Kenelle kuuluu maankorko?

Juho Saa­ri kysyi minul­ta kom­ment­tia maan­kor­ko-ongel­maan, jos­ta oli nous­sut kes­kus­te­lu Eriar­voi­suus­va­ras­to ‑kes­kus­te­lu­pals­tal­la. Lai­tan vas­tauk­sen muyös tähän blogilleni.

Ricar­do jo aika­naan sel­vit­ti maan­kor­ko­asian. Ricar­don rau­tai­nen maan­vuo­kra­la­ki oli talous­po­li­tii­kan teo­riois­ta jul­mim­pia, kos­ka se selit­ti, mik­si vuo­kra­vil­je­li­jät tuli­si­vat pysy­mään aina köy­hi­nä. Kun­nes teol­li­suus tar­jo­si heil­le vaih­toeh­don näl­kä­pal­kal­la viljelyyn.

Nykyi­sin maa­ta­lous­maan maan­kor­ko ei ole kovin olen­nai­nen asia Suo­mes­sa, mut­ta kau­pun­ki­maan niuk­kuus on. Voi­han saman­lai­nen asun­to jo Hel­sin­gin sisäl­lä mak­saa kol­me ker­taa enem­män kau­pun­gin­osas­ta riip­puen. Kau­pun­ki muo­dos­taa väki­sin aluei­ta, joi­hin pää­sys­tä on niuk­kuut­ta. Ongel­maa voi lie­vit­tää kaa­voit­ta­mal­la lisää hou­kut­te­le­via aluei­ta, kuten Hel­sin­ki yrit­tää nyt teh­dä, mut­ta koko­naan sitä ei saa­da pois­tu­maan tar­jon­taa lisää­mäl­lä. Ongel­man taus­tal­la ovat elä­mä­nar­vo­jen muut­tu­mi­nen urbaa­nim­mik­si, min­kä vuok­si Hel­sin­gis­sä kovin monia haluai­si asua ratik­ka­kau­pun­gis­sa, vaik­ka muu­al­ta sai­si asun­non olen­nai­ses­ti halvemmalla.

Kau­pun­ki­maan niuk­kuut­ta voi­daan sää­del­lä joko hin­nal­la tai jonoil­la. Jono­jen vaih­toeh­to­na on edul­lis­ten sijain­tien jaka­mi­nen arvon­nal­la (Hitas) tai pärs­tä­ker­toi­mel­la, kuten Tuk­hol­mas­sa, jos­sa poliit­ti­nen eliit­ti asuu hal­val­la kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Nor­maa­lil­la ruot­sa­lai­sil­la jono edul­li­seen asun­toon on pari­kym­men­tä vuotta.

Jos sitä sää­del­lään hin­nal­la, kenel­le kuu­luu maan­kor­ko? Kos­ka hin­ta on peräi­sin ympä­röi­vän kau­pun­gin raken­ta­mi­ses­ta, maan­kor­ko kuu­luu minus­ta aivan ehdot­to­mas­ti kau­pun­gil­le.  Jos ran­ta­tont­ti Kata­ja­no­kal­la mak­saa 2500 euroa/neliö ja saman­lai­nen ran­ta­tont­ti Inkoos­sa 10 €/neliö, ei kukaan voi väit­tää, ettei­kö Kata­ja­no­kan kal­lim­pi hin­ta joh­tui­si ympä­ril­lä ole­vas­ta kaupungista.

Anglo­sak­si­ses­sa maa­il­mas­sa, eri­tyi­ses­ti Yhdys­val­lois­sa, näin tapah­tuu­kin. Sitä kut­su­taan kiin­teis­tö­ve­rok­si. Jos meil­lä oli­si teo­reet­ti­ses­ti oikean suu­rui­nen kiin­teis­tö­ve­ro, asun­to­jen hin­nat oli­vat eri puo­lil­la kau­pun­kia suun­nil­leen yhtä kor­keat, mut­ta yhtiö­vas­ti­ke oli­si kiin­teis­tö­ve­ron vuok­si kor­kea halu­tuil­la alueil­la. Vuo­kria tämä ei nos­tai­si mut­ta ei myös­kään las­ki­si, mut­ta jul­ki­nen talous voi­si pal­jon paremmin.

Kiin­teis­tö­ve­ron sijas­ta voi­daan tie­tys­ti pitää maa kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ja periä maan­vuo­kra sijain­nin mukaan por­ras­tet­tu­na. Ongel­ma­na täs­sä on suo­ma­lai­nen käyh­tän­tö pitää ton­tin­vuo­kra reaa­li­ses­ti kiin­teä­nä vuo­si­kym­me­niä ja sit­ten kym­men­ker­tais­taa se ker­ta­ry­säyk­sel­lä. Jos­kus tule­vai­suu­des­sa toi­vot­ta­vas­ti kiin­teis­tö­ve­ron nousu tapah­tuu reaa­liai­kai­ses­ti pie­ni­nä muutoksina.

Poliit­ti­nen para­dok­si on, että tätä maan­ko­ron kon­fis­koi­mis­ta kun­nal­le vas­tus­taa eri­tyi­ses­ti poliit­ti­nen vasem­mis­to. Vas­tus­taa sitä kokoo­mus­kin, jos­kaan ei yhtä kiih­keäs­ti, kos­ka kokoo­muk­ses­sa on pie­ni pro mar­ket jouk­ko pro busi­ness- enem­mis­tön puris­tuk­ses­sa. Kokoo­muk­sen aset­tu­mi­nen täs­sä asias­sa omis­ta­jien puo­lel­le tun­tuu kui­ten­kin loo­gi­sem­mal­ta kuin poliit­ti­sen vasem­mis­ton tuki maanomistajille.

 

 

56 vastausta artikkeliin “Kenelle kuuluu maankorko?”

  1. Jos meil­lä oli­si teo­reet­ti­ses­ti oikean suu­rui­nen kiin­teis­tö­ve­ro, asun­to­jen hin­nat oli­vat eri puo­lil­la kau­pun­kia suun­nil­leen yhtä kor­keat, mut­ta yhtiö­vas­ti­ke oli­si kiin­teis­tö­ve­ron vuok­si kor­kea halu­tuil­la alueilla.

    Jos hin­nat oli­si­vat yhtä kor­keat eri puo­lil­la kau­pun­kia, eikö sil­loin kiin­teis­tö­ve­ro­kin oli­si yhtä suu­ri? Vai miten osat­tai­siin mää­ri­tel­lä halu­tul­la alu­eel­la kiin­teis­tön arvo kor­keam­mak­si, ellei mark­ki­na­me­ka­nis­mi asun­to­jen hin­to­jen kaut­ta sitä ker­toi­si? Oikein kor­keal­la kiin­teis­tö­ve­rol­la saa­tai­siin asun­to­jen hin­nat nol­laan tai mii­nuk­sel­le­kin. Sopi­va kiin­teis­tö­ve­ro leik­kaa maa­nar­vos­ta osan, mut­tei sitä kokonaan.

    1. Ero oli­si siis se, että 120 m² kat­to­huo­neis­to mak­saa Ullan­lin­nas­sa ja Vuo­saa­res­sa saman ver­ran (arvo­taan nyt vaik­ka 300 000€), mut­ta Ullik­ses­sa mak­se­taan lisäk­si 2000e/kk vas­ti­ket­ta, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ro on niin kor­kea, sii­nä mis­sä vuo­saa­res­sa vas­ti­ke on 600e/kk.

      Käy­tän­nös­sä hom­man voi­si teh­dä vaik­ka niin, että kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­ti jokai­sel­le kau­pun­gin­osal­le mää­ri­tel­täi­siin 3kk välein uudel­leen niin, että jos edel­li­sen 3kk aika toteu­tu­nei­den kaup­po­jen neliö­hin­nat ovat kysei­sel­lä alu­eel­la kor­keam­mat kuin kau­pun­gis­sa kes­ki­mää­rin, niin sit­ten kiin­teis­tö­ve­ro­ja nos­te­taan alu­eel­la ja jos alem­mat kuin kes­ki­mää­rin, niin nii­tä alen­ne­taan hieman.

      Lop­pu­tu­lok­se­na kaik­kien aluei­den neliö­hin­nat väräh­te­li­si­vät about saman nume­ron ympä­ril­lä, mut­ta vuo­saa­res­sa kiin­teis­tö­ve­ro oli­si nol­la (tai jopa nega­tii­vi­nen!) ja ullan­lin­nas­sa mak­set­tai­siin 15e/asuinneliö/kk kiinteistöveroa.

    2. Vil­le: Jos hin­nat oli­si­vat yhtä kor­keat eri puo­lil­la kau­pun­kia, eikö sil­loin kiin­teis­tö­ve­ro­kin oli­si yhtä suuri? 

      Teo­reet­ti­ses­ti oikea kiin­teis­tö­ve­ro­han oli­si X €, jos­sa X oli­si mää­rät­ty erik­seen joka ton­til­le, niin, että itse ton­tin arvo (ilman mitään paran­nuk­sia kuten raken­nuk­sia) oli­si 0 €. Oikeas­sa maa­il­mas­sa maan puh­taas­ta tuo­tos­ta ei voi käy­tän­nöl­li­ses­ti verot­taa aivan 100%:ia.

    3. Vil­le: Jos hin­nat oli­si­vat yhtä kor­keat eri puo­lil­la kau­pun­kia, eikö sil­loin kiin­teis­tö­ve­ro­kin oli­si yhtä suu­ri? Vai miten osat­tai­siin mää­ri­tel­lä halu­tul­la alu­eel­la kiin­teis­tön arvo kor­keam­mak­si, ellei mark­ki­na­me­ka­nis­mi asun­to­jen hin­to­jen kaut­ta sitä ker­toi­si? Oikein kor­keal­la kiin­teis­tö­ve­rol­la saa­tai­siin asun­to­jen hin­nat nol­laan tai mii­nuk­sel­le­kin. Sopi­va kiin­teis­tö­ve­ro leik­kaa maa­nar­vos­ta osan, mut­tei sitä kokonaan.

