Helsingin seudun kasvu kiihtyi

39 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun kasvu kiihtyi”

1. Tuos­sa­han se kestävyys­va­je katoaa, kun väki pakkau­tuu etelään ja varakkaat kaupun­git hoita­vat lap­siper­heet. Samal­la maaseudun van­han väestön antaa kado­ta luon­nol­lista tietä ja ollaan koko maan tasol­la taas tas­apain­os­sa. Met­sit­tää sit­ten katoa­vat pikkukun­nat, eikä käytä mil­jarde­ja niiden teko­hen­git­tämiseen joka itseasi­as­sa näyt­tää ole­van poli­itikko­jen tarkoit­ta­ma kestävyys­va­je, eli mil­lä rahal­la ylläpi­de­tään elinkelvot­tomat kun­nat palveluineen, eikä anneta niiden kadota. 

   Kun­han ei mene luon­not­tomasti taas kas­vat­ta­maan väestöä ja rak­en­ta­maan luon­not­to­mia suuria ikälu­okkia seu­raav­ille sukupolville, kuten sota teki nykypäivälle. Eihän kestävyys­va­je ole kuin pieni pomp­pu siinä kohtaa kun suuret ikälu­okat ovat toiv­ot­ta­man van­ho­ja ja rai­h­naisia, mut­ta sit­ten tilanne menisi ohi paris­sa vuosikymme­nessä kun sodan vaiku­tus syn­tyvyy­teen katoaa. Tämäkin asia on siis ratkaistu jos poli­itikot lopet­taisi­vat asioiden sotkemisen ja panikoimisen ja antaisi ajan kulua. Vielä kun joku oikeasti pakot­taisi kaupun­gin kas­va­maan paikoillaan.

   Vastaa

2. Antaisin mieluiten ääneni sille ryh­mit­tymälle, joka rohkeasti ryhty­isi liput­ta­maan sen puoles­ta, että Helsin­ki on nyt riitävän täy­teen asutet­tu, eikä lisäkasvua enää tarvi­ta. Meil­lä on jo riit­tävä väestöpo­h­ja ja kri­it­ti­nen mas­sa kaikille tarpeel­lisille palveluille monipuolis­es­ta koulu­tuk­ses­ta kult­tuuri­in. Lisäkasvu on tietysti bis­ne­sih­mis­ten ja maa­ta ja raken­nuk­sia omis­tavien etu, kos­ka se ruokkii hin­nan­nousua. Mut­ta vaik­ka itse olisin tässä omis­tusasun­toni osalta kär­si­jänä, niin mielu­um­min naut­tisin inhimil­lisen mit­takaavais­es­ta kaupungista run­saine viher­aluei­neen kuin asu­isin yhä ahtaam­mak­si ja kivisem­mäk­si käyvässä ympäristössä.

   Vastaa

   1. Tämän ryh­mit­tymän nimi on Keskus­ta, ja sen kan­na­tus on Helsingis­sä 2–3%:n luokkaa. Siitä vaan äänestämään.

      Uusista asun­noista ei hyödy eniten bis­ne­sih­mi­nen, maan­omis­ta­ja eikä gryn­deri, vaan siihen uuteen asun­toon muut­ta­va tule­va tai nykyi­nen helsinkiläi­nen. Asuinympäristön muu­tok­set ovat lop­ul­ta sen ver­ran pieniä ja paikallisia, että siitä ei kaikkia kaupunki­laisia yhdis­tävää huole­nai­het­ta saa. Kaikkia ei pysty miel­lyt­tämään, mut­ta sel­l­aista päätök­sen­teko yleen­sä on.

      Vastaa

   2. Joka vuosi ihmisiä näyt­tää halu­a­van muut­taa. Jos halu­amme lait­taa muut­toli­ik­keestä poik­ki, pitää joil­takin kieltää muut­ta­mi­nen. Miltä ihmis­ryh­mältä pitäisi kieltää muuttaminen?

      Vastaa

3. Helsin­gin kasvu oli 2019 saman suu­ru­inen kuin 2018, kun ver­rataan ennakkoti­eto­ja (löy­tyy StatFin ark­istokan­sios­ta). Siten lop­ulli­nen kasvuero selviää vas­ta maalisku­un lop­ul­la, kun Tilas­tokeskus tutkii kuin­ka moni tiet­ymät­tömis­sä ole­vista pois­te­taan kun­nan väestöstä, viime ker­ral­la mii­nustet­ti­in 1900 asukasta.
   Viime vuo­den lop­ul­la Helsin­gin kasvu kyl­lä kiihtyi, 2019Q4 väkeä tuli lisää 1600, kun 2018Q4 vain 800.

   Vastaa

4. Vaikut­taa siltä, että suo­ma­laisu­us ja aito suhde luon­toon on katoa­mas­sa. Kävin juuri per­hesy­istä kat­sas­ta­mas­sa usei­ta keskikokoisia asun­to­ja, riv­i­talo­huoneis­to­ja ja par­i­talo­jakin Helsingis­sä. Van­hana stadi­laise­na olin järkyt­tynyt minkälaisek­si slum­mik­si kaupun­ki on muut­tunut. Jopa kalli­it asun­not oli­vat mielestäni asuinkelvot­to­mia näköaloil­taaan , ympäristöltään ja asum­is­ratkaisuil­taan. Kaik­ki poikkeuk­set­ta lisäk­si yli­hin­noitel­tu­ja asumisen laatu­un nähden.
   Itse olen jo kolmisenkym­men­tä vuot­ta asunut Por­voos­sa. Asuinympäristö mitä main­ioin. Luon­to ja pikkukaupun­gin keskus­ta kiven­heiton päässä. Mis­sään ei tarvitse jonot­taa. Suureen osaan Helsinkiä (Itä-puoli) pääsee autol­la nopeam­min kuin Län­si-Helsingistä ja julk­isil­lakin pääkaupun­gin keskus­taankin alta tun­nis­sa, läpi yön. En nyt vain kek­si mitään syytä mik­si muut­taisin takaisin kaupunki­in, jos­ta lähdin. Etenkin, kun se on pois­saol­lessani muut­tunut vas­ten­mielisek­si slum­mik­si. En kyl­lä ymmär­rä mik­si kukaan muukaan halu­aa tin­kiä elinympäristöstään niin paljon, kun lähistöl­lä on paljon kau­ni­impiakin ja ihmisys­täväl­lisiä paikkoja.…

