Kansliapäälliköt valittakoon vaalikaudeksi kerrallaan

On pääs­tä­vä eroon minis­te­riöi­den kak­sois­hal­lin­nos­ta. Poliit­ti­set val­tio­sih­tee­rit kor­vat­ta­koon vaa­li­kau­den ajak­si vali­tul­la kansliapäälliköllä.

Jot­kut kokoo­mus­lai­set ovat polt­ta­neet päreen­sä sii­tä, että val­tio­neu­vos­to valit­si sisä­mi­nis­te­riön kans­lia­pääl­li­kök­si Kir­si Pimiän, vaik­ka hei­dän mie­les­tään oli­si pitä­nyt vali­ta Ant­ti Pelt­ta­ri. Pimiän valin­ta oli hei­dän mukaan­sa poliit­ti­nen, kun taas kokoo­mus­lai­sen Ant­ti Pelt­ta­rin vali­ta ei oli­si ollut.

Pimi­ää pide­tään poliit­ti­se­na, kos­ka hän on ollut oikeus­mi­nis­te­ri Tui­ja Braxin eri­tyi­sa­vus­ta­ja­na. Pelt­ta­ri taas on ollut Anne Holm­lun­din (kok) val­tio­sih­tee­ri­nä. Poliit­ti­suus on täs­sä suun­nil­leen tasan.

Pelt­ta­ri on toi­mi­nut muun muas­sa Suo­je­lu­po­lii­sin pääl­lik­kö­nä ja Kir­si Pimiä yhden­ver­tai­suus­val­tuu­tet­tu­na. Minus­ta nämä merii­tit ovat jok­seen­kin tasan. Tähän tulok­seen tuli myös Uuden Suo­men pää­toi­mit­ta­jan Mark­ku Huus­ko. Kah­des­ta suun­nil­leen yhtä päte­väs­tä haki­jas­ta oli kyse.

Vas­ta nyt havah­duin sii­hen, että meil­lä on ollut kokoo­muk­sen luot­to­po­lii­tik­ko Suo­je­lu­po­lii­sin pääl­lik­kö­nä. Se teh­tä­vä ei minus­ta oikein kuu­lu polii­ti­kol­le, mut­ta ei nyt kes­ki­ty­tä tähän. Haluan kui­ten­kin koros­taa, etten kuu­lu nii­hin, jota suh­tau­tu­vat suo­je­lu­po­lii­sin toi­min­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti vieroksuen.

Edus­kun­nan hal­lin­to­va­lio­kun­ta käsit­te­lee lähin­nä sisä­mi­nis­te­riön asioi­ta. Tätä valio­kun­taa kut­su­taan edus­kun­nas­sa lei­kil­li­ses­ti pamp­pu­va­lio­kun­nak­si. Tämän mie­li­ku­van takia var­maan moni kokoo­mus­lai­nen ajat­te­lee, että polii­si sopii parem­min kans­lia­pääl­li­kök­si kuin ihmi­soi­keus­asiois­sa kun­nos­tau­tu­nut. Mut­ta sit­ten voi aja­tel­la juu­ri toi­sin päin.

Ei näis­sä kans­lia­pääl­lik­kö­va­lin­nois­sa kui­ten­kaan ole kaik­ki kun­nos­sa. Aja­tus, ettei niis­sä sai­si olla mitään poliit­tis­ta, on epä­rea­lis­ti­nen ja typerä.

Ei nimit­täin ole kovin hyvä tilan­ne sekään, ettei istu­va minis­te­ri luo­ta omaan kans­lia­pääl­lik­köön­sä. Sel­lais­ta­kin tilan­net­ta olen lähel­tä seu­ran­nut. Oli minis­te­riön toi­min­nan kan­nal­ta hyvin hai­tal­lis­ta, että minis­te­ri pyr­ki val­mis­te­lus­sa sivuut­ta­maan kansliapäällikön.

Pitäi­si men­nä samaan käy­tän­töön kuin Ruot­sis­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Niis­sä kor­keim­mat vir­ka­mie­het vaih­tu­vat, kun hal­li­tuk­sen väri vaihtuu.

Nyt meil­lä on kum­mal­li­nen kak­sois­hal­lin­to, jos­sa val­ta ja vas­tuu­asiat ovat aivan sekai­sin. Minis­te­rin käsi­kas­sa­ra­na on poliit­ti­nen val­tio­sih­tee­ri, eivät­kä vir­ka­mie­het oikein tie­dä, kenen mää­räyk­siä hei­dän pitäi­si kuun­nel­la, kans­lia­pääl­li­kön vai val­tio­sih­tee­rin. Kor­vat­ta­koon siis molem­mat, sekä ”puo­lu­ee­ton” kans­lia­pääl­lik­kö että poliit­ti­nen val­tio­sih­tee­ri rehel­li­ses­ti poliit­ti­ses­ti vaa­li­kau­dek­si vali­tuil­la kansliapäälliköllä.

