Onko vanhustenhuollon palvelujen ongelman ydin hankintalaissa?

Van­hus­ten­huol­lon pal­ve­luis­sa on vaka­va ongel­ma pal­ve­lu­jen laa­dus­sa. Edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa­ni sanon, että hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­sen nor­mit­ta­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole paras mah­dol­li­nen tapa rat­kais­ta asi­aa, kos­ka tulem­me samal­la nor­mit­ta­neek­si toimintatavat.

Van­hus­ten huol­lon osto­pal­ve­lut toi­mi­si­vat (ehkä) mel­ko hyvin, jos käy­tös­sä oli­si pal­ve­luse­te­li, jon­ka pääl­le sai­si mak­saa enem­män, jos halu­aa parem­paa. Van­hus itse ei ehkä ole aina hyvä toi­mi­ja, mut­ta monel­la on lap­sia. Poti­las muut­tui­si asiak­kaak­si. Tämä toi­mii, kos­ka han­kin­ta­la­ki ei kos­ke asiakasta.

Tämä toi­mi­si hyvä- ja kes­ki­tu­loi­sil­la van­huk­sil­la, mut­ta har­mi, kaik­ki van­huk­set eivät ole varakkaita.

Kir­joi­tin edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa, että vas­tuu pal­ve­lun laa­dul­le pitää antaa kun­nal­le, joka voi osta­ja­na aset­taa vaa­ti­muk­sia vaik­ka henkilömitoitukselle.

Mut­ta nyt tul­laan han­kin­ta­lain älyt­tö­myyk­siin, ja jos saa puo­luei­ta syyt­tää, niin täs­sä syy­tän kokoomusta.

Kuvi­tel­laan­pa, että Radion sin­fo­niaor­kes­te­ri tilai­si juh­la­vuo­ten­sa kun­niak­si sin­fo­nian. Se pitäi­si tie­tys­ti kil­pai­lut­taa. Hel­poin­ta oli­si kil­pai­lut­taa pel­käl­lä hin­nal­la, mut­ta minä aina­kaan en meni­si kuun­te­le­maan lopputulosta.

Olkoon siis 70 % hin­taa ja 30 % laa­tua. Miten tilaus­vai­hees­sa, siis ennen kuin sin­fo­nia on sävel­let­ty, mää­ri­tät laa­dun? Eni­ten nuot­te­ja? Eni­ten tai vähi­ten rii­ta­soin­tu­ja? Tas­a­puo­li­suus eri soi­tin­ten roo­lin välillä?

Hyvä, ei sitä sin­fo­ni­aa pidä kil­pai­lut­taa. Tai­teel­li­set tilauk­set ovat luu­muil­leet itsen­sä pois han­kin­ta­lain ikees­tä, joten tämä jäi älyl­li­sek­si tehtäväksi.

Van­hus­ten hoi­don laa­dun mää­rit­te­le­mi­nen on kui­ten­kin suun­nil­leen yhtä vai­kea­ta. Aina­kin niin, että panee pape­ril­le kriteerit.

Kun­nan on tur­val­li­sin­ta pan­na kri­tee­rik­si pelk­kä hin­ta. Se on objek­tii­vi­nen. En kui­ten­kaan haluai­si, että jou­tui­sin poti­laak­si voit­ta­jan van­hus­ten säilytyslaitokseen.

Laa­tu­kri­tee­rit pitää ilmoit­taa etu­kä­teen. Täs­sä on kak­si ongel­maa. Ensik­si­kin laa­duk­si kel­paa vain se, mitä tilaa­ja on osan­nut vaa­tia. Jos joku tar­joa­ja kek­sii jotain aivan uut­ta, sitä ei voi ottaa huo­mioon, kos­ka kri­tee­riä ei mai­nit­tu asiakirjoissa.

Toi­nen ongel­ma on, että lait­taa laa­tu­kri­tee­reik­si mitä hyvän­sä, lop­pu­tu­los on, että yksi voit­taa ja muut teke­vät vali­tuk­sen. Ne teke­vät vali­tuk­sen, vaik­ka asia oli­si ihan sel­vä, kos­ka kil­pai­li­jan lii­ke­toi­min­taa kan­nat­taa vahingoittaa.

Pää­tös laa­dus­ta siir­tyy maan par­hail­le sosi­aa­li­toi­men asian­tun­ti­joil­le, eli mark­ki­na­tuo­miois­tui­men ja hal­lin­to­tuo­miois­tui­men tuo­ma­reil­le. En tie­dä, miten sosi­aa­li­toi­men laa­tua on oikeus­tie­teel­li­ses­sä tie­de­kun­nas­sa ope­tet­tu, mut­ta eri taval­la kuin muualla.

Tur­val­li­sin­ta on siis pan­na kri­tee­rik­si vain se hinta.

Hyvä, myön­nän, että jos pie­nel­lä kun­nal­la oli­si käy­tös­sään maan paras asian­tun­te­mus ja tämä asian­tun­ti­ja teki­si vuo­den töi­tä, saa­tai­siin aikaan kil­pai­lu­tus, jos­sa ei oli­si näi­tä ongel­mia. Tosin sil­loin­kin hävin­neet valit­tai­si­vat vain, kos­ka kil­pai­li­jan lii­ke­toi­mien hait­taa­mi­nen kan­nat­taa aina, vaik­ka mitään syy­tä vali­tuk­seen ei oli­si­kaan. Valit­ta­mi­nen ei mak­sa juu­ri mitään. Jos aiheet­to­mas­ta vali­tuk­ses­ta jou­tui­si mak­sa­maan sii­tä aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set, nii­tä tuli­si mur­to-osa nykyisestä.

Mut­ta jos kun­ta halu­aa, se voi pan­na han­kin­nan edel­ly­tyk­sek­si val­ta­kun­nal­li­sen laa­tusuo­si­tuk­sen nou­dat­ta­mi­sen. Tämän se voi teh­dä ilman, että laa­tusuo­si­tus­ta kir­ja­taan lakiin.

Älyt­tö­min­tä mitä voi kuvi­tel­la on, ettei kil­pai­lus­sa saa käyt­tää tie­toa sii­tä, että tar­joa­ja on tuot­ta­nut sut­ta ja sekun­daa aiem­mis­sa hank­keis­saan, ellei­vät ne ole aiheut­ta­neet lii­ke­toi­min­ta­kiel­toa. Mik­si ei saa? Jos minä valit­sen ravin­to­laa, voin kat­soa netis­tä pait­si kehu­via myös moit­ti­via arvioi­ta. Kun ostan tuo­tet­ta, kat­son netis­tä, onko sii­tä ollut vali­tuk­sia. Mukaan saa ottaa vain ne refe­rens­sit, joi­ta tar­joa­ja itse esit­tää, eikä se tie­ten­kään esi­tä totaa­li­sia epäonnistumisiaan.

Tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set hyväs­sä han­kin­nas­sa ovat niin mah­dot­to­mia, että vii­sain­ta on olla osta­mat­ta ja teh­dä itse. Näin kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti tehdä.

Muus­sa tapauk­ses­sa van­huk­set kär­si­vät. Ja kaik­ki muutkin.

Jos han­kin­ta­la­ki kos­ki­si myös yri­tyk­siä, jot­ka osta­vat jotain toi­sil­taan, tämä maa meni­si konkurssiin. 

Kun­nan ei kan­na­ta ostaa pal­ve­lu­ja vaan teh­dä ne itse. Sääli.

Kokoo­mus, han­kin­ta­la­ki on tei­dän aikaansaannoksenne.

LISÄYS 1.2.-18 klo 7:15

On täs­sä vie­lä muu­ta­kin. Leh­ti­tie­to­jen mukaan jot­kut toi­mi­jois­ta vää­ren­tä­vät hen­ki­lö­vuo­ro­lis­to­ja osoit­taak­seen, että ovat nou­dat­ta­neet sopi­mus­ta. Vuo­ro­lis­toil­le pan­naan näi­den tie­to­jen mukaan haa­mu­hen­ki­löi­tä, jot­ka eivät tosia­sias­sa ole työ­vuo­ros­sa. Jos tämä pitää  paik­kan­sa, asia kuu­luu minun jär­ke­ni mukaan polii­sil­le. Sehän on ilmi­sel­vä petos.

66 vastausta artikkeliin “Onko vanhustenhuollon palvelujen ongelman ydin hankintalaissa?”

  1. Miten ihmees­sä han­kin­nan, jon­ka kus­tan­nuk­set ovat hyvin saman­kal­tai­nen (jos puhu­taan perin­tei­sis­tä hoi­va- tai ter­vey­sul­kois­tuk­sis­ta joi­ta on teh­ty kuta­kin tyyp­piä jo kol­mi­nu­me­roi­nen mää­rä) tran­sak­tio­ku­lut voi­si­vat olla noin kor­kei­ta? Mihin tuo arvio perus­tuu? Kun näi­den han­kin­to­jen kausi on esi­mer­kik­si hoi­vas­sa 3–5 vuot­ta ja volyy­mi vuo­si­ta­sol­la mil­joo­nia — kym­me­niä miljoonia?

    Kun­ta voi myös hoi­taa han­kin­nan pal­ve­luse­te­lil­lä, jon­ka pro­vi­sio on tyy­pil­li­sim­min alle pro­sen­tin ja sen mak­saa pal­ve­lun­tuot­ta­ja. Jos sote menee läpi, asia­kas­se­te­li on pää­asial­li­nen hankintatapa.

    Se mikä on aito ongel­ma, on sii­nä, että esi­mer­kik­si Siun Sotel­la on kiin­teä hin­ta, 108 euroa sisäl­täen hoi­van ja ruo­an, joka kat­taa niu­kin nau­kin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set. Sopi­mus­kau­den aika­na taas uudet asiak­kaat huu­to­kau­pa­taan ja hin­ta on pai­nu­nut alle 90 euron. Lop­pu­tu­los on ollut, että pie­net yri­tyk­set on myy­ty pois, fir­mat teke­vät tap­pio­ta ja laa­tu on sen mukais­ta. Vas­taa­vat mal­lit ovat levin­neet muu­al­le­kin, esi­mer­kik­si Tam­pe­reen ja Porin menos­sa ole­vis­sa kil­pai­lu­tuk­ses­sa on ehdot, joi­den nou­dat­ta­mi­nen tar­koit­taa tap­pion tekemistä.

    1. Lau­ri Kor­keao­ja: Se mikä on aito ongel­ma, on sii­nä, että esi­mer­kik­si Siun Sotel­la on kiin­teä hin­ta, 108 euroa sisäl­täen hoi­van ja ruo­an, joka kat­taa niu­kin nau­kin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set. Sopi­mus­kau­den aika­na taas uudet asiak­kaat huu­to­kau­pa­taan ja hin­ta on pai­nu­nut alle 90 euron. Lop­pu­tu­los on ollut, että pie­net yri­tyk­set on myy­ty pois, fir­mat teke­vät tap­pio­ta ja laa­tu on sen mukais­ta. Vas­taa­vat mal­lit ovat levin­neet muu­al­le­kin, esi­mer­kik­si Tam­pe­reen ja Porin menos­sa ole­vis­sa kil­pai­lu­tuk­ses­sa on ehdot, joi­den nou­dat­ta­mi­nen tar­koit­taa tap­pion tekemistä.

      Miten kenel­le­kään voi tul­la yllä­tyk­se­nä, että vuon­na 2019, että huu­to­lais­jär­jes­tel­mä ei ollut­kaan paras tapa hoi­taa sosi­aa­lia ongel­mia? Sitä­hän nykyi­nen sys­tee­mi on: kun­ta huu­to­kaup­paa van­huk­set sil­le joka lupaa “hoi­taa” halvimmalla.

      En oikein ymmär­rä miten suo­mi on onnis­tu­nut nyr­jäh­tä­mään tähän psy­koo­siin jos­sa koko yhteis­kun­ta uskoo, että kes­kus­ko­mi­tea tie­tää ihmi­siä itse­ään parem­min sen, että mitä he halua­vat ja tarvitsevat.

      Sinän­sä 108e pal­ve­lun ostoon 90e sete­li kuu­los­taa aika jär­ke­väl­tä. Ero­tuk­seen­han riit­tää jopa pie­nin mah­dol­li­nen takuu­elä­ke. Ongel­mak­si jää­vät van­huk­sen muut kulut, eten­kin lääkkeet.

  2. Pal­ve­luse­te­li toi­mi­si osal­la tar­vit­si­jois­ta var­mas­ti nykyis­tä jär­jes­tel­mää parem­min. Kil­pai­lut­ta­mi­nen sujuu, kun osa­taan mää­ri­tel­lä, mitä halu­taan. Mut­ta jos kun­nat teke­vät pal­ve­lu­tuo­tan­non itse, lop­pu­tu­lok­se­na on jul­ki­sen sek­to­rin perus­vai­va, mikään hen­ki­lös­tö­mää­rä ei rii­tä, hen­ki­lös­tö on suu­ren osan ajas­ta lomil­la ja sai­raus­lo­mil­la ja kus­tan­nuk­set kas­va­vat tuplak­si yksi­tyis­poh­jai­seen toi­min­taan ver­rat­tu­na. Jul­ki­nen sek­to­ri on lopet­ta­nut bus­si­lii­ken­nöin­nin, raken­ta­mi­sen, sii­voa­mi­sen ja suu­ren osan sote-toi­min­nas­ta eikä sitä tren­diä vas­taan kan­na­ta tais­tel­la vaan ope­tel­la kil­pai­lut­ta­maan. Ja vaa­tia säh­köi­seen auto­ma­ti­soi­tuun tie­don­ke­ruuseen perus­tu­vaa rapor­toin­tia, aivan kuten var­tio­mie­het rapor­toi­vat käyn­tin­sä vartiointikohteissa.

  3. ”Tämä toi­mi­si hyvä- ja kes­ki­tu­loi­sil­la van­huk­sil­la, mut­ta har­mi, kaik­ki van­huk­set eivät ole varakkaita.”

    Jos tar­jo­taan se pal­ve­luse­te­li kai­kil­le jot­ka halua­vat sen ottaa vas­taan? Loput hoi­det­ta­koon kuten nyt? Perus­tus­lail­li­sia ongelmia?

