Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.

Maan­vil­je­li­jät eivät vas­tus­ta maa­ta­lous­tu­kia. Mik­si pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt kui­ten­kin vas­tus­ta­vat pal­kan päll­le mak­set­ta­via tulonsiirtoja?

Yle uuti­soi alku­vii­kos­ta, että yhä useam­pi pal­kan­saa­ja ei tule toi­meen pal­kal­laan. Tilan­ne on seu­raus­ta vas­ten­tah­toi­ses­ta lähin­nä osa-aikatyöstä.

Niin sano­tun perus­työn mää­rä vähe­nee koko ajan – siis työn, johon ei vaa­di­ta mitään eri­tyis­osaa­mis­ta, vaan perus­kou­lu riit­tää. Sik­si meil­lä on todel­la kor­kea työt­tö­myys pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den kes­kuu­des­sa – noin 25 %.

Uusia perus­ta­son työ­paik­ko­ja syn­tyy lähin­nä pal­ve­luam­mat­tei­hin. Ne ovat talou­del­li­ses­ti huo­nos­ti tuot­ta­via, joten niis­tä voi­daan mak­saa vain huo­noa palk­kaa. Jos pal­kan pitäi­si olla kor­keam­pi, työ­paik­kaa ei ole. Pal­ve­luam­ma­teis­sa lopul­li­se­na mak­sa­ja­na ovat asiak­kaat, eivät­kä he suos­tu mak­sa­maan pal­ve­lus­ta enem­pää. Sik­si meil­lä suu­rin osa kah­vi­lois­ta esi­mer­kik­si on sel­lai­sia, jois­sa ostos­ta jono­te­taan kas­sal­la sen sijaan, että tar­joi­li­ja kier­täi­si otta­mas­sa tilauksia.

Pal­ve­lua­lo­jen ALV:n mak­sa­vat pie­ni­palk­kai­set työntekijät

Jos hyväk­sym­me väit­teen, että mak­si­min pal­ve­luam­ma­teis­sa mak­set­ta­val­le pal­kal­le muo­dos­taa hin­ta, jon­ka asia­kas suos­tuu mak­sa­maan pal­ve­lus­ta, huo­maam­me, että pal­ve­lu­jen arvon­li­sä­ve­ron todel­li­set mak­sa­jat ovat mata­la­palk­ka­työ­tä teke­vät pal­ve­lua­lo­jen työn­te­ki­jät. Jos tuo­hon asiak­kaan mak­sa­maan mak­si­mi­hin­taan ei sisäl­tyi­si arvon­li­sä­ve­roa, työn­te­ki­jäl­le mak­set­tai­siin enemmän.

Pal­ve­lu­ja ei voi teh­dä varastoon

Teol­li­suus­työ voi­daan jär­jes­tää kah­dek­sas­ta nel­jään työ­nä, kos­ka tuot­tei­ta voi­daan val­mis­taa varas­toon. Pal­ve­lua ei voi teh­dä varas­toon. Myy­jän ja tar­joi­li­jan on olta­va töis­sä sil­loin ja vain sil­loin, kun asia­kas halu­aa olla asiak­kaa­na. Se joh­taa ilta- ja vii­kon­lop­pu­työ­hön ja osa-aikai­siin töi­hin. Tai­ta­va työ­nan­ta­ja voi toki jär­jes­tää työt niin, että val­mis­te­le­via töi­tä teh­dään sil­loin, kun asiak­kai­ta on vähem­män, mut­ta täl­lä­kin on rajansa.

Asu­mis­tu­ki­me­no­jen kas­vu joh­tuu Juha­na Var­tiai­ses­ta ja minusta

Pamin edus­ta­ja sanoi, että osoi­tuk­se­na palk­ko­jen huo­no­ne­mi­ses­ta on, että yhä useam­pi saa pal­kan täy­den­nyk­sek­si asu­mis­tu­kea. Ei se sii­tä joh­du. Se joh­tuu Juha­na Var­tiai­ses­ta ja minus­ta. Me esi­tim­me yhdes­sä, että pie­ni­palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä tuet­tai­siin lisää­mäl­lä myös asu­mis­tu­keen pal­kan­saa­jil­le suo­jao­suus.[1] Tuo 300 euron suo­jao­suus todel­la toteu­tet­tiin. Se lisä­si pie­ni­palk­kais­ten, lähin­nä siis osa-aikais­ten käteen jää­viä tulo­ja noin sadal­la eurol­la. Mil­loin PAM on vii­mek­si onnis­tu­nut nos­ta­maan net­to­palk­ko­ja yhtä paljon?

Täy­den­tä­vät tulon­siir­rot ovat ainoa rat­kai­su pal­ve­lua­lan huo­noi­hin ansioi­hin, kos­ka emme voi mää­rä­tä asiak­kai­ta ole­maan hin­to­jen suh­teen suur­piir­tei­sem­piä. Tätä pal­kan­saa­ja­jär­jes­töt vas­tus­ta­vat joten­kin peri­aat­teel­li­ses­ti. ”Kyl­lä pal­kal­la pitää tul­la toi­meen”. Maan­vil­je­li­jöi­den kan­ta maa­ta­lous­tu­keen on aivan toi­nen. He eivät vaa­di, että vil­je­li­jän on tul­ta­va toi­meen tuot­tei­den­sa hin­nal­la. En näe täs­sä peri­aat­teel­lis­ta eroa.

Sovi­tel­lun päi­vä­ra­han huo­not säännöt

Osa-aika­työ­tä tue­taan myös työt­tö­myys­tur­van sovi­tel­lul­la päi­vä­ra­hal­la. Tämä on huo­no tuki­muo­to mones­ta­kin syys­tä. Ensik­si­kin kah­des­ta vie­rei­sel­lä kas­sal­la samaa työ­tä samal­la työ­ajal­la teke­vää pää­see aivan eri tulo­ta­sol­le sii­tä riip­puen, onko saa­nut jos­kus teh­dä työ­tä kokoai­kai­ses­ti vai ei. Minus­ta se on vää­rin. Lisäk­si sii­hen liit­tyy paho­ja kannustinongelmia.

Sovi­tel­lun päi­vä­ra­han saa­mi­sen ehto­na on, ettei tee yli 80-pro­sent­tis­ta työ­ai­kaa. Niin­pä on mah­dol­lis­ta, että neli­päi­väi­ses­tä työ­vii­kos­ta koi­tuu parem­pi ansio­ta­so kuin vii­si­päi­väi­ses­tä. Tämä kat­to­työ­ajan voi­si hyvin pois­taa työ­mark­ki­na­tues­ta, jol­loin se tuki­si pie­niä ansio­tu­lo­ja ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, mis­tä ne joh­tu­vat. Esi­tin tätä aika­naan Sata-komi­teas­sa ja esi­mer­kik­si Kelan edus­ta­ja tuki aja­tus­ta voi­mak­kaas­ti, mut­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­töt kaa­toi­vat aja­tuk­sen. Nyt tiet­tä­väs­ti SAK on vaih­ta­nut asias­sa kan­taa ja on val­mis muut­ta­maan työ­mark­ki­na­tuen täl­lai­sek­si matalapalkkatueksi.

Toi­nen kat­to tulee sii­tä sinän­sä ymmär­ret­tä­väs­tä ehdos­ta, ettei palk­ka ja sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha saa olla yhteen­sä enem­pää kuin päi­vä­ra­han perus­tee­na ole­va palk­ka. Tämä raja tulee mata­la­palk­kai­sil­la aloil­la vas­taan jopa alle 20 tun­nin viik­ko­työ­ajal­la, eri­tyi­ses­ti, jos päi­vä­ra­has­sa on lapsikorotuksia.

Puo­li­päi­vä­työl­lä saa siis kokoai­ka­työn pal­kan. Tämä jär­jes­te­ly var­maan­kin sopii sekä kaup­pi­aal­le että kau­pan myy­jäl­le. Viral­li­ses­ti myy­jän on kui­ten­kin sanot­ta­va halua­van­sa kokoai­ka­työ­tä, kos­ka jos hän muu­ta sanoi­si, hän menet­täi­si sovi­tel­lun päivärahan.

Tar­ken­ne­taan kui­ten­kin: ei osa-aika­työs­tä ihan samo­ja tulo­ja todel­li­suu­des­sa saa kuin kokoai­ka­työs­tä. Käteen tulee vähän vähem­män, kos­ka palk­ka­tuo­ja vero­te­taan lie­vem­min kuin tulon­siir­to­ja. Lisäk­si aika­naan tulee saa­maan huo­nom­paa eläkettä.

Jos eläi­sim­me yhä aikaa, jol­loin työ­mark­ki­na­jär­jes­töt pys­tyi­vät jär­ke­viin sopi­muk­siin, sovi­tel­lun päi­vä­ra­han sää­tö­jän oli­si kor­jat­tu ajat sitten

Täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja tar­vi­taan jat­kos­sa lisää

Olen hyvin pes­si­mis­ti­nen tämän niin sano­tun perus­työn tule­vai­suu­des­ta. Sen mää­rä on vähen­ty­nyt nopeas­ti ja tulee jat­kos­sa­kin vähen­ty­mään. Auto­maa­tio ja teko­ä­ly kar­sii hyvä­palk­kai­sia töi­tä teol­li­suu­des­sa ja tilal­le tulee huo­no­tuot­tois­ta työ­tä pal­ve­lua­loil­la. Eriar­voi­suudcen kas­vua työ­mark­ki­noil­la on vai­kea torjua.

Sik­si minus­ta on jär­ke­vää varau­tua mak­sa­maan täy­den­tä­viä tulon­siir­to­ja pal­kan pääl­le jat­kos­sa yhä enem­män. Voi­daan tie­tys­ti kiel­tää pie­net pal­kat, mut­ta se tekee työs­sä­käy­väs­tä köy­häs­tä vie­lä köy­hem­män työttömän.

Ei lie­ne salai­suus, että minus­ta paras tapa tukea pie­ni­palk­kai­sia oli­si perus­tu­lo. Aluk­si voi­si aloit­taa pie­nel­lä nega­ti­sii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la, joka jat­kai­si veroas­teik­koa vähän nol­lan ala­puo­lel­le. Olen kir­joit­ta­nut täs­tä nimel­lä Ylhääl­tä aloi­tet­tu perus­tu­lo.  Tule­vas­sa kir­jas­sa­ni kut­sun tätä kat­kais­tuk­si nega­tii­vi­sek­si tulo­ve­rok­si.

***

[1] Teim­me val­tio­neu­vos­ton kans­lial­le rapor­tin ”Lisää mata­la­palk­ka­työ­tä!” Sii­nä hah­mot­te­lim­me kei­no­ja paran­taa pie­ni­palk­kais­ten pal­kan­saa­jien talou­del­lis­ta ase­maa. Tämä vähän pro­vo­ka­to­ri­nen nimi halusi ker­toa, että työt­tö­myy­den suu­ri bulk­ki on vähän kou­lu­te­tuis­sa, joil­la on saa­ta­va lisää sel­lai­sia työ­paik­ko­ja, jois­sa ei vaa­di­ta eri­tyis­osaa­mis­ta – siis mata­la­palk­kai­sia töi­tä. Nimi oli Juha­nan keksimä.

70 vastausta artikkeliin “Työssäkäyviä köyhiä tuettava täydentävillä tulonsiirroilla.”

  1. Mil­lä tavoin var­mis­te­taan että yri­tyk­set ja eri­tyi­ses­ti työ­nan­ta­jaos­a­puo­li eivät las­ke tuki­palk­kaa osa­na palk­ka­rat­kai­sua. Jos vero­rat­kai­sut vai­kut­ta­vat niin mik­si ei palkkatuki? 

    Onko oikein että menes­ty­vän ja rik­kaan yri­tyk­sen työn­te­ki­jät saa­vat palkkatukia?

    Maa­ta­lou­des­sa ilmei­ses­ti mitään tulo­ra­jo­ja ei ole tuil­le. Esim. Åmin­nen kar­ta­no­kin tai­taa saa­da tukia vaik­ka voi­si kuvi­tel­la että pär­jäi­si­vät ilman­kin. Tilo­jen koot on toki kas­vus­sa mut­ta isos­sa kuvas­sa näi­tä Åmin­ne­ja on aika vähän. 

    Mut­ta jos miet­tii kah­vi­las­ke­neä niin siel­lä suu­ri osa tai­taa olla iso­ja kan­sain­vä­li­siä ket­ju­ja jois­sa pal­kat ovat pie­niä. Kuka näi­tä halu­aa tukea?

    1. Ensin­nä­kin ammat­ti­tai­toa vaa­ti­vil­la aloil­la kil­pai­lu työn­te­ki­jöis­tä on niin kovaa että pal­kat nouse­vat jat­ku­vas­ti enem­män kuin mitä lii­tot sopi­vat tau­luk­ko­pal­kois­ta. Mata­la palk­ka-aloil­la taas kil­pai­lu asiak­kais­ta joh­taa sii­hen, että kus­tan­nus­ten las­ku pää­tyy asiak­kai­den hyväksi.

      Kos­ka meil­lä on pal­jon työt­tö­miä, tie­däm­me että kus­tan­nus­ta­som­me on lii­an kor­kea. Mikä­li kus­tan­nus­ta­so (esi­mer­kik­si pal­kat) las­ke­vat lii­kaa, sama kil­pai­lu työ­voi­mas­ta iskee myös mata­lan tuot­ta­vuu­den aloil­le. Mark­ki­nat kyl­lä löy­tä­vät tasa­pai­no­pal­kan kes­kus­jär­jes­tö­jä paremmin.

      Kyse on nime­no­maan ihmis­ten tuke­mi­ses­ta, ei yri­tys­ten tuke­mi­ses­ta. Kil­pai­lu syö pois yli­mää­räi­set voi­tot. Yhteis­kun­nan pitäi­si vain kye­tä myön­tä­mään että on parem­pi osal­lis­tua itsen­sä elät­tä­mi­seen edes vähän kuin jät­täy­tyä koko­naan mui­den elätettäväksi.

