Miksi suomalainen maito aiheuttaa laktoosi-intoleranssioireita?

Ystä­vä­ni, jol­la on voi­ma­kas lak­too­si-into­le­rans­si, ker­toi minul­le, että hän voi kyl­lä syö­dä Möwen­pic­kin jää­te­löä, kos­ka sveit­si­läi­nen mai­to ei aiheu­ta hänel­le mitään oirei­ta. En oikein usko­nut, mut­ta hän näyt­ti minul­le. Ei aiheut­ta­nut. Pla­se­bo? Oli­ko hänel­lä lak­too­si-into­le­rans­sia lain­kaan? Toi­saal­ta pii­lo­mai­to on tuot­ta­nut hänel­le oirei­ta ilman että hän on tien­nyt mai­don olemassaolosta.

Tur­vau­duin Googleen. Kir­joi­tus vuo­del­ta 2009 ker­toi samaa. Suo­ma­lai­nen mai­to tuot­taa oirei­ta, mut­ta ulko­mai­nen ei tuo­ta. Valion edus­ta­ja ker­toi, että eivät ymmär­rä. Kroo­ni­nen epäi­li­jä miet­ti, että tie vaik­ka tie­täi­si­vät, eivät ker­ro, mut­ta tämä on pelk­kää pahansuopaisuutta.

Eivät­kö tie­dä vieläkään?

Maa­ti­la­mai­to suo­raan leh­mäs­tä ei kuu­lem­ma myös­kään tuo­ta oirei­ta. Mitä suo­ma­lai­sis­sa mei­je­reis­sä teh­dään vää­rin? Tämä havain­to voi kos­kea ymmär­ret­tä­väs­ti kesää ja ehkä sel­lais­ta maa­ti­laa, jos­sa leh­mät pää­se­vät lai­tu­mel­le edes kesäl­lä. Onko sisä­ti­loi­hin koko vuo­dek­si kah­leh­di­tut leh­mät meta­bo­lial­taan erilaisia?

On sanot­tu, että tämän täy­tyy liit­tyä mai­don homo­ge­ni­soin­tiin. Vaih­toeh­toi­nen teo­ria on, että se liit­tyy iskukuumennukseen/ pastörointiin. 

Suo­mes­sa ei ole halut­tu totut­taa kulut­ta­jaa isku­kuu­men­net­tuun mai­toon, kos­ka lähi­mai­don kil­pai­lu­ky­ky mene­te­tään, jos mai­to säi­lyy pak­kauk­ses­sa kuu­kau­den. Tämä pää­tös sinän­sä aiheut­taa pal­jon ruo­ka­hä­vik­kiä, joten ympä­ris­töä aja­tel­len mei­dän pitäi­si siir­tyä isku­kuu­men­net­tuun maitoon.

Minus­ta on aika sel­vää, että jokin seli­tys täs­sä on olta­va, kos­ka havain­to ulko­mai­sen mai­don sie­det­tä­vyy­des­tä on aika kiis­ta­ton, se on teh­ty kau­an sit­ten ja moneen kertaan.

Eikö tätä kan­nat­tai­si sel­vit­tää? Sok­ko­tes­ti, jos­sa tut­ki­taan eri teo­rioi­ta. Onhan lak­too­si-into­le­rans­sin talou­del­li­nen mer­ki­tys aika iso. Ei pitäi­si olla vai­kea tutkia.

44 vastausta artikkeliin “Miksi suomalainen maito aiheuttaa laktoosi-intoleranssioireita?”

  1. Suo­ma­lai­nen mai­to on isku­kuu­men­net­tua. Pas­tö­roi­mat­to­mas­sa ja homo­ge­ni­soi­mat­to­mas­sa mai­dos­sa on muka­na mai­don oma lak­taa­sient­syy­mi, joka hajot­taa lak­too­si-into­le­ran­ti­koil­le oirei­ta tuot­ta­vaa lak­too­sia. Mai­don käsit­te­lyn aika­na tuo mai­dos­sa luon­nos­taan ole­va lak­taa­sient­syy­mi tuhou­tuu, mut­ta lak­too­si säi­lyy, jol­loin lak­too­si ei pää­se hajoa­maan galak­too­sik­si ja glu­koo­sik­si ja imey­ty­mään ohut­suo­les­ta veren­kier­toon, vaan se pää­tyy pak­susuo­leen, jos­sa bak­tee­rit käyn­nis­tä­vät oireet tuot­ta­van käy­mis­reak­tion. (Lak­too­si-into­le­ran­ti­koil­ta puut­tuu tuo sama, ruu­an­su­la­tuk­sen nor­maa­lis­ti tuot­ta­ma laktaasientsyymi.)

    Toi­sek­si noin nel­jän­nes­osal­la herk­kä­vat­sai­sis­ta (nk. ärty­vän suo­len omaa­vis­ta) on alus­ta­vas­ti todet­tu vaih­te­le­van tasois­ta herk­kyyt­tä mai­to­ras­val­le (kuu­lun myös itse tähän jouk­koon). On mah­dol­lis­ta, että täkä­läi­sen mai­don homo­ge­ni­soin­ti mai­to­ras­van pilk­ko­mi­si­neen saa sen koos­tu­muk­ses­sa aikaan jotain, joka ärsyt­tää herk­kä­vat­sai­sen suolta.

    1. Esa: Suo­ma­lai­nen mai­to on iskukuumennettua.

      Et kai sekoi­ta täs­sä pas­tö­roin­tia (tyy­pil­li­ses­ti 71–74 °C:n läm­pö­ti­la 10–30 s:n ajan) ja isku­kuu­men­nus­ta (tyy­pil­li­ses­ti 140–150 °C:n läm­pö­ti­la noin 2 s:n ajan)? Suu­rin osa kau­pois­sa ole­vas­ta mai­dos­ta näyt­tää ole­van pas­tö­roi­tua eikä isku­kuu­men­net­tua. Isku­kuu­men­net­tua mai­toa näy­te­tään myy­vän lähin­nä kahvimaidoksi.