  4. Han­kin­ta­la­ki on kaik­ki­neen huo­no ja val­tiol­la, saa­ti kun­nil­la on hyvin vähän ihmi­siä, jot­ka pys­ty­vät kir­joit­ta­maan edes jon­kin­lai­sia kri­tee­re­jä. Nyt esi­merk­ki on van­hus­ten­hoi­to, mut­ta tie­to­jär­jes­tel­mä­hank­keis­sa palaa ehkä eni­ten rahaa hukkaan.

  5. Jos huo­nos­ta työn­te­ki­jäs­tä on vai­kea pääs­tä eroon niin vie­lä vai­keam­paa on pääs­tä eroon kel­vot­to­mas­ta yri­tyk­ses­tä. Eri­tyi­ses­ti pal­ve­lu­ta­lon kel­vot­to­muu­des­ta on vai­kea saa­da näyt­töä, sil­lä asiak­kaat ovat yleen­sä oikeus­toi­mi­kel­vot­to­mia ja kel­vot­to­mia todistamaan 

    Todis­tei­den saa­mi­nen on vai­ke­aa ellei mah­do­ton­ta. Omai­sis­ta ei ole hyö­tyä, sil­lä har­val­la omai­nen käy edes joka viik­ko. Kun­tien tar­kas­tus­toi­min­ta perus­tuu ennal­tail­moi­tet­tui­hin vierailuihin
    Kuol­lei­den sie­lu­jen todis­ta­mi­nen on vai­ke­aa ellei joku hen­ki­lö­kun­nas­ta todis­ta vastaan.

    Mut­ta kuten vii­me aikai­sis­ta tapah­tu­mis­ta voi pää­tel­lä kan­te­li­ja saa ken­kää vaik­ka laki sanoo muu­ta. Työ­suh­teen pur­kua ei peru­ta, joten työn­te­ki­jä saat­ta saa­da muu­ta­man kuu­kau­den pal­kan ja pää­see mus­tal­le listalle.Päälle tulee karens­si eli yhteis­kun­ta­kin ran­kai­see kantelijaa.

    Sel­vit­te­lin isä­ni hoi­toa enti­ses­sä koti­kun­nas­sa­ni ja asias­ta sel­ve­ni pal­jon epä­koh­tia. Har­val­la kun­nal­la on ammat­ti­tai­tois­ta hen­ki­lö­kun­taa . Sosi­aa­li­joh­ta­ja jou­tui tun­nus­ta­maan, että he ovat sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­sia eikä heil­lä ole käsi­tys­tä hankinnoista.Kunnalla on toki laki­mie­hiä ja tek­nis­tä hen­ki­lö­kun­taa, joka tekee han­kin­to­ja mut­ta on eri asia ostaa asfal­toin­tia kuin van­hus­ten hoitoa.

    Niin­pä ylei­sin tapa val­mis­tel­la tar­jous­pyyn­tö­jä on antaa se jon­kun var­tee­no­tet­ta­van toi­mi­jan teh­tä­väk­si eli tule­va ura­koit­si­ja tekee tarjouspyynnön.Ei ole ihme , josa tar­jous­pyyn­nön laa­ti­ja pää­tyy myös palveluntuottajaksi.

    Oma lukun­sa on kustannukset.Isäni kus­tan­nuse­rit­te­lys­sä esim asun­non vuo­kra oli kor­keam­pi kuin Hel­sin­gin kes­kus­tan yksiös­sä. Sosi­aa­li­joh­ta­jan perus­te­lu oli, että kun on niin pal­jon yhtei­siä tiloja.Mutta ei nii­tä oikein löy­ty­nyt, ja kyl­lä nii­tä on kerrostaloissakin.
    Kiin­teis­tö­vuo­krat on yksi tapa lyp­sää rahaa .

    Samoin ihme­tyt­ti ruu­an hin­ta, se mak­soi 16 euroa/vrk. Armei­ja ruok­kii varus­mie­hen 12 eurol­la päi­vä ja van­ki­la 8 eurol­la. Varus­mies kuklut­taa 3000–4000 kcal ja van­ki 3000 luok­kaa van­hus 1500–2000 kcal/päivä

    Sum­ma sum­ma­rum , lähes­tym­me uushuutolaisuutta

    1. Lii­an van­ha: Samoin ihme­tyt­ti ruu­an hin­ta, se mak­soi 16 euroa/vrk. Armei­ja ruok­kii varus­mie­hen 12 eurol­la päivä 

      Onko 16 e / pvä muka pal­jon? Oma työ­paik­ka­lou­naa­ni mak­saa 9 euroa.

      Intis­sä­hän on help­poa, ruo­ka voi­daan teh­dä jät­ti­mäi­ses­sä kes­kus­keit­tiös­sä ja varus­mie­het käve­le­vät omil­la jaloil­laan isoon ruo­ka­laan ja otta­vat itse omat ruo­kan­sa lin­jas­tos­ta. Tus­kin­pa sii­nä hoi­to­ko­dis­sa on 300‑1000 van­hus­ta, jot­ka pys­ty­vät siir­ty­mään majoi­tus­ti­lois­ta ruo­ka­laan ja takai­sin nätis­sä muodossa.

    2. Lii­an van­ha: Kun­nal­la on toki laki­mie­hiä ja tek­nis­tä hen­ki­lö­kun­taa, joka tekee han­kin­to­ja mut­ta on eri asia ostaa asfal­toin­tia kuin van­hus­ten hoitoa.

      Var­maan­kin tot­ta toi­nen puo­li, mut­ta vain toi­nen, sil­lä han­kin­nois­sa on pal­jon yhteis­tä, esi­mer­kik­si tuot­ta­jan laa­dun­tuot­to­ky­vyn ja laa­dun­tut­to­ha­lun, siis sen joh­don asen­teen arvioin­ti, tuo­te­tun laa­dun seu­rann­nan pro­se­duu­rit jne. Myös sopi­mus­me­net­te­ly on juri­dii­kan osal­ta olen­nai­ses­ti sama ostit­pa tava­raa tai palveluja. 

      Kes­ki­ko­kois­ten ja suur­ten kun­tien eri sek­to­rit ovat vain pahas­ti sii­loo­tu­neet, eikä ulko­puo­li­sia pal­ve­lu­ja osa­ta tai ras­ki­ta käyt­tää. Myös Kun­tain­liit­to on ollut käsit­tä­mät­tö­män hil­jaa näis­sä hankinta-asioissa.

  6. Osmo ei halua ymmär­tää mis­tä on kysy­mys. Mum­me­lit makaa­vat sän­gys­sä näl­käi­si­nä pas­kat ja kuset housuis­sa ja sil­lä aikaa kun pää­oma­si­joit­ta­jat kerää­vät mil­joo­na­voi­tot. Läs­sy­tys han­kin­ta­la­eis­ta ei osu maa­liin­sa, kun tahal­li­nen heit­teil­le­jät­tö on mah­dol­lis­ta ilman ran­gais­tus­ta. Suo­mes­sa sii­tä ei seu­raa yhti­käs mitään. Hoi­ta­jia ei oikein voi syyt­tää asias­ta, kos­ka he ovat vain töis­sä vajaa­mie­hi­tyk­sel­lä. Yri­tyk­sen joh­to saa enin­tään huo­mau­tuk­sen. Entä mah­dol­li­nen vahin­gon­kor­vaus. Sii­hen laki ei tai­vu, kos­ka kär­sit­ty talou­del­li­nen vahin­ko on enin­tään saa­mat­ta jää­nyt ruo­ka-annos ja vaih­ta­mat­to­mat vaipat.

  7. Eikö tar­jouk­sen ehdok­si voi­si lait­taa vaik­ka seu­raa­vaa: Tar­jouk­sis­ta pois­te­taa hal­vin ja kal­lein, lopuis­ta las­ke­taan kes­kiar­vo ja lähim­mäk­si kes­kiar­voa osu­nut tar­jous voittaa.

  8. Vuo­ro­lis­toil­le pan­naan näi­den tie­to­jen mukaan haa­mu­hen­ki­löi­tä, jot­ka eivät tosia­sias­sa ole työ­vuo­ros­sa. Jos tämä pitää paik­kan­sa, asia kuu­luu minun jär­ke­ni mukaan polii­sil­le. Sehän on ilmi­sel­vä petos.”

    En edes ymmär­rä, mitä laki­sää­tei­nen hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus aut­taa tilan­tees­sa, jos­sa yri­tys on päät­tä­nyt jät­tää lait noudattamatta. 

    Minus­ta on ihan sel­vää että osta­jal­la on oikeus periä raho­jaan takai­sin kai­kil­ta niil­tä vuo­roil­ta, jois­sa ei ole ollut tar­peek­si väkeä. Ei taloa­kaan tar­vit­se mak­saa, jos raken­nus­yh­tiö jät­tää katon raken­ta­mat­ta. Joku voi väit­tää että pal­ve­lut ovat eri­lai­sia, no eivät ole. Jos tilaan auto­huol­lon ja huol­los­ta puo­let onkin jätet­ty teke­mät­tä, ei sii­tä kyl­lä täyt­tä hin­taa pidä mak­saa. Jos pal­ve­lu ei vas­taa sopi­mus­ta, on jätet­ty toi­mit­ta­mat­ta jotain mitä on pitä­nyt toi­mit­taa, sil­loin on oikeus hyvi­tyk­seen ja hinnanalennukseen.

    Jos oli­sin asia­kas, alkai­sin sel­vit­te­le­mään vuo­ro­lis­to­ja ja vaa­ti­si hin­nan­alen­nuk­sia sekä jät­täi­sin las­kut mak­sa­mat­ta ja rii­taut­tai­sin mah­dol­li­set perin­täy­ri­tyk­set ja sit­ten kat­sot­tai­siin oikeu­des­sa kaik­ki tun­ti­lis­tat ja pal­ve­lut läpi pidem­mäl­tä ajal­ta. Isom­mil­la kun­nil­la pitäi­si olla täl­lai­seen ihan hyvin varaa­kin, mut­ta jos tun­ti­lis­tat eivät kes­täi­si valoa, hoi­vay­ri­tyk­sel­lä ei.

    Jos on teh­ty suo­ra­nai­nen rikos, olen sitä miel­tä että täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa pitäi­si sovel­taa huu­me­tuo­miois­ta­kin tut­tua tapaa: rikok­sen teki­jä jou­tuu mak­sa­maan takai­sin koko rikos­hyö­dyn. Eli kai­ken mitä on las­kut­ta­nut, ei huu­me­lor­dit­kaan saa vähen­tää rikos­hyö­dys­tä kulun­ke­ja. Lisäk­si hui­ja­rei­den täy­tyy jou­tua hen­ki­lö­koh­tai­seen vas­tuuseen teoistaan.

    Mut­ta ihan ensim­mäi­sek­si pitää aloit­taa sii­tä, että kun­nat lait­ta­vat kun­non sank­tiot sopimuksiin. 

    Näin rehel­li­se­nä yrit­tä­jä­nä eli samaan aikaan sekä omis­ta­ja­na että yri­tyk­sen joh­ta­ja­na näen aina punais­ta, jos jon­kun toi­sen yri­tyk­sen toi­mi­va joh­to tekee jom­man kum­man asiois­ta, joi­ta pidän yri­tys­toi­min­nan majes­teet­ti­ri­kok­si­na: hui­jaa tie­toi­ses­ti joko asiak­kai­taan taik­ka omistajiaan.

    (yri­tys ei itses­sään tee mitään, se on abstrak­tio, kaik­ki toi­men mitä yri­tys tekee, on jon­kun yksi­lö-pyk­si­lön päät­tä­miä, ei ole ole­mas­sa kol­lek­tii­via “Yri­tys”, joka oli­si syyl­li­nen mut­ta yksi­lö-pyk­si­löt vapau­tui­si­vat vastuusta)

    Minus­ta jokai­sen todel­li­sen mark­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­jan tuli­si suut­tua, kun hui­ja­taan asiakkaita.

  9. Miten ihmees­sä jul­ki­nen sek­to­ri ei kyke­ne kil­pai­lut­ta­maan, kun jul­ki­sel­la sek­to­ril­la tie­de­tään hoi­to­työn tar­vit­se­mat työ­mää­rät! Nyt on jos­sain koh­taa tämä hom­ma kyy­kän­nyt ja pahem­man ker­ran. Jul­ki­sen sek­to­rin hoi­to­työn­han­kin­ta on hyvin help­poa, ei tar­vit­se muu­ta kuin omis­sa hoi­to­lai­tok­sis­sa las­kea työ­mää­rät ylös. Se on yksin­ker­tai­nen toi­men­pi­de. Olen työ­mää­rien las­ken­taa ja resurs­si­suun­nit­te­lua teh­nyt. Minul­la on siis täs­tä koke­mus­ta ja nyt on ker­ty­nyt koke­mus­ta jo jul­ki­sis­ta han­kin­nois­ta­kin, siis olen teh­nyt nii­tä. Olen teh­nyt kil­pai­lu­tuk­sia, tar­jous­pyyn­tö­jä, ver­tai­lu­ja pää­tös­val­mis­te­lu­ja jne… Asias­ta on vain teh­ty jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ja jul­ki­sis­sa han­kin­nois­sa tar­peet­to­man vaikea.

    Hoi­to­työn mini­mi­re­surs­soin­nin voi mää­rit­tää ja helposti.

    Siis nyt on kyse hoi­to­työs­tä, ei muus­ta työstä.

    Ensin mää­rä­tään, että hoi­to­työ on kir­jat­ta­va ylös, siis hoi­to­työn resurs­si­kir­jan­pi­to pakol­li­sek­si. Muut työt ovat sit­ten asia erikseen.

    On hyvin help­poa las­kea kuin­ka pal­jon työ­mää­rää menee hoi­to­työ­hön, sitä työ­mää­rää ei voi kil­pai­lu­tuk­sel­la­kaan miten­kään vähen­tää merkittävästi. 

    On hyvin help­poa näh­dä hoi­to­lai­tok­ses­ta pal­jon­ko pitää olla mini­mis­sään hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa ja pal­jon­ko sit­ten muu­ta hen­ki­lös­töä. Ihan samal­la taval­la kun sen näkee tie­to­jär­jes­tel­mä­ke­hi­tys­tii­mis­tä­kin, pal­jon­ko pitää olla tie­tyn kokoi­ses­sa pro­jek­tis­sa ohjel­mis­to­ke­hit­tä­jiä, tes­taa­jia, mää­rit­te­li­jö­tä jne. kun tie­de­tään mikä on pro­jek­tin koko työmääränä.

