Helsingin seudun kasvu kiihtyi

Väes­tön ennak­ko­tie­to­jen mukaan Hel­sin­gin seu­dun väki­lu­ku kas­voi yli kah­del­la­kym­me­nel­lä tuhan­nel­la asuk­kaal­la. Sii­nä oli lisäys­tä yli kol­me tuhat­ta asu­kas­ta. Nämä ovat kui­ten­kin ennak­ko­tie­to­ja. Vuo­si sit­ten lopul­li­set tie­dot poik­ke­si­vat ennak­ko­tie­dois­ta mel­koi­ses­ti. Näi­tä väki­lu­ku­tie­to­ja hei­lut­taa ilmei­ses­ti mel­koi­ses­ti ulko­maa­lais­väes­tö, jon­ka muut­to pois maas­ta rekis­te­röi­tyy usein vähän jälkijunassa.
Aiem­pia vuo­sia enem­män kas­vu on pari­na vii­me vuon­na kes­kit­ty­nyt Van­taal­le (Kehä­ra­ta) ja Espoo­seen (Län­si­met­ro). Run­sas vuo­si sit­ten kovas­ti not­kah­ta­nut Hel­sin­gin kas­vu on taas kiih­ty­nyt lähel­le nor­maa­le­je luku­ja. Niin­pä Hel­sin­gis­sä on lyö­ty myös ennä­tyk­siä val­mis­tu­nei­den asun­to­jen määrissä.

Koko Hel­sin­gin seu­tu ei kas­va. Vii­me vuon­na nel­jän seu­dun kun­nan asu­kas­lu­ku pieneni.

Yli 90 % Hel­sin­gin seu­dun väki­lu­vun lisäyk­ses­tä tuli nyt pää­kau­pun­ki­seu­dun nel­jään kun­taan. Vuon­na 2005 puo­let kas­vus­ta meni kehyskuntiin.

 

 

39 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun kasvu kiihtyi”

  1. Tuos­sa­han se kes­tä­vyys­va­je kato­aa, kun väki pak­kau­tuu ete­lään ja varak­kaat kau­pun­git hoi­ta­vat lap­si­per­heet. Samal­la maa­seu­dun van­han väes­tön antaa kado­ta luon­nol­lis­ta tie­tä ja ollaan koko maan tasol­la taas tasa­pai­nos­sa. Met­sit­tää sit­ten katoa­vat pik­ku­kun­nat, eikä käy­tä mil­jar­de­ja nii­den teko­hen­git­tä­mi­seen joka itsea­sias­sa näyt­tää ole­van polii­tik­ko­jen tar­koit­ta­ma kes­tä­vyys­va­je, eli mil­lä rahal­la yllä­pi­de­tään elin­kel­vot­to­mat kun­nat pal­ve­lui­neen, eikä anne­ta nii­den kadota. 

    Kun­han ei mene luonn­ot­to­mas­ti taas kas­vat­ta­maan väes­töä ja raken­ta­maan luonn­ot­to­mia suu­ria ikä­luok­kia seu­raa­vil­le suku­pol­vil­le, kuten sota teki nyky­päi­väl­le. Eihän kes­tä­vyys­va­je ole kuin pie­ni pomp­pu sii­nä koh­taa kun suu­ret ikä­luo­kat ovat toi­vot­ta­man van­ho­ja ja raih­nai­sia, mut­ta sit­ten tilan­ne meni­si ohi paris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä kun sodan vai­ku­tus syn­ty­vyy­teen kato­aa. Tämä­kin asia on siis rat­kais­tu jos polii­ti­kot lopet­tai­si­vat asioi­den sot­ke­mi­sen ja pani­koi­mi­sen ja antai­si ajan kulua. Vie­lä kun joku oikeas­ti pakot­tai­si kau­pun­gin kas­va­maan paikoillaan.

  2. Antai­sin mie­lui­ten ääne­ni sil­le ryh­mit­ty­mäl­le, joka roh­keas­ti ryh­tyi­si liput­ta­maan sen puo­les­ta, että Hel­sin­ki on nyt rii­tä­vän täy­teen asu­tet­tu, eikä lisä­kas­vua enää tar­vi­ta. Meil­lä on jo riit­tä­vä väes­tö­poh­ja ja kriit­ti­nen mas­sa kai­kil­le tar­peel­li­sil­le pal­ve­luil­le moni­puo­li­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta kult­tuu­riin. Lisä­kas­vu on tie­tys­ti bis­ne­sih­mis­ten ja maa­ta ja raken­nuk­sia omis­ta­vien etu, kos­ka se ruok­kii hinn­an­nousua. Mut­ta vaik­ka itse oli­sin täs­sä omis­tusa­sun­to­ni osal­ta kär­si­jä­nä, niin mie­luum­min naut­ti­sin inhi­mil­li­sen mit­ta­kaa­vai­ses­ta kau­pun­gis­ta run­sai­ne vihe­ra­luei­neen kuin asui­sin yhä ahtaam­mak­si ja kivi­sem­mäk­si käy­väs­sä ympäristössä.

    1. Tämän ryh­mit­ty­män nimi on Kes­kus­ta, ja sen kan­na­tus on Hel­sin­gis­sä 2–3%:n luok­kaa. Sii­tä vaan äänestämään.

      Uusis­ta asun­nois­ta ei hyö­dy eni­ten bis­ne­sih­mi­nen, maa­no­mis­ta­ja eikä gryn­de­ri, vaan sii­hen uuteen asun­toon muut­ta­va tule­va tai nykyi­nen hel­sin­ki­läi­nen. Asui­nym­pä­ris­tön muu­tok­set ovat lopul­ta sen ver­ran pie­niä ja pai­kal­li­sia, että sii­tä ei kaik­kia kau­pun­ki­lai­sia yhdis­tä­vää huo­le­nai­het­ta saa. Kaik­kia ei pys­ty miel­lyt­tä­mään, mut­ta sel­lais­ta pää­tök­sen­te­ko yleen­sä on.

    2. Joka vuo­si ihmi­siä näyt­tää halua­van muut­taa. Jos haluam­me lait­taa muut­to­liik­kees­tä poik­ki, pitää joil­ta­kin kiel­tää muut­ta­mi­nen. Mil­tä ihmis­ryh­mäl­tä pitäi­si kiel­tää muuttaminen?