      1. Ossi Sare­so­ja: Et kai sekoi­ta täs­sä pas­tö­roin­tia (tyy­pil­li­ses­ti 71–74 °C:n läm­pö­ti­la 10–30 s:n ajan) ja isku­kuu­men­nus­ta (tyy­pil­li­ses­ti 140–150 °C:n läm­pö­ti­la noin 2 s:n ajan)? 

        Sekoi­tin­pa hyvin­kin. Pas­tö­roin­tia siis tar­koi­tin. Kii­tos huomautuksesta!

  2. Voi olla, että ulko­mail­la muut­kin ruo­kai­lu­tot­tu­muk­set ja mm. stres­si­ta­so ovat nor­maa­lis­ta poik­kea­via ja sik­si ei ole maha­oi­rei­ta. Kuvi­tel­laan vain sen joh­tu­van lak­too­sis­ta tai maitoproteiinista.

    https://www.valio.fi/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/vatsavaivojen-syyna-laktoosi-intoleranssi-vai-jotain-muuta/

    Homo­ge­noin­nil­la ei ole tut­ki­muk­ses­sa havait­tu vaikutusta:

    https://www.valio.fi/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/maidon-kasittely-ja-vatsavaivat/

    Suo­mes­sa myös käy­te­tään mai­toa moneen muu­hun maa­han ver­rat­tu­na enem­män. Esim. ulko­mail­la jää­te­lö on useam­min kas­vis­poh­jais­ta kuin Suomessa:

    https://yle.fi/uutiset/3–8221786

  3. Heh, muis­tan aiko­ja sit­ten luke­nee­ni, että suo­ma­lai­ses­sa ays­hi­re rodus­sa on joku hai­tal­li­nen gee­nie­ro ete­läi­sem­piin ver­rat­tu­na. Lak­too­si­mo­le­kyy­li on vaan hie­man eri­lai­nen. Esim rans­ka­lai­nen mai­to on parem­paa. Läh­det­tä ja yksi­tyis­koh­tia en muis­ta, asian­tun­ti­jat var­mas­ti tämän tietävät.

    1. Näp­pi­tun­tu­mal­la veik­kai­sin, että kyse ei ole lak­too­sis­ta vaan A1- ja A2-beta­ka­seii­nis­ta. Mai­don pro­teii­neis­ta on siis eri­lai­sia vari­aa­tioi­ta. Nii­den suh­de ei ole mil­lään lail­la kiin­teä: eri tut­ki­muk­sis­sa on saa­tu eri­lai­sia luke­mia, joten yksi­se­lit­tei­sen “täs­sä maas­sa mai­to on täl­lais­ta” ‑arvion anta­mi­nen on vähin­tään­kin epä­var­maa. Läh­tö­koh­tai­ses­ti kui­ten­kin osa­puil­leen kaik­kial­la mai­dos­sa on sekä A1- että A2-betakaseiinia.

      A2-variant­tia on mark­ki­noi­tu näis­tä ter­veel­li­sem­pä­nä — sitä on jois­sa­kin tut­ki­muk­sis­sa lin­ki­tet­ty esi­mer­kik­si vähäi­sem­pään ykkös­tyy­pin dia­be­tek­sen ja sydän- ja veri­suo­ni­tau­tien esiin­ty­vyy­teen. Eri­tyi­ses­ti tätä tut­ki­mus­ta ja mark­ki­noin­tia on teh­ty Austra­lias­sa ja Uudes­sa-See­lan­nis­sa. Täy­sin aihee­seen liit­ty­mät­tä siel­tä päin on kotoi­sin myös A2 Milk Com­pa­ny, joka myy leh­män tuot­ta­man pro­teii­nin tun­nis­ta­via gee­ni­tes­te­jä ja jol­la on A2 Milk ‑tava­ra­merk­ki.

      Todet­ta­koon, että esim. EFSA:n arvion mukaan mitään tie­teel­lis­tä näyt­töä A2-pro­teii­nin posi­tii­vi­sis­ta ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta ei ole. Jos sitä kui­ten­kin vält­tä­mät­tä halu­aa, esi­mer­kik­si kyy­töt mui­si­taak­se­ni tuot­ta­vat enim­mäk­seen A2-betakaseiinia

    2. erk­ki nii­ni: Lak­too­si­mo­le­kyy­li on vaan hie­man erilainen. 

      Juu ei. Jos mole­kyy­li on eri­lai­nen, niin se ei ole lak­too­si. Nimi tar­koit­taa yksi­kä­sit­tei­ses­ti yhtä molekyyliä.

      Mai­don koos­tu­muk­ses­sa toki voi olla monen­lai­sia ero­ja muuten.

      1. Mik­ko H: Juu ei. Jos mole­kyy­li on eri­lai­nen, niin se ei ole lak­too­si. Nimi tar­koit­taa yksi­kä­sit­tei­ses­ti yhtä molekyyliä.

        No, jaa… https://en.wikipedia.org/wiki/Lactose#Structure_and_reactions

        Lac­to­se is a disacc­ha­ri­de deri­ved from the con­den­sa­tion of galac­to­se and gluco­se, which form a β‑1→4 glyco­si­dic lin­ka­ge. Its sys­te­ma­tic name is β‑D-galactopyranosyl-(1→4)-D-glucose. The gluco­se can be in eit­her the α‑pyranose form or the β‑pyranose form, whe­reas the galac­to­se can only have the β‑pyranose form: hence α‑lactose and β‑lactose refer to the ano­me­ric form of the gluco­py­ra­no­se ring alone.”

        Epäi­len kui­ten­kin vah­vas­ti, että moi­sil­la raken­teel­li­sil­la eroil­la oli­si täs­sä tapauk­ses­sa selit­tä­vää merkitystä.

