, Eira, Punavuori? Vanha Porvoo on tiivisti asuttu historiallinen keskiaikainen kaupunginkeskusta jossa asuu 700 ihmistä 0,18 neliökilometriltä. Eipä Vanh Porvoo ole kovinkaan väljeäinen tai luonnonläheinen keskellä Porvoon keskustaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Stadilainen: No, kautta historian monia asioita on jouduttu määrittelemään uudelleen. En koe, että nuo suoraan angloamerikkalaisesta kulttuurista lainatut määritelmät olisivat yhtään sen paikkansapitävämpiä kuin luomukotimaisetkaan… Kaikki kunnia silti Oxfordille… Jopa Wikipedia määrittelee slummin myös näin: ”Sanaa voidaan myös käyttää lähiöstä, joka on rakennettu asumisviihtyvyyden kannalta liian tiheäksi” Sitähän Helsinki on, eikö?

        No miten mihin kategoriaan sijoittaisit Näsin ja Gammelbackan? Missäpäin Suomea on viimeksi ammuttu poliiseja päin? Entä minkä kaupungin ampumaradan läheisyydessä surmattiin pari vuottta sitten 70-vuotias eläkeläinen? Kulkeeko Porvoosta yhtenäisiä hiihtolatuja Kilpisjärvelle asti? Kaikella kunnioituksella, jos on eläkeläinen, ja on rahaa, tai pystyy elättämään itseään jonain taiteilijana, niin Porvoon keskusta on varmaan mukavempi paikka kuin Helsingin useimmat lähiöt.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Stadilainen:
        Minun määritelmäni slummille on ”luonnosta vieraantunut ja liian tiheään asuttu ympäristö, jossa ihmiset voivat huonosti”. Siihen kategoriaan kuuluu mielestäni yhä suurempi osa Helsingistä. Synnyin kyseiseen kaupunkiin ja silloin, kymmeniä vuosia sitten Keskuspuistosta pääsi hiihtämään Kilpisjärvelle asti ylittämällä vain kolmet liikennevalo-ohjatut risteykset.

        Tuo on esimerkki että aikoinaan Keskuspuistosta pääsi hiihtämään Kilpisjärvelle siitä että Vantaa myös kaupunkina kasvanut. Etenkin Tikkurilan seutu. Mutta ei Helsingin kaupunki voi estää Vantaan laajentumisen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Stadilainen:
      Itse olen jo kolmisenkymmentä vuotta asunut Porvoossa. Asuinympäristö mitä mainioin. Luonto ja pikkukaupungin keskusta kivenheiton päässä. Missään ei tarvitse jonottaa. Suureen osaan Helsinkiä (Itä-puoli) pääsee autolla nopeammin kuin Länsi-Helsingistä ja julkisillakin pääkaupungin keskustaankin alta tunnissa, läpi yön. En nyt vain keksi mitään syytä miksi muuttaisin takaisin kaupunkiin, josta lähdin. Etenkin, kun se on poissaollessani muuttunut vastenmieliseksi slummiksi. En kyllä ymmärrä miksi kukaan muukaan haluaa tinkiä elinympäristöstään niin paljon, kun lähistöllä on paljon kauniimpiakin ja ihmisystävällisiä paikkoja….

      Porvoon huonoin puoli on se että sieltä ei voi tehdä työmatkoja junalla Helsingin seudulle.
      Jos on onnistunut löytämään työpaikan itse Porvoosta niin silloinhan asiat ovat mainiolla tolalla, mutta autolla tai bussilla Helsinkiin tai pahimmassa tapauksessa Espooseen vie mehut ja rahat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Porvoon huonoin puoli on se että sieltä ei voi tehdä työmatkoja junalla Helsingin seudulle.
        Jos on onnistunut löytämään työpaikan itse Porvoosta niin silloinhan asiat ovat mainiolla tolalla, mutta autolla tai bussilla Helsinkiin tai pahimmassa tapauksessa Espooseen vie mehut ja rahat.