  3. Hel­sin­gin kas­vu oli 2019 saman suu­rui­nen kuin 2018, kun ver­ra­taan ennak­ko­tie­to­ja (löy­tyy Stat­Fin arkis­to­kan­sios­ta). Siten lopul­li­nen kas­vue­ro sel­vi­ää vas­ta maa­lis­kuun lopul­la, kun Tilas­to­kes­kus tut­kii kuin­ka moni tie­ty­mät­tö­mis­sä ole­vis­ta pois­te­taan kun­nan väes­tös­tä, vii­me ker­ral­la mii­nus­tet­tiin 1900 asukasta.
    Vii­me vuo­den lopul­la Hel­sin­gin kas­vu kyl­lä kiih­tyi, 2019Q4 väkeä tuli lisää 1600, kun 2018Q4 vain 800.

  4. Vai­kut­taa sil­tä, että suo­ma­lai­suus ja aito suh­de luon­toon on katoa­mas­sa. Kävin juu­ri per­he­syis­tä kat­sas­ta­mas­sa usei­ta kes­ki­ko­koi­sia asun­to­ja, rivi­ta­lo­huo­neis­to­ja ja pari­ta­lo­ja­kin Hel­sin­gis­sä. Van­ha­na sta­di­lai­se­na olin jär­kyt­ty­nyt min­kä­lai­sek­si slum­mik­si kau­pun­ki on muut­tu­nut. Jopa kal­liit asun­not oli­vat mie­les­tä­ni asuin­kel­vot­to­mia näkö­aloil­taaan , ympä­ris­töl­tään ja asu­mis­rat­kai­suil­taan. Kaik­ki poik­keuk­set­ta lisäk­si yli­hin­noi­tel­tu­ja asu­mi­sen laa­tuun nähden.
    Itse olen jo kol­mi­sen­kym­men­tä vuot­ta asu­nut Por­voos­sa. Asui­nym­pä­ris­tö mitä mai­nioin. Luon­to ja pik­ku­kau­pun­gin kes­kus­ta kiven­hei­ton pääs­sä. Mis­sään ei tar­vit­se jonot­taa. Suu­reen osaan Hel­sin­kiä (Itä-puo­li) pää­see autol­la nopeam­min kuin Län­si-Hel­sin­gis­tä ja jul­ki­sil­la­kin pää­kau­pun­gin kes­kus­taan­kin alta tun­nis­sa, läpi yön. En nyt vain kek­si mitään syy­tä mik­si muut­tai­sin takai­sin kau­pun­kiin, jos­ta läh­din. Eten­kin, kun se on pois­saol­les­sa­ni muut­tu­nut vas­ten­mie­li­sek­si slum­mik­si. En kyl­lä ymmär­rä mik­si kukaan muu­kaan halu­aa tin­kiä eli­nym­pä­ris­tös­tään niin pal­jon, kun lähis­töl­lä on pal­jon kau­niim­pia­kin ja ihmi­sys­tä­väl­li­siä paikkoja.…

    1. Sta­di­lai­nen:
      En nyt vain kek­si mitään syy­tä mik­si muut­tai­sin takai­sin kau­pun­kiin, jos­ta läh­din. Eten­kin, kun se [Hel­sin­ki] on pois­saol­les­sa­ni muut­tu­nut vas­ten­mie­li­sek­si slummiksi. 

      Sana­kir­jan mukaan slummi :

      ”squa­lid and overc­row­ded urban street or district inha­bi­ted by very poor people.”

      En ole slum­me­ja Hel­sin­gis­sä näh­nyt vaik­ka joka vuo­si pyö­räi­len jokai­ses­sa ksu­pun­gi­soas­sa. Toki jokin yksit­täi­nen slum­mi­ka­tu on voi­nut jää­dä huomaamatta.

      Voi­sit­ko ker­toa mis­sä slum­me­ja Hel­sin­gis­sä nykyi­sin on? 100 vuot­ta sit­ten Kal­lios­sa oli.

      1. Mat­ti J Kin­nu­nen: Sana­kir­jan mukaan slummi :

        ”squa­lid and overc­row­ded urban street or district inha­bi­ted by very poor people.”

        En ole slum­me­ja Hel­sin­gis­sä näh­nyt vaik­ka joka vuo­si pyö­räi­len jokai­ses­sa ksu­pun­gi­soas­sa. Toki jokin yksit­täi­nen slum­mi­ka­tu on voi­nut jää­dä huomaamatta.

        Voi­sit­ko ker­toa mis­sä slum­me­ja Hel­sin­gis­sä nykyi­sin on? 100 vuot­ta sit­ten Kal­lios­sa oli.

        Ehkä tuo sinun mää­ri­tel­mä­si on jokin Oxfor­din sana­kir­jan sitee­raus, kun täy­tyy suo­ma­lai­sis­ta kau­pun­geis­ta puhut­taes­sa oikein maa­il­man­kiel­tä käyttää…;)
        Minun mää­ri­tel­mä­ni slum­mil­le on “luon­nos­ta vie­raan­tu­nut ja lii­an tihe­ään asut­tu ympä­ris­tö, jos­sa ihmi­set voi­vat huo­nos­ti”. Sii­hen kate­go­ri­aan kuu­luu mie­les­tä­ni yhä suu­rem­pi osa Hel­sin­gis­tä. Syn­nyin kysei­seen kau­pun­kiin ja sil­loin, kym­me­niä vuo­sia sit­ten Kes­kus­puis­tos­ta pää­si hiih­tä­mään Kil­pis­jär­vel­le asti ylit­tä­mäl­lä vain kol­met lii­ken­ne­va­lo-ohja­tut ris­teyk­set. Sil­loin koin, että pää­kau­pun­gis­sa asu­vien ja maa­seu­dul­la asu­vien suh­de luon­toon oli lähes saman­lai­nen, ja lähei­nen. Slum­miu­tu­mis­ta on mie­les­tä­ni se, että vas­ta­päi­sen talon kivi­sei­näl­le ei enää näh­dä vaih­toeh­to­ja, kuten on tapah­tu­mas­sa Hel­sin­gin lisäk­si pik­ku­hil­jaa muis­sa­kin isom­mis­sa kau­pun­geis­sa täs­sä maas­sa. Niis­sä met­ro­po­leis­sa, jois­sa puhu­taan maa­il­man kie­liä se on tapah­tu­nut jo aikaa sitten.…

      2. Minun mää­ri­tel­mä­ni slum­mil­le on ”luon­nos­ta vie­raan­tu­nut ja lii­an tihe­ään asut­tu ympä­ris­tö, jos­sa ihmi­set voi­vat huonosti.

        Ei ole hyvää kes­kus­te­lua mää­ri­tel­lä yeli­ses­sä käy­tös­sä okle­va sana koko­naan uudes­taan ja ryh­tyä käyt­tä­mään sitä aivan muus­sa merkityksessä.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei ole hyvää kes­kus­te­lua mää­ri­tel­lä yeli­ses­sä käy­tös­sä okle­va sana koko­naan uudes­taan ja ryh­tyä käyt­tä­mään sitä aivan muus­sa merkityksessä.