  4. Mul­la ja lähi­pii­ril­lä on sama koke­mus: Espan­jas­sa mai­to ei aiheut­ta­nut oirei­ta eikä koti­mai­nen van­han­ajan mai­to. Kevyt­mai­to on ongel­ma ja homo­ge­noin­tia tar­jo­taan syyk­si. Punai­nen mai­to on help­po rat­kai­su ja mais­tuu­kin hyvältä 😉

    1. Ris­to Mono­nen:
      Mul­la ja lähi­pii­ril­lä on sama koke­mus: Espan­jas­sa mai­to ei aiheut­ta­nut oirei­ta eikä koti­mai­nen van­han­ajan mai­to. Kevyt­mai­to on ongel­ma ja homo­ge­noin­tia tar­jo­taan syyk­si. Punai­nen mai­to on help­po rat­kai­su ja mais­tuu­kin hyvältä 

      Muu­ten hyvä, mut­ta punai­nen mai­to­kin homo­ge­noi­daan. Eli pla­se­boa tai­taa olla.

      1. V.Pekkala: Muu­ten hyvä, mut­ta punai­nen mai­to­kin homo­ge­noi­daan. Eli pla­se­boa tai­taa olla. 

        Tuo­ta kom­men­tis­sa mai­nit­tua van­han­ajan punais­ta mai­toa nime­no­maan ei homogenoida.

    2. Ris­to Mono­nen:
      Mul­la ja lähi­pii­ril­lä on sama koke­mus: Espan­jas­sa mai­to ei aiheut­ta­nut oirei­ta eikä koti­mai­nen van­han­ajan mai­to. Kevyt­mai­to on ongel­ma ja homo­ge­noin­tia tar­jo­taan syyk­si. Punai­nen mai­to on help­po rat­kai­su ja mais­tuu­kin hyvältä 😉 

      Sil­loin kun sie­din vie­lä osit­tain lak­too­sia oli ras­vai­nen mai­toan­nos hel­pom­min kes­tet­tä­vä kuin vähä­ras­vai­nen. Esim. ras­vai­nen ker­ma­jää­te­lö ei aiheut­ta­nut minul­le juu­ri­kaan oirei­ta, mut­ta juo­tu kevyt­mai­to hel­pos­ti­kin vaik­ka molem­nat oli­vat koti­mais­ta perää.

  5. Kan­san­ra­dios­sa tätä asi­aa käsi­tel­tiin joka sun­nun­tai 20–30 vuot­ta sit­ten. Asioi­ta mit­kä ei näkö­jään kos­kaan muu­tu. Sil­loin epäil­tiin että paha kir­jai­nyh­dis­tel­mä mikä aiheut­taa asian on AIV.

  6. Mik­si lak­too­si-into­le­rans­sia esiin­tyy muis­sa­kin mais­sa, jos ulko­mai­nen mai­to ei tuo­ta oireita?

  7. Suo­mes­sa kulu­tus­mai­to pas­tö­roi­daan (kuu­men­nus­kä­sit­te­ly bak­tee­rei­den vähen­tä­mi­sek­si), sent­ri­fu­goi­daan (vakioi­daan ras­va-%) ja homo­ge­noi­daan (pil­ko­taan ras­va, niin että se ei nouse pin­nal­le). Kyl­lä näi­tä temp­pu­ja teh­dään kaik­kial­la län­si­mais­sa. Isku­kuu­men­nus on vie­lä rajum­pi kuu­men­nus­kä­sit­te­ly. Tila­mai­dol­le ei ole teh­ty muu­ta kuin jääh­dy­tys. “Van­han ajan” mai­to­ja ei ole homo­ge­noi­tu. Isku­kuu­men­nus­kä­sit­te­lyä ei yleen­sä teh­dä mis­sään päin maa­il­maa ruo­ka­juo­mak­si tar­koi­te­tul­le mai­dol­le, sil­lä se muut­taa mai­don makua.
    Tähä­nas­ti­sis­sa kokeis­sa ei ole havait­tu tilas­tol­li­ses­ti mer­kit­se­viä ero­ja eri mai­to­laa­tu­jen välil­lä. Eri asia on, onko koe­jär­jes­te­lyt olleet oikeat.
    Jos koke­mus­pe­räi­ses­ti tila­mai­to on parem­pi, niin suo­sit­te­li­si Evi­ras­ta huo­li­mat­ta käyt­tä­mään sitä. Tila­mai­dos­sa on aina pie­ni mää­rä bak­tee­rei­ta, joi­ta Evi­ra pitää ris­ki­nä. Nykyi­sin kui­ten­kin hyvin vähän. Käy­tet­tä­vän mai­don tuli­si kui­ten­kin olla aina samal­ta tilal­ta, jot­ta oman eli­mis­tön vas­ta-aine­toi­min­ta oli­si jo val­mis­tau­tu­nut vas­tus­ta­maan nii­tä. Jokai­sel­la tilal­la on oma bakteeriflooransa.

  8. En pidä mah­dot­to­ma­na, ettei­kö suo­ma­lai­ses­sa mai­dos­sa voi­si oirei­ta aiheut­ta­via eri­tyis­piir­tei­tä olla, mut­ta niin kau­an kuin nii­tä ei ole tois­te­tuil­la tut­ki­muk­sil­la osoi­tet­tu ja seli­tet­ty, pidän mai­toon liit­ty­vien väit­tei­den esit­tä­mis­tä usko­mus­hoi­to­jen pii­riin kuu­lu­va­na puppuna.

    https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/tiina-kuoli-rintasyopaan-koska-valitsi-vaihtoehtohoidot/

    Sinän­sä­hän aihe­pii­ri on mie­len­kiin­toi­nen, kos­ka usein ihmi­nen tah­too luot­taa sel­lai­seen, jon­ka kokee intui­tii­vi­ses­ti todek­si. Ihmi­nen on peri­mäl­tään tiedevastainen.

