Miten Helsinki pitäisi lämmittää

Kovas­ti on blo­gil­la kes­kus­tel­tu sii­tä, miten Hel­sin­ki pitäi­si läm­mit­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä tuot­ta­mat­ta ja mikä on vih­rei­den kan­ta asi­aan. Olen vähän huo­no vas­taa­maan tähän, kos­ka oma kan­ta­ni poik­ke­aa aina­kin pai­no­tuk­sil­taan Hel­sin­gin vih­rei­den kannasta.

Ensin pitää vas­ta­ta kysy­myk­seen, pyrim­me­kö vähen­tä­mään Hel­sin­gin pääs­tö­jä vai glo­baa­le­ja pääs­tö­jä. Jos pyrim­me vähen­tä­mään Hel­sin­gin pääs­tö­jä, hel­poin­ta oli­si, että Hel­sin­gin ener­gia ostai­si For­tu­min vesi­voi­mal­la tuo­te­tun säh­kön, sul­ki­si omat voi­ma­lan­sa ja läm­mit­täi­si kau­ko­läm­pön­sä pääs­töt­tö­mäl­lä vesi­säh­köl­lä. Nopeas­sa aika­tau­lus­sa kau­ko­läm­pö­ver­kos­tos­ta tie­tys­ti luo­vut­tai­siin ja siir­ryt­täi­siin talo­koh­tai­seen säh­kö­läm­mi­tyk­seen. Hel­sin­gin pääs­töt putoai­si­vat nol­laan, mut­ta glo­baa­lit pääs­töt kas­vai­si­vat tun­tu­vas­ti, kos­ka Hel­sin­gin kaap­paa­ma vesi­säh­kö pitäi­si kor­va­ta kivi­hii­li­lauh­teel­la jos­sain muu­al­la, kuten pitäi­si Hel­sin­gin voi­ma­loi­den nykyi­nen säh­kön­tuo­tan­to. Ennen kuin lei­maat­te esi­mer­kin nau­ret­ta­vak­si, totean että Oslo tekee juu­ri näin ja kehuu maa­il­mal­la päästöttömyydellään.

Minä en halua vähen­tää itse­tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti Hel­sin­gin pääs­tö­jä vaan glo­baa­le­ja pääs­tö­jä. Täs­sä minul­la on aina­kin lie­vä eri­mie­li­syys Hel­sin­gin vih­reän val­tuus­to­ryh­män kans­sa, joka on ollut teke­mäs­sä lin­jan­ve­to­ja, jot­ka toteu­tues­saan lisäi­si­vät glo­baa­le­ja pääs­tö­jä, jot­ta Hel­sin­gin omat pääs­töt vähenisivät.

Minun eko­no­mis­ti­kou­lu­tuk­se­ni saa minut ajat­te­le­maan myös säh­kön tuo­tan­toa siten, että jokai­nen kulut­taa sen huo­noim­man voi­ma­lai­tok­sen tuot­ta­maa säh­köä, joka sul­jet­tai­siin, jos säh­kön­ku­lu­tus ale­ni­si. Niin­pä kaik­ki säh­kön­ku­lu­tus tulee las­kea kivi­hii­li­lauh­teen mukaan mel­kein ympä­ri vuo­den — niin myös kaik­ki säh­kö­läm­mi­tys. Jos las­ki­sim­me läpi tuon yllä esi­te­tyn aja­tuk­sen pes­tä omat käten­sä vesi­voi­maa osta­mal­la, huo­mai­sim­me, että kivi­hii­li­lauh­teel­la se Hel­sin­ki sil­loin tosia­sias­sa läm­piäi­si, kuten läm­pi­ää Oslo­kin — tans­ka­lai­sel­la kivihiilisähköllä.

Jos käy­täm­me tätä lauh­de­säh­kö­ole­tus­ta, tuhan­teen kilowat­ti­tun­tiin läm­pöä tar­vi­taan kivi­hiil­tä säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä 2400 kWh, maa­läm­pöä käy­tet­täes­sä 800 kWh ja kau­ko­läm­mös­sä 400 kWh. Tur­peen hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat kym­me­ni­sen pro­sent­tia kivi­hiil­tä­kin huo­nom­pia. Olen esit­tä­nyt tämän las­kel­man artik­ke­lis­sa Maa­läm­pö vain kau­ko­läm­pö. Käy­tän täs­sä vähän pes­si­mis­ti­sem­pää lukua kau­ko­läm­mös­tä, kosx­ka onhan sii­nä siirtotappioita.

Jos siis pyr­ki­sim­me vähen­tä­mään glo­baa­le­ja pääs­tö­jä Suo­men kiin­teis­tö­jen läm­mi­tyk­ses­tä, emme alkai­si ensin ja suu­rim­mil­la kus­tan­nuk­sil­la jah­taa­maan noi­ta Hel­sin­gin 400 kWh:n/1000 kWh pääs­tö­jä, vaan aloit­tai­sim­me säh­kö­läm­mi­tys­ta­lo­jen muut­ta­mi­sel­la edes maa­läm­pö­ta­loik­si ja läm­mit­tä­mi­sel­lä hak­keel­la siel­lä, mis­sä se on logis­ti­ses­ti jär­ke­vää. Jos las­kem­me pääs­töt vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­mie­les­sä oikein, ne ovat Hel­sin­gis­sä asuin­kuu­tio­met­riä koh­den pal­jon pie­nem­mät — mur­to osa — muun maan päästöistä.

Hel­sin­kiä on esi­tet­ty läm­mi­tet­tä­väk­si bio­polt­toai­neil­la. Tähän ovat vali­tet­ta­vas­ti myös vih­reät sor­tu­neet. Jon­kin ver­ran bio­polt­toai­nei­ta voi­daan käyt­tää, mut­ta aika vähän. Suo­mes­sa bio­polt­toai­nei­den käyt­tö tulee mak­si­moi­da, mut­ta jokai­nen hake­kuu­tio kan­nat­taa polt­taa sii­nä voi­ma­lai­tok­ses­sa, johon sen kul­jet­ta­mi­nen on hel­poin­ta. Jär­ke­vin­tä on kor­va­ta puul­la tur­vat­ta Sisä-Suo­men voi­ma­lai­tok­sis­sa, kos­ka tur­ve on kivi­hiil­tä­kin pahem­pi polt­toai­ne ja kos­ka Sisä-Suo­men voi­ma­lai­tok­set ovat lähem­pä­nä metsää.

Jos rou­dai­sim­me sisä­suo­men puut Hel­sin­kiin pol­tet­ta­vak­si, paluu­kuor­mas­sa meni­si kivi­hiil­tä sisä­suo­meen pol­tet­ta­vak­si. Hel­sin­gin voi­ma­loi­hin ei haket­ta pal­jon rii­tä, jos jokai­nen hake­kuu­tio kul­je­te­taan lähim­pään voi­ma­laan. Hel­sin­gin läm­mit­tä­mi­nen puu­hak­keel­la on glo­baa­le­ja pääs­tö­jä aja­tel­len suu­rin­piir­tein yhtä jär­ke­vää kuin sen läm­mit­tä­mi­nen “vesi­säh­köl­lä”.

Niin kau­an kuin kivi­hiil­tä yli­pään­sä käy­te­tään, sitä kan­nat­taa käyt­tää siel­lä, mis­sä se on tehok­kain­ta. Näin aja­tel­len Hel­sin­gin ja Turun voi­ma­lat puret­tai­siin viimeisinä.

Pai­kal­lis­ta­kin ener­gi­aa löy­tyi­si. Hel­sin­ki voi­si polt­taa kivi­hii­li­voi­ma­lois­saan rin­nak­kais­polt­to­na kaa­to­pai­koil­le nyt mene­vää jätet­tä. Oli rai­vos­tut­ta­van type­rä pää­tös raken­taa Van­taal­le ari­na­polt­toon perus­tu­va jät­tei­den hävi­tys­lai­tos, jos­sa jät­teen ener­gia­si­säl­tö käy­tän­nös­sä mene­te­tään. Se oli kokoo­mus­ta ja dema­rei­ta se, sii­tä ei tule vih­rei­tä syyttää.

For­tum on esit­tä­nyt Hel­sin­gil­le ener­gia­vaih­toeh­dok­si kau­ko­läm­pöä Lovii­saan raken­net­ta­vas­ta ydin­voi­ma­las­ta. Tämä ei ole aivan ongel­ma­ton. Jos näin mene­tel­täi­siin, ydin­voi­ma­lan säh­kö­te­hos­ta mene­tet­täi­siin 200 MW, min­kä lisäk­si mene­tet­täi­siin Hel­sin­gin voi­ma­loi­den teho koko­naan. Hel­sin­gin voi­ma­loi­den pää­polt­toai­ne ei ole kivi­hii­li vaan maa­kaa­su. Kun tämä kor­vau­tui­si kivi­hii­li­lauh­teel­la jos­sain muu­al­la, syn­ty­vät sääs­töt pääs­töis­sä oli­si­vat aika pie­net, mut­ta kai sii­nä sen­tään plus­sal­le jää­täi­siin. Täl­tä osin on myön­net­tä­vä, että tämä mar­gi­naa­lia­jat­te­lu ei ehkä päde, kos­ka maa­han tuli­si tilaa seit­se­män­nel­le ydinvoimalalle.

Put­ki mak­sai­si yli mil­jar­din. Lisäk­si Hel­sin­kiin pitäi­si jät­tää suu­ria vara­kat­ti­loi­ta, kos­ka ydin­voi­ma­lat voi­vat olla kuu­kausia sul­jet­tui­na. Tuol­lai­nen pelk­kää läm­pöä puk­kaa­va öljy- tai kivi­hii­li­kat­ti­la ei ole hyvää ener­gia­po­li­tiik­kaa sekään.

Jos Hel­sin­ki pää­tet­täi­siin läm­mit­tää ydin­voi­mal­la, hal­vem­mak­si saat­tai­si tul­la läm­mit­tää se ydin­säh­köl­lä. Tilaa tuli­si sil­loin sekä seit­se­män­nel­le että kah­dek­san­nel­le ydin­voi­ma­lal­le. Var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to tuo­hon Lovii­san put­keen näh­den oli­si muu­ta­man Secu­re-tyyp­pi­sen ydin­käyt­töi­sen veden­keit­ti­men lait­ta­mi­nen eri puo­lil­le pääkaupunkiseutua.

Luu­len, että kaik­ki tämä spe­ku­loin­ti on tur­haa. Jos käy­tet­tä­vis­sä on X mil­joo­naa euroa Hel­sin­gin hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si, edul­li­sin­ta on sääs­tää ener­gi­aa. Koko uusi raken­nus­kan­ta mata­lae­ner­gia­ta­loik­si tai jopa pas­sii­vi­ta­loik­si. Van­han kan­nan kans­sa on han­ka­lam­paa. Kau­pun­kiin on rta­ken­net­tu vuo­si­na 1960–1980 sel­lai­sia hara­kan­pe­siä, että sur­keim­mat niis­tä kan­nat­tai­si oikeas­taan pur­kaa sii­nä vai­hees­sa kun se saa­vut­ta­vat perus­kor­jausiän. Mut­ta se onkin sit­ten oma tarinansa.

95 vastausta artikkeliin “Miten Helsinki pitäisi lämmittää”

  1. Olet­ko huo­mioi­nut ver­ra­tes­sa­si ydin­läm­pöä ja ydin­säh­köä sen, että yhdis­tel­mä­voi­ma­las­ta saa­daan koko­nai­suu­des­saan irti pal­jon suu­rem­pi osuus ener­gias­ta kuin pel­käs­tä säh­kö­voi­ma­las­ta? (Muis­te­len että tilan­ne on koko­luok­kaa se, että 200MW säh­kö­hä­viöl­lä saa­daan yli 1000MW läm­pöä. Luvut eivät ole juu­ri täs­sä vie­res­sä, joten voin olla väärässä).