Tie­tys­ti tämä edel­lyt­tää vähän mui­ta­kin muu­tok­sia minis­te­riöi­den hal­lin­nos­sa. Joi­ta­kin kans­lia­pääl­li­kön nykyi­sis­tä teh­tä­vis­tä tulee siir­tää pysy­väl­le, puo­lu­eet­to­mal­le virkamiehelle.

 

23 vastausta artikkeliin “Kansliapäälliköt valittakoon vaalikaudeksi kerrallaan”

  1. Ehdo­tit­ko juu­ri, että kak­si vir­ka­mies­tä kor­va­taan yhdellä?
    Et ole tain­nut seu­ra­ta hal­li­tuk­sen toi­min­taa. Googlaa vaik­ka “avus­ta­ja”.

    1. Jalo­nen:
      Ehdo­tit­ko juu­ri, että kak­si vir­ka­mies­tä kor­va­taan yhdellä?
      Et ole tain­nut seu­ra­ta hal­li­tuk­sen toi­min­taa. Googlaa vaik­ka ”avus­ta­ja”.

      Kak­si joh­ta­jaa toi­mii huo­nos­ti, aina­kin jos näke­myk­set­kin vie­lä ovat eri­lai­set, yksi joh­ta­ja jol­la on avus­ta­jia toi­mii parem­min. Ja kai­ken lisäk­si halvemmalla.

  2. Minua taas häi­rit­see se, että mikä vih­reät ovat tähän asti ollut, jos se nyt vas­ta on puo­lue tämän jäl­keen? Itse olen ollut sii­nä ymmär­ryk­ses­sä, että edus­tuk­sel­li­ses­sa demo­kra­tias­sa minä kan­sa­lai­se­na äänes­tän jotain puo­luet­ta joka sit­ten vai­kut­taa yhteis­kun­nas­sa ilmoit­ta­maan­sa suun­taan minun puo­les­ta­ni. Minus­ta Ohi­sa­lo teki aivan oikein ja ihmet­te­len mitä ihmet­tä Tou­ko Aal­to alkaa aja­maan kokoo­mus­lais­ten ase­maa median kanssa. 

    Ker­too myös median poliit­ti­suu­des­ta, että vih­rei­den valin­nas­ta tuli syyt­te­le­vää ja mus­ta­maa­laa­vaa teks­tiä toi­mit­ta­jil­ta, jot­ka sit­ten juh­li­vat jotain kokoo­muk­sen väri­suo­raa puo­lu­een voi­man­näyt­tö­nä. Mik­si ihmees­sä Aal­to ei näe ole­van­sa hyö­dyl­li­nen idioot­ti medial­le joka on vih­rei­tä koh­taan puo­lu­eel­li­nen, vai mis­tä ker­too se, että per­sut voi­vat hauk­kua poliii­sit ilman syy­tök­siä anar­kis­tien asial­la ole­mi­ses­ta ja ottaa myös suo­raan rahaa pal­ve­luk­sia vas­taan, mut­ta ei ilta­päi­vä­leh­det täs­tä vaa­di eroa ja syy­tä anar­kis­teik­si kokoo­muk­sen kans­sa, kuten teki­vät Ohi­sa­lon teh­des­sä minis­te­ril­le kuu­lu­van sel­vi­tyk­sen polii­sin voi­man­käy­tös­tä. Haa­pa­la ja Appel­sin vaa­ti­si vih­rei­den eroa hal­li­tuk­ses­ta ja Ohi­sa­loa pois minis­te­rin pai­kal­ta jos joku vara­val­tuu­tet­tu vih­reä teki­si edes vähän saman tapais­ta mitä per­sut. Täs­sä­kin tapauk­ses­sa voi ihme­tel­lä Vih­reän Lan­gan lope­tus­ta, kos­ka tus­kin saam­me kuul­la Pimi­ää asial­li­seen haas­tat­te­luun aihe­pii­ris­tä, vaan nyt hän on medias­sa se vih­rei­den valin­ta, joka lei­mat­tiin epäi­lyt­tä­väk­si ihmi­sek­si ja epä­on­nis­tu­neek­si työs­sään ennen kuin oli edes palkattu.