      Kiin­teis­tö­ve­roa tie­ten­kin sää­det­täi­siin asun­non hin­nan deri­vaa­tan mukaan. Jos jol­lain alu­eel­la asun­to­jen hin­noil­la tun­tuu ole­van pai­net­ta nous­ta, nii­den veroa nos­te­taan sen ver­ran että hin­nat aset­tu­vat taas samaan mui­den­kin aluei­den kanssa.

  2. Urbaa­nin elä­män­ta­van suo­si­mi­nen kul­kee sykleis­sä joka tois­tuu n 30 vuo­den välein. Sii­nä välis­sä taas suo­si­taan väl­jää pien­ta­loa­su­mis­ta eli nurmijärvi-ilmiötä.
    Hel­sin­gin koh­dal­la kau­pun­ki­seu­dun väki­lu­ku on koko ajan kas­va­nut ja sil­le ei ole näky­vis­sä lop­pua ellei maan hal­li­tus suu­rin piir­tein ala pakot­taa ihmi­siä kau­pun­geis­ta maa­seu­dul­le, tai alkaa mas­sa­muut­to ulkomaille.
    Vähem­män urbaa­ni elä­män­ta­pa sopi­si var­maan pint­ty­neel­le kau­pun­ki­lai­sel­le, jos liik­ku­mi­nen, myös ilman autoa, oli­si hel­pom­paa. Se ei tar­koi­ta rai­tio­vau­nua, vaan riit­tä­vän tihe­ään kul­ke­vaa ja taso­kas­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä yli­pään­sä, ja että lähiöi­den segre­gaa­tio-ongel­mis­ta pääs­täi­siin eroon.

    Sit­ten se yhteys kiin­teis­tö­ve­ron ja yhtiö­vas­tik­keen välil­lä. Jos kiin­teis­tö­ve­roa koro­te­taan niin sitä ei voi aina kana­voi­da yhtiö­va­sik­kee­seen, kos­ka asun­to-osa­keyh­tiö voi peri­aat­tees­sa men­nä kon­kurs­siin jos asuk­kail­la ei ole varaa mak­saa kohon­nei­ta vas­ti­kei­ta. Se näkyi­si myös asun­to-osa­keyh­tiöi­den peri­mis­sä vuo­kris­sa jon­ka seu­a­rauk­se­na myös yri­tys­vuo­kra­lai­set kivi­ja­lois­ta kaikkoavat.Joku koh­tuus pitäi­si olla oikean veron määrittämisessä.
    USA on vähän huo­no esi­merk­ki kos­ka siel­lä on kau­pun­ke­ja joil­la menee huo­nos­ti esim savu­piip­pu­teol­li­suu­den alas­ajon takia, ja toi­sia jot­ka pors­kut­taa finans­sia­lan tai viih­de­teol­li­suu­den varassa.
    Hitas toi­mi­si mie­les­tä­ni ihan hyvin jos kei­not­te­lu hitas-asun­noil­la estettäisiin.

    1. R.Silfverberg:
      Urbaa­nin elä­män­ta­van suo­si­mi­nen kul­kee sykleis­sä joka tois­tuu n 30 vuo­den välein. Sii­nä välis­sä taas suo­si­taan väl­jää pien­ta­loa­su­mis­ta eli nurmijärvi-ilmiötä.
      Hel­sin­gin koh­dal­la kau­pun­ki­seu­dun väki­lu­ku on koko ajan kas­va­nut ja sil­le ei ole näky­vis­sä lop­pua ellei maan hal­li­tus suu­rin piir­tein ala pakot­taa ihmi­siä kau­pun­geis­ta maa­seu­dul­le, tai alkaa mas­sa­muut­to ulkomaille.
      Vähem­män urbaa­ni elä­män­ta­pa sopi­si var­maan pint­ty­neel­le kau­pun­ki­lai­sel­le, jos liik­ku­mi­nen, myös ilman autoa, oli­si hel­pom­paa. Se ei tar­koi­ta rai­tio­vau­nua, vaan riit­tä­vän tihe­ään kul­ke­vaa ja taso­kas­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä yli­pään­sä, ja että lähiöi­den segre­gaa­tio-ongel­mis­ta pääs­täi­siin eroon.

      Sit­ten se yhteys kiin­teis­tö­ve­ron ja yhtiö­vas­tik­keen välil­lä. Jos kiin­teis­tö­ve­roa koro­te­taan niin sitä ei voi aina kana­voi­da yhtiö­va­sik­kee­seen, kos­ka asun­to-osa­keyh­tiö voi peri­aat­tees­sa men­nä kon­kurs­siin jos asuk­kail­la ei ole varaa mak­saa kohon­nei­ta vas­ti­kei­ta. Se näkyi­si myös asun­to-osa­keyh­tiöi­den peri­mis­sä vuo­kris­sa jon­ka seu­a­rauk­se­na myös yri­tys­vuo­kra­lai­set kivi­ja­lois­ta kaikkoavat.Joku koh­tuus pitäi­si olla oikean veron määrittämisessä.
      USA on vähän huo­no esi­merk­ki kos­ka siel­lä on kau­pun­ke­ja joil­la menee huo­nos­ti esim savu­piip­pu­teol­li­suu­den alas­ajon takia, ja toi­sia jot­ka pors­kut­taa finans­sia­lan tai viih­de­teol­li­suu­den varassa.
      Hitas toi­mi­si mie­les­tä­ni ihan hyvin jos kei­not­te­lu hitas-asun­noil­la estettäisiin.

      Jos yhtiö­vas­tik­kei­ta ei mak­sa voi yhtiö ottaa asun­non hal­lin­taan­sa ja vuo­kra­ta muu­al­le. Problem sol­ved. Hitas-kei­not­te­lua taas ei voi estää kuin pur­ka­mal­la koko jär­jes­tel­män, vai oli­ko sinul­la jokin muu idea tähän?

      1. Alfred: Jos yhtiö­vas­tik­kei­ta ei mak­sa voi yhtiö ottaa asun­non hal­lin­taan­sa ja vuo­kra­ta muu­al­le. Problem sol­ved. Hitas-kei­not­te­lua taas ei voi estää kuin pur­ka­mal­la koko jär­jes­tel­män, vai oli­ko sinul­la jokin muu idea tähän?

        Onnis­tuu yksit­täi­sen huo­neis­ton koh­dal­la mut­ta jos suu­rin piir­tein kaik­ki asuk­kaat koke­vat että ei ole varaa mak­saa kohon­nei­ta vas­tik­kei­ta, eikä asun­not mene kau­pak­si edes sii­hen hiin­taan että asuk­kaat sai­si oman­sa pois, niin sii­tä tulee ongel­mia. Yhtiön kon­kurs­si? Koko osa­ke­kan­nan myy­mi­nen jol­le­kin poha­tal­le joka pur­kaa talon? Sil­loin mark­ki­nat alkaa sää­del­lä niuk­kuut­ta niin että on iso liu­ta tyh­jiä tont­te­ja raken­nusoi­keuk­si­neen mut­ta ilman taloa ja asukkaita.

        Olen asu­nut asu­mi­soi­keus­ta­los­sa ja sii­nä kei­not­te­lu oli estet­ty niin että sai pitää vain yhtä asu­mi­soi­keus­a­sun­toa / talous ja ulko­puo­li­sel­le sai asun­non vuo­kra­ta vain mää­rä­ajak­si, muus­sa tapauk­ses­sa sii­tä piti luo­pua. Tosin asu­mioi­keus­a­sun­not eivät tai­da olla kei­not­te­lun koh­tee­na muu­ten­kaan nykyi­sin aina­kaan, mut­ta se joh­tuu muis­ta syistä.

      2. Onnis­tuu yksit­täi­sen huo­neis­ton koh­dal­la mut­ta jos suu­rin piir­tein kaik­ki asuk­kaat koke­vat että ei ole varaa mak­saa kohon­nei­ta vas­tik­kei­ta, eikä asun­not mene kau­pak­si edes sii­hen hiin­taan että asuk­kaat sai­si oman­sa pois, niin sii­tä tulee ongelmia. 

        Täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa kin­teis­tö­ve­ro on yliar­vioi­tu räi­keäs­ti. Tar­kois­tus on, että kiin­teis­tö­ve­ro kon­fis­koi vain sijain­nin tuot­ta­man edun, mut­ta ei tee asu­mis­ta kannattamattomaksi.

  3. Näin­hän se on. Asu­mi­sen hin­taan vai­kut­taa lisäk­si se, että Hel­sin­ki vaa­tii jo val­miik­si kal­liim­mil­le alueil­le kal­liim­pia rat­kai­su­ja (raken­nus­ten ulko­nä­köön ym.) kuin edul­li­sem­mil­le alueille.

  4. Maan­ko­ron kon­fis­koin­ti kau­pun­gil­le on radi­kaa­li aja­tus. Ole­te­taan argu­men­tin vuok­si, että aja­tus oli­si jär­ke­vä, aina­kin jois­sa­kin tilan­teis­sa, kuten sil­loin kun kau­pun­ki omis­taa itse maan. Ensim­mäi­nen kysy­mys kuu­luu, mikä on maan­ko­ron oikea suuruus?

    Tari­nan mukaan Ricar­don aika­na vuo­kra­vil­je­li­jät mak­soi­vat 4–5 % suu­ruis­ta maan­vuo­kraa. Mikä lie­nee ollut efek­tii­vi­nen maan­kor­ko tuol­loin? Oli­ko maan käy­pä mark­ki­na-arvo tiedossa?