  9. 99-pro­sent­ti­ses­ti kysees­sä on plaseboefekti.
    Mai­don homo­ge­noin­ti ei voi liit­tyä lak­too­si-into­le­rans­siin, kos­ka homo­ge­noin­nis­sa ainoas­taan pil­ko­taan mai­don ras­vo­ja. Jot­kut sano­vat että homo­ge­noi­ma­ton luo­mu­mai­to ei aiheu­ta oirei­ta. Samaa sano­taan erit­täin pit­käl­le homo­ge­noi­dus­ta kes­kieu­roop­pa­lai­ses­ta mai­dos­ta. Miten täl­lai­sia anek­doot­te­ja pitäi­si tul­ki­ta? Ei kuu­los­ta uskot­ta­val­ta että ainoas­taan “lie­väs­ti homo­ge­noi­tu” mai­to aiheut­tai­si oireita.

    Muis­tan erään kehu­van miten Lid­lin mai­to ei aiheu­ta hänel­le oirei­ta. Tuo­hon aikaan Lid­lin mai­to tuli Valiol­ta ja pakat­tiin Milbona-purkkeihin…

    Koke­mus että “ulko­mai­nen mai­to ei aiheu­ta oirei­ta” on googlen perus­teel­la erit­täin yleis­tä muu­al­la­kin kuin Suo­mes­sa. Esimerkki:
    “I thought I was lac­to­se Into­le­rant my enti­re life!

    I get very sick when I eat dai­ry in the Uni­ted Sta­tes, only to find this out when I went back­pac­king through Euro­pe in Col­le­ge and never once got sick.

    I came home and once again very sick so I comple­te­ly cut dai­ry out of my diet like before.

    Two and a half years later I moved to England to get my Mas­ter degree and again never once got sick. I was so exci­ted I had milk with my cereal, ice cream, chee­se! You name a dai­ry pro­duct and I pro­bably tried it and I felt great!

    I back­pac­ked again this last fall through eas­tern Euro­pe and again felt great and was having dai­ry regularly.

    I have recent­ly moved back to the US and I am get­ting ill again. I can­not eat dai­ry at all and have again cut it out of my diet completely.”

    1. Infor­ma­tii­vi­nen teks­ti, mut­ta täy­tyy kri­ti­soi­da kir­joit­ta­jaa perus­teet­to­mas­ta Osmon mol­lauk­ses­ta. Kaik­ki teke­vät vir­hei­tä (ja kir­joi­tus muu­ten­kin tun­tui enem­män spe­ku­loin­nil­ta kuin suo­rien väit­tei­den esit­tä­mi­sel­tä). Riit­tää, että ker­too, mit­kä ovat oikeat fak­tat hauk­ku­mat­ta toista.

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Infor­ma­tii­vi­nen teks­ti, mut­ta täy­tyy kri­ti­soi­da kirjoittajaa …
        Riit­tää, että ker­too, mit­kä ovat oikeat fak­tat hauk­ku­mat­ta toista.

        Nau­lan kan­taan, fak­tat vakuut­taa luki­jan parem­min kuin räksytys.

  10. Kyl­lä mai­toa näkyy saa­van isku­kuu­me­net­tu­na Suo­mes­ta­kin useam­mal­ta val­mis­ta­jal­ta. Ne säi­ly­vät avaa­mat­to­mi­na huo­neen­läm­mös­sä­kin, mut­ta maku näyt­täi­si net­ti­tie­to­jen mukaan ole­van parem­pi, jos säi­lyt­tää vii­leäs­sä. Nii­tä­kin voi kokeil­la, jos nor­maa­li kulu­tus­mai­to aiheut­taa ongelmia.

    1. TimoT:
      Kyl­lä mai­toa näkyy saa­van isku­kuu­me­net­tu­na Suo­mes­ta­kin useam­mal­ta val­mis­ta­jal­ta. Ne säi­ly­vät avaa­mat­to­mi­na huo­neen­läm­mös­sä­kin, mut­ta maku näyt­täi­si net­ti­tie­to­jen mukaan ole­van parem­pi, jos säi­lyt­tää vii­leäs­sä. Nii­tä­kin voi kokeil­la, jos nor­maa­li kulu­tus­mai­to aiheut­taa ongelmia.

      Lisäk­si huo­neen­läm­pöi­nen mai­to vaah­tou­tuu aika hei­kos­ti — tämä kai­kil­le lat­ten ja capucci­non ystä­vil­le tie­dok­si. (Lak­too­si-into­le­raa­tik­ko­na minul­la on aina jää­ka­pis­sa pari 2 dl eilaa tai intoa odot­ta­mas­sa mah­dol­lis­ta lattehimotusta…)

  11. Jos ei muu­ta, niin täst­kin ket­jus­ta näkyy, että kai­ken­lais­ta usko­mus­ta aina­kin on liik­keel­lä. Kuten, että isku­kuu­men­nus ja päs­to­roin­ti olis­vat sama asia, tai että sitä “punais­ta mai­toa” ei oltai­si homogenoitu.

    Sinän­sä var­maan tut­ki­muk­sen arvoi­nen asia, tosin epäi­len, että suo­ma­lai­set mei­je­rit tai ne itsel­leen lähei­sek­si koke­vat polii­ti­kot, eivät tätä oli­si rahoit­ta­mas­sa. Nykyi­sel­lään hän ne myy­vät nii­tä lak­too­sit­to­mia tuo­tei­ta kor­keam­paan hin­taan, ja roh­keas­ti veik­kai­sin, että eivät pie­nem­mäl­lä voi­tol­la. Vaik­ka sii­ten lak­too­si­ton­ta voi­ta, mar­ga­rii­nia ja koh­ta var­maan appelsiinimehuakin.