   Vastaa

   1. Stadi­lainen:
      En nyt vain kek­si mitään syytä mik­si muut­taisin takaisin kaupunki­in, jos­ta lähdin. Etenkin, kun se [Helsin­ki] on pois­saol­lessani muut­tunut vas­ten­mielisek­si slummiksi. 

      Sanakir­jan mukaan slummi :

      ”squalid and over­crowd­ed urban street or dis­trict inhab­it­ed by very poor people.”

      En ole slum­me­ja Helsingis­sä näh­nyt vaik­ka joka vuosi pyöräilen jokaises­sa ksupungisoas­sa. Toki jokin yksit­täi­nen slum­mikatu on voin­ut jäädä huomaamatta.

      Voisitko ker­toa mis­sä slum­me­ja Helsingis­sä nyky­isin on? 100 vuot­ta sit­ten Kallios­sa oli.

      Vastaa

      1. Mat­ti J Kin­nunen: Sanakir­jan mukaan slummi :

         ”squalid and over­crowd­ed urban street or dis­trict inhab­it­ed by very poor people.”

         En ole slum­me­ja Helsingis­sä näh­nyt vaik­ka joka vuosi pyöräilen jokaises­sa ksupungisoas­sa. Toki jokin yksit­täi­nen slum­mikatu on voin­ut jäädä huomaamatta.

         Voisitko ker­toa mis­sä slum­me­ja Helsingis­sä nyky­isin on? 100 vuot­ta sit­ten Kallios­sa oli.

         Ehkä tuo sin­un määritelmäsi on jokin Oxfordin sanakir­jan siteer­aus, kun täy­tyy suo­ma­lai­sista kaupungeista puhut­taes­sa oikein maail­mankieltä käyttää…;)
         Min­un määritelmäni slum­mille on “luon­nos­ta vier­aan­tunut ja liian tiheään asut­tu ympäristö, jos­sa ihmiset voivat huonos­ti”. Siihen kat­e­go­ri­aan kuu­luu mielestäni yhä suurem­pi osa Helsingistä. Syn­nyin kyseiseen kaupunki­in ja sil­loin, kym­meniä vuosia sit­ten Keskus­puis­tos­ta pääsi hiihtämään Kilpisjärvelle asti ylit­tämäl­lä vain kol­met liiken­neva­lo-ohjatut risteyk­set. Sil­loin koin, että pääkaupungis­sa asu­vien ja maaseudul­la asu­vien suhde luon­toon oli läh­es saman­lainen, ja läheinen. Slum­mi­u­tu­mista on mielestäni se, että vastapäisen talon kivi­seinälle ei enää nähdä vai­h­toe­hto­ja, kuten on tapah­tu­mas­sa Helsin­gin lisäk­si pikkuhil­jaa muis­sakin isom­mis­sa kaupungeis­sa tässä maas­sa. Niis­sä metropoleis­sa, jois­sa puhutaan maail­man kieliä se on tapah­tunut jo aikaa sitten.…

      2. Min­un määritelmäni slum­mille on ”luon­nos­ta vier­aan­tunut ja liian tiheään asut­tu ympäristö, jos­sa ihmiset voivat huonosti.

         Ei ole hyvää keskustelua määritel­lä yelisessä käytössä okl­e­va sana kokon­aan uud­estaan ja ryhtyä käyt­tämään sitä aivan muus­sa merkityksessä.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Ei ole hyvää keskustelua määritel­lä yelisessä käytössä okl­e­va sana kokon­aan uud­estaan ja ryhtyä käyt­tämään sitä aivan muus­sa merkityksessä.

         No, kaut­ta his­to­ri­an monia asioi­ta on joudut­tu määrit­telemään uudelleen. En koe, että nuo suo­raan angloamerikkalais­es­ta kult­tuurista lainatut määritelmät oli­si­vat yhtään sen paikkansapitävämpiä kuin luo­muko­ti­maisetkaan… Kaik­ki kun­nia silti Oxfordille… Jopa Wikipedia määrit­telee slum­min myös näin: “Sanaa voidaan myös käyt­tää lähiöstä, joka on raken­net­tu asum­isvi­ihtyvyy­den kannal­ta liian tiheäk­si” Sitähän Helsin­ki on, eikö?

      4. Pidät siis slum­mi­na Man­hat­ta­nia, Eiraa, Pari­isin keskus­taa ja muu­ta sel­l­aista. Ne ovat kovin sin­un omien arvos­tuste­si mukaisia. Etkö yhtään ihmettele, että ihmiset mak­sa­vat korkeimpia asu­to­jen hin­to­ja alueil­la, joi­ta sitä pidät slum­mi­na, kuten Kalliota?
         Kyl­lä slum­mi­in liit­tyy aina asukkaiden tulota­son mataluus.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
         Pidät siis slum­mi­na Man­hat­ta­nia, Eiraa, Pari­isin keskus­taa ja muu­ta sel­l­aista. Ne ovat kovin sin­un omien arvos­tuste­si mukaisia. Etkö yhtään ihmettele, että ihmiset mak­sa­vat korkeimpia asu­to­jen hin­to­ja alueil­la, joi­ta sitä pidät slum­mi­na, kuten Kalliota?
         Kyl­lä slum­mi­in liit­tyy aina asukkaiden tulota­son mataluus.