    1. Olen huo­mioi­nut. Kun molem­mat ovat pääs­töt­tö­miä, täl­lä ei ole vai­ku­tus­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen mää­rään. Ydin­säh­kö­vaih­toeh­dos­sa kuu­luu enem­män uraa­nia ja syn­tyy enem­män ydin­jä­tet­tä, ydin­kau­ko­läm­pö­vaih­toeh­dos­sa kuluu enem­män rahaa.

  2. Hel­sin­gin Vir­hei­den ehdo­tus on var­mas­ti hyvä, sitä käytettäköön 🙂

  3. Muu­ten joo, mut­ta jos kau­ko­läm­pö tuo­tet­tai­siin säh­köl­lä niin var­maan­kin niin että oli­si pari teol­li­suus­mit­ta­kaa­vaan maa- tai meri­läm­pö­pump­pua. Kau­ko­läm­mös­sä on myös sel­lai­nen mie­len­kiin­toi­nen puo­li että sen varas­toi­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa kuin säh­kön, muis­taak­se­ni aina­kin Oulus­sa on täl­lai­nen iso kal­lioon porat­tu läm­min­ve­si­säi­liö. Tämä aut­tai­si mah­dol­li­sen ydin­voi­man yli­tuo­tan­non ja tuu­li­voi­man vaih­te­lui­den kanssa.

    Lisäk­si tuos­ta bio­polt­toai­nees­ta sen ver­ran, että ensin­nä­kin kul­je­tus­ten ener­gian­tar­ve ei ole suo­ras­sa suuh­tees­sa etäi­syy­teen, keräi­ly­alu­eel­ta voi­tai­siin peri­aat­tees­sa yhdis­tää rek­ka­kul­je­tuk­set juna- tai lai­va­las­teik­si, pie­nem­pien mate­ri­aa­li­vir­to­jen tuo on vai­keam­paa. Toi­sek­si bio­polt­toai­ne­kin kan­nat­taa polt­taa siel­lä mis­sä se on tehok­kain­ta, on mah­dol­lis­ta että oli­si jär­ke­väm­pää rou­da­ta polt­toai­ne yhteis­tuo­tan­to­lai­tok­siin sen sijaan että pol­te­taan pai­kal­li­ses­sa pien­läm­pö­voi­ma­las­sa, jon­ka voi­si kor­va­ta vaik­ka maalämpöpumpulla.

    1. Joo, tie­tys­ti hake kan­nat­taa polt­taa siel­lä, mis­sä se voi­daan teh­dä hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la ja lai­tok­ses­sa joka polt­taa sen kun­nol­la, mut­ta hyviä vas­ta­pai­ne­lai­tok­sia on lähem­pä­nä­kin metsiä.
      Tuo ptyy­luo­man pont­ti ener­gian varas­toin­nis­ta oli hyvä. Olen aina ihme­tel­lyt, mitä jär­keä Tuk­hol­man on tuot­taa kau­ko­läm­pöä ydin­säh­kös­tä, mut­ta tuos­sa selitys.

  4. Osmo:
    “Oli rai­vos­tut­ta­van type­rä pää­tös raken­taa Van­taal­le ari­na­polt­toon perus­tu­va jät­tei­den hävi­tys­lai­tos, jos­sa jät­teen ener­gia­si­säl­tö käy­tän­nös­sä mene­te­tään. Se oli kokoo­mus­ta ja dema­rei­ta se, sii­tä ei tule vih­rei­tä syyttää.”

    Et kai vain nyt (tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti?) unoh­da mikä puo­lue kaa­toi Hel­sin­gin Ener­gian mah­dol­li­suu­den osal­lis­tua YTV:n kil­pai­luun jätevoimalasta?

    1. Et kai vain nyt (tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti?) unoh­da mikä puo­lue kaa­toi Hel­sin­gin Ener­gian mah­dol­li­suu­den osal­lis­tua YTV:n kil­pai­luun jätevoimalasta?
      Kos­ka en ollut teke­mäs­sä tuo­ta pää­tös­tä, jou­duin tar­kas­ta­maan, mitä tapah­tui. YTV:n hal­li­tuk­ses­sa vih­reät jäi­vät vähem­mis­töön, kun pää­tet­tiin polt­to­lai­tos­tyy­pis­tä. Kokoo­muk­sen ja dema­rien äänin valit­tiin van­han­ai­kai­nen mas­sa­polt­to ja hylät­tiin uuden­ai­kai­sem­mat aja­tuk­set. Täs­tä pää­tök­ses­tä vih­reät eivät siis ole vas­tuus­sa. Sen jäl­keen YTV kil­pai­lut­ti sen, mihin tämä ros­kan­polt­to­uu­ni sijoi­te­taan ja kuka sen val­mis­taa. Hel­sin­gin ener­gia oli­si halun­nut tar­jo­ta Kivik­koon lai­tet­ta­vaa paik­kaa, mut­ta hel­sin­gin suu­ret ryh­mät oli­vat yksi­mie­li­siä sii­tä, että Kivik­koon ei mois­ta här­vä­ket­tä lai­ta­ta, var­sin­kin kun van­taan ener­gial­la on tar­jo­ta kel­vol­li­nen paik­ka täl­le jät­teen hävit­tä­möl­le. Rin­nak­kais­polt­toa Hel­sin­gin ener­gia ei oli­si edes voi­nut tar­jo­ta, kos­ka YTV päät­ti pysyä massapoltossa.

  5. Tuk­hol­mas­sa on kai noi­ta meri­läm­pö­pump­pu­ja­kin. Ottaen huo­mioon maam­me asu­kas­ra­ken­teen ja kau­pun­kien sijain­nin, en oli­si ihan var­ma onko esim. Itä-Suo­mes­sa yli­pään­sä jär­ke­vää käyt­töä kai­kel­le alu­een metsähakkeelle.

    1. Se riip­puu ihan sii­tä, onko met­sä­teol­li­suu­del­la jat­kos­sa käyt­töä puul­le. Mat­kal­la Itä-Suo­mes­ta Hel­sin­kiin on esi­mer­kik­si Lah­ti. Mut­ta toki jotain bio­mas­saa Hel­sin­kiin asti­kin saat­taa riit­tää. Hel­sin­gin voi­ma­loi­den polt­toai­neen tar­ve on vain niin suu­ri, ettei ihan pie­ni hake­mää­rä rii­tä. Ja kii­rei­sin­tä on tie­tys­ti kor­va­ta tur­ve, jon­ka rin­nal­la kivi­hii­li­kin vai­kut­taa ekotuotteelta. .

  6. OS: “Jos Hel­sin­ki pää­tet­täi­siin läm­mit­tää ydin­voi­mal­la, hal­vem­mak­si saat­tai­si tul­la läm­mit­tää se ydinsähköllä.”

    OS; “vaan aloit­tai­sim­me säh­kö­läm­mi­tys­ta­lo­jen muut­ta­mi­sel­la edes maa­läm­pö­ta­loik­si ja läm­mit­tä­mi­sel­lä hak­keel­la siel­lä, mis­sä se on logis­ti­ses­ti järkevää.”

    Kovin­pa käy käte­väs­ti. Koti­ta­louk­sien (ja talo­yh­tiöi­den) suu­ria inves­toin­te­ja ei ote­ta lain­kaan huo­mioon. Mak­sa­tet­tai­siin­ko “ilmas­to­tal­koot” heillä?

    1. Täs­sä oli las­ket­tu inves­toin­nit sii­tä riip­pu­mat­ta, kuka ne tekee. Mata­lae­ner­gia­ta­lot eivät tule juu­ri sen kal­liim­mik­si kuin nuo hara­kan­pe­sät, niin yllät­tä­väl­tä kuin se kuu­los­taa­kin. Jos tule­vat, Hel­sin­ki jou­tuu tämän­kin mak­sa­maan, kos­ka se omis­taa jok­seen­kin kai­ken raken­nus­maan, ja han­ka­lat kaa­va­mää­räyk­set kapi­ta­li­soi­tu­vat maan hintaan.

  7. Osmo:
    “Oli rai­vos­tut­ta­van type­rä pää­tös raken­taa Van­taal­le ari­na­polt­toon perus­tu­va jät­tei­den hävi­tys­lai­tos, jos­sa jät­teen ener­gia­si­säl­tö käy­tän­nös­sä menetetään.”

    No ei se Van­taan ener­gian lai­tos ihan noin huo­no ole. Sii­nä­hän käy­te­tään lisä­polt­toai­nee­na maa­kaa­sua, mut­ta yli 60% polt­toai­ne-ener­gias­ta tulee jät­tees­tä. Ihan hyvil­tä nuo luvut minus­ta näyttävät:

    Jäte­voi­ma­la lukuina/vuosi

    * Käsi­tel­tä­vä jäte­mää­rä 320 000 t
    * Maa­kaa­sun käyt­tö 60,7 milj. m3
    * Polt­toai­ne-ener­gia yhteen­sä 1 540 GWh (1 GWh = 1 milj. kWh)
    * Hyö­ty­suh­de 83 %
    * Käyt­tö­ai­ka vähin­tään 8000 h

    Tuotanto

    * Säh­kö 525 GWh (noin 50 % säh­kön tuo­tan­nos­ta Vantaalla)
    * Kau­ko­läm­pö 750 GWh (noin 50 % koko kau­ko­läm­mön tuotannosta)

    läh­de:
    http://www.vantaanenergia.fi/etusivu/jatevoimalahanke/jatevoimalahanke_lyhyesti/fi_FI/jatevoimalan_vuotuinen_toiminta_lukuina/

    1. Las­ke­pa huvik­se­si, mikä on tuon jät­teen osuus läm­mös­tä ja säh­kös­tä, kun pois­tat sen maa­kaa­sun osuu­den vaik­ka­pa Vuo­saa­ren maa­kaa­su­voi­ma­lan kertoimilla.
      Sivis­ty­nyt tapa polt­taa jätet­tä on laji­tel­la se ensin niin, että kier­rä­tet­tä­vät jakeet, esi­mer­kik­si metal­lit ja lasi, saa­daan eril­leen. Sen jäl­keen murs­kat­tu jäte laji­tel­laan kui­vaan (REF) ja mär­kään polt­toai­nee­seen. Kui­va pol­te­taan ole­mas­sa ole­vas­sa kivi­hii­li­voi­ma­las­sa kivi­hiil­tä suo­raan kor­va­ten ja märäswe­tä val­mis­te­taan alko­ho­lia autoi­hin tai biokaasua.

  8. Mitäs tuol­le ole­mas­sao­le­val­le raken­nus­kan­nal­le tehdään?

    Esi­mer­kik­si kir­joit­te­len tätä säh­kö­läm­mit­tei­ses­sä rivi­ta­lo­huo­neis­tos­sa vuo­del­ta 1990. (Meil­lä on ilma­läm­pö­pump­pu.) Pitäi­si­kö tämä raken­taa uudel­leen vai teh­dä kal­lis remontti?

    Eipä tai­tai­si aivan kivuit­ta toi­mia esi­mer­kik­si Etu-Töö­lön ker­ros­ta­lo­jen muun­to säh­kö­läm­mit­tei­sik­si mata­lae­ner­gia­ta­loik­si. (Jo kaa­su­lie­den muut­ta­mi­nen säh­kö­lie­dek­si on monin­pai­koin kat­sot­tu vaikeaksi.)

    Ymmär­sin var­maan jota­kin väärin?