      1. Eikö pulaa ole myös osaa­vas­ta, hyvä­palk­kai­ses­ta työ­voi­mas­ta? Ja tiu­kat maa­han­muut­to­sään­nöt estä­mäs­sä osaa­van työ­voi­man tulon? — Ja kil­pai­lus­ta — mik­si on pit­kään jat­ku­nut kopio­lääk­kei­den pula? Mis­sä kil­pai­lu? Ja mis­sä kil­pai­lu vapau­te­tuil­la taksimarkkinoilla…

      2. exit­työ­läi­nen:
        Eikö pulaa ole myös osaa­vas­ta, hyvä­palk­kai­ses­ta työ­voi­mas­ta? Ja tiu­kat maa­han­muut­to­sään­nöt estä­mäs­sä osaa­van työ­voi­man tulon?– Ja kil­pai­lus­ta – mik­si on pit­kään jat­ku­nut kopio­lääk­kei­den pula? Mis­sä kil­pai­lu? Ja mis­sä kil­pai­lu vapau­te­tuil­la taksimarkkinoilla…

        Suo­mes­sa­han on aivan jär­kyt­tä­vän huo­no kil­pai­lu­ti­lan­ne monil­la aloil­la. Mut­ta kun asia nousee kes­kus­te­luun niin alkaa hir­veä seli­tys, kuin­ka pie­ni toi­mi­joi­den mää­rä mark­ki­noil­la mah­dol­lis­taa tehok­kaam­man kilpailun.

        Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä on kiin­nos­ta­vaa miten EU:n alu­eel­la mark­ki­noi­den kil­pai­lu­ti­lan­ne kehit­tyy. Oma ennus­tee­ni on, että yhä suu­rem­pi osa toi­min­nois­ta siir­tyy pik­ku­hil­jaa moni- tai yli­kan­sal­li­sil­le suu­ril­le yhtiöil­le jot­ka hank­ki­vat kil­pai­lue­tua pää­asias­sa vero­ja lail­li­ses­ti kier­tä­mäl­lä, EU kun istuu tehok­kaas­ti käsien­sä pääl­lä asian suhteen.
        Mark­ki­noi­den kes­kit­ty­mi­nen näyt­tää ete­ne­vän koko ajan hil­jal­leen, his­si­mark­ki­nat kes­kit­ty­vät lisää, kun Kone ehkä ostaa Thys­senK­rup­pin his­si­toi­min­not ja Cra­mo ehkä myy­dään Boel­sil­le Alan­ko­mai­hin. Nämä nos­tin kes­kus­te­luun, kos­ka ovat olleet näky­väs­ti uuti­sis­sa, esi­merk­ke­jä löy­tyi­si var­mas­ti enem­män mut­ta ei minul­la ole aikaa teh­dä täs­tä asias­ta val­ta­via tut­ki­muk­sia ilman palkkiota.

        https://www.weforum.org/agenda/2018/10/are-eu-markets-more-competitive-than-those-in-the-u‑s/

        Tuos­sa näkyy EU:n vuo­den aikaan tapah­tu­nut mark­ki­noi­den posi­tii­vi­nen epä­kes­kit­ty­mi­nen, mut­ta myö­hem­min kehi­tys pysäh­tyi ja vii­meis­ten 5–8 vuo­den tie­dot eivät jos­tain syys­tä ole saa­ta­vil­la tuos­sa artikkelissa.

        https://www.oecd-ilibrary.org/economics/industry-concentration-in-europe-and-north-america_2ff98246-en

        Toi­saal­ta tämä OECD:n artik­ke­li ei anna kovin suo­tui­saa kuvaa EU:n mark­ki­noi­den kehi­tyk­ses­tä, ja hei­dän­kin tie­ton­sa ovat vain vuo­siin 2013–2014 asti.

        Jos hyväk­sym­me että eläm­me mark­ki­na­ta­lou­des­sa (mik­si emme hyväk­syi­si?) niin tämä mark­ki­noi­den kes­kit­ty­mi­nen on aivan sel­väs­ti ongel­ma. Har­va kui­ten­kaan pitää tätä ongel­ma­na. Kaik­ken tär­kein­tä on kui­ten­kin ymmär­tää, että EU ede­saut­taa mark­ki­noi­den kes­kit­ty­mis­tä estä­mäl­lä tehok­kaan vero­tuk­sen jäsen­val­tioil­ta ja kan­nus­ta­mal­la mai­ta vero­kil­pai­luun ja yri­tyk­siä vero­suun­nit­te­luun. Myös EU:n vir­ka­ni­mi­tyk­set ovat ennen kaik­kea poliit­ti­sia, ja tämä kos­kee myös EU:n joh­ta­via kilpailuviranomaisia.

      3. Sta­dist: Kaik­ken tär­kein­tä on kui­ten­kin ymmär­tää, että EU ede­saut­taa mark­ki­noi­den kes­kit­ty­mis­tä estä­mäl­lä tehok­kaan vero­tuk­sen jäsen­val­tioil­ta ja kan­nus­ta­mal­la mai­ta vero­kil­pai­luun ja yri­tyk­siä verosuunnitteluun. 

        Toi­sin kuin USA EU sen­tään yrit­tää hil­li­tä kes­kit­ty­mis­tä. Pit­kään jat­ku­nut kes­kit­ty­mi­nen ja sii­tä seu­ran­nut kil­pai­lun hei­ken­ty­mi­nen on mer­kit­tä­vä syy sil­le, että kapi­ta­lis­mi on USAs­sa rik­ki. Myös tuot­ta­vuu­den kas­vu on hidastunut.

    2. Niin, vaih­toeh­dot oli­si suunnilleen:
      1) Palk­kaa 1000 euroa, 0% verol­la + 500 euroa palk­ka­tu­kea, käteen jää 1500 euroa.
      2) Palk­kaa 2000 euroa, 25% verot, käteen jää 1500 euroa.

      Eipa niin kau­heas­ti jää moti­vaa­tio­ta yrit­tää nos­taa palk­kaa 1000 -> 2000 euroa esim työ­tun­te­ja lisäämällä.

      1. Niin, vaih­toeh­dot oli­si suunnilleen:
        1) Palk­kaa 1000 euroa, 0% verol­la + 500 euroa palk­ka­tu­kea, käteen jää 1500 euroa.
        2) Palk­kaa 2000 euroa, 25% verot, käteen jää 1500 euroa.

        Eipa niin kau­heas­ti jää moti­vaa­tio­ta yrit­tää nos­taa palk­kaa 1000 -> 2000 euroa esim työ­tun­te­ja lisäämällä.

        Ant­ti, mik­si kukaan teki­si noin type­rät säännöt?

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ant­ti, mik­si kukaan teki­si noin type­rät säännöt?

        Tuos­ta alku­pe­räi­ses­tä pos­tauk­ses­ta yri­tin löy­tää mit­kä ne sään­nöt sit­ten oli­si­vat. Miten suu­ri tuo palk­ka­tu­ki oli­si esim 1000 e/kk ansait­se­val­le? 1000 e/kk vero­pro­sent­ti on 0%, 2000 e/kk vero­las­ku­ri antaa 9.5 % taik­ka 18% jos elä­ke­mak­sut yms las­kee sii­hen mukaan.

        Perus­tu­lo joo voi­maan niin tääl­lä tip­puu hans­kat myös ja jään elä­mään perus­tu­lol­la höys­te­tyil­lä pääomatuloilla.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ant­ti, mik­si kukaan teki­si noin type­rät säännöt?

        Mik­si Åmin­nen kar­ta­non edel­li­nen omis­ta­ja sai yri­tyk­sel­leen maa­ta­lous­tu­kia vaik­ka oli yksi Suo­men rik­kaim­mis­ta ihmi­sis­tä? Mik­si hitas-asun­to­ja on vuo­kral­la? Mik­si yhteis­kun­ta mak­saa rik­kai­den sii­vous­pal­ve­lu­ja koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sis­tä? Mik­si maa­ta­lous­yri­tys­tä pitä­vä paris­kun­ta voi spli­ta­ta tulot per hen­ki ja las­kea näin tulo­ve­roa mut­ta tar­joi­li­ja ja sii­voo­ja paris­kun­ta ei voi näin teh­dä? Mik­si yhteis­kun­ta tukee auto­jen park­ki­paik­ko­ja sen sijaan että ne ostet­tai­siin mark­ki­naeh­toi­ses­ti niin kuin meikäläinen?

        Mus­ta tun­tuu että jos jokin tuki­sys­tee­mi kek­si­tään niin tulee aika pal­jon entä jos tyyp­pi­siä kom­ment­te­ja joi­ta on jo täs­sä edel­lä aika hyvin jo esi­tet­ty ja joi­ta on tosi vai­kea kor­ja­ta ilman että pääs­tään syr­ji­vää poli­tii­kan tekoon esim opis­ke­li­joi­ta kohtaan.

    3. Ari Aal­to­nen: Onko oikein että menes­ty­vän ja rik­kaan yri­tyk­sen työn­te­ki­jät saa­vat palkkatukia?

      Tot­ta­kai. Vai onko jotain syy­tä, mik­sei se oli­si oikein?

  2. Olen miet­ti­nyt omal­ta koh­dal­ta­ni, että jos tämä toteu­te­taan perus­tu­lo­na tai työ­mark­ki­na­tuen kaut­ta jos­sain vai­hees­sa niin se hel­pot­taa hui­mas­ti olo­neu­vok­sek­si ryh­ty­mis­tä. Jos on mak­set­tu asun­to ja sopi­vas­ti tuot­ta­vaa varal­li­suut­ta niin pär­jää erit­täin pie­nil­lä ansio­tu­loil­la, jot­ka voi­nee hank­kia vaik­ka oman yhtiön kaut­ta las­kut­ta­mal­la. Nyt olen vie­lä koko­päi­vä­töis­sä kerää­mäs­sä varo­ja ja lepäi­le­mäs­sä kos­ka lap­set alle kou­lui­käi­siä. Vai onko tämä vapaa­mat­kus­ta­ja-ongel­ma niin pie­ni että se tul­laan vain hyväksymään?

  3. Pal­kan­saa­jien köy­hyyt­tä arvioi­taes­sa oli­si otet­ta­va huo­mioon myöd noin 350 000 opis­ke­li­ja työl­lis­tä. Suu­rin osa heis­tä on osa-aikai­sia, jot­ka saa­dak­seen opin­to­ra­haa 9 kuu­kau­del­ta, voi­vat ansai­ta kor­kein­taan 12 000 euroa vuo­des­sa. He eivät siis yri­tä­kään saa­da enem­pää palk­kaa ja tämän kur­jan pal­kan on tar­koi­tus vain hil­li­tä velan­ot­toa, eikä kus­tan­taa koko elä­mis­tä. Lisäk­si nämä 350 000 työl­lis­tä saa­vat opin­to­ra­han ja ehkä asu­mis­tu­kea ja lai­naa, jos halua­vat. Hei­dän tilan­teen­sa on ihan eri kuin pie­ni­palk­kai­nen sii­voo­jan tai myy­jän joka jou­tuu hake­maan toi­meen­tu­lo­tu­kea ja kuten sanot­tu hei­tä on 350 000 ammat­ti­kou­luis­ta yli­opis­toi­hin. Lähes 60 pro­sent­tia opis­kes­ke­li­jois­ta on töis­sä opis­ke­lu­jen ohella.

    1. Pek­ka Myrs­ky­lä:
      Pal­kan­saa­jien köy­hyyt­tä arvioi­taes­sa oli­si otet­ta­va huo­mioon myöd noin 350 000 opis­ke­li­ja työl­lis­tä. Suu­rin osa heis­tä on osa-aikai­sia, jot­ka saa­dak­seen opin­to­ra­haa 9 kuu­kau­del­ta, voi­vat ansai­ta kor­kein­taan 12 000 euroa vuo­des­sa. He eivät siis yri­tä­kään saa­da enem­pää palk­kaa ja tämän kur­jan pal­ka­non tar­koi­tus vain hil­li­tä velan­ot­toa, eikä kus­tan­taa koko elä­mis­tä. Lisäk­si nämä 350 000 työl­lis­tä saa­vat opin­to­ra­han ja ehkä asu­mis­tu­kea ja lai­naa, jos halua­vat. Hei­dän tilan­teen­sa on ihan eri kuin pie­ni­palk­kai­nen sii­voo­jan tai myy­jän joka jou­tuu hake­maan toi­meen­tu­lo­tu­kea ja kuten sanot­tu hei­tä on 350 000 ammat­ti­kou­luis­ta yli­opis­toi­hin. Lähes 60 pro­sent­tia opis­kes­ke­li­jois­ta on töis­sä opis­ke­lu­jen ohella. 

      En oikein ymmär­rä argu­men­toin­tia­si sii­tä, että opis­ke­lua­jan töi­den tar­koi­tuk­se­na oli­si vain hil­li­tä velan­ot­toa. Opin­to­ra­ha on 250 e/kk ja ylei­nen asu­mis­tu­ki Hel­sin­gis­sä 333 e/kk. Jos tulot ovat tämän lisäk­si 1000 e/kk, on opis­ke­li­jal­la 1580 euron kuu­kausi­tu­lot. Kun ottaa huo­mioon opis­ke­li­ja-alen­nuk­set ja ate­ria­tuen, niin täl­lai­sil­la tuloil­la pitäi­si sel­vi­tä ihan ongel­mit­ta ilman lai­naa. Itse asias­sa pitäi­si saa­da sääs­töön. Oma­na opis­ke­luai­ka­na sain kesä­ai­kai­ses­ta 1500 euron kuu­kausi­pal­kas­ta (nyky­ään ehkä 1800 e/kk ansio­ta­son nousu huo­mioi­den) sääs­tet­tyä niin pal­jon, ettei tal­vel­la tar­vin­nut ottaa lai­naa tai teh­dä työtä.

      1. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: täl­lai­sil­la tuloil­la pitäi­si sel­vi­tä ihan ongel­mit­ta ilman lainaa.

        Opin­to­lai­naa kan­nat­ta­nee sil­ti aina ottaa mak­si­mi­mää­rä. Jos sitä ei tar­vit­se elä­mi­seen, voi sen sijoit­taa vaik­ka indek­si­ra­has­toon tai ASP-tilil­le. Har­mi, etten tien­nyt sitä opiskeluaikanani.

  4. Ei se rahan anta­mi­nen sosia­lis­ti­ses­ti näy­tä häi­rit­se­vän nii­tä kok­ka­rei­ta ja mui­ta por­va­rei­ta jot­ka saa­vat vaa­li­ra­haa samoil­ta fir­moil­ta joil­le sit­ten anta­vat tukiai­sia. Mut­ta sehän on aivan eri asia tie­tys­ti, kun kyl­lä­hän kaik­ki tie­tää että kym­me­niä, sato­ja ja tuhan­sia mil­joo­nia teke­vil­lä fir­moil­la on isom­pi maha täy­tet­tä­vä­nä kuin sil­lä kau­pan kas­sal­la, joten toki sin­ne pitää veron­mak­sa­jien rahaa lapioi­da, eikä niil­le jot­ka ovat sen tar­pees­sa. Ihme­tel­lä täy­tyy mik­si Var­tiai­nen halu­aa kier­rät­tää rahan köm­pe­lön ja kal­liin byro­kra­tian kaut­ta lisä­ten val­tion kus­tan­nuk­sia, kun saman lop­pu­tu­lok­sen sai­si hal­vem­min perus­tu­lol­la joka pyö­ri­si digi­taa­li­ses­ti ilman val­ta­vaa mää­rää pape­rei­ta, toi­mis­to­ja ja vir­kai­li­joi­ta. Ihan kuin se eläi­si men­nees­sä. Kai siel­lä Ruot­sis­sa on sen­tään tie­to­ko­nees­ta kuultu?

