Terveisiä Uudenmaanliiton seminaarista

Uuden­maan maa­kun­ta­liit­to pitää semi­naa­ria Tal­lin­nas­sa. Uuden­maan­liit­to on vähän syr­jäs­sä pää­tök­sen­teos­ta, kun kun­tien välis­tä yhteis­työ­tä kehi­te­tään YTV:n, YTV:n + Kirk­ko­num­men ja Kera­van, Hel­sin­gin seu­dun kun­tien Kuu­ma­kun­tien ja niin edel­leen kes­ken. Vält­tä­mä­tön kun­ta­ta­soa ylem­pi pää­tök­sen­te­ko ei ole kes­kit­ty­nyt maa­kun­ta­liit­toon, kuten oli tar­koi­tus, vaan kun­tien väli­seen vapaa­eh­toi­seen yhteis­työ­hön. Kun noi­ta yhteis­työ­pii­re­jä on vaik­ka kuin­ka, pää­tök­sen­te­ko on lähin­nä seka­vaa ja hyvin työllistävää.

Vapaa­eh­toi­ses­sa yhteis­työs­sä on se vika, että se edel­lyt­tää kun­tien välis­tä yksi­mie­li­syyt­tä. Val­tuus­toil­la on sii­nä vähän tilaa. Nii­den on hyväk­syt­tä­vä yhtei­set pää­tök­sen saman­si­säl­töi­si­nä. Paha sii­nä on men­nä sil­loin äänes­tä­mään, kos­ka muu­tos kaa­taa koko hank­keen. Oikeas­sa demo­kra­tias­sa voi olla eri miel­tä, äänes­tää ja voit­taa tai hävi­tä. Vapaa­eh­toi­nen yhteis­työ ilman kun­non pää­tök­sen­te­ko­me­net­te­lyä on demo­kra­tian kanal­ta arve­lut­ta­vaa, eikä se pää­tök­sen­te­ko­ta­pa­na myös­kään ole järin teho­kas­ta. Jar­rut­ta­jan val­ta on lii­an suu­ri suh­tees­sa uudis­ta­jan valtaan.

Hel­sin­gin vir­ka­mies­joh­to ei halua antaa maa­kun­ta­lii­tol­le lii­kaa val­taa, kos­ka “maa­kun­ta­liit­to ei toi­mi deko­kraat­ti­ses­ti”. Täl­lä tar­koi­te­taan sitä, että kun Hel­sin­gil­lä on 43 pro­sent­tia maa­kun­nan asuk­kais­ta, sil­lä on maa­kun­ta­lii­ton hal­li­tuk­ses­sa vain 25 pro­sent­tia pai­kois­ta. Tosia­sias­sa täs­tä ei ole kyse.

Kun­tien väli­set neu­vot­te­lut käy­dään vir­ka­mies­joh­toi­ses­ti, mut­ta maa­kun­ta­lii­ton pää­tök­sen­te­koon kun­tien vir­ka­mie­hil­lä ei ole sanan­si­jaa. Maa­kun­ta­lii­tol­la on oma val­mis­te­luor­ga­ni­saa­tion­sa. Kun­tien joh­ta­vat luot­ta­mus­mie­het osal­lis­tu­vat maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen ja ‑val­tuus­ton toi­min­taan. Täs­sä se vika on. Jos haluam­me Uuden­maan­lii­tol­le suu­rem­man roo­lin alu­een kehit­tä­mi­ses­sä, jokin tapa joh­ta­vil­le vir­ka­mie­hil­le osal­lis­tua sen toi­min­taan tulee järjestää.

Minun sil­mis­sä­ni maa­kun­ta­kaa­voi­tus on maa­kun­ta­lii­ton teh­tä­vis­tä tär­kein. Uuden­maan osal­ta ei voi oikein kehus­kel­la täs­sä teh­tä­väs­sä onnis­tu­mi­ses­ta. Yhdys­kun­ta­ra­ken­ne on hajon­nut pahas­ti. Maa­kun­ta­liit­to on hyväk­sy­nyt joka iki­sen yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta hajot­ta­van kaa­van. Maa­kun­ta­kaa­va on ollut “mah­dol­lis­ta­va” sen sijaan että se oli­si ollut “ohjaa­va”. En tie­dä, mon­ta­ko ihmis­tä maa­kun­ta­kaa­vaan mah­tuu, mut­ta palon, kak­si mil­joo­naa aina­kin. Nyt on aiko­mus­ta teh­dä seu­raa­vas­ta maa­kun­ta­kaa­vas­ta ohjaa­vam­pi, mikä myös mer­kit­see, että maa­kun­ta­val­tuus­tos­sa ale­taan äänestellä.