        No, kaut­ta his­to­rian monia asioi­ta on jou­dut­tu mää­rit­te­le­mään uudel­leen. En koe, että nuo suo­raan angloa­me­rik­ka­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta lai­na­tut mää­ri­tel­mät oli­si­vat yhtään sen paik­kan­sa­pi­tä­väm­piä kuin luo­mu­ko­ti­mai­set­kaan… Kaik­ki kun­nia sil­ti Oxfor­dil­le… Jopa Wiki­pe­dia mää­rit­te­lee slum­min myös näin: “Sanaa voi­daan myös käyt­tää lähiös­tä, joka on raken­net­tu asu­mis­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta lii­an tiheäk­si” Sitä­hän Hel­sin­ki on, eikö?

      4. Pidät siis slum­mi­na Man­hat­ta­nia, Eiraa, Parii­sin kes­kus­taa ja muu­ta sel­lais­ta. Ne ovat kovin sinun omien arvos­tus­te­si mukai­sia. Etkö yhtään ihmet­te­le, että ihmi­set mak­sa­vat kor­keim­pia asu­to­jen hin­to­ja alueil­la, joi­ta sitä pidät slum­mi­na, kuten Kalliota?
        Kyl­lä slum­miin liit­tyy aina asuk­kai­den tulo­ta­son mataluus.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Pidät siis slum­mi­na Man­hat­ta­nia, Eiraa, Parii­sin kes­kus­taa ja muu­ta sel­lais­ta. Ne ovat kovin sinun omien arvos­tus­te­si mukai­sia. Etkö yhtään ihmet­te­le, että ihmi­set mak­sa­vat kor­keim­pia asu­to­jen hin­to­ja alueil­la, joi­ta sitä pidät slum­mi­na, kuten Kalliota?
        Kyl­lä slum­miin liit­tyy aina asuk­kai­den tulo­ta­son mataluus.

        Tot­ta, pidän Man­hat­ta­nia slum­mi­na, ja eri­tyi­ses­ti Parii­sin kes­kus­taa, jos­ta monet rans­ka­lai­set ystä­vä­ni ovat­kin jo muut­ta­neet pois asu­mis­viih­ty­vyyt­tä paran­taak­seen. Lisäk­si kyl­lä häm­mäs­te­len, että ihmi­set mak­sa­vat kovin kor­kei­ta hin­to­ja Kal­lion slum­mia­lu­ees­ta, jos­sa kyl­lä­kin vie­tin lap­suu­te­ni sen rajo­ja rik­ko­va­na kukois­tusai­ka­na 60-luvul­la, mut­ta joka nykyi­sin on aivan kama­la lähiym­pä­ris­töi­neen. Mie­les­tä­ni tulo­ta­son mata­luus on kovin van­han­ai­kai­nen mää­ri­tel­mä slum­mil­le. Parem­pi oli­si ehkä sie­lun köy­hyys, yksi­puo­li­nen ihmis­ku­va alu­eel­la, ja vie­raan­tu­nei­suus luonnosta.

      6. Sta­di­lai­nen: Man­hat­ta

        Sta­di­lai­nen: Tot­ta, pidän Man­hat­ta­nia slum­mi­na, ja eri­tyi­ses­ti Parii­sin kes­kus­taa. Mie­les­tä­ni tulo­ta­son mata­luus on kovin van­han­ai­kai­nen mää­ri­tel­mä slummille. 

        Miten voit perus­tel­la että Man­hat­tan on slum­mi kun New Yor­kis­sa Yhdys­val­tain mil­jar­döö­rit asu­vat nime­no­maan Man­hat­ta­nil­la? Mik­si rik­kaim­mat ame­rik­ka­lai­set mil­jo­näää­rit ovat valin­neet Man­hat­ta­nin slum­min asui­na­lu­eek­si? Mik­sei­vät nämä mil­jo­näää­rit eivät valin­neet asuin alu­eek­si vaik­ka Har­le­mia joka on ollut pit­kään erää­na­lai­nen ghetto? 

        Tai mik­si Rans­kan rik­kaim­mat ihmi­set asu­vat myös Parii­sin Neuil­ly-sur-Sei­nes­sä, Bou­log­ne-Bil­lancour­tin tai Leval­lois-Per­re­tin alueil­la hyvin lähel­lä keskustaa?

      7. Rahul Soma­ni:
        Miten voit perus­tel­la että Man­hat­tan ons­lum­mi kun­New Yor­kis­sa Yhdys­val­tain mil­jar­döö­rit asu­vat nime­no­maan Man­hat­ta­nil­la? Mik­si rik­kaim­ma­ta­me­rik­ka­lai­set mil­jo­näää­rit ovat valin­neet Man­hat­ta­nin slum­min asui­na­lu­eek­si? Mik­sei­vät nämä mil­jo­näää­ri­tei­vät valin­neet asuin alu­eek­si vaik­ka Har­le­mia joka on ollut pit­kään erää­na­lai­nen ghetto?

        Tai mik­si Rans­kan rik­kaim­mat ihmi­set asu­vat myös­Pa­rii­sin Neuil­ly-sur-Sei­nes­sä, Bou­log­ne-Bil­lancour­tin tai Leval­lois-Per­re­tin alueil­la hyvin lähel­lä keskustaa?

        Niin, siis mie­les­tä­ni kuk­ka­ron kil­lin­git eivät ker­ro elä­män­laa­dus­ta. Sii­tä on jopa tut­ki­muk­sia. Sik­si Man­hat­tan, kau­pun­gin­osa, jos­ta ei näe mer­ta ennen­kuin puto­aa sin­ne, ei miten­kään kor­re­loi hyvän ja onnel­li­sen elä­män kans­sa. Slum­mi, kuten Man­hat­tan, on kau­ka­na luon­nos­ta ja ihmi­sen tar­pei­ta tyy­dyt­tä­vis­tä perusarvoista.

      8. Sta­di­lai­nen:
        Mie­les­tä­ni tulo­ta­son mata­luus on kovin van­han­ai­kai­nen mää­ri­tel­mä slum­mil­le. Parem­pi oli­si ehkä sie­lun köy­hyys, yksi­puo­li­nen ihmis­ku­va alu­eel­la, ja vie­raan­tu­nei­suus luonnosta.