  9. Mik­si tuo älyl­li­nen epä­re­hel­li­syys tur­peen koh­dal­la. Suo­mes­ta kol­mas­osa on hei­kos­ti tuot­ta­vaa tur­ve­maa­ta joka tur­peen­nos­tol­la muut­tuu erit­täin tuot­ta­vak­si, joko puu­ta lin­tu­ve­siä tai hel­peä. Tur­ve on hitaas­ti uusiu­tu­va luon­non­va­ra joka lisäk­si saat­taa tuhou­tua itses­tään kas­vi­huo­neil­miön ede­tes­sä. Uudet tur­ve­tuo­tan­toa­lu­eet sijoit­tu­vat kes­ki-suo­meen oji­te­tuil­le soil­le kos­ka luon­non­ti­lai­si­na on lähin­nä vain suo­jel­tu­ja soi­ta. Tur­ve on winwin energiaa

    1. Tur­pees­ta tulee hii­li­diok­si­dia enem­män kuin kivi­hii­les­tä. Jos met­sän kaa­taa, sen tilall­le kas­vaa uusi ja sitoo hii­li­diok­si­din takai­sin ja jos jät­tää kaa­ta­mat­ta, uut­ta met­sää ei kas­va. Sik­si puu on uusiu­tu­va. Samas­ta syys­tä tur­ve ei ole. Suon kyvyl­le imeä hiil­tä ei ole miten­kään vält­tä­mä­tön­tä, että van­ha tur­ve pois­te­taan. Jos suo­men tur­ve­suot pol­tet­tai­siin tai­vaan tuu­liin, oli­si se pal­jon suu­rem­pi kont­ri­buu­tio ilmas­ton­muu­tok­seen kuin koko teol­li­nen tuo­tan­tom­me on ollut yhteenlaskettuna.

  10. Osmo:
    “Las­ke­pa huvik­se­si, mikä on tuon jät­teen osuus läm­mös­tä ja säh­kös­tä, kun pois­tat sen maa­kaa­sun osuu­den vaik­ka­pa Vuo­saa­ren maa­kaa­su­voi­ma­lan kertoimilla.”

    Olin­han sen tuos­sa las­ke­nut ja ker­to­nut (yli 60%) mut­ta sel­ven­ne­tään vie­lä. Maa­kaa­sua menee 60 milj. m3 eli noin 600 GWh ja voi­ma­lan käyt­tä­män polt­toai­neen ener­gia on yhteen­sä 1540 GWh eli jät­teen osuus on n. 940 GWh (61%)

    1. Pekal­le:

      Las­ke­taan tuo nyt sit­ten loppuun. 

      Voi­ma­las­sa pol­te­taan 600 Gwh maa­kaa­sua, joka tuo­tai­si maa­kaa­su­voi­ma­las­sa noin 340 GwH säh­köä ja 200 Gwh läm­pöä. Luvut ovat ulko­muis­tis­ta, joten saat­ta­vat heit­tää hie­man, mut­ta eivät pal­jon. Kun tämä maa­kaa­suun vaih­toeh­tois­käy­tös­tä saa­tu osuus pois­te­taan voi­ma­lan ener­gian­tuo­tan­nos­ta, jäl­jel­le 185 GWh säh­köä ja 550 GWh läm­pöä. Jät­teen­pol­ton raken­nusas­te (säh­kön osuus ener­gias­ta) on siis aika mata­la, rin­nak­kais­pol­tos­sa pääs­täi­siin pal­jon parem­paan. Tuo 550 GWh läm­pöä syr­jäyt­tää vas­taa­van mää­rän vas­ta­pai­no­voi­ma­las­sa tuo­tet­tua läm­pöä, jol­loin mene­te­tään myös vas­taa­va mää­rä säh­köä, noin 360 GWh. Niin­pä mas­sa­pol­ton vai­ku­tus säh­kön­saan­tiin on noin 175 GWh (=360 GWh — 185 GWh)negatiivinen, mikä siis lisää jos­sain päin kivi­hii­li­lau­de­voi­man tuo­tan­toa. Jos kat­som­me, pal­jon­ko kai­ken tämän jäl­keen jät­teen­polt­to vähen­tää kivi­hii­len tar­vet­ta, pää­sem­me jon­ne­kin 200 GWh:n paik­keil­le. Heik­ko saa­vu­tus, kun käy­tet­tä­vis­sä oli mel­kein tuhat GWh:n ver­ran jätet­tä. Edel­leen väi­tän, että yhdis­tel­mä kui­va­jä­te rin­nak­kais­polt­toon, mär­kä jäte eta­no­li- tai bio­kaa­su­tuo­tan­toon, oli­si pal­jon edul­li­sem­pi. Samal­la oli­si kier­rä­tet­tä­vis­sä ole­va raa­ka-aina saa­tu pelas­te­tuk­si poltolta.
      ===================
      Pääs­tyä­ni netin äärel­le huo­maan, että las­kel­ma­ni on vir­heel­li­nen; olen muis­tis­sa­ni sekoit­ta­nut raken­nusas­teen ja säh­kö­hyö­ty­suh­teen kes­ke­nään. Vähän oikeam­pi las­kel­ma osoit­taa, että jäte kor­vaa kivi­hiil­tä huo­mat­ta­vas­ti las­kel­mas­sa­ni esi­tet­tyä parem­min. Ongel­mak­si jää­vät kor­keat inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set, sil­lä rin­nak­kais­pol­tos­sa oli­si riit­tä­nyt pelk­kä lajit­te­li­ja, eikä oli­si tar­vit­tu uut­ta voi­ma­lai­tos­ta ja se, että tuo lajit­te­le­mat­to­man jät­teen polt­to mer­kit­see kier­rä­tys­kel­poi­sen mate­ri­aa­lin mene­tys­tä, ellei lai­tok­seen yhdis­te­tä jät­teen lajittelua. 

  11. Osmo:
    “Hel­sin­gin ener­gia oli­si halun­nut tar­jo­ta Kivik­koon lai­tet­ta­vaa paik­kaa, mut­ta hel­sin­gin suu­ret ryh­mät oli­vat yksi­mie­li­siä sii­tä, että Kivik­koon ei mois­ta här­vä­ket­tä lai­ta­ta, var­sin­kin kun van­taan ener­gial­la on tar­jo­ta kel­vol­li­nen paik­ka täl­le jät­teen hävittämölle.”

    Jaa, Hesa­rin mukaan Kivi­kon voi­ma­lan kaa­toi­vat vih­reät, SKP ja dema­rit, ja muut oli­vat Kivi­kon kan­nal­la, joten en ymmär­rä mikä tuo suur­ten ryh­mien yksi­mie­li­syys Kivik­koa vas­taan oikein on?

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kivikon+j%C3%A4tteenpolttolaitos+nurin+%C3%A4%C3%A4nin+582114/1135240591899

    1. Puhum­me eri pää­tök­sen­te­ko­ta­sos­ta. Minul­le on ker­rot­tu, että kau­pun­gin­hal­li­tus­ta­sol­la ryh­mät oli­vat asias­ta yksi­mie­li­siä. En ollut itse pai­kal­la. Oli miten oli, kyse oli­si myös Kivi­kos­saz ollut tuol­lai­ses­ta van­han­ai­kai­sesw­ta roskanpolttouunista.

  12. Ihme­tyt­tää tuo väi­te puun riit­tä­mät­tö­myy­des­tä Hel­sin­gin lähel­lä. Suo­ral­ta kädel­tä sitä on vai­kea uskoa. Uudel­la­maal­la on pal­jon nopea­kas­vuis­ta metsää.

  13. Nyky­sys­tee­mil­lä jät­tei­den erot­te­lu mär­kiin bio­jät­tei­siin, ener­gia­ja­kee­seen ja kaa­to­paik­ka­jät­tee­seen on jät­tei­den tuot­ta­jien vas­tuul­la. Jon­kin­lai­nen huk­ka­pro­sent­ti jät­tei­den lajit­te­lu­pro­ses­sis­sa var­mas­ti on, mut­ta miten pal­jon tehok­kaam­pi tai talou­del­li­sem­pi Osmon fir­man här­ve­li tuos­sa lajit­te­lus­sa on? Jos oleel­li­ses­ti tehok­kaam­pi, luu­li­si että oli­si­vat lyö­neet sel­lai­sen tar­jouk­sen tis­kiin että oli­si­vat voit­ta­neet yli­voi­mai­ses­ti. Tai jos ero on pel­käs­tään sii­nä että nyt bio­jä­te kom­pos­toi­daan eikä mädä­te­tä, aut­tai­si­ko jos tämä osa roses­sis­ta vaihdetaan?

    1. YTV:n hal­li­tus päät­ti tek­no­lo­gias­ta . Mil­lään muul­la tek­no­lo­gial­la kuin lajit­te­le­mat­to­man seka­jät­teen bru­taa­li­pol­tol­la ei pääs­syt kilpailemaan.

  14. Osmo:“Helsingin voi­ma­loi­den polt­toai­neen tar­ve on vain niin suu­ri, ettei ihan pie­ni hake­mää­rä riitä.”

    Joo, mut­ta eihän tämä todel­la­kaan ole mikään syy olla käyt­tä­mät­tä sen ver­ran haket­ta Hel­sin­gis­sä, kun sitä on tän­ne jär­ke­vä kul­jet­taa. Kaik­ki pie­net­kin paran­nuk­set ovat tervetulleita.

    Tämä oli muu­ten aina­kin minun mie­les­tä erit­täin hyvä ja asial­li­nen (=kiih­ko­ton) kir­jois­tus ener­gian tuo­tan­nos­ta. Iso kiitos!

  15. Osmo:“Edelleen väi­tän, että yhdis­tel­mä kui­va­jä­te rin­nak­kais­polt­toon, mär­kä jäte eta­no­li- tai bio­kaa­su­tuo­tan­toon, oli­si pal­jon edul­li­sem­pi. Samal­la oli­si kier­rä­tet­tä­vis­sä ole­va raa­ka-aina saa­tu pelas­te­tuk­si poltolta.”

    Oli­si­ko mark­ki­nat muu­ten voi­neet pää­tyä näin idioot­ti­mai­seen pää­tök­seen, jos vaih­toeh­to on sel­keäs­ti parem­pi, vai onnis­tuu­ko moi­nen ainoas­taan politiikassa?

  16. Osmo:
    “Oli rai­vos­tut­ta­van type­rä pää­tös raken­taa Van­taal­le ari­na­polt­toon perus­tu­va jät­tei­den hävi­tys­lai­tos, jos­sa jät­teen ener­gia­si­säl­tö käy­tän­nös­sä mene­te­tään. Se oli kokoo­mus­ta ja dema­rei­ta se, sii­tä ei tule vih­rei­tä syyttää.”

    Tur­kuun suun­ni­tel­lus­sa ari­na­polt­to­lai­tok­ses­sa on ollut aiko­muk­se­na polt­taa myös mär­kä bio­jä­te. En tie­dä onko suun­ni­tel­mas­ta luovuttu.

    Märän bio­jät­teen polt­to kait lähe­nee hyö­ty­suh­teel­taan nol­laa. Ellei mene jopa sen alle.
    Polt­to­lai­tok­sen omis­ta­val­le yksi­tyi­sel­le yhtiöl­le oli­si tie­ten­kin sama mitä se polt­taa, kos­ka kau­pun­gil­la on yksi­noi­keus mää­rä­tä paik­ka, jos­sa jät­teet hävi­te­tään. Eikä yksi­tyi­nen yhtiö tap­piok­seen jät­tei­tä polttaisi.

    Mikä oli­kaan se Tau­ti? Liit­tyi­kö se joten­kin Turkuun?

  17. Osmo:
    “Jät­teen­pol­ton raken­nusas­te (säh­kön osuus ener­gias­ta) on siis aika mata­la, rin­nak­kais­pol­tos­sa pääs­täi­siin pal­jon parempaan.”

