Vuosi: 2011

Miksi älykäs tiemaksu on parempi kuin bensavero?

Tietul­lien aja­tus on lähtöisin ruuhkau­tuneista kaupungeista. Yksikään kaupun­ki, joka on ottanut mak­sun koelu­on­teis­es­ti käyt­töön, ei ole sitä perunut, kos­ka liiken­neolo­suh­teet ovat paran­tuneet niin merkit­tävästi. Tukhol­man tietul­lipäätös tehti­in hyvin tule­htuneis­sa tun­nelmis­sa kapeal­la poli­it­tisel­la enem­mistöl­lä. Nyt samaa tehdään yksimielisyy­den val­lites­sa Göte­borgi­in. Mak­samaan joutu­va autoil­i­jakin on yleen­sä tyy­tyväi­nen, kos­ka nyt autol­la pääsee eteenpäin.

Kaupun­gin tiev­erkkoon mah­tuu suo­si­ol­la vain tiet­ty määrä auto­ja. Jos auto­ja tulee enem­män, kaikkien matkan­teko hidas­tuu. Sik­si on kaikkien kannal­ta parem­pi, että on jokin keino rajoit­taa ahtaan tilan käyt­täjiä. Jat­ka lukemista “Mik­si älykäs tiemak­su on parem­pi kuin bensavero?”

Älykkäät tiemaksut ja yksityisyyden suoja

Entäpä, jos joidenkin pelkäämä tieto­suo­jaon­gel­ma ratkaistaisi­in niin päin, että hin­ta­laskuri on autossa sisäl­lä, gps-vas­taan­otin tal­let­taa ajopi­ir­turin tapaan sen mis­sä liiku­taan ja kos­ka, las­kee tästä kuukausit­taisen tiemak­sun ja lähet­tää vain tämän tiedon vira­nomaisille. Jos halu­aa riitaut­taa laskun­sa, voi vaa­tia tieto­jen tarkas­tamista lait­teesta. Jat­ka lukemista “Älykkäät tiemak­sut ja yksi­ty­isyy­den suoja”

Tie ja ratainvestoinnit kuntien vastuulle

Val­tio­varain­valiokun­nan sil­tarumpu­jaos­to (liiken­ne­jaos­to) on eduskun­nan masen­tavin elin. Eri­lais­ten maakun­nal­lis­ten liit­tou­tu­mien avul­la siir­rel­lään tier­a­ho­ja omaan vaalipi­iri­in.  Aika hep­poisin perustein joitakin suuri­akin han­kkei­ta on rahoitet­tu. Vaik­ka raho­ja jaet­taisi­in sivistyneesti ja objek­ti­ivis­es­ti asiantun­te­muk­sen perus­teel­la, jär­jestelmä ei ole hyvä. Yleen­säkään en pidä mankumisorganisaatioista.

Olisi paljon parem­pi siirtää val­tion nyt liiken­nein­fraan käyt­tämät investoin­ti­ra­hat kunnille/maakunnille ilman kor­vamerk­in­tää ja jät­tää infran rahoit­ta­mi­nen kunnalliselle/maakunnalliselle tasolle.  Rahat voitaisi­in jakaa joko asukaslu­vun tai vai­h­toe­htois­es­ti asukaslu­vun ja väestön lisäyk­sen perus­teel­la, sil­lä toki kas­va­va väkimäärä edel­lyt­tää investoin­te­ja. Jat­ka lukemista “Tie ja ratain­vestoin­nit kun­tien vastuulle”

“HUS-yksityissairaala olisi markkinahäiriö”

Täl­laisel­la viestil­lä Helsin­gin yrit­täjät läh­estyivät päät­täjiä. Häir­iö on se, että HUS:n kaavaile­ma itse mak­savien poti­laiden vas­taan­ot­to veisi asi­akkai­ta yksi­ty­isiltä lääkäriasemilta.