        Niin no, Onnibussilla parhaimmillaan 45min Helsingin keskustaan 5€. Ei se nyt minulta ainakaan ole vienyt mehuja eikä rahoja…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Stadilainen: Niin no, Onnibussilla parhaimmillaan 45min Helsingin keskustaan 5€. Ei se nyt minulta ainakaan ole vienyt mehuja eikä rahoja…

        Se ”parhaimmillaan” ei tarkoita aamuruuhkaa. Ja jos matka on keskustan länsipuolelle niin pitäää matkaan varata toista tuntia meni millä hyvänsä vehkeellä. Lisäksi porvoolainen ei saa ostaa HSL:n tuettuja kausilippuja jatkomatkoja varten.

        Se on ihan sama asui misssä tahansa kehyskunnassa, matkat pk-seudulle kestävät ja maksavat ja matkanteko on epämääräistä ja epämukavaa jos ei voi käyttää junaa. Porvoolla on se etu esim johonkin Nurmijärveen verrattuna että se on perinteinen vanhanajan kaupunki jossa palvelut kävelymatkan päässä ja kulttuurielämää riittää ja kesäisin pesee jopa Helsingin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Se ”parhaimmillaan” ei tarkoita aamuruuhkaa. Ja jos matka on keskustan länsipuolelle niin pitäää matkaan varata toista tuntia meni millä hyvänsä vehkeellä. Lisäksi porvoolainen ei saa ostaa HSL:n tuettuja kausilippuja jatkomatkoja varten.

        Se on ihan sama asui misssä tahansa kehyskunnassa, matkat pk-seudulle kestävät ja maksavat ja matkanteko on epämääräistä ja epämukavaa jos ei voi käyttää junaa. Porvoolla on se etu esim johonkin Nurmijärveen verrattuna että se on perinteinen vanhanajan kaupunki jossa palvelut kävelymatkan päässä ja kulttuurielämää riittää ja kesäisin pesee jopa Helsingin.

        Niin, no, miksi pitäisi matkustaa keskustan länsipuolelle? Mitä siellä on? Espoo? Mitä siellä on? Sitäpaitsi Porvoosta matkustaa Pasilaan ja Itä-puolelle Helsinkiä paljon nopeammin kuin Espoosta, joka on olevinaan osa pääkaupunkia…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. stadilainen: Niin, no, miksi pitäisi matkustaa keskustan länsipuolelle? Mitä siellä on? Espoo? Mitä siellä on? Sitäpaitsi Porvoosta matkustaa Pasilaan ja Itä-puolelle Helsinkiä paljon nopeammin kuin Espoosta, joka on olevinaan osa pääkaupunkia…

        Espoossa ja ylipäänsä Helsingin keskustan länsipuolella on suurin osa IT ja teknologia-alan työpaikoista.
        Pasilaan on Espoon keskiosista n puolen tunnin matka joko junalla suoraan tai junalla ja bussilla yhdistellen. Eteläisestä Espoosta vähän kauemmin metroa tai bussia ja junaa yhdistellen, mutta silti nopeammin kuin Porvoosta. Porvoon bussit ohittavat Pasilan n 2 km päästä ja loppumatka joko käveltävä tai tultava raitiovaunulla.
        On totta että työmatkat seudun poikki ovat kaikkein rasittavimpia, jos on onnistunut valitsemaan asunnon ja työpaikan niin että joutuu kulkemaan joko kehäykköstä tai kolmosta pitkin päästä päähän niin se on vähän omaa tyhmyyttä. Tosin ei voi koskaan tietää jos työantaja pakottaa lähtemään pitkäaikaiselle komennukselle toiselle puolelle kaupunkia kuin missä itse asuu. Tämä voi iskeä yhtä hyvin Porvoossa kuin Espoossa asuvalle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. R.Silfverberg:
        On totta että työmatkat seudun poikki ovat kaikkein rasittavimpia, jos on onnistunut valitsemaan asunnon ja työpaikan niin että joutuu kulkemaan joko kehäykköstä tai kolmosta pitkin päästä päähän niin se on vähän omaa tyhmyyttä. Tosin ei voi koskaan tietää jos työantaja pakottaa lähtemään pitkäaikaiselle komennukselle toiselle puolelle kaupunkia kuin missä itse asuu. Tämä voi iskeä yhtä hyvin Porvoossa kuin Espoossa asuvalle.