    Riip­puu mihin ver­taa. Onhan tuon suun­ni­tel­lun jäte­voi­ma­lan raken­nusas­te kui­ten­kin kor­keam­pi, kuin vaik­ka­pa Hel­sin­gin Sal­mi­saa­ren ja Hana­saa­ren kivi­hii­li-vas­ta­pai­ne­lai­tok­sil­la. Ja etkö juu­ri esit­tä­nyt rin­nak­kais­polt­toa nois­sa ole­mas­sa ole­vis­sa kivihiililaitoksissa?
    Nykyis­ten kivi­hii­li­lai­tos­ten savu­kaa­su­jen puh­dis­tus­jär­jes­tel­mät eivät ymmär­tääk­se­ni täyt­täi­si nyky­mää­räyk­siä rinnakkaispoltossa.
    Mää­räys­ten kiris­ty­mi­nen­hän on käy­tän­nöl­li­ses­ti kat­soen lopet­ta­nut rin­nak­kais­pol­ton Suomessa.

    1. Jää kyl­lä pal­jon sal­mi­saa­ren lai­tok­sia alem­mas, kun ensin pois­tat sii­tä sen maa­kaa­sun vai­ku­tuk­sen. Lue vies­ti uudes­taan. Kyl­lä­hän maa­kaa­sul­la saa tie­tys­ti nos­te­tuk­si raken­nusas­tet­ta, mut­ta jos las­ket, pal­jon­ko säh­köä sil­lä maa­kaa­sul­la t5ulisi ilman jätet­tä, tuo ero­tus on jät­teen pol­ton osuus säh­kön­tuo­tan­nos­ta, ja se on kovin matala. 

  18. Tur­ve­suon kyky sitoa hiil­tä nousee aina­kin 3 ker­tai­sek­si kun van­ha tur­ve pois­te­taan. Tämä kos­kee sekä luon­non­ti­lai­sia että oji­tet­tu­ja tur­ve­suok­si kel­vol­li­sia soi­ta. Tur­vet­ta kas­vaa koko ajan enem­män kuin sitä käy­te­tään joten tur­ve on uusiu­tu­vaa, jopa ipcc pitää sitä uusiu­tu­va­na. Käy vaik­ka Klauk­ka­lan Iso­suol­la niin näet kuin­ka tur­ve on uusiu­tu­nut muu­ta­mas­sa kym­me­nes­sä vuo­des­sa lähes täy­del­li­ses­ti ja kuu­luu nyky­ään natu­raan. Kun­pa viher­pii­per­tä­jät­kin teki­si­vät las­ku­toi­mi­tuk­sia tai luki­si­vat vaik­ka vtt:n pape­rei­ta, niin hekin pää­tyi­si­vät polt­ta­maan Hel­sin­gis­sä tur­vet­ta ja puu­ta. Samal­la pie­ne­ni­si­vät nämä metaanipäästöt.

    1. No jopas nyt: vai pitää ipcc tur­vet­ta uusiutuvana!

      Wiki­pe­dia: Euroo­pan unio­ni ja Hal­li­tus­ten­vä­li­nen ilmas­ton­muu­tos­pa­nee­li IPCC luo­kit­te­le­vat tur­peen fos­sii­li­sek­si polttoaineeksi.

  19. Eija-Riit­ta Kor­ho­la sanoi aamu-tv:ssä Eu-vaa­lien jäl­keen, että EU:n direk­tii­ve­jä ei saa sää­tää lii­an tiu­koik­si. Pitää kuu­lem­ma jät­tää kan­sal­lis­ta peli­va­raa. Esi­merk­ki­nä hän mai­nit­si juu­ri jätteenpolton.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mitä Kor­ho­la tar­koit­ti tuol­la peli­va­ral­la. Oikeut­ta polt­taa jät­tei­tä hal­val­la tek­nii­kal­la suu­ril­la päästöillä???
    EU:n jät­teen­pol­ton BAT-periaate(best avai­lable tech­no­lo­gy) ei tue sitä, että jät­teen­polt­to oli­si raha­sam­po. Jous­ta­mal­la kan­sal­li­ses­ti BAT:ista saa­daan jät­teen­pol­tos­ta parem­pi bisnes.
    Mikä onkaan täs­sä asias­sa se int­res­si­ryh­mä, jota Kor­ho­la kuun­te­lee her­käl­lä korvalla?

  20. Osmo S: “…Mut­ta toki jotain bio­mas­saa Hel­sin­kiin asti­kin saat­taa riittää…”

    Ihan kurio­si­teet­ti­na, olet­te­ko näh­neet kuvia vuo­si­sa­dan alun Hel­sin­gis­tä ja sen hal­ko­pi­nois­ta. Onnis­tui se bio­mas­san siir­tä­mi­nen aikai­sem­min­kin 😉 Bio­ener­gial­la on tänä­kin päi­vä­nä omat hyvät puo­len­sa, kuten huoltovarmuus.

    1. Sil­loin Hel­sin­gin asuin­pin­ta-ala oli pie­ni mur­to-osa nykyi­ses­tä eikä metsäte3ollisuus tar­vin­nut puu­ta nykyi­seen tahtiin.

  21. Osmol­le rakennusasteesta:

    Teet kyl­lä mie­les­tä­ni nyt aika “luo­vaa” ver­tai­lu­ma­te­ma­tiik­kaa. En ymmär­rä vaa­ti­mus­ta­si pur­kaa Van­taan lai­tok­sen luvuis­ta maa­kaa­sun osuus pois, ko. lai­tos on kom­bi­lai­tos joka käyt­tää sekä jätet­tä, että maa­kaa­sua. Tie­tys­ti maa­kaa­sul­la saa­daan nos­tet­tua raken­nusas­tet­ta, mut­ta niin­hän on teh­ty siel­lä sinun ver­tai­lu­lai­tok­ses­sa­si (Vuo­saa­ri B), sen raken­nusas­te on kom­bi­tek­nii­kal­la nos­tet­tu yli yhden. Perin­tei­ses­sä vas­ta­pai­ne­voi­ma­lai­tok­ses­sa (vaik­ka­pa Sal­mi­saa­ri B) raken­nusas­te on noin 0,5.

    Ja et vas­tan­nut tuo­hon kysy­myk­see­ni, kuin­ka rin­nak­kais­polt­toa voi­si teh­dä Hel­sin­gin kivi­hii­li­voi­ma­lai­tok­sis­sa nykyi­sil­lä EU:n polt­to­di­rek­tii­veil­lä. Onko joku teh­nyt las­kel­mat pal­jon­ko uudet savu­kaa­su­puh­dis­tus­jär­jes­tel­mät maksaisivat?

    1. Minä yri­tin las­kea sitä, pal­jon­ko sii­tä jät­tees­tä saa­daan säh­köä. Jos raken­nusas­tet­ta aute­taan maa­kaa­sun avul­la, lop­pu­tu­lok­ses­ta pitää pois­taa vaih­toeh­tois­las­kel­ma: pal­jon­ko sii­tä maa­kaa­sus­ta oli­si saa­tu säh­köä ilman jätet­tä. Lop­pu on jät­teen tuot­ta­maa säh­köä, ja sitä on aika vähän.
      Kom­bi­tek­niik­ka on aivan eri asia. Se on aivan oikea tapoa nos­taa raken­nusas­tet­ta. En ole täy­sin syy­tön sii­hen että Vuo­saa­res­sa niin tehdään.

  22. Van­han raken­nus­kan­nan uudis­ta­mi­ses­ta: Mitä jos tar­jo­taan talo­yh­tiöil­le mah­dol­li­suus tupla­ta ton­tin raken­nusoi­keus, sil­lä ehdol­la että ole­mas­sao­le­va raken­nus­kan­ta pure­taan ja kor­va­taan mata­lae­ner­gia­ta­loil­la? Sii­nä oli­si aika hyvä pork­ka­na ryh­tyä toi­meen. Samal­la taval­la voi­tai­siin suun­na­ta täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta esim. juna-ase­mien ympäristöön.

  23. Gtk:n sivuil­la kerrotaan.:“Kansainvälisesti hal­li­tus­ten väli­nen ilmas­to­pa­nee­li (IPCC) pois­ti kokouk­ses­saan 24.4.2006 tur­peen fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den luo­kas­ta ja mää­rit­te­li tur­peen omak­si luo­kak­seen nimel­tä tur­ve (peat).” Tur­ve on uusiu­tu­vaa sil­lä: 1) on ole­mas­sa meka­nis­mi jol­la sitä syn­tyy koko ajan lisää. ja 2) Sen käyt­tö ei vaa­ran­na tätä prosessia.

    Mie­len­kiin­tois­ta ja nyky­po­lii­tik­ko­ja kuvaa­vaa on miten jot­kut kat­so­vat oikeu­dek­seen teh­dä täl­lai­ses­ta tie­teel­li­ses­tä fak­tas­ta mielipideasian

  24. Joku päi­vä vie­lä perus­tan Hil­jai­nen enem­mis­tö Ry:n, joka ajaa mitä tahan­sa asi­aa joka täyt­tää kak­si ehtoa:
    — lähes tul­koon kuka tahan­sa aihee­seen tutus­tu­nut ihmi­nen ymmär­tää että niin oli­si jär­ke­vää teh­dä, ja
    — niin ei voi teh­dä kos­ka pie­ni mut­ta ääne­käs jouk­ko ihmi­siä saa itku­rai­va­rin pel­käs­tä ehdotuksesta.

    Mat­ti Haa­vi­kon ehdo­tus täyt­tää nuo ehdot. En muis­ta kuka se oli joka väläyt­ti Tapu­li­kau­pun­gin uudel­leen­ra­ken­ta­mis­ta, ehdo­tus oli aina­kin har­kit­se­mi­sen arvoi­nen, vas­taan­ot­to arvattava.

    Kävin nykyis­tä asun­toa etsies­sä­ni asun­to­näy­tös­sä erääl­lä ker­ros­ta­lu­eel­le Hel­sin­gis­sä, jätän mai­nit­se­mat­ta mis­sä yo. syis­tä. Talo oli 60-luvun lopul­la teh­dyk­si suht hyvä, eli ei nyt ihan kau­hea, mut­tei myös­kään todel­la­kaan mikään suo­je­lu­koh­de­kan­di­daat­ti. Paik­ka taval­lan hyvä.

    Putki‑, säh­kö- ja jul­ki­si­vu­re­mont­ti tulos­sa, sisä­pin­nat sii­nä kun­nos­sa että ei nii­tä kau­an kat­se­li­si. Siis kaik­ki uusik­si. Las­ke­lin sii­nä pika­pi­kaa, että tähän palaa vähin­tään ton­ni per neliö kor­jauk­siin, luul­ta­vas­ti rei­lus­ti enem­män. Kol­men asuin­ker­rok­sen talo­ja, ei his­siä, heh­taa­ri­kaa­val­la eli teho­lu­ku sil­mä­mää­räi­ses­ti jotain 0,3, oma­ko­ti­ta­loa­lu­een luok­kaa. Käve­lye­täi­syy­del­lä juu­ri ja juu­ri yksi Siwa. No, park­ki­paik­ko­ja oli puo­lel­le kaupungille.

    Kiel­tä­mät­tä tuli mie­leen, että onko­han tont­ti edes oma, kos­ka lähes samaan neliö­hin­taan sai­si uuden talon raken­net­tua ja samal­la ker­ros­ne­liö­mää­rän vähin­tään tuplat­tua. Ehkä jopa lähi­kau­pal­le riit­tä­väs­ti asiak­kai­ta. Vaan kun ei, Hel­sin­gis­sä on men­ty pur­ku­vim­mas­ta toi­seen ääri­pää­hän. Sitä­pait­si tai­si olla vuo­kra­tont­ti, joka tap­paa kiin­teis­tö­ke­hi­tyk­sen lopullisesit.