    1. JS:
      Minua taas häi­rit­see se, että mikä vih­reät ovat tähän asti ollut, jos se nyt vas­ta on puo­lue tämän jäl­keen? Itse olen ollut sii­nä ymmär­ryk­ses­sä, että edus­tuk­sel­li­ses­sa demo­kra­tias­sa minä kan­sa­lai­se­na äänes­tän jotain puo­luet­ta joka sit­ten vai­kut­taa yhteis­kun­nas­sa ilmoit­ta­maan­sa suun­taan minun puo­les­ta­ni. Minus­ta Ohi­sa­lo teki aivan oikein ja ihmet­te­len mitä ihmet­tä Tou­ko Aal­to alkaa aja­maan kokoo­mus­lais­ten ase­maa median kanssa. 

      Ker­too myös median poliit­ti­suu­des­ta, että vih­rei­den valin­nas­ta tuli syyt­te­le­vää ja mus­ta­maa­laa­vaa teks­tiä toi­mit­ta­jil­ta, jot­ka sit­ten juh­li­vat jotain kokoo­muk­sen väri­suo­raa puo­lu­een voi­man­näyt­tö­nä. Mik­si ihmees­sä Aal­to ei näe ole­van­sa hyö­dyl­li­nen idioot­ti medial­le joka on vih­rei­tä koh­taan puo­lu­eel­li­nen, vai mis­tä ker­too se, että per­sut voi­vat hauk­kua poliii­sit ilman syy­tök­siä anar­kis­tien asial­la ole­mi­ses­ta ja ottaa myös suo­raan rahaa pal­ve­luk­sia vas­taan, mut­ta ei ilta­päi­vä­leh­det täs­tä vaa­di eroa ja syy­tä anar­kis­teik­si kokoo­muk­sen kans­sa, kuten teki­vät Ohi­sa­lon teh­des­sä minis­te­ril­le kuu­lu­van sel­vi­tyk­sen polii­sin voi­man­käy­tös­tä. Haa­pa­la ja Appel­sin vaa­ti­si vih­rei­den eroa hal­li­tuk­ses­ta ja Ohi­sa­loa pois minis­te­rin pai­kal­ta jos joku vara­val­tuu­tet­tu vih­reä teki­si edes vähän saman tapais­ta mitä per­sut. Täs­sä­kin tapauk­ses­sa voi ihme­tel­lä Vih­reän Lan­gan lope­tus­ta, kos­ka tus­kin saam­me kuul­la Pimi­ää asial­li­seen haas­tat­te­luun aihe­pii­ris­tä, vaan nyt hän on medias­sa se vih­rei­den valin­ta, joka lei­mat­tiin epäi­lyt­tä­väk­si ihmi­sek­si ja epä­on­nis­tu­neek­si työs­sään ennen kuin oli edes palkattu.

      En ole ihan var­ma, että yli­tul­kit­sen­ko kom­ment­tia­si, mut­ta sii­nä on pal­jon ele­met­te­jä mik­si jul­ki­nen kes­kues­te­lu on ristiriitaista.

      Poh­jim­mil­taan tämä kiis­ta poliit­ti­sis­ta vir­ka­ni­mi­tyk­sis­tä tii­vis­tyy sii­hen, että vih­rei­tä syy­te­tään kak­si­nais­mo­ra­lis­mis­ta, mikä on todel­la louk­kaa­va väi­te. Ainoa asia mikä voi teh­dä vie­lä ilkeäm­män tun­tuis­ta on se, että se oli­si tot­ta. Vih­reät — tai aina­kin Tou­ko Aal­to — ovat aikai­sem­min vas­tus­ta­neet poliit­ti­sia vir­ka­ni­mi­tyk­siä, ja nyt Kir­si Pimiän nimi­tys oli ensi­si­jai­ses­ti stra­te­gi­nen (ja kak­si­naa­mai­nen) veto: per­sut ovat erit­täin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä seu­raa­va pää­mi­nis­te­ri­puo­lue, joten Pimiän nimi­tyk­sel­lä yri­tet­tään vai­keut­taa maa­han­muut­to­po­li­tii­kan muu­ta­mis­ta seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la. Sinän­sä ymmär­ret­tä­vä stra­te­gi­nen veto, mut­ta sen suu­rem­pi seu­raus on se, että osa niis­tä jot­ka har­kit­se­vat vih­rei­den äänes­tä­mis­tä luul­ta­vas­ti äänes­tä­vät jotain muu­ta puo­luet­ta. Mie­les­tä­ni Tou­ko Aal­to toi­mi pal­jon jär­ke­väm­min kuin Ohi­sa­lo, hän antoi vies­tin, että vih­reät ovat rehel­li­siä ja oikeudenmukaisia.