         Tot­ta, pidän Man­hat­ta­nia slum­mi­na, ja eri­tyis­es­ti Pari­isin keskus­taa, jos­ta mon­et ran­skalaiset ystäväni ovatkin jo muut­ta­neet pois asum­isvi­ihtyvyyt­tä paran­taak­seen. Lisäk­si kyl­lä häm­mäste­len, että ihmiset mak­sa­vat kovin korkei­ta hin­to­ja Kallion slum­mi­alueesta, jos­sa kyl­läkin vietin lap­suuteni sen rajo­ja rikko­vana kukois­tu­saikana 60-luvul­la, mut­ta joka nyky­isin on aivan kamala lähiym­päristöi­neen. Mielestäni tulota­son matalu­us on kovin van­hanaikainen määritelmä slum­mille. Parem­pi olisi ehkä sielun köy­hyys, yksipuo­li­nen ihmisku­va alueel­la, ja vier­aan­tuneisu­us luonnosta.

      6. Stadi­lainen: Man­hat­ta

         Stadi­lainen: Tot­ta, pidän Man­hat­ta­nia slum­mi­na, ja eri­tyis­es­ti Pari­isin keskus­taa. Mielestäni tulota­son matalu­us on kovin van­hanaikainen määritelmä slummille. 

         Miten voit perustel­la että Man­hat­tan on slum­mi kun New Yorkissa Yhdys­val­tain mil­jardöörit asu­vat nimeno­maan Man­hat­tanil­la? Mik­si rikkaim­mat amerikkalaiset miljonääärit ovat valin­neet Man­hat­tanin slum­min asuinalueek­si? Mik­seivät nämä miljonääärit eivät valin­neet asuin alueek­si vaik­ka Harlemia joka on ollut pitkään erää­nalainen ghetto? 

         Tai mik­si Ran­skan rikkaim­mat ihmiset asu­vat myös Pari­isin Neuil­ly-sur-Sei­nessä, Boulogne-Bil­lan­courtin tai Lev­al­lois-Per­retin alueil­la hyvin lähel­lä keskustaa?

      7. Rahul Somani:
         Miten voit perustel­la että Man­hat­tan onslum­mi kun­New Yorkissa Yhdys­val­tain mil­jardöörit asu­vat nimeno­maan Man­hat­tanil­la? Mik­si rikkaim­matamerikkalaiset miljonääärit ovat valin­neet Man­hat­tanin slum­min asuinalueek­si? Mik­seivät nämä miljonäääriteivät valin­neet asuin alueek­si vaik­ka Harlemia joka on ollut pitkään erää­nalainen ghetto?

         Tai mik­si Ran­skan rikkaim­mat ihmiset asu­vat myös­Pari­isin Neuil­ly-sur-Sei­nessä, Boulogne-Bil­lan­courtin tai Lev­al­lois-Per­retin alueil­la hyvin lähel­lä keskustaa?

         Niin, siis mielestäni kukkaron killin­git eivät ker­ro elämän­laadus­ta. Siitä on jopa tutkimuk­sia. Sik­si Man­hat­tan, kaupungi­nosa, jos­ta ei näe mer­ta ennenkuin putoaa sinne, ei mitenkään kor­reloi hyvän ja onnel­lisen elämän kanssa. Slum­mi, kuten Man­hat­tan, on kaukana luon­nos­ta ja ihmisen tarpei­ta tyy­dyt­tävistä perusarvoista.

      8. Stadi­lainen:
         Mielestäni tulota­son matalu­us on kovin van­hanaikainen määritelmä slum­mille. Parem­pi olisi ehkä sielun köy­hyys, yksipuo­li­nen ihmisku­va alueel­la, ja vier­aan­tuneisu­us luonnosta.

         Onko Van­ha Por­voo sit­ten mikään eri­tyisen edulli­nen asuinalue Por­voos­sa? Onko Van­ha Por­voo lähempänä luon­toa kuin Kaivopuis­to, Eira, Punavuori? Van­ha Por­voo on tiivisti asut­tu his­to­ri­alli­nen keski­aikainen kaupunginkeskus­ta jos­sa asuu 700 ihmistä 0,18 neliök­ilo­metriltä. Eipä Vanh Por­voo ole kovinkaan väl­jeäi­nen tai luon­non­läheinen keskel­lä Por­voon keskustaa.

      9. Stadi­lainen: No, kaut­ta his­to­ri­an monia asioi­ta on joudut­tu määrit­telemään uudelleen. En koe, että nuo suo­raan angloamerikkalais­es­ta kult­tuurista lainatut määritelmät oli­si­vat yhtään sen paikkansapitävämpiä kuin luo­muko­ti­maisetkaan… Kaik­ki kun­nia silti Oxfordille… Jopa Wikipedia määrit­telee slum­min myös näin: ”Sanaa voidaan myös käyt­tää lähiöstä, joka on raken­net­tu asum­isvi­ihtyvyy­den kannal­ta liian tiheäk­si” Sitähän Helsin­ki on, eikö? 