    Tho­mas Piket­tyn mukaan Ricar­don aika­na (ja koko 1800 ‑luvun, kun mak­set­tiin vel­kaa Napo­leo­nin sotien takia) val­tion obli­gaa­tio­kor­ko sat­tui ole­maan samaa luok­kaa, 4–5 %. En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt, mis­tä nuo 4–5 % tule­vat. Ne ylit­tä­vät monin­ker­tai­ses­ti kan­san­tuot­teen kas­vun Ricar­don aika­na ja 1950 ‑luvul­le asti. Se oli käy­tän­nös­sä veroa maan ja pää­oman omistajille.

    Pala­taan kysy­myk­seen, mikä on kau­pun­ki­maan maan­ko­ron oikea suu­ruus, Hel­sin­gis­sä täl­lä hetkellä?

    1. Tari­nan mukaan Ricar­don aika­na vuo­kra­vil­je­li­jät mak­soi­vat 4–5 % suu­ruis­ta maanvuokraa. 

      Sinul­la on muna ja kana tuos­sa vää­rin päin. Maan­kor­ko mää­räy­tyi maan tuo­ton perus­teel­la ja maan arvo mää­räy­tyi maan­ko­ros­ta käy­vän kor­ko­kan­nan mukaan, oli siis 20 — 25 ‑ker­tai­nen maan­kor­koon nähden.

      1. Ker­ro vie­lä mitä miel­tä olet pää­asias­ta, mikä on kau­pun­ki­maan maan­ko­ron oikea suu­ruus, Hel­sin­gis­sä täl­lä hetkellä?

        Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pala­taan kysy­myk­seen, mikä on kau­pun­ki­maan maan­ko­ron oikea suu­ruus, Hel­sin­gis­sä täl­lä hetkellä?

      2. Oikea maan­kor­ko on noin 2% asun­to­jen arvos­ta, jos­ta on vähen­net­ty raken­nuk­sen tek­ni­nen arvo. Tämä siis asun­to­jen hin­nas­ta, jos asun­to on oaml­la ton­til­la. Jos asun­to on vuokr­ta­ton­til­la, vuo­kraa pitäi­si nos­taa tai las­kea sen mukaan, ylit­tä­kö vai alit­taa­ko asun­non mnark­ki­na­hin­ta talon tek­ni­sen arvon. Vuo­kra voi olla myös lii­an kor­kea, kuten seu­ra­kun­tien maal­la Lehtisaaresa.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Oikea maan­kor­ko on noin 2% asun­to­jen arvos­ta, jos­ta on vähen­net­ty raken­nuk­sen tek­ni­nen arvo. Tämä siis asun­to­jen hin­nas­ta, jos asun­to on oaml­la ton­til­la. Jos asun­to on vuokr­ta­ton­til­la, vuo­kraa pitäi­si nos­taa tai las­kea sen mukaan, ylit­tä­kö vai alit­taa­ko asun­non mnark­ki­na­hin­ta talon tek­ni­sen arvon. Vuo­kra voi olla myös lii­an kor­kea, kuten seu­ra­kun­tien maal­la Lehtisaaresa. 

        Jos kiin­teis­tö­ve­ro on “oikein mitoi­tet­tu”, asuntojen/kiinteistöjen myyn­ti­hin­nat ja myyn­ti­voi­tot ilmei­ses­ti pie­ne­ne­vät kes­ki­mää­rin. Täl­löin vero­tu­lo­ja jää saa­mat­ta sekä myyn­ti­voi­ton että varain­siir­to­ve­ron osal­ta. Mitä val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö mah­tai­si täs­tä tuumata?

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sinul­la on muna ja kana tuos­sa vää­rin päin. Maan­kor­ko mää­räy­tyi maan tuo­ton perus­teel­la ja maan arvo mää­räy­tyi maan­ko­ros­ta käy­vän kor­ko­kan­nan mukaan, oli siis 20 – 25 ‑ker­tai­nen maan­kor­koon nähden. 

        Eikö tuo ole aika lähel­lä sitä, miten nyky­ai­ka­na­kin vuo­kra mark­ki­noil­la mää­räy­tyy, eli vuo­kra vas­taa tuot­toa vähen­net­ty­nä kuluil­la (kun sopi­va kate las­ke­taan myös kuluk­si). Käsi­tys sopi­vas­ta kat­tees­ta tai toi­meen­tu­lon tasos­ta on var­mas­ti muuttunut.

      5. Eikö tuo ole aika lähel­lä sitä, miten nyky­ai­ka­na­kin vuo­kra mark­ki­noil­la mää­räy­tyy, eli vuo­kra vas­taa tuot­toa vähen­net­ty­nä kuluil­la (kun sopi­va kate las­ke­taan myös kuluk­si). Käsi­tys sopi­vas­ta kat­tees­ta tai toi­meen­tu­lon tasos­ta on var­mas­ti muuttunut.

        Tätä yri­tin sanoa. Maan­vuo­kra mää­räy­tyy tuot­to­jen mukaan ja maan hin­ta tuo­tois­ta kor­ko­kan­nan (1/r) mukaan eikä toisinpäin

    2. Ris­to Pel­to­la:
      Tho­mas Piket­tyn mukaan Ricar­don aika­na (ja koko 1800 ‑luvun, kun mak­set­tiin vel­kaa Napo­leo­nin sotien takia) val­tion obli­gaa­tio­kor­ko sat­tui ole­maan samaa luok­kaa, 4–5 %. En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt, mis­tä nuo 4–5 % tule­vat. Ne ylit­tä­vät monin­ker­tai­ses­ti kan­san­tuot­teen kas­vun Ricar­don aika­na ja 1950 ‑luvul­le asti. Se oli käy­tän­nös­sä veroa maan ja pää­oman omistajille. 

      Län­si­mais­sa kor­ko­ta­so on vii­me vuo­si­sa­to­jen aika­na hil­jal­leen las­ke­nut. Kyse kysyn­näs­tä ja tarjonnasta.
      Yksi­tyis­puo­lel­la käy­pä kor­ko oli noi­hin aikoi­hin noin kah­dek­san pro­sent­tia, jos kysees­sä oli luo­tet­ta­va, vaka­va­rai­nen lii­key­ri­tys. Sen pie­nem­mäl­lä korol­la kukaan ei sijoit­ta­nut yksi­tyi­seen yri­tyk­seen. Val­tion ris­kit­tö­mäk­si kat­so­tun obli­gaa­tion kor­ko oli täs­tä puo­let, kos­ka sil­lä saa­tiin kerä­tyk­si tar­vit­ta­vat pääomat.

      1500-luvul­la Mart­ti Lut­her piti 12 pro­sen­tin kor­koa koh­tuul­li­se­na, jos kyse oli kaup­piait­ten väli­ses­tä lii­le­toi­mes­ta. (Lut­her kat­soi, sko­las­ti­kois­ta poi­ke­ten, että kaup­pi­aan pää­oma oli rin­nas­tet­ta­vis­sa käsi­työ­läi­sen työ­ka­luun ja sen vuo­kraa­mi­ses­ta toi­sel­le kaup­pi­aal­le oli sopi­vaa ja kun­nial­lis­ta periä korkoa.)

      Näki­sin, että kor­ko­ta­so ei ole niin­kään sidok­sis­sa BKT:n ylei­seen kehi­tyk­seen vaan pikem­min­kin vapaan pää­oman mää­rään ja ylei­seen takai­sin­mak­sua koh­taan tun­net­tuun luottamukseen.

  5. Kun läh­tö­koh­dat sisäl­tä­vät näin pal­jon aja­tus­vir­hei­tä, on sel­vää, että pää­tyy vää­riin johtopäätöksiin:

    ”Kau­pun­ki muo­dos­taa väki­sin aluei­ta, joi­hin pää­sys­tä on niuk­kuut­ta. Ongel­maa voi lie­vit­tää…” Toi­set alu­eet ovat halu­tum­pia kuin toi­set, tie­ten­kin, mut­ta ei tämä sinän­sä ole ongel­ma — pait­si sii­tä läh­tö­koh­das­ta, että minul­la on oikeus asua Puna­vuo­res­sa kos­ka haluan, teke­mät­tä töi­tä unel­ma­ni eteen niin pal­jon, että voin sii­tä mak­saa markkinahinnan. 

    ”Kau­pun­ki­maan niuk­kuut­ta voi­daan sää­del­lä joko hin­nal­la tai jonoil­la.” Maa­ta on sen ver­ran kuin sitä on, joten tar­koit­ta­net asun­to­jen niuk­kuut­ta. Sitä taas sää­del­lään pel­käs­tään kaa­voi­tus- ja raken­nus­mää­räyk­sil­lä. Hel­sin­gis­sä on rajal­li­sel­la raken­kus­maal­la lii­an vähän asun­to­ja, kos­ka raken­nus­maa­ta ei ole kaa­voi­tet­tu riit­tä­väs­ti tai kos­ka 90 ker­rok­sis­ten asuin­ta­lo­jen raken­ta­mi­nen ei ole sal­lit­tua — tai sik­si, ettei­vät ihmi­set sit­ten kui­ten­kaan ole val­miit mak­sa­maan asun­nos­taan sitä hin­taa jon­ka asun­to mak­saa kei­no­te­kois­ten rajoi­tus­ten pois­ta­mi­sen jälkeenkään. 

