Miksi en aikanaan pannut henkilöstömitoitusta asetukseen?

Kun jos­kus vuo­si­tu­han­nen alus­sa oli perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri, nousi suu­ri kohu van­hus­ten hoi­don tasos­ta. Sil­loin ongel­ma­na eivät olleet yksi­tyi­set pal­ve­lut vaan kunnalliset.

Laa­di­tu­tin pika­vauh­tia van­hus­ten huol­lon laa­tusuo­si­tuk­set. Niis­sä oli myös suo­si­tuk­set hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­sek­si. Minua vaa­dit­tiin jul­kai­se­maan se ase­tuk­se­na, mut­ta en jul­kais­sut. Sen sijaan sanoin, että jos näi­tä ei ale­ta ottaa vaka­vas­ti, muu­tam­me otsi­kon ase­tuk­sek­si. Sii­hen aikaan minis­te­riön ase­tuk­sen­an­to-oikeus oli vähän vapaamielisempi.

Mik­si en halun­nut pan­na hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus­ta ase­tuk­seen? Se oli­si kiin­nit­tä­nyt pal­ve­lun­tuo­tan­non tavan. Oli­sim­me mää­rän­neet pal­ve­lut tuo­tet­ta­vak­si 2000-luvun alun tavoil­la hamaan iäisyyteen.

Tulen juu­ri Lau­rea ammat­ti­kor­kea­kou­lun Tek­no-hank­keen pää­tös­se­mi­naa­ris­ta. Tek­no-hank­kees­sa on sel­vi­tet­ty, mil­lai­sia rat­kai­su­ja uusi tek­no­lo­gia tuo sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lui­hin. Tar­koi­tuk­se­na on, että tek­no­lo­gia teko­ä­lyi­neen ja robot­tei­neen voi vapaut­taa hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa rutii­ni­töis­tä var­si­nai­seen ihmi­sen hoi­toon. Hoi­to­ro­bo­tit eivät kor­vaa ihmi­siä, mut­ta vapaut­ta­vat hei­tä teke­mään sitä työ­tä, johon tar­vi­taan ihmis­tä eikä konet­ta. Jos näin teh­dään, samaan hoi­don tasoon vaa­dit­ta­va hen­ki­lös­tö­mää­rä tie­tys­ti vähe­nee. Jos vaa­di­taan, että kaik­ki tämä ulos­mi­ta­taan pal­ve­lu­ta­son paran­nuk­se­na, niin ihan kau­nis aja­tus, mut­ta mik­si se paha ja raha­nah­ne yri­tys lait­tai­si sent­tiä­kään uuteen tek­no­lo­gi­aan, jos se niin teh­des­sään saa itsel­leen vain lisää menoja?

Edel­leen tuo mit­ta­ri on huo­no sikä­li­kin, että sitä voi mani­pu­loi­da. Hen­ki­lö­kun­taa on kyl­lä tar­peek­si, mut­ta hei­dät pan­naan teke­mään muu­ta työ­tä. Ruo­ka esi­mer­kik­si voi­daan teh­dä pai­kan pääl­lä tai tila­ta muu­al­ta. Jos molem­mis­sa tapauk­sis­sa hen­ki­lö­kun­taa on yhtä pal­jon, hoi­toon käy­tet­ty aika ei ole sama. Jos taas vaa­di­taan, että ruu­an lait­toon käy­te­tään aivan eri hen­ki­löi­tä, eivät­kä nämä saa osal­lis­tua van­hus­ten hoi­toon mil­lään muul­la taval­la tai jos osal­lis­tu­vat, sitä ei ote­ta huo­mioon, on teh­ty type­rä pää­tös. Kok­kaa­mi­sen ohel­la kyse voi olla sii­vouk­ses­ta, pyyk­ki­huol­los­ta, kiin­teis­tön hoi­dos­ta ja vaik­ka mistä.

Hoi­don laa­dul­le pitäi­si siis kek­siä mit­ta­rei­ta, jot­ka ker­to­vat sii­tä, mitä on teh­ty sen sijaan, että ker­toi­si­vat, mitä on panostettu.

Ymmär­rä jos­sain mää­rin aja­tus­ta, että kit­sai­ta kun­tia pitäi­si kait­sea lakiin kir­joi­tet­ta­vil­la nor­meil­la, mut­ta en sitä, että näi­tä nor­me­ja käy­tet­täi­siin kun­tien osto­pal­ve­lui­hin. Eikö tämä teh­tä­vä kuu­lu kun­nal­le, joka ostaa pal­ve­lut? Jos leh­ti­tie­dot pitä­vät paik­kan­sa (mikä ei ole aina var­maa), Espe­rin sopi­muk­ses­sa oli hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus, jota ei vain nou­da­tet­tu. Sil­loin kyse ei ollut hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­sen puut­tees­ta vaan valvonnasta.

Lakia parem­pi paik­ka nor­mit­taa hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus­ta on kun­nan teke­mä sopi­mus, kos­ka sil­loin voi­daan ottaa huo­mioon yllä mai­ni­tut teki­jät – siis vaik­ka robo­tit ja se, teh­dään­kö ruo­ka pai­kan pääl­lä ja kuin­ka vai­kea­hoi­toi­sia van­huk­sia lai­tok­ses­sa on ja niin edel­leen. Jos tilat ovat toi­mi­mat­to­mat, tar­vi­taan hen­ki­lö­kun­taa enemmän.

Jokin rat­kai­su tähän van­hus­ten heit­teil­le­jät­töön on kek­sit­tä­vä, mut­ta lakiin ikui­sik­si ajoik­si kir­joi­tet­tu kiin­teä nor­mi on kyl­lä huo­no.  Val­von­taa on näkö­jään myös lisät­tä­vä. Työ­so­pi­muk­sis­sa pitää kiel­tää hen­ki­lö­kun­nan vai­tio­lo­vel­vol­li­suut­ta tar­koit­ta­vat pykä­lät sil­tä osin, kun ne kos­ke­vat hoi­don laa­dus­sa ole­via ongel­mia. Pai­nos­tus­toi­met hen­ki­lös­tön suun tuk­ki­mi­sek­si on sank­tioi­ta­va ankarasti.