      Sit­ten tuo alem­pi kap­pa­le… per­sut eivät ole vas­tuus­sa vih­rei­den teke­mi­sis­tä, eivät myös­kään Ulla Appel­sin tai kokoo­mus, tai media. Oli­si tär­keä­tä ymmär­tää, että puna­vih­reän kuplan ulko­puo­lel­la monil­le on tär­keäm­pää totuu­des­sa pysy­mi­nen kuin ideo­lo­gi­nen ortodoksia.

  3. Vaik­ka vih­reät ei ole minun valin­ta, niin Osmoa ja hänen ajat­te­lua ja sano­mi­sia olen aina kuun­nel­lut her­käl­lä kor­val­la. Niin myös täs­sä­kin asias­sa. Aivan sama mikä on poliit­ti­nen taus­ta, jos on jär­ke­viä mie­li­pi­tei­tä niin kan­na­tan var­mas­ti. Täs­sä on sel­lais­ta mitä kannatan

  4. > Tie­tys­ti tämä edel­lyt­tää vähän
    > mui­ta­kin muu­tok­sia ministeriöiden
    > hal­lin­nos­sa. Joi­ta­kin kansliapäällikön
    > nykyi­sis­tä teh­tä­vis­tä tulee siirtää
    > pysy­väl­le, puo­lu­eet­to­mal­le virkamiehelle.

    Täs­sä­pä se ongel­man ydin onkin. Vaa­li­kau­dek­si valit­ta­vas­ta kans­lia­pääl­li­kös­tä tulee yksi lisä­vir­ka entis­ten lisäk­si ja tuo “puo­lu­ee­ton vir­ka­mies” jat­kos­sa vali­taan niin kuin kans­lia­pääl­lik­kö nykyi­sin: nii­den omien kave­rei­den jou­kos­ta, joil­le halu­taan ikui­nen eläke.

  5. Ongel­ma­na on eräi­den orga­ni­saa­tioi­den toi­min­ta, joka vaa­tii vaa­li­kau­den ylit­tä­vää jat­ku­vuut­ta. Nykyi­sel­lään val­tion­hal­lin­non varau­tu­mis­toi­min­taa hoi­taa tur­val­li­suus­ko­mi­tea, joka on olen­nai­ses­ti tär­keim­pien kans­lia­pääl­li­köi­den ja kes­kus­vi­ras­to­jen pääl­li­köi­den kokous. Krii­seis­sä, jot­ka kos­ket­ta­vat koko yhteis­kun­taa, tämä komi­tea toi­mii val­tio­neu­vos­ton val­mis­te­lue­li­me­nä. Jat­ku­vuus on vält­tä­mä­tön­tä, jot­ta val­mis­te­lus­sa oli­si jotain jär­keä. Tur­val­li­suus­ko­mi­tean pai­kat oli­si siis siir­ret­tä­vä epä­po­liit­ti­sil­le virkamiehille.

    Samoin oli­si tär­ke­ää vir­ka­mies­ten hen­ki­lös­tö­hal­lin­non kan­nal­ta, että vir­ka­ko­neis­tos­sa ete­ne­mi­nen tapah­tui­si mah­dol­li­sim­man pit­käl­ti työ­suo­ri­tuk­sen, ei poliit­tis­ten ansioi­den perus­teel­la. Muu­ten vir­kau­ra ei voi hou­ku­tel­la päte­viä yksilöitä.

  6. Mikä on “yhden­ver­tai­suus­val­tuu­tet­tu”? Onko se jokin uusi vir­ka vai uusi nimi jol­le­kin ennen toi­sel­la nimel­lä tun­ne­tul­le viralle?
    Nois­ta suo­je­lu­po­lii­sin pääl­li­köis­tä, niin eikö Sep­po Tiii­ti­nen ollut kepu­lai­nen ja oikein vir­kain­toi­sim­mas­ta pääs­tä? Tus­kin hänen nime­ään mai­nit­tai­si siin kuu­lui­sas­sa “lis­tas­sa” ellei oli­si aihetta?

    1. R.Silfverberg:
      Mikä on ”yhden­ver­tai­suus­val­tuu­tet­tu”? Onko se jokin uusi vir­ka vai uusi nimi jol­le­kin ennen toi­sel­la nimel­lä tun­ne­tul­le viralle?
      Nois­ta suo­je­lu­po­lii­sin pääl­li­köis­tä, niin eikö Sep­po Tiii­ti­nen ollut kepu­lai­nen ja oikein vir­kain­toi­sim­mas­ta pääs­tä? Tus­kin hänen nime­ään mai­nit­tai­si siin kuu­lui­sas­sa ”lis­tas­sa” ellei oli­si aihetta? 

