Ystäväni, jolla on voimakas laktoosi-intoleranssi, kertoi minulle, että hän voi kyllä syödä Möwenpickin jäätelöä, koska sveitsiläinen maito ei aiheuta hänelle mitään oireita. En oikein uskonut, mutta hän näytti minulle. Ei aiheuttanut. Plasebo? Oliko hänellä laktoosi-intoleranssia lainkaan? Toisaalta piilomaito on tuottanut hänelle oireita ilman että hän on tiennyt maidon olemassaolosta.
Turvauduin Googleen. Kirjoitus vuodelta 2009 kertoi samaa. Suomalainen maito tuottaa oireita, mutta ulkomainen ei tuota. Valion edustaja kertoi, että eivät ymmärrä. Krooninen epäilijä mietti, että tie vaikka tietäisivät, eivät kerro, mutta tämä on pelkkää pahansuopaisuutta.
Eivätkö tiedä vieläkään?
Maatilamaito suoraan lehmästä ei kuulemma myöskään tuota oireita. Mitä suomalaisissa meijereissä tehdään väärin? Tämä havainto voi koskea ymmärrettävästi kesää ja ehkä sellaista maatilaa, jossa lehmät pääsevät laitumelle edes kesällä. Onko sisätiloihin koko vuodeksi kahlehditut lehmät metabolialtaan erilaisia?
On sanottu, että tämän täytyy liittyä maidon homogenisointiin. Vaihtoehtoinen teoria on, että se liittyy iskukuumennukseen/ pastörointiin.
Suomessa ei ole haluttu totuttaa kuluttajaa iskukuumennettuun maitoon, koska lähimaidon kilpailukyky menetetään, jos maito säilyy pakkauksessa kuukauden. Tämä päätös sinänsä aiheuttaa paljon ruokahävikkiä, joten ympäristöä ajatellen meidän pitäisi siirtyä iskukuumennettuun maitoon.
Minusta on aika selvää, että jokin selitys tässä on oltava, koska havainto ulkomaisen maidon siedettävyydestä on aika kiistaton, se on tehty kauan sitten ja moneen kertaan.
Eikö tätä kannattaisi selvittää? Sokkotesti, jossa tutkitaan eri teorioita. Onhan laktoosi-intoleranssin taloudellinen merkitys aika iso. Ei pitäisi olla vaikea tutkia.
Suomalainen maito on iskukuumennettua. Pastöroimattomassa ja homogenisoimattomassa maidossa on mukana maidon oma laktaasientsyymi, joka hajottaa laktoosi-intolerantikoille oireita tuottavaa laktoosia. Maidon käsittelyn aikana tuo maidossa luonnostaan oleva laktaasientsyymi tuhoutuu, mutta laktoosi säilyy, jolloin laktoosi ei pääse hajoamaan galaktoosiksi ja glukoosiksi ja imeytymään ohutsuolesta verenkiertoon, vaan se päätyy paksusuoleen, jossa bakteerit käynnistävät oireet tuottavan käymisreaktion. (Laktoosi-intolerantikoilta puuttuu tuo sama, ruuansulatuksen normaalisti tuottama laktaasientsyymi.)
Toiseksi noin neljännesosalla herkkävatsaisista (nk. ärtyvän suolen omaavista) on alustavasti todettu vaihtelevan tasoista herkkyyttä maitorasvalle (kuulun myös itse tähän joukkoon). On mahdollista, että täkäläisen maidon homogenisointi maitorasvan pilkkomisineen saa sen koostumuksessa aikaan jotain, joka ärsyttää herkkävatsaisen suolta.
Et kai sekoita tässä pastörointia (tyypillisesti 71–74 °C:n lämpötila 10–30 s:n ajan) ja iskukuumennusta (tyypillisesti 140–150 °C:n lämpötila noin 2 s:n ajan)? Suurin osa kaupoissa olevasta maidosta näyttää olevan pastöroitua eikä iskukuumennettua. Iskukuumennettua maitoa näytetään myyvän lähinnä kahvimaidoksi.
Sekoitinpa hyvinkin. Pastörointia siis tarkoitin. Kiitos huomautuksesta!