= = =

Onko vää­rin käyt­tää esiin tul­lei­ta tapauk­sia asee­na sote-uudis­tuk­ses­sa kaa­vail­tua pakol­lis­ta yksi­tyis­tä­mis­tä vas­taan? Ei sen enem­pää vää­rin kuin käyt­tää jul­ki­sen pal­ve­lun puo­lel­la ilmen­nei­tä ongel­mia sen puolesta.

26 vastausta artikkeliin “Miksi en aikanaan pannut henkilöstömitoitusta asetukseen?”

  1. Juu­rin­kin näin. Taas ker­ran aivan erin­omai­nen kirjoitus. 

    Tähän voi­si vie­lä lisä­tä, että jos ja kun ihmi­set itse pää­se­vät enem­min valit­se­maan edes osaa pal­ve­lui­den tuot­ta­jis­ta syn­tyy mark­ki­nal­le auto­maat­ti­ses­ti laa­tua koros­ta­va toi­min­ta­mal­li. Ihmi­set tule­vat tar­vit­se­maan jon­kin ver­ran apu­ja ja tukea täs­sä, mut­ta tuen jär­jes­tä­mi­nen kat­ta­vas­ti on oleel­li­ses­ti hel­pom­paa kuin val­von­nan jär­jes­tä­mi­nen kat­ta­vas­ti. Lisäk­si kun­tien toi­min­ta sopi­mus­ten val­vo­ji­na ei vält­tä­mät­tä ole help­poa, tai aina­kaan kivaa.. ja kun ei ole ihan omis­ta asioi­ta ja rahois­ta kyse, jää­vät ikä­vät asiat hel­pos­ti seu­raa­val­la vii­kol­la hoi­det­ta­vik­si. Lisäk­si, omais­val­von­ta, jos sii­hen liit­tyy edes jotain val­taa­kin ylit­tää aina viran­omais­val­von­nan kyvyt. Viran puo­les­ta val­von­taa­kin tar­vi­taan, mut­ta pal­jon vähem­män, jos asia­kas­val­von­ta on ole­mas­sa. Yri­tys­ten oma val­von­ta on sit­ten ihan eri jut­tu ja toi­mii vain kun sitä on har­joi­tel­tu tar­peek­si. Näin uudes­sa tilan­tees­sa se ei rii­tä vie­lä pit­kään aikaan. 

    Meil­lä on vai­keuk­sia Suo­mes­sa ymmär­tää miten mark­ki­naeh­toi­nen toi­min­ta saa­daa toi­mi­maan. Sen sijaan pala­taan sel­käy­ti­mel­lä hyvin perin­tei­siin ja van­han­ai­kai­siin logiik­koi­hin. Tätä sel­ven­tääk­se­ni lai­naan itseä­ni: “Nykyi­nen sys­tee­mi, joka Suo­meen on vuo­sien aika­na raken­net­tu ja jos­sa raken­ta­ji­na ovat olleet ihan kaik­ki puo­lu­eet on onnis­tu­nut kek­si­mään uudel­leen 1800 luvun huu­to­lais­sys­tee­min. Sii­nä ruo­tu­muo­ri (siis ruo­dun yhtei­sil­lä varoil­la yllä­pi­det­ty van­hus) huu­to­kau­pat­tin pitä­jän isän­tien (toi­sin sanoen kun­nan päät­tä­jien) toi­mes­ta sii­hen taloon (nyt hoi­to­fir­maan), joka sen hal­vim­mal­la hoi­ti. Val­von­ta oli mitä oli (niin­kuin nyt­kin) ja van­huk­set oli­vat puh­taas­ti isän­tien mie­li­val­lan koh­tei­na. Jos­kus hom­ma toi­mi, useim­mi­ten ei.

  2. Täy­sin itses­tään­sel­vä valin­ta on antaa van­huk­sel­le pal­ve­luse­te­li ja ohja­ta tämä osta­maan oma hoi­to­pal­ve­lu vapail­ta mark­ki­noil­ta. Jos (ja usein kun) van­hus ei itse kyke­ne, niin edun­val­vo­ja, eli lähio­mai­set hoi­ta­koon kilpailutuksen.

    Mikään ei anna van­huk­sel­le ja/tai tämän omai­sil­le niin suur­ta vipu­voi­maa pal­ve­lun laa­dun vaa­ti­muk­sis­sa kuin se, että hän voi itse (tai hänen edun­val­vo­jan­sa) voi vetää 4000e/kk pal­ve­luse­te­lin pois hoi­to­pai­kal­ta vaih­ta­mal­la toi­seen hoitokotiin.

    Mikään muu kuin oma / omais­val­von­ta on aivan tol­kut­to­man kal­lis­ta toteut­taa vas­taa­val­la tasol­la. Viran­omais­val­von­ta / ‑edun­val­vo­ja on sit­ten se vii­me­si­jai­nen vaih­toeh­to jos per­hees­tä ei ole kat­so­maan perään.

    -
    Tuol­la yksin­ker­tai­sel­la muu­tok­sel­la van­hus muut­tuu hoi­to­pal­ve­lui­ta tar­joa­val­le yri­tyk­sel­le pakol­li­ses­ta las­ku­tuk­sen mah­dol­lis­ta­vas­ta kulue­räs­tä mak­sa­vak­si asiakkaaksi.

    1. Sepi: Mikään ei anna van­huk­sel­le ja/tai tämän omai­sil­le niin suur­ta vipu­voi­maa pal­ve­lun laa­dun vaa­ti­muk­sis­sa kuin se, että hän voi itse (tai hänen edun­val­vo­jan­sa) voi vetää 4000e/kk pal­ve­luse­te­lin pois hoi­to­pai­kal­ta vaih­ta­mal­la toi­seen hoitokotiin.