    ”Kos­ka hin­ta on peräi­sin ympä­röi­vän kau­pun­gin raken­ta­mi­ses­ta, maan­kor­ko kuu­luu minus­ta aivan ehdot­to­mas­ti kau­pun­gil­le.” Näin vain sel­lai­ses­sa oikeus­jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa toi­sen työn hedel­mät kuu­lu­vat auto­maat­ti­ses­ti koko yhteis­kun­nal­le. Kos­ka hin­nan muu­tos joh­tuu maan jalos­ta­mi­ses­ta, kuu­luu arvon­nousu maan jalos­ta­jil­le, siis omis­ta­jil­le. Laa­jem­min­kin, min­kä tahan­sa hyö­dyk­keen arvo rii­puu yhteis­kun­nan toi­mis­ta jot­ka joh­ta­vat hyö­dyk­keen halut­ta­vuusen kas­vuun. Tämä vai­kut­taa hyö­dyk­keen hin­nan­muo­dos­tuk­seen, ei sen omistusoikeuteen. 

    Lisäk­si on has­su aja­tus, että asu­mi­seen koh­dis­tet­tu vero ei nos­tai­si asu­mi­sen hin­taa. Omis­tusa­su­mi­ses­sa näin luul­ta­vas­ti on, kos­ka se tekee omis­tusa­su­mi­ses­ta kal­lis­ta ja siten vähem­män halut­tua. Tämä nos­taa vuo­kra-asun­to­jen kysyn­tää ja siiis myös vuo­kria. Kiin­teis­tö­ve­ro nos­taa vah­vas­ti vuo­kria myös sik­si, että pää­oman tuot­to­vaa­ti­mus kas­vaa. Joko vuo­krat nouse­vat, vuo­kra-asun­to­jen mää­rä las­kee, tai molemmat. 

    Tär­kein syy mik­si hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti vas­tus­tan omai­suus­ve­ro­ja on se, että omis­tuk­sen vero­tus puut­tuu omis­tusoi­keu­teen Kos­ka asun­to- tai maa­omai­suus ei eroa muus­ta omai­suu­des­ta, ei sitä pidä myös­kään koh­del­la eri tavoin. Kun omis­tuk­ses­ta ei syn­ny tuloa, ei myös­kään syn­ny vero­tet­ta­vaa. Toi­saal­ta ei myös­kään ole perus­tei­ta oman­kaan asun­non myyn­ti­voi­ton verottomuudelle.

    1. Kos­ka hin­nan muu­tos joh­tuu maan jalos­ta­mi­ses­ta, kuu­luu arvon­nousu maan jalos­ta­jil­le, siis omistajille. 

      Siis hei haloo! Mien yksit­täi­sen ton­tin omis­ta­ja on osal­lis­tu­nut jaloas­ta­mi­seen? Ole­te­taan vaik­ka, että sukusi on omis­ta­nut tyh­jän ton­tin Kata­ja­no­kan ran­nas­sa, muut­ta­nut Ame­rik­kaan vuon­na 1820 ja palan­nut vuon­na 2018 myy­däk­seen tuon ton­tin. Sinä aika­na ton­tin arvo on sata­ker­tais­tu­nut. Miten sukusi on osal­lis­tu­nut sen jalos­ta­mi­seen? Lah­jo­mal­la kaavoittajia?

      Lisäk­si on has­su aja­tus, että asu­mi­seen koh­dis­tet­tu vero ei nos­tai­si asu­mi­sen hintaa.

      Talous­teo­ria tuot­taa yllät­tä­viä tulok­sia, joi­ta on vai­kea ymmär­tää, jos ei ole sii­hen tutustunut

      1. Esi­merk­ki­si kat­taa ehkä 0,01% tont­ti­maas­ta — siis aivan mitä­tön hei­jas­tus­vai­ku­tus ver­rat­tu­na lähes mihin tahansa.
        Ja ker­ro uudes­taan miten asu­mi­sen kus­tan­nus­ten nos­to ei lisää asu­mi­sen kustannuksia?

      2. Esi­merk­ki­si kat­taa ehkä 0,01% tont­ti­maas­ta – siis aivan mitä­tön hei­jas­tus­vai­ku­tus ver­rat­tu­na lähes mihin tahansa.
        Ja ker­ro uudes­taan miten asu­mi­sen kus­tan­nus­ten nos­to ei lisää asu­mi­sen kustannuksia?

        Esi­merk­ki­ni todel­la kos­kee vain kau­pun­ki­maa­ta. Haja_asutusalueilla sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä, eikä siel­lä mitään arvon­leik­kauk­sia teh­dä­kään. Asu­mi­sen hin­ta kau­pun­kien kes­kus­tois­sa mää­räy­tyyy mark­ki­noil­la, ylit­tää kus­tan­nuk­set roi­mas­ti eikä sen takia rii­pu kus­tan­nuk­sis­ta lain­kaan. Syr­jä­ky­lil­lä on toi­sin, kos­ka tont­ti­maa ei muo­dos­ta pullonkaulaa. .

      3. Lisäk­si aja­tus, että naa­pu­rit voi­vat toi­mil­laan vai­kut­taa omai­suu­te­si omis­tusoi­keu­teen, ei ole täs­tä oikeusmallista.

      4. Kun suku osti sen ton­tin vuon­na 1820 (?) niin sii­nä syn­tyi ja välit­tyi tär­ke­ää tie­toa. Ton­tin myy­jäl­lä oli ehkä idea Nokian tms perus­ta­mi­ses­ta ja hän tar­vit­si sii­hen kipeäs­ti rahaa. Suku antoi ne tar­vit­ta­vat rahat. Suvul­la taas oli visio, että Kata­ja­no­kas­sa on aines­ta ja sik­si kan­nat­taa panos­taa sii­hen. Jos uskom­me, että yri­tyk­set valit­see Busi­ness Fin­land ja raken­ta­mi­ses­ta päät­tää Kau­pun­ki niin sil­loin tuon suvun sijoi­tuk­sen voi näh­dä arpa­lip­pu­na ja ton­tis­ta syn­ty­neen voi­ton “ansiot­to­ma­na”. Me mark­ki­na­ta­lous­ih­mi­set emme näe asi­aa noin. Me näem­me, että kan­sa­lais­ten ja muun yksi­tyi­sen sek­to­rin toi­mil­la on edel­leen tär­keä arvo tie­don tuot­ta­mi­ses­sa sii­tä mitä kan­sa­lai­set oikeas­ti tar­vit­se­vat ja haluavat.

  6. Sel­vyy­den vuok­si: Maan­ko­ron osit­tai­nen kon­fis­koin­ti kau­pun­gil­le kiin­teis­tö­ve­ron muo­dos­sa ei ole radi­kaa­li aja­tus, vaan toi­mi­va ja pragmaattinen.

  7. Maan arvo riip­puu Hel­sin­gis­sä raken­nusoi­keu­des­ta. Jos jokai­sel­le ker­ros­ta­lo­ton­til­le annet­tai­siin raken­nusoi­keut­ta 12* ker­rok­si­seen taloon, ja jos kort­te­li /useampi vie­rek­käi­nen raken­taa talot yhdes­sä uusik­si, niin 20 ker­ros­ta sai­si täl­löin raken­taa, kun­han puis­toa tms. viher­pi­haa tuli­si maan­pin­nal­le enem­män. Täl­löin, siis kun raken­ta­mi­sen mää­räl­lä ei vai­ku­te­ta asun­to­jen hin­toi­hin nykyi­sel­lä taval­la, asun­to­jen hin­nat aset­tu­vat lähem­mäk­si raken­nus­kus­tan­nuk­sia. Tämä on kaik­kien etu. 

    Esim. Mei­lah­teen sai­si enem­män puis­to­ja ja tuplasti/triplasti asuk­kai­ta raken­ta­mal­la alu­een uusik­si ylös­päin. Samal­la tii­viim­pi väes­tö loi­si kivi­jal­ka­kau­poil­le eli­no­lo­suh­teet, kuten Kal­lios­sa. Mut­ta ei käy, kos­ka jo raken­ne­tut talot ovat pyhiä, joi­hin saa kos­kea ainoas­taan homeen tai säde­sie­nen aiheut­ta­man asu­mis­kel­vot­to­muu­den täh­den, jos sil­loin­kaan (vrt. Tapio­lan uimahalli).
    * luvut vedet­ty hihas­ta, voi­vat olla toisetkin

  8. > Jos meil­lä oli­si teo­reet­ti­ses­ti oikean suuruinen
    > kiinteistövero,
    > …
    > Vuo­kria tämä ei nos­tai­si mut­ta ei myöskään
    > las­ki­si

    Teo­rias­sa asia menee näin. Ja vapail­la mark­ki­noil­la menee­kin. Mut­ta sit­ten tulee tämä “pap­pa beta­lar” ‑ilmiö eli asu­mis­tu­ki eli mark­ki­nat eivät ole vapaat.

    Jos vuo­kra­lai­nen asuu yhtä ilmai­sek­si kes­kus­tas­sa kuin jos­sain kur­jas­sa lähiös­sä, eikö hän kui­ten­kin ase­ta kes­kus­ta-asun­toa etusi­jal­le? Miten nuo niu­kat asun­not sit­ten jae­taan haluk­kai­den vuo­kra­lais­ten kes­ken? Vali­taan­ko vuo­kra­lai­set rahal­la, arpo­mal­la vai­ko pärs­tän mukaan; ken­ties jopa rodun perus­teel­la, ettei ketään voi­da syyt­tää rasismista!?

    1. K‑Veikko:

      Jos vuo­kra­lai­nen asuu yhtä ilmai­sek­si kes­kus­tas­sa kuin jos­sain kur­jas­sa lähiös­sä, eikö hän kui­ten­kin ase­ta kes­kus­ta-asun­toa etusi­jal­le? Miten nuo niu­kat asun­not sit­ten jae­taan haluk­kai­den vuo­kra­lais­ten kes­ken? Vali­taan­ko vuo­kra­lai­set rahal­la, arpo­mal­la vai­ko pärs­tän mukaan; ken­ties jopa rodun perus­teel­la, ettei ketään voi­da syyt­tää rasismista!?