        Metro on helpottanut Etelä-Espoon liikennettä Itä-Helsinkiin hirveästi. Tiedän henkilöitä jotka tulevat Kontulasta asti Tapiolaan töihin. Mitään vaihtoehtoja ei tarvitse tehdä lainkaan

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. R.Silfverberg: Porvoon bussit ohittavat Pasilan n 2 km päästä ja loppumatka joko käveltävä tai tultava raitiovaunulla.

        Porvoon bussien huono puoli on siinä että HSL liput eivät käy joten yhdistelmä Porvoon bussi+Raitiovaunu maksaa ratikka lipun hinnan erikseen. HSL:n etu on siinä että kaikissa joukkoliikenteen ajoneuvoissa käy matkakortti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. stadilainen: Niin, no, miksi pitäisi matkustaa keskustan länsipuolelle? Mitä siellä on? Espoo? Mitä siellä on? Sitäpaitsi Porvoosta matkustaa Pasilaan ja Itä-puolelle Helsinkiä paljon nopeammin kuin Espoosta, joka on olevinaan osa pääkaupunkia…

        Espoo on taloudellisesti integroitu pääkaupunkiin koska suuret kansainväliset IT yhtiöt ja useat niiden alihankkijat ovat siellä. Ei ainostaan Keilaniemessä mutta myös muualla. Monet valtuutetut IT yritykset ovat Espoon ja Helsingin rajaseudulla toisin kuin esimerkiksi Itä-Helsingissä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Stadilainen: Niin no, Onnibussilla parhaimmillaan 45min Helsingin keskustaan 5€. Ei se nyt minulta ainakaan ole vienyt mehuja eikä rahoja…

        Mikäli Porvooseen tulisi esimerkiksi junayhteys Vantaan kautta Helsinkiin niin se puolittaisi matkan mikä nyt on bussilla 45 minuuttia varmaan 30 minuuttiin. Mutta Porvoo ei vielä HSL:ssä joten matkustaminen kyllä vie aikaa. Jopa Järvenpään matkustaminen esimerkiksi Espoon Kauklahdesta vie aikaa ja mehut. Yksi vaihtoehto ja odotus Pasilassa ja kahdella lipulla matkustaminen koska Järvenpää ei ole HSL:ssä. VR:n lippu maksaa Järvenpäähän esimerkiksi vähemmän kuin ABC normaali lippu mutta se ei käy ikävä kyllä muissa liikenne yhteyksissä kuten bussissa

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Rahul Somani: Mikäli Porvooseen tulisi esimerkiksi junayhteys Vantaan kautta Helsinkiin niin se puolittaisi matkan mikä nyt on bussilla 45 minuuttia varmaan 30 minuuttiin. Mutta Porvoo ei vielä HSL:ssä joten matkustaminen kyllä vie aikaa. Jopa Järvenpään matkustaminen esimerkiksi Espoon Kauklahdesta vie aikaa ja mehut. Yksi vaihtoehto ja odotus Pasilassa ja kahdella lipulla matkustaminen koska Järvenpää ei ole HSL:ssä. VR:n lippu maksaa Järvenpäähän esimerkiksi vähemmän kuin ABC normaali lippu mutta se ei käy ikävä kyllä muissa liikenne yhteyksissä kuten bussissa

        Mitä tarkoitat? Jos matkustaa junalla, Kauklahdesta Järvenpäähän pääsee HSL:n ABCD-lipulla. Aikaa matkaan kyllä menee yli tunti julkisilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Kepa: Mitä tarkoitat? Jos matkustaa junalla, Kauklahdesta Järvenpäähän pääsee HSL:n ABCD-lipulla. Aikaa matkaan kyllä menee yli tunti julkisilla.