      Yhden­ver­tai­suus­val­tuu­tet­tu on enti­nen ulkomaalais‑, sit­tem­min vähem­mis­tö­val­tuu­tet­tu. Työ­nä on val­voa yhden­ver­tai­suus­lain toteutumista. 

      Sep­po Tii­ti­nen oli Supon pääl­lik­kö sil­loin, kun tämä “Tii­ti­sen lis­ta” saa­tiin CIA:lta vih­je­tie­to­na. Tii­ti­nen oli Mau­no Koi­vis­ton luot­to­mies ja ilmei­ses­ti kai­kin puo­lin teho­kas Supon pääl­lik­kö. Lis­ta on saa­nut hänen nimen­sä sii­tä, että hän päät­ti sen salauksesta.

  7. Tämä voi­si olla hyvä ja vähen­tää tar­vet­ta pääl­lek­käi­siin mie­hi­tyk­siin, mitä nyt on sel­keäs­ti ilmas­sa (eri­tyi­sa­vus­ta­jat). Minis­te­ri palk­kai­si oman kans­lia­pääl­li­kön ja vir­ka­mie­his­tö rapor­toi­si suo­raan hänel­le. Poliit­ti­nen (kan­sa­lais­ten) ohjaus voi­mis­tui­si. Täl­löin ei voi­si lää­nit­tää omia vir­ka­mie­hiä seu­raa­val­le hal­li­tuk­sel­le. Eli nyt jos on vih­reä sisä­mi­nis­te­ri, oli­si sinä aika­na vih­reä kans­lia­pääl­lik­kö ja vaik­ka jos seu­raa­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa oli­si perus­suo­ma­lai­sen minis­te­ri, oli­si perus­suo­ma­lai­sen kansliapäällikkö.

  8. Vaa­din paluu­ta Kek­ko­sen aikaan. Pres­sa nimit­ti kol­mes­ta esi­te­tys­tä ja erot­ti myös, jos oli syytä.

    1. Rea­lis­ti:
      Vaa­din paluu­ta Kek­ko­sen aikaan. Pres­sa nimit­ti kol­mes­ta esi­te­tys­tä ja erot­ti myös, jos oli syytä. 

      Vedät mut­kia kovin suo­rik­si. Kol­men ehdok­kaan menet­te­ly oli käy­tös­sä lähin­nä pro­fes­suu­rien ja piis­pan­vir­ko­jen täy­tös­sä. Näis­sä kol­men ehdok­kaan menet­te­lyl­lä var­mis­tet­tiin viran­saa­jan päte­vyys. Pre­si­dent­ti jou­tui nimit­tä­mään ehdok­kaan päte­väk­si todet­tu­jen jou­kos­ta. Muis­sa virois­sa pre­si­dent­ti nimit­ti, kenet halusi, toki val­tio­neu­vos­ton esit­te­lyn poh­jal­ta ja yleen­sä sen tah­to­man henkilön.

      Vir­ka­mies­ten erot­ta­mi­nen ei sen sijaan ollut pre­si­den­tin val­las­sa, kos­ka vir­ka­mie­hil­lä oli pal­jon nykyis­tä parem­pi viras­sa­py­sy­mi­soi­keus. Vir­kae­roon tar­vit­tiin oikeu­den pää­tös, ja se oli suu­ri häpeä. Niin suu­ri, että ennen 1960-luvun kri­mi­naa­li­po­liit­ti­sia uudis­tuk­sia vir­kae­ro ja viral­ta­pa­no muun­net­tiin van­keu­dek­si, jos vir­ka­mies oli yrit­tä­nyt vält­tää nämä ran­gais­tuk­set eroa­mal­la itse. Vir­kae­ron sijas­ta tuo­mit­tiin muis­taak­se­ni puo­li vuot­ta van­keut­ta ja viral­ta­pa­non sijas­ta puo­li­tois­ta vuot­ta kuritushuonetta.

      Poik­keuk­se­na erot­ta­mat­to­muu­teen oli­vat vain ylim­mät, avoi­mel­la kir­jeel­lä nimi­tet­tä­vät vir­ka­mie­het (esim. puo­lus­tus­voi­main komen­ta­ja), jot­ka ovat edel­leen ihan samal­la lail­la ero­tet­ta­vis­sa pel­kän luot­ta­mus­pu­lan vuoksi.