    1. Voi on luon­tai­ses­ti lak­too­si­ton­ta. Lak­too­sit­to­man voin myyn­ti on ihan ihmis­ten asian­tun­te­mat­to­muu­den hyö­dyn­tä­mis­tä. [Onko­han? OS]

  12. FAKTANTARKASTUS

    Lyp­sy­leh­mät ja pää­asias­sa mai­don­tuo­tan­toa var­ten kas­va­tet­ta­vat hie­hot, jot­ka pidetään
    kyt­ket­tyi­nä, tulee pääs­tää vähin­tään 60 päi­vä­nä lai­tu­mel­le tai muu­hun tar­koi­tuk­sen­mu­kai­seen jaloit­te­lu­ti­laan ajan­jak­so­na, joka alkaa 1. päi­vä­nä tou­ko­kuu­ta ja päät­tyy 30. päi­vä­nä syyskuuta. ”

    Osmo Soininvaara:“Tämä havain­to voi kos­kea ymmär­ret­tä­väs­ti kesää ja ehkä sel­lais­ta maa­ti­laa, jos­sa leh­mät pää­se­vät lai­tu­mel­le edes kesällä.”

    Eläin­suo­je­lu­lain mukaan leh­mät pää­se­vät lai­tu­mel­le 60 päi­väk­si kesä­ai­kaan, mut­ta O.S. väi­tää toi­sin. Onko täs­sä taha­ton vir­he vai poliit­ti­nen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus ? Onko lak­too­si­ky­sy­mys suo­ma­lai­sen maa­ta­lous­tuo­ta­non vai elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non huo­nout­ta ? S. pyr­kii viit­ta­maan suo­ma­li­seen maatalouteen.

    1. Eläin­suo­je­lu­lain mukaan leh­mät pää­se­vät lai­tu­mel­le 60 päi­väk­si kesä­ai­kaan, mut­ta O.S. väi­tää toi­sin. Onko täs­sä taha­ton vir­he vai poliit­ti­nen tarkoituksenmukaisuus ? 

      Laki ei vaa­di vie­mään kar­jaa lai­tu­mel­le vaan ulkoi­lut­ta­maan nii­tä 60 päi­vän aika­na. Vih­reä­tä ruo­hoa nii­den ei tar­vit­se sil­loin näh­dä­kään. Tätä­kään lakia ei nou­da­te­ta, ker­too Yle. 

      https://yle.fi/uutiset/3–9734557

  13. Mui­ta­kin syi­tä mai­don tuot­ta­miin vat­sa­vai­voi­hin saat­taa olla lak­too­sin lisäksi.

    Mai­don pro­teii­neis­sa evo­luu­tion ja jalos­tuk­sen kaut­ta tapah­tu­neet muu­tok­set ovat herät­tä­neet mie­len­kiin­toa eri­tyi­ses­ti Uudes­sa See­lan­nis­sa. Tuhan­sia vuo­sia sit­ten tapah­tui nau­doil­la gee­ni­muun­nos, jon­ka seu­rauk­se­na syn­tyi kak­si vari­aa­tio­ta ns. beta-kaseii­ni-pro­teii­nis­ta. Alku­pe­räi­nen oli A2 ja uusi oli A1. Leh­mil­lä tai nii­den mai­dol­la ei ole mitään ulkois­ta eroa, ja niin­pä A1-muun­nok­sen leviä­mi­nen kar­jas­sa on ollut sattumanvaraista. 

    Tut­ki­muk­sia tii­viis­ti seu­raa­va ravit­se­mus­te­ra­peut­ti Rei­jo Laa­ti­kai­nen kir­joit­ti vuon­na 2016 tilan­ne­kat­sauk­sen A1- ja A2-mai­to­tut­ki­muk­sis­ta: Onko A2 mai­to parem­pi vat­sal­le? (https://www.tervevatsa.fi/2016/05/02/onko-a2-maito-parempi-vatsalle/ )

    Laa­ti­kai­sen kat­sauk­ses­ta jää käsi­tys, että tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu A2-mai­don tuot­ta­van hiuk­sen­hie­nos­ti vähem­män vai­vo­ja kuin A1-mai­to. Ero ei ole tul­lut esiin kai­kis­sa tut­ki­muk­sis­sa ja tut­ki­muk­set ovat meto­do­lo­gi­ses­ti puut­teel­li­sia, mut­ta kuitenkin.

    Jos A1- ja A2-mai­doil­la on edes vähän ero­ja A2:n hyväk­si, eikö kan­nat­tai­si ruve­ta ihan vain var­muu­den vuok­si, vaik­ka mer­kit­tä­vää eroa ei tut­ki­muk­sin pys­tyt­täi­si­kään osoit­ta­maan, tuot­ta­maan A2-mai­toa niis­sä mais­sa, jois­sa mai­don­tuo­tan­to on teol­lis­ta? Nau­to­jen vaih­to A2-mai­toa tuot­ta­viin on teol­li­suus­mais­sa, jois­sa nau­dat lisään­ty­vät vain kei­no­sie­men­nyk­sel­lä, yksin­ker­tai­nen, nopea eikä edes kal­lis ope­raa­tio. Sehän ei mak­sai­si mitään niis­sä mais­sa, jois­sa leh­mät keinohedelmöitetään.

    Uuden See­lan­nin mei­je­ri-ihmi­set myön­tä­vät, että gene­tiik­ka täs­sä asias­sa on niin yksin­ker­tai­nen, että jos A1 todet­tai­siin yleis­tä ter­veyt­tä vaa­ran­ta­vak­si teki­jäk­si, koko Uuden See­lan­nin kar­ja voi­tai­siin vaih­taa A2-tyyp­pi­sek­si 6–10 vuo­des­sa, eivät­kä kus­tan­nuk­set­kaan oli­si kum­moi­set. Vain noin 40 son­nia tuot­taa kaik­ki Uuden See­lan­nin lyp­sy­leh­mät, joten lyp­sy­leh­mien A‑tyypin vaih­ta­mi­nen oli­si help­po nak­ki. Hiu­kan inves­toi­mal­la asia voi­tai­siin toteut­taa paris­sa vuo­des­sa, jopa.