      Nai­set kes­kus­taan ja mie­het lähiöi­hin. Ollut ihan ylei­nen käy­tän­tö maailmalla.

  9. Maa kuu­luu omis­ta­jal­le ja tie­de­tään, että yhteis­kun­nat, jot­ka sosia­li­soi­vat yksi­tyi­so­mis­tus­ta, kaatuvat.

    1. Maa kuu­luu omis­ta­jal­le ja tie­de­tään, että yhteis­kun­nat, jot­ka sosia­li­soi­vat yksi­tyi­so­mis­tus­ta, kaatuvat.

      Kuten Yhdys­val­lat ja Sak­sa. Molem­mis­sa maa­no­mis­ta­jan ansiot­to­mia hyö­ty­jä lei­ka­taan, Ja Sveit­sis­sä, tuos­sa sosia­lis­min ydinvaltiossa.
      Kal­le tun­tuu kan­nat­ta­van venä­läis­tä tul­kin­taa mark­ki­na­ta­lou­des­ta, joka on kau­ka­na län­si­mai­ses­ta. Mik­si hyö­ty yhteuis­kun­nan rakan­ta­mas­ta met­ro­lin­jas­ta kuu­luu sil­le onnek­kaal­le, joka omis­taa maa­ta met­roa­se­man viers­sä muta ei ole sijoit­ta­nut rataan euroakaan?

      1. Nyt Osmo yksin­ker­tais­taa aika raa’asti. Tuos­ta on ihan tut­kit­tu­kin tulos­ta, mitä omis­tusoi­keu­teen kajoa­mi­nen tuot­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä. Suo­mes­sa ei olla enää ter­veel­lä poh­jal­la ja kun­tien maan­käy­tön mono­po­liin on pak­ko puut­tua taval­la tai toisella.

        Itse kan­na­tan kaa­voi­tuk­sen säi­lyt­tä­mis­tä kun­nil­la jol­lain tasol­la, mut­ta maa­no­mis­tuk­sen rajaa­mis­ta jyr­käs­ti. Kun­nan teh­tä­vä ei ole kei­no­tel­la maal­la, vaan luo­da mah­dol­li­suuk­sia yrit­tä­jil­le ja asuk­kail­le (70 m x 110 m ruuduissa).

        Sveit­sin tai Sak­san tilan­net­ta en tun­ne, mut­ta viit­tauk­se­si USA:han sosia­lis­ti­se­na val­tio­na on mie­len­kiin­toi­nen. Puu­teol­li­suu­des­sa uran­sa luo­nut ystä­vä­ni on nimit­täin täy­sin samaa miel­tä! USA:n met­sä­va­rat ovat käy­tän­nös­sä val­tiol­la, eikä vapaas­ta kil­pai­lus­ta ole tietoakaan.

      2. Yhdys­val­lois­sa kau­pun­ki­maan arvo on kon­fis­koi­tu yhteus­kun­nal­le kor­kean kiin­teis­tö­ve­ron kaut­ta, jota kir­joit­ta­jat piti­vät sosialismina.

      3. Sehän täs­sä kaik­kein sur­kein­ta onkin, että Suo­mes­sa, joka noin koko­nai­suu­des­sa on vero­tuk­sen käri­ki­mai­ta maa­il­mas­sa, juu­ri kiin­teis­tö­ve­ro on abso­luut­ti­ses­ti­kin pie­nem­pi kuin juu­ri mis­sään muu­al­la. Näin sii­tä huo­li­mat­ta, että kiin­teis­tö­ve­ro on ehkä kaik­kein oikeu­den­mu­kai­sin ja talou­den dyna­mii­kan kan­nal­ta vähi­ten hai­tal­li­nen vero.

        Lie­kö taus­tal­la joku agraa­riyh­teis­kun­nan aja­tus oman maan ja oman talon pyhyy­des­tä? Kau­an aikaa sit­ten kau­pun­geis­tu­neis­sa sivis­tys­mais­sa vuo­kraa­mi­nen on ollut aina ylei­sin asuin­muo­to kau­pun­gis­sa, ja juu­ri vuo­kra-asu­mi­sen vero­koh­te­lua tar­kas­tel­les­sa kiin­teis­tö­ve­ron oikeu­den­mu­kai­suus esiin­tyy kaik­kein selkeimmin.

        Kiin­teis­tö­ve­roa pitäi­si nos­taa pal­jon, ja vas­ta­vuo­roi­ses­ti työn ja arvon­li­sän tuot­ta­mi­sen verot­ta­mis­ta vähen­tää. Kiin­teis­tö­ve­rol­la pys­tyi­si myös tehok­kaas­ti siir­tä­mään vero­ra­si­tus­ta nuo­ril­ta per­het­tä perus­ta­vil­ta työn­te­ki­jöil­tä van­hem­mil­le olo­neu­vok­sil­le, jot­ka ovat jo saa­neet asun­to­vel­kan­sa maksettua.

      4. ”Mik­si hyö­ty yhteuis­kun­nan rakan­ta­mas­ta met­ro­lin­jas­ta kuu­luu sil­le onnek­kaal­le, joka omis­taa maa­ta met­roa­se­man viers­sä muta ei ole sijoit­ta­nut rataan euroakaan?”
        Ton­tin omis­ta­ja on osal­lis­tu­nut kus­tan­nuk­siin sii­nä kun muut­kin kau­pun­ki­lai­set. Jos muu­ta lisä­ar­voa tai arvon alen­tu­maa on syn­ty­nyt, se huo­mioi­daan myyn­ti­voit­toa verottaessa.
        Omai­suu­den arvon vaih­te­lu ei vai­ku­ta omis­tusoi­keu­teen eikä syn­ny­tä vero­tet­ta­vaa tuloa.

    2. Kal­le: Maa kuu­luu omis­ta­jal­le ja tie­de­tään, että yhteis­kun­nat, jot­ka sosia­li­soi­vat yksi­tyi­so­mis­tus­ta, kaatuvat.

      Täs­sä­hän ehdo­te­taan vain vero­tus­ta (kiin­teis­tö­ve­ron muo­dos­sa). Et kai sen­tään väi­tä, yhteis­kun­nat, jois­sa on edes jon­kin­lais­ta vero­tus­ta, kaatuvat?

      Maan kiin­teis­tö­ve­ro on useim­pia mui­ta vero­tuk­sen muo­to­ja vähem­män hai­tal­li­nen, kos­ka maan tar­jon­ta on käy­tän­nös­sä täy­sin epäe­las­tis­ta, eikä sen verot­ta­mi­nen sik­si teo­rias­sa aiheu­ta hyvin­voin­ti­tap­pio­ta mel­kein kai­kis­ta muis­ta vero­tyy­peis­tä poiketen.

  10. Olem­me Osmo samaa miel­tä kau­pun­ki­maan maan­ko­ron suu­ruus­luo­kas­ta (aka. vuo­kra­ton­tin tuottovaatimus).

    1. Hel­sin­ki nou­dat­taa osa­puil­leen keh­den pro­sen­tin tuot­to­vaa­ti­mus­ta maan­vuo­kras­sa. Viral­li­ses­ti nel­jä pro­sent­tia, mut­ta maan arvo on arvioi­tu noin 50 — 60 pro­sen­tik­si käy­väs­tä arvosta.

  11. Jos sitä sää­del­lään hin­nal­la, kenel­le kuu­luu maan­kor­ko? Kos­ka hin­ta on peräi­sin ympä­röi­vän kau­pun­gin raken­ta­mi­ses­ta, maan­kor­ko kuu­luu minus­ta aivan ehdot­to­mas­ti kau­pun­gil­le. Jos ran­ta­tont­ti Kata­ja­no­kal­la mak­saa 2500 euroa/neliö ja saman­lai­nen ran­ta­tont­ti Inkoos­sa 10 €/neliö, ei kukaan voi väit­tää, ettei­kö Kata­ja­no­kan kal­lim­pi hin­ta joh­tui­si ympä­ril­lä ole­vas­ta kaupungista.”

    Asia on pal­jon moni­mut­kai­sem­pi. Maan pai­kal­li­nen hin­ta on osin peräi­sin myös naa­pu­ri­kun­tien rat­kai­suis­ta, ympä­röi­väs­tä val­tios­ta, ja muis­ta­kin val­tiois­ta. Esi­mer­kik­si Kata­ja­no­kas­sa maan hin­ta oli­si ehkä aika pal­jon­kin alem­pi, jos suh­teel­li­sen lähel­lä meren toi­sel­la puo­lel­la ei oli­si Tal­lin­naa ja Tuk­hol­maa, ja Hel­sin­gis­tä nii­hin joh­ta­via hyviä kul­ku­yh­teyk­siä. Tai jos Suo­men val­tio päät­täi­si siir­tää pää­kau­pun­gin takai­sin Tur­kuun, jol­loin Kata­ja­no­kan lähiym­pä­ris­tös­sä ei oli­si val­tion työ­paik­ka­kes­kit­ty­mää, kuten nyt on. Sata­mien lähel­lä ole­vien tont­tien arvot las­ki­si­vat myös sil­loin, jos meri­lii­ken­teel­lä oli­si tie­lii­ken­teen kal­tai­set polt­toai­ne­ve­rot ja jos meri­lii­ken­ne mak­sai­si palk­ka­ku­lut vas­taa­vas­ti kuin man­te­reen työ­pai­kat­kin mak­sa­vat ilman, että mikään val­tio palaut­taa työ­nan­ta­ja­ku­lu­ja eri­tyi­sel­lä taval­la takaisin.