    Haus­kaan tilan­tee­seen tul­tu yhteis­kun­nas­sa, kun pyra­mi­di­hui­jauk­sen kal­tai­nen talous­jär­jes­tel­mä vaa­tii koko ajan lisää kaik­kea pysyäk­seen pys­tys­sä, mut­ta sit­ten pitäi­si samal­la vähän­tää kaik­kea jot­ta maa­il­ma pysyi­si asut­ta­va­na nakua­pi­nal­le. Sit­ten polii­ti­kot sät­ki­vät sii­nä yrit­täen todis­tel­la että ei täs­sä mitään. Kun vih­reät­kään eivät ole edes pyri lopet­ta­maan tuhoa­mis­ta, vaan halua­vat hekin vain lisää kulu­tus­ta ja työ­tä talou­den täh­den ilman tar­koi­tus­ta, niin mel­koi­sen jär­jet­tö­mäl­tä näyt­tää tou­hu tämän­kin maan hui­pul­la. Aja­tus­kin sii­tä että lope­tet­tai­siin edes se tuhoa­mi­nen on jo lii­kaa. Ihan sama mitä kek­sit­te, ei sii­tä mitään tule jos läh­tö­koh­ta­na on raja­ton kas­vu mak­sa­maan edel­lis­tä kas­vua. Poli­tiik­ka on kon­kurs­sis­sa, mut­ta juok­see vie­lä kar­kuun näy­tel­len elävää.

  5. Miten oli­si koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ylä­ra­jan radi­kaa­li nos­ta­mi­nen, esi­mer­kik­si sel­lai­sek­si ettei ylä­ra­ja tule nor­maa­lis­ti edes hyvä­tu­loi­sel­la vas­taan vaik­ka omaan piik­kiin tuki­si­kin ikään­ty­vien van­hem­pien pal­ve­lu­ja tai päät­täi­si ker­ta­hei­tol­la vaih­taa koti­työ­ajan ansiotyöaikaan?

    Tämä yhdis­tet­ty­nä pal­kan mak­sa­mi­sen yksin­ker­tais­ta­mi­seen voi­si olla aika mer­kit­tä­vä tapa
    lisä­tä perus­työn kysyn­tää ja pie­nen­tää sitä jouk­koa joi­den työn­te­koa jou­du­taan täy­den­tä­vil­lä tulon­siir­roil­la tukemaan.

    Tuloe­rot eivät ole ongel­ma, varal­li­suuse­rot ovat. Koti­ta­lous­vä­hen­nys on tapa saa­da hyvä­tu­loi­set luo­pu­maan vapaa­eh­toi­ses­ti rahois­taan sen sijaan että sijoit­tai­si­vat ne kas­vat­ta­maan tule­vai­suu­den varal­li­suuse­ro­ja. Elä­ke­läi­sil­le (eri­tyi­ses­ti varak­kail­le) voi­si olla vie­lä hou­kut­te­le­vam­pia tuki­muo­to­ja jot­ta perin­tö­nä siir­ty­vän omai­suu­den mää­rää saa­daan pienemmäksi.

    1. spot­tu: Koti­ta­lous­vä­hen­nys on tapa saa­da hyvä­tu­loi­set luo­pu­maan vapaa­eh­toi­ses­ti rahois­taan sen sijaan että sijoit­tai­si­vat ne kas­vat­ta­maan tule­vai­suu­den varallisuuseroja.

      Jos koti­ta­lous­vä­hen­nys vähen­tää sijoi­tuk­sia, niin sit­ten se on huo­no eikä hyvä asia. Mei­dän pitäi­si halu­ta talou­teen pää­omaa enem­män eikä vähem­män, jot­ta tuot­ta­vuus voi­si olla suurempi.

      Jos halu­taan vähen­tää varal­li­suuse­ro­ja, niin eikö var­si­nai­se­na tavoit­tee­na oli­si sil­loin kas­vat­taa vähä­va­rai­sem­pien varal­li­suut­ta eikä vähen­tää varak­kaam­pien varal­li­suut­ta? Haluam­me­han yhteis­kun­nan ole­van rik­kaam­pi eikä köy­hem­pi. Sil­loin parem­pi kei­no on pakot­taa vähä­va­rai­sem­mat säästämään.

  6. entä jos oli­si ammat­tiar­mei­ja, mis­tä sai­si hyvää palkkaa‘?

    1. sep­po:
      entä jos oli­si ammat­tiar­mei­ja, mis­tä sai­si hyvää palkkaa‘?

      Onko jos­sain sel­lai­nen? No ehkä joku Ara­bie­mi­raa­tit. Län­si­mais­sa ammat­tiar­mei­joi­den palk­ka­ta­so on heikko.

  7. minus­ta paras tapa tukea pie­ni­palk­kai­sia oli­si perustulo.”

    Niin minus­ta­kin. Mitään palk­ka­tu­kia­han ei sii­hen kuu­lu. Tar­vi­taan rea­lis­ti­nen tie­kart­ta perus­tu­lon toteut­ta­mi­sek­si mah­dol­li­sim­man nopeas­ti. Jon­kin­lai­nen hivut­ta­va pro­ses­si lie­nee tosi­aan tar­peen, jot­ta muu­tos ei oli­si lii­an suu­ri tek­ni­ses­ti ja psykologisesti.

  8. Otta­mat­ta kan­taa tark­koi­hin rat­kai­sui­hin, niin on kui­ten­kin mie­les­tä­ni sel­vää että:

    1. Työn teke­mi­sen on aina olta­va kan­nat­ta­vam­paa kuin koto­na makaa­mi­nen. Sama kos­kee myös lisä­tun­te­ja, eli jos teet enem­män tun­te­ja niin kyl­lä täl­lä pitäi­si olla sel­vä posi­tii­vi­nen vai­ku­tus tuloi­hin, eikä sel­lais­ta että tulee koh­ta, jos­sa tuet leik­kau­tu­vat nopeam­min kuin mitä tulot kasvavat.

    2. Kah­den tai useam­man työn ja lyhyi­den työ­vuo­ro­jen teke­mi­ses­sä on ongel­ma­koh­tia, esi­mer­kik­si työ­mat­kat. Näi­hin kuluu aikaa mut­ta näis­tä ei kom­pen­soi­da, täl­löin täl­lai­nen mah­dol­li­nen silp­pu­työ muut­tuu äärim­mäi­sen epä­kan­nus­ta­vak­si, var­sin­kin jos samaan aikaan koh­dal­le osuu saman­lai­nen tukien pul­lon­kau­la kuin koh­das­sa 1. esi­te­tään. Tähän esit­täi­sin rat­kai­suk­si, että työ­mat­ka­ku­lu­ja ja ‑aikaa pitäi­si kom­pen­soi­da joten­kin, kan­nus­ta­maan nime­no­maan taas työn teke­mis­tä. Mat­ka­ku­lu­vä­hen­nyk­sis­sä on aika iso oma­vas­tuu, joka rajaa pää­asias­sa pie­ni­tu­loi­set pois, mikä ei mie­les­tä­ni ole täy­sin perusteltua. 

    Silp­pu­työ­tä teke­vä voi jou­tua mat­kus­ta­maan tun­tien­sa vuok­si suh­teel­li­sen pal­jon saa­vut­taak­seen tulo­ta­son­sa. Toki­kaan mat­ka­ku­lut eivät vält­tä­mät­tä pää­tä hui­maa, mut­ta abso­luut­ti­siin kului­hin on täy­sin tur­ha jumit­tua, kyl­lä sil­lä on mer­ki­tys­tä jos kuu­ka­sit­tai­set mat­ka­ku­lut ovat 60€/kk ja brut­to­tu­lot 1000€/kk, eli 6% tulois­ta mut­ta sil­ti alle mat­ka­ku­lu­jen oma­vas­tuun? Kuin­ka tämä on miten­kään koh­tuul­lis­ta? Ikään­kuin suu­ri palk­ka antai­si ihmi­sil­le Oikeu­den asua kau­em­pa­na työ­pai­kas­ta. Kai jokai­nen nyt ymmär­tää, että nime­no­maan suu­ri­tu­loi­sem­mil­la on suu­rem­pi kyky vali­ta asuin­paik­kan­sa? Vai onko täs­sä taus­tal­la taas jokin aja­tus, että pie­ni­tu­loi­set pitää kepil­lä ajaa töi­hin ja suu­ri­tu­loi­set pork­ka­noil­la? Asia erik­seen on mah­dol­li­ses­ti työ­mat­koi­hin kulu­va aika.

    Mut­ta koros­tan nyt tätä kaik­kea sii­tä näkö­kul­mas­ta että työn­te­ke­mi­sen pitää olla kan­nat­ta­vaa, eli min­kä takia pitäi­si miet­tiä koko ajan kep­piä? Oli­si­ko parem­pi pitää vain kep­pi­nä sitä koto­na makaa­mis­ta ja mata­lah­koa perus­tur­vaa täl­le käyttäytymiselle?

    3. Mata­la­palk­ka­työn tuke­mi­sen kans­sa samaan aikaan pitää lisä­tä opis­ke­lun mah­dol­li­suuk­sia ja etä­opis­ke­lun ja osa-aikai­sen opis­ke­lun mah­dol­li­suuk­sia. On kaik­kien etu, että jokai­nen kyke­ne­vä hank­kii kor­keam­paa kou­lu­tus­ta ja hakeu­tuu näil­le aloil­le. Tätä­kin pitäi­si sit­ten tukea jol­lain taval­la, sii­tä­kin huo­li­mat­ta että hen­ki­löil­lä oli­si jo kou­lu­tus­ta taus­tal­la, sehän voi olla vää­räl­tä alal­ta tai muu­ta. Täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa pyö­rii sit­ten kep­pi vah­vas­ti muka­na, ihmi­set kään­tä­vät joten­kin hen­ki­lön omak­si syyk­si jos on jos­tain syys­tä kou­lut­tau­tu­nut vää­räl­le alal­le. Suo­mes­sa tosin lai­te­taan ihmi­siä teke­mään suu­ria omaa työ­uraa kos­ke­via pää­tök­siä jos­sain 17–19-vuotiaana, vaik­ka ymmär­tääk­se­ni tut­ki­mus­ten mukaan osa saat­taa olla vie­lä har­vi­nai­sen epä­kyp­siä ja ei-aikui­sia täs­sä iäs­sä, samal­la kun kuu­le­ma­ni ja omien koke­mus­ten mukaan opin­to-ohjaus on erit­täin huo­nol­la tasol­la kai­ken kaikkiaan.

    Minul­la on ihan oma teo­ria, osin Hete­mäen kir­joi­tuk­sen perus­teel­la, että osa vain perus­kou­lun käy­nei­den syr­jä­ty­mi­ses­tä työ­mark­ki­noil­ta joh­tuu mei­dän työ­väes­tön ali­suo­riu­tu­jis­ta. Nämä ali­suo­riu­tu­jat kyke­ni­si­vät haas­ta­vam­paan kou­lu­tuk­seen ja työ­hön, mut­ta sit­ten valit­se­vat jon­kun hel­poh­kon ja jopa pie­ni­palk­kai­sen amma­tin ja näin kil­pai­le­vat toden­nä­köi­ses­ti sen hei­kom­pi lah­jai­sen vain perus­kou­lun käy­neen pois työ­mark­ki­noil­ta (onhan se nyt aika sel­vää kenet työ­an­ta­ja valit­see, jos saa vapaas­ti vali­ta.) Tämä on mie­les­tä­ni erään­lais­ta hedo­nis­mia, mut­ta miten täs­tä pää­see eroon, en tie­dä. Mie­les­tä­ni myös osa maa­han­muu­tos­ta osuu osit­tain tähän ali­suo­riu­tu­mi­seen, on mel­koi­sen sel­vää ettei­vät itsen­sä suo­men rajal­le euroo­pan läpi keplot­te­le­vat voi miten­kään olla nii­tä penaa­lin tyl­sim­piä kyniä, mut­ta sit­ten kou­lut­tau­tu­mis­ta enem­män oman tason töi­hin rajoit­ta­vat rajal­li­set kie­lel­li­set ja kir­jal­li­set kyvyt, ja ehkä myös tyy­ty­mi­nen sii­hen hyvään elä­mään, joka on tääl­lä saa­vu­tet­ta­vis­sa mel­ko mata­la­palk­kai­sel­la­kin työllä.
    Täs­sä valos­sa, onko kou­lu­tus­mää­rien rajoit­ta­mi­nen miten­kään tar­koi­tuk­sen mukais­ta? Onko esi­mer­kik­si lää­kä­rin työ sel­lais­ta, ettei sii­hen miten­kään kyke­ne kou­lut­tau­tu­maan ja sii­nä suo­riu­tu­maan ellei ole kir­joit­ta­nut vähin­tään 3:a E- tai L‑arvosanaa yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa? Tämän nos­tan esiin, kos­ka lää­kä­rien pal­kat ovat mel­ko kor­keat, mut­ta toi­saal­ta alal­le halu­aa enem­män kuin pää­see. Kenen etua tämä tilan­ne palvelee?

    1. Sta­dist: 1. Työn teke­mi­sen on aina olta­va kan­nat­ta­vam­paa kuin koto­na makaaminen. 

      Kuten itse huo­mau­tin ensi ker­taa jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, tämä vaa­ti­si, että pää­oma­tu­lo­jen vero­tus on anka­ram­paa kuin palk­ka­tu­lo­jen (eikä päin­vas­toin, kuten nykyään).

      1. Tom­mi Uscha­nov: Kuten itse huo­mau­tin ensi ker­taa jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, tämä vaa­ti­si, että pää­oma­tu­lo­jen vero­tus on anka­ram­paa kuin palk­ka­tu­lo­jen (eikä päin­vas­toin, kuten nykyään).

        Tätä miel­tä olen itsek­kin ollut jo pitkään.

        Samal­la luo­vut­tiin aiem­mas­ta tuloe­ro­jen tasoit­ta­mi­sen läh­tö­koh­das­ta, jon­ka mukaan pää­oma­tu­lo­ja tuli verot­taa anka­ram­min kuin ansio­tu­lo­ja. Raken­ne­muu­tok­sen taus­tal­la oli kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen. Pää­oma­tu­lo­jen vero­tuk­sen taso halut­tiin mitoit­taa siten, ettei se lii­ak­si ylit­tä­nyt kan­sain­vä­lis­tä tasoa, jot­ta pää­oma­tu­lo­ja kyet­täi­siin verot­ta­maan kan­sain­vä­lis­ten pää­oma­liik­kei­den vapau­tu­mi­sen jälkeen.