        Onko Van­ha Por­voo sit­ten mikään eri­tyi­sen edul­li­nen asui­na­lue Por­voos­sa? Onko Van­ha Por­voo lähem­pä­nä luon­toa kuin Kai­vo­puis­to, Eira, Puna­vuo­ri? Van­ha Por­voo on tii­vis­ti asut­tu his­to­rial­li­nen kes­kiai­kai­nen kau­pun­gin­kes­kus­ta jos­sa asuu 700 ihmis­tä 0,18 neliö­ki­lo­met­ril­tä. Eipä Vanh Por­voo ole kovin­kaan väl­jeäi­nen tai luon­non­lä­hei­nen kes­kel­lä Por­voon keskustaa.

      9. Sta­di­lai­nen: No, kaut­ta his­to­rian monia asioi­ta on jou­dut­tu mää­rit­te­le­mään uudel­leen. En koe, että nuo suo­raan angloa­me­rik­ka­lai­ses­ta kult­tuu­ris­ta lai­na­tut mää­ri­tel­mät oli­si­vat yhtään sen paik­kan­sa­pi­tä­väm­piä kuin luo­mu­ko­ti­mai­set­kaan… Kaik­ki kun­nia sil­ti Oxfor­dil­le… Jopa Wiki­pe­dia mää­rit­te­lee slum­min myös näin: ”Sanaa voi­daan myös käyt­tää lähiös­tä, joka on raken­net­tu asu­mis­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta lii­an tiheäk­si” Sitä­hän Hel­sin­ki on, eikö? 

        No miten mihin kate­go­ri­aan sijoit­tai­sit Näsin ja Gam­mel­bac­kan? Mis­sä­päin Suo­mea on vii­mek­si ammut­tu polii­se­ja päin? Entä min­kä kau­pun­gin ampu­ma­ra­dan lähei­syy­des­sä sur­mat­tiin pari vuott­ta sit­ten 70-vuo­tias elä­ke­läi­nen? Kul­kee­ko Por­voos­ta yhte­näi­siä hiih­to­la­tu­ja Kil­pis­jär­vel­le asti? Kai­kel­la kun­nioi­tuk­sel­la, jos on elä­ke­läi­nen, ja on rahaa, tai pys­tyy elät­tä­mään itse­ään jonain tai­tei­li­ja­na, niin Por­voon kes­kus­ta on var­maan muka­vem­pi paik­ka kuin Hel­sin­gin useim­mat lähiöt.

      10. Sta­di­lai­nen:
        Minun mää­ri­tel­mä­ni slum­mil­le on ”luon­nos­ta vie­raan­tu­nut ja lii­an tihe­ään asut­tu ympä­ris­tö, jos­sa ihmi­set voi­vat huo­nos­ti”. Sii­hen kate­go­ri­aan kuu­luu mie­les­tä­ni yhä suu­rem­pi osa Hel­sin­gis­tä. Syn­nyin kysei­seen kau­pun­kiin ja sil­loin, kym­me­niä vuo­sia sit­ten Kes­kus­puis­tos­ta pää­si hiih­tä­mään Kil­pis­jär­vel­le asti ylit­tä­mäl­lä vain kol­met lii­ken­ne­va­lo-ohja­tut risteykset. 

        Tuo on esi­merk­ki että aikoi­naan Kes­kus­puis­tos­ta pää­si hiih­tä­mään Kil­pis­jär­vel­le sii­tä että Van­taa myös kau­pun­ki­na kas­va­nut. Eten­kin Tik­ku­ri­lan seu­tu. Mut­ta ei Hel­sin­gin kau­pun­ki voi estää Van­taan laajentumisen.

    2. Sta­di­lai­nen:
      Itse olen jo kol­mi­sen­kym­men­tä vuot­ta asu­nut Por­voos­sa. Asui­nym­pä­ris­tö mitä mai­nioin. Luon­to ja pik­ku­kau­pun­gin kes­kus­ta kiven­hei­ton pääs­sä. Mis­sään ei tar­vit­se jonot­taa. Suu­reen osaan Hel­sin­kiä (Itä-puo­li) pää­see autol­la nopeam­min kuin Län­si-Hel­sin­gis­tä ja jul­ki­sil­la­kin pää­kau­pun­gin kes­kus­taan­kin alta tun­nis­sa, läpi yön. En nyt vain kek­si mitään syy­tä mik­si muut­tai­sin takai­sin kau­pun­kiin, jos­ta läh­din. Eten­kin, kun se on pois­saol­les­sa­ni muut­tu­nut vas­ten­mie­li­sek­si slum­mik­si. En kyl­lä ymmär­rä mik­si kukaan muu­kaan halu­aa tin­kiä eli­nym­pä­ris­tös­tään niin pal­jon, kun lähis­töl­lä on pal­jon kau­niim­pia­kin ja ihmi­sys­tä­väl­li­siä paikkoja…. 

      Por­voon huo­noin puo­li on se että siel­tä ei voi teh­dä työ­mat­ko­ja junal­la Hel­sin­gin seudulle.
      Jos on onnis­tu­nut löy­tä­mään työ­pai­kan itse Por­voos­ta niin sil­loin­han asiat ovat mai­niol­la tolal­la, mut­ta autol­la tai bus­sil­la Hel­sin­kiin tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa Espoo­seen vie mehut ja rahat.

      1. R.Silfverberg: Por­voon huo­noin puo­li on se että siel­tä ei voi teh­dä työ­mat­ko­ja junal­la Hel­sin­gin seudulle.
        Jos on onnis­tu­nut löy­tä­mään työ­pai­kan itse Por­voos­ta niin sil­loin­han asiat ovat mai­niol­la tolal­la, mut­ta autol­la tai bus­sil­la Hel­sin­kiin tai pahim­mas­sa tapauk­ses­sa Espoo­seen vie mehut ja rahat.

        Niin no, Onni­bus­sil­la par­haim­mil­laan 45min Hel­sin­gin kes­kus­taan 5€. Ei se nyt minul­ta aina­kaan ole vie­nyt mehu­ja eikä rahoja…

      2. Sta­di­lai­nen: Niin no, Onni­bus­sil­la par­haim­mil­laan 45min Hel­sin­gin kes­kus­taan 5€. Ei se nyt minul­ta aina­kaan ole vie­nyt mehu­ja eikä rahoja…

        Se “par­haim­mil­laan” ei tar­koi­ta aamu­ruuh­kaa. Ja jos mat­ka on kes­kus­tan län­si­puo­lel­le niin pitäää mat­kaan vara­ta tois­ta tun­tia meni mil­lä hyvän­sä veh­keel­lä. Lisäk­si por­voo­lai­nen ei saa ostaa HSL:n tuet­tu­ja kausi­lip­pu­ja jat­ko­mat­ko­ja varten.