         No miten mihin kat­e­go­ri­aan sijoit­taisit Näsin ja Gam­mel­back­an? Mis­säpäin Suomea on viimek­si ammut­tu poli­ise­ja päin? Entä minkä kaupun­gin ampumaradan läheisyy­dessä sur­mat­ti­in pari vuott­ta sit­ten 70-vuo­tias eläkeläi­nen? Kul­keeko Por­voos­ta yht­enäisiä hiih­to­latu­ja Kilpisjärvelle asti? Kaikel­la kun­nioituk­sel­la, jos on eläkeläi­nen, ja on rahaa, tai pystyy elät­tämään itseään jon­ain taiteil­i­jana, niin Por­voon keskus­ta on var­maan mukavem­pi paik­ka kuin Helsin­gin useim­mat lähiöt.

      10. Stadi­lainen:
          Min­un määritelmäni slum­mille on ”luon­nos­ta vier­aan­tunut ja liian tiheään asut­tu ympäristö, jos­sa ihmiset voivat huonos­ti”. Siihen kat­e­go­ri­aan kuu­luu mielestäni yhä suurem­pi osa Helsingistä. Syn­nyin kyseiseen kaupunki­in ja sil­loin, kym­meniä vuosia sit­ten Keskus­puis­tos­ta pääsi hiihtämään Kilpisjärvelle asti ylit­tämäl­lä vain kol­met liiken­neva­lo-ohjatut risteykset. 

          Tuo on esimerk­ki että aikoinaan Keskus­puis­tos­ta pääsi hiihtämään Kilpisjärvelle siitä että Van­taa myös kaupunk­i­na kas­vanut. Etenkin Tikkuri­lan seu­tu. Mut­ta ei Helsin­gin kaupun­ki voi estää Van­taan laajentumisen.

   2. Stadi­lainen:
      Itse olen jo kolmisenkym­men­tä vuot­ta asunut Por­voos­sa. Asuinympäristö mitä main­ioin. Luon­to ja pikkukaupun­gin keskus­ta kiven­heiton päässä. Mis­sään ei tarvitse jonot­taa. Suureen osaan Helsinkiä (Itä-puoli) pääsee autol­la nopeam­min kuin Län­si-Helsingistä ja julk­isil­lakin pääkaupun­gin keskus­taankin alta tun­nis­sa, läpi yön. En nyt vain kek­si mitään syytä mik­si muut­taisin takaisin kaupunki­in, jos­ta lähdin. Etenkin, kun se on pois­saol­lessani muut­tunut vas­ten­mielisek­si slum­mik­si. En kyl­lä ymmär­rä mik­si kukaan muukaan halu­aa tin­kiä elinympäristöstään niin paljon, kun lähistöl­lä on paljon kau­ni­impiakin ja ihmisys­täväl­lisiä paikkoja…. 

      Por­voon huonoin puoli on se että sieltä ei voi tehdä työ­matko­ja junal­la Helsin­gin seudulle.
      Jos on onnis­tunut löytämään työ­paikan itse Por­voos­ta niin sil­loin­han asi­at ovat main­iol­la tolal­la, mut­ta autol­la tai bus­sil­la Helsinki­in tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa Espooseen vie mehut ja rahat.

      Vastaa

      1. R.Silfverberg: Por­voon huonoin puoli on se että sieltä ei voi tehdä työ­matko­ja junal­la Helsin­gin seudulle.
         Jos on onnis­tunut löytämään työ­paikan itse Por­voos­ta niin sil­loin­han asi­at ovat main­iol­la tolal­la, mut­ta autol­la tai bus­sil­la Helsinki­in tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa Espooseen vie mehut ja rahat.

         Niin no, Onnibus­sil­la parhaim­mil­laan 45min Helsin­gin keskus­taan 5€. Ei se nyt min­ul­ta ainakaan ole vienyt mehu­ja eikä rahoja…

      2. Stadi­lainen: Niin no, Onnibus­sil­la parhaim­mil­laan 45min Helsin­gin keskus­taan 5€. Ei se nyt min­ul­ta ainakaan ole vienyt mehu­ja eikä rahoja…

         Se “parhaim­mil­laan” ei tarkoi­ta aamu­ru­uhkaa. Ja jos mat­ka on keskus­tan län­sipuolelle niin pitäää matkaan vara­ta toista tun­tia meni mil­lä hyvän­sä vehkeel­lä. Lisäk­si por­voolainen ei saa ostaa HSL:n tuet­tu­ja kausilip­pu­ja jatko­matko­ja varten.

         Se on ihan sama asui misssä tahansa kehyskun­nas­sa, matkat pk-seudulle kestävät ja mak­sa­vat ja matkan­teko on epämääräistä ja epä­mukavaa jos ei voi käyt­tää junaa. Por­vool­la on se etu esim johonkin Nur­mi­järveen ver­rat­tuna että se on per­in­teinen van­hana­jan kaupun­ki jos­sa palve­lut käve­ly­matkan päässä ja kult­tuurielämää riit­tää ja kesäisin pesee jopa Helsingin.

      3. R.Silfverberg: Se ”parhaim­mil­laan” ei tarkoi­ta aamu­ru­uhkaa. Ja jos mat­ka on keskus­tan län­sipuolelle niin pitäää matkaan vara­ta toista tun­tia meni mil­lä hyvän­sä vehkeel­lä. Lisäk­si por­voolainen ei saa ostaa HSL:n tuet­tu­ja kausilip­pu­ja jatko­matko­ja varten.

         Se on ihan sama asui misssä tahansa kehyskun­nas­sa, matkat pk-seudulle kestävät ja mak­sa­vat ja matkan­teko on epämääräistä ja epä­mukavaa jos ei voi käyt­tää junaa. Por­vool­la on se etu esim johonkin Nur­mi­järveen ver­rat­tuna että se on per­in­teinen van­hana­jan kaupun­ki jos­sa palve­lut käve­ly­matkan päässä ja kult­tuurielämää riit­tää ja kesäisin pesee jopa Helsingin.