11 thoughts on “Terveisiä Uudenmaanliiton seminaarista”

  1. Heh,

    ja sit­ten vie­lä vaa­di­taan jul­ki­sel­ta val­lal­ta ratio­naa­lis­ta ja joh­don­mu­kais­ta poli­tii­kan toteuttamista…

    Oikeas­ti raken­ne­taan joka­pai­kas­sa omia pik­kui­sia imperiumeja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Mitä ihmet­tä ne teke­vät Tal­lin­nas­sa? Eikö veroeu­ro­jen oli­si ollut parem­pi pysyä suo­ma­lai­sel­la pal­ve­lun­tar­joa­jal­la, työl­lis­tä­mäs­sä suo­ma­lai­sia, kun kan­san­ta­lous syök­syy alas­päin? Eikö Itä­me­ren tila on sel­lai­nen, ettei­vät sii­tä niin kovin huo­lis­saan ole­vat vir­ka­mie­het ymmär­rä edes omaa pien­tä panos­taan sen rasit­ta­mi­sek­si jät­tää pois?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Toi­mi­vam­paa demo­kra­ti­aa saa­tai­siin yhdis­tä­mäl­lä Hel­sin­ki, Espoo, Kau­niai­nen ja Van­taa sekä valit­se­mal­la seu­tu­val­tuus­to 14 kun­nan alu­eel­le ( Hki ja kehys­kun­nat ). Tämä on yksin­ker­tai­sen hyvä mal­li, mut­ta eipä mene hel­pos­ti läpi. Jou­du­taan siis kär­vis­te­le­mään näil­lä huo­nom­mil­la rakenteilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Riku,

    Sinä tie­tys­ti mak­sat, mut­ta Tal­li­na nyt on pien­tä rahan­me­noa. Vii­me vuon­na liit­to käväi­si Slo­ve­nias­sa, sitä ennen Kana­das­sa jne…

    Lii­ton nimi tul­lee aja­tuk­ses­ta, että koh­tee­na on aina uusi maa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Itse asias­sa näi­tä lai­va­se­mi­naa­re­ja on ko. lii­tol­la aina­kin kah­des­ti vuodessa. 

    Jos Osmo oli­si oikeas­ti huo­lis­saan Itä­me­ren saas­tu­mi­ses­ta, voi­si hän aivan var­mas­ti muut­taa tilan­net­ta. Mut­ta sehän vei­si haus­kuut­ta uuden­maan­liit­to­lai­sen elämästä. 

    Siis­pä Osmon syyt­tä­vä sor­mi aina koh­dis­tuu­kin ter­hak­kaa­na ihmis­ten työmatkoihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Lai­va­se­mi­naa­reis­sa on yksi sel­keä etu ver­rat­tu­na semi­naa­rin pitä­mi­seen mais­sa: sin­ne ei pää­se tule­maan myö­häs­sä tai siel­tä ei pää­se läh­te­mään kes­ken pois. Näin ollen tosi tär­keät ja kii­rei­set­kin hem­mot sekä per­heel­li­set ovat muka­na myös epä­vi­ral­li­sis­sa kes­kus­te­luis­sa, joi­ta käy­dään tauoil­la. Ne tup­paa­vat ole­maan asioi­den edis­tä­mi­ses­sä ihan yhtä tär­kei­tä kuin ne viral­li­set puheenvuorot.

    Eikä se ikku­nat­to­mas­sa semi­naa­ri­ti­las­sa istu­mi­nen niin lys­tiä ole, että sitä minään huvit­te­lu­na pitäi­sin, vaik­ka kuin­ka oltai­siin laivalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Suu­rin ongel­ma ei toden­nä­köi­ses­ti kui­ten­kaan ole kokous Tal­lin­nas­sa, vaan koko pää­kau­pun­ki­seu­dun maan­käy­tön suun­nit­te­lun perus­tu­mi­nen toi­min­ta­mal­liin, jos­sa eri­mie­li­syys estää demo­kraat­ti­sen ja yhte­näi­sen alue­suun­nit­te­lun toteu­tu­mi­sen tai eri­mie­li­syy­den pel­ko joh­taa mal­liin jos­sa “kaik­ki käy”.

    Kai­ken mah­dol­lis­ta­va maa­kun­ta­kaa­va selit­tää hyvin nykyis­tä yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la eri­tyi­ses­ti kaa­voi­tuk­sen tuli­si olla hyvin­kin ohjaa­vaa, koska
    naa­pu­ri­kun­tien rat­kai­sut vai­kut­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti koko talous­a­lu­een liikenteen,
    pal­ve­lu­jen ja asu­mi­sen rakentumiseen/toimivuuteen.