        Järvenpää sijaitsee de facto D-vyöhykeellä ja Kauklahti C vyöhykkeellä. Pasilassa on noin 15 minuutin vaihtoehto aika. HSL kortti käy Järvenpäähän mutta ei Järvenpäästä

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Stadilainen:
      Vaikuttaa siltä, että suomalaisuus ja aito suhde luontoon on katoamassa. Kävin juuri perhesyistä katsastamassa useita keskikokoisia asuntoja, rivitalohuoneistoja ja paritalojakin Helsingissä. Vanhana stadilaisena olin järkyttynyt minkälaiseksi slummiksi kaupunki on muuttunut. Jopa kalliit asunnot olivat mielestäni asuinkelvottomia näköaloiltaaan , ympäristöltään ja asumisratkaisuiltaan. Kaikki poikkeuksetta lisäksi ylihinnoiteltuja asumisen laatuun nähden.
      Itse olen jo kolmisenkymmentä vuotta asunut Porvoossa.

      Porvoon vanhankaupunki on hyvin tiiviisti yhteen rakennettu asuinalue jota itse täällä aiemmin kuvasit slummiksi? Siis tiivisti rakennettua ympäristöä .

      Olen käynyt usein Porvoon vanhankaupungissa ja kyllä se on hyvin viehättävä paikka mutta hyvin tiiviisti yhteen rakennettu ja osittain ahtaat kadut ja talot melkein toistensa kanssa kiinni.

      Asuntojen hinnat ovat Porvoon vanhankaupungissa erittäin kallista.

      Joten näkemys siitä että tiivisti asutettu asuinalue olisi slummi niin miten Porvoon vanhankaupunki eroaa Eirasta, Katajanokasta ta Punavuoresta?

      Jos yleisesti ottaen tälläinen tiivisti yhteen rakennettu asuin alue on oma määritelyssäsi mukaan slummi?

      Niin eikös Porvoon vanhakaupunki, Eira, Katajanokka, Punavuori ovat siis nykyajan slummeja koska ne ovat tiivisti yhteen rakennettuja asuinalueita jossa on kapeat kadut ja talot kiinni toistensa kanssa? Näinhän siinä aiemmin slummin määrittelit!

      Kyllä slummi tai favela , kuten Osmo Soininvaara täällä totesi , on tulotasoon sidonnainen

      Väkivaltainen, alikehittynyt, huono infrastruktuuri ja koulutus tasoltaan alhainen tulotasoltaan oleva asuinalue

      Lähin slummi olisi varmaan Helsingistä katsottuna eräät Pietarin esikaupunkialueet

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Miksi koko ajan puhut Vanhasta Porvoosta? Stadilainen on kertonut asuvansa Porvoossa: ”Itse olen jo kolmisenkymmentä vuotta asunut Porvoossa. Asuinympäristö mitä mainioin. Luonto ja pikkukaupungin keskusta kivenheiton päässä”

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. TJii:
        Miksi koko ajan puhut Vanhasta Porvoosta?

        Koska stadilainen moitti Helsingin keskustan asuinalueita Kalliota slummeiksi koska se on kuulemma liian tiivisti asetettu mutta vastineeksi otin esille Porvoon vanhankaupungin eli Vanha Porvoon koska se on myös tiivisti asutettu kallis asuinalue aivan kaupungin keskustassa.

        Kuulostaako tutulta ongelmalta?

        Stadilainen myös moitti Manhattania slummiksi sen jälkeen kun Osmo Soininvaara kysyi häneltä että onko se myös hänen näkemyksensä mukaan slummi.

        Itse tajusin että Porvoossa on tiivisti asutettu vanhakaupunki (Vanha Porvoo) ja erittäin kallis ja haluttu asuinalue

        En moiti Porvoota kaupunkina vaan totean että historiallisen vanhankaupungin (Vanha Porvoo) on tiivisti asutettu kallis asuinalue joten onko se myös slummi stdailaisen määritelmän mukaan kun Manhattan, Pariisin keskusta, Helsingin Kallio on stdailaisen määritelmän mukaan slummi.