Markki­noiden tehtävä ei ole tuo­da tas­a­puolista kil­pailua olympialais­ten hengessä vaan johtaa parhaaseen mah­dol­liseen resurssien käyt­töön. HUS-yksi­tyis­sairaala tuot­taa tavat­toman suuret syn­er­giae­dut. Yrit­täjien mielestä tämä on epäreilua, minus­ta taas järkevää voimavaro­jen käyt­töä. HUS:lla on nyt kalli­ita tutkimus­lait­tei­ta vajaakäytöl­lä, kun lääkärit lähtevät iltapäiväl­lä pitämään yksi­ty­is­vas­taan­ot­to­jaan. Kun HUS vuokraa ne yksi­tyiskäyt­töön voit­ta­vat molem­mat, sekä HUS että mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tävät lääkärit ja hei­dän poti­laansa.  Yhtä hyvin öljy-yhtiöt voisi­vat väit­tää, että kaukoläm­pö on markki­nahäir­iö, kos­ka samas­ta polt­toaines­ta saadaan sekä sähköä että läm­pöä. Jat­ka lukemista ““HUS-yksi­tyis­sairaala olisi markkinahäiriö””

Terveydenhuolto pois kunnilta

Kun­nan­lääkäri­jär­jestelmän perua vas­tuu ter­vey­den­huol­losta on Suomel­la kun­nil­la. Vaik­ka erikois­sairaan­hoitoa varten on sairaan­hoitopi­ir­it, kun­ta mak­saa tästäkin hoit­o­mak­sut. Kun­ta toimii siis erikois­sairaan­hoi­dos­sa taval­laan kun­ta­lais­ten vaku­u­tusy­htiönä. Suomen kun­nat ovat aivan liian pieniä kan­ta­maan taloudel­lista vas­tu­u­ta niin sat­un­nais­es­ta asi­as­ta kuin ter­vey­den­huolto. Kahdes­ta pien­estä kun­nas­ta toinen selviää ter­vey­den­hoi­dos­ta pienel­lä bud­jetil­la ja sil­lä on silti varaa esimerkik­si kun­nol­liseen ham­mashoitoon, toisel­la paljon isom­pi bud­jet­ti ei riitä oikein mihinkään. Syynä voin olla muu­ta­ma kallis poti­las, joka romut­taa pienen kun­nan bud­jetin per­in­po­h­jais­es­ti. Vai­htelu ei ole vain sat­un­naista, jol­loin se tasoit­tuisi pitkän ajan kulues­sa. Eri­tyis­es­ti syr­jäisil­lä seuduil­la geneet­ti­nen per­imä saat­taa altistaa kall­ishoitoisille perin­nöl­lisille sairauk­sille. Jat­ka lukemista “Ter­vey­den­huolto pois kunnilta”

Poimintoja demarien talousohjelmasta

Luin Hesarin net­ti­sivuil­ta toimit­ta­jan yhteenve­don demarien talouso­hjel­mas­ta. Kir­joitin junas­sa siitä murs­ka-arvostelun, mut­ta sit­ten tuli mieleen, että voiko­han Helsin­gin Sanomi­in luot­taa? Sit­ten luin demarien sivuil­ta hei­dän itsen­sä laa­ti­man tiedot­teen Jut­ta Urpi­laisen puheesta, ja se oli yhtä tolku­ton. Onko tämä sama puolue, joka Lip­posen johdol­la veti Suomen 90-luvun talouskurimuk­ses­ta? Onnek­si en ehtinyt lähet­tää jar­goni­aani, sil­lä lop­ul­ta sivuille ilmestyi itse ohjel­ma, jos­sa on paljonkin järkeä. Anni Sin­nemä­ki näyt­ti olleen min­ua nopeampi. Onko demarien vas­taus perus­suo­ma­lais­ten haas­teeseen se, että puheen­jo­hta­ja pan­naan puhu­maan päättömyyksiä?