    Toki se pro­jek­tin koko työ­mää­rä­nä ei ole aivan tar­kal­leen heti sel­vä­nä, se tar­ken­tuu, mut­ta hoi­to­työ on täs­sä hel­pom­pi, kos­ka tar­vit­ta­vat työt tie­de­tään heti alussa.

    Olen las­ke­nut työ­mää­riä, olen resurs­soin­nut ohjel­mis­to­ke­hi­tys­työ­tä ja suun­ni­tel­lut resurs­se­ja jne. Ei tämä ole mitään raket­ti­tie­det­tä aset­taa ne mini­mi­vaa­ti­muk­set. Sel­lai­sil­la aloil­la, kuten ohjel­mis­to­ke­hi­tys, jos­sa on jo kau­em­min näi­tä teh­ty ja perus­teel­li­sem­min, niin ne ovat pidem­mäl­lä kuin hoi­toa­la ja jul­ki­nen sek­to­ri näissä.

    Enem­män­kin täs­sä on kyse sii­tä, että resurs­soin­nin hal­lin­nan suh­teen toi­set alat eivät ole niin kehittyneitä.

    Toki aina voi yrit­tää perus­tel­la sil­lä, ettei voi­da teh­dä kos­ka ei voi­da estää vää­rin­käy­tök­siä, mut­ta sil­lä perus­teel­la ei esi­mer­kik­si lii­ken­ne­sään­tö­jä­kään voi­tai­si sää­tää, joten se perus­te ajaa äkkiä päin seinään.

  10. Pal­ve­luse­te­li­mal­li voi men­nä alus­ta­ta­lou­den suun­taan. Alus­ta­ta­lou­des­sa esi­mer­kik­si jul­kis­hal­lin­to tar­jo­aa alus­tan, jon­ne pää­see pal­ve­lu­jen tar­joa­jia. Alus­tal­le pää­see vain kun täyt­tää alus­tal­le pää­syn kri­tee­rit. Alus­ta­ta­lous on voi­mas­sa, jos alus­ta itses­sään ruok­kii kas­vua. Jos kas­vua ruok­ki­vaa meka­nis­mia ei ole, niin ei ole kyse alus­ta­ta­lou­des­ta. Alus­tas­sa pal­ve­lu­jen käyt­tä­jät anta­vat arvioi­ta laa­dus­ta ja nämä näkee myös muut alus­tan kaut­ta pal­ve­lui­ta käyt­tä­vät. Esi­merk­ki­nä alus­ta­ta­lou­des­ta on kän­ny­köi­den sovel­lus­kau­pat, eri­lai­set muut peli­kau­pat esi­mer­kik­si Steam ja perin­tei­nen tori kaup­pa­paik­ka­na (esi­mer­kik­si Haka­nie­men tori).

    1. Jor­ma Nord­lin:
      Pal­ve­luse­te­li­mal­li voi men­nä alus­ta­ta­lou­den suun­taan. Alus­ta­ta­lou­des­sa esi­mer­kik­si jul­kis­hal­lin­to tar­jo­aa alus­tan, jon­ne pää­see pal­ve­lu­jen tar­joa­jia. Alus­tal­le pää­see vain kun täyt­tää alus­tal­le pää­syn kri­tee­rit. Alus­ta­ta­lous on voi­mas­sa, jos alus­ta itses­sään ruok­kii kas­vua. Jos kas­vua ruok­ki­vaa meka­nis­mia ei ole, niin ei ole kyse alus­ta­ta­lou­des­ta. Alus­tas­sa pal­ve­lu­jen käyt­tä­jät anta­vat arvioi­ta laa­dus­ta ja nämä näkee myös muut alus­tan kaut­ta pal­ve­lui­ta käyt­tä­vät. Esi­merk­ki­nä alus­ta­ta­lou­des­ta on kän­ny­köi­den sovel­lus­kau­pat, eri­lai­set muut peli­kau­pat esi­mer­kik­si Steam ja perin­tei­nen tori kaup­pa­paik­ka­na (esi­mer­kik­si Haka­nie­men tori).

      Mihin tar­vi­taan muu­ta alus­taa kuin “Euro”. Tur­ha mono­po­li-alus­ta sii­nä välis­sä voi ainoas­taan hai­ta­ta ja estää asiak­kai­ta saa­mas­ta sitä mitä he haluavat.
      -
      Köy­hät van­huk­set­kaan eivät ole ongel­ma, mikä­li pal­ve­luse­te­li mitoi­te­taan tar­peek­si reiluksi.

  11. Sinä läh­det sii­tä, että kun sinä olet äly­käs ja aktii­vi­nen, niin voit teh­dä par­haan pää­tök­sen vaik­ka kuin­ka moni­mut­kai­sil­la perus­teil­la. Oikeas­ti (kun­tien) ihmi­set ovat kii­rei­siä ja väsy­nei­tä ja halua­vat saa­da hom­man hoi­det­tua. Hei­tä aut­taa, jos 1. kri­tee­ri on 0,5 hoi­ta­jaa hoi­det­ta­vaa koh­ti ja 2. kri­tee­ri on hinta.
    Toi­nen perus­te tuol­le 0,5 hoi­ta­jaa hoi­det­ta­vaa koh­ti on, että sään­tö­jen kan­nat­taa olla yksin­ker­tai­sia, jol­loin nii­tä on help­po valvoa.
    Läh­de­tään noil­la liik­keel­le ja paran­ne­taan nii­den pääl­le lisää kriteereitä.

    1. klma:
      Sinä läh­det sii­tä, että kun sinä olet äly­käs ja aktii­vi­nen, niin voit teh­dä par­haan pää­tök­sen vaik­ka kuin­ka moni­mut­kai­sil­la perus­teil­la. Oikeas­ti (kun­tien) ihmi­set ovat kii­rei­siä ja väsy­nei­tä ja halua­vat saa­da hom­man hoi­det­tua. Hei­tä aut­taa, jos 1. kri­tee­ri on 0,5 hoi­ta­jaa hoi­det­ta­vaa koh­ti ja 2. kri­tee­ri on hinta.
      Toi­nen perus­te tuol­le 0,5 hoi­ta­jaa hoi­det­ta­vaa koh­ti on, että sään­tö­jen kan­nat­taa olla yksin­ker­tai­sia, jol­loin nii­tä on help­po valvoa.
      Läh­de­tään noil­la liik­keel­le ja paran­ne­taan nii­den pääl­le lisää kriteereitä.

      0,5 hoi­ta­jaa per hoi­det­ta­va kuu­los­taa tosi kival­ta, mut­ta meil­lä on koh­ta 2 mil­joo­naa elä­ke­läis­tä. Jos näis­tä vaik­ka­pa vaan joka nel­jäs on hoi­det­ta­va­na, me tar­vit­sem­me 250 000 hoi­ta­jaa vaan ja ainoas­taan hoi­ta­maan näi­tä elä­ke­läi­siä. Yhdes­sä vuo­si­ker­ras­sa on ulko­muis­tis­ta n. 50 000 ihmis­tä, joten meil­lä on vii­si vuo­si­ker­taa jois­ta jokai­ki­nen edus­ta­ja on vaan ja ainoas­taan hoi­ta­mas­sa elä­ke­läi­siä. Ei yhtään kotiäi­tiä, ei yhtään työ­tön­tä, ei yhtään insi­nöö­riä, polii­sia, laki­mies­tä tai lää­kä­riä. Tämä mit­ta­kaa­va mie­les­sä pitäen vähän epäi­len mei­dän kykyyn taa­ta mei­dän elä­ke­läi­sil­le edes 0,5 hoi­ta­jaa per hoi­det­ta­va, sanoo laki­kir­jat mitä tahansa.

      1. Minä tun­nen n. 30 elä­ke­läis­tä, jois­ta 1 on van­hain­ko­dis­sa. En oikein jak­sa uskoa mai­nit­tuun neljäsosaan…vai onko otok­se­ni valikoitunut?

      2. Tuuk­ka:
        Minä tun­nen n. 30 elä­ke­läis­tä, jois­ta 1 on van­hain­ko­dis­sa. En oikein jak­sa uskoa mai­nit­tuun neljäsosaan…vai onko otok­se­ni valikoitunut?

        Omas­sa lähi­pii­ris­sä kaik­ki elä­ke­läi­set yhtä lukuu­not­ta­mat­ta ovat olleet jos­sain vai­hees­sa elä­mään­sä van­hain­ko­dis­sa ja luu­len vii­mei­sen­kin siir­ty­vän koh­ti kas­va­vas­sa mää­rin tuet­tua asu­mis­ta lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Näh­däk­se­ni mei­kä­läi­sel­lä on kui­ten­kin erit­täin pit­käi­käi­siä suku­lai­sia ja hei­dän tut­ta­vi­aan täs­sä, joten sik­si lai­toin sen pro­sen­tin jon­ne­kin 25 pro­sen­tin tie­noil­le rea­lis­ti­sem­pa­na arvio­na. Mit­ta­kaa­van osal­ta se ei kui­ten­kaan oikeas­ti mer­kit­tä­väs­ti muu­ta mitään, jos se todel­li­nen pro­sent­ti aset­tuu 15 pro­sen­tin huja­koil­le, se tar­koit­tai­si 150 000 ihmi­sen teke­vän vain van­hus­ten hoi­ta­mis­ta ja se on mei­dän vuo­den 2018 työl­li­sis­tä vähän alle kym­me­nen prosenttia.

        Voi­ko mei­dän kan­san­ta­lous kes­tää sitä, että joka kym­me­nes työl­li­nen kes­kit­tyy vain van­hus­ten hoi­ta­mi­seen suur­ten ikä­luok­kien pää­tyes­sä van­hain­ko­ti-ikään? Mitä jos tämä pro­sent­ti­lu­ku aset­tuu­kin jon­ne­kin 25 pro­sen­tin ylä­puo­lel­le, onko meil­lä mitään mah­dol­li­suuk­sia taa­ta edes tätä 0,5 hoi­ta­jaa per hoi­det­ta­va saa­tik­ka 0,7:ää, mikä oli Maria Guze­ni­na-Ric­hard­so­nin tavoi­te dema­rei­den olles­sa hal­li­tuk­ses­sa? Mei­dän on saa­ta­va aikai­sek­si mer­kit­tä­vää tehos­tu­mis­ta täl­lä sek­to­ril­la, mut­ta tyy­pil­li­ses­ti hoi­va-alan tehos­tu­mi­nen on erit­täin hidas­ta ja aikaa­vie­vää, kos­ka esi­mer­kik­si auto­maa­tiol­la on huo­mat­ta­vas­ti vähem­män ilmi­sel­viä sovel­lus­koh­tei­ta kuin val­mis­ta­vas­sa teollisuudessa.

  12. Mikään kil­pai­lu­tus ei rat­kai­se, jos nor­maa­lia val­von­taa ei jär­jes­te­tä. Jul­ki­suu­des­sa esiin­ty­nei­den tie­to­jen mukaan 10% val­von­nas­ta on enna­kol­ta ilmoit­ta­mat­to­mia ja 90% ennal­ta ilmoi­tet­tu­ja. Ja kaik­ki­aan val­von­taa todel­la vähän. Jos yhtiö onnis­tuu mer­kit­se­mään yhden “Aku Ankan” työn­te­ki­jäk­si, kus­tan­nus esim 50.000 €/vuosi, mer­kit­see se osa­ke­kan­nan arvon­nousua 750.000–1 milj € (P/E‑luku 15–20). Val­von­ta ei näy­tä tör­keim­mis­sä­kään tapauk­sis­sa joh­ta­neen tämän talou­del­li­sen hyö­dyn pois­ta­mi­seen. Onka­han luo­tu todel­li­nen kannustinloukku?

  13. Kil­pai­lu­tuk­ses­sa laa­dun mää­rit­te­ly on mones­ti ääri­mäi­sen vai­ke­aa, eten­kin kun se tulee arvioi­da tar­joa­jal­ta pyy­det­ty­jen ja tar­joa­jan anta­mien asia­kir­jo­jen perus­teel­la. Han­ka­luu­te­na on jokai­sen nip­pe­lin mää­rit­te­ly: jos jol­le­kin asial­le unoh­tuu mittari/kriteeri tar­jous­kil­pai­lus­ta, aiheut­taa sen pyy­tä­mi­nen jäl­ki­kä­teen lisä­kus­tan­nuk­sia. Tar­joa­jat osaa­vat pyy­tää nois­ta aika huo­mat­ta­via­kin lisä­mak­su­ja helposti.

    Nykyi­nen han­kin­ta­la­ki kyl­lä mah­dol­lis­taa tar­joa­jan sul­ke­mi­sen pois, jos on kon­kreet­tis­ta näyt­töä ettei tar­joa­ja ole pys­ty­nyt täyt­tä­mään vas­taa­van­lais­ta pal­ve­lu­vel­voi­tet­ta aiem­min. Käy­tän­nös­sä tämä edel­lyt­tää sel­viä ja tois­tu­via oleel­li­sia puut­tei­ta sopi­muk­sen­mu­kai­sen pal­ve­lun toi­mit­ta­mi­ses­sa. Näyt­tö­kyn­nys täs­sä lie­nee kor­keah­ko ja menet­te­ly­nä sul­ke­mi­nen pois on harvinaista.

    Han­kin­to­ja han­ka­loit­taa vali­tus­ten käsit­te­ly­ai­ka. Mark­ki­na­oi­keu­den käsit­te­ly­ai­ka on täl­lä het­kel­lä hel­pos­ti 12–18kk! Tämä kan­nus­taa valit­ta­maan, kos­ka kil­pai­li­jan rat­tai­siin saa kapu­lan vuo­dek­si. Mark­ki­na­oi­keu­den kus­tan­nus on kiin­teä 240eur eli talou­del­li­nen ris­ki valit­ta­jal­le on ole­ma­ton. Mais­sa jois­sa mark­ki­na­oi­keu­den käsit­te­ly­ai­ka on nopeam­pi, on myös tur­hien vali­tus­ten mää­rä pienempi.