         Niin, no, mik­si pitäisi matkus­taa keskus­tan län­sipuolelle? Mitä siel­lä on? Espoo? Mitä siel­lä on? Sitä­pait­si Por­voos­ta matkus­taa Pasi­laan ja Itä-puolelle Helsinkiä paljon nopeam­min kuin Espoos­ta, joka on olev­inaan osa pääkaupunkia…

      4. stadi­lainen: Niin, no, mik­si pitäisi matkus­taa keskus­tan län­sipuolelle? Mitä siel­lä on? Espoo? Mitä siel­lä on? Sitä­pait­si Por­voos­ta matkus­taa Pasi­laan ja Itä-puolelle Helsinkiä paljon nopeam­min kuin Espoos­ta, joka on olev­inaan osa pääkaupunkia…

         Espoos­sa ja ylipään­sä Helsin­gin keskus­tan län­sipuolel­la on suurin osa IT ja teknolo­gia-alan työpaikoista.
         Pasi­laan on Espoon keskio­sista n puolen tun­nin mat­ka joko junal­la suo­raan tai junal­la ja bus­sil­la yhdis­tellen. Eteläis­es­tä Espoos­ta vähän kauem­min metroa tai bus­sia ja junaa yhdis­tellen, mut­ta silti nopeam­min kuin Por­voos­ta. Por­voon bus­sit ohit­ta­vat Pasi­lan n 2 km päästä ja lop­pumat­ka joko käveltävä tai tul­ta­va raitiovaunulla.
         On tot­ta että työ­matkat seudun poik­ki ovat kaikkein rasit­tavimpia, jos on onnis­tunut val­it­se­maan asun­non ja työ­paikan niin että joutuu kulke­maan joko kehäykköstä tai kol­mos­ta pitkin päästä päähän niin se on vähän omaa tyh­myyt­tä. Tosin ei voi koskaan tietää jos työan­ta­ja pakot­taa lähtemään pitkäaikaiselle komen­nuk­selle toiselle puolelle kaupunkia kuin mis­sä itse asuu. Tämä voi iskeä yhtä hyvin Por­voos­sa kuin Espoos­sa asuvalle.

      5. R.Silfverberg:
         On tot­ta että työ­matkat seudun poik­ki ovat kaikkein rasit­tavimpia, jos on onnis­tunut val­it­se­maan asun­non ja työ­paikan niin että joutuu kulke­maan joko kehäykköstä tai kol­mos­ta pitkin päästä päähän niin se on vähän omaa tyh­myyt­tä. Tosin ei voi koskaan tietää jos työan­ta­ja pakot­taa lähtemään pitkäaikaiselle komen­nuk­selle toiselle puolelle kaupunkia kuin mis­sä itse asuu. Tämä voi iskeä yhtä hyvin Por­voos­sa kuin Espoos­sa asuvalle.

         Metro on helpot­tanut Etelä-Espoon liiken­net­tä Itä-Helsinki­in hirveästi. Tiedän henkilöitä jot­ka tule­vat Kon­tu­las­ta asti Tapi­o­laan töi­hin. Mitään vai­h­toe­hto­ja ei tarvitse tehdä lainkaan

      6. R.Silfverberg: Por­voon bus­sit ohit­ta­vat Pasi­lan n 2 km päästä ja lop­pumat­ka joko käveltävä tai tul­ta­va raitiovaunulla.

         Por­voon bussien huono puoli on siinä että HSL liput eivät käy joten yhdis­telmä Por­voon bussi+Raitiovaunu mak­saa ratik­ka lipun hin­nan erik­seen. HSL:n etu on siinä että kaikissa joukkoli­iken­teen ajoneu­vois­sa käy matkakortti.

      7. stadi­lainen: Niin, no, mik­si pitäisi matkus­taa keskus­tan län­sipuolelle? Mitä siel­lä on? Espoo? Mitä siel­lä on? Sitä­pait­si Por­voos­ta matkus­taa Pasi­laan ja Itä-puolelle Helsinkiä paljon nopeam­min kuin Espoos­ta, joka on olev­inaan osa pääkaupunkia… 

         Espoo on taloudel­lis­es­ti inte­groitu pääkaupunki­in kos­ka suuret kan­sain­väliset IT yhtiöt ja use­at niiden ali­hankki­jat ovat siel­lä. Ei ain­os­taan Keilaniemessä mut­ta myös muual­la. Mon­et val­tu­ute­tut IT yri­tyk­set ovat Espoon ja Helsin­gin rajaseudul­la toisin kuin esimerkik­si Itä-Helsingissä.