        Se on ihan sama asui miss­sä tahan­sa kehys­kun­nas­sa, mat­kat pk-seu­dul­le kes­tä­vät ja mak­sa­vat ja mat­kan­te­ko on epä­mää­räis­tä ja epä­mu­ka­vaa jos ei voi käyt­tää junaa. Por­vool­la on se etu esim johon­kin Nur­mi­jär­veen ver­rat­tu­na että se on perin­tei­nen van­han­ajan kau­pun­ki jos­sa pal­ve­lut käve­ly­mat­kan pääs­sä ja kult­tuu­rie­lä­mää riit­tää ja kesäi­sin pesee jopa Helsingin.

      3. R.Silfverberg: Se ”par­haim­mil­laan” ei tar­koi­ta aamu­ruuh­kaa. Ja jos mat­ka on kes­kus­tan län­si­puo­lel­le niin pitäää mat­kaan vara­ta tois­ta tun­tia meni mil­lä hyvän­sä veh­keel­lä. Lisäk­si por­voo­lai­nen ei saa ostaa HSL:n tuet­tu­ja kausi­lip­pu­ja jat­ko­mat­ko­ja varten.

        Se on ihan sama asui miss­sä tahan­sa kehys­kun­nas­sa, mat­kat pk-seu­dul­le kes­tä­vät ja mak­sa­vat ja mat­kan­te­ko on epä­mää­räis­tä ja epä­mu­ka­vaa jos ei voi käyt­tää junaa. Por­vool­la on se etu esim johon­kin Nur­mi­jär­veen ver­rat­tu­na että se on perin­tei­nen van­han­ajan kau­pun­ki jos­sa pal­ve­lut käve­ly­mat­kan pääs­sä ja kult­tuu­rie­lä­mää riit­tää ja kesäi­sin pesee jopa Helsingin.

        Niin, no, mik­si pitäi­si mat­kus­taa kes­kus­tan län­si­puo­lel­le? Mitä siel­lä on? Espoo? Mitä siel­lä on? Sitä­pait­si Por­voos­ta mat­kus­taa Pasi­laan ja Itä-puo­lel­le Hel­sin­kiä pal­jon nopeam­min kuin Espoos­ta, joka on ole­vi­naan osa pääkaupunkia…

      4. sta­di­lai­nen: Niin, no, mik­si pitäi­si mat­kus­taa kes­kus­tan län­si­puo­lel­le? Mitä siel­lä on? Espoo? Mitä siel­lä on? Sitä­pait­si Por­voos­ta mat­kus­taa Pasi­laan ja Itä-puo­lel­le Hel­sin­kiä pal­jon nopeam­min kuin Espoos­ta, joka on ole­vi­naan osa pääkaupunkia…

        Espoos­sa ja yli­pään­sä Hel­sin­gin kes­kus­tan län­si­puo­lel­la on suu­rin osa IT ja tek­no­lo­gia-alan työpaikoista.
        Pasi­laan on Espoon kes­kio­sis­ta n puo­len tun­nin mat­ka joko junal­la suo­raan tai junal­la ja bus­sil­la yhdis­tel­len. Ete­läi­ses­tä Espoos­ta vähän kau­em­min met­roa tai bus­sia ja junaa yhdis­tel­len, mut­ta sil­ti nopeam­min kuin Por­voos­ta. Por­voon bus­sit ohit­ta­vat Pasi­lan n 2 km pääs­tä ja lop­pu­mat­ka joko kävel­tä­vä tai tul­ta­va raitiovaunulla.
        On tot­ta että työ­mat­kat seu­dun poik­ki ovat kaik­kein rasit­ta­vim­pia, jos on onnis­tu­nut valit­se­maan asun­non ja työ­pai­kan niin että jou­tuu kul­ke­maan joko kehäyk­kös­tä tai kol­mos­ta pit­kin pääs­tä pää­hän niin se on vähän omaa tyh­myyt­tä. Tosin ei voi kos­kaan tie­tää jos työ­an­ta­ja pakot­taa läh­te­mään pit­kä­ai­kai­sel­le komen­nuk­sel­le toi­sel­le puo­lel­le kau­pun­kia kuin mis­sä itse asuu. Tämä voi iskeä yhtä hyvin Por­voos­sa kuin Espoos­sa asuvalle.

      5. R.Silfverberg:
        On tot­ta että työ­mat­kat seu­dun poik­ki ovat kaik­kein rasit­ta­vim­pia, jos on onnis­tu­nut valit­se­maan asun­non ja työ­pai­kan niin että jou­tuu kul­ke­maan joko kehäyk­kös­tä tai kol­mos­ta pit­kin pääs­tä pää­hän niin se on vähän omaa tyh­myyt­tä. Tosin ei voi kos­kaan tie­tää jos työ­an­ta­ja pakot­taa läh­te­mään pit­kä­ai­kai­sel­le komen­nuk­sel­le toi­sel­le puo­lel­le kau­pun­kia kuin mis­sä itse asuu. Tämä voi iskeä yhtä hyvin Por­voos­sa kuin Espoos­sa asuvalle.

        Met­ro on hel­pot­ta­nut Ete­lä-Espoon lii­ken­net­tä Itä-Hel­sin­kiin hir­veäs­ti. Tie­dän hen­ki­löi­tä jot­ka tule­vat Kon­tu­las­ta asti Tapio­laan töi­hin. Mitään vaih­toeh­to­ja ei tar­vit­se teh­dä lainkaan

      6. R.Silfverberg: Por­voon bus­sit ohit­ta­vat Pasi­lan n 2 km pääs­tä ja lop­pu­mat­ka joko kävel­tä­vä tai tul­ta­va raitiovaunulla.

        Por­voon bus­sien huo­no puo­li on sii­nä että HSL liput eivät käy joten yhdis­tel­mä Por­voon bussi+Raitiovaunu mak­saa ratik­ka lipun hin­nan erik­seen. HSL:n etu on sii­nä että kai­kis­sa jouk­ko­lii­ken­teen ajo­neu­vois­sa käy matkakortti.

      7. sta­di­lai­nen: Niin, no, mik­si pitäi­si mat­kus­taa kes­kus­tan län­si­puo­lel­le? Mitä siel­lä on? Espoo? Mitä siel­lä on? Sitä­pait­si Por­voos­ta mat­kus­taa Pasi­laan ja Itä-puo­lel­le Hel­sin­kiä pal­jon nopeam­min kuin Espoos­ta, joka on ole­vi­naan osa pääkaupunkia… 

        Espoo on talou­del­li­ses­ti integroi­tu pää­kau­pun­kiin kos­ka suu­ret kan­sain­vä­li­set IT yhtiöt ja useat nii­den ali­hank­ki­jat ovat siel­lä. Ei ainos­taan Kei­la­nie­mes­sä mut­ta myös muu­al­la. Monet val­tuu­te­tut IT yri­tyk­set ovat Espoon ja Hel­sin­gin raja­seu­dul­la toi­sin kuin esi­mer­kik­si Itä-Helsingissä.