      Eikö­hän käy­tän­tö muo­dos­tui­si sel­lai­sek­si, että van­huk­sel­la oli­si mah­dol­li­suus vali­ta huo­non hoi­don ja huo­non hoi­don väliltä. 

      Tus­kin­pa jul­ki­sen talou­den nyky­ti­lan­tees­sa pys­ty­tään tar­joa­maan van­huk­sel­le sete­li, jon­ka sum­mal­la hoi­to pys­ty­tään toteut­ta­maan laadukkaasti.

      Suo­mes­sa pis­te­tään jo val­miik­si vähän rahaa ter­vey­den­huol­toon. Loput­to­miin ei voi­da tehostaa.

      https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236033-taloustieteen-professori-ihmettelee-sote-laskelmia-yhtalo-suoraan-sanottuna-vastuuton

      1. Mik­si muo­dos­tui­si? Jos mark­ki­noi­ta ei pako­te­ta toi­mi­maan huo­nos­ti yli­re­gu­laa­tiol­la, niin mik­si koh­tuul­li­sen hyviä hoi­to­paik­ko­ja ei muo­dos­tui­si? Asiak­kaat kun vaih­tai­si­vat ilman muu­ta parem­man hoi­don peräs­sä huo­nois­ta pai­kois­ta pois, jol­loin huo­not pai­kat näi­vet­ty­vät pois.

        Tuo on vähän kuin sanoi­si, että ravin­to­loi­den välil­lä ei ole kil­pai­lua. Tar­jol­la on vain huo­no­ja ja huo­nom­pia vaih­toeh­to­ja, kos­ka syö­mi­nen on pakol­lis­ta ja ravin­to­loil­la ei ole mitään tar­vet­ta tar­jo­ta mini­miä parem­paa ruokaa…

        Mik­si kysyn­tä ja tar­jon­ta ei toi­mi­si van­hus­pal­ve­luis­sa, jos sen vaan anne­taan toimia?

      2. Junt­ti­pul­la Savos­ta: Eikö­hän käy­tän­tö muo­dos­tui­si sel­lai­sek­si, että van­huk­sel­la oli­si mah­dol­li­suus vali­ta huo­non hoi­don ja huo­non hoi­don väliltä. 

        Tus­kin­pa jul­ki­sen talou­den nyky­ti­lan­tees­sa pys­ty­tään tar­joa­maan van­huk­sel­le sete­li, jon­ka sum­mal­la hoi­to pys­ty­tään toteut­ta­maan laadukkaasti.

        Suo­mes­sa pis­te­tään jo val­miik­si vähän rahaa ter­vey­den­huol­toon. Loput­to­miin ei voi­da tehostaa.

        https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236033-taloustieteen-professori-ihmettelee-sote-laskelmia-yhtalo-suoraan-sanottuna-vastuuton

        Täs­sä sot­ke­taan kak­si asi­aa. Ter­veys­me­not ovat yksi alue, jos­sa muka­na on koko väestö.
        Van­hus­ten pal­ve­luse­te­li on jotain ihan muu­ta, eli sosi­aa­li­me­no (sete­li voi sisäl­tää pie­nen osuu­den myös ter­veys­me­no­ja). Sosi­aa­li­me­nois­sa Suo­mes­sa on ollut erit­täin voi­ma­kas kas­vu vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aikana.

        https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_sosiaaliturva.html

        Vuon­na 2017 menot oli­vat noin 70mrd euroa. Van­huu­den osuus on nous­sut kuu­des­sa vuo­des­sa 19 mrd:sta 27 mrd:iin. Täs­sä rahaa on siis lisät­ty noin 44%. En oli­si miten­kään voi­nut uskoa, ellei tämä kes­kus­te­lu oli­si saa­nut minua kat­so­maan tilastoista.
        On kait täy­sin sel­vää, että täl­lai­nen kehi­tys ei voi jat­kua. Mei­dän töis­sä ole­vien työn tuot­ta­vuus ei miten­kään pys­ty samaan kas­vuun, eten­kin kun työ­vä­ki alkaa vähentyä. 

        Kuten sanoin, nämä luvut ovat sosi­aa­li­me­no­ja ei ter­veys­me­no­ja (ne ovat noin 20 mrd).

      3. Timo Ali-Veh­mas: Vuon­na 2017 menot oli­vat noin 70mrd euroa. Van­huu­den osuus on nous­sut kuu­des­sa vuo­des­sa 19 mrd:sta 27 mrd:iin. Täs­sä rahaa on siis lisät­ty noin 44%. En oli­si miten­kään voi­nut uskoa, ellei tämä kes­kus­te­lu oli­si saa­nut minua kat­so­maan tilastoista.
        On kait täy­sin sel­vää, että täl­lai­nen kehi­tys ei voi jat­kua. Mei­dän töis­sä ole­vien työn tuot­ta­vuus ei miten­kään pys­ty samaan kas­vuun, eten­kin kun työ­vä­ki alkaa vähentyä.

        Kan­nat­tai­si nyt kui­ten­kin vähän pitää malt­tia. Van­huus­me­noi­hin sisäl­ty­vät myös eläk­keet ja ne tie­tys­ti kas­va­vat mel­kois­ta vauh­tia, kos­ka suu­ret ikä­luo­kat ovat elä­köi­ty­neet ja useim­mat heis­tä saa­vat työ­elä­ket­tä. Kes­tä­vyys­va­je on tie­tys­ti ongel­ma ja kai­paa luul­ta­vas­ti kor­jauk­sia elä­ke­puo­lel­la. Ei tilan­ne kui­ten­kaan kata­stro­faa­li­nen ole, kuten annat tuos­sa ymmärtää. 

        Jos van­huus­hoi­ta­jien (lai­tos­hoi­to ja koti­hoi­to) mää­rää lisät­täi­siin vaik­ka paril­la tuhan­nel­la, mak­sai­si se osa­puil­leen 100 mil­joo­naa. Se taa­sen mak­sai­si kes­ki­mää­rin tulon­saa­jaa koh­den noin 40 € vuo­des­sa. Pitäi­si siis esi­mer­kik­si jät­tää yksi baa­ri-ilta väliin. Ei kai se ihan sie­tä­mä­tön­tä ole?