Voi olla, että ulkomailla muutkin ruokailutottumukset ja mm. stressitaso ovat normaalista poikkeavia ja siksi ei ole mahaoireita. Kuvitellaan vain sen johtuvan laktoosista tai maitoproteiinista.
https://www.valio.fi/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/vatsavaivojen-syyna-laktoosi-intoleranssi-vai-jotain-muuta/
Homogenoinnilla ei ole tutkimuksessa havaittu vaikutusta:
https://www.valio.fi/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/maidon-kasittely-ja-vatsavaivat/
Suomessa myös käytetään maitoa moneen muuhun maahan verrattuna enemmän. Esim. ulkomailla jäätelö on useammin kasvispohjaista kuin Suomessa:
https://yle.fi/uutiset/3–8221786
Heh, muistan aikoja sitten lukeneeni, että suomalaisessa ayshire rodussa on joku haitallinen geeniero eteläisempiin verrattuna. Laktoosimolekyyli on vaan hieman erilainen. Esim ranskalainen maito on parempaa. Lähdettä ja yksityiskohtia en muista, asiantuntijat varmasti tämän tietävät.
Noin puolet suomalaisista lehmistä on ayrshirejä (Ay) ja puolet holsteineja (Hol). Holsteinilla on suurempi keskituotos, joten on todennäköisempää, että Suomessa nautittu maito *ei* ole ayrshirestä lypsettyä.
http://www.faba.fi/fi/tietopankki/lypsykarjarodut-suomessa
Näppituntumalla veikkaisin, että kyse ei ole laktoosista vaan A1- ja A2-betakaseiinista. Maidon proteiineista on siis erilaisia variaatioita. Niiden suhde ei ole millään lailla kiinteä: eri tutkimuksissa on saatu erilaisia lukemia, joten yksiselitteisen “tässä maassa maito on tällaista” ‑arvion antaminen on vähintäänkin epävarmaa. Lähtökohtaisesti kuitenkin osapuilleen kaikkialla maidossa on sekä A1- että A2-betakaseiinia.
A2-varianttia on markkinoitu näistä terveellisempänä — sitä on joissakin tutkimuksissa linkitetty esimerkiksi vähäisempään ykköstyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyteen. Erityisesti tätä tutkimusta ja markkinointia on tehty Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Täysin aiheeseen liittymättä sieltä päin on kotoisin myös A2 Milk Company, joka myy lehmän tuottaman proteiinin tunnistavia geenitestejä ja jolla on A2 Milk ‑tavaramerkki.
Todettakoon, että esim. EFSA:n arvion mukaan mitään tieteellistä näyttöä A2-proteiinin positiivisista terveysvaikutuksista ei ole. Jos sitä kuitenkin välttämättä haluaa, esimerkiksi kyytöt muisitaakseni tuottavat enimmäkseen A2-betakaseiinia
Juu ei. Jos molekyyli on erilainen, niin se ei ole laktoosi. Nimi tarkoittaa yksikäsitteisesti yhtä molekyyliä.
Maidon koostumuksessa toki voi olla monenlaisia eroja muuten.
No, jaa… https://en.wikipedia.org/wiki/Lactose#Structure_and_reactions
“Lactose is a disaccharide derived from the condensation of galactose and glucose, which form a β‑1→4 glycosidic linkage. Its systematic name is β‑D-galactopyranosyl-(1→4)-D-glucose. The glucose can be in either the α‑pyranose form or the β‑pyranose form, whereas the galactose can only have the β‑pyranose form: hence α‑lactose and β‑lactose refer to the anomeric form of the glucopyranose ring alone.”
Epäilen kuitenkin vahvasti, että moisilla rakenteellisilla eroilla olisi tässä tapauksessa selittävää merkitystä.
Mulla ja lähipiirillä on sama kokemus: Espanjassa maito ei aiheuttanut oireita eikä kotimainen vanhanajan maito. Kevytmaito on ongelma ja homogenointia tarjotaan syyksi. Punainen maito on helppo ratkaisu ja maistuukin hyvältä 😉
Muuten hyvä, mutta punainen maitokin homogenoidaan. Eli plaseboa taitaa olla.
Tuota kommentissa mainittua vanhanajan punaista maitoa nimenomaan ei homogenoida.
Silloin kun siedin vielä osittain laktoosia oli rasvainen maitoannos helpommin kestettävä kuin vähärasvainen. Esim. rasvainen kermajäätelö ei aiheuttanut minulle juurikaan oireita, mutta juotu kevytmaito helpostikin vaikka molemnat olivat kotimaista perää.