        Läh­de: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuloverotuksen_historia_Suomessa

        Itseä­ni kiin­nos­taa myös tämän vero­uu­dis­tuk­sen tapah­tu­mi­nen vuon­na 1993, Euroo­pan Unio­niin lii­tyim­me 1995. Tapah­tu­mat ovat yllät­tä­vän lähek­käin, epäi­len että kysees­sä on ollut osa Suo­men vero­jär­jes­tel­män yhden­mu­kais­ta­mis­ta ylei­seu­roop­pa­lai­seen vero­tus­käy­tän­töön. Seu­raa­va­na vuon­na 1994 otet­tiin käyt­töön myös ALV, joka on teh­tiin täy­sin var­mas­ti EU:iin liit­ty­mi­sen vuoksi. 

        Mut­ta ei sil­lä kai väliä, että vero­tus teh­dään huo­nos­ti jos kaik­ki muut­kin teke­vät sen huo­nos­ti? On tär­ke­ää myös jät­tää lain­sää­dän­töön suu­ret aukot veron­kier­toa ja vero­jär­jes­te­lyä var­ten, ja pitää ne siel­lä. Näin aina­kin EU par­la­ment­ti ja jäsen­val­tiot osoit­ta­vat toiminnallaan.

        Olen taas EU-kriit­ti­nen, mut­ta jos siel­lä mie­les­tä­ni teh­dään asioi­ta huo­nos­ti niin sit­ten minä kri­ti­soin. Media ja suu­ri osa polii­ti­kois­ta kun kiel­täy­tyy EU:ta kri­ti­soi­mas­ta, ennem­min vain myö­täil­lään mitä rans­ka­lai­set ja sak­sa­lai­set sopi­vat keskenään.

      2. Sta­dist: tseä­ni kiin­nos­taa myös tämän vero­uu­dis­tuk­sen tapah­tu­mi­nen vuon­na 1993, Euroo­pan Unio­niin lii­tyim­me 1995. Tapah­tu­mat ovat yllät­tä­vän lähek­käin, epäi­len että kysees­sä on ollut osa Suo­men vero­jär­jes­tel­män yhden­mu­kais­ta­mis­ta ylei­seu­roop­pa­lai­seen vero­tus­käy­tän­töön. Seu­raa­va­na vuon­na 1994 otet­tiin käyt­töön myös ALV, joka on teh­tiin täy­sin var­mas­ti EU:iin liit­ty­mi­sen vuoksi. 

        Seu­rauk­se­na oli kas­vu­py­räh­dys, eikä se ollut pel­käs­tään Nokian varassa.

      3. Tom­mi Uscha­nov: Kuten itse huo­mau­tin ensi ker­taa jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, tämä vaa­ti­si, että pää­oma­tu­lo­jen vero­tus on anka­ram­paa kuin palk­ka­tu­lo­jen (eikä päin­vas­toin, kuten nykyään).

        Ei ole sel­vää, että pää­oma­tu­lo­jen anka­ram­pi vero­tus aut­tai­si sii­hen. Aina­kin tie­tyin ole­tuk­sin voi­daan joh­taa ns. Cham­ley-Judd-teo­ree­ma, jon­ka mukaan pää­oma­tu­lo­jen nol­la­ve­ro­tus on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä opti­maa­lis­ta. Kysei­ses­sä mal­lis­sa siis posi­tii­vi­nen pää­oma­tu­lo­ve­ro joh­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä pää­oman deku­mu­laa­tioon talou­des­sa, mikä tar­koit­taa nol­la­ve­ro­vaih­toeh­toon ver­rat­tu­na hei­kom­paa työn tuot­ta­vuut­ta, mikä las­kee (vaih­toeh­toon ver­rat­tu­na) työn­te­ki­jöi­den tulo­ja enem­män kuin pää­oma­tu­lo­ve­ron tuo­ton käyt­tä­mi­nen tulon­siir­toon työn­te­ki­jöil­le tai palk­ka­ve­ron alen­ta­mi­seen hei­tä hyödyttäisi.

        Todel­li­suus voi olla moni­mut­kai­sem­pi kuin tuol­lai­nen yksin­ker­tai­nen mal­li, mut­ta vai­kut­taa sil­ti aivan mah­dol­li­sel­ta, että on parem­pi verot­taa pää­oma­tu­lo­ja kevyem­min kuin ansiotuloja.

      4. Ossi Sare­so­ja: Todel­li­suus voi olla moni­mut­kai­sem­pi kuin tuol­lai­nen yksin­ker­tai­nen mal­li, mut­ta vai­kut­taa sil­ti aivan mah­dol­li­sel­ta, että on parem­pi verot­taa pää­oma­tu­lo­ja kevyem­min kuin ansiotuloja.

        Todel­li­suus on moni­mut­kai­nen, kos­ka (byro­kra­tian kus­tan­nuk­set unoh­taen) veroil­la siir­re­tään kulu­tus­ta koh­tees­ta toi­seen, jol­loin olen­nais­ta on, onko syn­ny­tet­ty muu­tos kan­san­ta­lou­den ja ympä­ris­tön kan­nal­ta edul­li­nen. Huo­no vero­tus voi aiheut­taa esim. tilan­teen, että anne­taan kulut­ta­jil­le tukea hyö­dyk­kee­seen X, joka rahoi­te­taan verot­ta­mal­la tämän tuot­ta­jaa. Täl­löin tuot­ta­ja ei mah­dol­li­ses­ti kyke­ne teke­mään inves­toin­tia, jol­la hyö­dyk­keen X tuo­tan­to­kus­tan­nus las­ki­si niin, että kulut­ta­jal­le hin­ta oli­si sama (tai hal­vem­pi) kuin tuen kans­sa van­hal­la tuo­tan­to­ta­val­la… Tähän on toki kek­sit­ty rat­kai­suk­si yri­tys­tuet — mut­ta ne vain syn­nyt­tä­vät toi­sen saman­lai­sen tulon­siir­to-ongel­man, mitä vai­ku­tus­ta on sil­lä, mis­tä ote­taan ja min­ne annetaan.
        Ainoa kun­nol­li­nen rat­kai­su työs­sä­käy­vien köy­hyy­teen on jon­kin­lai­nen kan­sa­lais­palk­ka. Työt­tö­myys tai mata­la­palk­ka­työ ei kum­pi­kaan ole tavoi­tel­ta­vaa, työn näkee parem­pa­na pro­tes­tant­ti­nen moraa­li, mut­ta kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta työt­tö­myys ilman vel­voit­tei­ta voi­si sit­ten­kin olla parem­pi asia mah­dol­lis­taen luo­van tuhon.

      5. Vil­le: Todel­li­suus on moni­mut­kai­nen, kos­ka (byro­kra­tian kus­tan­nuk­set unoh­taen) veroil­la siir­re­tään kulu­tus­ta koh­tees­ta toiseen

        Ja pää­oma­tu­lo­jen vero­tus vai­kut­taa kulu­tuk­sen jakau­tu­mi­seen ajas­sa (eli suo­sii kulu­tuk­sen aikais­ta­mis­ta ver­rat­tu­na nol­la­ve­roon). Sik­si oli­si var­maan parem­pi teh­dä pää­oma­tu­lois­ta vero­va­pai­ta aina­kin sopi­van nor­maa­li­tuo­ton ylit­tä­väl­tä osal­ta tai vaih­toeh­toi­ses­ti teh­dä sijoi­tuk­sis­ta vero­vä­hen­tei­siä (jol­loin puo­les­taan rea­li­soi­ta­via sijoi­tuk­sia vero­tet­tai­siin koko summalla).

      6. Tom­mi Uscha­nov: Kuten itse huo­mau­tin ensi ker­taa jo tois­ta­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, tämä vaa­ti­si, että pää­oma­tu­lo­jen vero­tus on anka­ram­paa kuin palk­ka­tu­lo­jen (eikä päin­vas­toin, kuten nykyään).

        Aika kovat tulot saa olla ennen kuin palk­ka­tu­lo­jen vero­pro­sent­ti on kovem­pi kuin pää­oma­tu­lo­jen. Esim 10 000 e/kk tuloil­la vero­pro­sent­ti on 34%. Pää­oma­tu­lo­jen pro­sent­ti on 30 tai 32, pää­oma­tu­lo­jen mää­räs­tä riip­puen. Vähän alas­päin tuol­ta kymp­pi­ton­nis­ta kuus­sa niin palk­ka­tu­lo­jen vero­tus on keveäm­pää kuin pääomatulojen.

      7. ant­ti: Aika kovat tulot saa olla ennen kuin palk­ka­tu­lo­jen vero­pro­sent­ti on kovem­pi kuin pää­oma­tu­lo­jen. Esim 10 000 e/kk tuloil­la vero­pro­sent­ti on 34%. Pää­oma­tu­lo­jen pro­sent­ti on 30 tai 32, pää­oma­tu­lo­jen mää­räs­tä riip­puen. Vähän alas­päin tuol­ta kymp­pi­ton­nis­ta kuus­sa niin palk­ka­tu­lo­jen vero­tus on keveäm­pää kuin pääomatulojen. 

        Niin ja jos vaih­toeh­to­na on, että mak­saa sekä yhtei­sö­ve­ron että osin­ko­ve­ron pää­oma­tu­los­ta, ansio­tu­lo­ve­ro­tus on vie­lä isom­mil­la­kin tuloil­la kan­nat­ta­vam­paa. Elä­ke­mak­su toki vai­kut­taa laskelmiin… 😉

  9. Var­mas­ti tämä oli­si erin­omai­nen jär­jes­tel­mä aloil­la joil­la kil­pai­lu­ti­lan­ne todel­la pitää palk­ka­ka­ton alhaal­la. Epäi­le­mät­tä moni työ­nan­ta­ja kui­ten­kin alkai­si hyö­dyn­tää jär­jes­teä­mää, kos­ka voi, vaik­kei sii­hen oli­si tar­vet­ta­kaan. Kios­kin­pi­tä­jäl­le var­mas­ti tar­peen, jopa bis­nek­sen mah­dol­lis­ta­ja, mut­ta apteek­ka­ri­kin pää­si­si apa­jal­le. Jäl­ki­kä­teen vai­kea kor­ja­ta, sil­lä täl­lai­siin tukiin muo­dos­tuu riip­pu­vuus nopeasti.

    1. Pan­kin Torp­pa­ri:
      Var­mas­ti tämä oli­si erin­omai­nen jär­jes­tel­mä aloil­la joil­la kil­pai­lu­ti­lan­ne todel­la pitää palk­ka­ka­ton alhaal­la. Epäi­le­mät­tä moni työ­nan­ta­ja kui­ten­kin alkai­si hyö­dyn­tää jär­jes­teä­mää, kos­ka voi, vaik­kei sii­hen oli­si tar­vet­ta­kaan. Kios­kin­pi­tä­jäl­le var­mas­ti tar­peen, jopa bis­nek­sen mah­dol­lis­ta­ja, mut­ta apteek­ka­ri­kin pää­si­si apa­jal­le. Jäl­ki­kä­teen vai­kea kor­ja­ta, sil­lä täl­lai­siin tukiin muo­dos­tuu riip­pu­vuus nopeasti.

      Juu­ri näin. Ennen kuin täl­lai­sia ale­taan toteut­ta­maan, haluai­sin tie­tää miten este­tään esi­mer­kik­si sel­lai­nen että jos­sain pro­jek­tis­sa ovat vas­tak­kain ura­koit­si­jat jois­ta toi­nen mak­saa työn­te­ki­jöil­le mini­mi­nor­maa­li­pal­kan, ja toi­nen alle mini­mi­pal­kan ja val­tio mak­saa työn­te­ki­jäl­le ero­tuk­sen — tie­tys­ti jäl­kim­mäi­sen tar­jous on pal­jon hal­vem­pi ja voit­taa. En väi­tä ettei­kö tätä voi­tai­si joten­kin estää, haluai­sin vain tie­tää miten.

      Lisäk­si huo­le­na­ni on mata­la­palk­ka­työ­paik­ko­jen vai­ku­tus tek­ni­seen kehi­tyk­seen. Jos kai­vin­ko­neet ovat teke­mäs­sä lapio­mie­his­tä tehot­to­mia, niin sil­loin kan­nat­taa olla se maa joka kehit­tää ja myy kai­vin­ko­nei­ta. Ne yhteis­kun­nat jot­ka alka­vat palk­ka­tu­ke­maan lapio­mie­hiä putoa­vat kehi­tyk­sen kel­kas­ta. Kah­den­kym­me­nen vuo­den sisäl­lä tulem­me näke­mään mas­sii­vi­sen muu­tok­sen pal­ve­lusek­to­ril­la. Esi­mer­kik­si kau­pat tule­vat toi­mi­maan niin että asia­kas menee kaup­paan, täyt­tää repun ostok­sil­la ja lomp­sii ulos. That’s it. Ehkä jon­kun­lai­nen mak­su­ta­pah­tu­ma por­til­la voi vie­lä olla. Isot kas­sa­ri­vis­töt jää­vät his­to­ri­aan. Pal­ve­lua­lal­la on tie­dos­sa saman­lai­nen raken­ne­muu­tos kuin mitä vaik­ka motot aiheut­ti­vat met­sä­työ­alal­la, teh­den val­ta­vas­ta mää­räs­tä met­su­rei­ta van­han­ai­kai­sia. Tähän junaan ei kan­na­ta hypä­tä vii­me tingassa.

      1. Yama: Lisäk­si huo­le­na­ni on mata­la­palk­ka­työ­paik­ko­jen vai­ku­tus tek­ni­seen kehi­tyk­seen. Jos kai­vin­ko­neet ovat teke­mäs­sä lapio­mie­his­tä tehot­to­mia, niin sil­loin kan­nat­taa olla se maa joka kehit­tää ja myy kaivinkoneita.

        En oli­si kovin huolissani.

        Ensin­nä­kin, tuo ei voi pitää paik­kan­sa jokai­sen maan koh­dal­la. Jos jokai­sen maan kan­nat­tai­si myy­dä kai­vin­ko­nei­ta, ei min­kään kan­nat­tai­si ostaa nii­tä, jol­loin ei mikään maa nii­tä voi­si myy­dä­kään teke­mät­tä dii­lis­tä toi­sel­le osa­puo­lel­le huo­noa. (Eikä myös­kään kai­vin­ko­neau­tar­kia, jos­sa jokai­nen maa val­mis­taa omat kai­vin­ko­neen­sa var­maan oli­si tehokas.)