  9. Idea on tode­la huo­no. Kans­lia­pääl­lik­kö on minis­te­riöis­sä se ainoa vir­ka­mies, joka minis­te­röis­sä yhdis­tää vir­ka­mies­ta­sol­la kaik­ki minis­te­riön toi­mia­lat. Täs­sä siis suo­men­net­tu­na Soi­nin­vaa­ra ehdot­taa, että toi­mia­lan­sa ja minis­te­riön­sä koko­nai­suu­den tun­te­van osaa­van kans­lia­pääl­li­kön tilal­le nimi­tet­täi­siin mis­tään mitään tie­tä­mä­tön poliit­ti­seen palk­kio­vir­kaan tule­va hen­ki­lö. Ei sii­tä asioi­den val­mis­te­lu aina­kaan para­ne. Ja juu­ri sen näkee oikein hyvin sekä Yhdys­val­lois­ta että Ruot­sis­ta, joh­to on pihal­la kuin lumiu­kot kai­kis­ta asiois­ta eri­tyi­ses­ti kau­ten­sa alus­sa. Asian­tun­te­mus yksin­ker­tai­ses­ti puuttuu.

    Ja aja­tus, että nimi­tyk­set oli­si­vat puo­lu­eet­to­mia ei ole mil­lään muo­toa epä­rea­lis­ti­nen tai type­rä. Se on vain niin kau­an epä­rea­lis­ti­nen ja type­rä, kun vas­tuut­to­mat polii­ti­kot saa­vat teh­dä nimi­tyk­siä. Epä­asial­lis­ten nimi­tys­ten ongel­ma rat­ke­aa sil­lä, että ote­taan polii­ti­koil­ta kaik­ki muut nimi­ty­soi­keu­det pois pait­si poliit­tis­ten avus­ta­jien­sa nimi­ty­soi­keu­det. Kor­keim­mat virat voi­si täyt­tää vaik­ka­pa kans­lia­pääl­li­köi­den kokous sul­je­tul­la äänes­tyk­sel­lä, niin sen jäl­keen polii­ti­kot eivät pää­se suh­mu­roi­maan puo­lue­vel­jil­leen palk­kio­vir­ko­ja. Ne eivät kuu­lu mil­lään muo­toa hyvään hallintoon.

    1. Ja aja­tus, että nimi­tyk­set oli­si­vat puo­lu­eet­to­mia ei ole mil­lään muo­toa epä­rea­lis­ti­nen tai type­rä. Se on vain niin kau­an epä­rea­lis­ti­nen ja type­rä, kun vas­tuut­to­mat polii­ti­kot saa­vat teh­dä nimi­tyk­siä. Epä­asial­lis­ten nimi­tys­ten ongel­ma rat­ke­aa sil­lä, että ote­taan polii­ti­koil­ta kaik­ki muut nimi­ty­soi­keu­det pois pait­si poliit­tis­ten avus­ta­jien­sa nimi­ty­soi­keu­det. Kor­keim­mat virat voi­si täyt­tää vaik­ka­pa kans­lia­pääl­li­köi­den kokous sul­je­tul­la äänes­tyk­sel­lä, niin sen jäl­keen polii­ti­kot eivät pää­se suh­mu­roi­maan puo­lue­vel­jil­leen palk­kio­vir­ko­ja. Ne eivät kuu­lu mil­lään muo­toa hyvään hallintoon.”

      Kyl­lä kans­lia­pääl­li­köt­kin voi­vat kan­nat­taa omia kave­rei­taan. Asia ei ole ihan suo­ra­vii­vai­nen kum­paan­kaan suun­taan. Vaik­ka puo­luei­den ammat­ti­si­don­nai­suus on lai­men­tu­nut, his­to­rial­li­ses­ti vasem­mis­to­puo­lu­eet ovat työ­väen­puo­luei­ta ja kepu maa­seu­dun puo­lue. Niis­sä on suh­teel­li­ses­ti vähem­män vir­kau­ral­la päte­vöi­ty­nei­tä, ja jos “päte­vyys” on ainoa puh­taak­si­vil­jel­ty perus­te, näi­den puo­luei­den päte­vät­kin hen­ki­löt on help­po mitä­töi­dä ja perus­te suo­si­si “vir­ka­mies­puo­luei­ta” kokoo­mus­ta ja ruot­sa­lai­sia. Eli suo siel­lä, vete­lä täällä.

    2. Ajat­te­li­ja: Epä­asial­lis­ten nimi­tys­ten ongel­ma rat­ke­aa sil­lä, että ote­taan polii­ti­koil­ta kaik­ki muut nimi­ty­soi­keu­det pois pait­si poliit­tis­ten avus­ta­jien­sa nimi­ty­soi­keu­det. Kor­keim­mat virat voi­si täyt­tää vaik­ka­pa kans­lia­pääl­li­köi­den kokous sul­je­tul­la äänes­tyk­sel­lä, niin sen jäl­keen polii­ti­kot eivät pää­se suh­mu­roi­maan puo­lue­vel­jil­leen palkkiovirkoja.