    Jär­ke­vis­tä oli­si tie­tys­ti yhdis­tää mer­kit­tä­vim­mät kau­pun­git, mut­ta sitä odo­tel­les­sa oli­si tosiaan
    koh­tuul­lis­ta kehit­tää päkau­pun­ki­seu­dun yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta taval­la, jos­sa enem­mis­tön tah­to­ti­la kos­kee myös vähemmistöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Vaik­ka maa­kun­ta­kaa­va mah­dol­lis­taa jo yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajot­ta­mi­sen, ei sekään rii­tä. Kun­nat — mm Espoo toi­mi­vat kuin sitä ei oli­si­kaan, jos se joten­kin estää kun­tien suun­ni­tel­mien toteut­ta­mis­ta. Tyyp­pie­si­merk­ki täs­tä on His­ta, jon­ka raken­ta­mi­sen ehto­na maa­kun­ta­kaa­vas­sa on mm. ratayh­tey­den toteut­ta­mi­nen. Espoon kaa­voi­tus­joh­to aikoo kui­ten­kin raken­taa alu­een joka tapauksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Espoon mal­lis­ta on todet­ta­va niin diplo­maat­ti­ses­ti kuin mah­dol­lis­ta, että sen nykyi­nen verkostomainen
    kau­pun­ki­ra­ken­ne (joka koos­tuu vii­des­tä kau­pun­ki­kes­kuk­ses­ta ja kah­des­ta pai­kal­lis­kes­kuk­ses­ta) jota on aina nau­ret­tu, yleis­tyy nopeas­ti kun­ta­lii­tos­ten myö­tä. Monis­sa kun­ta­lii­tok­sis­sa pyri­tään aina­kin pape­ril­la pitä­mään hen­gis­sä kaik­ki enti­set kun­ta­kes­kuk­set, joka toteu­tues­saan tar­koit­taa Espoon mal­lin kopiointia.

    Pit­käs­sä juok­sus­sa” aika hoi­ta­nee asian monien kun­tien koh­dal­la, mut­ta Espoo pys­ty­nee jat­ka­maan lähiö­ver­kos­ton raken­ta­mis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun veto­voi­man ja työ­voi­ma­tar­peen ansios­ta vie­lä pitkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. riku: “MIkä on budjetti…”

    Olen noi­ta jou­tu­nut jos­kus sel­vit­te­le­mään, mis­tä saa hal­vim­mal­la semi­naa­riai­kaa. Aina­kaan sil­loin Tal­lin­na ei ollut edul­li­sin, vaan hyväl­lä sopi­muk­sel­la Tuk­hol­man ris­tei­ly oli tun­tia koh­den vie­lä edul­li­sem­pi. Suo­mes­ta et saa täy­sil­lä pal­ve­luil­la mis­tään vas­taa­vaa vapail­ta markkinoilta.

    Ja sit­ten asiaan 😉

    Han­nu: “…Tyyp­pie­si­merk­ki täs­tä on His­ta, jon­ka raken­ta­mi­sen ehto­na maa­kun­ta­kaa­vas­sa on mm. ratayh­tey­den toteuttaminen…”

    Ei se ole espoo­lais­ten vika, että Hel­sin­ki ajoi väki­sin läpi kan­nat­ta­mat­to­man Län­si­met­ron. Jär­ke­väm­mäl­lä, kevyem­mäl­lä rai­de­rat­kai­sul­la oli­si peit­to ollut huo­mat­ta­vas­ti parem­pi. Mm Storå­kern ja His­ta oli­si­vat var­mas­ti olleet rai­de­lii­ken­teen piirissä.

    Kan­nat­taa jos­kus ajaa junal­la ihan Kirk­ko­num­mel­le asti. Radan var­res­sa on pysäk­ke­jä, joi­den lähel­lä ei ole min­kään­lais­ta asu­tus­ta! Jois­sa­kin tapauk­sis­sa kal­lein tont­ti­maa pysä­kin vie­res­tä on park­ki­paik­ka­na. Muu­al­la Euroo­pas­sa pysä­kin vie­res­sä on kun­ta­kes­kus, jos­sa on perus­pal­ve­lut ja esi­mer­kik­si bri­tit kyke­ne­vät kaa­voit­ta­maan tuol­lai­sen pysä­kin ympä­ril­le 10 000 asu­kas­ta pien­ta­loi­hin niin, että kai­kil­la on käve­ly­mat­ka asemalle.

    Mat­ti: “…Espoon mal­lis­ta … vii­des­tä kau­pun­ki­kes­kuk­ses­ta ja kah­des­ta paikalliskeskuksesta…”

    Kun vähän tun­tee Espoon hal­lin­to­ra­ken­net­ta ja tie­tää, että kun­ta on tehok­kaim­mil­laan kun asuk­kai­ta on 10 000 — 40 000, niin mik­si Espoo­ta ei jae­ta jär­ke­vik­si yksi­köik­si? Tuos­ta Matin kir­joi­tuk­ses­ta­kin saa suo­raan irti sen, mikä oli­si kun­ta­lai­sil­le paras hallintomalli 🙂

    Väi­tän, että kun tämä innos­tus aivan lii­an pien­ten kun­tien lii­tok­sis­ta on ohi, niin seu­raa­vak­si läh­de­tään jär­keis­tä­mään lii­an suu­ria ja tehot­to­mia yksi­köi­tä. Mie­len­kiin­to­si­ta näh­dä, ehdi­tään­kö Van­taa liit­tää Hel­sin­kiin, ennen kuin se pil­ko­taan toi­mi­vik­si yksiköiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.