      8. Stadi­lainen: Niin no, Onnibus­sil­la parhaim­mil­laan 45min Helsin­gin keskus­taan 5€. Ei se nyt min­ul­ta ainakaan ole vienyt mehu­ja eikä rahoja…

         Mikäli Por­vooseen tulisi esimerkik­si junay­hteys Van­taan kaut­ta Helsinki­in niin se puolit­taisi matkan mikä nyt on bus­sil­la 45 min­u­ut­tia var­maan 30 min­u­ut­ti­in. Mut­ta Por­voo ei vielä HSL:ssä joten matkus­t­a­mi­nen kyl­lä vie aikaa. Jopa Jär­ven­pään matkus­t­a­mi­nen esimerkik­si Espoon Kauk­lahdes­ta vie aikaa ja mehut. Yksi vai­h­toe­hto ja odotus Pasi­las­sa ja kahdel­la lip­ul­la matkus­t­a­mi­nen kos­ka Jär­ven­pää ei ole HSL:ssä. VR:n lip­pu mak­saa Jär­ven­päähän esimerkik­si vähem­män kuin ABC nor­maali lip­pu mut­ta se ei käy ikävä kyl­lä muis­sa liikenne yhteyk­sis­sä kuten bussissa

      9. Rahul Somani: Mikäli Por­vooseen tulisi esimerkik­si junay­hteys Van­taan kaut­ta Helsinki­in niin se puolit­taisi matkan mikä nyt on bus­sil­la 45 min­u­ut­tia var­maan 30 min­u­ut­ti­in. Mut­ta Por­voo ei vielä HSL:ssä joten matkus­t­a­mi­nen kyl­lä vie aikaa. Jopa Jär­ven­pään matkus­t­a­mi­nen esimerkik­si Espoon Kauk­lahdes­ta vie aikaa ja mehut. Yksi vai­h­toe­hto ja odotus Pasi­las­sa ja kahdel­la lip­ul­la matkus­t­a­mi­nen kos­ka Jär­ven­pää ei ole HSL:ssä. VR:n lip­pu mak­saa Jär­ven­päähän esimerkik­si vähem­män kuin ABC nor­maali lip­pu mut­ta se ei käy ikävä kyl­lä muis­sa liikenne yhteyk­sis­sä kuten bussissa

         Mitä tarkoi­tat? Jos matkus­taa junal­la, Kauk­lahdes­ta Jär­ven­päähän pääsee HSL:n ABCD-lip­ul­la. Aikaa matkaan kyl­lä menee yli tun­ti julkisilla.

      10. Kepa: Mitä tarkoi­tat? Jos matkus­taa junal­la, Kauk­lahdes­ta Jär­ven­päähän pääsee HSL:n ABCD-lip­ul­la. Aikaa matkaan kyl­lä menee yli tun­ti julkisilla.

          Jär­ven­pää sijait­see de fac­to D‑vyöhykeellä ja Kauk­lahti C vyöhyk­keel­lä. Pasi­las­sa on noin 15 min­uutin vai­h­toe­hto aika. HSL kort­ti käy Jär­ven­päähän mut­ta ei Järvenpäästä

      11. Jär­ven­pää liit­tyy HSL:ään kah­den vuo­den kuluttua.

   3. Stadi­lainen:
      Vaikut­taa siltä, että suo­ma­laisu­us ja aito suhde luon­toon on katoa­mas­sa. Kävin juuri per­hesy­istä kat­sas­ta­mas­sa usei­ta keskikokoisia asun­to­ja, riv­i­talo­huoneis­to­ja ja par­i­talo­jakin Helsingis­sä. Van­hana stadi­laise­na olin järkyt­tynyt minkälaisek­si slum­mik­si kaupun­ki on muut­tunut. Jopa kalli­it asun­not oli­vat mielestäni asuinkelvot­to­mia näköaloil­taaan , ympäristöltään ja asum­is­ratkaisuil­taan. Kaik­ki poikkeuk­set­ta lisäk­si yli­hin­noitel­tu­ja asumisen laatu­un nähden.
      Itse olen jo kolmisenkym­men­tä vuot­ta asunut Porvoossa. 

      Por­voon van­hankaupun­ki on hyvin tiivi­isti yhteen raken­net­tu asuinalue jota itse tääl­lä aiem­min kuv­a­sit slum­mik­si? Siis tiivisti raken­net­tua ympäristöä . 

      Olen käynyt usein Por­voon van­hankaupungis­sa ja kyl­lä se on hyvin viehät­tävä paik­ka mut­ta hyvin tiivi­isti yhteen raken­net­tu ja osit­tain ahtaat kadut ja talot melkein tois­t­en­sa kanssa kiinni. 

      Asun­to­jen hin­nat ovat Por­voon van­hankaupungis­sa erit­täin kallista. 

      Joten näke­mys siitä että tiivisti asutet­tu asuinalue olisi slum­mi niin miten Por­voon van­hankaupun­ki eroaa Eiras­ta, Kata­janokas­ta ta Punavuoresta? 

      Jos yleis­es­ti ottaen täl­läi­nen tiivisti yhteen raken­net­tu asuin alue on oma määritelyssäsi mukaan slummi? 

      Niin eikös Por­voon van­hakaupun­ki, Eira, Kata­janok­ka, Punavuori ovat siis nykya­jan slum­me­ja kos­ka ne ovat tiivisti yhteen raken­net­tu­ja asuinaluei­ta jos­sa on kapeat kadut ja talot kiin­ni tois­t­en­sa kanssa? Näin­hän siinä aiem­min slum­min määrittelit!

      Kyl­lä slum­mi tai favela , kuten Osmo Soin­in­vaara tääl­lä tote­si , on tulota­soon sidonnainen

      Väki­val­tainen, alike­hit­tynyt, huono infra­struk­tu­uri ja koulu­tus tasoltaan alhainen tulota­soltaan ole­va asuinalue

      Lähin slum­mi olisi var­maan Helsingistä kat­sot­tuna eräät Pietarin esikaupunkialueet

      Vastaa

      1. Mik­si koko ajan puhut Van­has­ta Por­voos­ta? Stadi­lainen on ker­tonut asu­vansa Por­voos­sa: “Itse olen jo kolmisenkym­men­tä vuot­ta asunut Por­voos­sa. Asuinympäristö mitä main­ioin. Luon­to ja pikkukaupun­gin keskus­ta kiven­heiton päässä”

      2. TJii:
         Mik­si koko ajan puhut Van­has­ta Porvoosta? 

         Kos­ka stadi­lainen moit­ti Helsin­gin keskus­tan asuinaluei­ta Kallio­ta slum­meik­si kos­ka se on kuulem­ma liian tiivisti asetet­tu mut­ta vasti­neek­si otin esille Por­voon van­hankaupun­gin eli Van­ha Por­voon kos­ka se on myös tiivisti asutet­tu kallis asuinalue aivan kaupun­gin keskustassa. 