    1. tos­ta:
      Asia on pal­jon moni­mut­kai­sem­pi. Maan pai­kal­li­nen hin­ta on osin peräi­sin myös naa­pu­ri­kun­tien rat­kai­suis­ta, ympä­röi­väs­tä val­tios­ta, ja muis­ta­kin val­tiois­ta. Esi­mer­kik­si Kata­ja­no­kas­sa maan hin­ta oli­si ehkä aika pal­jon­kin alem­pi, jos suh­teel­li­sen lähel­lä meren toi­sel­la puo­lel­la ei oli­si Tal­lin­naa ja Tuk­hol­maa, ja Hel­sin­gis­tä nii­hin joh­ta­via hyviä kul­ku­yh­teyk­siä. Tai jos Suo­men val­tio päät­täi­si siir­tää pää­kau­pun­gin takai­sin Tur­kuun, jol­loin Kata­ja­no­kan lähiym­pä­ris­tös­sä ei oli­si val­tion työ­paik­ka­kes­kit­ty­mää, kuten nyt on. Sata­mien lähel­lä ole­vien tont­tien arvot las­ki­si­vat myös sil­loin, jos meri­lii­ken­teel­lä oli­si tie­lii­ken­teen kal­tai­set polt­toai­ne­ve­rot ja jos meri­lii­ken­ne mak­sai­si palk­ka­ku­lut vas­taa­vas­ti kuin man­te­reen työ­pai­kat­kin mak­sa­vat ilman, että mikään val­tio palaut­taa työ­nan­ta­ja­ku­lu­ja eri­tyi­sel­lä taval­la takaisin. 

      En usko että Kata­ja­no­kan kal­leus joh­tui­si auto­laut­ta­lii­ken­tees­tä Tal­lin­naan ja Tuk­hol­maan, oikeas­taan päin­vas­toin. Eikö­hän se ole Kaup­pa­to­rin ja Hel­sin­gin his­to­rial­li­sen kes­kus­tan lähei­syys ja kau­pun­gin­osan ‘peti­te bour­geoi­sie’ ‑mai­ne ylipäänsä.

      Sen uskon että jos Hel­sin­ki alkai­si kerä­tä kor­ke­aa maavuokraa/kiinteistöveroa ja Espoo ei, se oli­si aika­moi­nen lot­to­voit­to meil­le espoo­lai­sil­le, kun­nes Espoo­kin alkai­si periä sitä.

      Hel­sin­gin (seu­dun) asu­mi­sen kal­leus joh­tuu yli­pään­sä sii­tä että ei ole tois­ta kau­pun­kia Poh­jo­las­sa alle 15 tun­nin mat­kan (muul­la tavoin kuin len­täen) pääs­sä mis­sä pal­ka­ta­so oli­si yhtä kor­kea ja työn­saan­ti­mah­dol­li­suu­det yhtä hyvät.

      1. Sen uskon että jos Hel­sin­ki alkai­si kerä­tä kor­ke­aa maavuokraa/kiinteistöveroa ja Espoo ei, se oli­si aika­moi­nen lot­to­voit­to meil­le espoo­lai­sil­le, kun­nes Espoo­kin alkai­si periä sitä.

        Oli­si­ko? Sil­loin­han Espoos­sa oli­si vas­taa­vas­ti kor­keam­mat tulo­ve­rot ja kor­keam­mat ausn­to­jen hinnat.

    2. tos­ta: […] Sata­mien lähel­lä ole­vien tont­tien arvot las­ki­si­vat myös silloin, […]

      Asun­to­tont­tien arvot nousi­si­vat, jos lai­va­lii­ken­ne vähe­ni­si tai lop­pui­si, kos­ka lähia­suk­kail­le sata­mas­ta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Jos lai­va­lii­ken­ne lop­pui­si, sata­ma-alue voi­tai­siin muut­taa asuin­käyt­töön, jol­loin sen arvo toden­nä­köi­ses­ti nousi­si huomattavasti.
      Kata­ja­nok­ka on sikä­li mie­len­kiin­toi­nen esi­merk­ki, että suu­ri osa asun­to­jen kysyn­näs­tä on alu­een sisäis­tä, eli vii­me kädes­sä alu­een arvoa nos­taa eni­ten alue itse; ympä­röi­vän kau­pun­gin vai­ku­tus on pienempi.

  12. Maan­ko­ron poh­jal­ta voi kehi­tel­lä myös yhden mal­lin perustuloksi:

    Asu­mi­seen liit­ty­vät menot pake­toi­daan kan­sa­lais­pal­kak­si ja sit­ten anne­taan kan­sa­lais­ten vapaas­ti vali­ta asuin­paik­kan­sa. Syr­jem­mäl­lä asu­val­le jää enem­män rahaa muu­hun käyt­töön ja taas se, joka halu­aa asua kaik­kien suo­si­mal­la pai­kal­la, jou­tuu teke­mään lisäk­si vähän työ­tä­kin sen eteen, että pys­tyy mak­sa­maan asumisensa.

  13. Uskal­lan olla eri miel­tä väit­tees­tä, jon­ka mukaan kiin­teis­tö­ve­ron radi­kaa­li nousu ei juu­ri nos­tai­si tai las­ki­si vuo­kria. Har­va vuo­kra­nan­ta­ja on pako­tet­tu pitä­mään vuo­kra-asun­to­aan: omaan kotiin ver­rat­tu­na vuo­kra-asun­nos­ta on hel­pom­pi luo­pua ja ohja­ta varal­li­suus toi­seen sijoitusinstrumenttiin.

    Kas­va­va kiin­teis­tö­ve­ro siir­tyi­si suo­raan huo­neis­to­jen yhtiö­vas­tik­kei­siin. Kun yhtiö­vas­tik­keet nouse­vat, nouse­vat vuo­kra­nan­ta­jan (tarjonta)kustannukset vuo­kral­le anta­mas­taan asun­nos­ta. Yhtiö­vas­tik­keen lisäk­si tar­jon­ta­kus­tan­nuk­set muo­dos­tu­vat asun­non kulu­mi­ses­ta ja vuo­kra­lais­ten vaih­tu­mis­kus­tan­nuk­sis­ta, lai­no­jen korois­ta, pää­oma­tu­lo­ve­ros­ta ja vuokratuottovaatimuksesta.

    Jos ullan­lin­na­lai­sen kak­sion yhtiö­vas­ti­ke oli­si 15e/m2 ja vuo­kra 20e/m2, luo­pui­si­vat monet vuo­kra­nan­ta­jat (pl. ehkä usei­ta vuo­si­kym­me­niä asun­to­ja vuo­kran­neet sää­tiöt tai todel­la pas­sii­vi­set sijoit­ta­jat) asun­nos­ta. Asun­to siir­tyi­si yksi­tyi­seen omis­tuk­seen, kos­ka uusil­le vuo­krai­sän­nil­le yhtä­lö oli­si mah­do­ton. Vuo­kra-asun­to­kan­nan kun­to ole­tet­ta­vas­ti heik­ke­ni­si; har­van mie­les­tä on jär­ke­vää upot­taa vuo­den vuo­kra­tuot­to­ja pin­to­jen uusi­mi­seen tai muu­hun muka­vuus­re­mont­tiin, joka ei ole aivan välttämätön.

    Lop­pu­tu­lok­se­na vuo­kra-asun­to­jen tar­jon­ta vähe­ni­si radi­kaa­lis­ti kovan maan­ko­ron alueil­la, ja vas­taa­vas­ti kas­vai­si alhai­sen maan­ko­ron alueil­la. En ole var­ma, oli­si­ko tulos kau­pun­gin sosio­eko­no­mi­sen segre­gaa­tion vält­tä­mi­sen näkö­kul­mas­ta tavoiteltava.

    1. Kas­va­va kiin­teis­tö­ve­ro siir­tyi­si suo­raan huo­neis­to­jen yhtiö­vas­tik­kei­siin. Kun yhtiö­vas­tik­keet nouse­vat, nouse­vat vuo­kra­nan­ta­jan (tarjonta)kustannukset vuo­kral­le anta­mas­taan asunnosta.

      No kun eivät nouse. Ole­te­taan, että mark­ki­na­kor­ko (reaa­li­kor­ko) on 2 %. Jos asun­non kiin­teis­tö­ve­ro nousee 1000 eurol­la kuus­sa, las­kee asun­non arvo 50 eurol­la kuus­sa. Kun asun­non han­kin­ta­hin­ta on 50 000 euroa vähem­män, kom­pen­soi tämä 1000 euron koro­tuk­sen kiintiestöverossa.
      Huo­nos­ti käy tie­tys­ti sen asun­to­si­joit­ta­jan, joka on osta­nut asun­non mata­lan kiin­teis­tö­ve­ron aikana.Hänen rasit­tee­na on kor­kea han­kin­ta­hin­ta ja kiin­teis­tö­ve­ro. Hän voi tis­tys­ti sil­loin myy­dä asun­non, mut­ta saa sii­tä siis 50 000 euroa vähem­män. Vuo­kraa­mi­nen on tämä huo­mioon ottaen aivan yhtä kan­nat­ta­vaa kun aiemminkin.

      1. Kii­tos mie­len­kiin­toi­ses­ta täy­den­nyk­ses­tä Soininvaaralle.

        Terä­vöi­tän omaa kom­ment­tia­ni vie­lä hie­man. Uudis­koh­tei­ta flip­paa­via lot­toa­jia lukuun otta­mat­ta har­va vuo­kra­nan­ta­ja raken­taa sijoi­tuk­sen­sa vain vuo­kra­huo­neis­ton arvon­nousul­le. Olen­nai­sem­paa on kuu­kausit­tai­nen kas­sa­vir­ta. Jos kiin­teis­tö­ve­ro nousi­si esi­mer­kin mukai­ses­ti 1000e/kk ja vuo­kra säi­lyi­si vakio­na, tuli­si vuo­kra­nan­ta­jan mak­saa muis­ta tulois­taan joka kuu­kausi yli­mää­räi­nen ton­ni saa­dak­seen pidet­tyä asun­non vuo­krat­tu­na. Monet pää­tyi­si­vät täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa irti­sa­no­maan vuo­kra­lai­sen ja rea­li­soi­maan sijoituksensa.