  25. Suu­ria asus­tus­kes­kuk­sia kuten Hel­sin­ki tuli­si läm­mit­tää taval­la mikä mini­moi asui­na­luei­den hen­gi­ty­sil­man pien­hiuk­kas­pääs­töt, lii­ken­ne­kin kun nii­tä jo tuot­taa riit­tä­vän osan­sa. Siis jyrk­kä ei eri­tyi­ses­ti pien­puu­läm­mi­tyk­sel­le, enkä hake­voi­ma­lois­ta­kaan ole täy­sin var­ma eivät ne pääs­töt­tö­miä ole, tur­vet­ta ei mis­sään nimes­sä ja mie­les­tä­ni voi­si nii­den kivi­hii­li­voi­ma­loi­den sul­ke­mis­jär­jes­tyk­sen koh­dal­la poh­tia myös tätä seik­kaa eikä vain suo­ria talou­del­li­sia kustannuksia.

  26. Google­tus sanoil­la “IPCC peat” on kuvaa­va — eka­na hit­ti­nä tulee ruot­sa­lais­ten tur­ve­tuot­ta­jien leh­dis­tö­tie­do­te IPCC:n seman­tii­kas­ta: http://www.torvproducenterna.se/PRESS/Press%20eng/IPCCs%20standpoint.pdf

    Jut­tu alkaa “Acting on a pro­po­sal from Fin­land, …”. 🙂 Jos IPCC:n mie­les­tä tur­ve oli­si entis­tä vaa­rat­to­mam­paa ilmas­tol­le, ruot­sa­lai­set tur­ve­tuot­ta­jat epäi­le­mät­tä heh­kut­tai­si­vat asiaa. 

    Ja mitä IPCC sit­ten sanoo (2006): “Alt­hough peat is not strict­ly spea­king a fos­sil fuel, its green­house gas emis­sion cha­rac­te­ris­tics have been shown in life cycle stu­dies to be com­pa­rable to that of fos­sil fuels […] The­re­fo­re, the CO2 emis­sions from com­bus­tion of peat are inclu­ded in the natio­nal emis­sions as for fos­sil fuels.”

    Yksi­tyis­koh­dis­ta maan­käy­tön suh­teen riit­tää var­mas­ti kes­kus­tel­ta­vaa, mut­ta perus­asia on tur­peen hidas uusiu­tu­mi­nen. Tur­ve uudis­tuu nopeam­min kuin fos­sii­li­set polt­toai­neet, mut­ta hitaam­min kuin bio­polt­toai­nei­den mate­ri­aa­li, ja aivan lii­an hitaas­ti jos ilmas­toa aja­tel­laan n. 50–200 vuo­den aikajänteellä. 

    Tur­ve­tuot­ta­jien talou­del­lis­ten int­res­sien kan­nal­ta maa­il­man pitäi­si kui­ten­kin olla eri­lai­nen — otan osaa.

  27. Osmo:”Helsingin voi­ma­loi­den polt­toai­neen tar­ve on vain niin suu­ri, ettei ihan pie­ni hake­mää­rä riitä.”

    ja

    Art­tu­ri: Joo, mut­ta eihän tämä todel­la­kaan ole mikään syy olla käyt­tä­mät­tä sen ver­ran haket­ta Hel­sin­gis­sä, kun sitä on tän­ne jär­ke­vä kul­jet­taa. Kaik­ki pie­net­kin paran­nuk­set ovat tervetulleita.”

    Onko täs­tä teh­ty mitään sel­vi­tys­tä? Suo­mi on täyn­nä puu­ta ja met­siä. Myös ete­lä-suo­mi. Uskoi­sin, että puu­ta riit­tää myös Hel­sin­gin lämmitykseen.

  28. Kun Hel­sin­ki tar­vit­see säh­köä ja läm­pöä suun­nil­leen yhden ydin­voi­ma­lan ver­ran, niin eikö oli­si noin peri­aat­tees­sa jär­ke­vää, että Hel­sin­gin Ener­gia raken­tai­si oman ydinvoimalan? 

    Oli­si­ko jos­tain — esim. saa­ris­tos­ta — löy­det­tä­vis­sä sijoi­tus­paik­ka, jos­sa saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­va tur­val­li­suus­ta­so ja etäi­syys tihe­ään asu­tuk­seen kohtaisivat?

    1. Hel­sin­gin ener­gial­la on 8,5 pro­sen­tin osuus kai­kis­ta kol­mes­ta Olki­luo­don ydin­voi­ma­las­ta. Jos tämä kol­mo­nen jos­kus saa­daan käyn­tiin, ydin­voi­ma­ka­pa­si­teet­tia on siis yli 250 MW.

  29. …jokai­nen kulut­taa sen huo­noim­man voi­ma­lai­tok­sen tuot­ta­maa säh­köä, joka sul­jet­tai­siin, jos säh­kön­ku­lu­tus ale­ni­si. Niin­pä kaik­ki säh­kön­ku­lu­tus tulee las­kea kivi­hii­li­lauh­teen mukaan mel­kein ympä­ri vuoden…”

    Tuos­ta olen vah­vas­ti eri miel­tä. ÄÄrim­mäi­seen vie­ty­nä, esim 1000 MW teh­dään vesi/tuuli/ydinvoimalla, ja 1 kW öljy-aggre­ga­til­la, kaik­kien pitäi­si mak­saa ja kär­siä huo­nos­ta omas­ta­tun­nos­ta. Nykyi­sen hin­noit­te­lu­mal­lin sijas­ta kan­nat­tai­si ottaa käyt­töön mal­li jos­sa säh­kös­tä mak­set­tai­siin todel­lis­ten tuo­tan­to- ja pääs­tö­kus­tan­nus­ten mukaan, ja säh­kön­tuot­ta­jien siir­to­mak­suil­la koh­dis­tet­tai­siin pääs­tö­mak­sut kivi­hii­li­tuo­tan­nol­le. Samal­la sääs­tyi­si säh­kön­ku­lut­ta­jil­ta miljardeja.

    1. Ei tie­ten­kään sitä vii­meis­tä kilowat­tia, kos­ka se on sää­tö­voi­maa, vaan vii­meis­tä viit­tä­sa­taa megawat­tia. Tuo esi­tys swäh­kön hin­nan hin­no­ti­te­le­mi­ses­ta kes­ki­mää­räis­ten hin­to­jen mukaan, jota yllät­täen myös elin­kei­noe­lä­mä ajaa, kuu­luu kyl­lä johon­kin muu­hun jär­jes­tel­mään kuin mark­ki­na­ta­lou­teen. On help­po osoit­taa, että se joh­taa voi­ma­va­ro­jen epä­te­hok­kaa­seen allokointiin.

  30. Olen ymmär­tä­nyt että ydin­voi­man ongel­ma on sii­nä, että sitä ei kan­na­ta raken­taa vain läm­mi­tys­kaut­ta var­ten, vaan säh­kö pitäi­si saa­da kau­pak­si kesäl­lä­kin. Jokin ydin­säh­köl­lä ja läm­pö­pum­puil­la toi­mi­va kau­ko­läm­pö­rat­kai­su­han kuu­los­tai­si muu­ten fik­sul­ta ratkaisulta.

    Saa­daan­ko säh­kö myy­tyä yhden­ty­vil­lä säh­kö­mark­ki­noil­la kesäl­lä tai kan­nat­taa­ko ydin­voi­ma­la jon­ka käyt­tä­as­te ei oli­si­kaan nykyi­nen >0.9 vaan jotain 0.7?

  31. Yllät­täen tämä har­vo­jen säh­kön­tuot­ta­jien mark­ki­na­ta­lous on joh­ta­nut tilan­tee­seen jos­sa kesät tal­vet aina pyö­rii joku hii­li­voi­ma­la jos­sain ja kaik­ki säh­kö hin­noi­tel­laan sen mukaan. Help­po näh­dä miten se joh­taa raha­vir­to­jen mak­si­moin­tiin säh­kön­tuot­ta­jien suuntaan.

    1. Jos voi­daan osoit­taa, että jokin edul­li­sem­pi voi­ma­lai­tos on pan­tu kiin­ni ja jätet­ty hii­li­voi­ma­la mal­lik­si pyö­ri­mään, sil­loin on syy­tä soit­taa poliisille.

  32. Ehkä joku vii­saam­pi voi­si ker­toa, miten pui­den polt­ta­mi­nen muka teki­si Hel­sin­gis­tä hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen suh­teen kel­vol­li­sen. Minul­le on ker­rot­tu aivan toi­sen­lais­ta tari­naa, esim. 

    http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/puun-polttaminen-lis%C3%A4%C3%A4-ilmastonmuutosta/90695

    Pol­tos­sa vapau­tuu hii­li­diok­si­dia, jota oli­si hyvä pitää sidot­tu­na met­siin. Logis­tii­kan jär­jes­tä­mi­nen oli­si kai mas­sii­vi­nen pon­nis­tus. Kar­hut eivät viih­dy met­sä­ko­nei­den seas­sa. Hak­kuu­rais­kioil­la ei myös­kään ole muka­va ret­keil­lä. Vih­reät tai­ta­vat toi­voa maa­seu­tuoh­jel­mis­saan erä­mai­hin turis­te­ja, mut­ta tämä bio­mas­sa­vil­li­tys lyö sitä tavoi­tet­ta pahas­ti korville.

  33. Hak­kuu­täh­tei­den polt­ta­mi­nen on jon­kin­lai­nen poik­keus, mut­ta riit­tää­kö nii­tä tähän tar­pee­seen? Ja onhan nekin kau­pun­kiin kuskattava.

  34. Vaik­ka tämä ei sinän­sä auta hitus­ta­kaan Osmon ajan­koh­tai­seen kysy­myk­seen, niin eikös van­han­kin rivi­ta­lon ja jopa koh­ta­lai­sen ison ker­ros­ta­lon saa nyky­tek­no­lo­gial­la remon­toi­tua aika lähel­le ener­gia-auto­no­mi­aa? Myös Suo­men oloissa. 

    Aurin­ko­ke­räi­met (kun­nol­li­set, ei mitään mök­ki­pa­nee­le­ja) + maa­läm­pö­pump­pu tai usei­ta ilma­läm­pö­pump­pu­ja (joko­han jul­ki­si­vu­lau­ta­kun­ta sanoi Yök?)

    Tie­dän pari­kin muis­taak­se­ni 70-luvun ker­ros­ta­loa Kes­ki-Suo­mes­sa jois­sa aurin­ko­ke­räin­ten lisäk­si on siir­ryt­ty talo­koh­tai­seen pellettilämmitykseen. 

    Läm­pö­pum­put tiet­ty tar­vit­se­vat säh­köä. Enkä ole pel­let­ti-fani. Pien­hiuk­kas­pääs­tö­jä­hän niis­tä tulee. 

    Mut­ta aja­tus­mal­li­na vain, että kau­kai­sem­paa tule­vai­suut­ta voi­vat olla lähes oma­va­rai­sik­si remon­toi­dut ker­ros­ta­lot­kin, ei vain ok-talot. 

    Mata­lae­ner­gia­ker­ros­ta­loik­si mai­nos­tet­tu­ja uudis­ta­lo­ja näyt­tää nyt nouse­van aina­kin Hei­no­laan ja Viik­kiin, mut­ta ilmei­ses­ti myös ele­ment­tien kul­ta­kau­den hara­kan­pe­sil­lä on toivoa?
    Nuo em. tapauk­set nyt ei kyl­lä olleet pahim­pia aika­kau­ten­sa edustajia.

  35. Osmo:
    “Tuo esi­tys swäh­kön hin­nan hin­no­ti­te­le­mi­ses­ta kes­ki­mää­räis­ten hin­to­jen mukaan, jota yllät­täen myös elin­kei­noe­lä­mä ajaa, kuu­luu kyl­lä johon­kin muu­hun jär­jes­tel­mään kuin markkinatalouteen.”