         Kuu­lostaako tutul­ta ongelmalta? 

         Stadi­lainen myös moit­ti Man­hat­ta­nia slum­mik­si sen jäl­keen kun Osmo Soin­in­vaara kysyi häneltä että onko se myös hänen näke­myk­sen­sä mukaan slummi. 

         Itse tajusin että Por­voos­sa on tiivisti asutet­tu van­hakaupun­ki (Van­ha Por­voo) ja erit­täin kallis ja halut­tu asuinalue

         En moiti Por­voo­ta kaupunk­i­na vaan totean että his­to­ri­al­lisen van­hankaupun­gin (Van­ha Por­voo) on tiivisti asutet­tu kallis asuinalue joten onko se myös slum­mi stdailaisen määritelmän mukaan kun Man­hat­tan, Pari­isin keskus­ta, Helsin­gin Kallio on stdailaisen määritelmän mukaan slummi. 

         Van­ha Por­voo on vas­taa­van­lainen asuinalue

5. Mitkä alueet Helsingis­sä tyh­jenivät? Minne se väki pankau­tui? Vetikö keskus­ta väkeä vai laitakaupun­ki? Mis­sä on tyhjiä asun­to­ja eniten?

   Vastaa

   1. Puo­let Helsin­gin kasvus­ta tuli Kalasa­ta­ma-Som­pasaa­reen, Kuninkaan­tam­meen ja Jätkäsaa­reen, yht. 3500 asukas­ta. Väki väheni varsin tasais­es­ti niiltä alueil­ta, joille ei ole raken­net­tu, etenkin esikaupunkien lähiöistä ja pien­taloalueil­ta. Käpylä erot­tuu Käärmet­alon tyh­jen­e­misen takia, ja uudehkoil­la alueil­la ensim­mäiset lapset alka­vat jo muut­taa pois, esim. Arabianranta.
      Näitä ennakkoti­las­to­ja löy­tyy Aluesarjat.fi ‑tietokan­nas­ta neljännesvuosittain
      > Tilastokanta>Pääkaupunkiseutu alueittain>Väestö>Ennakkoväkiluku

      Vastaa

6. Stadi­lainen:

   Parem­pi olisi ehkä sielun köy­hyys, yksipuo­li­nen ihmisku­va alueella, 

   Miten perustelet että sielun köy­hyys tai yksipuo­li­nen ihmisku­va ilme­nee nimeno­maan isois­sa kaupungeis­sa ja niiden keskustoissa? 

   Ilmiö yksipuolis­es­ta ihmisku­vas­ta on yleen­sä päin­vas­tainen. Esim Lon­toon esikaupun­git Bark­ing ja Dagen­ham, Bex­ley, Haver­ing, Hilling­don ja Sut­ton joiden väestö on päasi­as­sa valkoisia brit­tiläisiä äänes­tivät Brex­itin puoles­ta kos­ka yksi teema Brexi­tis­sä oli ulko­maalais­ten väestön osu­u­den suu­ru­us etenkin Lon­toos­sa mut­ta näis­sä mainit­se­mani esikaupunkialueis­sa (Bor­ough) ulko­maalais­ten osu­us on alhaisimpia koko Suur-Lon­toon alueel­la. Aika yksipuo­li­nen ihmisku­va syn­tyy myös pienis­sä kaupungeis­sa jos­sa suh­tau­tu­mi­nen ulko­maalaisi­in on erit­täin kiel­teinen ja se ker­too myös asukkaiden sielun köyhyydestä.

   Vastaa

   1. Rahul Somani:
      Stadi­lainen:

      Miten perustelet että sielun köy­hyys taiyk­sipuo­li­nen ihmisku­va ilme­nee nimeno­maan isois­sa kaupungeis­sa ja niiden keskustoissa? 

      Ilmiö yksipuolis­es­ta ihmisku­vas­ta on yleen­sä päin­vas­tainen. Esim Lon­toone­sikaupun­git Bark­ing ja Dagen­ham, Bex­ley, Haver­ing, Hilling­don ja Sut­ton joiden väestö on päasi­as­sa valkoisia brit­tiläisiä äänes­tivät Brex­itin puoles­ta kos­ka yksi teemaBrexi­tis­sä oli ulko­maalais­ten väestön osu­u­den suu­ru­us etenkin Lon­toos­sa mut­ta näis­sä mainit­se­mani esikaupunkialueis­sa (Bor­ough) ulko­maalais­ten osu­us on alhaisimpia koko Suur-Lon­toon alueel­la. Aikayk­sipuo­li­nen ihmisku­va syn­tyy myös pienis­sä kaupungeis­sa jos­sa suh­tau­tu­mi­nen ulko­maalaisi­in on erit­täin kiel­teinen ja se ker­too myös asukkaiden sielun köyhyydestä.