Kansanradiossa tätä asiaa käsiteltiin joka sunnuntai 20–30 vuotta sitten. Asioita mitkä ei näköjään koskaan muutu. Silloin epäiltiin että paha kirjainyhdistelmä mikä aiheuttaa asian on AIV.
Miksi laktoosi-intoleranssia esiintyy muissakin maissa, jos ulkomainen maito ei tuota oireita?
Liittyiskö siihen, että ei ollutkaan intoleranssia alunperinkään
https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo95521
ominpäin diagnosointi johtaa monesti harhaan. vatsalla ihminen reagoi paljoon muuhunkin kuin maitoon
Suomessa kulutusmaito pastöroidaan (kuumennuskäsittely bakteereiden vähentämiseksi), sentrifugoidaan (vakioidaan rasva-%) ja homogenoidaan (pilkotaan rasva, niin että se ei nouse pinnalle). Kyllä näitä temppuja tehdään kaikkialla länsimaissa. Iskukuumennus on vielä rajumpi kuumennuskäsittely. Tilamaidolle ei ole tehty muuta kuin jäähdytys. “Vanhan ajan” maitoja ei ole homogenoitu. Iskukuumennuskäsittelyä ei yleensä tehdä missään päin maailmaa ruokajuomaksi tarkoitetulle maidolle, sillä se muuttaa maidon makua.
Tähänastisissa kokeissa ei ole havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja eri maitolaatujen välillä. Eri asia on, onko koejärjestelyt olleet oikeat.
Jos kokemusperäisesti tilamaito on parempi, niin suosittelisi Evirasta huolimatta käyttämään sitä. Tilamaidossa on aina pieni määrä bakteereita, joita Evira pitää riskinä. Nykyisin kuitenkin hyvin vähän. Käytettävän maidon tulisi kuitenkin olla aina samalta tilalta, jotta oman elimistön vasta-ainetoiminta olisi jo valmistautunut vastustamaan niitä. Jokaisella tilalla on oma bakteeriflooransa.
En pidä mahdottomana, etteikö suomalaisessa maidossa voisi oireita aiheuttavia erityispiirteitä olla, mutta niin kauan kuin niitä ei ole toistetuilla tutkimuksilla osoitettu ja selitetty, pidän maitoon liittyvien väitteiden esittämistä uskomushoitojen piiriin kuuluvana puppuna.
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/tiina-kuoli-rintasyopaan-koska-valitsi-vaihtoehtohoidot/
Sinänsähän aihepiiri on mielenkiintoinen, koska usein ihminen tahtoo luottaa sellaiseen, jonka kokee intuitiivisesti todeksi. Ihminen on perimältään tiedevastainen.
99-prosenttisesti kyseessä on plaseboefekti.
Maidon homogenointi ei voi liittyä laktoosi-intoleranssiin, koska homogenoinnissa ainoastaan pilkotaan maidon rasvoja. Jotkut sanovat että homogenoimaton luomumaito ei aiheuta oireita. Samaa sanotaan erittäin pitkälle homogenoidusta keskieurooppalaisesta maidosta. Miten tällaisia anekdootteja pitäisi tulkita? Ei kuulosta uskottavalta että ainoastaan “lievästi homogenoitu” maito aiheuttaisi oireita.
Muistan erään kehuvan miten Lidlin maito ei aiheuta hänelle oireita. Tuohon aikaan Lidlin maito tuli Valiolta ja pakattiin Milbona-purkkeihin…
Kokemus että “ulkomainen maito ei aiheuta oireita” on googlen perusteella erittäin yleistä muuallakin kuin Suomessa. Esimerkki:
“I thought I was lactose Intolerant my entire life!
I get very sick when I eat dairy in the United States, only to find this out when I went backpacking through Europe in College and never once got sick.
I came home and once again very sick so I completely cut dairy out of my diet like before.
Two and a half years later I moved to England to get my Master degree and again never once got sick. I was so excited I had milk with my cereal, ice cream, cheese! You name a dairy product and I probably tried it and I felt great!
I backpacked again this last fall through eastern Europe and again felt great and was having dairy regularly.
I have recently moved back to the US and I am getting ill again. I cannot eat dairy at all and have again cut it out of my diet completely.”