    Teol­li­suus ei kai kui­ten­kaan ole ehdot­ta­nut säh­kön kes­ki­mää­räis­hin­noit­te­lua, vaan mal­lia jos­sa pääs­tö­kau­pan kus­tan­nuk­set mak­set­tai­siin vain niil­le tuot­ta­jil­le, jot­ka ovat pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä. Siis tämä pal­jon puhut­tu Wind­fall-voit­to ydin- ja vesi­voi­mal­le jäi­si pois ja säh­kön hin­ta kulut­ta­jil­le las­ki­si toi­sin kuin Wind­fall-vero­mal­lis­sa, jos­sa kulut­ta­ja­hin­ta nousi­si entisestään.
    Link­ki tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den kan­nan­ot­toon aiheesta:

    http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/tiedotteet/2009–6/teknologiateollisuuden-uusi-sahkomarkkinamalli-laskisi-sahkon-hintaa-yli-kolmanneksen

    1. Tuo teol­li­suu­den mal­li neut­ra­loi kai­ken pääs­tö­kau­pan ohjaa­van vai­ku­tuk­sen. Jos kym­me­nen pro­sent­tia on kivi­hiil­tä ja yhdek­sän­kym­men­tä­pro­sent­tia vesi­voi­maa, kai­kil­ta säh­kön käyt­tä­jil­tä perit­täi­siin saas­tut­ta­jan soli­daa­ri­suus­mak­su­na 10 pro­sent­tia pääs­tö­oi­keu­den hin­nas­ta ja täl­lä soli­daa­ri­uus­ra­hal­la mak­set­tai­siin hii­li­voi­man pääs­tö­oi­keu­den hin­ta, jon­ka jäl­keen hii­li­voi­man tuot­ta­mi­nen on kan­nat­ta­vaa, eikä toi­saal­ta kenen­kään kan­na­ta lii­ka­si säh­kön­ku­lu­tuk­ses­saan säästää. .

  36. Mar­ko Hamilo:
    “Olen ymmär­tä­nyt että ydin­voi­man ongel­ma on sii­nä, että sitä ei kan­na­ta raken­taa vain läm­mi­tys­kaut­ta var­ten, vaan säh­kö pitäi­si saa­da kau­pak­si kesäl­lä­kin. Jokin ydin­säh­köl­lä ja läm­pö­pum­puil­la toi­mi­va kau­ko­läm­pö­rat­kai­su­han kuu­los­tai­si muu­ten fik­sul­ta ratkaisulta.”

    Itse asias­sa Hel­sin­gis­sä on jo käy­tös­sä Kat­ri Valan läm­pö­pump­pu­lai­tos joka yrit­tää tasoit­taa kesä- ja tal­vi­ku­lu­tus­ten eroa käyt­tä­mäl­lä säh­köä kesäl­lä kau­ko­jääh­dy­tyk­sen tuot­ta­mi­seen. Ihan koh­tuul­li­sen kokoi­nen lai­tos (90 MW kau­ko­läm­pöä, 60 MW jääh­dy­tys­tä. COP 5,5 kun tuo­te­taan molempia).

  37. Eikö tuo EK:n mal­li ole käy­tän­nös­sä ihan sama asia kuin että sää­det­täi­siin wind­fall-vero ja sub­ven­toi­tai­siin sen tuo­tol­la säh­kön hintaa?

  38. Kuu­li­sin mie­lel­lä­ni tari­naa näis­tä 1960–1980 ‑vuo­sien harakanpesistä. 

    En voi­si olla pur­ka­mi­ses­ta enem­pää samaa miel­tä, niin huo­no­ja ovat koke­muk­se­ni. Pahoit­te­lut ohi kes­kus­te­lun men­nees­tä kommentista.

  39. Pek­ka, tai joku muu osai­si ehkä vastaa:

    Vii­me­ai­koi­ne (tieto)konesalien jääh­dy­tyk­seen on Hel­sin­gis­sä ruvet­tu käyt­tä­mään kau­ko­kyl­mää, toi­mii kuu­lem­me hyvin ja ilmei­ses­ti sääs­tää ihan rei­lus­ti rahaa käyt­tö­ku­luis­sa. Kone­sa­lil­li­nen konei­ta tuot­ta vähän koos­ta riip­puen noin megawa­tin läm­pöä, eli täs­sä ei puhu­ta ihan pie­nis­tä määristä.

    Se mikä minul­le ei ole sel­vin­nyt on että ote­taan­ko se läm­pö tal­vel­la tal­teen? Eli kun kone­sa­liin menee kyl­mää vet­tä sisään ja tulee läm­pi­mäm­pää ulos, niin pump­paa­ko se Kat­ri Valan lai­tos sen ero­tuk­sen talteen?

  40. Hel­sin­gin asuk­kail­la ei ole tois­tai­sek­si juu­ri mitään mate­ri­aa­lis­ta int­res­siä vähen­tää ener­gian­ku­lu­tus­taan. Pol­te­taan kaa­sua ja hiil­tä kuten ennen­kin, läm­pö on hal­paa. Vas­ta kotien ja kont­to­rien läm­mi­tys­hin­to­jen nousu kan­nus­taa toi­meen, ja hin­nat eivät nouse muu­ten kuin itse polt­toai­neen tai polt­ta­mi­sen hin­nan kohoa­mi­sen avus­tuk­sel­la. Kum­pi­kin seik­ka on lopul­ta Suo­men kont­rol­lin ulko­puo­lel­la, en usko että tääl­lä oma­toi­mi­ses­ti koro­tet­tai­siin hintoja.

    1. Hii­li­diok­si­di­ve­ro­ja voi­si korot­taa reip­paas­ti. Sil­loin ne, jot­ka läm­mit­tä­vät suo­raan tai välil­li­ses­ti fos­sii­li­sil­la polt­toai­neil­la mak­sai­si­vat enem­män ja eri­tyi­sen pal­jon ne, jot­ka teke­vät tämän tehottomasti.

  41. Hii­li­ve­ron koro­tus voi olla hyvä idea, mut­ta kuka sen tekee ilman yli­kan­sal­lis­ta sank­tioi­tua sopi­mus­ta? Palo­hei­mo on oikeas­sa, pel­kään pahoin.

    1. Voi­han sen teh­dä aina­kin talo­jen läm­mi­tyk­ses­sä rää­tä­löi­dyl­lä verol­la. Vähän jou­dum­me rii­te­le­mään sii­tä, miten vero­te­taan toisxaal­ta säh­kö­läm­mi­tys­tä ja miten kaukolämpöä.

  42. Mik­si Hel­sin­gin ener­gia­tuo­tan­non kehi­tys on pol­ke­nut näin kau­an pai­kal­laan? Pedat­tiin­ko täs­sä ydin­voi­maa, vai mikä on ollut syy­nä, ettei hii­li­voi­mas­ta ole pääs­ty eroon?

    Itsea­sias­sa häm­mäs­tyin kun aika­naan kuu­lin, että Hel­sin­ki todel­la käyt­tää hii­li­voi­maa, minä kun luu­lin sen olleen jon­kin­lai­nen säätövoimala ; )

  43. Tätä Soi­nin­vaa­ran ehdot­ta­maa hii­li­diok­si­di­ve­roa myös Al Gore ehdot­taa vuon­na 2008 TED:ssä pitä­mäs­sään puhees­sa. Hänen mukaan­sa maa­il­ma on muut­tu­nut Bis­marc­kin Sak­sas­ta, jos­sa työn vero­tus otet­tiin käyt­töön, suun­nat­to­mas­ti. Vero­tus pitäi­si­kin ehdot­to­mas­ti suun­na­ta ehty­vien resurs­sien käyttöön.

    Tämä hii­li­diok­si­di­ve­ro kui­ten­kin aset­taa ne ihmi­set han­ka­laan ase­maan, jot­ka tuot­ta­vat hii­li­diok­si­dia suo­raan läm­mit­tä­mäl­lä esi­mer­kik­si oma­ko­ti­ta­lo­aan tai käyt­tä­mäl­lä autoa. Minä en tuo­ta suo­raan hii­li­diok­si­dia kos­ka asun ker­ros­ta­los­sa kau­ko­läm­pö­ver­kos­sa sekä käy­tän jul­ki­sia. Miten hii­li­diok­si­di­ve­ro kerä­tään autoi­li­joil­ta sekä oma­ko­ti­ta­loa­su­jil­ta, jot­ta autot muut­tu­vat nopeam­min säh­kö­käyt­töi­sik­si sekä oma­ko­ti­ta­loi­hin ihmi­set inves­toi­vat aurin­ko­ke­räi­miä sekä ilma- ja maa­läm­pö­pump­pu­ja? Hel­sin­gin, Espoon ja Van­taan asuk­kais­ta huo­mat­ta­va osa­han asuu oma­ko­ti­ta­lois­sa. Vaik­ka kau­ko­läm­pö tehok­kuu­del­laan päi­hit­tää lähes kaik­ki läm­mi­tys­muo­dot (sääs­töä lukuu­not­ta­mat­ta), aiheut­taa­ko kau­ko­läm­mön tuke­mi­nen mui­den tek­no­lo­gioi­den käyt­töön­o­ton hidastumista?

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos voi­daan osoit­taa, että jokin edul­li­sem­pi voi­ma­lai­tos on pan­tu kiin­ni ja jätet­ty hii­li­voi­ma­la mal­lik­si pyö­ri­mään, sil­loin on syy­tä soit­taa poliisille.

    Mikä­hän täs­sä oli­si se rikos, jos­ta polii­si oli­si kiin­nos­tu­nut? Sitä pait­si edul­li­sem­pi voi­ma­lai­tos sul­je­taan tie­ten­kin “vuo­si­huol­lon takia”.

    Kuin­ka suu­ren osan vuot­ta säh­kön hin­ta on muu­ta kuin hii­li­voi­ma­lan mukai­nen hinta?

    1. Kuin­ka suu­ren osan vuot­ta säh­kön hin­ta on muu­ta kuin hii­li­voi­ma­lan mukai­nen hinta?
      Aika usein. Esi­mer­kik­si juu­ri nyt, kesä­kuus­sa iltayös­tä. Yli 700 MW lauh­de­voi­maa pelis­sä, tosin Suo­mes­ta vie­dään säh­köä Ruot­siin yli 1000 MW

  45. Hesa­ri uuti­soi joku tun­ti sit­ten, että Hel­sin­gin kau­pun­gin­hal­li­tus on päät­tä­nyt ydin­kau­ko­läm­pö­sel­vi­tyk­ses­tä. Uuti­sen asia­pi­toi­suus on aika nol­la, mut­ta onnek­si kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen sivuil­ta löy­tyy Hel­sin­gin Ener­gian joh­to­kun­nan lausun­to asiasta.

    Itse olen ydin­voi­man kan­nat­ta­ja ja alun­pe­rin suh­tau­duin peri­aat­tees­sa myön­tei­ses­ti aja­tuk­sen LO3-kaukolämpölaitoksesta.

    Nyt luet­tua­ni tuon Hel­sin­gin Ener­gian pape­rin aihees­ta rupe­sin vaka­vas­ti miet­ti­mään sisäl­tyy­kö tuo­hon For­tu­min ehdo­tuk­seen aivan lii­an mon­ta ongelmakohtaa.

    Jos aihe kiin­nos­taa, niin kan­nat­ta lukea
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2009/Halke_2009-06–15_Khs_24_El/1527A392-E770-48AB-8217-C6B36E6EC0C1/fortumliite3.pdf

  46. Hei!
    Entäs, jos uudest­tan alet­tai­siin raken­taa pie­na­sun­to­ja, jois­sa ei ole 32 neliön kokoi­ses­sa asun­nos­sa omaa sau­naa, eikä pyy­kin­pe­su­ko­net­ta, vaan yhtei­nen pyyk­ki­tu­pa jne.. Sääs­täi­si­kö se mitään. Joku vihe­riöis­tä on tän ennen­kin kek­si­nyt, mut­ta vois­ko asial­le teh­dä jotain?