    Tai­de­ver­taus Osmon teks­tis­sä oli hyvä. Mitä enem­män pal­ve­luun kuu­luu ei-kon­kreet­ti­sia asioi­ta, sitä vai­keam­pi nii­tä on mää­ri­tel­lä. On help­po mää­ri­tel­lä vaik­ka­pa ruo­ka-aiko­jen sään­nöl­li­syys, mut­ta entäs se ruu­an laa­tu, ter­veel­li­syys tai mais­tu­vuus, puhu­mat­ta­kaan sii­tä miten se mäte­tään lau­ta­sel­le, joka voi este­tii­kan kaut­ta vai­kut­taa maistuvuuteen.

  14. Huu­to­lai­suus oli mai­net­taan pal­jon parem­pi. Yhteis­kun­ta (=muut ihmi­set) teki sen­tään _jotakin_, ja ihan kel­vol­li­sia­kin paik­ko­ja oli.

    Hoi­va-alal­le iski raha 1990-luvun lopul­la. Sil­loin pää­sin osal­lis­tu­maan irvok­kaa­seen näy­tel­mään. Sii­hen asti ter­veys­kes­kus­ten vuo­deo­sas­toil­la ja pit­kä­ai­kais­osas­toil­la _ei_ pääl­lim­mäi­se­nä ollut raha. Sil­loin­kin lopul­ta teh­tiin pit­kä­ai­kais­hoi­to­pää­tök­siä (nyk. mak­su­ky­vyn mukai­set­hoi­to­mak­sut), mut­ta nii­tä vähän kar­tet­tiin ja pidet­tiin joten­kin moraa­lit­to­mi­na tai aina­kin epäilyttävinä.Ei oikein ollut sopi­vaa ryös­tää avut­to­mia, vaik­ka heil­lä ryös­tet­tä­vää oli­si ollutkin.

    Sit­ten jotain muut­tui. Tuhat­mää­rin poti­lai­ta “ulos­kir­joi­tet­tiin”. Heis­tä teh­tiin lop­puar­viot. Heil­le teh­tiin B’lausun­not eri­tyis­kor­vat­ta­vuuk­sia var­ten, C‑lausunnot hoi­to­tu­kia var­ten ja lopu­ton mää­rä resep­te­jä. Hei­dän fyy­si­nen sijain­tin­sa ei muut­tu­nut, mut­ta se käy­tä­vän­pää tai sii­pi, jos­sa he oli­vat, sai uuden sees­tei­sen­kuu­loi­sen nimi­kyl­tin. Hen­ki­lö­kun­ta saat­toi saa­da uuden­vä­ri­set verk­ka­rit, mut­ta mikään olen­nai­nen ei muut­tu­nut. Samat ihmi­set samois­sa sän­gyis­sä, samat hoi­ta­jat. Lää­ke­kaa­pis­sa tosin oli sama mää­rä Fure­sis-purk­ke­ja kuin enne­kin (100 kpl on suu­rin koko, 1000 oli­si käy­tän­nöl­li­sem­pi), mut­ta nyt niis­sä oli nimi­la­put, eikä lääk­kei­tä jaet­tu ker­ral­la yhdes­tä pur­kis­ta, vaan jokai­sel­le omas­taan, ja ennen­kaik­kea nyt kus­tan­nuk­sia oli vyö­ry­tet­ty kun­nal­ta “yhteis­kun­nal­le”, eli val­tiol­le. Tämä oli sel­vä petos, kuten moni tunnustikin.

    Yksi asia tah­too unoh­tua. Jos pää ei pelaa ja/tai krop­pa on lopus­sa, elä­mäs­tä ei oikein saa arvo­kas­ta mil­lään resurs­soin­nil­la, niin se vaan on. Alz­hei­mer-poti­laan todel­li­suus ei kau­aa ole se mai­nos­ten ja bro­syy­rien siis­ti ja iloi­nen ikäih­mi­nen, jol­la tark­kaan kat­soen on tilan­tee­seen sopi­va hive­nen häm­men­ty­nyt ole­mus. Ei ole. Todel­li­suus on kaik­kea muu­ta, mut­ta sitä ei voi esit­tei­siin ja julis­tei­siin painaa.

  15. Tuol­lai­nen “70 % hin­taa, 30 % laa­tua” kri­tee­ris­tö kuu­los­taa aika mer­ki­tyk­set­tö­mäl­tä. Eikö kil­pai­lut­ta­ja voi mää­ri­tel­lä indif­fe­rens­si­käy­riä? Niil­lä­hän sitä talous­tie­tees­sä kai pre­fe­rens­se­jä yleen­sä kuvataan.

    1. Eikö kil­pai­lut­ta­ja voi mää­ri­tel­lä indifferenssikäyriä?

      Oikeus­tie­teel­li­ses­sä ei ope­te­ta indif­fe­rens­si­käy­riä. Tuo 30/70 suh­de on kai­kil­la tavoin aivan jär­je­tön, kos­ka jos­kus riit­tää kasin arvoi­nen laa­tu eikä kym­pin arvoi­ses­ta ole hyötyä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Oikeus­tie­teel­li­ses­sä ei ope­te­ta indifferenssikäyriä.

        Sepä sää­li. Luu­li­si, että ne voi­si opet­taa aina­kin osal­le jol­la­kin valin­nai­sel­la kurs­sil­la. Ei se mitään raket­ti­tie­det­tä ole. Aina­kin yksi tun­te­ma­ni oik­kis­opis­ke­li­ja ker­toi, että heil­le oli ope­tet­tu aina­kin jotain talous­kä­sit­teis­töä kuten pareto-optimaalisuus.

      2. Käsi­te pro­sent­ti tuli lakei­hin ja ase­tuk­siin noin 20 vuot­ta sit­ten. Indif­fe­rens­si­käy­rä on vuo­ros­sa ehkä vuon­na 2060.

  16. En oli­si yhtä pes­si­mis­ti­nen. Suu­rin osa kun­nis­ta vain ei ole osan­nut tai halun­nut ottaa käyt­töön yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la joka­päi­väi­ses­sä käy­tös­sä ole­via han­kin­ta­me­net­te­ly­jä, m.l. sopi­mus­ju­ri­diik­ka eikä myös­kään laa­tu­tek­nii­koi­ta, nii­tä ei edes omas­sa toi­min­nas­saan. Mones­sa­ko­han kun­nas­sa on laa­tu­pääl­li­köi­tä, tai vas­taa­via toimijoita?

    Tilan­ne muis­tut­taa yksi­tyi­sen puo­len tilan­net­ta 60-luvul­la, jol­loin kevyt teol­li­suus aloit­te­li vien­ti­toi­min­taa ja kan­sain­vä­lis­ty­mis­tä. Suo­ma­lai­sia yri­tyk­siä vie­tiin kuin lit­ran mit­taa niin sopi­mus­asiois­sa, myyn­nis­sä kuin han­kin­nois­sa­kin. Suo­men Laa­tu­yh­dis­tys ja Vien­ti­kou­lu­tus­sää­tiö teki­vät har­tia­voi­min arvo­kas­ta työ­tä, ja 90-luvul­la suo­ma­lai­set yri­tyk­set aina­kin elekt­ro­niik­ka­puo­lel­la oli­vat laa­tu­ym­mär­ryk­ses­sä Euroo­pan ja jopa maa­il­man huip­pua. Osa­kii­tos sii­tä kuu­luu myös Nokialle.

    Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la tär­keis­sä (siis suu­ris­sa ja/tai kriit­ti­sis­sä) han­kin­nois­sa pan­naan suu­ri pai­no esi­töil­le, siis mitä teh­dään ennen tar­jous­kil­pai­lua ja sopi­muk­sen alle­kir­joi­tus­ta. Viran­omai­set ovat toden­neet muu­ta­mien yri­tys­ten toi­min­nas­sa rikos- tai sivii­lioi­keu­del­li­ses­ti ran­gais­ta­via teko­ja, kuten kes­keis­ten asia­kir­jo­jen vää­ren­nök­siä (haa­mu­hoi­ta­jat), poti­las­tur­val­li­suu­den vaa­ran­ta­mis­ta (lääkk­kei­den säi­ly­tys, ‑jake­lu ja-hävi­tys), heit­teil­le­jät­töä (vam­mo­jen vii­väs­ty­nyt­tä hoi­toa, jäte­tään yök­si lat­tial­le makaa­maan, pesu ker­ran vii­kos­sa, hygiee­nia­haa­la­rei­den pit­kä­ai­kais­ta käyt­töä (vrt. van­ki­lat) jne. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la täl­lai­nen toi­mi­ja sul­jet­tai­siin ulos jo tar­jous­kil­pai­lus­ta (pait­si ehkä raken­nusa­lal­la, joka sekin on sairas). 

    Ennak­koeh­dok­si voi­daan aset­taa myös ser­ti­fioi­tu laa­tu- ja/tai ympä­ris­tö­jär­jes­tel­mä tms. Myös ter­veys­pal­ve­luil­le on ole­mas­sa oma ISO 9001 ‑stan­dar­di: SFS-EN 15224 “Laa­dun­hal­lin­ta­jär­jes­tel­mät. Stan­dar­di ISO 9001:2015 ter­vey­den­huol­lon käyt­töön”. Mones­sa­ko­han pai­kas­sa se on käytössä?

    Ennen sopi­muk­sen alle­kir­joi­tus­ta lop­pusuo­ral­la ole­vis­ta yri­tyk­sis­tä teh­dään yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la erään­lai­nen yri­tys­tut­ki­mus, jos­sa pain­opis­te on yri­tyk­sen toi­min­ta­ky­vyis­sä ja joh­don asen­teis­sa. Toi­mit­ta­jan laa­tu­jär­jes­tel­mä käy­dään yleen­sä tar­kas­ti läpi. Ser­ti­fioin­ti­han ei takaa laa­tu­jär­jes­tel­män käy­tän­nön toimivuutta

    Yksi­tyi­sel­lä puo­len han­kin­ta­toi­min­taa hel­pot­taa, että sopi­muk­sis­sa voi­daan vii­ta­ta stan­dar­dei­hin ja ylei­se­ti hyväk­syt­tyi­hin kir­jat­tui­hin suo­si­tuk­siin, “Hyvä toi­min­ta­ta­pa xxx”. Kun­tien ja kun­tien jär­jes­tö­jen pitäi­si ensi tilas­sa ryh­tyä vas­taa­via laa­ti­maan ja ole­mas­sa ole­via stan­dar­de­ja ja suo­si­tuk­sia opet­ta­maan ja käyttämään. 

    Toi­nen hel­pot­ta­va asia on, että yksi­tyis­puo­lel­la sopi­mus­rik­ko­muk­set vie­dään koh­ta­lai­sen her­käs­ti oikeu­teen. Ennak­ko­ta­pauk­sia on siis run­saas­ti. Hoi­va-alaa taa­tus­ti ter­veh­dyt­täi­si, jos joku kun­ta, kun­tayh­ty­mä, kun­tain­litt­to tms. ryh­tyi­si käy­mään oikeut­ta näis­sä asiois­sa. Jouk­ko­kan­teen teke­mi­nen pitäi­si myös olla mah­dol­lis­ta (saat­taa olla jo nyt?).

    Maa­kun­ta­uu­dis­tus mah­dol­lis­tai­si, mut­tei takai­si toi­min­nan nopean kor­jaa­mi­sen. Pal­ve­luse­te­leis­tä saat­tai­si kehit­tyä oiva kei­no ongel­ma­ta­paus­ten vähen­tä­mi­seen. Kun­tien ei sil­loin tar­vit­si­si teh­dä juu­ri mitään muu­ta kuin mak­saa hie­man yli­hin­taa. Omai­set teki­si­vät laa­dun­val­von­nan kun­nan puo­les­ta aivan kuten Sepi aiem­min kirjoitti.

    1. Tapio: Suu­rin osa kun­nis­ta vain ei ole osan­nut tai halun­nut ottaa käyt­töön yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la joka­päi­väi­ses­sä käy­tös­sä ole­via han­kin­ta­me­net­te­ly­jä, m.l. sopi­mus­ju­ri­diik­ka eikä myös­kään laa­tu­tek­nii­koi­ta, nii­tä ei edes omas­sa toi­min­nas­saan. Mones­sa­ko­han kun­nas­sa on laa­tu­pääl­li­köi­tä, tai vas­taa­via toimijoita?

      Laa­tu­pääl­lik­kö-tit­te­li on vii­mek­si jul­kais­tun kun­tien työ­paik­ka­ti­las­ton mukaan ollut 30 nai­sel­la ja 7 mie­hel­lä, eli yhteen­sä 37 hen­ki­löl­lä. Mones­sa kun­nas­sa laa­tu­asioi­den paris­sa toi­mi­taan eri­tyi­ses­ti kehit­tä­mis­puo­lel­la. Kehit­tä­mis­pääl­li­köi­tä kun­nis­sa on 211, kehi­tys­pääl­li­köi­tä 50, kehit­tä­mis­koor­di­naat­to­rei­ta 41, kehi­tys­joh­ta­jia 34, kehit­tä­mis­asian­tun­ti­joi­ta 25, kehit­tä­jiä 19 kehit­tä­mi­sin­si­nöö­re­jä 13, ja kehi­ty­sin­si­nöö­re­jä 10.

      Tapio:
      Ennen sopi­muk­sen alle­kir­joi­tus­ta lop­pusuo­ral­la ole­vis­ta yri­tyk­sis­tä teh­dään yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la erään­lai­nen yri­tys­tut­ki­mus, jos­sa pain­opis­te on yri­tyk­sen toi­min­ta­ky­vyis­sä ja joh­don asen­teis­sa. Toi­mit­ta­jan laa­tu­jär­jes­tel­mä käy­dään yleen­sä tar­kas­ti läpi. Ser­ti­fioin­ti­han ei takaa laa­tu­jär­jes­tel­män käy­tän­nön toimivuutta

      Yksi­tyi­sel­lä puo­len han­kin­ta­toi­min­taa hel­pot­taa, että sopi­muk­sis­sa voi­daan vii­ta­ta stan­dar­dei­hin ja ylei­se­ti hyväk­syt­tyi­hin kir­jat­tui­hin suo­si­tuk­siin, “Hyvä toi­min­ta­ta­pa xxx”. Kun­tien ja kun­tien jär­jes­tö­jen pitäi­si ensi tilas­sa ryh­tyä vas­taa­via laa­ti­maan ja ole­mas­sa ole­via stan­dar­de­ja ja suo­si­tuk­sia opet­ta­maan ja käyttämään. 