        Kuka täl­lai­sen asun­non ostai­si? Hal­ven­tu­neet asun­not teki­si­vät ehkä osas­ta vuo­kra­lai­sis­ta omis­tusa­su­jia. Nyky­hin­to­ja edul­li­sem­paan asun­toon voi­si irro­ta rahoi­tus pan­kis­ta — ennen kuin pan­kit oppi­si­vat huo­mioi­maan las­kel­mis­saan huip­pu­kor­keat yhtiö­vas­tik­keet. Jos yhtä­lö oli­si kan­nat­ta­va uusil­le vuo­kra­nan­ta­jil­le, säi­lyi­si osa koh­teis­ta vuokralla. 

        Oli­si mah­dol­lis­ta, että kun uusi tasa­pai­no löy­tyy mark­ki­nas­hok­kien jäl­keen, muis­tut­tai­si Ete­lä-Hel­sin­ki asun­to­si­joi­tusym­pä­ris­tö­nä kehys­kun­tien kor­jaus­vel­kai­sia ker­ros­ta­lo­koh­tei­ta. Asun­to­ja sinän­sä saa edul­li­ses­ti, mut­ta sijoi­tus­koh­tei­den kuu­kausi­ku­lut ovat kor­keal­la, eivät­kä vuo­kra­tuo­tot ole suu­ria. Mata­lien­kin kor­ko­jen aika­na täl­lai­siin tilai­suuk­siin ovat tart­tu­neet vain uskaliaimmat.

      2. Ei tuhat euroa kuu­kau­des­sa vaan vuo­des­sa. Jos vuo­kra­nan­ta­ja täs­tä pot­tuun­tu­nee­na päät­tää rea­li­soi­da käm­pän tap­piol­la, se on tie­tys­ti hänen oikeu­ten­sa. Epä­loo­gis­ta käyt­täy­ty­mis­tä ei voi kiel­tää, mut­ta ei se kannata.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Epä­loo­gis­ta käyt­täy­ty­mis­tä ei voi kiel­tää, mut­ta ei se kannata.

        Väi­tän, ettei tuol­lai­nen käy­tös ole epä­loo­gis­ta. Vero­suun­nit­te­lun hen­ges­sä nime­no­maan arvon­las­kua koke­neet sijoi­tus­koh­teet kan­nat­taa rea­li­soi­da, jot­ta tap­pion saa rea­li­soi­tua ja vähen­net­tyä vero­tuk­ses­sa. Sen sijaan arvon­nousun rea­li­soin­tia kan­nat­taa lykä­tä, jos mahdollista.

  14. OS: “vuo­kra­vil­je­li­jät tuli­si­vat pysy­mään aina köy­hi­nä. Kun­nes teol­li­suus tar­jo­si heil­le vaih­toeh­don näl­kä­pal­kal­la viljelyyn.”
    Tämä teo­ria on tain­nut laa­jen­tua myös omis­ta­maan­sa maa­ta itse viljeleviin.

  15. Ase­vel­vol­li­sil­le” ampui likim­mä. Ran­nik­ko­suo, itses­tään laa­je­ne­va ja kiin­teäl­tä osal­taan jo ylös­kuo­kit­tu­na tuli kuu­lu­maan vii­kin­geil­le ja Laa­to­kan Kar­ja­la taas vuo­den 1945 jäl­keen muut­ta­neil­le ‑kei­tä kaik­kia sort­te­ja lienevätkään.

    Bin­go tänään oli­si sanoa ettei maa kuu­lu kel­le­kään. Onpa­han vaih­to­kort­ti muun arvo­pa­pe­ris­te­tun kaman jou­kos­sa ja yhte­nä kate­go­ria­na. Seu­raa­va kate­go­ria on poti­las sotu-sete­li­tu­kok­si käsi­tet­ty­nä ja sel­lai­se­na käsiteltävä. 

    Mikä­hän laki pois­ti kes­kus­pank­ki­kiin­tiöt ja toi sijal­le heli­bo­rin eli pank­kien itsen­sä kes­ke­nään pane­mat korot. Se oli 1987. Ja SP:lle jäi vain lah­jus­ko­ron aset­ta­mien eli mata­lim­man otto­kor­kon­sa mil­lä jokail­ta rau­ha las­keu­tui yöny­li kun SP tar­jo­si vaik­ka 6%.

    Muu­hun ei kes­kus­pank­kia ole sit­tem­min tar­vit­tu­kaan. Pait­si EKP:tä nyt epä­ta­val­li­sek­si mai­nitt­tu­na QE kau­te­na. Joo, epä­ta­val­lis­ta hyvin­kin kos­ka EKP yllyt­tää inter­bank mark­ki­naa alen­ta­maan pit­kää koroa pitä­mäl­lä lyhyt­tä omaan­sa tal­le­tus­puo­lel­la miinuksella.

    Moni­mut­kais­ta mut­ta tur­ha kuvi­tel­la ettei­vät­kö jot­kut Suo­mes­sa­kin osai­si. Pyrin jouk­koon jo usea­ta luku­vuot­ta­ni eikun ‑vuo­si­kym­men­tä.

    Alek­sis Sten­fors Kok­ko­las­ta piti eri puo­lil­la Euroop­paa kau­pin­ta­tis­kiä Suo­men mar­kal­le. Sit­ten libor­mie­he­nä taas seu­raa­vis­sa pan­keis­sa ja vii­mein Mer­rill Lync­his­sä teki kuprut ja ylsi kan­sain­vä­li­sek­si täh­dek­si. Kir­jan­sa Ris­ki­te­ki­jä on siis suo­mek­si. Se sisäl­tää pal­jon tra­de­rin elä­mäs­tä, mut­ta on aika selit­te­le­vä ja libor-skan­daa­lia tank­kaa­va. Vie­lä kai omas­taan voi­si tie­tää­kin ja ker­toa enem­män mut­ta kun ei, mies kes­ki­tyy yleisempään. 

    Juho Saa­ren asia oli­si laa­ja. Maan­kor­ko kuu­luu jalo­me­tal­li­kan­nan aika­na rele­vant­tiin poh­dis­ke­luun. Siis his­to­ri­aan joka on Suo­men osal­ta liki per­kaa­ma­ton ja kyn­ne­tyt­kin vaot kuin kus­ten­juos­tu. Ao. nes­te pääs­tä las­kien. Mut­ta uudel­la kor­vau­tuen kuten lii­ke­pan­kis­sa tyh­jäs­tä tai ilmas­ta syn­ny­te­tään rahaa. 

    Nyky­sort­tis­ta pank­ki­ra­haa jon­ka vakuu­te­na hol­vis­sa on tilin­saa­jan lupaus mak­saa jos kysy­tään. Suo­mes­sa kysyt­tiin 1990 kun luul­tiin Base­lin BIS:in vaa­ti­van ja saa­tiin syvä lama. Uskoi­sin elii­tin enti­ses­tään­kin syven­tä­neen oppi­po­te­roi­taan eikä nii­hin päi­vä pais­ta. Luot­to­lai­tos on kui­ten­kin sie­lus­ta ja ikuis­ta ja nousee kuol­leis­ta. Sen kul­loi­seen­kin ilme­ne­mis­ta­paan pitäi­si sovit­tau­tua tai käy has­sus­ti taas ihan koh­ta kun EKP:n elvy­tys­tä ja omaa remp­pa-rak­sa-rie­haam­me luu­lo­tel­laan nousu­kau­dek­si. Se pit­käl­ti joh­tuu val­tio­ve­lan vaih­ta­mi­ses­ta EKP:n kans­sa ja sen vaih­ta­ri­na ovat eurot, mut­ta mii­nus­ko­rol­la ja siis lii­ke­pan­keis­ta äkis­ti jol­le­kin job­ba­ril­le siir­ret­tä­vät ; ja hänen pro­jek­til­leen, joka mark to mar­ket vää­ren­nök­sel­lä arvo­te­taan vää­rin ja korkealle. 

    Lyhyes­ti siis asu­mi­sen hin­ta ja ton­tin ja muun joh­tuu pank­ki­sys­tee­min kohot­ta­mi­ses­ta pidäk­keil­tään. Takai­sin ei saa joten jotain kes­tä­vää täs­tä aina syn­tyy. Luu­li­si kor­kea­kou­lais­ten ja jär­jen ammat­ti­lais­ten paneu­tu­van asi­aan Suo­mes­sa­kin. Vaik­ka ei tätä perus­jut­tua ‑luot­toeks­pan­sio­ta- moni­kir­ja­vi­ne ja ‑laji­si­ne mak­su­vä­li­nei­neen ja arvon­kek­si­mi­si­neen suo­ra­su­kai­ses­ti juu­ri mis­sään eikä kos­kaan käsi­tel­lä. Adair Tur­ner oli­si establis­ment nimi ja teks­te­jään auliis­ti tar­jol­la. Kai­ken lisäk­si terä­vim­piä. Aloi­ta Juho Saa­ri siel­tä. Ja Sinä joka hona­sit heit­tää että “ase­vel­vol­li­set” ja panit kynä­ni kokei­le­maan jos­ko jär­keä syn­tyi­si. Jos niin, niin ei tätä pitem­pää len­toa kui­ten­kaan. Moi.Jukka Sjöstedt