  47. Vie­lä­kään kukaan ei ole pys­ty­nyt päte­väs­ti kom­men­toi­maan puun saan­tia uudel­ta­maal­ta. Tämä on sivuu­tet­tu osmon hei­tol­la puun rah­taa­mi­ses­ta sisä­suo­mes­ta. Väi­tän, että puu­ta ei tar­vit­se rah­da­ta sisäi­suo­mes­ta, vaan että Hel­sin­gin läm­mi­tyk­seen tar­vit­ta­va puu voi­daan kerä­tä alle 100 km:n säteel­tä helsingistä.

    1. On tuo var­maan­kin las­ket­tu, mut­ta tie­toa ei minul­la täs­sä juu­ri ole. Joi­ta­kin kym­me­niä pro­sent­te­ja. Sadan kilo­met­rin säteel­lä Hel­sin­gis­tä asuu lähes mil­joo­na ei- hel­sin­ki­läis­tä. Jos Loh­ja imu­roi oman ympä­ris­tön­sä, Lah­ti oman ympä­ris­tön­sä ja Espoo kaap­paa län­nes­tä tule­van puun Suo­me­no­jaan, Hel­sin­kiin ei pal­jon jää. Jää toki jotain ja Hel­sin­gis­sä on pää­tet­ty, että tämä hyö­dyn­ne­tään. Väärinkäsityste3n vält­tä­mi­sek­si minä­kin kan­na­tan mahdl­li­sim­man suur­ta bio­mas­sao­suut­ta Hel­sin­gin voi­ma­lois­sa, mut­ta en mah­dit­ti­man suur­ta, kos­ka se oli­si logis­ti­ses­ti järjetöntä.

  48. Jos ilma­läm­pö­pum­put vähen­tää pien­ta­lon ener­gia­las­kua puo­lel­la, niin eikö vas­taa­vas­ti ker­ros­ta­lon läm­mi­tys­kus­tan­nuk­sia saa roi­mas­ti las­ket­tua kun lai­te­taan ilmalämpöpumppuja.Onhan ne tie­ten­kin rumia ker­ros­ta­lon sei­näs­sä. Ete­läs­sä­hän noi­ta tup­paa ole­van ker­ros­ta­lo­jen­kin yhtey­des­sä. Lähin­nä tie­ten­kin vii­len­tä­mäs­sä kesän kuumuudessa.

    Kau­pun­kiin on raken­net­tu vuo­si­na 1960–1980 sel­lai­sia hara­kan­pe­siä, että sur­keim­mat niis­tä kan­nat­tai­si oikeas­taan pur­kaa sii­nä vai­hees­sa kun se saa­vut­ta­vat perus­kor­jausiän.” 😉 Täs­tä voi­sin poi­ke­ta asias­ta ja jat­kaa hitas­poh­din­noil­la, mut­ta se on eri tari­na eikä lii­ty kau­pun­gin energiaongelmiin.

    1. Jos ker­ros­ta­lo on ensin läm­mi­tet­ty kau­ko­läm­möl­lä, pri­maa­rie­ner­gian kulu­tus nousee, jos siir­ry­tään ilma­läm­pö­pump­pui­hin. Jos säh­kö­läm­mi­te­tyn talon läm­mi­tys muu­te­taan ilma­läm­pö­pump­pui­hin perus­tu­vak­si, sil­loin ener­gian­ku­lu­tus tie­tys­ti pienenee.

  49. Juha:
    “Väi­tän, että puu­ta ei tar­vit­se rah­da­ta sisäi­suo­mes­ta, vaan että Hel­sin­gin läm­mi­tyk­seen tar­vit­ta­va puu voi­daan kerä­tä alle 100 km:n säteel­tä helsingistä.”

    Vali­tet­ta­vas­ti väit­tee­si ei pidä paik­kaan­sa. Arvio tek­nis-eko­lo­gi­ses­ti hyö­dyn­net­tä­vis­sä ole­vas­ta met­sä­hak­kees­ta (hak­kuu­täh­de, kan­not, pien­puu) Ete­lä­ran­ni­kon ja Häme-Uusi­maan met­sä­kes­kus­ten alu­eel­la on 4 TWh. Pel­käs­tään Hel­si­gin Ener­gian säh­kön ja kau­ko­läm­mön myyn­ti on yli 14 TWh.
    Vähän mit­ta­kaa­vaa kuvaa­maan sopii hyvin 2 TWh bio­ja­los­ta­mo (joi­ta on maa­han suun­nit­teil­la 4) kulut­taa kai­ken hyö­dyn­net­tä­vän met­sä­hak­keen 100 km säteellä.

    Vaik­ka tuol­ta esit­tä­mäl­tä­si 100 km alu­eel­ta pol­tet­tai­siin tukit ja kui­tu­puut­kin, ei ener­gia riit­täi­si lähes­kään Hel­sin­gin tarpeisiin.

    Lisä­tie­to­ja löy­tyy ohei­ses­ta Pöy­ryn selvityksestä:
    http://www.energia.fi/content/root%20content/energiateollisuus/fi/julkaisut%20ja%20tutkimukset/liitteet/et_mets%C3%A4bioenergiaselvitysi_30042009.pdf?SectionUri=%2ffi%2fjulkaisut

  50. Pääs­tö­vä­hen­nyk­siä voi­si ehkä tavoi­tel­la myös sään­nös­te­le­mäl­lä kau­ko­läm­pö­ener­gian toi­mi­tus­ta kotei­hin ja toi­mis­toi­hin. Ei ihmi­nen kama­las­ti kär­si vaik­ka läm­pö­ti­la oli­si vain 15 astet­ta. Täs­sä on ris­ki­nä, että vilui­set lait­ta­vat säh­kö­läm­mit­ti­met pääl­le, jol­loin ener­gian­ku­lu­tus ei kui­ten­kaan laske.

  51. Pysyn kan­nas­sa­ni kun­nes toi­sin todis­te­taan: Hel­sin­ki kan­nat­tai­si läm­mit­tää kivi­hii­len sijas­ta koti­mai­sel­la hakkeella. 

    Tämä oli­si sekä talou­del­li­ses­ti että ilmas­ton kan­nal­ta paras rat­kai­su. En usko, että haket­ta tar­vit­si­si tuo­da Hel­sin­kiin 100 km:ä kauempaa.

  52. Olen tain­nut lii­kaa kat­sel­la suom­lai­sia elo­ku­via kuten Kau­nis Vee­ra — bal­la­di Saimaalta.

    Seu­raa­van­lais­ta ide­aa jos­kus miels­sä­ni kehit­te­lin: kas­va­te­taan ruo­ko­hel­piä ja ener­gia­pa­jua Sai­maan ran­ta­pi­tä­jis­sä. Stten hake­te­taan ja anne­taan kui­vua haa­iois­sa­vuo­den yli. Kul­je­te­tan pien­ton­nis­tol­la Sai­maan kana­vaa ja Suo­men­lah­tea myö­ten Helsinkiin.

    Onko (energia)taloudelisesti mie­le­käs­tä, en osaa sanoa. Aja­tus voi parin kal­jan jäl­keen tun­tua oikein kehi­tys­kel­poi­sel­ta, mut­ta kun sit­ten aamul­la käy tark­koi­hin las­lel­miin käsik­si, utu­lin­na tai­taa hajo­ta. Joku minua vii­saam­pi voi­nee laskea.

    100 km Hel­sin­gins­tä muo­dos­taa puo­liym­py­rän, jon­ka pin­ta ala on liki­pi­täen 15.000 km². Sii­tä osa on pel­toa, osa raken­net­tua tai tie­tä, ehkä 1/3 met­sää: 5000 km² eli 500.000ha. Sen tuot­to tai­taa olla jos­sain 4 m³/ha ja vuo­si (en enää ole onnel­li­nen met­sä­no­mis­ta­ja, joten lukua en muis­ta). siis 2 milj m3/v. Öljyk­si muun­net­tu­na (1/8 ?) noin 125.000 m³. eli 125 l/ pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­nen. ei aivan pie­ni mää­rä, mut­ta ei tar­pee­seen­kaan riitä.

    Olin muu­en v 2004 Sak­sas­sa tapaa­mas­sa koti­ti­la­mem van­ho­ja har­joit­te­li­joi­ta. Emän­täm­me ava­si Nor­hein-West­fa­le­nin osa­val­tion puo­les­ta yhden päi­vän semi­naa­rin bio­ener­gias­ta. Seu­ra­sin alus­tuk­sia ja otin mukaa­ni aineis­toa: peri­sak­sa­lais­ta perus­teel­li­suut­ta. — Sill­loin täs­sä maas­sa näis­tä asiois­ta ei vie­lä puht­tu mitään. Muta eihän tän­ne mah­du­kaan kuin yksi aja­tus kerrallaan.

    nimim. Enti­nen klapikauppias

  53. Haket­ta ei kan­na­ta kul­jet­taa yli 80km pää­hän keräys­pai­kas­ta. Hak­keen muka­na kul­je­te­taan huo­mat­ta­vas­ti vet­tä ja ilmaa. Jos hake on kui­vaa, kuor­maa ei saa­da pai­non puo­les­ta täy­teen. Asi­aa voi poh­tia miet­ti­mäl­lä kuin­ka pit­käl­le haket­ta kul­jet­ta­va rek­ka kul­ki­si kyy­dis­sä ole­val­la pää­asias­sa märäl­lä hakkeella. 

    Hake syn­tyy nykyi­sen hak­kui­den sivu­tuot­tee­na eikä samaa aluet­ta voi haka­ta koko ajan, joten jo nyt haket­ta tuo­daan yhä han­ka­lam­mis­ta pai­kois­ta pidem­pien etäi­syyk­sien takaa. Hak­keen kerää­mi­nen köyh­dyt­tää myös mer­kit­tä­väs­ti met­sä­maa­ta. Kai­ken lisäk­si nykyi­sin syn­ty­vä hake hyö­dyn­ne­tään jo tehok­kaas­ti Osmon mal­lin mukai­ses­ti mah­dol­li­sim­man lähel­lä syn­ty­paik­kaa, joten Hel­sin­kiin hak­keen tuo­mi­nen on jär­je­tön­tä eikä kau­niit aja­tuk­set sitä muuk­si muuta. 

    Jos Hel­sin­ki halu­taan läm­mit­tää puul­la, käy­tän­nös­sä se pitäi­si teh­dä Oras Tynk­ky­sen ehdo­tuk­sen mukai­ses­ti polt­ta­mal­la tuk­ki­puu­ta sel­lai­se­naan. Kii­tos Osmol­le sinän­sä erin­omai­ses­ta postauksesta.

  54. Mie­len­kiin­toi­nen aihe ja erin­omai­nen kat­saus aihee­seen Osmol­ta. Kii­tos! Täl­lais­ta lukee mie­lel­lään, oppii uut­ta. Itse en voi väit­tää ole­va­ni mikään kum­moi­nen asian­tun­ti­ja ener­gia-asiois­sa, mut­ta paria asi­aa olen mietiskellyt:

    Ensin­nä­kin, näin maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­len tun­tuu höl­mö­läis­ten hom­mal­ta että suu­rel­la vai­val­la kerä­tään erik­seen pah­via ja pape­ria jota sit­ten kus­ka­taan ties min­ne kau­as siis­tat­ta­vak­si ja val­mis­te­taan uusio­pa­pe­ria ja ‑pah­via, kun samaan aikaan neit­seel­lis­tä puu­kui­tua menee polt­toon. Eikö oli­si jär­ke­väm­pää kerä­tä pelk­kää ener­gia­jaet­ta ja pol­taa se ener­giak­si, ja val­mis­taa pape­rit ja pah­vit neit­seel­li­ses­tä raa­ka-ainees­ta? Tie­ten­kään hak­kuu­täh­teet sun muut pape­rin­val­mis­tuk­seen kel­paa­mat­to­mat aines­osat eivät tähän yhtä­löön sovi, mut­ta olen­ko vää­räs­sä kun olen elä­nyt sii­nä käsi­tyk­ses­sä että aina­kin osa ener­gia­käyt­töön mene­väs­tä puus­ta kel­pai­si pape­rin­kin raaka-aineeksi?

