Mitä teen työkseni

Tavalli­nen teknikko uteli, mitä teen oikein työk­seni ja miten se vaikut­taa blogilla julkaisemi­i­ni kir­joituk­si­i­ni. Ehkä on kohtu­ullista vas­ta­ta. Päiv­itin vas­tauk­sek­si CV:ni alku­un luet­telon tämän­hetk­i­sistä työte­htävistäni. Siitä saa parhaan kuvan siitä, mihin aikana tärvääntyy.

Työaikani jakau­tuu suun­nilleen tasan kolmeen osaan, Sata-komiteaan, kun­nal­lispoli­ti­ikkaan ja ansio­työhön. Kun­nal­lispoli­ti­ikkaa luku­un otta­mat­ta olen luop­unut poli­it­tis­es­ta toimin­nas­ta.  Tämän blo­gin pitämi­nen vie noin viisi tun­tia viikossa.

Ansiostani pääosa tulee luen­noin­nista. Aiheet vai­htel­e­vat suuresti, mut­ta eniten puhu­jakeikko­ja min­ul­la on sosi­aalipoli­ti­ikas­ta, ter­veyspoli­ti­ikas­ta, työa­jan lyhen­tämis­es­tä (Vau­raus ja aika) kaupunkisu­un­nit­telus­ta ja siinä eri­tyis­es­ti liiken­nepoli­ti­ikas­ta, ener­giapoli­ti­ikas­ta ja ilmastonmuutoksesta.

Olen kolum­nisti­na neljässä lehdessä.

Yleen­sä min­ul­la on jokin isom­pi pro­jek­ti meneil­lään. Vuosi sit­ten selvi­tystyö suun ter­vey­den­huol­losta. Nyt meneil­lään on julkisen sek­torin tuot­tavu­u­teen liit­tyvä projekti.

Kuvit­telin kir­joit­ta­vani paljon kir­jo­ja jää­tyäni pois eduskun­nas­ta, mut­ta aika vähi­in se on jäänyt.

7 vastausta artikkeliin “Mitä teen työkseni”

  1. Vilka­isin CV:tä ja silmään tart­tui tämä: Helsin­gin yliopis­ton yhteiskun­ta­suhtei­den neu­vot­telukun­ta. En tiedä mikä moinen neu­vot­telukun­ta on, mut­ta olisi jos­sain vai­heessa kiin­nos­tavaa kuul­la täl­lä pal­stal­la, mitä mieltä olet yliopis­to­lain uud­is­tuk­ses­ta. Ellet ole jo aiem­min kom­men­toin­ut. Asia on kuitenkin herät­tänyt paljon keskustelua puoleen ja toiseen.

  2. Toiv­ot­tavasti jak­sat vielä pitkään ainakin blo­gia ja kun­nal­lispoli­ti­ikkaa (tässä järjestyksesssä).

    Muis­tui mieleen muu­ta­man kuukau­den takainen arviosi blo­gin työmäärän ja rahoit­tamisen eri mah­dol­lisuuk­sista. Ehdotan että kokeilet blogille­si pien­tä tilaus­mak­sua tms.

    Blog­gaamis­esi on juuri sitä jour­nal­is­mia joka aikanaan sai “neljän­nen val­tiom­ahdin” nim­i­tyk­sen (ero­tuk­se­na tavanomaisek­si elinkeino­toimin­naksi muut­tuneista suo­ma­lai­sista päivälehdistä).

  3. 5 tun­tia viikos­sa ei var­maankaan ole tot­ta … be honest …

  4. Voin vain kuvitel­la kuin­ka suuri osa luen­to­jen kuuli­joista mak­saa ITSE siitä että pääsee kuun­tele­maan Sin­un sub­jek­ti­ivisia mielip­iteitäsi asioiden tilas­ta ja muu­ta silkkaa viher­pro­pa­gan­daa. Mut­ta näin­hän se vau­raus meil­lä jae­taan uud­estaan: vouti vie meiltä raskkas­ta työtätekeviltä vaik­ka leivän suus­ta jot­ta punav­ihreä toveri saa vähän saar­na­ta ja samal­la toki myös vasikan­li­haleikket­tä kevyt­pa­ton­gin päälle. 

    Vas­ta val­tion lähi­t­ule­vaisu­udessa häämöt­tävän konkurssin ja huu­ta­van työvoima­pu­lan lihak­si­t­u­lon jäl­keen on ehkä toivei­ta siitä että punav­ihreä papis­to ja vas­taaval­la kokoomus-kepu­lainen vero­ker­tymän siivuttaja“yrittäjä“luokka saa ansion­sa mukaan. Siis enem­män sitä aikaa kuin vaurautta.

  5. Saisinko kysyä että mitä tiedät energia-asioista ?

    Voihan ihmi­nen kir­joit­taa 1980-luvul­la esim karahvi­työa­jas­ta, mut­ta jos sitä ei ole tul­lut 20 vuo­den päästäkään, niin voi sanoa että kir­joi­tus oli turha.

    Sama jos kir­joit­taisi että mikä osu­us Kuus­ta kuu­luu Suomelle.

  6. Eri­no­mainen selvi­tys, jol­laisia soisi näkevän enem­mänkin ihmis­ten blogeissa/ koti­sivuil­la; eri­tyis­es­ti poli­itikko­jen, mut­ta myös muiden. 

    Voisit, Osmo, jatko­työstää tästä “kytkös­selvi­tyk­sen” (“dis­clo­sure”), joka voisi sisältää myös omat peri­aat­teesi kytkök­sistä / ajatuk­sesi jääviyk­sistä. Nämä käyvät ilmi varsin hyvin kir­joituk­sis­tasi, jos seu­raa akti­ivis­es­ti, mut­ta sat­un­naisem­mille lukijoille/vierailijoille oma sivu olisi mielestäni hyvä idea. 

    Aja­tus ei ole (tietenkään) omani, vaan mm. David Wein­berg­erin ja Lar­ry Lessi­gin blo­gien kaut­ta bon­gaa­mani. Eri­tyis­es­ti Lessi­gin pläjäys on ker­ras­saan esimerkilli­nen (http://www.lessig.org/info/disclosure/).

    Tässä 2000-luvun, Int­tern­jetin, jne. monikytkök­sisessä ja ‑kult­tuurises­sa maail­mas­sa moist­en tyh­jen­tävien selvi­tys­ten soisi tule­van nor­maa­lik­si tavak­si. (Uppou­tu­mat­ta yksi­ty­isyy­den tarpeel­lisu­u­teen, mikä on sekä oma lukun­sa että tärkeä asia.) Ihan niin kuin vaali­ra­hoituk­ses­sa ja eri­tyis­es­ti julkisen sek­torin toimin­nas­sa laa­jem­minkin. (Yksi­ty­istä uno­hta­mat­ta, mut­ta sil­lä sar­al­la on sen­tään edes peri­aat­teessa omat selvähköt valvontamekanismit.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.