Pätevältä vaikuttava selitys/vastine: https://www.reddit.com/r/Suomi/comments/8ydc5i/miksi_suomalainen_maito_aiheuttaa/e2axzne/
Informatiivinen teksti, mutta täytyy kritisoida kirjoittajaa perusteettomasta Osmon mollauksesta. Kaikki tekevät virheitä (ja kirjoitus muutenkin tuntui enemmän spekuloinnilta kuin suorien väitteiden esittämiseltä). Riittää, että kertoo, mitkä ovat oikeat faktat haukkumatta toista.
Naulan kantaan, faktat vakuuttaa lukijan paremmin kuin räksytys.
Kyllä maitoa näkyy saavan iskukuumenettuna Suomestakin useammalta valmistajalta. Ne säilyvät avaamattomina huoneenlämmössäkin, mutta maku näyttäisi nettitietojen mukaan olevan parempi, jos säilyttää viileässä. Niitäkin voi kokeilla, jos normaali kulutusmaito aiheuttaa ongelmia.
Lisäksi huoneenlämpöinen maito vaahtoutuu aika heikosti — tämä kaikille latten ja capuccinon ystäville tiedoksi. (Laktoosi-intoleraatikkona minulla on aina jääkapissa pari 2 dl eilaa tai intoa odottamassa mahdollista lattehimotusta…)
Jos ei muuta, niin tästkin ketjusta näkyy, että kaikenlaista uskomusta ainakin on liikkeellä. Kuten, että iskukuumennus ja pästorointi olisvat sama asia, tai että sitä “punaista maitoa” ei oltaisi homogenoitu.
Sinänsä varmaan tutkimuksen arvoinen asia, tosin epäilen, että suomalaiset meijerit tai ne itselleen läheiseksi kokevat poliitikot, eivät tätä olisi rahoittamassa. Nykyisellään hän ne myyvät niitä laktoosittomia tuoteita korkeampaan hintaan, ja rohkeasti veikkaisin, että eivät pienemmällä voitolla. Vaikka siiten laktoositonta voita, margariinia ja kohta varmaan appelsiinimehuakin.
Voi on luontaisesti laktoositonta. Laktoosittoman voin myynti on ihan ihmisten asiantuntemattomuuden hyödyntämistä. [Onkohan? OS]
FAKTANTARKASTUS
“Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään
kytkettyinä, tulee päästää vähintään 60 päivänä laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan ajanjaksona, joka alkaa 1. päivänä toukokuuta ja päättyy 30. päivänä syyskuuta. ”
Osmo Soininvaara:“Tämä havainto voi koskea ymmärrettävästi kesää ja ehkä sellaista maatilaa, jossa lehmät pääsevät laitumelle edes kesällä.”
Eläinsuojelulain mukaan lehmät pääsevät laitumelle 60 päiväksi kesäaikaan, mutta O.S. väitää toisin. Onko tässä tahaton virhe vai poliittinen tarkoituksenmukaisuus ? Onko laktoosikysymys suomalaisen maataloustuotanon vai elintarviketuotannon huonoutta ? S. pyrkii viittamaan suomaliseen maatalouteen.
Muitakin syitä maidon tuottamiin vatsavaivoihin saattaa olla laktoosin lisäksi.
Maidon proteiineissa evoluution ja jalostuksen kautta tapahtuneet muutokset ovat herättäneet mielenkiintoa erityisesti Uudessa Seelannissa. Tuhansia vuosia sitten tapahtui naudoilla geenimuunnos, jonka seurauksena syntyi kaksi variaatiota ns. beta-kaseiini-proteiinista. Alkuperäinen oli A2 ja uusi oli A1. Lehmillä tai niiden maidolla ei ole mitään ulkoista eroa, ja niinpä A1-muunnoksen leviäminen karjassa on ollut sattumanvaraista.
Tutkimuksia tiiviisti seuraava ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kirjoitti vuonna 2016 tilannekatsauksen A1- ja A2-maitotutkimuksista: Onko A2 maito parempi vatsalle? (https://www.tervevatsa.fi/2016/05/02/onko-a2-maito-parempi-vatsalle/ )
Laatikaisen katsauksesta jää käsitys, että tutkimuksissa on havaittu A2-maidon tuottavan hiuksenhienosti vähemmän vaivoja kuin A1-maito. Ero ei ole tullut esiin kaikissa tutkimuksissa ja tutkimukset ovat metodologisesti puutteellisia, mutta kuitenkin.