Tässä lyhyt ja hätäi­nen kom­ment­ti­ni ohjel­mas­ta, joka on kukkaiskie­len takia niin vaikeaselkoinen, että olen voin­ut tulki­ta mon­ta asi­aa väärin. Jat­ka lukemista “Poim­into­ja demarien talousohjelmasta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.2.2011

Öster­sun­domin yhteisen yleiskaa­van luonnos

Tästä tulee vihreille vaikea asia, kos­ka kak­si vihreätä peri­aatet­ta iskevät voimakkaasti toisi­aan korville. Alueen luon­non­suo­jelu, Natu­ra ja Sipoonko­r­pi vas­taan raiteisi­in tukeu­tu­va pien­talo­val­taisek­si kohta­laisen tiivis kaupunki­rakenne. Minus­ta näistä on tehtävis­sä hyvä kom­pro­mis­si, mut­ta jotkut toiset saat­ta­vat olla eri mieltä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 24.2.2011”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.2.2011

Selvi­tys ampumaradan sijoit­tamis­mah­dol­lisuuk­sista Kru­unuvuoren­ran­nan kalliotiloihin

Ei onnis­tu. Kalli­otilois­sa on säi­lytet­ty dieselöljyä ja sen puhdis­t­a­mi­nen ihmisen hen­gitet­täväk­si on hidas­ta ja kallista. Pienem­pään pysty­lu­o­laan saisi pari pis­too­liampumarataan kovin korkein kustannuksin.

Kaavoituk­sen arvioin­ti- ja seu­ran­ta­jär­jestelmä (KARVI)

Mie­lenki­in­toinen jut­tu. Tosin pistey­tyk­sen vai­htelu­väli on kovin kapo­nen. Viimeaikoina kaavo­ja on tehty varsin hyvin kaupunki­rak­en­teen eheyt­tämisen kannal­ta. Vähän ajatelti­in, että analysoitaisi­inko saman tien seudun muutkin kaavat.

Ohi esi­tys­lis­tan esitin, että paikkati­eto­jär­jestelmän avul­la selvitet­täisi­in seudun työ­paik­ka-alueen saavutet­tavu­ut­ta. Mit­ta­ri­na voisi olla vaik­ka se, kuin­ka moni seudun asukas pää­sisi kotoaan alle puo­lessa tun­nis­sa töi­hin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 17.2.2011”

Östersundom tulossa käsittelyyn

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to esit­teli julk­isu­u­teen Öster­sun­dom-suun­nitelmi­aan aamupäiväl­lä. Ymmärtääk­seni esi­tys odot­taa min­ua kotona kaupunkisu­unnnit­telu­vi­ras­ton lis­tan kanssa. Huomioi­ta esityksestä:

Alueelle on tarkoi­tus asut­taa 66000 asukas­ta, eli liki 60 000 asukas­ta nyky­istä enem­män. Näistä tulisi Helsin­gin osalle 45 000 eli noin 40 000 uut­ta asukas­ta. Alue olisi selvästi väl­jem­min kaavoitet­tu kuin muu osa Helsinkiä, mut­ta tiheäm­min kaavoitet­tu kuin Van­taa. Jat­ka lukemista “Öster­sun­dom tulos­sa käsittelyyn”

Oikeus lyhentää työaikaansa

Laman seu­rauk­se­na val­tion­talous on pahasti sekaisin. Tulot eivät riitä peit­tämään meno­ja, ellei meno­ja leika­ta kipeästä, vero­ja korote­ta roimasti tai saa­da aikaan voimakas­ta talouskasvua niin, että työt­tömien määrä vähe­nee ja työssä käyvien määrä lisään­tyy. On myös piden­net­tävä työuria. Yhä use­am­man pitäisi siis tehdä töitä.

Kan­natan työl­lisyy­den lisäämistä voimakkaasti. Toisaal­ta olen kir­joit­tanut kir­jan ”Vau­raus ja aika”, jos­sa suosit­te­len työn­teon vähen­tämistä ja tuot­tavu­u­den kasvun ulos­mit­taamista vapaa-aikana mielu­um­min kuin yhä suurem­pana tavara­paljoute­na. Miten voin kan­nat­taa molem­pia asioi­ta yhtä aikaa? Jat­ka lukemista “Oikeus lyhen­tää työaikaansa”