      Jul­ki­nen sek­to­ri ei saa toi­mia noin, kos­ka han­kin­ta­la­ki. Yri­tys­ten kan­nat­taa raken­taa stra­te­gi­sia pit­kä­ai­kai­sia kump­pa­nuuk­sia. Ne voi­vat huo­moi­da joh­don asen­tei­ta ja vaik­ka sitä­kin, miten hen­ki­lö­ke­miat pelaa­vat poten­ti­aa­li­sen ali­hank­ki­jan kans­sa. Mut­ta jul­ki­nen sek­to­ri ei saa käyt­tää sel­lai­sia perus­tei­ta jul­ki­se­na han­kin­ta­na toteu­te­tuis­sa kil­pai­lu­tuk­sis­sa, kos­ka nii­tä kos­ke­vien perus­te­lui­den oikeu­tus­ta ei pys­ty oikeu­del­li­ses­ti kes­tä­väl­lä taval­la osoit­ta­maan. Ser­ti­fioi­tu­jen laa­tu­jär­jes­tel­mien ole­mas­sao­lo on jo nykyi­sin osa monien sote-kil­pai­lu­tus­ten laa­tu­pis­tey­tys­tä. Kui­ten­kin laa­tu­jär­jes­tel­män­kin osal­ta kil­pai­lu­tuk­ses­sa voi huo­mioi­da vain sen, mitä yri­tys itse tuo tar­jouk­ses­saan sii­tä esiin. Jos laa­tu­jär­jes­tel­mä ei toi­mi käy­tän­nös­sä, ei sitä mikään yri­tys tar­jouk­seen­sa mene kir­joit­ta­maan, eikä sen toi­mi­mat­to­muus voi käy­tän­nös­sä las­kea kil­pai­lu­tuk­ses­sa saa­ta­via laatupisteitä.

      Vii­me aikoi­na jul­ki­suu­des­sa olleel­la Espe­ri Carel­la­kin on vuo­des­ta 2008 läh­tien ollut laa­tuser­ti­fioin­ti. Nykyi­sin yhtiöl­lä on Labqua­li­ty Oy:n myön­tä­mä ISO 9001:2015 ‑laa­tu­jär­jes­tel­mä­ser­ti­fi­kaat­ti. Ser­ti­fi­kaat­ti kat­taa Espe­rin ikään­ty­nei­den, mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jien ja vam­mais­ten asu­mis­pal­ve­lut, arjen ja asu­mi­sen tuki­pal­ve­lut, Saga-pal­ve­lua­su­mi­sen sekä lääkäripalvelut.

      1. Kun­ta voi mää­ri­tel­lä kil­pai­lut­taes­saan, mitä se ostaa ja sen voi mää­ri­tel­lä esi­mer­kik­si laa­tusuo­si­tus­ten mukai­sel­la hoi­dol­la. Kun­ta voi siis esi­mer­kik­si lait­taa ehdok­si halua­man­sa henkilöstömitoituksen.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun­ta voi mää­ri­tel­lä kil­pai­lut­taes­saan, mitä se ostaa ja sen voi mää­ri­tel­lä esi­mer­kik­si laa­tusuo­si­tus­ten mukai­sel­la hoi­dol­la. Kun­ta voi siis esi­mer­kik­si lait­taa ehdok­si halua­man­sa henkilöstömitoituksen. 

        Jos hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus kat­taa vain lähi­hoi­ta­jat ja sai­raan­hoi­ta­jat, niin sit­ten talos­sa ei ole yhtään kok­kia, sii­voa­jaa tai ilmas­toin­nin kor­jaa­jaa, vaan kaik­ki teh­dään hoi­ta­jien toi­mes­ta, kos­ka se sääs­tää rahaa.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun­ta voi mää­ri­tel­lä kil­pai­lut­taes­saan, mitä se ostaa ja sen voi mää­ri­tel­lä esi­mer­kik­si laa­tusuo­si­tus­ten mukai­sel­la hoi­dol­la. Kun­ta voi siis esi­mer­kik­si lait­taa ehdok­si halua­man­sa henkilöstömitoituksen.

        Jol­loin se, jol­la on väkeä voit­taa. Mitä teke­mis­tä sil­lä on laa­dun kanssa?

      4. t: Mut­ta jul­ki­nen sek­to­ri ei saa käyt­tää sel­lai­sia perus­tei­ta jul­ki­se­na han­kin­ta­na toteu­te­tuis­sa kil­pai­lu­tuk­sis­sa, kos­ka nii­tä kos­ke­vien perus­te­lui­den oikeu­tus­ta ei pys­ty oikeu­del­li­ses­ti kes­tä­väl­lä taval­la osoit­ta­maan. Ser­ti­fioi­tu­jen laa­tu­jär­jes­tel­mien ole­mas­sao­lo on jo nykyi­sin osa monien sote-kil­pai­lu­tus­ten laa­tu­pis­tey­tys­tä. Kui­ten­kin laa­tu­jär­jes­tel­män­kin osal­ta kil­pai­lu­tuk­ses­sa voi huo­mioi­da vain sen, mitä yri­tys itse tuo tar­jouk­ses­saan sii­tä esiin.

        Tar­koi­tat­ko, ettei kun­ta voi han­kin­ta­lain takia käyt­tää hyväk­seen esi­mer­kik­si tie­toa, että AVI on toden­nut tar­joa­jay­ri­tyk­ses­sä lain­vas­tais­ta toi­min­taa ja tois­tu­via sopi­mus­rik­ko­muk­sia, eikä käy­dä tar­kas­ta­mas­sa yri­tys­tä, esi­mer­kik­si vaa­di­tun laa­tu­jär­jes­tel­män toi­mi­vuut­ta pai­kan pääl­lä? Entä jos yri­tys on haet­tu kon­kurs­siin tai se itse on hakeu­tu­nut selvitystilaan?

        Kun­ta kai kui­ten­kin voi teh­dä val­von­ta­käyn­te­jä kil­pai­lun voit­ta­neen tuot­ta­jan luo­na. Jos yri­tyk­ses­sä on alkeel­li­nen­kaan laa­tu­jär­jes­tel­mä, sii­tä on help­po havai­ta sopi­mus­rik­ko­muk­set (laa­tu­poik­kea­mat ja nii­den käsit­te­ly), tai sit­ten tode­ta koko laa­tu­jär­jes­tel­mä sil­män­lu­meek­si. Täs­sä mie­les­sä tuo Espe­ri Caren tapaus on aivan ihmeel­li­nen. Eivät­kö a.o. kun­nat ole halun­neet tai oikeu­den­käyn­tien pelos­sa uskal­ta­neet teh­dä tar­kas­tuk­sia eikä vaa­tia tilan­teen kor­jaus­ta, vaan ovat siir­tä­neet val­von­ta­vas­tuun val­tion viranomaisille?

        Kun­tien tek­nil­li­nen puo­li tekee laa­ja­mit­tais­ta han­kin­ta­toi­min­taa, joka sekin on han­kin­ta­lain pii­ris­sä. Minul­la on sel­lai­nen käsi­tys, että lait­to­muu­det, lain rajoil­la toi­mi­mi­nen ja aiem­mat räi­keät sopi­mus­rik­ko­muk­set osa­taan siel­lä ottaa huo­mioon. Välil­lä istu­taan oikeu­des­sa, jol­loin syn­tyy ennak­ko­ta­pauk­sia, jot­ka sit­ten hyö­dyt­tä­vät kaik­kia. Sen takia oli­si ensiar­voi­sen tär­ke­ää, että vaik­ka­pa joku kun­tayh­ty­mä läh­ti­si nyt tes­taa­maan han­kin­ta­lain rajo­ja jos­sain pie­nes­sä sote-hank­kees­sa. Risi­kon vies­ti, että tuot­ta­jat on nyt saa­tu sitou­tet­tua lakiin ja laa­tusuo­si­tuk­siin on toi­vea­jat­te­lua. Toki ne jon­kin aikaa kas­vo­jaan pesevät.

        Luot­ta­mus hyvä, kont­rol­li paras” sanoi L.

      5. t: Jul­ki­nen sek­to­ri ei saa toi­mia noin, kos­ka han­kin­ta­la­ki. Yri­tys­ten kan­nat­taa raken­taa stra­te­gi­sia pit­kä­ai­kai­sia kump­pa­nuuk­sia. Ne voi­vat huo­moi­da joh­don asen­tei­ta ja vaik­ka sitä­kin, miten hen­ki­lö­ke­miat pelaa­vat poten­ti­aa­li­sen ali­hank­ki­jan kans­sa. Mut­ta jul­ki­nen sek­to­ri ei saa käyt­tää sel­lai­sia perus­tei­ta jul­ki­se­na han­kin­ta­na toteu­te­tuis­sa kil­pai­lu­tuk­sis­sa, kos­ka nii­tä kos­ke­vien perus­te­lui­den oikeu­tus­ta ei pys­ty oikeu­del­li­ses­ti kes­tä­väl­lä taval­la osoittamaan.

        Täl­lai­sel­la han­kin­ta­lain tul­kin­nal­la on sit­ten sel­keät seu­rauk­set: Jul­ki­nen val­ta voi hank­kia laa­tua vain val­von­nal­la, mikä tulee aina­kin vir­ka­mies­työ­nä kalliiksi. 

        Vähän edel­leen ihmet­te­len, ettei enna­koi­via mit­ta­rei­ta voi käyt­tää. Eivät­kö esi­mer­kik­si AVI:n tuot­ta­ja­kan­di­taa­til­le anta­mien huo­mau­tus­ten ja kor­jaus­vaa­ti­mus­ten yms. mää­rä x hen­keä koh­ti edel­li­se­nä y vuo­te­na voi­si sel­lai­si­na toi­mia. Mui­ta­kin mit­ta­rei­ta var­mas­ti löy­tyy, mut­ta se vaa­ti­si asian­tun­ti­joil­ta vähän päänvaivaa.

      6. Vähän edel­leen ihmet­te­len, ettei enna­koi­via mit­ta­rei­ta voi käyt­tää. Eivät­kö esi­mer­kik­si AVI:n tuot­ta­ja­kan­di­taa­til­le anta­mien huo­mau­tus­ten ja kor­jaus­vaa­ti­mus­ten yms. mää­rä x hen­keä koh­ti edel­li­se­nä y vuo­te­na voi­si sel­lai­si­na toi­mia. Mui­ta­kin mit­ta­rei­ta var­mas­ti löy­tyy, mut­ta se vaa­ti­si asian­tun­ti­joil­ta vähän päänvaivaa.

        Ellei lakia tai sen tul­kin­taa ole muu­tet­tu, täl­lai­nen on han­kin­ta­lais­sa erik­seen kiel­let­ty. Nega­tii­vi­sia tie­to­ja haki­jas­ta ei saa ottaa huo­mioon. Tätä on via­kea ymmär­tää, mut­ta niin kuin olen monas­ti sano­nut, ihmi­nen ei opi kos­kaan ymmär­tä­mään juristia.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ellei lakia tai sen tul­kin­taa ole muu­tet­tu, täl­lai­nen on han­kin­ta­lais­sa erik­seen kiel­let­ty. Nega­tii­vi­sia tie­to­ja haki­jas­ta ei saa ottaa huo­mioon. Tätä on via­kea ymmär­tää, mut­ta niin kuin olen monas­ti sano­nut, ihmi­nen ei opi kos­kaan ymmär­tä­mään juristia.

        No sit­ten ei ole ihme, mik­si tulok­se­na on sut­ta ja sekun­daa ja tur­hau­tu­nei­ta osta­jia. Kai kuvai­le­mie­ni kal­tai­sia mit­ta­rei­ta voi­daan kui­ten­kin käyt­tää laa­tu­pis­tey­tyk­sen yhtey­des­sä? Jos ei, niin jul­ki­set han­kin­nat ajau­tu­vat pik­ku hil­jaa rikollisille. 

        Kiel­lon syy­nä lie­nee suo­sik­ki­jär­jes­tel­män syn­nyn estä­mi­nen. On vain jär­jet­tö­män järeä ase siihen.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ellei lakia tai sen tul­kin­taa ole muu­tet­tu, täl­lai­nen on han­kin­ta­lais­sa erik­seen kiel­let­ty. Nega­tii­vi­sia tie­to­ja haki­jas­ta ei saa ottaa huo­mioon. Tätä on via­kea ymmär­tää, mut­ta niin kuin olen monas­ti sano­nut, ihmi­nen ei opi kos­kaan ymmär­tä­mään juristia.

        Väit­tee­si oli niin jär­kyt­tä­vä, että piti vil­kais­ta han­kin­ta­la­kia. Lain 1397/2016 §81:ssä “Har­kin­nan­va­rai­set pois­sul­ke­mis­pe­rus­teet” lukee:

        3) joka on ammat­ti­toi­min­nas­saan syyl­lis­ty­nyt sen luo­tet­ta­vuu­den kysee­na­lais­ta­vaan vaka­vaan vir­hee­seen, jon­ka han­kin­tayk­sik­kö voi näyt­tää toteen;

        9) jon­ka suo­ri­tuk­sis­sa aikai­sem­mis­sa han­kin­ta­so­pi­muk­sis­sa tai käyt­tö­oi­keus­so­pi­muk­sis­sa on ollut mer­kit­tä­viä tai tois­tu­via puut­tei­ta jon­kin kes­kei­sen vaa­ti­muk­sen toteut­ta­mi­ses­sa; lisäe­del­ly­tyk­se­nä on, että puut­teet ovat joh­ta­neet kysei­sen aikai­sem­man sopi­muk­sen ennen­ai­kai­seen irti­sa­no­mi­seen, pur­ka­mi­seen, vahin­gon­kor­vauk­siin tai mui­hin vas­taa­viin sanktioihin;

        Lais­sa on myö­hem­min mää­räyk­siä, jot­ka hie­man vesit­tä­vät noi­ta jakei­ta, mut­ta tilan­ne ei ole täy­sin mah­do­ton. Kun­tien vain pitäi­si läh­teä oikeu­teen tes­taa­maan, mikä kat­so­taan vaka­vak­si vir­heek­si, mikä vaa­dit­ta­vak­si näy­tök­si ja mitä rit­tä­vik­si irtisanomis‑, pur­ka­mis- ja sank­tion lau­kea­mi­sen perusteeksi.

        Luu­li­si, että ana­lo­gi­sia tapauk­sia löy­tyy yksi­tyis­ten sopi­mus­rii­to­jen tuomioista.