Jos A1- ja A2-maidoilla on edes vähän eroja A2:n hyväksi, eikö kannattaisi ruveta ihan vain varmuuden vuoksi, vaikka merkittävää eroa ei tutkimuksin pystyttäisikään osoittamaan, tuottamaan A2-maitoa niissä maissa, joissa maidontuotanto on teollista? Nautojen vaihto A2-maitoa tuottaviin on teollisuusmaissa, joissa naudat lisääntyvät vain keinosiemennyksellä, yksinkertainen, nopea eikä edes kallis operaatio. Sehän ei maksaisi mitään niissä maissa, joissa lehmät keinohedelmöitetään.
Uuden Seelannin meijeri-ihmiset myöntävät, että genetiikka tässä asiassa on niin yksinkertainen, että jos A1 todettaisiin yleistä terveyttä vaarantavaksi tekijäksi, koko Uuden Seelannin karja voitaisiin vaihtaa A2-tyyppiseksi 6–10 vuodessa, eivätkä kustannuksetkaan olisi kummoiset. Vain noin 40 sonnia tuottaa kaikki Uuden Seelannin lypsylehmät, joten lypsylehmien A‑tyypin vaihtaminen olisi helppo nakki. Hiukan investoimalla asia voitaisiin toteuttaa parissa vuodessa, jopa.
Valtioneuvoston asetus 2015:“Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään kytkettyinä, tulee päästää vähintään 60 päivänä laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta.”
Soininvaaran linkki kertoo poikkeustapauksista, ei niillä voi olla merkitystä laktoosi-intorelanssi oireisiin. Joten taas tehdään politiikkaa . Onhan päivänselvää, että tuottajat huolehtivat eläinten hyvinvoinnista jo pelkästään tuottavuustekijöiden vuoksi. Suomessa pienillä tiloilla lehmillä on nimet. Tuhansien päiden yksiköissä ulkomailla , näin ei ole.
Jaloittelutila ei ole laidun.
Tuosta olen samaa mieltä. Laiduntamattomuuteen on pyrkimystä myös muualla kuin Suomessa, esim. Amerikassa näin paljon isoja tiloja, joilla lehmät ainostaan jaloittelivat kuralammikoissa navetan ympärillä. Sen sijaan pienillä tiloilla siellä näkyi olevan laidunnus käytössä. Samaa voi sanoa Euroopasta ja Suomestakin.
Tällä nyt ei ole merkitystä tämän postauksen aiheeseen. Siihen näkyikin olevan hyvä selvitys tuossa Joren repliikin linkissä. Suomessa teolliset maitotuotteet siis valmistetaan pääsääntöisesti ei-laktoosi-intoleraktikkoja varten. Vaatii vähän vaivaa etsiä sopivat maitotuotteet, jos normaalit tuotteet eivät käy.
Vain jaloittelutilaan tyytyminen on marginaalista. Sillä ei ole vaikutusta laktoosikysymykseen. Jotakin suhteellisuudentajua populismissakin. Merkitys on yhtä pieni kuin Helsingin 29 matonpesupaikalla Itämeren saastumiseen.
Näillä paikoilla pestään matot suoraan mereen ilman puhdistuskaivoja. Pesuaineet ovat vaaraksi vesien eliöstölle.
ja sanoisin, että 60 päivää 365:ä itsessään voidaan pitää jo “poikkeustapuksena”.
En ole muuten kuullut kenenkään koskaan väittävän, että maitooireet vähensivät heinäkuussa, jolloin oletettavasti laiduntavia lehmiä on eniten.
Jos maito aiheuttaa vatsavaivoja, suomalaiset helposti tulkitsevat sen laktoosi-intoleranssiksi (koska se on niin tunnettu vaiva), vaikka oikeasti vaivat voivat aiheutua jostain muusta maidon ominaisuudesta.
Joskus takavuosina koululaisten kansallisessa tiedekilpailussa pääsi palkintosijoille tutkimus, jossa palkinnon saaja oli vertaillut erimaalaisten homogenoitujen maitojen rasvamolekyylejä. Hän oli havainnut selvän eron suomalaisissa ja ulkomaalaisissa maidoissa. Muistaakseni se oli niin, että suomalaisissa maidoissa kaikki rasvamolekyylit olivat samankokoisia, kun taas ulkomaalaisissa maidoissa niiden koko vaihteli, vaikka maito olikin homogenoitu. Tällä voi olla jokin vaikutus siihen, miten ruuansulatuselimistö käsittelee maitoa.