      8. Sta­di­lai­nen: Niin no, Onni­bus­sil­la par­haim­mil­laan 45min Hel­sin­gin kes­kus­taan 5€. Ei se nyt minul­ta aina­kaan ole vie­nyt mehu­ja eikä rahoja…

        Mikä­li Por­voo­seen tuli­si esi­mer­kik­si junayh­teys Van­taan kaut­ta Hel­sin­kiin niin se puo­lit­tai­si mat­kan mikä nyt on bus­sil­la 45 minuut­tia var­maan 30 minuut­tiin. Mut­ta Por­voo ei vie­lä HSL:ssä joten mat­kus­ta­mi­nen kyl­lä vie aikaa. Jopa Jär­ven­pään mat­kus­ta­mi­nen esi­mer­kik­si Espoon Kauklah­des­ta vie aikaa ja mehut. Yksi vaih­toeh­to ja odo­tus Pasi­las­sa ja kah­del­la lipul­la mat­kus­ta­mi­nen kos­ka Jär­ven­pää ei ole HSL:ssä. VR:n lip­pu mak­saa Jär­ven­pää­hän esi­mer­kik­si vähem­män kuin ABC nor­maa­li lip­pu mut­ta se ei käy ikä­vä kyl­lä muis­sa lii­ken­ne yhteyk­sis­sä kuten bussissa

      9. Rahul Soma­ni: Mikä­li Por­voo­seen tuli­si esi­mer­kik­si junayh­teys Van­taan kaut­ta Hel­sin­kiin niin se puo­lit­tai­si mat­kan mikä nyt on bus­sil­la 45 minuut­tia var­maan 30 minuut­tiin. Mut­ta Por­voo ei vie­lä HSL:ssä joten mat­kus­ta­mi­nen kyl­lä vie aikaa. Jopa Jär­ven­pään mat­kus­ta­mi­nen esi­mer­kik­si Espoon Kauklah­des­ta vie aikaa ja mehut. Yksi vaih­toeh­to ja odo­tus Pasi­las­sa ja kah­del­la lipul­la mat­kus­ta­mi­nen kos­ka Jär­ven­pää ei ole HSL:ssä. VR:n lip­pu mak­saa Jär­ven­pää­hän esi­mer­kik­si vähem­män kuin ABC nor­maa­li lip­pu mut­ta se ei käy ikä­vä kyl­lä muis­sa lii­ken­ne yhteyk­sis­sä kuten bussissa

        Mitä tar­koi­tat? Jos mat­kus­taa junal­la, Kauklah­des­ta Jär­ven­pää­hän pää­see HSL:n ABCD-lipul­la. Aikaa mat­kaan kyl­lä menee yli tun­ti julkisilla.

      10. Kepa: Mitä tar­koi­tat? Jos mat­kus­taa junal­la, Kauklah­des­ta Jär­ven­pää­hän pää­see HSL:n ABCD-lipul­la. Aikaa mat­kaan kyl­lä menee yli tun­ti julkisilla.

        Jär­ven­pää sijait­see de fac­to D‑vyöhykeellä ja Kauklah­ti C vyö­hyk­keel­lä. Pasi­las­sa on noin 15 minuu­tin vaih­toeh­to aika. HSL kort­ti käy Jär­ven­pää­hän mut­ta ei Järvenpäästä

    3. Sta­di­lai­nen:
      Vai­kut­taa sil­tä, että suo­ma­lai­suus ja aito suh­de luon­toon on katoa­mas­sa. Kävin juu­ri per­he­syis­tä kat­sas­ta­mas­sa usei­ta kes­ki­ko­koi­sia asun­to­ja, rivi­ta­lo­huo­neis­to­ja ja pari­ta­lo­ja­kin Hel­sin­gis­sä. Van­ha­na sta­di­lai­se­na olin jär­kyt­ty­nyt min­kä­lai­sek­si slum­mik­si kau­pun­ki on muut­tu­nut. Jopa kal­liit asun­not oli­vat mie­les­tä­ni asuin­kel­vot­to­mia näkö­aloil­taaan , ympä­ris­töl­tään ja asu­mis­rat­kai­suil­taan. Kaik­ki poik­keuk­set­ta lisäk­si yli­hin­noi­tel­tu­ja asu­mi­sen laa­tuun nähden.
      Itse olen jo kol­mi­sen­kym­men­tä vuot­ta asu­nut Porvoossa. 

      Por­voon van­han­kau­pun­ki on hyvin tii­viis­ti yhteen raken­net­tu asui­na­lue jota itse tääl­lä aiem­min kuva­sit slum­mik­si? Siis tii­vis­ti raken­net­tua ympäristöä . 

      Olen käy­nyt usein Por­voon van­han­kau­pun­gis­sa ja kyl­lä se on hyvin vie­hät­tä­vä paik­ka mut­ta hyvin tii­viis­ti yhteen raken­net­tu ja osit­tain ahtaat kadut ja talot mel­kein tois­ten­sa kans­sa kiinni. 

      Asun­to­jen hin­nat ovat Por­voon van­han­kau­pun­gis­sa erit­täin kallista. 

      Joten näke­mys sii­tä että tii­vis­ti asu­tet­tu asui­na­lue oli­si slum­mi niin miten Por­voon van­han­kau­pun­ki ero­aa Eiras­ta, Kata­ja­no­kas­ta ta Punavuoresta? 

      Jos ylei­ses­ti ottaen täl­läi­nen tii­vis­ti yhteen raken­net­tu asuin alue on oma mää­ri­te­lys­sä­si mukaan slummi? 

      Niin eikös Por­voon van­ha­kau­pun­ki, Eira, Kata­ja­nok­ka, Puna­vuo­ri ovat siis nyky­ajan slum­me­ja kos­ka ne ovat tii­vis­ti yhteen raken­net­tu­ja asui­na­luei­ta jos­sa on kapeat kadut ja talot kiin­ni tois­ten­sa kans­sa? Näin­hän sii­nä aiem­min slum­min määrittelit!