      9. Kyl­lä. Jos on jou­tu­nut lii­ke­toi­min­ta­kiel­tään, jät­tä­nyt vero­ja mak­sa­mat­ta tai syyl­lis­ty­nyt rikok­siin, voi­daan sul­kea kil­pai­lun ulko­puo­lel­le. Mut­ta sitä, että toi­min­ta on ollut noin vain nor­maa­lin vaih­te­lun ver­ran huo­noa, ei saa ottaa huo­mioon. Jos sinua kos­ki­si tämä ravin­to­lan asik­kaa­na. sai­sit ottaa huo­mioon tois­tu­vat ruo­ka­myr­ky­tyk­set, mut­ta eti sitä, että ruo­ka on ollut huonoa.

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mut­ta sitä, että toi­min­ta on ollut noin vain nor­maa­lin vaih­te­lun ver­ran huo­noa, ei saa ottaa huo­mioon. Jos sinua kos­ki­si tämä ravin­to­lan asik­kaa­na. sai­sit ottaa huo­mioon tois­tu­vat ruo­ka­myr­ky­tyk­set, mut­ta eti sitä, että ruo­ka on ollut huonoa.

        Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la b2b-kau­pas­sa on pääs­ty tämän tyyp­pi­sis­sä asiois­sa eteen­päin. Siel­lä vain on mää­ri­tel­ty tasot laa­dul­le (tapauk­ses­sa­si esim. erit­täin hyvä ruo­ka, hyvä ruo­ka, kes­kin­ker­tai­nen ruo­ka, huo­no ruo­ka, erit­täin huo­no ruo­ka, tois­tu­via ruo­ka­myr­ky­tyk­siä aiheut­ta­va ruo­ka) ja jois­sain tapauk­sis­sa myös hajon­nan tasot. 

        Taso­jen mää­rit­te­ly tapah­tuu tilaa­jien ja tuot­ta­jien yhtei­ses­sä pöy­däs­sä, ja sitä kut­su­taan stan­dar­di­soin­nik­si. Tilaa­ja sit­ten mää­rit­te­lee tar­jous­pyyn­nös­säään halua­man­sa tason (esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa mini­mi­ta­son, kos­ka riman yli­tys ei hait­taa), ja mil­lai­sel­la fre­kvens­sil­lä poik­kea­mia (esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa siis riman ali­tuk­sia) sal­li­taan. Poik­kea­mia­han aina on.

        Nois­sa stan­dar­di­soi­mis­pöy­dis­sä käy­dään jos­kus hyvin kipak­kaa kes­kus­te­lua. Tuot­ta­jil­la on tai­pu­mus vas­tus­taa rajo­jen aset­ta­mis­ta ja var­sin­kin sen het­kis­tä kireäm­pien taso­jen mää­rit­te­lyä, mut­ta kun tilaa­jat sano­vat, että jos täs­sä pöy­däs­sä ei pääs­tä sopuun, tava­taan oikeu­des­sa. Sopi­muk­seen pääs­tään lähes aina, sil­lä kum­pi­kaan osa­puo­li ei oiken luo­ta tuo­ma­rien asian­tun­te­muk­seen a.o. alan laadunmäärityksissä.

        Siis ei muu­ta kuin että kun­tien ja toi­mit­ta­jien jär­jes­töt kipin kapin yhtei­seen pöy­tään mää­rit­te­le­mään a.o. stan­dar­de­ja ja Hyviä käytäntöjä!

        Huom: Esit­tä­mä­ni kuvaus stan­da­di­soin­nis­ta on rajus­ti yksin­ker­tais­tet­tu enkä tie­dä, onko esim hen­ki­lös­tö­ra­vin­to­loi­den laa­tua stan­dar­di­soi­tu, tai onko siel­lä yhtei­ses­ti sovit­tu­ja Hyviä käytäntöjä.

  17. Osmo: “Kun­nan ei kan­na­ta ostaa pal­ve­lu­ja vaan teh­dä ne itse. Sääli.”

    Ei se mikään sää­li ole. Kun­nan itse teke­mil­lä pal­ve­luil­la on sel­keät etun­sa. Mal­lis­sa kaik­ki kont­rol­li säi­lyy kun­nal­la, koe­tun kal­tai­sia “yllä­tyk­siä” ei tule. Kun­tien ei tar­vit­se mak­saa hoi­vay­rit­tä­jien koh­tuut­to­mia lii­ke­voit­to­ja, nekin rahat sääs­ty­vät van­hus­ten hoi­toon. Jos kun­nat pys­ty­vät jär­jes­tä­mään perus­o­pe­tuk­sen, niin mik­si ihmees­sä ne eivät pys­tyi­si jär­jes­tä­mään vanhustenhoitoa.

    Yksi­tyis­tä­mi­nen ei ole mikään itsear­vo, vaik­ka kokoo­mus­nuo­ret niin hoke­vat. Nykyi­ses­sä yrit­tä­jyys­kult­tuu­ris­sa ei ole mitään sijaa koh­tuul­li­suu­del­le. Pyri­tään jär­kyt­tä­vän suu­riin tulok­siin. Kun nämä tulok­set revi­tään van­hus­ten sel­kä­na­has­ta, on jäl­ki rumaa katseltavaa.

    1. Yrjö Tuo­mi­nen: Kun­tien ei tar­vit­se mak­saa hoi­vay­rit­tä­jien koh­tuut­to­mia lii­ke­voit­to­ja, nekin rahat sääs­ty­vät van­hus­ten hoitoon.

      Todel­la­kin pitää sääs­tää rahaa van­hus­ten­hoi­toon, kos­ka päi­vän Hesa­rin mukaan esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä itse jär­jes­tet­ty hoi­to mak­saa 187 e/ vrk ja osto­pal­ve­lu­na 132 e/vrk. Sii­nä saa kau­pun­ki raa­pia sääs­tö­jä kasaan muil­ta sek­to­reil­ta noin 1500 euron edes­tä kuu­kau­des­sa per hoi­dok­ki, kun kun­ta alkaa teke­mään itse. 

      Oulus­sa tehos­te­tun pal­ve­lua­su­mi­sen kus­tan­nus osto­pal­ve­lu­na 95 e/ vrk ja oma sen 50% kal­liim­paa 148 e / vrk.

      Ja nois­sa osto­hin­nois­sa on vie­lä ne voi­tot mukana. 

      Tuos­ta voi nopeas­ti las­kea, että 10 hoi­dok­kia kun siir­re­tään osto­pal­ve­lun pii­ris­tä omaan toi­min­taan mak­saa 150 000 euroa vuo­des­sa. Ei muu­ta kuin kol­mel­le opet­ta­jal­le pot­kut, niin rahat oat kasassa.

      (okei okei, nuo ovat kes­ki­mää­räi­siä, eivät mar­gi­naa­li­sia hin­to­ja, ole­tet­ta­vas­ti hoi­det­ta­vien pal­ve­lu­tar­ve­kaan ei ole sama kun­nal­li­ses­sa ja osto­pal­ve­lul­la toteu­te­tuil­la, mut­ta kumminkin)

  18. Tapio says:

    Ennak­koeh­dok­si voi­daan aset­taa myös ser­ti­fioi­tu laa­tu- ja/tai ympä­ris­tö­jär­jes­tel­mä tms. Myös ter­veys­pal­ve­luil­le on ole­mas­sa oma ISO 9001 ‑stan­dar­di: SFS-EN 15224 “Laa­dun­hal­lin­ta­jär­jes­tel­mät. Stan­dar­di ISO 9001:2015 ter­vey­den­huol­lon käyt­töön”. Mones­sa­ko­han pai­kas­sa se on käytössä?”

    Aina­kin Espe­ri Cares­sa! Tämä, omis­tus­poh­ja ja joh­to­po­ru­kan (Suo­mi) palk­ka­tie­dot ker­to­vat, mikä on täl­le yri­tyk­sel­le ja muil­le­kin isoil­le toi­mi­joil­le oleel­lis­ta. Tavoit­tee­na on hyvä tuot­to, ei hyvä hoi­to. Täs­tä kum­pu­aa ris­ti­rii­ta näi­den toi­mi­joi­den ja mei­dän (hoi­don tilaa­jien) välil­lä. Meil­lä pitäi­si ensi­si­jai­se­na tavoit­tee­na olla van­hus­väes­tön hyvä hoito.

    1. TJii:
      Tapio says:

      Ennak­koeh­dok­si voi­daan aset­taa myös ser­ti­fioi­tu laa­tu- ja/tai ympä­ris­tö­jär­jes­tel­mä tms. Myös ter­veys­pal­ve­luil­le on ole­mas­sa oma ISO 9001 ‑stan­dar­di: SFS-EN 15224 “Laa­dun­hal­lin­ta­jär­jes­tel­mät. Stan­dar­di ISO 9001:2015 ter­vey­den­huol­lon käyt­töön”. Mones­sa­ko­han pai­kas­sa se on käytössä?”

      Aina­kin Espe­ri Cares­sa! Tämä, omis­tus­poh­ja ja joh­to­po­ru­kan (Suo­mi) palk­ka­tie­dot ker­to­vat, mikä on täl­le yri­tyk­sel­le ja muil­le­kin isoil­le toi­mi­joil­le oleel­lis­ta. Tavoit­tee­na on hyvä tuot­to, ei hyvä hoito.Tästä kum­pu­aa ris­ti­rii­ta näi­den toi­mi­joi­den ja mei­dän (hoi­don tilaa­jien) välil­lä. Meil­lä pitäi­si ensi­si­jai­se­na tavoit­tee­naol­la van­hus­väes­tön hyvä hoito.

      Joo, ei ser­ti­fioi­tu laa­tu­jär­jes­tel­mä sel­lai­se­naan laa­tua takaa. 

      Olin pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten teke­mäs­sä mai­nit­se­mia­ni esi­töi­tä kes­ki­suu­ren ulko­mai­sen toi­mit­ta­ja­kan­di­taa­tin luo­na. Heil­lä oli ser­ti­fioi­tu ISO 14001-ympä­ris­tö­jär­jes­tel­mä ja audi­toi­ja oli hyvä­mai­nei­nen. Lat­tia­kier­rok­sel­la, johon tapa­na­ni oli liit­tää myös jäte­huo­neen ja taka­pi­han läpi­käyn­ti, kaik­ki ei täs­män­nyt. Pyy­sin ser­ti­fioin­tia­sia­kir­jat näh­däk­se­ni, ja heu­re­ka!, audi­toi­tu ympä­ris­tö­jär­jes­tel­mä kos­ki vain teh­taan etu­pi­han puis­toa. Se oli moit­teet­to­mas­sa kunnossa.

      Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mitä Espe­ri Caren laa­tu­kä­si­kir­jas­sa ja ser­ti­fioin­ti­pöy­tä­kir­jas­sa lukee.

  19. Edus­kun­nas­sa on vaa­dit­tu lakiin hoi­ta­jien vähim­mäis­mio­toi­tuk­sen arvoa. Tie­de­tään, ettei tämä toi­mi. Mie­les­tä­ni vähim­mäis­mi­toi­tus pitäi­si saa­da van­hus­pal­ve­lu­jen han­kin­ta­pro­ses­siin. Ja vie­lä­pä niin, että kun­nat pyy­tä­vät hin­ta­tar­jouk­sia vaih­toeh­toi­sil­le mitoi­tuk­sil­le. Vaih­toeh­dot esi­mer­kik­si 0,5, 0,7, 0,9 (hoitsua/vanhus). Kun­ta sai­si sit­ten vali­ta halua­man­sa mitoi­tuk­sen ja sitä kaut­ta halua­man­sa palvelutason. 

    Tähän tie­tys­ti tar­vi­taan luo­tet­ta­va rapor­toin­ti ja sen val­von­ta, jol­loin tar­jo­tun tason ali­tuk­ses­ta seu­rai­si auto­maat­ti­ses­ti rahal­li­nen seu­raus tuot­ta­jal­le (ilman että se kat­so­taan rikok­sek­si, mut­ta rahal­li­ses­ti huo­mat­ta­va määrä).

  20. Pahek­sun­ta on koh­dis­tu­nut ahnei­siin kapi­ta­lis­tei­hin, jot­ka halu­aa mak­si­moi­da osin­kon­sa. Kei­tä­hän ne ahneet ovat. Elä­keyh­tiö Ilma­ri­nen ilmoit­tau­tui Espe­rin osak­kaak­si. Ei kai muut­kin omis­ta­jat ole elä­ke­sää­tiöi­tä tai — yhtiöi­tä? Nii­den on pak­ko olla ahnei­ta, jot­ta eläk­keet voi­daan mak­saa. Rahoi­tus­ta ei siis löy­dy sieltä.

  21. Val­tio­val­ta Suo­mes­sa kuu­luu yksi­tyi­sil­le ter­veys- ja hoi­vayh­tiöil­le, joi­ta edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­va eduskunta.

  22. Ongel­ma van­hus­ten ja vam­mais­ten hoi­dos­sa tai­taa olla se, että tilaa­ja ja mak­sa­ja (kun­ta) ei pys­ty mit­taa­maan laa­tua. Sen pys­tyy mit­taa­maan vain asia­kas, jol­la ei nyt ole sanan­val­taa asias­sa. Hänel­lä tai hänen edus­ta­jal­laan pitäi­si olla mah­dol­lis­ta äänes­tää jaloil­laan ja vaih­taa hoi­to­paik­kaa, jos laa­tu ei tyy­dy­tä. Kun­nil­le ei pitäi­si antaa ollen­kaan lupaa koko­nai­sul­kois­taa pal­ve­lu­jaan, sil­lä sil­loin kun­nas­sa on vain yksi pal­ve­lun­tar­joa­ja, eikä edes teo­reet­tis­ta­kaan mah­dol­li­suut­ta vaih­taa. Jos tätä sote­vet­kut­te­lua vie­lä­kin jat­ke­taan, niin lopul­ta koko maas­sa on vain yksi pal­ve­lun­tar­joa­ja. Ensik­si “pör­riäi­set” pakot­ta­vat pie­net yksi­tyi­set lopet­ta­maan ja lopul­ta ne fuusioi­tu­vat keskenään.

    1. TimoT: Ongel­ma van­hus­ten ja vam­mais­ten hoi­dos­sa tai­taa olla se, että tilaa­ja ja mak­sa­ja (kun­ta) ei pys­ty mit­taa­maan laatua. 