  3. Odo­te­tun kiih­ko­ton puheen­vuo­ro. Kiitos!

    Yksi­tyi­nen vs. jul­ki­nen ‑jank­kaa­mi­sen sijaan pitäi­si vih­doin pääs­tä asi­aan, eli sii­hen, että jär­jes­te­tään van­hus­ten­hoi­to miten hyvän­sä, miten laa­tua mita­taan ja valvotaan.

    Jos kal­lis­tu­taan yksi­tyi­seen pal­ve­lun­tuo­tan­toon, kes­kei­sek­si tulee lisäk­si pitää huol­ta sii­tä, miten luo­daan mark­ki­nat, joil­la kil­pai­lu toimii.

    Kok — kepu ‑akse­lin sote on oikeas­taan ollut paraa­tie­si­merk­ki sii­tä, miten asia saa­daan hoi­det­tua päin hel­vet­tiä. Kan­nus­ti­met eivät ole kun­nos­sa, toi­mi­via mark­ki­noi­ta ei syn­ny, vaan käy­tän­nös­sä vaan ter­veys­pal­ve­lui­ta on tar­koi­tus sysä­tä jul­ki­sel­ta yksi­tyi­sil­le toi­mi­joil­le. Toi­saal­ta kepun mini­maa­kun­nil­la ei ole mitään takei­ta sii­tä­kään, että val­von­taan oli­si riit­tä­viä resursseja.

    Dema­reil­la ei ole esit­tää mitään muu­ta vaih­toeh­toa kuin pitää mah­dol­li­sim­man pal­jon sotea jul­ki­sel­la ja lisäk­si nimit­tää pari edus­kun­ta­vaa­li­pu­do­kas­broi­le­ria palk­kio­vir­koi­hin val­vo­vik­si sosi­aa­li­de­mo­kraa­teik­si yksi­tyi­siä kaitsemaan.

    VMP. Täs­sä tilan­tees­sa heik­ko hal­li­tus, huka­tut nel­jä vuot­ta ja Mehi­läis-Orpon vaih­tu­mi­nen mark­ki­na­li­be­raa­liin puheen­joh­ta­jaan, jos­ta isoil­la ter­vey­sa­lan yri­tyk­sil­lä ei ole kuvia kas­sa­kaa­pis­sa, on paras­ta mitä voi toivoa.

    1. Oikea lai­ta­hyök­kää­jä:
      Odo­te­tun kiih­ko­ton puheen­vuo­ro. Kiitos!

      Yksi­tyi­nen vs. jul­ki­nen ‑jank­kaa­mi­sen sijaan pitäi­si vih­doin pääs­tä asi­aan, eli sii­hen, että jär­jes­te­tään van­hus­ten­hoi­to miten hyvän­sä, miten laa­tua mita­taan ja valvotaan. 

      Laa­tu­mit­ta­rei­ta ei ole edes teo­rias­sa mah­dol­lis­ta raken­taa siten, että ne mit­tai­si­vat sub­jek­tii­vis­ta laa­tu­ko­ke­mus­ta, kos­ka eri ihmi­set arvos­ta­vat eri asioi­ta. Joku naut­tii sii­tä, että hiuk­set hoi­de­taan hyvin, mut­ta tyy­tyy mie­lel­lään kau­ra­puu­roon ja pet­tu­lei­pään. Toi­nen kai­paa sus­hia, mut­ta hoi­taa hiuk­set mie­lum­min par­ta­ko­neel­la kal­juk­si ker­ran vii­kos­sa. Kol­mas jät­tää mie­lel­lään ham­pai­den pesun väliin, kos­ka suus­sa on teka­rit jot­ka voi ajaa astian­pe­su­ko­neen läpi ja vaih­dat­taa mie­lum­min laka­nat joka toi­nen päi­vä, sii­nä mis­sä nel­jäs tar­vit­see jokai­sen ruo­kai­lun jäl­keen ham­pai­den har­jauk­sen, jot­ta pahan­laa­tui­nen karies saa­daan pidet­tyä kuris­sa, mut­ta nuk­kuu mie­lel­lään 2vk samois­sa lakanoissa.

      Me ihmi­set ihan vaan omien miel­ty­mys­tem­me, hen­kis­ten ja fyy­sis­ten omi­nai­suuk­siem­me ja monien mui­den seik­ko­jen takia arvos­te­taan eri asioi­ta eri taval­la. Tämän seu­rauk­se­na mikään ylhääl­tä käsin annet­tu laa­tus­tan­dar­di ei voi pää­tyä yhtä hyvään lop­pu­tu­lok­seen kuin se, että anne­taan jokai­sel­la asiak­kaal­le itsel­leen (tai täs­sä tapauk­ses­sa usein hei­dän edun­val­vo­jil­leen) mah­dol­li­suus vali­ta sitä, että miten juu­ri kysei­sen yksi­lön “laa­tu­ko­ke­mus­ta” pitää mitata.

      -
      Osmo selit­tää hyvin, mik­si laa­dun objek­tii­vi­set mit­ta­rit ovat usein aika hyö­dyt­tö­miä ja mik­si ne vain lisää­vät kus­tan­nuk­sia sekä pit­käl­lä täh­täi­mel­lä huo­non­ta­vat sub­jek­tii­vis­ta laa­tua kes­kit­ty­mäl­lä epä­olen­nai­siin asioi­hin. Hän ei vaan vie päät­te­ly­ket­jua lop­puun asti.