  14. Val­tio­neu­vos­ton ase­tus 2015:“Lypsylehmät ja pää­asias­sa mai­don­tuo­tan­toa var­ten kas­va­tet­ta­vat hie­hot, jot­ka pide­tään kyt­ket­tyi­nä, tulee pääs­tää vähin­tään 60 päi­vä­nä lai­tu­mel­le tai muu­hun tar­koi­tuk­sen­mu­kai­seen jaloit­te­lu­ti­laan ajan­jak­so­na, joka alkaa 1 päi­vä­nä tou­ko­kuu­ta ja päät­tyy 30 päi­vä­nä syyskuuta.” 

    Soi­nin­vaa­ran link­ki ker­too poik­keus­ta­pauk­sis­ta, ei niil­lä voi olla mer­ki­tys­tä lak­too­si-into­re­lans­si oirei­siin. Joten taas teh­dään poli­tiik­kaa . Onhan päi­vän­sel­vää, että tuot­ta­jat huo­leh­ti­vat eläin­ten hyvin­voin­nis­ta jo pel­käs­tään tuot­ta­vuus­te­ki­jöi­den vuok­si. Suo­mes­sa pie­nil­lä tiloil­la leh­mil­lä on nimet. Tuhan­sien päi­den yksi­köis­sä ulko­mail­la , näin ei ole.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jaloit­te­lu­ti­la ei ole laidun.

        Tuos­ta olen samaa miel­tä. Lai­dun­ta­mat­to­muu­teen on pyr­ki­mys­tä myös muu­al­la kuin Suo­mes­sa, esim. Ame­ri­kas­sa näin pal­jon iso­ja tilo­ja, joil­la leh­mät ainos­taan jaloit­te­li­vat kura­lam­mi­kois­sa nave­tan ympä­ril­lä. Sen sijaan pie­nil­lä tiloil­la siel­lä näkyi ole­van lai­dun­nus käy­tös­sä. Samaa voi sanoa Euroo­pas­ta ja Suomestakin.
        Täl­lä nyt ei ole mer­ki­tys­tä tämän pos­tauk­sen aihee­seen. Sii­hen näkyi­kin ole­van hyvä sel­vi­tys tuos­sa Joren replii­kin lin­kis­sä. Suo­mes­sa teol­li­set mai­to­tuot­teet siis val­mis­te­taan pää­sään­töi­ses­ti ei-lak­too­si-into­le­rak­tik­ko­ja var­ten. Vaa­tii vähän vai­vaa etsiä sopi­vat mai­to­tuot­teet, jos nor­maa­lit tuot­teet eivät käy.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jaloit­te­lu­ti­la ei ole laidun.
        Suh­teel­li­suu­den taju kateissa:

        Vain jaloit­te­lu­ti­laan tyy­ty­mi­nen on mar­gi­naa­lis­ta. Sil­lä ei ole vai­ku­tus­ta lak­too­si­ky­sy­myk­seen. Jota­kin suh­teel­li­suu­den­ta­jua popu­lis­mis­sa­kin. Mer­ki­tys on yhtä pie­ni kuin Hel­sin­gin 29 maton­pe­su­pai­kal­la Itä­me­ren saastumiseen.

        Näil­lä pai­koil­la pes­tään matot suo­raan mereen ilman puh­dis­tus­kai­vo­ja. Pesuai­neet ovat vaa­rak­si vesien eliöstölle.

      3. ja sanoi­sin, että 60 päi­vää 365:ä itses­sään voi­daan pitää jo “poik­keus­ta­puk­se­na”.

        En ole muu­ten kuul­lut kenen­kään kos­kaan väit­tä­vän, että mai­tooi­reet vähen­si­vät hei­nä­kuus­sa, jol­loin ole­tet­ta­vas­ti lai­dun­ta­via leh­miä on eniten.

  15. Jos mai­to aiheut­taa vat­sa­vai­vo­ja, suo­ma­lai­set hel­pos­ti tul­kit­se­vat sen lak­too­si-into­le­rans­sik­si (kos­ka se on niin tun­net­tu vai­va), vaik­ka oikeas­ti vai­vat voi­vat aiheu­tua jos­tain muus­ta mai­don ominaisuudesta.

    Jos­kus taka­vuo­si­na kou­lu­lais­ten kan­sal­li­ses­sa tie­de­kil­pai­lus­sa pää­si pal­kin­to­si­joil­le tut­ki­mus, jos­sa pal­kin­non saa­ja oli ver­tail­lut eri­maa­lais­ten homo­ge­noi­tu­jen mai­to­jen ras­va­mo­le­kyy­le­jä. Hän oli havain­nut sel­vän eron suo­ma­lai­sis­sa ja ulko­maa­lai­sis­sa mai­dois­sa. Muis­taak­se­ni se oli niin, että suo­ma­lai­sis­sa mai­dois­sa kaik­ki ras­va­mo­le­kyy­lit oli­vat saman­ko­koi­sia, kun taas ulko­maa­lai­sis­sa mai­dois­sa nii­den koko vaih­te­li, vaik­ka mai­to oli­kin homo­ge­noi­tu. Täl­lä voi olla jokin vai­ku­tus sii­hen, miten ruu­an­su­la­tuse­li­mis­tö käsit­te­lee maitoa.

    Lisäk­si kysy­mys voi olla myös sii­tä, mitä muu­ta syö­dään mai­don lisäk­si. Jol­le­kin vat­sa­vai­vat voi­vat tul­la esim. ruis­lei­vän ja mai­don yhdis­tel­mäs­tä, mut­ta hen­ki­lö tul­kit­see nii­den joh­tu­van mai­dos­ta. Kun hän ulko­mail­la juo mai­toa, mut­ta ruis­lei­pää ei ole­kaan saa­ta­vil­la, tul­kit­see hän ulko­mai­sen mai­don sopi­van hänelle.

  16. Vat­sa ja iho-ongel­mat ovat usein sidok­sis­sa psyy­keen. Ei yhteyt­tä voi sel­vit­tää var­mas­ti ilman sokkokokeita. 