      Hyvä idea, mut­ta aina­kin 70 vuot­ta lii­an myö­hään. Mer­kit­tä­vä osa nykyi­sis­tä kans­lia­pääl­li­köis­tä on nimi­tet­ty enem­män tai vähem­män poliit­ti­sin perus­tein. Jos ei jäsen­kir­jaa, niin aina­kin “aja­tus­maa­il­mal­taan lähinnä …”. 

      Nykyi­nen tilan­ne ei ole pahim­mas­ta pääs­tä. Aikoi­naan, 60…80 luvuil­la poliit­ti­set “vir­ka­ni­mi­tyk­set” ulot­tui­vat monis­sa kun­nis­sa ja kau­pun­geis­sa sii­voo­jiin asti.

      1. Tapio:
        Nykyi­nen tilan­ne ei ole pahim­mas­ta pääs­tä. Aikoi­naan, 60…80 luvuil­la poliit­ti­set ”vir­ka­ni­mi­tyk­set” ulot­tui­vat monis­sa kun­nis­sa ja kau­pun­geis­sa sii­voo­jiin asti.

        Minä­kin muis­tan, kuin­ka 1970-luvul­la erääs­sä pää­kau­pun­ki­seu­dun kehys­kun­nas­sa ter­veys­kes­kuk­sen joh­ta­van lää­kä­rin vir­ka oli jyvi­tet­ty demareille.

    3. Kan­na­tan. Se, että polii­tik­ko saa kan­sal­ta ääniä, ei kor­re­loi polii­ti­kon osaa­mi­seen. Tämä kehi­tys on näh­tä­vis­sä suu­rim­mas­sa osas­sa län­si­mai­ta, ja vai­kut­taa tule­vai­suu­des­sa vain vah­vis­tu­van, kun mai­non­taa pro­fi­loi­via algo­rit­me­ja hio­taan entis­tä parem­mik­si. Meri­to­kra­tian lisää­mi­nen hal­lin­nos­sa on kaik­kien etu.

  10. soi­nin­vaa­ra. sal­lit­ko todel­la omil­la sivus­toil­la­si pei­te­ni­mien suo­jas­sa örveltämisen?
    sala­ni­mi on rähi­nä­pu­jeen pikkuveli

  11. Suu­ri ongel­ma on se, että tie­tyn tason yli men­nes­sä hal­lin­non hie­rar­kias­sa alkaa päte­vyy­den lisäk­si vaa­ti­muk­siin tul­la puo­lu­een jäsen­kir­ja, toki epä­vi­ral­li­ses­ti. Mik­sei täs­tä voi­si luo­pua ja nimit­tää kans­lia­pääl­li­köt kuten muut­kin vir­ka­mie­het pel­kän päte­vyy­den perus­teel­la ja toistaiseksi?

    1. Juha:
      Suu­rion­gel­ma on se, että tie­tyn tason yli men­nes­sä hal­lin­non hie­rar­kias­sa alkaa päte­vyy­den lisäk­si vaa­ti­muk­siin tul­la puo­lu­een jäsen­kir­ja, toki epä­vi­ral­li­ses­ti. Mik­sei täs­tä voi­si luo­pua ja nimit­tää kans­lia­pääl­li­köt kuten muut­kin vir­ka­mie­het pel­kän päte­vyy­den perus­teel­la ja toistaiseksi?

      Ei poliit­ti­sis­ta vir­ka­ni­mi­tyk­sis­tä pääs­tä eroon niin kau­an kuin polii­ti­kot niis­tä päät­tä­vät, eivät­kä he täs­tä oikeu­des­taan hevil­lä luo­vu. Tek­nil­li­siä kei­no­ja kyl­lä oli­si; voi­tai­siin esim. antaa päte­väl­le (yksi­tyi­sel­le) kon­sult­ti­toi­mis­tol­le teh­tä­väk­si seu­loa haki­joi­den jou­kos­ta 3…6 paras­ta ehdo­kas­ta, ja sit­ten arpoa viran saa­ja hei­dän joukostaan.