      1. Sepi:
        …Osmo selit­tää hyvin, mik­si laa­dun objek­tii­vi­set mit­ta­rit ovat usein aika hyö­dyt­tö­miä ja mik­si ne vain lisää­vät kus­tan­nuk­sia sekä pit­käl­lä täh­täi­mel­lä huo­non­ta­vat sub­jek­tii­vis­ta laa­tua kes­kit­ty­mäl­lä epä­olen­nai­siin asioi­hin. Hän ei vaan vie päät­te­ly­ket­jua lop­puun asti…

        Tämän mukaan vain täy­del­li­nen valin­nan­va­paus tuo toi­vo­tun rat­kai­sun. Ongel­ma onkin siis sii­nä, ettei riit­tä­vän aikai­sin puu­tut­tu kon­so­li­doin­nin tuo­maan ongel­maan, kai­kil­le tar­jo­taan saman­lais­ta hoitoa.

  4. Hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­sen täs­mäl­li­nen lukuar­vo on sivuseik­ka. Kun­tien pitäi­si hal­li­ta edes han­kin­ta­toi­men alkeet ja osa­ta teh­dä sopi­muk­sia. Jos eivät itse pys­ty, Kun­tain­lii­tos­ta luu­li­si löy­ty­vän apuja.

    Jo se seik­ka, että ongel­mat ovat pal­jas­tu­neet vas­ta AVIn tar­kas­tuk­sis­sa, soit­taa häly­tys­kel­lo­ja. Eivät­kö kun­nat ole itse osan­neet tai halun­neet tar­kas­tuk­sia teh­dä, vaik­ka vas­tuu hoi­va­pal­ve­luis­ta on laki­sää­tei­ses­ti niil­lä, ei pal­ve­lun tuot­ta­jil­la? Vai ovat­ko sopi­muk­set olleet niin huo­no­ja, ettei kun­nil­le ole jää­nyt vipu­vart­ta pakot­taa tuot­ta­jia ruotuun?

    Jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan esim. Espoo on hoi­ta­nut han­kin­nan ja val­von­nan asian­mu­kai­ses­ti. Ongel­mia on ollut, nii­tä­hän on aina, mut­ta ne on kor­jat­tu tai tuot­ta­ja on kär­si­nyt nahois­saan. Myös Oulu näyt­tää tois­tai­sek­si sel­viy­ty­neen kohtalaisesti.

    Ilmi tul­leet tapauk­set, mm. tois­tu­va doku­ment­tien vää­ren­tä­mi­nen (haa­mu­hoi­ta­jat etc.) oli­si­vat yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den väli­ses­sä kau­pas­sa joh­ta­neet joko hen­ki­lö­vaih­dok­siin joh­dos­sa tai sopi­mus­ten irti­sa­no­mi­siin. Vähän pelot­taa, että osa kun­nis­ta on täs­sä puk­ki­na kaa­li­maa­ta var­tioi­mas­sa. Tuot­ta­ja kuis­kut­taa, että saat­te sopi­muk­sen hal­val­la, kun ette niin tark­kaan val­vo ette­kä joka risauk­seen puu­tu, me las­ku­tam­me nuo risauk­set asiak­kail­ta, tyy­liin 15€ ves­sa­pa­pe­ri­rul­lan vaihto.

    1. Tapio:

      Ilmi tul­leet tapauk­set, mm. tois­tu­va doku­ment­tien vää­ren­tä­mi­nen (haa­mu­hoi­ta­jat etc.) oli­si­vat yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den väli­ses­sä kau­pass­ajoh­ta­neet joko hen­ki­lö­vaih­dok­siin joh­dos­sa tai sopi­mus­ten irtisanomisiin.Vähän pelot­taa, että osa kun­nis­ta on täs­sä puk­ki­na kaa­li­maa­ta var­tioi­mas­sa. Tuot­ta­ja kuis­kut­taa, että saat­te sopi­muk­sen hal­val­la, kun ette niin tark­kaan val­vo ette­kä joka risauk­seen puu­tu, me las­ku­tam­me nuo risauk­set asiak­kail­ta, tyy­liin 15€ ves­sa­pa­pe­ri­rul­lan vaihto.

      Rat­kai­sua tähän haki­sin samas­ta pai­kas­ta kuin mis­tä haki­sin rat­kai­sua raken­nus­val­von­nan ongel­miin: val­vo­jien lait­ta­mi­nen oikeas­ti vas­tuuseen sii­tä, että hei­dän val­vo­man­sa toi­min­ta on ohjei­den ja sään­tö­jen mukais­ta. Nyt­hän täs­sä käy niin, että kun­tien val­vo­jat pää­se­vät kuin koi­ra verä­jäs­tä, vaik­ka hei­dän vas­tuul­laan nime­no­maan oli­si tark­kail­la, että haa­mu­hoi­ta­jia ei lis­toil­ta löy­tyi­si. Jos sen sijaan kun­tien val­von­nas­ta vas­taa­vat tahot oli­si­vat oikeas­ti liris­sä, jos hei­dän val­von­tan­sa alai­sil­la toi­mi­joil­la pal­jas­tui­si tämän­kal­tai­sia rik­kei­tä asia­kas­va­li­tus­ten takia, meil­lä oli­si taa­tus­ti ihan eri ote val­vo­vil­la tahoilla.

      Ilmi­sel­vä kysy­mys tähän perään on, että miten pie­nen kun­nan resurs­sit voi­si­vat riit­tää tämän­kal­tai­seen val­von­taan, jol­loin vaa­ti­sin kun­taa ryh­dis­täy­ty­mään vähän toi­min­nas­saan. Ei siel­lä van­hain­ko­dis­sa joka päi­vä tar­vit­se käy­dä, mut­ta jos vaik­ka ker­ran kah­des­sa kuu­kau­des­sa käy­täi­siin yllät­täen kään­ty­mäs­sä ja kat­so­mas­sa, että kaik­ki vuo­ro­lis­taan mer­ki­tyt hoi­ta­jat ovat oikeas­ti pai­kal­la ja että kukaan van­hus ei ole vii­kon van­hois­sa vai­pois­sa niin eikö­hän siel­lä ryh­dis­täy­dy­tä ja var­mis­te­ta, että loput­kin kuu­kau­den päi­vät hom­mat ovat tip­top. Onko muka oikeas­ti niin, että koko kun­nan sosi­aa­li­toi­mes­ta van­hus­ten­hoi­don puo­lel­ta ei löy­dy yhtään tyyp­piä, jol­la ei oli­si yhtä aamu­päi­vää mah­dol­lis­ta antaa täl­le tar­kas­tuk­sel­le ker­ran kah­des­sa kuu­kau­des­sa? Jos vas­taus on kyl­lä, niin sii­nä tapauk­ses­sa kan­nat­ta­nee pyr­kiä liit­ty­mään johon­kin naa­pu­ri­kun­taan resurs­si­va­jeen hel­pot­ta­mi­sek­si ja lopet­taa itse­näi­se­nä kituuttaminen.