      Samaa valit­te­lit­te­li yri­tys­joh­to 70-luvul­la, kun laa­tu­jär­jes­tel­miä alet­tiin ajaa hei­dän yri­tyk­siin­sä. Kyl­lä voi­tiin, mut­ta yri­tys­ten piti teh­dä töi­tä tosis­saan, sil­lä esi­ku­via ei ollut. Nyt on helpompaa.

      1. Tapio: Samaa valit­te­lit­te­li yri­tys­joh­to 70-luvul­la, kun laa­tu­jär­jes­tel­miä alet­tiin ajaa hei­dän yrityksiinsä.Kyllä voi­tiin, mut­ta yri­tys­ten piti teh­dä töi­tä tosis­saan, sil­lä esi­ku­via ei ollut. Nyt on helpompaa.

        Ei mil­lään pahal­la, mut­ta minus­ta koko laa­tu­jär­jes­tel­mä on täyt­tä hum­puu­kia. Ennen esim. kodin­ko­neet kes­ti­vät lähes ikui­ses­ti huol­let­tui­na ja kor­jat­tui­na, nyt ne ser­ti­fioi­dut kes­tä­vät tus­kin takuu­ai­kaa­kaan. Asia­kas laa­dun tun­tee, ei joku pikai­nen auditoija.

      2. Laa­tu­jär­jes­tel­mä on työ­ka­lu, jol­la on tar­koi­tus paran­taa laa­tua. Mut­ta eihän se toi­mi, jos laa­tu­jär­jes­tel­män han­kin­nan var­si­nai­se­na tar­koi­tuk­se­na onkin vain hank­kia nät­ti ser­ti­fi­kaat­ti, kun muil­la­kin on.

        En itse­kään pidä laa­tu­jär­jes­tel­mää takee­na yhtään mis­tään. Jos joh­toa kiin­nos­taa laa­dun paran­ta­mi­nen, sen voi teh­dä jär­jes­tel­mäl­lä tai ilman. Mut­ta laa­tu­jär­jes­tel­män käyt­tä­mi­nen vain antaa sii­hen ehkä vähän jär­jes­tel­mäl­li­sem­piä työ­ka­lu­ja ja jos yri­tyk­ses­sä sitou­du­taan laa­dun paran­ta­mi­seen, voi sii­tä olla pal­jon­kin hyö­tyä. Jo pel­kän yri­tyk­sen toi­min­nan kuvaa­mi­nen laa­tu­kä­si­kir­jaan voi tuot­taa joh­dol­le aja­tuk­sia sii­tä, mis­sä on paran­ta­mi­sen varaa.

        Onko laa­tuun oikeas­ti panos­tet­tu vai ei, sel­vi­ää par­hai­ten kokei­le­mal­la. Kun­nan pitäi­si lähet­tää pari koe­po­ti­las­ta teke­mään arvos­te­lu­ja hoi­don laadusta 😉

  23. Täy­tyy­pä vain sanoa, että on har­mil­lis­ta, että jätit valtakunnanpolitiikan.

    1. Täy­tyy­pä vain sanoa, että on har­mil­lis­ta, että jätit valtakunnanpolitiikan.

      Kuten jo twit­te­ris­sä sanoin, pus­ket­tua­ni 30 vuot­ta pää­tä sei­nään ja tyr­ky­tet­tyä­ni aja­tuk­sia­ni tur­haan, huo­ma­sin, että par­hai­ten ne mene­vät peril­le, kun alan myy­dä niitä. 🙂

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kuten jo twit­te­ris­sä sanoin, pus­ket­tua­ni 30 vuot­ta pää­tä sei­nään ja tyr­ky­tet­tyä­ni aja­tuk­sia­ni tur­haan, huo­ma­sin, että par­hai­ten ne mene­vät peril­le, kun alan myy­dä niitä. 

        Olet vää­räs­sä puo­lu­ees­sa. Vir­heet on patavanhoillinen.

        No ei se pal­jon parem­paa ole muu­al­la. Kokoo­muk­ses­sa on pie­ni libe­raa­li­sii­pi kuten RKP:ssäkin.

  24. Hin­nan ei tar­vit­se olla kil­pai­lut­ta­mis­kri­tee­ri lain­kaan. Jul­ki­sen kil­pai­lu­tuk­sen voi teh­dä myös toi­sin päin: Kun­ta ker­too, kuin­ka pal­jon rahaa sil­lä on käyt­tää per van­hus ja vuo­ro­kausi, ja tar­joa­jat ker­to­vat, mitä kaik­kea sil­lä rahal­la saa juu­ri heiltä.

    1. Just tämä on ollut haas­te, joka on osal­taan tähän tilan­tee­seen joh­ta­nut (esi­mer­kik­si Siun Sote) — on ilmoi­tet­tu hin­ta ja vaa­dit­tu pal­ve­lu­ta­so, jota täl­lä hin­nal­la ei voi toteuttaa.

  25. jos han­kin­ta­la­kia pitäi­si sovel­taayk­si­tyi­sis­sä yri­tyk­sis­sä, lain nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­si ylei­sem­pää kuin lain noudattaminen,pakolinen nou­dat­ta­mi­nen joh­tai­si joko kon­kurs­sei­hin tai yri­tys­ten pois­tu­mi­seen maas­ta työ­paik­ko­jen­sa kans­sa, kun­nan ja val­tion vir­kao­le­te­tuil­la ei ole edes osaa­mis­ta kilpailuttamisessa

  26. Soi­nin­vaa­ra kuten muut­kaan polii­ti­kot eivät tie­dä resurs­soin­neis­ta ja nii­den sää­te­lys­tä, tai nor­mit­ta­mi­sen mah­dol­li­suu­des­ta, sekä laa­tu­joh­ta­mi­ses­ta yhtään mitään. Nyt on Var­tiai­nen­kin töräy­tel­lyt asian­tun­te­mat­to­muuk­sia asias­ta. Soi­nin­vaa­ra ja Var­tiai­nen poli­ti­koi­vat asial­la. Nämä asiat on jo yri­ty­se­lä­mäs­sä vuo­si­kym­me­nien aika­na näh­ty mikä onnis­tuu ja mikä ei. Täl­lä mini­mi­mi­toi­tus­asial­la ei ole mitään mui­ta estei­tä kuin poliit­ti­set esteet.

    Mini­mi­re­surs­sit on help­poa las­kea, jos se onnis­tuu ohjel­mis­toa­lal­la, niin mik­si se ei onnis­tui­si van­hus­ten huollossa.

    Sit­ten voi­daan sää­tää lais­sa ala­ra­ja kiin­ni ja aset­taa ala­ra­jat eri­lai­sil­le tun­nis­te­tuil­le tilanteille.

    Polii­ti­kot teke­vät näis­tä tahal­laan eri­lai­sil­la selit­te­lyil­lä moni­mut­kai­sia jut­tu­ja, jol­loin on vai­ke­aa kehi­tel­lä yhtään mitään paremmaksi.

    Sit­ten vie­lä Var­tiai­sen kir­joi­tuk­sen uskot­ta­vuus kruu­na­taan hei­lut­te­le­mal­la kir­joi­tuk­ses­sa Neu­vos­to­liit­to- ja sosialismikorttia.

  27. Han­kin­ta­la­ki on huo­no ja sil­tä­kin osal­ta kun se voi­si toi­mia niin sitä ei kun­nis­sa osa­ta käyt­tää. Tämä ei kui­ten­kaan ole näh­däk­se­ni suu­rin ongel­ma. Suu­rin ongel­ma on että meil­lä ei käy­tän­nös­sä ole mitään seu­raa­muk­sia sen puo­leen suo­si­tus­ten, sopi­mus­ten tai edes lakien rikkomisesta. 

    Nyt nous­sees­sa kohus­sa ei ole mitään uut­ta, yllät­tä­vää tai ihmeel­lis­tä kuin se että avi/valvira ker­ran­kin päät­ti antaa edes jotain seu­raa­muk­sia. Kaik­ki ongel­mat (ja pahem­pia­kin) mis­tä nyt on jul­ki­suu­des­sa kes­kus­te­lu on kaik­kien alal­la toi­mi­joi­den tie­dos­sa ollut vuo­si­kausia (puhu­taan aina­kin rei­lus­ta kym­me­nes­tä vuo­des­ta). Meil­lä on nyt käy­tän­nös­sä jär­jes­tel­mä jos­sa ainoat hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuus­ta teke­mi­sis­tään kan­ta­vat hen­ki­löt ovat yli­kuo­mit­tu­neet lähi­hoi­ta­jat pal­ve­lu­yk­sik­si­köis­sä 1901,63e perus­pal­kal­la (pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vähän enemmän).

    Esi­mer­kik­si täs­sä Espe­ri Caren tapauk­ses­sa juu­ri teh­tä­vän­sä jät­tä­nyt toi­mi­tus­joh­ta­ja Mar­ja Aar­nio-Iso­han­nin on täy­ty­nyt olla tar­kal­leen tie­toi­nen että hänen joh­ta­mas­saan yri­tyk­ses­sä rikot­tiin suo­si­tuk­sia. sopi­muk­sia ja lakia, kos­ka ks. asioi­ta on pui­tu vuo­si­kausia eri toi­mi­joi­den (kun­ta, avi, ammat­ti­jär­jes­töt) ja Espe­ri Caren joh­don kans­sa. Espe­ri Caren joh­to on joh­don­mu­kai­ses­ti kiel­täy­ty­nyt myön­tä­mään mitään rik­kei­tä tapah­tu­neen ja pää­ty­nyt syyt­tä­mään yksit­täi­siä hoi­ta­jia yli­rea­goin­nis­ta tai väit­tä­nyt ks. hen­ki­löi­den itsen­sä ole­van ammat­ti­tai­dot­to­mia. Lisäk­si kes­ki­joh­to on, tie­tä­mä­ni mukaan, anta­nut yksi­köi­den lähie­si­mie­hil­le lakien, suo­si­tus­ten ja sopi­mus­ten vas­tai­sia määräyksiä/ kiel­täy­ty­nyt kor­jaa­mas­ta ks. ongel­mia jos lähie­si­mie­hen oma­tun­to ei rik­ko­muk­sia ole kes­tä­nyt (tie­tä­mä­ni hen­ki­lö käy­tän­nös­sä savus­tet­tiin yhden yksi­kön joh­dos­ta pois, kaik­ki mah­dol­li­set vali­tuk­set oli teh­ty sekä yri­tyk­sen joh­toon, kun­taan, aviin, val­vi­raan sekä ammat­tiyh­dis­tys­liik­kee­seen, mitään kor­jauk­sia niis­tä ei seu­ran­nut, oikeu­des­sa en tie­ten­kään tätä pys­ty todistamaan).

    Hänen pitäi­si olla syyt­tees­sä aina­kin petok­ses­ta ja heit­teil­le­jä­tös­tä, ei mat­kal­la Baha­ma-saa­ria (tai mihin lie mat­kal­la) tois­ten kär­myk­sel­lä ansai­tut kym­me­net mil­joo­nat taskussaan.

    1. käy­tän­nön koke­mus­ta alal­ta: Han­kin­ta­la­ki on huo­no ja sil­tä­kin osal­ta kun se voi­si toi­mia niin sitä ei kun­nis­sa osa­ta käyt­tää. Tämä ei kui­ten­kaan ole näh­däk­se­ni suu­rin ongel­ma. Suu­rin ongel­ma on että meil­lä ei käy­tän­nös­sä ole mitään seu­raa­muk­sia sen puo­leen suo­si­tus­ten, sopi­mus­ten tai edes lakien rikkomisesta. 

      Edel­leen­kin ihmet­te­len, mik­sei sopi­mus- ja jopa laki­rik­ko­muk­sia ei ole vie­ty eteenpäin. 

      Jois­sa­kin muis­sa kom­men­teis­sa on koros­tet­tu, että rik­ko­mus­ten näyt­tö­kyn­nys on kun­tien han­kin­nois­sa hyvin kor­kea. Tus­kin se voi kui­ten­kaan olla kor­keam­pi, kuin yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la, jos­sa sopi­mis­rik­ko­mus­ten käsit­te­ly eri­lai­sis­sa oikeuk­sis­sa on arki­päi­vää ja siis ennak­ko­ta­pauk­sia runsaasti.

      Oma joh­to­pää­tök­se­ni on, että joko kun­nat pel­kää­vät oikeu­den­käyn­tien kus­tan­nuk­sia tai sit­ten ne eivät halua valit­taa. Oikeu­den­käyn­neis­sä­hän saat­tai­si syn­tyä myös kun­tia sito­via tul­kin­to­ja, joi­ta nii­den sit­ten pitäi­si sovel­taa nii­den omis­sa van­hus­pal­ve­luis­saan. Tiu­kem­pi ote saat­tai­si myös korot­taa tuot­ta­jien jat­kos­sa tar­joa­mia hin­to­ja. Jat­ku­va kohu yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den ympä­ril­lä vie sitä pait­si pois huo­mio­ta kun­tien omien van­hus­pal­ve­lu­jen ongel­mis­ta, joten mik­si valit­taa. Toi­mi­vat­ko kunn­nat siis yhtä moraa­li­ses­ti, kuin kaa­li­maa­ta var­tioi­va pukki?

      1. Tapio: Edel­leen­kin ihmet­te­len, mik­sei sopi­mus- ja jopa laki­rik­ko­muk­sia ei ole vie­ty eteenpäin. 

        Jois­sa­kin muis­sa kom­men­teis­sa on koros­tet­tu, että rik­ko­mus­ten näyt­tö­kyn­nys onkun­tien han­kin­nois­sa hyvin kor­kea. Tus­kin se voi kui­ten­kaan olla kor­keam­pi, kuin yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la, jos­sa sopi­mis­rik­ko­mus­ten käsit­te­ly eri­lai­sis­sa oikeuk­sis­sa on arki­päi­vää ja siis ennak­ko­ta­pauk­sia runsaasti.