        Toi­sek­si, auto­maa­tio ei aina vält­tä­mät­tä ole paras valin­ta. Jos kai­vin­ko­neet nos­ta­vat tuot­ta­vuut­ta, voi nii­tä hel­pos­ti olla kan­nat­ta­vaa ostaa tai val­mis­taa itse. Kui­ten­kin, jos käyt­tä­mä­tön­tä työ­voi­ma­re­ser­viä on, voi sitä olla kan­nat­ta­vaa käyt­tää konei­den hank­ki­mi­sen sijaan. Kir­jai­mel­li­set lapio­mie­het eivät ehkä oli­si kovin­kaan teho­kas­ta työ­voi­man käyt­töä sii­nä­kään tilan­tees­sa, mut­ta mones­sa pal­ve­lua­lan teh­tä­väs­sä auto­maa­tio on pal­jon vaikeampaa.

      2. Ossi Sare­so­ja:
        Toi­sek­si, auto­maa­tio ei aina vält­tä­mät­tä ole paras valin­ta. Jos kai­vin­ko­neet nos­ta­vat tuot­ta­vuut­ta, voi nii­tä hel­pos­ti olla kan­nat­ta­vaa ostaa tai val­mis­taa itse. Kui­ten­kin, jos käyt­tä­mä­tön­tä työ­voi­ma­re­ser­viä on, voi sitä olla kan­nat­ta­vaa käyt­tää konei­den hank­ki­mi­sen sijaan. Kir­jai­mel­li­set lapio­mie­het eivät ehkä oli­si kovin­kaan teho­kas­ta työ­voi­man käyt­töä sii­nä­kään tilan­tees­sa, mut­ta mones­sa pal­ve­lua­lan teh­tä­väs­sä auto­maa­tio on pal­jon vaikeampaa.

        Point­ti onkin sii­nä että pal­ve­lua­loil­la­kin tek­nii­kan kehi­tys tulee siir­tä­mään monia nyky­töi­tä his­to­ri­aan. Kas­sat­to­mia kaup­po­ja on maa­il­mal­la jo kokeil­tu. Täs­sä tuot­ta­vuu­den kehi­tys­loi­kas­sa kan­nat­taa olla muka­na kär­ki­pääs­sä eikä jäl­ki­ju­nas­sa kos­ka niin hyö­dym­me sii­tä ja luom­me uusia työpaikkoja.

        Mitä kah­vi­loi­den tar­joi­li­joi­hin tulee niin Suo­mes­sa nii­tä ei ole kos­ka tääl­lä ei ole tip­pi­kult­tuu­ria. Ei sil­lä pal­kal­la tule muu­al­la­kaan toi­meen mut­ta kult­tuu­ri­pe­rin­ne on että asia­kas mak­saa heil­le epä­muo­dol­lis­ta palk­ka­tu­kea. Muu­ten­kin tar­joi­li­jat ovat vähän huo­no esi­merk­ki kos­ka ne ovat niin sel­keäs­ti kult­tuu­ril­li­nen jut­tu. Vaik­ka kuin­ka mak­sai­si palk­ka­tu­kea niin tus­kin tääl­lä ABC:lle tulee salitarjoilijoita.

      3. Yama: Point­ti onkin sii­nä että pal­ve­lua­loil­la­kin tek­nii­kan kehi­tys tulee siir­tä­mään monia nyky­töi­tä historiaan.

        Noin voi olla. Kan­nat­taa­ko sit­ten tuol­lai­nen panos­tus? Se riip­puu mones­ta teki­jäs­tä, jois­ta yksi on työ­voi­man saa­ta­vuus. Mitä enem­män on työ­voi­maa saa­ta­vil­la tuo­hon, sitä pie­nem­pi hyö­ty auto­maa­tios­ta on.

        Sinän­sä palk­ka­tu­ki­han ei mää­rää ihmi­siä juu­ri tar­joi­li­joik­si vaan mark­ki­nat päät­tä­vät, mis­sä heil­le on eni­ten kysyntää.

      4. Ossi Sare­so­ja: Noin voi olla. Kan­nat­taa­ko sit­ten tuol­lai­nen panos­tus? Se riip­puu mones­ta teki­jäs­tä, jois­ta yksi on työ­voi­man saa­ta­vuus. Mitä enem­män on työ­voi­maa saa­ta­vil­la tuo­hon, sitä pie­nem­pi hyö­ty auto­maa­tios­ta on.

        Sinän­sä palk­ka­tu­ki­han ei mää­rää ihmi­siä juu­ri tar­joi­li­joik­si vaan mark­ki­nat päät­tä­vät, mis­sä heil­le on eni­ten kysyntää.

        Point­ti on se että kehi­tys on vää­jää­mä­tön eikä kan­na­ta alkaa tui­jot­ta­maan tuo­kio­ku­vaa. Kun kai­vin­ko­neet kek­sit­tiin, Suo­mes­sa­kaan ne eivät aluk­si olleet kil­pai­lu­ky­kyi­siä mei­dän hal­po­jen lapio­mies­tem­me kans­sa. Tämä asian­ti­la muut­tui nopeas­ti. Ei siis pidä jämäh­tää sii­hen että “meil­lä on aina hal­vat palk­ka­tue­tut lapio­mie­het, emme tar­vit­se kai­vin­ko­nei­ta ikinä”. 

        Tar­joi­li­ja­kom­ment­ti­ni liit­tyi vain sii­hen että nii­tä on käy­tet­ty esi­merk­ki­nä Suo­men kal­liis­ta työ­voi­mas­ta. Todel­li­suu­des­sa­han kah­vi­la­tar­joi­li­jan pal­kal­la ei tule toi­meen juu­ri mis­sään, mut­ta impli­siit­ti­nen palk­ka­tu­ki asiak­kaal­ta tar­joi­li­jal­le pitää ammat­ti­kun­nan ole­mas­sa. Soi­nin­vaa­ran esi­tyk­ses­sä tar­joi­li­jal­le mak­sai­si tip­piä valtio.

      5. Suo­mes­sa oli kau­an sit­ten ravin­to­lan las­kus­sa 14 % kiin­te­ää tip­piä. Tämä joh­tiu sii­hen, että jois­sa­kin pai­kois­sa tar­joi­li­jan var­siai­nen palk­ka oli negatiivinen.

    2. Pan­kin Torp­pa­ri:
      Var­mas­ti tämä oli­si erin­omai­nen jär­jes­tel­mä aloil­la joil­la kil­pai­lu­ti­lan­ne todel­la pitää palk­ka­ka­ton alhaal­la. Epäi­le­mät­tä moni työ­nan­ta­ja kui­ten­kin alkai­si hyö­dyn­tää jär­jes­teä­mää, kos­ka voi, vaik­kei sii­hen oli­si tar­vet­ta­kaan. Kios­kin­pi­tä­jäl­le var­mas­ti tar­peen, jopa bis­nek­sen mah­dol­lis­ta­ja, mut­ta apteek­ka­ri­kin pää­si­si apa­jal­le. Jäl­ki­kä­teen vai­kea kor­ja­ta, sil­lä täl­lai­siin tukiin muo­dos­tuu riip­pu­vuus nopeasti. 

      Jos halu­taan rajoit­taa epä­rei­lua palk­ka­kil­pai­lua palk­ka­tuen tur­vin, oli­si ehkä jär­ke­vää lait­taa rajoi­tuk­set sil­le, miten pal­jon palk­ka­tuel­la saa teh­dä voit­toa. Esimerkiksi:
      *Yri­tys, jos­sa palk­ka­tu­kea naut­tii alle 20 % työn­te­ki­jöis­tä, ei ole min­kään rajoi­tus­ten alainen
      *Yri­tys, jos­sa palk­ka­tu­kea saa 70 % tai enem­män työn­te­ki­jöis­tä, saa tuot­taa voit­toa enin­tään 7 % omal­le pää­omal­le, jos­ta teh­dään täy­si­mää­räi­set pois­tot. Kon­ser­nia­vus­tuk­set ja omis­ta­jien pal­kat (yri­tyk­sen medi­aa­ni­pal­kan ylit­tä­väl­tä osal­ta) las­ke­taan voi­tok­si. Voit­to­ra­ja liu­kuu siten, että jos palk­ka­tu­kea saa­vien osuus on x, niin suu­rin sal­lit­tu oman pää­oman tuot­to on 0,14/(x‑0,2). Yli­me­ne­vä osuus perit­täi­siin verona.

      Täl­löin palk­ka­tuen käyt­tö nor­maa­lis­sa yri­tyk­ses­sä ei oli­si ongel­ma. Niin kau­an kuin palk­ka­tu­ki pysyy apu­työ­väen työl­lis­tä­mi­sen työ­ka­lu­na, sitä voi käyt­tää ongel­mit­ta. Sen sijaan yri­tys, joka alkai­si hyö­dyn­tää palk­ka­tu­kea laa­ja­mit­tai­ses­ti, jou­tui­si samal­la alis­tu­maan tasai­ses­ti kas­va­vaan vaa­ti­muk­seen tulout­taa tue­tun toi­min­nan tuot­to asiak­kail­le eli muul­le yhteis­kun­nal­le tai sit­ten suo­raan val­tiol­le. Kui­ten­kin omis­ta­jal­le sal­lit­tai­siin kun­nial­li­nen tuot­to omal­le pääomalle.

      1. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
        *Yri­tys, jos­sa palk­ka­tu­kea saa 70 % tai enem­män työn­te­ki­jöis­tä, saa tuot­taa voit­toa enin­tään 7 % omal­le pää­omal­le, jos­ta teh­dään täy­si­mää­räi­set pois­tot. Kon­ser­nia­vus­tuk­set ja omis­ta­jien pal­kat (yri­tyk­sen medi­aa­ni­pal­kan ylit­tä­väl­tä osal­ta) las­ke­taan voi­tok­si. Voit­to­ra­ja liu­kuu siten, että jos palk­ka­tu­kea saa­vien osuus on x, niin suu­rin sal­lit­tu oman pää­oman tuot­to on 0,14/(x‑0,2). Yli­me­ne­vä osuus perit­täi­siin verona.

        Itse itseä­ni kor­ja­ten: kaa­vas­sa osoit­ta­jan pitää olla 0,035, jot­ta se toi­mii kuva­tul­la taval­la. Ja tuo on aika loi­vas­ti las­ke­va käy­rä. Yhteis­kun­nal­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den vuok­si nimit­tä­jän pitäi­si ehkä olla jos­sain sopi­vas­sa juu­res­sa eli mur­to­po­tens­sis­sa, jot­ta raja saa­tai­siin mer­ki­tyk­sel­li­ses­ti jo 40 %: palkkatukityöläisosuudella.

      2. Eros­te­te­nes,
        Mitä hyö­tyä sii­nä on, että jou­lu­kuun lopul­la yri­tys tuho­aa voit­to­aan mak­sa­mal­la omis­ta­jil­leen palkkaa?

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Erostetenes,
        Mitä hyö­tyä sii­nä on, että jou­lu­kuun lopul­la yri­tys tuho­aa voit­to­aan mak­sa­mal­la omis­ta­jil­leen palkkaa? 

        Tar­koi­tuk­se­na tuos­sa esit­tä­mäs­sä­ni mal­lis­sa oli se, että näin ei nime­no­maan kävi­si. Yri­tyk­sen omis­ta­jien saa­ma palk­ka las­ket­tai­siin voi­tok­si koh­tuul­li­sen tulon ylit­tä­väl­tä osal­ta, joten oli­si aivan sama mak­se­taan jo vuo­den lopus­sa yli­mää­räis­tä palk­kaa omis­ta­jil­le. (Pait­si tie­tys­ti, jos omis­ta­jien palk­ka jäi­si muu­toin fir­man medi­aa­ni­pal­kan alle, mut­ta näin tus­kin käy yri­tyk­ses­sä, jos­sa on pal­jon palk­ka­tuet­tu­ja työntekijöitä.)

      4. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Yri­tys, jos­sa palk­ka­tu­kea saa 70 % tai enem­män työntekijöistä

        Ahaa, eli tue­taan sitä, että täl­lai­nen yri­tys ryh­tyy monia­lay­ri­tyk­sek­si fuusioi­tu­mal­la jon­kin kor­keam­man palk­ka­ta­son alan yri­tyk­sen kans­sa vain, jot­ta saa­daa tuo pro­sent­tio­suus hilat­tua alas­päin (ja medi­aa­ni­palk­ka ylöspäin)?

        Vai onko idea tukea sitä, että yri­tys ei jaa voit­to­jaan ulos vaan kas­vat­taa vain pää­omaan­sa vaik­ka vain rahoi­tus­mark­ki­noil­le sijoit­ta­mal­la, jot­ta saa­tai­sin pää­oman mää­rä ylös ja siten toden­nä­köi­ses­ti tuot­to­pro­sent­ti alas?

        Miten­käs teh­täi­siin sel­lai­sil­le yri­tyk­sil­le, joi­den tuot­to vaih­te­lee vuo­sit­tain voi­mak­kaas­ti. Kor­kean voi­ton vuo­si­na nipis­te­tään 7%:n ylit­tä­vä osuus pois mut­ta huo­nom­pi­na vuo­si­na sitä ei kor­va­ta, vaik­ka tuot­to kes­ki­mää­rin oli­si 7%?

      5. Ossi Sare­so­ja: Ahaa, eli tue­taan sitä, että täl­lai­nen yri­tys ryh­tyy monia­lay­ri­tyk­sek­si fuusioi­tu­mal­la jon­kin kor­keam­man palk­ka­ta­son alan yri­tyk­sen kans­sa vain, jot­ta saa­daa tuo pro­sent­tio­suus hilat­tua alas­päin (ja medi­aa­ni­palk­ka ylöspäin)? 

        En usko, että tämä käy­tän­nös­sä muo­dos­tui­si kovin mer­kit­tä­väk­si ongel­mak­si. Täl­lä het­kel­lä palk­ka­tu­kea ja työ­ko­kei­lu­ja hyö­dyn­tä­vät toi­min­tan­sa perus­ta­na lähin­nä eri­lai­set nyrk­ki­pa­jat. Ja ovat­han monia­lay­ri­tyk­set sta­bii­lim­pe­ja kuin yhden alan suh­dan­teis­ta riip­pu­vai­set fir­mat, joten ei tuo oli­si miten­kään huo­no lopputulos. 

        Vai onko idea tukea sitä, että yri­tys ei jaa voit­to­jaan ulos vaan kas­vat­taa vain pää­omaan­sa vaik­ka vain rahoi­tus­mark­ki­noil­le sijoit­ta­mal­la, jot­ta saa­tai­sin pää­oman mää­rä ylös ja siten toden­nä­köi­ses­ti tuot­to­pro­sent­ti alas?