  5. Yksi seu­raus lakiin kir­ja­tus­ta hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­ses­ta on, että sel­lai­seen hoi­toon pää­sy, johon mitoi­tus­ta sovel­le­taan tulee erit­täin vai­keak­si. — Kun­nat alka­vat “kehit­tä­mään” avo­hoi­toa ja poti­laan itse­näis­tä “valin­nan­va­paut­ta”.

  6. En nyt aivan ymmär­rä tämän poh­din­nan rele­vans­sia nime­no­maan ydin­ky­sy­myk­sel­le eli van­huk­sen saa­man hoi­van laa­dul­le: “Jos näin teh­dään, samaan hoi­don tasoon vaa­dit­ta­va hen­ki­lös­tö­mää­rä tie­tys­ti vähe­nee. Jos vaa­di­taan, että kaik­ki tämä ulos­mi­ta­taan pal­ve­lu­ta­son paran­nuk­se­na, niin ihan kau­nis aja­tus, mut­ta mik­si se paha ja raha­nah­ne yri­tys lait­tai­si sent­tiä­kään uuteen tek­no­lo­gi­aan, jos se niin teh­des­sään saa itsel­leen vain lisää meno­ja?” Olle­ti­kin että raha­nah­ne yri­tys halu­aa mak­si­moi­da tulon­sa ja mini­moi­da menon­sa ei lie­ne hoi­det­ta­van kan­nal­ta vält­tä­mät­tä huo­no asia että robot­ti jää hank­ki­mat­ta kos­ka raha­nah­neu­den vuok­si inves­toin­ti ei kui­ten­kaan joh­tai­si hoi­don laa­dun para­ne­mi­seen vaan kulu­jen niis­tä­mi­seen toi­saal­ta eli ihmis­työ­voi­mas­ta. Sii­nä ase­tel­mas­sa “Hoi­to­ro­bo­tit eivät kor­vaa ihmi­siä, mut­ta vapaut­ta­vat hei­tä teke­mään sitä työ­tä, johon tar­vi­taan ihmis­tä eikä konet­ta. ” ei pidä paik­kaan­sa kos­ka hoi­to­ro­bot­ti nime­no­maan kor­vaa ihmi­sen jos vain mah­dol­lis­ta — muu­ten sitä ei han­ki­ta. Kos­ka se rahanahneus.

    Mut­ta muu­ten olen aika lail­la samaa miel­tä, jos­kin suh­tau­tui­sin suo­peam­min aja­tuk­seen nor­mi­mi­toi­tuk­ses­ta kos­ka en jaa opti­mis­mia pal­ve­lun­tuot­ta­jien halus­ta panos­taa nime­no­maan laa­tuun ja asia­kas­ko­ke­muk­seen kun tili­nau­has­sa hel­pom­min ja suo­rem­min näky­viä muut­tu­jia on ole­mas­sa. Mut­ta sinän­sä toki Osmo on oikeas­sa, että fik­sat­tu luku kan­gis­taa ja sitä voi mani­pu­loi­da (kuten Espe­ri­kin teki). En vaan jaa täy­sin käsi­tys­tä sii­tä, että se oli­si huo­nom­pi vaih­toeh­to kuin nykys­vo­bo­da, joka toki pit­käl­ti myös joh­tuu juu­ri val­von­nan puut­tees­ta kuten Osmo­kin tote­si. Ei ole oma­val­von­nas­ta tosi­aan­kaan viran­omai­sen korvikkeeksi.

    Mut­ta sii­tä olen täy­sin samaa miel­tä, että ydin­on­gel­ma on sama kuin ter­vey­den­huol­los­sa­kin: “Hoi­don laa­dul­le pitäi­si siis kek­siä mit­ta­rei­ta, jot­ka ker­to­vat sii­tä, mitä on teh­ty sen sijaan että ker­toi­si­vat, mitä on panos­tet­tu.” ja var­sin­kin min­kä­lai­nen vai­ku­tus hoi­det­ta­van elä­män­laa­tuun teke­mi­sel­lä on ollut. Näi­den puu­te vai­keut­taa myös val­von­taa, kos­ka tuo­ta halut­tua lop­pu­tuo­tet­ta on kovin han­ka­la mita­ta ja suh­teut­taa toi­min­taan eten­kin vajaa­val­tais­ten kohdalla.

    1. Jus­si Sipi­lä:
      Olle­ti­kin että raha­nah­ne yri­tys halu­aa mak­si­moi­da tulon­sa ja mini­moi­da menon­sa ei lie­ne hoi­det­ta­van kan­nal­ta vält­tä­mät­tä huo­no asia että robot­ti jää hank­ki­mat­ta kos­ka raha­nah­neu­den vuok­si inves­toin­ti ei kui­ten­kaan joh­tai­si hoi­don laa­dun para­ne­mi­seen vaan kulu­jen niis­tä­mi­seen toi­saal­ta eli ihmis­työ­voi­mas­ta. Sii­nä ase­tel­mas­sa “Hoi­to­ro­bo­tit eivät kor­vaa ihmi­siä, mut­ta vapaut­ta­vat hei­tä teke­mään sitä työ­tä, johon tar­vi­taan ihmis­tä eikä konet­ta. ” ei pidä paik­kaan­sa kos­ka hoi­to­ro­bot­ti nime­no­maan kor­vaa ihmi­sen jos vain mah­dol­lis­ta – muu­ten sitä ei han­ki­ta. Kos­ka se rahanahneus. 