        Vanha Porvoo on vastaavanlainen asuinalue

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Puolet Helsingin kasvusta tuli Kalasatama-Sompasaareen, Kuninkaantammeen ja Jätkäsaareen, yht. 3500 asukasta. Väki väheni varsin tasaisesti niiltä alueilta, joille ei ole rakennettu, etenkin esikaupunkien lähiöistä ja pientaloalueilta. Käpylä erottuu Käärmetalon tyhjenemisen takia, ja uudehkoilla alueilla ensimmäiset lapset alkavat jo muuttaa pois, esim. Arabianranta.
      Näitä ennakkotilastoja löytyy Aluesarjat.fi -tietokannasta neljännesvuosittain
      > Tilastokanta>Pääkaupunkiseutu alueittain>Väestö>Ennakkoväkiluku

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Stadilainen:

    Parempi olisi ehkä sielun köyhyys, yksipuolinen ihmiskuva alueella,

    Miten perustelet että sielun köyhyys tai yksipuolinen ihmiskuva ilmenee nimenomaan isoissa kaupungeissa ja niiden keskustoissa?

    Ilmiö yksipuolisesta ihmiskuvasta on yleensä päinvastainen. Esim Lontoon esikaupungit Barking ja Dagenham, Bexley, Havering, Hillingdon ja Sutton joiden väestö on päasiassa valkoisia brittiläisiä äänestivät Brexitin puolesta koska yksi teema Brexitissä oli ulkomaalaisten väestön osuuden suuruus etenkin Lontoossa mutta näissä mainitsemani esikaupunkialueissa (Borough) ulkomaalaisten osuus on alhaisimpia koko Suur-Lontoon alueella. Aika yksipuolinen ihmiskuva syntyy myös pienissä kaupungeissa jossa suhtautuminen ulkomaalaisiin on erittäin kielteinen ja se kertoo myös asukkaiden sielun köyhyydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rahul Somani:
      Stadilainen:

      Miten perustelet että sielun köyhyys taiyksipuolinen ihmiskuva ilmenee nimenomaan isoissa kaupungeissa ja niiden keskustoissa?

      Ilmiö yksipuolisesta ihmiskuvasta on yleensä päinvastainen. Esim Lontoonesikaupungit Barking ja Dagenham, Bexley, Havering, Hillingdon ja Sutton joiden väestö on päasiassa valkoisia brittiläisiä äänestivät Brexitin puolesta koska yksi teemaBrexitissä oli ulkomaalaisten väestön osuuden suuruus etenkin Lontoossa mutta näissä mainitsemani esikaupunkialueissa (Borough) ulkomaalaisten osuus on alhaisimpia koko Suur-Lontoon alueella. Aikayksipuolinen ihmiskuva syntyy myös pienissä kaupungeissa jossa suhtautuminen ulkomaalaisiin on erittäin kielteinen ja se kertoo myös asukkaiden sielun köyhyydestä.

      Pistäpä Google hakuun esim. Kyyjärvi ja turvapaikanhakijat. Vertaa sitä sen jälkeen esim. Itä-Helsingin kouluissa ilmenevään rasismiin. Keskustellaan sitten lisää…

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Stadilainen: Pistäpä Google hakuun esim. Kyyjärvi ja turvapaikanhakijat. Vertaa sitä sen jälkeen esim. Itä-Helsingin kouluissa ilmenevään rasismiin. Keskustellaan sitten lisää…

        Ei Kyyjärvi ole mikään onnistunut koelaboratorio ulkomaalaispolitiikalle. Kyyjärvi on poikkeus koska sen ulkomaalaisväestö on 36 joista kaikki ovat turvapaikanhakijoita ja Helsingissä ulkomaalaisten väestön osuus on 103 412 joista suurin osa ei ole turvapaikanhakijoita.
        Vertailemalla turvapaikanhakijoita ja ulkomalaisia keskenään kokonaisuutena ei anna todellista kuvaa paikkakunnan ulkomaalaisväestöstä. Ei Kyyjärvi tai Helsinki ole tasa-arvoisia vertailukohteita vaan tasa-arvoisia vertailukohteita ovat Kyyjärvi ja Närpiö. Närpiö on onnistunut työllistämään ulkomaalaisia eniten ja Närpiössä siinä on pitkä perinteet kuin Kyyjärvellä