Lisäksi kysymys voi olla myös siitä, mitä muuta syödään maidon lisäksi. Jollekin vatsavaivat voivat tulla esim. ruisleivän ja maidon yhdistelmästä, mutta henkilö tulkitsee niiden johtuvan maidosta. Kun hän ulkomailla juo maitoa, mutta ruisleipää ei olekaan saatavilla, tulkitsee hän ulkomaisen maidon sopivan hänelle.
Vatsa ja iho-ongelmat ovat usein sidoksissa psyykeen. Ei yhteyttä voi selvittää varmasti ilman sokkokokeita.
Jos ulkomailla ei tule ongelmia, se voi johtua yksinkertaisesti siitä että ulkomailla tulee syötyä ja juotua vähemmän maitoa ja maitovalmisteita tai erilaista ruokaa. Kokonaismäärä voi ratkaista.
Mövenpick jäätelö taitaa olla rasvaisin Suomessa myydyistä jäätelöistä, siinä on kermaa ja täysmaitoa.
Valmistetaanko Suomen Mövenpick Suomessa, Saksassa vai Ruotsisa on hyvä kysymys. Ainakin vuoteen 2002 suomessa myydyn Mövenpick jäätelön valmisti Ingman. Nykyään sen on Nestlen omistuksessa ja sen valmistaa Nestlen osaomistama Froner joka valmistaa myös Pingviinit, Häagen-Dasit, Classic, Puffet, ja Fazer jäätelöt. (Kotijäätelö ja Eskimo taitavat olla myös Nestlen brandejä).
Maitotuotteissa on aina merkintä, josta näkee missä laitoksessa maitotuote tai ‑jaloste on valmistettu.
Merkintä on soikio, jonka sisällä on maakoodi ja valmistanut maitoalan laitos. Eviran sivuilta voi käydä kyttäämässä excel-taulukosta kotimaiset alan laitokset ja sivuilla linkki myös muiden eu-maiden laitoksiin. Ei tarvitse enää arvuutella.
Noin muuten olen sitä mieltä, että lehmän maito ei ole ihmisravinnoksi tarkoitettua ja suuri osa ihmistä menettää myöhemmällä iällä kyvyn pilkkoa laktoosia, koska vähentyneen maidonjuonnin seurauksena entsyymin määrä vähenee ja lopulta entsyymi katoaa elimistöstä.
Juu. Ja laktoosi on pienimmästä päästä murheita tässä. Maito kokonaisuutena proteiineineen ja rasvoineen aiheuttaa ongelmia.
Voi olla että henkilöllä ei olekaan laktoosi-intoleranssia. Minullakin piti olla sellainen, mutta Virossa syöty jäätelö ei aiheuttanut oireita. Teini-ikäisenä menin laktoosirasituskokeeseen saadakseni todistuksen laktoosi-intoleranssista ja sellaisen sain. Vasta aikuisena aloin epäillä asiaa siinä vaiheessa kun olin vältellyt laktoosia 15 vuotta. Söin kokeeksi puoli litraa tavallista jäätelöä. Ei oireita.
80–90-luvulla ilmavaivoille ei ollut tarjolla muita selityksiä kuin laktoosi-intoleranssi, joten oli vaikea epäillä mitään muuta, kuten runsasta viljansyöntiä. Suomalaisissa laboratorioissa lakattiin vähän aikaa sitten tekemästä laktoosirasituskokeita. Ne eivät olleet kovin luotettavia ja nykyisin on käytössä geenitesti.
Taas tulee ilmi ristiriita kustannusten ja laadun välillä. Ollaan vaatimassa eläinten parempaa kohtelua, mutta kustannusvaikutuksista ei halaistua sanaa. Karjatiloilla tulisi olla isot hehtaarimäärät kun vaaditaan suuria yksiköitä hintojen alentamiseksi.
Isot yksiköt vaativat suuremmat hehtaarit lannanlevitystä varten. Laidunnuksen tilavaatimukset kasvavat niinikään. Navetoiden tila- ja laiteinvestoinnit nousevat vastaavasti. Kannanotoissa tulisi olla vaatimusten lisäksi niiden vaikutusarvioinnit. Ilman näitä kesksutelu on poliittisten irtopisteiden keruuta ja populismia.