      En ihan ymmär­rä point­tia­si. Voi­si olla tilan­ne, mis­sä robot­ti ja kak­si hoi­ta­jaa antai­si­vat laa­duk­kaam­man hoi­don kuin vaik­ka­pa vii­si hoi­ta­jaa. Jos lakiin on kir­jat­tu, että vii­si on mini­mi, niin täl­löin ei robot­tia kan­na­ta han­ki­ta, kos­ka se oli­si pelk­kä lisä­ku­lu, sil­lä pitäi­si olla 5 + robotti.

      1. On mie­les­tä­ni toden­nä­köis­tä, että auto­ma­ti­soin­ti kor­vaa ne suo­rit­teet joil­la ei ole hoi­det­ta­vien elä­män­laa­dun kan­nal­ta suo­raa vai­ku­tus­ta ja vai­pan­vaih­toi­hin, suih­ku­käyn­tei­hin ja ulkoi­lu­tuk­siin käy­tet­tä­vis­sä ole­van hen­ki­lö­kun­nan mää­rä ja aika per poti­las ei parem­paan suun­taan muu­tu kun sii­tä on mah­dol­lis­ta sääs­tää. Voin toki olla vää­räs­sä­kin, mut­ta itse en pidä toden­nä­köi­se­nä että tuol­lai­nen tilan­ne oli­si käy­tän­nös­sä mah­dol­li­nen vaik­ka peri­aat­teen tasol­la toki kes­kus­te­lus­sa pohdittavissa.

      2. Jan­ne: Voi­si olla tilan­ne, mis­sä robot­ti ja kak­si hoi­ta­jaa antai­si­vat laa­duk­kaam­man hoi­don kuin vaik­ka­pa vii­si hoi­ta­jaa. Jos lakiin on kir­jat­tu, että vii­si on mini­mi, niin täl­löin ei robot­tia kan­na­ta han­ki­ta, kos­ka se oli­si pelk­kä lisä­ku­lu, sil­lä pitäi­si olla 5 + robotti.

        Erin­omai­sen havain­nol­li­nen esi­merk­ki. Kiitoksia! 

        Sama asia Osmon teks­ti­nä: “Mik­si en halun­nut pan­na hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus­ta ase­tuk­seen? Se oli­si kiin­nit­tä­nyt pal­ve­lun­tuo­tan­non tavan. Oli­sim­me mää­rän­neet pal­ve­lut tuo­tet­ta­vak­si 2000-luvun alun tavoil­la hamaan iäisyyteen.”

        Kuten teh­das­teol­li­suu­des­sa, pitää kehit­tää ja ottaa hoi­to­pai­kois­sa­kin käyt­töön uusia inno­vaa­tioi­ta, jot­ka tuot­ta­vat parem­paa laa­tua (esim. puh­taam­pia hoi­det­ta­via) tai vähen­tä­vät työn­te­ki­jöi­den tar­vet­ta ja sil­ti hoi­toa paran­taen. Ei robot­ti tie­ten­kään kor­vaa ihmis­tä, mut­ta vaik­ka­pa robo­tin avul­la työn tuot­ta­vuu­den para­ne­mi­nen hoi­to­pai­kois­sa­kin sääs­tää rahaa. Sil­lä pitää pal­ka­ta lisää sel­lai­sia hen­ki­löi­tä, joi­den kou­lu­tus ja nimen­omai­nen teh­tä­vä on yllä­pi­tää kon­tak­tia hoi­det­ta­viin. Eri asia, mil­lä sää­dök­sil­lä tämä saa­daan toteutukseen.

        Bru­taa­li esi­merk­ki, mut­ta ver­ra­taam­pa tilan­net­ta siis­tiin nyky­tek­nii­kan mah­dol­lis­ta­maan navet­taan. Ei leh­mä siel­lä aina­kaan onnet­to­mam­pi ole kuin oli enti­sai­kaan likai­se­na son­nan keskellä.

  7. Kuu­kausi sit­ten voi­maan tul­lees­sa var­hais­kas­va­tus­a­se­tuk­ses­sa sen sijaan on tar­kat rajat kuin­ka mon­ta tie­tyl­lä suo­ja­tul­la ammat­ti­ni­mik­keel­lä työs­ken­te­le­vää pitää tiet­tyä lap­si­mää­rä koh­den olla. Samoin oli van­has­sa ase­tuk­sis­sa joka täl­lä korvattiin

    Oli­si­ko kui­ten­kin pitä­nyt huo­mioi­da että Tou­hu­lal­la ja Ank­ka­lam­mel­la ei nyt ole inten­sii­viä inves­toi­da lastenhoitajarobotteihin?

  8. Val­von­taa on näkö­jään myös lisät­tä­vä. Työ­so­pi­muk­sis­sa pitää kiel­tää hen­ki­lö­kun­nan vai­tio­lo­vel­vol­li­suut­ta tar­koit­ta­vat pykä­lät sil­tä osin, kun ne kos­ke­vat hoi­don laa­dus­sa ole­via ongel­mia. Pai­nos­tus­toi­met hen­ki­lös­tön suun tuk­ki­mi­sek­si on sank­tioi­vat ankarasti.”

    Nykyi­ses­sä lais­sa vel­voi­te­taan hen­ki­lö­kun­taa rapor­toi­maan ongel­mis­ta. Se ei kiel­lä työ­nan­ta­ja pis­tä­mäs­tä vai­tio­lo­lausek­kei­ta työ­sop­pa­rei­hin ja joka tapauk­ses­sa omal­la nimel­lään ilmoi­tuk­sen teh­neet hoi­ta­jat ovat pää­sään­töi­ses­ti saa­neet ken­kää ja jou­tu­neet mus­tal­le listalle.

    Oikeu­des­sa työ­nan­ta­ja on saa­nut muu­ta­man kuu­kau­den palk­kaa vas­taa­van korvauksen

    Mut­ta kun yhteis­kun­ta­kin ran­kai­see karens­sil­la niin kor­vaus kuluu tähän.