        Miten­käs teh­täi­siin sel­lai­sil­le yri­tyk­sil­le, joi­den tuot­to vaih­te­lee vuo­sit­tain voi­mak­kaas­ti. Kor­kean voi­ton vuo­si­na nipis­te­tään 7%:n ylit­tä­vä osuus pois mut­ta huo­nom­pi­na vuo­si­na sitä ei kor­va­ta, vaik­ka tuot­to kes­ki­mää­rin oli­si 7%? 

        Yri­tys, jol­la on suu­ri oma pää­oma, kes­tää aiko­jen vaih­te­lui­ta hyvin. En näe, että tuol­lai­nen pää­omien kasau­tu­mi­nen oli­si ongel­ma. Sel­lai­nen yri­tys, joka työl­lis­täi­si 70-pro­sent­ti­ses­ti palk­ka­tuet­tua työ­voi­maa, oli­si olen­nai­ses­ti lähin­nä jon­kin­lai­nen työ­kes­kus tai suo­ja­työ­paik­ka. Se 30 pro­sent­tia tuli­si hal­lin­nos­ta ja työn­joh­dos­ta. Vaih­toeh­to­na oli­si se, että palk­ka­tu­ki­fir­maan oli­si ulkois­tet­tu kaik­ki hei­koin aines. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa on ihan jär­ke­vä rajoit­taa voit­toa ja kan­nus­taa ter­veem­piin yri­tys­ra­ken­tei­siin, jois­sa palk­ka­tue­tun työn osuus on pie­nem­pi. Esi­mer­kik­si 40-pro­sent­ti­ses­ti palk­ka­tu­kea hyö­dyn­tä­väs­sä yri­tyk­ses­sä sal­lit­tu voit­to­pro­sent­ti oli­si jo 70, mitä mikään nor­maa­li yri­tys ei saavuta.

        Voi­ton vaih­te­lui­den suh­teen näki­sin, että kyse oli­si yri­tyk­sen omas­ta valin­nas­ta. Jos toi­min­ta perus­tuu yhteis­kun­nan tuel­la elä­mi­seen, sit­ten pitää hyväk­syä sii­hen liit­ty­vä sään­te­ly. Eli en antai­si mitään armoa poik­keuk­sel­li­sen huo­no­jen vuo­sien takai­sin­ke­lauk­sen suh­teen. Läh­tö­koh­ta­na pitää olla sään­te­ly, jol­la palk­ka­tu­kea käy­te­tään muu­toin­kin elin­kel­poi­sen yri­tyk­sen apu­työ­voi­man palk­kauk­seen, ei var­si­nai­se­na liikeideana.

      6. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
        Esi­mer­kik­si 40-pro­sent­ti­ses­ti palk­ka­tu­kea hyö­dyn­tä­väs­sä yri­tyk­ses­sä sal­lit­tu voit­to­pro­sent­ti oli­si jo 70, mitä mikään nor­maa­li yri­tys ei saavuta. 

        Kor­jaus: p.o 17 %, mitä sitä­kään hyvin har­va yri­tys kyke­nee saavuttamaan.

      7. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: En näe, että tuol­lai­nen pää­omien kasau­tu­mi­nen oli­si ongelma.

        Se voi olla epä­op­ti­maa­lis­ta, jos pää­omal­la oli­si parem­paa käyt­töä muu­al­la, mut­ta sitä ei kan­na­ta (vie­lä) jakaa ulos mai­ni­tun rajoi­tuk­sen vuoksi.

        Enem­män ehkä ajat­te­lin täs­sä, että rajoi­tuk­sen tar­koi­tus (jota en tosin pidä alkuan­kaan hyvä­nä) teh­dään tyh­jäk­si eri­lai­sil­la jipoilla.

        Toi­saal­ta toi­mies­saan ehdot­ta­ma­si rajoi­tus osit­tain hei­ken­täi­si palk­ka­tuen toi­min­taa. Osa palk­ka­tuen tar­koi­tus­ta lie­nee kas­vat­taa työl­li­syyt­tä (ja toki myös kas­vat­taa jo muu­ten­kin töis­sä ole­vien tulo­ja). Tuol­lai­nen rajoi­tus taas puo­les­taan teki­si toi­mies­saan joi­den­kin ihmis­ten palk­kaa­mi­sen vähem­män kan­nat­ta­vak­si, jol­loin palk­ka­tuen toi­mi­vuus sil­tä osin heikkenisi.

    3. Pan­kin Torp­pa­ri: Epäi­le­mät­tä moni työ­nan­ta­ja kui­ten­kin alkai­si hyö­dyn­tää jär­jes­teä­mää, kos­ka voi, vaik­kei sii­hen oli­si tarvettakaan.

      Ajat­te­lu, onko “tar­vet­ta” vai ei, on mie­les­tä­ni vää­rä. Jos työ­voi­ma tulee työ­nan­ta­jal­le hal­vem­mak­si, on kan­nat­ta­vam­paa pal­ka­ta enem­män työn­te­ki­jöi­tä kuin muu­ten (jos työn kysyn­tä ei ole täy­sin epäe­las­tis­ta). Sekin on hyö­dyl­lis­tä, kun suu­rem­pi osa ihmi­sis­tä saa työ­pai­kan ja sitä kaut­ta suu­rem­mat tulot (vaik­kei­vat jo töis­sä ole­vat sai­si­kaan suu­rem­pia tuloja).

  10. Ongel­ma jat­ku­vas­ti kus­tan­nuk­sil­taan pai­su­va hyvin­voin­ti­val­tio ja rat­kai­suk­si tar­jo­taan lisää samaa. No logiik­kaa se on huo­no­kin logiikka.

    1. hup­sis:
      Ongel­ma jat­ku­vas­ti kus­tan­nuk­sil­taan pai­su­va hyvin­voin­ti­val­tio ja rat­kai­suk­si tar­jo­taan lisää samaa. No logiik­kaa se on huo­no­kin logiikka.

      Näin on. Pahaa pel­kään, että uudet tuet syn­nyt­tä­vät enem­män ongel­mia kuin rat­kai­se­vat. Aina­kin kal­lis sää­te­ly- ja vir­ka­ko­neis­to kas­vaa, sitä on jo nyt Suo­mes­sa 20 mil­joo­nai­sen kan­san tarpeisiin.

  11. Ei mitään tukiai­sia ilman että työ­nan­ta­jia ja yri­tyk­siä pako­te­ta samal­la työn tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen ja inno­vaa­tioi­hin niin että saa­daan tuot­tei­ta vien­tiin. Mikään hyvin­voin­ti­val­tio ei elä kau­aa sil­lä että ihmi­set pese­vät vain tois­ten­sa paitoja.

    1. R.Silfverberg: . Mikään hyvin­voin­ti­val­tio ei elä kau­aa sil­lä että ihmi­set pese­vät vain tois­ten­sa paitoja.

      Mut­ta jos kaik­ki vain ovat huip­pu­tuot­ta­vis­sa töis­sä suun­nit­te­le­mas­sa raket­te­ja tai keit­tä­mäs­sä sel­lua, niin mikä yhteis­kun­ta ei kesä sitä vaan luhis­tuu nälänhätään. 

      Toi­sin sanoen pal­ve­lu­ta­lo­ja vähät­te­le­vä slo­gan on tyh­mää­kin tyhmempi.

  12. Alus­ta­fir­mat lie­ne­vät myös hyö­ty­ji­nä täm­möi­ses­sä mal­lis­sa. Minus­ta tuli­si kyl­lä kriit­ti­ses­ti arvioi­da työ­nan­ta­jien vapaa­mat­kus­tus­mah­dol­li­suuk­sia, se tun­tuu vasem­mis­tol­le ole­van iso peik­ko. Itse voin jon­kun ver­ran sem­mois­ta hyväk­syä­kin jos työn­te­ki­jöi­dem ase­ma aidos­ti paranee.

  13. Tuo on tot­ta että monil­la pal­ve­lua­loil­la kor­kea arvon­li­sä­ve­ro rajoit­taa pal­kan­mak­su­ky­kyä kos­ka hin­nat nousi­si­vat muu­ten kor­keam­mik­si kuin asiak­kail­la on halua mak­saa. Ongel­ma arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­ses­sa on se että on erit­täin vai­kea mää­ri­tel­lä täs­mäl­li­ses­ti sel­lai­set pal­ve­lut joi­den arvon­li­sä­ve­roa alen­ne­taan. Muu­ten sii­tä hyö­ty­vät myös monet sel­lai­set pal­ve­lut jot­ka eivät todel­la­kaan tar­vit­se mitään yhteis­kun­nan tukia ja vero­poh­ja kär­sii liikaa. 

    Mitä tulee pal­kan ja sosi­aa­li­tur­van yhdis­tä­mi­seen, sovi­tel­lun päi­vä­ra­han saan­nis­sa oli ennen suu­re­na ongel­ma­na se että päi­vä­ra­ha mak­set­tiin jäl­ki­kä­teen teh­dyn työn eikä pal­kan mak­sua­jan­koh­dan mukaan jak­so­tet­tu­na niin että saat­toi syn­tyä pit­käh­kö­jä tulot­to­mia jak­so­ja palk­kaa ja päi­vä­ra­haa odot­taes­sa. Ilman tulo­ja ole­mi­nen on pie­ni­tu­loi­sel­le pal­jon pahem­paa kuin pie­net vaih­te­lut tulo­ta­sos­sa. Tämä on onnek­si nyky­ään korjattu.

    Yksi jär­jes­tel­mäm­me ongel­mia on myös se että mel­ko nuo­re­na täy­tyy teh­dä voi­mak­kaas­ti koko lop­pue­lä­mään vai­kut­ta­via kou­lu­tus­rat­kai­su­ja, iäs­sä jol­loin monet eivät ole lain­kaan kyp­siä teke­mään sel­lai­sia rat­kai­su­ja. Myös­kin monil­ta aloil­ta kato­aa työ­mah­dol­li­suuk­sia vuo­sien saa­tos­sa ja uusia syn­tyy tilal­le. Aikuis­kou­lu­tuk­seen pitäi­si lisä­tä resurs­se­ja ja kou­lu­tus­pol­ku­ja niin että myö­hem­mäl­lä­kin iäl­lä pys­tyi­si hel­pos­ti kou­lut­tau­tu­maan sel­lai­seen ammat­tiin jos­sa on töi­tä tar­jol­la, ilman että tulee huo­mat­ta­vaa hei­ken­nys­tä tulo­ta­soon kou­lu­tuk­sen aikana.

    Toi­vot­ta­vas­ti saam­me perus­tu­lon mah­dol­li­sim­man pian. Se vain tun­tuu ole­van poliit­ti­ses­ti kovin vaikeaa.

  14. Talous on niin moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä, että en kyke­ne hah­mot­ta­maan ohjaus­toi­men­pi­tei­den kaik­kia yhteisvaikutuksia.
    Intui­tii­vi­ses­ti jär­ke­vän tun­tui­nen ohjaus­kei­no saat­taa olla hyvin­kin huo­no. Var­sin­kin, kun intui­tio­tam­me ohjaa­vat vah­vat perus­o­le­tuk­set ihmis­luon­tees­ta. Toi­set pitä­vät ihmi­siä luon­tai­sen lais­koi­na, toi­set luot­ta­vat ihmis­ten vas­tuun­tun­toon ja haluun teh­dä ja saa­da aikai­sek­si — olla hyväk­syt­ty­jä ja arvos­tet­tu­ja yhtei­sön­sä jäse­niä. No, usein nii­tä lais­ko­ja ovat ‘ne muut’, joi­ta pitää pot­kia töihin.

    Vajai­ta puo­li­to­tuuk­sia kaik­ki intui­tiom­me tuo­tok­set. “Näin nämä koe­taan”, sano­vat perussuomalaiset.
    On tär­keä tie­tää, miten ihmi­set asioi­ta koke­vat. Yhtä tär­ke­ää on ihmis­ten ymmär­tää, että oma koke­mus ja tosi­asiat voi­vat, usein ovat­kin, aivan eriä.

    Sen, että vero­va­rois­ta mak­se­taan pal­kan­li­sää niil­le, joi­den palk­ka ei rii­tä elä­mi­seen, voi näh­dä yri­tys­tu­ke­na, jota yri­tys voi saa­da sii­tä riip­pu­mat­ta, onko yri­tys kan­nat­ta­va ilman tukea vai ei. Eikö yri­tys­tu­kia oli­si jär­ke­vä koh­den­taa joten­kin? Käyt­tää edes ympä­ris­töys­tä­väl­li­syyt­tä kri­tee­ri­nä? Tois­tai­sek­si kaik­ki talou­del­li­nen toi­min­ta kuor­mit­taa ympäristöä.

    Mak­sa­mal­la pal­kan­li­sää esim. kah­vi­lan työn­te­ki­jöil­le val­tio sub­ven­toi ihmis­ten kah­vi­la­käyn­te­jä. Ihan kiva, mut­ta onko se val­tion teh­tä­vä? Muun muas­sa sote-alal­la pula työn­te­ki­jöis­tä kas­vaa. Jos­ko sijoit­tai­si sinne.

    Kah­vi­la on yhteen pal­ve­luun eri­kois­tu­nut­ta toi­min­taan ja sik­si työ­voi­man ja tilan­käy­tön kan­nal­ta teho­ton­ta. Rah­ti­lai­voil­la kok­ki irrot­taa köy­det sata­mas­ta läh­ties­sä, baa­ri­mik­ko ohjaa lii­ken­net­tä auto­kan­nel­la, perä­mies on myös lää­kin­tä­mies, kaik­ki teke­vät kaikkea.
    Entä­pä jos kah­vi­lat­kin oli­si­vat osa lähiön tai kir­kon­ky­län yhteis­tä olo­huo­net­ta, jos­sa oli­si kir­jas­to, nuo­ri­so­ti­lo­ja, mat­ka­kes­kus, yms. Täl­lai­sel­la tai jol­lain inno­vaa­tiol­la luu­li­si löy­ty­vän lisää teho­ja ja toi­min­ta pal­ve­li­si yhtei­söä­kin parem­min. Suun­nat­tai­siin tuet tavoitteellisesti. 

    Sano­taan, että auto­maat­ti­set tuet lais­kis­ta­vat työn­te­ki­jää. Sama päte­nee myös yrit­tä­jiin. Puo­li­to­tuuk­sia molem­mat, mut­ta jos yri­tys val­tion tuel­la tuot­taa riit­tä­väs­ti, yri­tyk­sen toi­min­nan kehit­tä­mi­nen ei ole vält­tä­mä­tön­tä. Ei tapah­du ‘luo­vaa tuhoa’.
    Inno­va­tii­vi­sim­mat yrit­tä­jät taas hais­ta­vat yri­tys­tu­kien mah­dol­li­suu­det, joten tuet ohjaa­vat talout­ta koh­ti matalapalkkaisuutta.

