Mitä tekisin terveydenhuollolle?

(Lyhen­nelmä puheen­vuorostani Tekesin FinnWell-ohjel­man lop­pusem­i­naaris­sa 29.4. Fin­lan­di­at­alol­la. Vas­tat­ta­vanai oli kysymys, mitä tek­isin nyt, kun min­is­terin viit­ta ei paina harteitani)

Kaksikanavaisuus

Ter­vey­den­huol­losta pitäisi pois­taa kak­sikanavainen rahoi­tus, kos­ka se on mon­en ongel­man äiti ja äit­inä vielä hyvin hedelmälli­nen tuot­taen aina uusia ongelmia kun edel­liset on ratkaistu. Hajautet­tu jär­jestelmä ja kak­sikanavaisu­us eivät sovi yhteen lainkaan, kos­ka kak­sikanavaisu­us antaa osaop­ti­moin­tia har­joit­taville toim­i­joille aivan väärät kan­nus­timet. Sen sijaan, että etsit­täisi­in paras­ta ratkaisua, etsitään tapaa siirtää meno­ja oma­l­ta organ­isaa­ti­ol­ta toisille. Sairaus­vaku­u­tus ja hoito pitäisi mak­saa samas­ta kas­sas­ta, kuten tapah­tuu Ruotsissa.

(Kak­sikanavaisu­udel­la tarkoite­taan sitä, että kun­ta mak­saa hoidon julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa ja val­tio lääk­keet, sairaus­vaku­u­tuk­sen yksi­tyis­es­tä hoi­dos­ta, pääosan työterve34yshuollon kus­tan­nuk­sista ja ter­vey­den­huoltoon liit­tyvät matkat)

Kunnalta maakunnalle

Kun­ta on liian pieni yksikkö huole­hti­maan ter­vey­den­huol­losta, sen jär­jestämis­es­tä ja sen mak­samis­es­ta. Ter­vey­den­huolto pitäisi siirtää maakun­tien kokoisille yksiköille (ter­veyspi­ireille) joille kuu­luisi peruster­vey­den­hoito ja aluesair45aalataswon erikois­sairaan­hoito. Yliopis­tol­liset keskus­sairaalat oli­si­vat oma erilli­nen jut­tun­sa jon­ka rin­nal­la toi­si­si­vat Ortonin jha Reumasäätiön kaltaiset yksi­tyiset sairaalat.

Terveyskeskukset kuntoon

Pahin kri­isi meil­lä on ter­veyskeskuk­sis­sa. Niille on annet­tu aivan liikaa tehtäviä, jot­ka eivät yleis­lääkärille mitenkään kuu­lu. Suuris­sa kaupungeis­sa (jois­sa asuu yli puo­let suo­ma­lai­sista) ter­veyskeskusten pitäisi olla nyky­istä paljon suurem­pia niin että paikalla olisi yleis­lääkärien lisäk­si myös tavan­mukaiset erikois­lääkärien palve­lut. Lähipalveluina oli­si­vat ter­vey­den­hoita­jien ylläpitämät las­ten ja van­hus­ten neu­volat, jois­sa tietysti muutkin voisi­vat käy­dä pikku­vaivo­jen­sa kanssa vaik­ka haavo­ja puhdistuttamassa.

42 vastausta artikkeliin “Mitä tekisin terveydenhuollolle?”

  1. Joo. Tilanne jos­sa val­tio velvoit­teil­la määrit­tää mitä tuote­taan ja kun­ta taas mak­saa (osit­tain) hoidon on perussyy ongelmi­in, kuten siihen että tarpeek­si sairas ihmi­nen ei voi käytän­nössä muut­taa. Päätös­val­ta ja rahoi­tus­val­ta tulee olla samas­sa paikas­sa, se mikä se paik­ka sit­ten on toinen juttu.