      Pistäpä Google haku­un esim. Kyyjärvi ja tur­va­paikan­hak­i­jat. Ver­taa sitä sen jäl­keen esim. Itä-Helsin­gin kouluis­sa ilmenevään rasis­mi­in. Keskustel­laan sit­ten lisää…

      Vastaa

      1. Stadi­lainen: Pistäpä Google haku­un esim. Kyyjärvi ja tur­va­paikan­hak­i­jat. Ver­taa sitä sen jäl­keen esim. Itä-Helsin­gin kouluis­sa ilmenevään rasis­mi­in. Keskustel­laan sit­ten lisää… 

         Ei Kyyjärvi ole mikään onnis­tunut koe­lab­o­ra­to­rio ulko­maalais­poli­ti­ikalle. Kyyjärvi on poikkeus kos­ka sen ulko­maalaisväestö on 36 joista kaik­ki ovat tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ja Helsingis­sä ulko­maalais­ten väestön osu­us on 103 412 joista suurin osa ei ole turvapaikanhakijoita.
         Ver­taile­mal­la tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ja ulko­ma­laisia keskenään kokon­aisuute­na ei anna todel­lista kuvaa paikkakun­nan ulko­maalaisväestöstä. Ei Kyyjärvi tai Helsin­ki ole tasa-arvoisia ver­tailuko­htei­ta vaan tasa-arvoisia ver­tailuko­htei­ta ovat Kyyjärvi ja När­piö. När­piö on onnis­tunut työl­listämään ulko­maalaisia eniten ja När­piössä siinä on pitkä per­in­teet kuin Kyyjärvellä 

         När­piön väestö on 9 406 joista 10 % on ulkomaalaisia
         Kyyjär­ven väestö on 1 309 joista 36 on ulkomaalaisia

      2. Stadi­lainen: Pistäpä Google haku­un esim. Kyyjärvi ja tur­va­paikan­hak­i­jat. Ver­taa sitä sen jäl­keen esim. Itä-Helsin­gin kouluis­sa ilmenevään rasis­mi­in. Keskustel­laan sit­ten lisää… 

         Itä-Helsinkiä ei voi ja eikä pidä ver­ra­ta Helsin­gin todel­lisu­u­teen kuten ei Bark­ing ja Dagen­hamia, Bex­ley­iä, Haveringia, Hilling­do­nia ja Sut­to­nia kosko Suur-Lon­toon todel­lisu­us on ihan toinen mut­ta nämä mainit­se­mani Suur-Lon­toon kaupunkiosa-alueet sijait­se­vat Suur-Lon­toon ääri­laidoil­la ja ovat tulota­soltaan alhaisem­pia kaupunkiosa-aluei­ta koko Suur-Lon­toon alueel­la ja Itä-helsin­gin tulota­so ratkaisee mut­ta ei ker­ro koko todel­lisu­ut­ta Helsingistä. 

         Kyyjär­ven myön­teistä ulko­maalaisilmapi­ir­iä voi ja pitääkin ver­ra­ta esim Liek­san hyvin vihamieliseen ulko­maalaisilmapi­iri­in ja kysyä mitä Kyyjärvi (asukasluku 1 343) on tehnyt oikein jos­sa Liek­sa (asu­lasluku 11 098) on tehnyt väärin ja siitä voi tehdä ison johtopäätöksen.

      3. Stadi­lainen: Pistäpä Google haku­un esim. Kyyjärvi ja tur­va­paikan­hak­i­jat. Ver­taa sitä sen jäl­keen esim. Itä-Helsin­gin kouluis­sa ilmenevään rasis­mi­in. Keskustel­laan sit­ten lisää… 

         Itä-Helsin­gin rasis­mia ei pidä sekoit­taa Kyyjär­ven 36 tur­va­paikan­hak­i­jaan kos­ka Itä-Helsingis­sä ei asu kaik­ki Helsin­gin ulko­maalainen väestöstä ja läh­eskään kaik­ki ei ole tur­va­paikan­hak­i­joi­ta Helsingissä 

         Mitä tulee koulu­jen rasis­mi­in niin se on laa­jem­pi kysymys ja vaikea asia mut­ta olisiko syy siinä että suosi­tu­im­mat koulut ovat pääkaupuinkiseudun kan­sain­väliset koulut joi­hin tulee oppi­lai­ta myös Itä-Helsingistä kos­ka van­hem­mat eivät halua lap­si­aan omi­in lähiö koului­hin suuren ennakkolu­u­lo­jen­sa takia kos­ka lähiök­ouluis­sa on isot ulko­maalaisop­pi­laiden ryh­mät mut­ta las­ten van­hem­mat uno­hta­vat jotenkin että näis­sä pääkaupunkiseudun kan­sain­väli­sis­sä kouluis­sa on isot ulko­maalaisop­pi­laiden määrät muuten en eivät olisi kan­sain­väli­sis­sä kouluja. 

         Syy mik­si kuitenkin myön­teinen suh­tau­tu­mi­nen näi­hin kan­sain­välisi­in koului­hin on kas­vanut myös kan­ta­suo­ma­lais­ten per­hei­den kesku­udessa on niiden laa­ja vierasperäis­ten kiel­ten ope­tus­tar­jon­ta ja tulota­soltaan näi­den kan­sain­välis­ten koulu­jen ulko­maalaisop­pi­laiden van­hem­mat ovat korkea tuloisia. 

         Joten mikä on edelleen syy ilmiöön rasis­mi. Tulo­erot ja työt­tömyys. Kuten slum­meis­sa jois­sa on kaikkial­la maail­mas­sa malata­lam­mat tulot ja korkea työttömyys

         Onko­han koulu shop­pailu suurin ongel­ma myös Itä-Helsingis­sä ilmiöön nimeltään rasismi?

         Koko Itä-Helsin­ki ei ole tulota­soltaan Helsin­gin alhaisimpia siel­läkin on omia saaria joiden tulota­so on hyvin korkea.