    Toi­nen jut­tu on sit­ten tuo säh­kön hin­noit­te­lun proble­ma­tiik­ka. Eikö sen nyt pitäi­si olla var­sin yksin­ker­tai­nen asia? Peri­aat­tees­sa siis vapaa mark­ki­na­poh­jai­nen hin­noit­te­lu ja val­tion roo­lik­si jää vain huo­leh­tia sii­tä, että ulkois­vai­ku­tuk­set tule­vat ulos­mi­tat­tua pois. Meil­lä­hän on jo ole­mas­sao­le­va EU:n pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mi, jon­ka myö­tä kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­töt pitäi­si saa­da lei­vot­tua suh­teel­li­sen yksin­ker­tai­ses­ti hin­toi­hin. Lisäk­si voi­si edel­lyt­tää, että tuon­ti­säh­köl­le sel­lai­sis­ta mais­ta jot­ka eivät ole pääs­tö­kau­pas­sa muka­na pitäi­si ostaa pääs­tö­oi­keu­det säh­kön­tuo­jan toi­mes­ta (vai onko tämä WTO:n kiel­tä­mä kau­pan este?), ettei käy niin että pääs­töt vain ulkois­te­taan Venä­jäl­le. Hie­man kink­ki­sem­pi tapaus on mui­den tuo­tan­to­muo­to­jen ulkois­vai­ku­tus­ten hin­noit­te­lu, ydin­voi­man osal­ta kun lop­pusi­joi­tus­kin on rat­kai­se­mat­ta on vai­kea arvioi­da koko­nais­kus­tan­nuk­sia ja var­maan­kin jo raken­ne­tun vesi­voi­man tapauk­ses­sa menee vie­lä han­ka­lam­mak­si hin­noi­tel­la jo tapah­tu­nut­ta vahin­koa kaloil­le ja patoal­tai­den alle jää­neil­le mail­le, mut­ta var­mas­ti joku sin­ne päin ‑tyyp­pi­nen hin­ta näil­le­kin voi­tai­siin kehittää.

    Täl­lai­sen rat­kai­sun kuvit­te­li­si nos­ta­van säh­kön hin­nan sel­lai­sel­le tasol­le, ettei mitään uusiu­tu­van ener­gian syöt­tö­ta­rif­fe­ja tai takuu­hin­to­ja edes tar­vit­tai­si? Val­tio voi­si sit­ten jakaa pääs­tö­kau­pas­ta (tai hii­li­ve­ros­ta) kerä­tyt rahat esi­mer­kik­si tulo­ve­ron alen­nuk­siin tai kun­tien val­tio­no­suuk­siin ettei koko­nais­ve­ro­ra­si­tus tämän takia nousi­si. Mut­ta tun­tuu että kukaan ei halua hoi­taa asi­aa yksin­ker­tai­ses­ti vaan jokai­sel­la int­res­si­ta­hol­la on oma seka­va rau­ta­lan­ka­vi­ri­tel­män­sä tarjolla.

  55. Pitäi­si var­maan ruve­ta otta­maan ylös näi­tä ilmas­toa­lar­mis­min hul­luim­pia joh­dan­nais­kuk­ka­sia; läm­mi­te­tään Hel­sin­ki polt­ta­mal­la tuk­ki­pui­ta, sää­de­tään huo­neil­man­läm­pö­ti­lak­si 15C, tupru­te­taan nokea yläil­ma­ke­hään, raken­ne­taan val­ta­via pei­le­jä ava­ruu­teen, imu­roi­daan hii­li­diok­si­dia ilma­ke­häs­tä…; niis­tä voi­si sit­ten ilmas­to­kuplan pai­su­mis­taan pai­sut­tu­aan puh­jet­tua jul­kais­ta jäl­keen­päin haus­kan kokoel­man, joil­le voi nau­res­kel­la kuin tänä­päi­vä­nä huvit­tu­nees­ti ja epä­us­koi­si­na nau­re­taan Agit-Pro­pin sanoi­tuk­sil­le ja reaa­li­so­sia­lis­tien vap­pu­pu­heil­le, jot­ka sil­loin aika­naan oli­vat toti­sin­ta tot­ta hen­keen ja vereen.

  56. az, Iso­mäen kir­jaan “34 tapaa estää maa­pal­lon yli­kuu­me­ne­mi­nen” on jo val­miik­si koot­tu suun­nil­leen kaik­ki mai­ni­tut kukkaset 😉

  57. Arto Tukiai­nen: “Pääs­tö­vä­hen­nyk­siä voi­si ehkä tavoi­tel­la myös sään­nös­te­le­mäl­lä kau­ko­läm­pö­ener­gian toi­mi­tus­ta kotei­hin ja toimistoihin.”

    öööö… tai sit­ten ei. Toi­saal­ta, kas­vi­huo­ne­pääs­töt kyl­lä pie­ne­ni­si var­maan aika mer­kit­tä­väs­ti, jos polii­tik­ko­jen annet­tas noin yli­pään­sä teh­dä täl­lai­sia rajoi­tuk­sia ihmis­ten elä­mään, kun koh­ta elet­täis luon­tais­ta­lou­des­sa tj.

    Eli eikö­hän se oo parem­pi antaa ihmis­ten naut­tia niis­tä asiois­ta jois­ta ihmi­set naut­tii eikä men­nä ker­to­maan niil­le, e“ttä hei ei se ihan oikees­ti hait­taa, jos on +15 astet­ta läm­min­tä, että kyl­lä sä totut…”

  58. B. Wis­ser:

    Puun voi haket­taa vas­ta kul­je­tuk­sen jäl­keen. Eli haket­ta ei tar­vit­se kuljettaa.

  59. Art­tu­ri, en minä sitä sään­nös­te­lyi­de­aa ihan tosis­sa­ni heit­tä­nyt. Tai­taa olla poliit­ti­ses­ti epä­rea­lis­ti­nen. Joku tuol­lai­nen kiin­tiö­aja­tus voi­si kyl­lä kan­nus­taa tii­vis­tä­mään hara­kan­pe­siä. Sii­hen oheen vie­lä edul­lis­ta lai­naa talo­yh­tiöil­le yms.

  60. Tus­kin­pa läm­mön tai säh­kön sään­nös­te­ly on ihan nyky­päi­vää, mut­ta ehkä hin­noit­te­lu voi­si olla progres­sii­vi­ses­ti kal­liim­paa niin että tiet­ty mää­rä ener­gi­aa ker­ros­ne­liö­tä koh­den mak­sai­si perus­hin­nan ja yli­me­ne­väs­tä osuu­des­ta jou­tui­si mak­sa­maan enemmän?

  61. Juha: Jos ne risut, kan­not ja män­nyn­kä­vyt hake­te­taan vas­ta kul­je­tuk­sen jäl­keen niin sit­ten ne vas­ta tilaa vie­vät­kin. Mut­ta tie­tys­ti jos nii­tä tuk­ki­pui­ta ruve­taan polt­ta­maan niin sit­ten voi vähän tii­viim­mäs­sä kulkea.

  62. Pyro­lyy­siöl­jys­tä sai­si tii­vis­tä polt­toai­net­ta tis­laa­mal­la veden ja hapot pois. Toi­nen vaih­toeh­to on uut­taa vesi­liu­koi­set aines­osat, jos halu­taan saa­da myös soke­rit muu­hun käyttöön

  63. Mites meri­le­vä sovel­tuu ener­gian­tuo­tan­toon? Sitä aina­kin voi­si hinaa­jal­la uit­taa ran­taan saak­ka niin kuin tuki­laut­to­ja. Vai lie­kö leväl­lä jokin tär­keä bio­lo­gi­nen funk­tio esim. meren hapettamisessa..

  64. Mit­kä ihmeen risut ja män­nyn­kä­vyt? Puun­han voi tuo­da ns. sel­lu­puun muo­dos­sa hel­sin­kiin ja haket­taa voi­ma­lai­tok­sen pihal­la. Ihan kuten teh­dään sellutehtaissakin.

  65. Pitäi­si­kö hara­kan­pe­siä til­ki­tä osit­tain jul­ki­sil­la varoil­la? Vai pitää­kö kus­tan­nuk­set sälyt­tää koko­naan omistajille/asukkaille? Toi­saal­ta osta­jan mark­ki­na­ris­ki, toi­saal­ta enna­koi­mat­to­mat olosuhteet.

  66. Tie­tys­ti jos kuvit­te­lee että sel­lu- ja pape­ri­teol­li­suus aje­taan täs­sä maas­sa alas, ja vie­lä uskoo että ilmas­to läm­pe­nee kym­men­kun­ta astet­ta jol­loin läm­mi­tys­tar­ve vähe­nee ja met­sien kas­vu sen­kun nopeu­tuu, niin eihän täs­sä enää ole muu­ta jär­ke­vää vaih­toeh­toa kuin raken­taa voi­ma­lat puu­raa­ka-aineen varaan. Lait­ta­kaa vaan hat­tu kier­tä­mään kes­kuu­des­san­ne niin äkkiä rahat saat­te kasaan.

  67. No siis: ainoa ole­mas­sa ole­va rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to fos­sii­li­sil­le polt­toai­neil­le Hel­sin­gin läm­mi­tyk­seen on puun poltto.

    Mak­saa var­maan enem­män kuin kivi­hii­li, mut­ta jos fos­sii­li­sis­ta halu­taan pois, niin eihän mui­ta vaih­toeh­to­ja ole.

    Niin tai jos ei puu, niin tur­ve sitten.

  68. Juha: “No siis: ainoa ole­mas­sa ole­va rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to fos­sii­li­sil­le polt­toai­neil­le Hel­sin­gin läm­mi­tyk­seen on puun poltto.”

    Ei ihan niin­kään. Tämä on peli, jos­sa sul­je­taan pois vaih­toeh­to toi­sen­sa jäl­keen kun­nes jää enää se Mus­ta Pek­ka: fis­sio­mii­lu. Ja sekin saat­taa tul­la kal­liim­mak­si kuin kuvi­tel­tiin. Kai­ken kaik­ki­aan epä­miel­lyt­tä­vä peli, jos­sa ei näy­tä ole­van hyviä vaihtoehtoja.

  69. Täs­sä muu­ten huo­ma­taan miten Soi­nin­vaa­ra ja muut hel­sin­ki­läi­set halua­vat lopul­ta pitää kiin­ni kivi­hii­li­voi­ma­lois­taan. Tot­ta­kai Hel­sin­gin läm­mit­tä­mi­nen puun pol­tol­la mak­saa enem­män kuin hii­lel­lä. Mut­ta jos läh­tö­koh­ta on se, että ilmas­ton vuok­si hii­len pol­tos­ta luo­vu­taan, sil­loin puu on edel­leen ainoa koko­nais­val­tai­nen, ole­mas­sa ole­vaan tek­niik­kaan perus­tu­va ratkaisu.

  70. Lop­pu­käyt­tä­jä hin­nal­taan kivi­hii­li on tois­tai­sek­si hal­vem­pi kuin puu, mut­ta puu­hun käy­tet­tys­tä rahas­ta huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa jää Suo­meen kuin kivi­hii­leen käytetty.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.