        Närpiön väestö on 9 406 joista 10 % on ulkomaalaisia
        Kyyjärven väestö on 1 309 joista 36 on ulkomaalaisia

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Stadilainen: Pistäpä Google hakuun esim. Kyyjärvi ja turvapaikanhakijat. Vertaa sitä sen jälkeen esim. Itä-Helsingin kouluissa ilmenevään rasismiin. Keskustellaan sitten lisää…

        Itä-Helsinkiä ei voi ja eikä pidä verrata Helsingin todellisuuteen kuten ei Barking ja Dagenhamia, Bexleyiä, Haveringia, Hillingdonia ja Suttonia kosko Suur-Lontoon todellisuus on ihan toinen mutta nämä mainitsemani Suur-Lontoon kaupunkiosa-alueet sijaitsevat Suur-Lontoon äärilaidoilla ja ovat tulotasoltaan alhaisempia kaupunkiosa-alueita koko Suur-Lontoon alueella ja Itä-helsingin tulotaso ratkaisee mutta ei kerro koko todellisuutta Helsingistä.

        Kyyjärven myönteistä ulkomaalaisilmapiiriä voi ja pitääkin verrata esim Lieksan hyvin vihamieliseen ulkomaalaisilmapiiriin ja kysyä mitä Kyyjärvi (asukasluku 1 343) on tehnyt oikein jossa Lieksa (asulasluku 11 098) on tehnyt väärin ja siitä voi tehdä ison johtopäätöksen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Stadilainen: Pistäpä Google hakuun esim. Kyyjärvi ja turvapaikanhakijat. Vertaa sitä sen jälkeen esim. Itä-Helsingin kouluissa ilmenevään rasismiin. Keskustellaan sitten lisää…

        Itä-Helsingin rasismia ei pidä sekoittaa Kyyjärven 36 turvapaikanhakijaan koska Itä-Helsingissä ei asu kaikki Helsingin ulkomaalainen väestöstä ja läheskään kaikki ei ole turvapaikanhakijoita Helsingissä

        Mitä tulee koulujen rasismiin niin se on laajempi kysymys ja vaikea asia mutta olisiko syy siinä että suosituimmat koulut ovat pääkaupuinkiseudun kansainväliset koulut joihin tulee oppilaita myös Itä-Helsingistä koska vanhemmat eivät halua lapsiaan omiin lähiö kouluihin suuren ennakkoluulojensa takia koska lähiökouluissa on isot ulkomaalaisoppilaiden ryhmät mutta lasten vanhemmat unohtavat jotenkin että näissä pääkaupunkiseudun kansainvälisissä kouluissa on isot ulkomaalaisoppilaiden määrät muuten en eivät olisi kansainvälisissä kouluja.

        Syy miksi kuitenkin myönteinen suhtautuminen näihin kansainvälisiin kouluihin on kasvanut myös kantasuomalaisten perheiden keskuudessa on niiden laaja vierasperäisten kielten opetustarjonta ja tulotasoltaan näiden kansainvälisten koulujen ulkomaalaisoppilaiden vanhemmat ovat korkea tuloisia.

        Joten mikä on edelleen syy ilmiöön rasismi. Tuloerot ja työttömyys. Kuten slummeissa joissa on kaikkialla maailmassa malatalammat tulot ja korkea työttömyys

        Onkohan koulu shoppailu suurin ongelma myös Itä-Helsingissä ilmiöön nimeltään rasismi?

        Koko Itä-Helsinki ei ole tulotasoltaan Helsingin alhaisimpia sielläkin on omia saaria joiden tulotaso on hyvin korkea.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.