Timo T:“Laiduntamattomuuteen on pyrkimystä myös muualla kuin Suomessa, ”
Tuosta olen käyttämieni lähteiden (mm. Pro Agria) mukaan eri mieltä :“Suomessa tuotosseurantakarjoista noin 80 % laiduntaa ja tarhassa jaloittelee karjoista 7 %. Talvella ulkoilemaan pääsee 9 %:a tuotosseurantakarjoista. Vuoden ympäri eläimiään pitää sisällä 13 % karjoista. ”
On päivänselvää, että karjantuottaja haluaa maksimoida tuotannon. Se merkitsee eläinten hyvinvoinnista huolehtimista. Laidunnus lisää mm. maidontuottoa, parantaa sorkkaterveyttä ja vähentää stressiä. Lisäksi laitumella syöty rehu vähentää muun ruokinnan tarvetta, mikä taasen parantaa katetta.
Soininvaara näyttää ajattelevan tuottajan täyttävän johdonmukaisest vain lakivelvoitteen minimitason . Tuo on ilmeisesti normikäytäntö muussa työelämässä, ruuantuotannossa näin ei toimita. Työetiikka ja ‑moraali on huippuluokkaa. Jos laidunnusvelvoitteesta joustetaan vain jaloitteluun, niin se tapahtuu olosuhteista ja kustannuspaineesta.
Eläinten hyvinvoinnin vuoksi tulisi kuluttajan suosia kotimaista tuotantoa ja sisäistää vastuullisen kuluttajan rooli.
Maito on ruoka-aineista helpoiten pilaantuva ja pilaantunut maito aiheuttaa eniten hoitojaksoja kaikista ruoka-aineista , joten käsittelemättömyys on kestämätön tervyden kannalta.
Suomessa maatalous on hajanaista ja maitoa kuljetetaan pitkiä matkoja ja tiloilla maitoa säilytetään tankeissa pitkään. Maidon matka maatilalta kauppaan kestää Suomessa päiviä pidempään kuin Sveitsissä ja pakottaa kovempiin käsittelyihin
Aikoinaan maalla käytetttiin koti-tai tinkimaitoa. Ennen jääkaappia se oli käytettävä samana päivänä ja jääkaapinkin jälkeen parin päivän sisällä
Suomen ja Sveitsin suurin ero on käytettävän maidon rasvapitoisuudessa . Sveitsissä ei käytetä rasvatonta maitoa kuin nimeksi.Meillä taas tervysintoilijat ovat pelotelleet ihmiset käyttämään rasvatonta maitoa.
Rasvainen maito hidastaa ruuansulatusta ja sen vuoksi rasvainen maito ehtii pilkkoutua paremmin kuin rasvaton
Erityisen ongelmallinen näyttää olevan lääkkeiden sidosaineena käytetty laktoosi. Burana 600:ssa laktoosia on 40mg.
Thyroxinissa sitä on ehkä 5mg. Plas vaatii sellaista tyroksiinia, jossa ei ole laktoosia. Ilmoitan tyynesti, että sellaista ei ole.
Laktoosi-intoleranssin johtuu laktoosista ja laktaasientsyymin puutteesta, ei mistään muusta. Ihmisellä voi olla muita syitä oireisiin, mutta ne eivät ole laktoosi-intoleranssia. Lehmän maidossa ei myöskään ole laktaasientsyymiä, eli sitä ei voi silloin maidon käsittelyllä tuhotakaan. Sokkoutettuja tutkimuksia on tehty esim. raaan, käsittelemättömän tilamaidon ja tavallisen kaupasta ostetun aiheuttamista oireista (mm. Paajanen L, Tuure T, Poussa T, Korpela R. No difference in symptoms during challenges with homogenized and unhomogenized cow’s milk in subjects with subjective hypersensitivity to homogenized milk. J Dairy Res. 2003 May;70(2):175–9 ). Ei eroa.
Hei, tuota ihmettelen itsekin. Voin syödä Milbona tilsiter juustoa saamatta vatsakipuja. En voi juoda tavallista maitoa. Sen pitää olla laktoositonta. Haluisin tietää miksi maidon hera ja kaseiini eivät ole maidossa.
Onko niin että tuote separoidaan jotta syntyy enemmän tuotteita.
Miksi nyt puhutaan A2 maidosta?
Juustot ja muut hapanmaitotuotteet saattavat olla laktoosi-intolerantikoille vähemmän haitallisia, koska maitoa hapantavat mikrobit saattavat myös syödä osan laktoosista. Pidempään kypsytetyt juustot ovat tässä suhteessa parempia kuin vähemmän aikaa kypsytetyt.