    Jos ulko­mail­la ei tule ongel­mia, se voi joh­tua yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä että ulko­mail­la tulee syö­tyä ja juo­tua vähem­män mai­toa ja mai­to­val­mis­tei­ta tai eri­lais­ta ruo­kaa. Koko­nais­mää­rä voi ratkaista. 

    Möven­pick jää­te­lö tai­taa olla ras­vai­sin Suo­mes­sa myy­dyis­tä jää­te­löis­tä, sii­nä on ker­maa ja täysmaitoa. 

    Val­mis­te­taan­ko Suo­men Möven­pick Suo­mes­sa, Sak­sas­sa vai Ruot­si­sa on hyvä kysy­mys. Aina­kin vuo­teen 2002 suo­mes­sa myy­dyn Möven­pick jää­te­lön val­mis­ti Ing­man. Nyky­ään sen on Nest­len omis­tuk­ses­sa ja sen val­mis­taa Nest­len osao­mis­ta­ma Fro­ner joka val­mis­taa myös Ping­vii­nit, Häagen-Dasit, Clas­sic, Puf­fet, ja Fazer jää­te­löt. (Koti­jää­te­lö ja Eski­mo tai­ta­vat olla myös Nest­len brandejä).

    1. N/A:

      Val­mis­te­taan­ko­Suo­men Möven­pick Suo­mes­sa, Sak­sas­sa vai Ruot­si­sa on hyvä kysy­mys. Aina­kin vuo­teen 2002 suo­mes­sa myy­dyn Möven­pick jää­te­lön val­mis­ti Ing­man. Nyky­ään sen on Nest­len omis­tuk­ses­sa ja sen val­mis­taa Nest­len osao­mis­ta­maFro­ner joka val­mis­taa myös­Ping­vii­nit, Häagen-Dasit,Classic, Puf­fet, ja Fazer jäätelöt.(Kotijäätelö ja Eski­mo tai­ta­vat olla myös Nest­len brandejä).

      Mai­to­tuot­teis­sa on aina mer­kin­tä, jos­ta näkee mis­sä lai­tok­ses­sa mai­to­tuo­te tai ‑jalos­te on valmistettu. 

      Mer­kin­tä on soi­kio, jon­ka sisäl­lä on maa­koo­di ja val­mis­ta­nut mai­toa­lan lai­tos. Evi­ran sivuil­ta voi käy­dä kyt­tää­mäs­sä excel-tau­lu­kos­ta koti­mai­set alan lai­tok­set ja sivuil­la link­ki myös mui­den eu-mai­den lai­tok­siin. Ei tar­vit­se enää arvuutella.

      Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että leh­män mai­to ei ole ihmis­ra­vin­nok­si tar­koi­tet­tua ja suu­ri osa ihmis­tä menet­tää myö­hem­mäl­lä iäl­lä kyvyn pilk­koa lak­too­sia, kos­ka vähen­ty­neen mai­don­juon­nin seu­rauk­se­na ent­syy­min mää­rä vähe­nee ja lopul­ta ent­syy­mi kato­aa elimistöstä.

      1. Milk­man­ne: Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että leh­män mai­to ei ole ihmis­ra­vin­nok­si tar­koi­tet­tua ja suu­ri osa ihmis­tä menet­tää myö­hem­mäl­lä iäl­lä kyvyn pilk­koa lak­too­sia, kos­ka vähen­ty­neen mai­don­juon­nin seu­rauk­se­na ent­syy­min mää­rä vähe­nee ja lopul­ta ent­syy­mi kato­aa elimistöstä.

        Juu. Ja lak­too­si on pie­nim­mäs­tä pääs­tä mur­hei­ta täs­sä. Mai­to koko­nai­suu­te­na pro­teii­nei­neen ja ras­voi­neen aiheut­taa ongelmia.

  17. Voi olla että hen­ki­löl­lä ei ole­kaan lak­too­si-into­le­rans­sia. Minul­la­kin piti olla sel­lai­nen, mut­ta Viros­sa syö­ty jää­te­lö ei aiheut­ta­nut oirei­ta. Tei­ni-ikäi­se­nä menin lak­too­si­ra­si­tus­ko­kee­seen saa­dak­se­ni todis­tuk­sen lak­too­si-into­le­rans­sis­ta ja sel­lai­sen sain. Vas­ta aikui­se­na aloin epäil­lä asi­aa sii­nä vai­hees­sa kun olin väl­tel­lyt lak­too­sia 15 vuot­ta. Söin kokeek­si puo­li lit­raa taval­lis­ta jää­te­löä. Ei oireita. 

    80–90-luvulla ilma­vai­voil­le ei ollut tar­jol­la mui­ta seli­tyk­siä kuin lak­too­si-into­le­rans­si, joten oli vai­kea epäil­lä mitään muu­ta, kuten run­sas­ta vil­jan­syön­tiä. Suo­ma­lai­sis­sa labo­ra­to­riois­sa lakat­tiin vähän aikaa sit­ten teke­mäs­tä lak­too­si­ra­si­tus­ko­kei­ta. Ne eivät olleet kovin luo­tet­ta­via ja nykyi­sin on käy­tös­sä geenitesti.

  18. Taas tulee ilmi ris­ti­rii­ta kus­tan­nus­ten ja laa­dun välil­lä. Ollaan vaa­ti­mas­sa eläin­ten parem­paa koh­te­lua, mut­ta kus­tan­nus­vai­ku­tuk­sis­ta ei halais­tua sanaa. Kar­ja­ti­loil­la tuli­si olla isot heh­taa­ri­mää­rät kun vaa­di­taan suu­ria yksi­köi­tä hin­to­jen alentamiseksi.