  9. En oikein osta argu­ment­tia, että jon­kin­lai­sen hoi­ta­ja­mää­rän vel­voit­ta­van mini­mi­nor­min aset­ta­mi­nen semen­toi­si hoi­to­käy­tän­nöt “ikui­sik­si ajoik­si”. Sään­te­lyn­hän voi­si teh­dä sil­lä taval­la älyk­kääk­si, että nor­mis­ta sai­si poi­ke­ta, kun­han on asial­li­ses­ti val­vo­val­le tahol­le doku­men­toi­nut, mil­lai­sil­la inno­vaa­tioil­la toi­mi­ja var­mis­taa hoi­don laa­dun vähem­mil­lä hoi­ta­jil­la. Val­vo­jan pitäi­si olla sen ver­ran valp­paa­na, että esi­mer­kik­si “inn­no­vaa­tio” jät­tää sän­gys­tä pudon­neet lat­tial­le ei meni­si seli­tyk­se­nä läpi (muu­al­la kuin kokoo­mus­joh­toi­sis­sa kunnissa). 

    Olen samaa miel­tä, että teho­kas val­von­ta on avai­na­se­mas­sa, oli kyse sit­ten jul­ki­ses­ta tai yksi­tyi­ses­tä hoi­dos­ta. Kyse on haa­voit­tu­vas­sa ase­mas­sa ole­vien ihmis­ten perus­oi­keuk­sis­ta. Toi­mi­vat vali­tus- ja ilmian­to­ka­na­vat sekä riit­tä­vän ripeät ja dra­ko­ni­set seu­raa­muk­set voi­si­vat kum­mas­ti ryhdistää.

    1. Sään­te­lyn­hän voi­si teh­dä sil­lä taval­la älyk­kääk­si, että nor­mis­ta sai­si poi­ke­ta, kun­han on asial­li­ses­ti val­vo­val­le tahol­le doku­men­toi­nut, mil­lai­sil­la inno­vaa­tioil­la toi­mi­ja var­mis­taa hoi­don laa­dun vähem­mil­lä hoitajilla

      Tähän täh­dä­tään jous­ta­vil­la laa­tusuo­si­tuk­sil­la ja kun­nan ja soteyh­tiön väli­sil­lä sopi­muk­sil­la. Nyt vaa­ti­mus on 0,7 ilman mitään joustoa.

    2. Ans­si Ran­ta­nen: Olen samaa miel­tä, että teho­kas val­von­ta on avai­na­se­mas­sa, oli kyse sit­ten jul­ki­ses­ta tai yksi­tyi­ses­tä hoidosta.

      Val­von­ta on vält­tä­mä­tön­tä, mut­ta pel­käs­tään sil­lä ei laa­tua saa­da aikaan, tai se tulee aina­kin hyvin kal­liik­si. Tavoit­tee­na pitää olla, että tuot­ta­jien joh­don asen­ne saa­daan sel­lai­sek­si, että lake­ja ja sopi­muk­sia nou­da­te­taan eikä sopi­muk­sis­ta jat­ku­vas­ti etsi­tä porsaanreikiä.

      Ans­si Ran­ta­nen: Toi­mi­vat vali­tus- ja ilmian­to­ka­na­vat sekä riit­tä­vän ripeät ja dra­ko­ni­set seu­raa­muk­set voi­si­vat kum­mas­ti ryhdistää.

      Seu­raa­mus­ten pitää olla joko suo­raan ja tai välil­li­ses­ti talou­del­li­sia, jol­loin nii­den ja var­sin­kin progres­sii­vis­ten seu­raa­mus­ten käyt­tö hel­pot­taa kum­mas­ti myös joh­ta­jien asen­ne­kas­va­tus­ta. Paras­ta kui­ten­kin oli­si, jos kunnassa/kuntayhtymässä saa­tai­siin syn­ny­tet­tyä aito kil­pai­lu­ti­lan­ne tuot­ta­jien välil­le. Pie­nis­sä ja kes­ki­ko­koi­sis­sa kun­nis­sa se on vai­ke­aa, var­sin­kin jos kun­nan omis­ta­mat hoi­va­ti­lat on pör­riäi­sil­le myyty. 

      Pör­riäi­sil­le täy­tyy nos­taa hat­tua pit­kä­jän­tei­ses­tä toi­min­nas­ta, esim. nuo kun­tien hoi­va­ti­lo­jen osto. Nyt vain ahneus tai­si men­nä lii­an pitkälle.

  10. Hoi­to­ro­bo­tit eivät kor­vaa ihmi­siä, mut­ta vapaut­ta­vat hei­tä teke­mään sitä työ­tä, johon tar­vi­taan ihmis­tä eikä konet­ta. Jos näin teh­dään, samaan hoi­don tasoon vaa­dit­ta­va hen­ki­lös­tö­mää­rä tie­tys­ti vähe­nee. Jos vaa­di­taan, että kaik­ki tämä ulos­mi­ta­taan pal­ve­lu­ta­son paran­nuk­se­na, niin ihan kau­nis aja­tus, mut­ta mik­si se paha ja raha­nah­ne yri­tys lait­tai­si sent­tiä­kään uuteen tek­no­lo­gi­aan, jos se niin teh­des­sään saa itsel­leen vain lisää menoja?”

    Aika naii­vi aja­tus, että yri­tys haluai­si pitää yhtä­kään työn­te­ki­jää jos voi kor­va­ta jokai­sen robo­teil­la. Osmo­kin voi­si laka­ta esit­tä­mäs­tä tyh­mää. Yri­tyk­sen teh­tä­vä ei ole pitää työn­te­ki­jöi­tä palk­ka­lis­toil­laan vaan mak­si­moi­da voitto.

  11. Mis­sä mää­rin kun­tien teke­miä sopi­muk­sia pal­ve­lun­tuot­ta­jien kans­sa voi­si vaa­tia julkisiksi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.