      Kyl­lä slum­mi tai fave­la , kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra tääl­lä tote­si , on tulo­ta­soon sidonnainen

      Väki­val­tai­nen, ali­ke­hit­ty­nyt, huo­no infra­struk­tuu­ri ja kou­lu­tus tasol­taan alhai­nen tulo­ta­sol­taan ole­va asuinalue

      Lähin slum­mi oli­si var­maan Hel­sin­gis­tä kat­sot­tu­na eräät Pie­ta­rin esikaupunkialueet

      1. Mik­si koko ajan puhut Van­has­ta Por­voos­ta? Sta­di­lai­nen on ker­to­nut asu­van­sa Por­voos­sa: “Itse olen jo kol­mi­sen­kym­men­tä vuot­ta asu­nut Por­voos­sa. Asui­nym­pä­ris­tö mitä mai­nioin. Luon­to ja pik­ku­kau­pun­gin kes­kus­ta kiven­hei­ton päässä”

      2. TJii:
        Mik­si koko ajan puhut Van­has­ta Porvoosta? 

        Kos­ka sta­di­lai­nen moit­ti Hel­sin­gin kes­kus­tan asui­na­luei­ta Kal­lio­ta slum­meik­si kos­ka se on kuu­lem­ma lii­an tii­vis­ti ase­tet­tu mut­ta vas­ti­neek­si otin esil­le Por­voon van­han­kau­pun­gin eli Van­ha Por­voon kos­ka se on myös tii­vis­ti asu­tet­tu kal­lis asui­na­lue aivan kau­pun­gin keskustassa. 

        Kuu­los­taa­ko tutul­ta ongelmalta? 

        Sta­di­lai­nen myös moit­ti Man­hat­ta­nia slum­mik­si sen jäl­keen kun Osmo Soi­nin­vaa­ra kysyi hänel­tä että onko se myös hänen näke­myk­sen­sä mukaan slummi. 

        Itse tajusin että Por­voos­sa on tii­vis­ti asu­tet­tu van­ha­kau­pun­ki (Van­ha Por­voo) ja erit­täin kal­lis ja halut­tu asuinalue

        En moi­ti Por­voo­ta kau­pun­ki­na vaan totean että his­to­rial­li­sen van­han­kau­pun­gin (Van­ha Por­voo) on tii­vis­ti asu­tet­tu kal­lis asui­na­lue joten onko se myös slum­mi stdai­lai­sen mää­ri­tel­män mukaan kun Man­hat­tan, Parii­sin kes­kus­ta, Hel­sin­gin Kal­lio on stdai­lai­sen mää­ri­tel­män mukaan slummi. 

        Van­ha Por­voo on vas­taa­van­lai­nen asuinalue

  5. Mit­kä alu­eet Hel­sin­gis­sä tyh­je­ni­vät? Min­ne se väki pan­kau­tui? Veti­kö kes­kus­ta väkeä vai lai­ta­kau­pun­ki? Mis­sä on tyh­jiä asun­to­ja eniten?

    1. Puo­let Hel­sin­gin kas­vus­ta tuli Kala­sa­ta­ma-Som­pa­saa­reen, Kunin­kaan­tam­meen ja Jät­kä­saa­reen, yht. 3500 asu­kas­ta. Väki vähe­ni var­sin tasai­ses­ti niil­tä alueil­ta, joil­le ei ole raken­net­tu, eten­kin esi­kau­pun­kien lähiöis­tä ja pien­ta­loa­lueil­ta. Käpy­lä erot­tuu Käär­me­ta­lon tyh­je­ne­mi­sen takia, ja uudeh­koil­la alueil­la ensim­mäi­set lap­set alka­vat jo muut­taa pois, esim. Arabianranta.
      Näi­tä ennak­ko­ti­las­to­ja löy­tyy Aluesarjat.fi ‑tie­to­kan­nas­ta neljännesvuosittain
      > Tilastokanta>Pääkaupunkiseutu alueittain>Väestö>Ennakkoväkiluku

  6. Sta­di­lai­nen:

    Parem­pi oli­si ehkä sie­lun köy­hyys, yksi­puo­li­nen ihmis­ku­va alueella, 

    Miten perus­te­let että sie­lun köy­hyys tai yksi­puo­li­nen ihmis­ku­va ilme­nee nime­no­maan isois­sa kau­pun­geis­sa ja nii­den keskustoissa? 

    Ilmiö yksi­puo­li­ses­ta ihmis­ku­vas­ta on yleen­sä päin­vas­tai­nen. Esim Lon­toon esi­kau­pun­git Bar­king ja Dagen­ham, Bex­ley, Have­ring, Hil­ling­don ja Sut­ton joi­den väes­tö on päasias­sa val­koi­sia brit­ti­läi­siä äänes­ti­vät Brexi­tin puo­les­ta kos­ka yksi tee­ma Brexi­tis­sä oli ulko­maa­lais­ten väes­tön osuu­den suu­ruus eten­kin Lon­toos­sa mut­ta näis­sä mai­nit­se­ma­ni esi­kau­pun­kia­lueis­sa (Borough) ulko­maa­lais­ten osuus on alhai­sim­pia koko Suur-Lon­toon alu­eel­la. Aika yksi­puo­li­nen ihmis­ku­va syn­tyy myös pie­nis­sä kau­pun­geis­sa jos­sa suh­tau­tu­mi­nen ulko­maa­lai­siin on erit­täin kiel­tei­nen ja se ker­too myös asuk­kai­den sie­lun köyhyydestä.

    1. Rahul Soma­ni:
      Sta­di­lai­nen:

      Miten perus­te­let että sie­lun köy­hyys taiyk­si­puo­li­nen ihmis­ku­va ilme­nee nime­no­maan isois­sa kau­pun­geis­sa ja nii­den keskustoissa? 

      Ilmiö yksi­puo­li­ses­ta ihmis­ku­vas­ta on yleen­sä päin­vas­tai­nen. Esim Lon­too­ne­si­kau­pun­git Bar­king ja Dagen­ham, Bex­ley, Have­ring, Hil­ling­don ja Sut­ton joi­den väes­tö on päasias­sa val­koi­sia brit­ti­läi­siä äänes­ti­vät Brexi­tin puo­les­ta kos­ka yksi tee­maBrexi­tis­sä oli ulko­maa­lais­ten väes­tön osuu­den suu­ruus eten­kin Lon­toos­sa mut­ta näis­sä mai­nit­se­ma­ni esi­kau­pun­kia­lueis­sa (Borough) ulko­maa­lais­ten osuus on alhai­sim­pia koko Suur-Lon­toon alu­eel­la. Aikayk­si­puo­li­nen ihmis­ku­va syn­tyy myös pie­nis­sä kau­pun­geis­sa jos­sa suh­tau­tu­mi­nen ulko­maa­lai­siin on erit­täin kiel­tei­nen ja se ker­too myös asuk­kai­den sie­lun köyhyydestä.