    Isot yksi­köt vaa­ti­vat suu­rem­mat heh­taa­rit lan­nan­le­vi­tys­tä var­ten. Lai­dun­nuk­sen tila­vaa­ti­muk­set kas­va­vat nii­ni­kään. Nave­toi­den tila- ja lai­tein­ves­toin­nit nouse­vat vas­taa­vas­ti. Kan­na­no­tois­sa tuli­si olla vaa­ti­mus­ten lisäk­si nii­den vai­ku­tusar­vioin­nit. Ilman näi­tä kesk­su­te­lu on poliit­tis­ten irto­pis­tei­den keruu­ta ja populismia.

  19. Timo T:“Laiduntamattomuuteen on pyr­ki­mys­tä myös muu­al­la kuin Suomessa, ”

    Tuos­ta olen käyt­tä­mie­ni läh­tei­den (mm. Pro Agria) mukaan eri miel­tä :“Suo­mes­sa tuo­tos­seu­ran­ta­kar­jois­ta noin 80 % lai­dun­taa ja tar­has­sa jaloit­te­lee kar­jois­ta 7 %. Tal­vel­la ulkoi­le­maan pää­see 9 %:a tuo­tos­seu­ran­ta­kar­jois­ta. Vuo­den ympä­ri eläi­mi­ään pitää sisäl­lä 13 % karjoista. ”

    On päi­vän­sel­vää, että kar­jan­tuot­ta­ja halu­aa mak­si­moi­da tuo­tan­non. Se mer­kit­see eläin­ten hyvin­voin­nis­ta huo­leh­ti­mis­ta. Lai­dun­nus lisää mm. mai­don­tuot­toa, paran­taa sork­ka­ter­veyt­tä ja vähen­tää stres­siä. Lisäk­si lai­tu­mel­la syö­ty rehu vähen­tää muun ruo­kin­nan tar­vet­ta, mikä taa­sen paran­taa katetta.

    Soi­nin­vaa­ra näyt­tää ajat­te­le­van tuot­ta­jan täyt­tä­vän joh­don­mu­kai­sest vain laki­vel­voit­teen mini­mi­ta­son . Tuo on ilmei­ses­ti nor­mi­käy­tän­tö muus­sa työ­elä­mäs­sä, ruu­an­tuo­tan­nos­sa näin ei toi­mi­ta. Työ­etiik­ka ja ‑moraa­li on huip­pu­luok­kaa. Jos lai­dun­nus­vel­voit­tees­ta jous­te­taan vain jaloit­te­luun, niin se tapah­tuu olo­suh­teis­ta ja kustannuspaineesta.
    Eläin­ten hyvin­voin­nin vuok­si tuli­si kulut­ta­jan suo­sia koti­mais­ta tuo­tan­toa ja sisäis­tää vas­tuul­li­sen kulut­ta­jan rooli.

  20. Mai­to on ruo­ka-aineis­ta hel­poi­ten pilaan­tu­va ja pilaan­tu­nut mai­to aiheut­taa eni­ten hoi­to­jak­so­ja kai­kis­ta ruo­ka-aineis­ta , joten käsit­te­le­mät­tö­myys on kes­tä­mä­tön ter­vy­den kannalta.

    Suo­mes­sa maa­ta­lous on haja­nais­ta ja mai­toa kul­je­te­taan pit­kiä mat­ko­ja ja tiloil­la mai­toa säi­ly­te­tään tan­keis­sa pit­kään. Mai­don mat­ka maa­ti­lal­ta kaup­paan kes­tää Suo­mes­sa päi­viä pidem­pään kuin Sveit­sis­sä ja pakot­taa kovem­piin käsittelyihin

    Aikoi­naan maal­la käy­tett­tiin koti-tai tin­ki­mai­toa. Ennen jää­kaap­pia se oli käy­tet­tä­vä sama­na päi­vä­nä ja jää­kaa­pin­kin jäl­keen parin päi­vän sisällä

    Suo­men ja Sveit­sin suu­rin ero on käy­tet­tä­vän mai­don ras­va­pi­toi­suu­des­sa . Sveit­sis­sä ei käy­te­tä ras­va­ton­ta mai­toa kuin nimeksi.Meillä taas ter­vy­sin­toi­li­jat ovat pelo­tel­leet ihmi­set käyt­tä­mään ras­va­ton­ta maitoa.

    Ras­vai­nen mai­to hidas­taa ruu­an­su­la­tus­ta ja sen vuok­si ras­vai­nen mai­to ehtii pilk­kou­tua parem­min kuin rasvaton

  21. Eri­tyi­sen ongel­mal­li­nen näyt­tää ole­van lääk­kei­den sido­sai­nee­na käy­tet­ty lak­too­si. Bura­na 600:ssa lak­too­sia on 40mg.
    Thy­roxi­nis­sa sitä on ehkä 5mg. Plas vaa­tii sel­lais­ta tyrok­sii­nia, jos­sa ei ole lak­too­sia. Ilmoi­tan tyy­nes­ti, että sel­lais­ta ei ole.

  22. Lak­too­si-into­le­rans­sin joh­tuu lak­too­sis­ta ja lak­taa­sient­syy­min puut­tees­ta, ei mis­tään muus­ta. Ihmi­sel­lä voi olla mui­ta syi­tä oirei­siin, mut­ta ne eivät ole lak­too­si-into­le­rans­sia. Leh­män mai­dos­sa ei myös­kään ole lak­taa­sient­syy­miä, eli sitä ei voi sil­loin mai­don käsit­te­lyl­lä tuho­ta­kaan. Sok­kou­tet­tu­ja tut­ki­muk­sia on teh­ty esim. raaan, käsit­te­le­mät­tö­män tila­mai­don ja taval­li­sen kau­pas­ta oste­tun aiheut­ta­mis­ta oireis­ta (mm. Paa­ja­nen L, Tuu­re T, Pous­sa T, Kor­pe­la R. No dif­fe­rence in symp­toms during chal­len­ges with homo­ge­nized and unho­mo­ge­nized cow’s milk in sub­jects with sub­jec­ti­ve hyper­sen­si­ti­vi­ty to homo­ge­nized milk. J Dai­ry Res. 2003 May;70(2):175–9 ). Ei eroa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.