    Min­kä ver­ran meil­lä oikeas­ti on hei­kos­ti tuot­ta­vaa työ­voi­maa ja mik­si? Pel­kän perus­kou­lun varaan puto­aa ihan ok väkeä vain sik­si, ettei oppi­lai­tok­sil­la ole osaa­mis­ta ja resurs­se­ja kan­na­tel­la opis­ke­li­joi­ta yli han­ka­lien elä­män­vai­hei­den. Sin­ne inves­toi­mi­nen oli­si kan­nat­ta­vam­paa kuin tukea vaik­ka­pa ruo­ka­lä­het­ti­pal­ve­lui­ta. Toki jos­kus on oikein kiva, että voi tila­ta ruo­kaa kotiin, mut­ta onko val­tion teh­tä­vä mak­saa sii­tä? Jos ei halua mak­saa pal­ve­lus­ta, ei se ehkä oikeas­ti ole­kaan niin kau­hean kiva. Kau­ka­na vält­tä­mät­tö­mäs­tä ainakin.

    Onko täs­sä vähän risusa­vot­ta­mei­nin­kiä? ‘Tuen pitää olla vas­tik­keel­lis­ta!’ Tukea vas­taan pitää puu­has­tel­la jotain, hyö­dy­tön­tä­kin, vaik­ka val­tiol­le ja ympä­ris­töl­le tuli­si hal­vem­mak­si pelk­kä tuen maksaminen. 

    Sinän­sä on hiton hyvä, että hyö­dyl­li­sel­le osa-aika­työl­le löy­tyy teki­jöi­tä. Joil­le­kin yksi osa-aika­työ riit­tää ja sopii muka­vas­ti. Toi­set tar­vit­se­vat mon­ta osa-aika­työ­tä. Voi­si­ko työ­voi­ma­vä­lit­tä­jis­tä olla apua nykyis­tä enem­män? Vai pitäi­si­kö osa-aikais­ten perus­taa osuus­kun­tia? Kau­an sit­ten minul­le ope­tet­tiin, että armei­jas­sa pie­nin yksik­kö on tais­te­li­ja­pa­ri. En tie­dä, onko tot­ta, mut­ta ope­tus on vii­sas. Yksi­nään väsyy ja poru­kal­la ideoi­ta­kin syn­tyy paremmin. 

    Jois­sain kult­tuu­reis­sa pal­ve­luam­ma­teis­sa on aina ollut eri työ­ajat kuin muil­la. Pal­ve­lu­jen tar­joa­mi­nen sil­loin kun nii­den tar­vit­si­jat eivät ole omis­sa töis­sään on sil­loin hel­pom­paa. Pal­ve­luam­ma­teis­sa toi­mi­vil­ta tämä vaa­tii tie­tys­ti venymistä.

    Ammat­tiyh­dis­tyk­siä ‘pre­ka­ri­aat­ti’ ei tai­da kiinnostaa.

    Edel­li­sen hal­li­tuk­sen aktii­vi­mal­li­pu­heis­sa näkyi ajat­te­lu “kah­den ker­rok­sen väes­tä”: On yksin­ker­tais­ta rah­vas­ta, jota pitää pot­kia töi­hin ja nii­tä toi­sia, fik­su­ja vastuunkantajia.

    Työ­elä­män jakau­tu­mi­nen kah­tia on polt­toai­net­ta popu­lis­mil­le. Oikeis­to­po­pu­lis­teis­sa on fasis­ti­ses­ti ajat­te­le­via­kin, mut­ta kan­na­tuk­sen taus­tal­la lie­nee tun­net­ta syr­jään­työn­tä­mi­ses­tä ja ylen­kat­seel­li­ses­ta eliitistä.

    Meil­lä pitää olla yhteis­kun­nan kehi­tyk­sel­le tavoi­te ja ohjaus­kei­not pitää vali­ta sen mukaan. Iso­ja mul­lis­tuk­sia saat­taa tul­la, emme­kä vält­tä­mät­tä kyke­ne nii­tä kun­nol­la hans­kaa­maan, mut­ta sil­ti pitää yrit­tää taa­ta kai­kil­le ihmi­sar­voi­nen elämä.

    Popu­lis­ti­nen lope­tus: Miet­ti­kää yksin­huol­ta­jaa pol­ke­mas­sa rän­tä­sa­tees­sa ruo­ka­lä­he­tys­tä kra­pu­lai­sel­le hyvin­toi­meen­tu­le­val­le. Veron­mak­sa­jien tuel­la, kos­ka ilman tukea lähet­ti­fir­ma teki­si niin huo­noa tulos­ta, ettei sen omis­ta­jil­la ja joh­ta­jil­la oli­si varaa käyt­tää palvelua.

    PS: Talous­tie­de ei ole alaa­ni. Eli nämä­kin aja­tuk­se­ni ovat nii­tä alus­sa mol­laa­mia­ni ihmi­sen intui­tion tuotoksia.

  15. Perus­ta­son työ­paik­ko­jen tai mata­lan kou­lu­tuk­sen työ­paik­ko­jen mää­rää voi­si lisä­tä ihan vaan päte­vyys­vaa­ti­muk­sia kar­si­mal­la­kin jos halut­tai­siin. Esi­mer­kik­si hygie­nia­pas­sit, työ­tur­val­li­suus­kor­tit, tuli­työ­kor­tit, tie­tur­val­li­suus­kor­tit, ammat­ti­kul­jet­ta­jien muut päte­vyy­den kuin ajo­kort­ti ja vas­taa­vat vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä kehi­tel­lyt kou­lu­tuk­set pois­ta­mal­la hel­po­tet­tai­siin työl­lis­ty­mis­tä mer­kit­tä­väs­ti ilman eri­tyi­sem­piä haittoja.

    Tai vaik­ka­pa yksit­täi­se­nä esi­merk­ki­nä las­ten päi­vä­hoi­toa­lan äsket­täin kiris­tet­ty­jä päte­vyys­vaa­ti­muk­sia voi­si päin­vas­toin höl­len­tää. Esi­mer­kik­si las­ten­tar­han­opet­ta­jan päte­vyys takai­sin sosio­no­meil­le, las­ten­tar­han­opet­ta­ja­kou­lu­tuk­sen siir­to yli­opis­tois­ta amk-tasol­le, kun­nil­le kiel­to vaa­tia per­he­päi­vä­hoi­ta­jil­ta alan kou­lu­tus­ta ja vas­taa­vat muu­tok­set alen­tai­si­vat työl­lis­ty­mi­sen kynnystä.

    1. lp:
      Perus­ta­son työ­paik­ko­jen tai mata­lan kou­lu­tuk­sen työ­paik­ko­jen mää­rää voi­si lisä­tä ihan vaan päte­vyys­vaa­ti­muk­sia kar­si­mal­la­kin jos halut­tai­siin. Esi­mer­kik­si hygie­nia­pas­sit, työ­tur­val­li­suus­kor­tit, tuli­työ­kor­tit, tie­tur­val­li­suus­kor­tit, ammat­ti­kul­jet­ta­jien muut päte­vyy­den kuin ajo­kort­ti ja vas­taa­vat vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä kehi­tel­lyt kou­lu­tuk­set pois­ta­mal­la hel­po­tet­tai­siin työl­lis­ty­mis­tä mer­kit­tä­väs­ti ilman eri­tyi­sem­piä haittoja. 

      Tämä on tot­ta. Kort­ti­rum­ba on nyky­ään tol­ku­ton esi­mer­kik­si raken­nusa­lal­la ja useim­mat niis­tä pidet­tä­vät ‘kurs­sit’ ovat täy­siä vit­se­jä jois­ta ei ole mitään hyö­tyä kel­le­kään pait­si nii­tä pitä­väl­le kon­sult­tiy­ri­tyk­sel­le. No, saa­han sitä työt­tö­myyt­tä kai niin­kin vähennettyä!
      Aika monel­ta olen kuul­lut että alan­vaih­to kiin­nos­tai­si, mut­ta ei jak­sa men­nä 3–5 vuo­dek­si kou­lun pen­kil­le opet­te­le­maan aakkosia.

    2. lp:
      Perus­ta­son työ­paik­ko­jen tai mata­lan kou­lu­tuk­sen työ­paik­ko­jen mää­rää voi­si lisä­tä ihan vaan päte­vyys­vaa­ti­muk­sia kar­si­mal­la­kin jos halut­tai­siin. Esi­mer­kik­si hygie­nia­pas­sit, työ­tur­val­li­suus­kor­tit, tuli­työ­kor­tit, tie­tur­val­li­suus­kor­tit, ammat­ti­kul­jet­ta­jien muut päte­vyy­den kuin ajo­kort­ti ja vas­taa­vat vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä kehi­tel­lyt kou­lu­tuk­set pois­ta­mal­la hel­po­tet­tai­siin työl­lis­ty­mis­tä mer­kit­tä­väs­ti ilman eri­tyi­sem­piä haittoja. 

      Nois­ta kor­teis­ta mer­kit­tä­vä osa on syn­ty­nyt työ­nan­ta­jien vaa­ti­muk­ses­ta. Käy­tän­nös­sä niil­lä kor­va­taan työ­hön pereh­dyt­tä­mis­tä ja työn­joh­don suo­rit­ta­maa val­von­taa. Eivät­kä ne ole estee­nä perus­kou­lu­poh­jai­sel­le työl­li­sy­mi­sel­le. Se este, jon­ka ne muo­dos­ta­vat, on se, ettei kan­na­ta pal­ka­ta ihmis­tä puo­lek­si päi­väk­si töi­hin, kun täl­le pitäi­si hank­kia a.o. kor­tit. Ne suo­rit­taa nopeas­ti, muu­ta­mas­sa päi­väs­sä, mut­ta tämä kan­nat­taa teh­dä tai teet­tää vain, jos aikoo olla alal­la yhtään pidem­pään. Lisäk­si kurs­sit maksavat.

      Epäi­len vah­vas­ti, että yhteis­kun­nal­li­ses­ti tuli­si hal­vem­mak­si hyväk­syä noi­den eri kort­tien puut­tu­mi­ses­ta aiheu­tu­va lisä­va­hin­ko­jen mää­rä kuin se jäyk­kyys, jon­ka ne aiheut­ta­vat työmarkkinoille. 

      Tai vaik­ka­pa yksit­täi­se­nä esi­merk­ki­nä las­ten päi­vä­hoi­toa­lan äsket­täin kiris­tet­ty­jä päte­vyys­vaa­ti­muk­sia voi­si päin­vas­toin höl­len­tää. Esi­mer­kik­si las­ten­tar­han­opet­ta­jan päte­vyys takai­sin sosio­no­meil­le, las­ten­tar­han­opet­ta­ja­kou­lu­tuk­sen siir­to yli­opis­tois­ta amk-tasol­le, kun­nil­le kiel­to vaa­tia per­he­päi­vä­hoi­ta­jil­ta alan kou­lu­tus­ta ja vas­taa­vat muu­tok­set alen­tai­si­vat työl­lis­ty­mi­sen kynnystä. 

      Las­ten­tar­han­opet­ta­jan yli­opis­to­kou­lu­tus kes­tää kol­me vuot­ta. Miten sen piden­tä­mi­nen neli­vuo­ti­sek­si hel­pot­tai­si työl­lis­ty­mis­tä? Nykyi­sin las­ten­tar­han­opet­ta­jik­si päte­vät sosio­no­mit ovat edel­leen päte­viä. Ope­tusa­lal­la kenel­tä­kään, joka on jos­kus ollut johon­kin päte­vä, ei vie­dä kos­kaan päte­vyyt­tä seu­raa­vis­sa­kaan uudistuksissa.

  16. 1000€/kk käteen vas­tik­kee­ton­ta perus­tu­loa? Kump­pa­nin kans­sa 2000€/kk? Eipä tar­vit­se enää sen jäl­keen töi­tä teh­dä. Puo­let vuo­des­ta, kun viet­tää vie­lä Aasias­sa niin pys­tyy elä­mään lep­poi­saa elä­mää myös Suo­mes­sa uusia seik­kai­lu­ja suunnitellessa.

    Sit­ten, kun perus­tu­lo anne­taan vie­lä lap­sil­le niin sii­nä alkaa moni kes­ki­tu­loi­nen­kin miet­ti­mään työn­teon mie­lek­kyyt­tä tai no, moni var­maan miet­ti­si jo tuol­la yllä ole­val­la esimerkillä.

    1. hta: 1000€/kk käteen vas­tik­kee­ton­ta perustuloa?

      Näin kor­ke­aa perus­tu­loa ei ehdo­ta juu­ri kukaan (pait­si ehkä Vasemmistonuoret).

      1. Ossi Sare­so­ja: Näin kor­ke­aa perus­tu­loa ei ehdo­ta juu­ri kukaan (pait­si ehkä Vasemmistonuoret). 

        Ei se pää­kau­pun­ki­seu­dul­la juu­ri pie­nem­pi­kään voi olla jos sen tar­koi­tus on kor­va­ta muut tuki­muo­dot ja toi­meen­tu­lo­tu­ki osit­tain (toi­meen­tu­lo­tu­ki oli­si oikeas­ti har­kin­nan­va­rai­nen ja väliai­kai­nen, ei auto­maat­ti kuten nyt).

        Sil­lä rahal­la toki elää pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la aika hyvin mut­ta se ei vält­tä­mät­tä ole huo­no asia jos elä­män­ta­pa­työt­tö­mät pää­ty­vät muut­ta­maan kes­kus­tas­ta pois. Nyt­hän sii­hen ei ole mitään syy­tä. Nykyi­sin­hän pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tulo (perus­päi­vä­ra­ha (ja se mik­si se vaih­tuu, kun päi­vät tulee täy­teen) + asu­mis­tu­ki + toi­meen­tu­lo­tu­ki — vuo­kra) on huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin tuon 1000€

        Kir­joi­tin jos­kus aihees­ta lyhyes­ti, että on jok­seen­kin eri­kois­ta, että perus­tu­loa halu­aa työ­tön kos­ka käy­tän­nön tulot pää­kau­pun­ki­seu­dul­la las­ke­vat ja sitä kam­mok­suu työs­sä­käy­vä joka ei ymmär­rä, että nyky­ti­lan­tees­sa saa enem­män teke­mät­tä mitään.

      2. Ossi Sare­so­ja: Näin kor­ke­aa perus­tu­loa ei ehdo­ta juu­ri kukaan (pait­si ehkä Vasemmistonuoret).

        No jaa, mie­les­tä­ni 900‑1000 euroa/kk oli­si hyvä taso. Tuo mak­set­tai­siin vain niil­tä päi­vil­tä, jot­ka viet­tää Suo­mes­sa, ja asu­mis­tu­kea ei perus­tu­lon pääl­le maksettaisi.