        Oma joh­to­pää­tök­se­ni on, että joko kun­nat pel­kää­vät oikeu­den­käyn­tien kus­tan­nuk­sia tai sit­ten ne eivät halua valit­taa. Oikeu­den­käyn­neis­sä­hän saat­tai­si syn­tyä myös kun­tia sito­via tul­kin­to­ja, joi­ta nii­den sit­ten pitäi­si sovel­taa nii­den omis­sa van­hus­pal­ve­luis­saan. Tiu­kem­pi ote saat­tai­si myös korot­taa tuot­ta­jien jat­kos­sa tar­joa­mia hin­to­ja. Jat­ku­va kohu yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den ympä­ril­lä vie sitä pait­si pois huo­mio­ta kun­tien omien van­hus­pal­ve­lu­jen ongel­mis­ta, joten mik­si valittaa.Toimivatko kunn­nat siis yhtä moraa­li­ses­ti, kuin kaa­li­maa­ta var­tioi­va pukki?

        Olen itse kyy­ni­se­nä pää­ty­nyt samaan lop­pu­tu­lok­seen, kun kun­nis­sa jäte­tään rii­taut­ta­mat­ta jopa ilmi­sel­vät tapauk­set (löy­tyy myös muil­ta puo­lil­ta kuin van­hus­ten­huol­lol­ta), jois­sa pal­ve­lus­ta mak­se­taan, mut­ta mitään ei tar­jo­ta. Hyvä­nä esi­merk­ki­nä täs­tä oli vii­me tou­ko­kui­nen kaa­os Hel­sin­gin kau­pun­gil­la, kun vara­jär­jes­tel­mä jos­ta ole­tan Hel­sin­gin kau­pun­gin mak­sa­neen vuo­si­kausia ei käyn­nis­ty­nyt­kään suun­ni­tel­lus­ti. Mitään jul­ki­suu­des­sa näky­viä merk­ke­jä en ole näh­nyt sii­tä, että pal­ve­lun­tar­joa­ja oli­si jou­tu­nut kor­vaa­maan yhtään mitään aiheut­ta­mas­taan kaa­ok­ses­ta, jon­ka estä­vää pal­ve­lua he nime­no­maan ovat olleet Hel­sin­gin kau­pun­gil­le myy­mäs­sä ja jos­ta ovat taa­tus­ti las­kut lähettäneet.

      2. vara­jär­jes­tel­mä jos­ta ole­tan Hel­sin­gin kau­pun­gin mak­sa­neen vuo­si­kausia ei käyn­nis­ty­nyt­kään suunnitellusti.

        Auta huo­no­muis­tis­ta. Mis­tä vara­jär­jes­tel­mäs­tä puhut?

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Auta huo­no­muis­tis­ta. Mis­tä vara­jär­jes­tel­mäs­tä puhut?

        Viit­taan täs­sä uuti­ses­sa mai­nit­tuun vara­jär­jes­tel­mään, joka ei käyn­nis­ty­nyt­kään toi­vo­tul­la taval­la ja sen takia kaik­ki meni sekai­sin noin vuo­ro­kau­den ajak­si. Jos teil­lä on taus­tal­la tapah­tu­nut jotain toi­mit­ta­jan kur­mo­tus­ta niin hyvä, mut­ta jul­ki­suu­des­sa mitään sem­mois­ta en ole havain­nut, vaik­ka mitä ilmei­sim­min täs­sä on mak­set­tu toi­mit­ta­jal­le jon­kin­lai­ses­ta kah­den­nuk­ses­ta, joka ei kui­ten­kaan tosi­pai­kan tul­len mer­kan­nut yhtään mitään:

        https://yle.fi/uutiset/3–10207997

        Lisäk­si mie­lee­ni palaa ohei­sen lin­kin takaa löy­ty­väs­sä jutus­sa mai­nut­tu HUS:lla käy­tös­sä ollut oma eri­tyi­nen vara­jär­jes­tel­mä. Vuon­na 2017 sat­tui häi­riö, joka oli­si ollut mai­nio paik­ka jär­jes­tel­mäl­le näyt­tää kyn­ten­sä, mut­ta se kaa­tui­kin toi­min­nan tur­vaa­mi­sen sijaan. Ole­tan, että myös HUS on mak­sa­nut täs­tä vara­jär­jes­tel­mäs­tä jokusen euron pal­ve­lun­tar­joa­jal­le, mut­ta mitä ilmei­sim­min tur­haan, kos­ka tosi­pai­kan tul­len mitään apua sii­tä ei ollut­kaan (vähän kuin mak­sai­si vuo­si­kausia palo­va­kuu­tuk­ses­ta, joka ei tuli­pa­lon tul­len kor­vai­si­kaan mitään). Kun oma ammat­ti on näi­den jut­tu­jen hoi­ta­mi­nen yri­tyk­sil­le, voin arvail­la min­kä koko­luo­kan mak­su­ja pal­ve­lu­jen tar­joa­jat näis­tä tur­va- ja vara­jär­jes­tel­mis­tä las­kut­taa ja ihan pik­ku­ra­hois­ta ei yleen­sä puhuta.

        https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/hus-n-massiivisen-hairion-syyna-oli-poikkeuksellinen-vika-asiantuntija-ei-voi-sattua-6686340

  28. Aika monet “kes­ki­tu­los­et” ovat valu­neet sii­hen ryh­mään , jol­le ei ole varaa kus­tan­taa van­huut­taan. Nyt var­maan suu­ret ikä­luo­kat alka­vat aja­tel­la van­huut­taan. Ehkä jotain muuttuu.
    Sel­lai­sia alo­ja, joi­ta ei pys­ty­tä val­vo­maan, ei pitäi­si ulkois­taa. Kun vas­tak­kain ovat jer­sey­saa­ren sijoi­tus­yh­tiö ja van­hus, tilan­ne ei ole oikein tas­a­puo­li­nen. Kyl­lä pis­tää rin­taan, kun suo­ma­lai­sia kut­su­taan ihmishirviöiksi.

  29. Tuuk­ka:
    Minä tun­nen n. 30 elä­ke­läis­tä, jois­ta 1 on van­hain­ko­dis­sa. En oikein jak­sa uskoa mai­nit­tuun neljäsosaan…vai onko otok­se­ni valikoitunut?

    Omis­ta iso­van­hem­mis­ta­ni ja hei­dän sisa­ruk­sis­taan jokai­nen yhtä lukuu­not­ta­mat­ta on jos­sain vai­hees­sa ollut van­hain­ko­dis­sa ja uskon vii­mei­sen­kin vie­lä kysei­seen lai­tok­seen pää­ty­vän vähän van­het­tu­aan. Osa asus­ti pidem­män aikaa ja osa lyhyem­män aikaa. Joko minul­le on vali­koi­tu­nut poik­keuk­sel­li­sen pit­käi­käi­nen ja tapa­tur­mia vält­tä­vä otos tai sinul­le todel­la lyhy­ti­käi­nen ja tapa­tur­mil­le altis otos, mut­ta kes­kiar­vo lie­nee jos­sain mei­dän koke­mus­ten välis­sä. Sik­si tämä 25% tun­tui minul­le jol­lain tasol­la luon­te­val­ta arviolta.

    Oleel­lis­ta on mie­les­tä­ni ymmär­tää, että vaik­ka se todel­li­suus aset­tui­si­kin tuos­ta 25% vaik­ka­pa 15% huja­koil­le, meil­lä on sil­ti 150 000 ihmis­tä työl­li­sis­tä vaan hoi­ta­mas­sa van­huk­sia, mikä on mel­kein 10% tämän het­ken työs­sä­käy­väs­tä väes­tös­tä (puhu­mat­ta­kaan sii­tä, mil­tä tilan­ne näyt­tää, jos se todel­li­suus aset­tuu­kin jon­ne­kin 25% ylä­puo­lel­le). Olen huo­lis­sa­ni, että miten mei­dän kan­san­ta­lous voi­si miten­kään kes­tää ilman mer­kit­tä­vää tehos­tu­mis­ta kysei­ses­sä toi­min­nas­sa, joka tekee nykyis­ten lakien kir­jaa­mi­sen kan­siin höl­mök­si, kos­ka poliit­ti­ses­ti nii­den mitoi­tus­ten höl­len­tä­mi­nen on erit­täin han­ka­laa, vaik­ka se oli­si kuin­ka tar­peel­lis­ta (“Pää­mi­nis­te­ri Nön­nön­nöön hal­li­tus leik­kaa hoi­ta­jia van­huk­sil­ta! Kuin­ka he kehtaavat?”)

  30. Suu­rin ongel­ma on, ettei kun­nis­sa ole han­kin­tao­saa­mis­ta. Suo­men kun­nat ovat pie­niä eikä niis­sä ole kovin­kaan eri­kois­tu­nut­ta hen­ki­lös­töä. Ei aina­kaan han­kin­taan perehtyneitä.

    Enti­sen koti­kun­ta­ni sosi­aa­li­joh­ta­ja jou­tui ‚ajau­dut­tu­aan nurk­kaan, myön­tä­mään , että he ovat sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­sia eivät­kä tie­dä sopi­mus­ten hal­lin­nas­ta ja han­kin­nas­ta mitään.
    Tar­jous­pyyn­nöt­kin tekee joku palveluntuottajista.

    Hin­nat oli­vat­kin sen mukaisia.Kun van­ki ruo­ki­taan 8 € per päi­vä, varus­mies 12 € per päi­vä niin van­huk­sen ruo­ka mak­saa­kin 16 € per päi­vä vaik­ka ravin­non tar­ve on alle puo­let noi­den mui­den ver­tai­lu­ryh­mien tarpeesta.
    Tai asun­non vuo­kra on kal­liim­pi kuin Hel­sin­gin kes­kus­tan yksiössä

    Maa­kun­ta­uu­dis­tus­kaan ei mitään pelas­ta, sil­lä maa­kun­tien joh­dos­sa jat­ka­vat samat hen­ki­löt, jot­ka eivät osaa kun­nis­sa­kaan hankintaa

    Täs­tä on myös seu­rauk­se­na se, ettei pal­ve­lun laa­tua osa­ta valvoa

    Minus­ta on aika tol­ku­ton­ta, että kun­nat ja maa­kun­ta pan­naan teke­mään sel­lais­ta , mihin ei ole osaamista

    Ja myös stra­te­giat oavt hukassa.Kunnat myy­vät kiin­teis­tö­jään kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la pör­riäi­sil­le. Samal­la pör­riäi­set var­mis­ta­vat itsel­leen mono­po­lin. Har­va kil­pai­li­ja pis­tää pys­tyyn tois­ta saman­lais­ta pal­ve­lu­lai­tos­ta ja näin tuon kiin­teis­tön osta­nut on mono­po­lia­se­mas­sa tai aina­kin hyvin vah­vas­sa asemassa

    1. Lii­an van­ha:
      Suu­rin ongel­ma on, ettei kun­nis­sa ole han­kin­tao­saa­mis­ta. Suo­men kun­nat ovat pie­niä eikä niis­sä ole kovin­kaan eri­kois­tu­nut­ta hen­ki­lös­töä. Ei aina­kaan han­kin­taan perehtyneitä.

      […]

      Maa­kun­ta­uu­dis­tus­kaan ei mitään pelas­ta, sil­lä maa­kun­tien joh­dos­sa jat­ka­vat samat­hen­ki­löt, jot­ka eivät osaa kun­nis­sa­kaan hankintaa

      Täs­sä voin olla tur­han opti­mis­ti­nen, mut­ta kyl­lä­hän se on niin, että isom­mis­sa yksi­köis­sä on enem­män mah­dol­li­suuk­sia hank­kia orga­ni­saa­tioon han­kin­tao­saa­mis­ta. Alle kym­me­nen hen­gen yri­tyk­ses­sä han­kin­ta­toi­mi koos­tuu useim­mi­ten toi­ma­ris­ta sii­nä mis­sä suu­ry­ri­tyk­sis­sä on ihan omat orga­ni­saa­tion­sa vas­taa­mas­sa han­kin­nas­ta. En näe mitään syy­tä mik­sei kun­tien ja maa­kun­tien koh­dal­la oli­si mah­dol­li­suut­ta vas­taa­vaan: pie­ni kun­ta tekee han­kin­to­ja niin har­voin, että ei ole jär­keä / mah­dol­li­suut­ta pal­ka­ta eril­lis­tä han­kin­nan eri­kois­osaa­jaa kun taas maa­kun­nal­la on niin pal­jon han­kin­to­ja, että on perus­teet pis­tää pys­tyyn eril­li­nen osas­to vas­taa­maan hankintaprosessista.

      1. Juk­kis: Täs­sä voin olla tur­han opti­mis­ti­nen, mut­ta kyl­lä­hän se on niin, että isom­mis­sa yksi­köis­sä on enem­män mah­dol­li­suuk­sia hank­kia orga­ni­saa­tioon han­kin­tao­saa­mis­ta. Alle kym­me­nen hen­gen yri­tyk­ses­sä han­kin­ta­toi­mi koos­tuu useim­mi­ten toi­ma­ris­ta sii­nä mis­sä suu­ry­ri­tyk­sis­sä on ihan omat orga­ni­saa­tion­sa vas­taa­mas­sa han­kin­nas­ta. En näe mitään syy­tä mik­sei kun­tien ja maa­kun­tien koh­dal­la oli­si mah­dol­li­suut­ta vas­taa­vaan: pie­ni kun­ta tekee han­kin­to­ja niin har­voin, että ei ole jär­keä / mah­dol­li­suut­ta pal­ka­ta eril­lis­tä han­kin­nan eri­kois­osaa­jaa kun taas maa­kun­nal­la on niin pal­jon han­kin­to­ja, että on perus­teet pis­tää pys­tyyn eril­li­nen osas­to vas­taa­maan hankintaprosessista.

        Samaa miel­tä. Asias­ta on myös näyt­töä, sil­lä suu­ret kau­pun­git ja kun­tayh­ty­mät näyt­tä­vät onnis­tu­neen sote-han­kin­nois­saan koh­ta­lai­sen hyvin lukuu­not­ta­mat­ta IT-han­kin­to­ja. Mokia sat­tuu myös yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la, mut­ta nii­tä ei tuo­da julki.

        Jos maa­kun­ta­uu­dis­tuk­ses­ta ei tule mitään, kun­tien pitäi­si pys­tyt­tää asian­tun­ti­ja­pal­ve­lu, jos­ta ne sit­ten voi­si­vat ostaa tar­vit­se­mi­aan kon­sul­toin­te­ja. Sel­lai­nen pal­ve­lu levit­täi­si tehok­kaas­ti myös hyviä käytäntöjä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.