      Pis­tä­pä Google hakuun esim. Kyy­jär­vi ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat. Ver­taa sitä sen jäl­keen esim. Itä-Hel­sin­gin kou­luis­sa ilme­ne­vään rasis­miin. Kes­kus­tel­laan sit­ten lisää…

      1. Sta­di­lai­nen: Pis­tä­pä Google hakuun esim. Kyy­jär­vi ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat. Ver­taa sitä sen jäl­keen esim. Itä-Hel­sin­gin kou­luis­sa ilme­ne­vään rasis­miin. Kes­kus­tel­laan sit­ten lisää… 

        Ei Kyy­jär­vi ole mikään onnis­tu­nut koe­la­bo­ra­to­rio ulko­maa­lais­po­li­tii­kal­le. Kyy­jär­vi on poik­keus kos­ka sen ulko­maa­lais­väes­tö on 36 jois­ta kaik­ki ovat tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta ja Hel­sin­gis­sä ulko­maa­lais­ten väes­tön osuus on 103 412 jois­ta suu­rin osa ei ole turvapaikanhakijoita.
        Ver­tai­le­mal­la tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta ja ulko­ma­lai­sia kes­ke­nään koko­nai­suu­te­na ei anna todel­lis­ta kuvaa paik­ka­kun­nan ulko­maa­lais­väes­tös­tä. Ei Kyy­jär­vi tai Hel­sin­ki ole tasa-arvoi­sia ver­tai­lu­koh­tei­ta vaan tasa-arvoi­sia ver­tai­lu­koh­tei­ta ovat Kyy­jär­vi ja När­piö. När­piö on onnis­tu­nut työl­lis­tä­mään ulko­maa­lai­sia eni­ten ja När­piös­sä sii­nä on pit­kä perin­teet kuin Kyyjärvellä 

        När­piön väes­tö on 9 406 jois­ta 10 % on ulkomaalaisia
        Kyy­jär­ven väes­tö on 1 309 jois­ta 36 on ulkomaalaisia

      2. Sta­di­lai­nen: Pis­tä­pä Google hakuun esim. Kyy­jär­vi ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat. Ver­taa sitä sen jäl­keen esim. Itä-Hel­sin­gin kou­luis­sa ilme­ne­vään rasis­miin. Kes­kus­tel­laan sit­ten lisää… 

        Itä-Hel­sin­kiä ei voi ja eikä pidä ver­ra­ta Hel­sin­gin todel­li­suu­teen kuten ei Bar­king ja Dagen­ha­mia, Bex­leyiä, Have­rin­gia, Hil­ling­do­nia ja Sut­to­nia kos­ko Suur-Lon­toon todel­li­suus on ihan toi­nen mut­ta nämä mai­nit­se­ma­ni Suur-Lon­toon kau­pun­kio­sa-alu­eet sijait­se­vat Suur-Lon­toon ääri­lai­doil­la ja ovat tulo­ta­sol­taan alhai­sem­pia kau­pun­kio­sa-aluei­ta koko Suur-Lon­toon alu­eel­la ja Itä-hel­sin­gin tulo­ta­so rat­kai­see mut­ta ei ker­ro koko todel­li­suut­ta Helsingistä. 

        Kyy­jär­ven myön­teis­tä ulko­maa­lai­sil­ma­pii­riä voi ja pitää­kin ver­ra­ta esim Liek­san hyvin viha­mie­li­seen ulko­maa­lai­sil­ma­pii­riin ja kysyä mitä Kyy­jär­vi (asu­kas­lu­ku 1 343) on teh­nyt oikein jos­sa Liek­sa (asu­las­lu­ku 11 098) on teh­nyt vää­rin ja sii­tä voi teh­dä ison johtopäätöksen.

      3. Sta­di­lai­nen: Pis­tä­pä Google hakuun esim. Kyy­jär­vi ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat. Ver­taa sitä sen jäl­keen esim. Itä-Hel­sin­gin kou­luis­sa ilme­ne­vään rasis­miin. Kes­kus­tel­laan sit­ten lisää… 

        Itä-Hel­sin­gin rasis­mia ei pidä sekoit­taa Kyy­jär­ven 36 tur­va­pai­kan­ha­ki­jaan kos­ka Itä-Hel­sin­gis­sä ei asu kaik­ki Hel­sin­gin ulko­maa­lai­nen väes­tös­tä ja lähes­kään kaik­ki ei ole tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta Helsingissä 

        Mitä tulee kou­lu­jen rasis­miin niin se on laa­jem­pi kysy­mys ja vai­kea asia mut­ta oli­si­ko syy sii­nä että suo­si­tuim­mat kou­lut ovat pää­kau­puin­ki­seu­dun kan­sain­vä­li­set kou­lut joi­hin tulee oppi­lai­ta myös Itä-Hel­sin­gis­tä kos­ka van­hem­mat eivät halua lap­si­aan omiin lähiö kou­lui­hin suu­ren ennak­ko­luu­lo­jen­sa takia kos­ka lähiö­kou­luis­sa on isot ulko­maa­lai­sop­pi­lai­den ryh­mät mut­ta las­ten van­hem­mat unoh­ta­vat joten­kin että näis­sä pää­kau­pun­ki­seu­dun kan­sain­vä­li­sis­sä kou­luis­sa on isot ulko­maa­lai­sop­pi­lai­den mää­rät muu­ten en eivät oli­si kan­sain­vä­li­sis­sä kouluja. 

        Syy mik­si kui­ten­kin myön­tei­nen suh­tau­tu­mi­nen näi­hin kan­sain­vä­li­siin kou­lui­hin on kas­va­nut myös kan­ta­suo­ma­lais­ten per­hei­den kes­kuu­des­sa on nii­den laa­ja vie­ras­pe­räis­ten kiel­ten ope­tus­tar­jon­ta ja tulo­ta­sol­taan näi­den kan­sain­vä­lis­ten kou­lu­jen ulko­maa­lai­sop­pi­lai­den van­hem­mat ovat kor­kea tuloisia. 

        Joten mikä on edel­leen syy ilmi­öön rasis­mi. Tuloe­rot ja työt­tö­myys. Kuten slum­meis­sa jois­sa on kaik­kial­la maa­il­mas­sa mala­ta­lam­mat tulot ja kor­kea työttömyys

        Onko­han kou­lu shop­pai­lu suu­rin ongel­ma myös Itä-Hel­sin­gis­sä ilmi­öön nimel­tään rasismi?

        Koko Itä-Hel­sin­ki ei ole tulo­ta­sol­taan Hel­sin­gin alhai­sim­pia siel­lä­kin on omia saa­ria joi­den tulo­ta­so on hyvin korkea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.