      3. Aika aja­tel­la: No jaa, mie­les­tä­ni 900‑1000 euroa/kk oli­si hyvä taso. Tuo mak­set­tai­siin vain niil­tä päi­vil­tä, jot­ka viet­tää Suo­mes­sa, ja asu­mis­tu­kea ei perus­tu­lon pääl­le maksettaisi.

        Toi­vot­ta­vas­ti samas­sa hen­ges­sä mak­se­taan myös eläk­kei­tä vain Suo­mes­sa vie­te­tyil­tä päi­vil­tä. Vai onko nyt joten­kin aivan eri asia kyseessä?

      4. Sta­dist: Vai onko nyt joten­kin aivan eri asia kyseessä?

        Kyl­lä, perus­tu­lo­han on ihan eri asia kuin mikä tahan­sa muu tulo.

        (vähän vai­keal­ta kui­ten­kin kuu­los­taa val­von­ta sii­tä että ihmi­set ovat tääl­lä, mut­ta kyl­lä­hän se tuot­taa sel­vän kan­nus­ti­non­gel­man jos suo­ma­lai­sel­la perus­tu­lol­la elää her­roik­si jos­sain ulkomailla)

      5. Aika aja­tel­la: No jaa, mie­les­tä­ni 900‑1000 euroa/kk oli­si hyvä taso. Tuo mak­set­tai­siin vain niil­tä päi­vil­tä, jot­ka viet­tää Suo­mes­sa, ja asu­mis­tu­kea ei perus­tu­lon pääl­le maksettaisi. 

        Ja miten­kö­hän tuo Suo­mes­sa olo toden­ne­taan? Tur­ha teh­dä pykä­liä joi­ta ei voi val­voa var­sin­kin kun perus­tu­lon aja­tus oli kait keven­tää byro­kra­ti­aa. Tuo tason mää­rit­te­ly on toki haas­ta­vaa kos­ka ton­ni­kin on vähän pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mut­ta jo pal­jon enem­män maa­seu­dul­la ja erit­täin pal­jon jos­sain päin maailmaa.

      6. hta: Ja miten­kö­hän tuo Suo­mes­sa olo toden­ne­taan? Tur­ha teh­dä pykä­liä joi­ta ei voi val­voa var­sin­kin kun perus­tu­lon aja­tus oli kait keven­tää byro­kra­ti­aa. Tuo tason mää­rit­te­ly on toki haas­ta­vaa kos­ka ton­ni­kin on vähän pää­kau­pun­ki­seu­dul­la mut­ta jo pal­jon enem­män maa­seu­dul­la ja erit­täin pal­jon jos­sain päin maailmaa.

        Toden­ta­mi­seen on var­mas­ti monia­kin kei­no­ja. Jos­pa aloit­tai­si vaik­ka sil­lä, että jokai­nen on vel­vol­li­nen ilmoit­ta­maan pois­sao­lois­taan veroil­moi­tuk­sen tyyliin/osana. Lais­ta­mi­ses­ta tun­tu­va sank­tio. Voi­daan ryy­dit­tää vie­lä palk­kiol­la aiheel­li­ses­ta ilmiannosta.

    2. hta: Sit­ten, kun perus­tu­lo anne­taan vie­lä lap­sil­le niin sii­nä alkaa moni kes­ki­tu­loi­nen­kin miet­ti­mään työn­teon mie­lek­kyyt­tä tai no, moni var­maan miet­ti­si jo tuol­la yllä ole­val­la esimerkillä.

      Meil­lä on jo nyt “perus­tu­lo” auto­maat­ti­sen toi­meen­tu­lo­tuen muo­dos­sa. TTT+AT on auto­maat­ti, suu­ruu­del­taan samas­sa luo­kas­sa kuin tuo ton­ni, ja sen saa nos­ta­mat­ta sor­me­aan­kaan. Se vain on toteu­tet­tu kaik­kein huo­noim­mal­la mah­dol­li­sel­la taval­la, taval­la joka mak­si­moi hai­tat ja mini­moi hyö­dyt. Itse tämän yhdis­tel­män varas­sa aiem­min ollee­na en pys­ty kyl­lin kuvai­le­maan sitä miten totaa­li­ses­ti se tap­paa halun teh­dä yhtään mitään elä­män­sä kohen­ta­mi­sek­si — ei sik­si että oli­si lii­an muka­vaa löhöil­lä ilmai­sen ton­nin varas­sa, vaan sik­si että täs­tä tulos­ta vähen­ne­tään KAIKKI muu mitä tie­naat sen pääl­le täy­si­mää­räi­ses­ti. Jos saat pie­niä osa-aikai­sia keik­ka­duu­ne­ja, kuten yhteis­kun­nan poh­jal­la­kin ole­va usein saa, nii­tä ei kan­na­ta iki­nä ottaa vas­taan kos­ka joka euro jon­ka tie­naat vähen­ne­tään heti toi­meen­tu­lo­tues­ta­si. Kun vaih­toeh­to­na on työs­ken­nel­lä ilmai­sek­si tai olla teke­mät­tä mitään, on aina parem­pi olla teke­mät­tä mitään. Näi­nol­len TTT+AT-yhdistelmällä ope­roi­van kan­sa­lai­sen kan­nat­taa ottaa vas­taan ainoas­taan mel­ko hyvä­palk­kai­sia kokoai­ka­töi­tä — ja nii­tä on hyvin vähän enää tar­jol­la kenel­le­kään. Kysees­sä on suu­rin yksit­täi­nen kan­nus­tin­louk­ku tukijärjestelmässämme.

      Todel­li­sen perus­tu­lon nerok­kuus on nime­no­maan sii­nä, että sen pääl­le kan­nat­taa teh­dä näi­tä pie­niä­kin sivu­duu­ne­ja kos­ka saat pitää kai­ken “yli­mää­räi­sen” mitä tie­naat — mii­nus verot tie­ten­kin — ja jos­sain vai­hees­sa pää­dyt net­to­mak­sa­jak­si kun sitä yli­mää­räis­tä alkaa ker­tyä riit­tä­väs­ti. Tätä ei voi tapah­tua nykyi­sil­lä tuil­la ellei hen­ki­lö aika­mat­kus­ta 80-luvul­le jos­sa kokoai­ka­töi­tä riit­ti kai­kil­le. Siis puh­taas­ti talou­den luis­ta­mi­sen kan­nal­ta perus­tu­lo oli­si jär­ki­lii­ke, ennen kuin edes aja­tel­laan sen vai­ku­tuk­sia ihmis­ten koke­maan hyvin­voin­tiin (nykyi­seen tuki­jär­jes­tel­mään liit­ty­vä jat­ku­va ane­lu ja epä­var­muus ei tee hyvää mielenterveydelle).

  17. Pamin edus­ta­ja sanoi, että osoi­tuk­se­na palk­ko­jen huo­no­ne­mi­ses­ta on, että yhä useam­pi saa pal­kan täy­den­nyk­sek­si asu­mis­tu­kea. Ei se sii­tä joh­du. Se joh­tuu Juha­na Var­tiai­ses­ta ja minus­ta. Me esi­tim­me yhdes­sä, että pie­ni­palk­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä tuet­tai­siin lisää­mäl­lä myös asu­mis­tu­keen pal­kan­saa­jil­le suojaosuus.[1] Tuo 300 euron suo­jao­suus todel­la toteu­tet­tiin. Se lisä­si pie­ni­palk­kais­ten, lähin­nä siis osa-aikais­ten käteen jää­viä tulo­ja noin sadal­la eurol­la. Mil­loin PAM on vii­mek­si onnis­tu­nut nos­ta­maan net­to­palk­ko­ja yhtä paljon?”

    Käy­tän­nös­sä asu­mis­tuen 300 euron suo­jao­sa kos­kee asu­mis­tuen saa­jis­ta vain pal­kan­saa­jia, ja heis­tä­kin vain nii­tä, jot­ka eivät saa toi­meen­tu­lo­tu­kea. Toi­meen­tu­lo­tues­sa nimit­täin on pie­nem­pi suo­jao­sa, joka on yleen­sä tuen saa­jan kan­nal­ta mää­rää­vä. Toi­meen­tu­lo­tuen saa­jil­la asu­mis­tuen suo­jao­san kas­vu on mones­sa tapauk­ses­sa joh­ta­nut toi­meen­tu­lo­tuen leik­kaan­tu­mi­seen samal­la euro­mää­räl­lä, jol­loin koko­nais­tu­loi­hin asu­mis­tuen suo­jao­sal­la ei ole sel­lai­ses­sa tapauk­ses­sa vaikutusta.

    Asu­mis­tu­ki­me­no­jen kas­vuun on mon­ta syy­tä. Asu­mis­tu­kea saa­vis­ta ruo­ka­kun­nis­ta 374 000:sta täl­lä het­kel­lä 148 000:llä on palk­ka­tu­loa, jois­ta 71 000 on opis­ke­li­ja­ruo­ka­kun­tia. Palk­ka­tu­loa saa­vis­ta asu­mis­tuen saa­jis­ta lähes puo­let on nykyi­sin opis­ke­li­joi­ta, jot­ka teke­vät tyy­pil­li­ses­ti kesä­töi­tä ja sit­ten muun vuo­den aika­na jon­kin ver­ran mah­dol­li­ses­ti lisäk­si osa-aika­töi­tä. Elä­män­ti­lan­teel­taan työl­li­sik­si tilas­tos­sa luo­ki­tel­ta­via ruo­ka­kun­tia on asu­mis­tuen saa­jis­sa täl­lä het­kel­lä yhteen­sä 67 000 eli noin 18 % asu­mis­tuen saajista.

    Asu­mis­tuen suo­jao­sal­la on joi­tain sivu­vai­ku­tuk­sia. Se esi­mer­kik­si vai­kut­tai­si osoit­tau­tu­neen suh­teel­li­sen tehok­kaak­si väli­neek­si lisää­mään opis­ke­li­joi­den opis­ke­lu­vuo­sien aikais­ta työs­sä­käyn­tiä, kos­ka osa-aika­työs­ken­te­ly opin­to­jen ohel­la ei enää aiem­paan tapaan leik­kaa asu­mis­ten tukia.

  18. Vas­tus­tan palk­ka­tu­kea, kos­ka se oli­si pää­sään­töi­ses­ti “köy­hien” itse itsel­leen mak­sa­maa tulon­siir­toa. Jos verot oli­si­vat enim­mäk­seen “rik­kai­den” mak­sa­mia niin ehdo­tuk­ses­sa oli­si jär­keä. Tosia­sias­sa köy­hää­kin vero­te­taan meil­lä anka­ras­ti (ALV, TyEL). Asioi­ta voi kor­ja­ta vain las­ke­mal­la vero­ra­si­tus­ta: val­taa ja vas­tuu­ta kan­sa­lai­sil­le myös pienituloiselle.

    1. pie­ni­tu­loi­set eli hen­ki­löt, jot­ka hyö­tyi­si­vät eni­ten täl­lai­sis­ta palk­ka­ties­ta yms. eri­nä­köi­sis­tä työn ja sosi­aa­li­tur­van yhteen­so­vit­ta­mis­ta eivät mak­sa net­to­na veroja. 

      Kar­keas­ti jao­tel­len Kes­ki­luok­ka mak­saa omat menon­sa ja hyvä­tu­loi­set kus­tan­ta­vat köy­hien menot.

      1. Sylt­ty:
        pie­ni­tu­loi­set eli hen­ki­löt, jot­ka hyö­tyi­si­vät eni­ten täl­lai­sis­ta palk­ka­ties­ta yms. eri­nä­köi­sis­tä työn ja sosi­aa­li­tur­van yhteen­so­vit­ta­mis­ta eivät mak­sa net­to­na veroja. 

        Juu. Ei net­to­na tie­ten­kään. Huo­le­ni onkin brut­to­ve­rot ja nii­den muka­naan tuo­ma talou­del­li­sen val­lan mene­tys. Tulon­siir­rot on usein kor­va­mer­kit­ty tiet­tyyn tar­koi­tuk­seen esim. asu­mis­tu­ki ja Hitas arvon­ta asu­mi­seen, opin­to­tu­ki opis­ke­luun, työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha työn­te­ke­mät­tö­myy­teen, jne . “köy­hä” mak­saa pal­jon vero­ja (ALV, TyEL) ja saa kor­va­mer­kit­ty­jä tulon­siir­to­ja. Samal­la “köy­hä” menet­tää pää­tän­tä­val­taa ja me muut mene­täm­me arvo­kas­ta mark­ki­noi­den välit­tä­mää tie­toa sii­tä, mitä köy­hä oikeas­ti halu­aa ja tar­vit­see. Tämä on val­ta­pe­li: pal­jon­ko val­taa ja vas­tuu­ta on yksi­löl­lä (köy­häl­lä­kin) ja pal­jon­ko sitä on polii­ti­kol­la ja kes­kus­suun­nit­te­lul­la. Uskon, että olem­me men­neet aivan lii­an pit­käl­le jäl­kim­mäi­seen suun­taan. Yksi­lö pitäi­si palaut­taa ajat­te­lun kes­ki­öön. Verot alas! Talou­del­lis­ta val­taa palau­tet­ta­va kan­sa­lai­sel­le myös köyhälle.

  19. Sinän­sä “Iso Nume­ro” ‑leh­den myy­jät kuu­lu­vat alus­ta­ta­lou­den työn­te­ki­jöi­den kal­tai­seen ryh­mään. Heil­lä ei ole työ­suh­det­ta eikä työ­suh­teen etu­ja. Toi­saal­ta leh­den toi­min­ta on yhteis­kun­nal­lis­ta ja täh­tää juu­ri tar­joa­maan täl­le ryh­mäl­le elinkeinon.

    Kukaan ei lie­ne kui­ten­kaan ehdot­ta­nut, että “Iso Nume­ro” ‑leh­den toi­mit­ta­jil­le pitäi­si tar­jo­ta työ­suh­tees­sa työskentelyä.

  20. OS: Tuo ensim­mäi­nen lausee­si on vää­rä. Maan­vil­je­li­jät kyl­lä haluai­si­vat tulon­sa suo­rit­teis­ta, mut­ta hei­dän on ollut pak­ko sopeu­tua nykyi­seen tilan­tee­seen, kos­ka heil­lä ei ole mark­ki­na­voi­maa muut­taa tilan­net­ta. Pal­kan­saa­jil­la on voi­maa vas­tus­taa tukiai­sia sekä lain­sää­dän­nös­sä että mark­ki­noil­la­kin jos­sain määrin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.