  16. Omis­ta­mi­nen on var­kaut­ta” tote­si jo Proud­hon ja hänen jäl­keen­sä Marx kehit­ti lisä­ar­vo­teo­rian­sa min­kä mukaan omis­ta­ja saa “ansait­se­mat­to­man” osuu­den pää­oman tuo­tos­ta vuo­kra­vil­je­li­jän tai työ­läi­sen juu­ri ja juu­ri sel­viy­tyes­sä ras­kaan työn alla. Mark­ki­na­ta­lous kat­soo asi­aa toi­saal­ta: kun pää­omaa käy­te­tään tehok­kas­ti kysyn­nän mukaan jää omis­ta­jal­le muil­le tuo­tan­to­te­ki­jöil­le mak­set­tu­aan ehkä tuot­toa pää­oman korok­si. Jos omis­tusoi­keus sal­li­taan omis­ta­mi­nen mer­kit­see tämän ris­ki­na­lai­sen tuo­ton kuu­lu­mi­sen omis­ta­jal­le. Kos­ka kor­ko on ris­ki­na­lai­sen ovat kaik­ki takuu­ko­rot jo mani­pu­loin­tia tulon­ja­koa. Puh­tain­ta omis­tus­ta meil­lä liit­tyy muu­ta­maan sataan tuhan­teen perin­tö­met­sä­no­mis­ta­jaan. Muut kan­sa­lai­set ovat met­sät­tä, jota Luo­ja kas­vat­taa nel­jän pro­sen­tin vauh­dil­la tääl­lä ete­läs­sä vaik­kei pani­si tik­kua ristiin.
    Kau­pun­ki­tont­ti on vas­taa­va omis­tus­koh­de kun met­sä. Jos sil­le on kysyn­tää omis­ta­ja saa ton­til­leen tuo­ton. Kysyn­tä joh­tuu ensi sijas­sa sijain­nis­ta. Kun­ta ei luo tätä sijain­tia. Kun­ta kaa­voit­taa kun­ta­lai­sil­le par­haan mah­dol­li­sen asui­nym­pä­ris­tön. Jos kun­ta ottaa täs­tä kaa­voi­tus­mak­sun se kon­fis­koi eli sosia­li­soi ton­ti­no­mis­ta­jan varal­li­suut­ta. Tämä on ollut poliit­ti­ses­ti hyväk­syt­tyä mut­ta omis­tusoi­keu­den vastaista.
    Jos kaa­voi­tus­mak­su kuu­luu kun­nal­le tuli­si­ko taan­tu­vien kun­tien mak­saa omis­ta­jil­le kor­vaus­ta tont­tien halpenemisesta?
    Raken­teel­li­ses­ti vaa­ral­li­sia ovat hal­lin­nol­li­set ja takuu­ko­rot jot­ka otta­vat osuu­ten­sa lisä­ar­vos­ta ris­kit­tä. Kor­ko on kor­vaus ris­kis­tä. Se ver­tau­tuu mah­dol­lis­ten mui­den sijoi­tus­koh­tei­den ris­kiin ja voi­daan las­kea täs­mäl­leen vas­ta jäl­ki­kä­teen inflaa­tion tasoi­tet­tua koko­nais­ta­lou­den hinnat.
    Jos eläi­sim­me vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa ei oikean maan­ko­ron ongel­maa tar­vit­si­si poh­tia. Jul­ki­nen sään­te­ly luo las­ken­ta­ti­lan­tei­ta jois­sa joku voit­taa ja toi­nen kärsii.

    1. Kau­pun­ki­tont­ti on vas­taa­va omis­tus­koh­de kun met­sä. Jos sil­le on kysyn­tää omis­ta­ja saa ton­til­leen tuo­ton. Kysyn­tä joh­tuu ensi sijas­sa sijain­nis­ta. Kun­ta ei luo tätä sijaintia.

      Sijain­ti met­roa­se­man vie­res­sä on hyvä esi­merk­ki sijain­nin tuot­ta­mas­ta arvos­ta. Miten voit väit­tää, ettei kun­ta luo sijain­tia met­roa­se­man vie­res­sä raken­ta­mal­la metroaseman?

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sijain­ti met­roa­se­man vie­res­sä on hyvä esi­merk­ki sijain­nin tuot­ta­mas­ta arvos­ta. Miten voit väit­tää, ettei kun­ta luo sijain­tia met­roa­se­man vie­res­sä raken­ta­mal­la metroaseman? 

        Jos tar­kem­min miet­tii, mikä syn­nyt­tää kau­pun­gis­sa lisä­ar­voa, se ovat ihmi­set. Ei met­roa­se­ma tuo­ta mitään lisä­ar­voa, ellei­vät ihmi­set käy­tä sitä. Maa­no­mis­ta­ja ei vält­tä­mät­tä haluai­si met­roa­se­maa ton­til­leen, jos haluai­si jat­kaa entis­tä elä­mään­sä kuten ennen­kin (kaik­ki ihmi­set eivät arvos­ta ympä­ris­töä sen jäl­leen­myyn­tiar­von perus­teel­la vaan mui­den arvo­jen perusteella)

      2. Vil­le: Jos tar­kem­min miet­tii, mikä syn­nyt­tää kau­pun­gis­sa lisä­ar­voa, se ovat ihmi­set. Ei met­roa­se­ma tuo­ta mitään lisä­ar­voa, ellei­vät ihmi­set käy­tä sitä. Maa­no­mis­ta­ja ei vält­tä­mät­tä haluai­si met­roa­se­maa ton­til­leen, jos haluai­si jat­kaa entis­tä elä­mään­sä kuten ennen­kin (kaik­ki ihmi­set eivät arvos­ta ympä­ris­töä sen jäl­leen­myyn­tiar­von perus­teel­la vaan mui­den arvo­jen perusteella)

        Aivan. Kau­pun­ki on ensi­si­jai­ses­ti ihmis­ten väli­nen yhteis­työ­verk­ko eikä mikään Suu­ren Luo­jan (=kau­pun­ki­suun­ni­te­li­ja) aivoi­tuk­sis­ta syn­ty­nyt raken­nel­ma työ­muu­ra­hais­ten asut­ta­mi­sek­si ja ruok­ki­mi­sek­si. Kau­pun­gin oli­si­kin olta­va ensi­si­jas­sa kau­pun­gis­sa asu­via yksi­löi­tä var­ten eikä niin, että kaik­ki koi­te­taan val­jas­taa kas­vot­to­ma­na mas­sa­na elät­tä­mään jotain per­so­noi­tua “Kau­pun­kia”.

        Kau­pun­gin päät­tä­vis­tä eli­mis­tä ja vir­ka­kun­nas­ta on keh­key­ty­nyt ver­ta ime­vä loi­nen, joka tek­no­kraat­ti­ses­sa hybrik­ses­sä kuvit­te­lee ole­van­sa koko hom­man pri­mus motor, jota ilman kau­pun­gin pai­kal­la lai­dun­tai­si ehkä muu­ta­ma satun­nai­nen nau­ta. Kui­ten­kin on niin, että his­to­rian aika­na on syn­ty­nyt lukui­sa mää­rä menes­ty­viä kau­pun­ke­ja aivan ilman min­kään­lais­ta kes­kus­suun­nit­te­lua. Sen sijaan kau­pun­gin tuhoa­mi­sek­si vaa­di­taan yleen­sä “edis­tys­mie­lis­tä” kau­pun­ki­suun­nit­te­lua ja hallintoa.

        Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu tus­kin mis­sään hou­kut­te­lee pariin­sa kan­sa­kun­nan par­hai­ta lah­jak­kuuk­sia ja sik­si koko har­ras­te on tuo­mit­tu hake­maan rat­kai­su­ja edel­tä­jien­sä tois­sa­päi­vä­nä luo­miin ongel­miin eili­sen ideo­lo­gioi­den poh­jal­ta. Joten­kin tun­tuu vai­keal­ta uskoa, että tänään osat­tai­siin suun­ni­tel­la 20–50 vuot­ta kes­tä­viä rat­kai­su­ja — kos­ka (aina­kin mar­ma­tuk­sen perus­teel­la) juu­ri tuon ikäi­set aiem­mat rat­kai­sut ovat nyt nii­tä suu­rim­pia ongelmia.

  17. Voi­tot kun­nal­le. Tap­piot yhteis­kun­nan maksettavaksi.

    Jos kun­nan teh­tä­vä oli­si kon­fis­koi­da maan arvon­nousu, mut­ta samal­la jät­tää kor­vaa­mat­ta omis­ta toi­mis­ta aiheu­tu­va maan arvon ale­ne­mi­nen, joh­tai­si se sii­hen että kun­nat alkai­si­vat vas­tuut­to­mas­ti kei­no­tel­la kaa­voi­tuk­sel­la ja vas­ta­vil­la päätöksillä.

    Kun­nan esi­mer­kik­si kan­nat­tai­si teh­dä pää­tös, jon­ka seu­rauk­se­na 1’000 heh­taa­ria maa­ta menet­tää arvon­sa, jos samal­la edes 100 heh­taa­ria monin­ker­tais­taa arvonsa.

    1. K‑Veikko:
      Jos kun­nan teh­tä­vä oli­si kon­fis­koi­da maan arvon­nousu, mut­ta samal­la jät­tää kor­vaa­mat­ta omis­ta toi­mis­ta aiheu­tu­va maan arvon ale­ne­mi­nen, joh­tai­si se sii­hen että kun­nat alkai­si­vat vas­tuut­to­mas­ti kei­no­tel­la kaa­voi­tuk­sel­la ja vas­ta­vil­la päätöksillä.

      -isi”? Ei kai nyky­ti­lan totea­mi­ses­sa ole mitään syy­tä käyt­tää konditionaalia?

  18. Kyl­lä­hän kau­pun­git leik­kaa­vat maa­no­mis­ta­jil­le tule­vaa ton­tin arvon nousua jo nyt maan­käyt­tö­so­pi­muk­sil­la. Mitä sitä enään lisäverottamaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.