  12. Ehkä voim­me myös luot­taa ihmisiin.
    Ensik­si, kukaan ei vuo­si­kym­me­neen ole ollut valit­se­mas­sa epä­pä­te­vää kans­lia­pääl­lik­köä. Virat ovat mää­rä­ai­kai­sia, siis vähän n satun­nais­ta mikä hal­li­tus kul­loin­kin valit­see. oleel­lis­ta on, että jouk­ko on myös laa­jaa­lai­nen. Jos kaik­ki kans­lia­pääl­li­köt ova Kokoo­muk­sen mie­hiä RUK:n käy­nei­tä ja Hesin­gin yli­opis­ton oikik­sen kas­vat­ta­mia, tilan­ne oli­si surkea. 

    Kris­til­lis­ten kans­lia­pää­il­lik­kö hoi­ti hom­man­sa, sil­loin­kin nuris­tiin. Dema­rei­den kans­lia­pääl­lik­kö aiheut­ti kaa­os­ta ja tak­ti­koi erol­laan. Nyt kai­kil­la on mah­dol­li­suu­ten­sa, isoil­la puo­lueil­la useammin.

    tämä oli onne­ton teh­ty ja liet­sot­tu kohu ole­mat­to­mas­ta asiasta.

    Oikea ongel­ma on raja­pin­ta poliit­tis­ten avus­ta­jien ja vir­ka­kun­nan välillä.

  13. Täs­sä asias­sa ei ole kuin eri taval­la p**koja vaihtoehtoja:

    1. Vaih­de­taan kans­lia­pääl­lik­kö ja minis­te­ri kun hal­li­tus vaih­tuu. Tulos: Molem­mat työs­ken­te­le­vät hyvin yhteen, mut­ta hal­li­tuk­set eivät saa enää tätä vähää­kään aikaan, kun ensim­mäi­sen vuo­den minis­te­riön ylin joh­to eksyy käy­tä­vil­lä, sekoit­taa komi­teat toi­siin­sa eikä löy­dä ves­saan. Mitään jat­ku­vuut­ta ei ole. Kans­lia­pääl­li­kös­tä tulee jon­kin­lai­nen ylin poliit­ti­nen sih­tee­ri, johon minis­te­riön vir­ka­mie­het eivät enää luo­ta, ja se syö ase­ma­val­taa enti­ses­tään. Vir­ka­ko­neis­ton ja ‑urien joh­to­vas­tuu liu­kuu jol­le­kin viran­hal­ti­jal­le joka ei vaih­du 4 vuo­den välein. Mah­dol­li­nen jat­ko­ke­hi­tys­suun­ta on se, että ruve­taan vaih­ta­maan isom­paa ja isom­paa osaa minis­te­riön joh­dos­ta hal­li­tus­vaih­dok­sis­sa USA:n mal­liin, ja saa­daan huo­nom­pia ja huo­nom­pia tuloksia.

    2. Minis­te­ri vaih­tuu, kans­lia­pääl­lik­kö pysyy. Tulos: Kans­lia­pääl­lik­kö joh­taa minis­te­riö­tä, ja jos minis­te­ri on eri miel­tä ja yrit­tää jotain, niin syn­tyy val­ta­tais­te­lu jon­ka kans­lia­pääl­lik­kö voit­taa. Tämä edel­lyt­tää toki vah­vaa kans­lia­pääl­li­kön irti­sa­no­mis­suo­jaa. Jos minis­te­ri voi erot­taa kans­lia­pääl­li­kön halu­tes­saan, men­nään tilan­tee­seen 1. Hakusa­nat: Bunt­ta Wahl­roos, Sir Humph­rey Apple­by, GCB KBE MVO, Ma (Oxon).

    3. Minis­te­ri vaih­tuu, kans­lia­pääl­lik­kö vaih­tuu myö­hem­min. Eli nyky­ti­lan­ne, joka on minus­ta taval­laan vähi­ten huo­no. Minis­te­ri saa ris­tik­seen edel­li­sen hal­li­tuk­sen nimit­tä­män kans­lia­pääl­li­kön, mut­ta pää­see nimit­tä­mään oman­sa jos­sain vai­hees­sa vaa­li­kaut­ta. Yli vaa­lien jat­ka­va kans­lia­pääl­lik­kö edus­taa jat­ku­vuut­ta, ja on jo sisäl­lä minis­te­riön toi­min­nas­sa. Tämä ehkä hil­lit­see tai­ta­mat­to­mim­pien ja yhteis­työ­ky­vyt­tö­mim­pien polit­ruk­kien nimit­tä­mis­tä, kos­ka kai hal­li­tus halu­aa että pää­te­tyt asiat ete­ne­vät joten­kin seu­raa­van­kin hal­li­tuk­sen alla? Se taas ei onnis­tu, jos kans­lia­pääl­li­kön vas­taus kaik­keen on “ei” tai “jyrk­kä ei”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.