    Yksi lisäidea, apteek­it hyö­tykäyt­töön. Loma­matkalla vaimoil­ta hukkui eräs resep­tilääke, Ital­ias­sa reseptin pystyi kir­joit­ta­maan far­maseut­ti apteekissa. Jär­jestelmä menee niin että suurim­man osan resep­tilääkkeistä voi myön­tää far­maseut­ti, ei siis toki ihan kaikkia. Säästyt­täisi­in siltä uusimis­rum­bal­ta vaivoine ja kus­tan­nuksi­neen. Jos apteekissa olisi vaik­ka se lähipalvelun sairaan­hoita­ja, niin roko­tuk­set ja muut pikku­vai­vat hoi­tu­isi samal­la. Laa­jem­pi palvelu­va­likoima myös oletet­tavasti paran­taisi apteekkien kan­nat­tavu­ut­ta, jol­loin osan käsikaup­palääkkeistä voisi taas antaa kaup­poi­hin ilman että apteekkiverkos­to vaarantuu.

    Tuol­laiseen uud­is­tuk­seen tosin ilmeis­es­ti tarvit­taisi­in toimi­va Lääkelaitos…

  2. Itse toivoisin näkeväni niin hyvän ter­vey­den­huol­lon, että yksi­ty­i­sistä sairaus- ja tap­atur­mavaku­u­tuk­sista voisi luop­ua. Kaik­ki (tai suurin osa) mak­set­taisi­in yhteis­es­tä kas­sas­ta ja kaikille kansalaisille tasapuolisesti.

    Näk­isin, että tämä olisi sitä todel­lista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa ja olen valmis mak­samaan siitä.

    Kehi­tys ei tai­da kuitenkaan olla kulke­mas­sa tähän suuntaan.

  3. Asi­as­ta on var­maan keskustel­tu aiem­minkin, mut­ta kokeneille sairaan­hoita­jille ja far­maseuteille voisi antaa oikeu­den myön­tää joitakin reseptilääkkeitä. 

    Sain pari vuot­ta sit­ten silmä­tule­hduk­sen ja kävin apteekissa kuule­mas­sa että silmäti­pat vaa­ti­vat lääkärin reseptin. Kos­ka oli per­jan­tai-ilta, menin sairaalan päivystyk­seen odot­ta­maan. Odotin yli 4 tun­tia juop­po­jen touhu­ja seu­rat­en, kunnes päätin lähteä koti­in nukku­maan. Apteekkikin oli menos­sa kiinni.

    Sain sit­ten silmätip­pa-reseptin maanan­taina työter­veyshuol­losta 10 min­uutis­sa. Mil­lä järkipe­rus­teel­la 27 vuo­tias lääkäritut­tuni voi myön­tää silmätip­pa-resepte­jä, mut­ta 61 vuo­tias sairaan­hoita­ja-anop­pi­ni ei?

  4. Oliko­han tuo lop­pukom­ment­ti lähipalveluista ihan lop­pu­un saak­ka harkittu?

    Las­ten­neu­volan kanssa samaan tilaan ei kyl­lä mis­sään nimessä voi ottaa mitään muu­ta kuin äitiys­neu­volan! Eihän neu­volaan saa tuo­da edes sairas­ta las­ta levit­tämään pöpöjä vau­voihin. Ter­veysase­ma voi olla kyl­lä samas­sa raken­nuk­ses­sa, mut­ta eri sisäänkäynnillä.

    1. En minä sanonut, että van­hus­ten ja las­ten “neu­volat” oli­si­vat samoissa tilois­sa. Sana “neu­vola” oli vain tarkoi­tus kuva­ta, minkälaisia van­hus­palveluyk­siköitä ter­vey­den­huol­los­sa tarvittaisiin.

  5. Kak­sikanavaisu­us on ehdo­ton pois­tet­ta­va, kos­ka se johtaa kil­pailu­asetel­maan, jos­sa kukaan — ei kun­ta, ei val­tio, ei poti­las — lop­pu­jen lopuk­si hyödy, vaan häviää. 

    Sen sijaan kun­nal­lis­ten ter­veysasemien alasajos­ta olen eri mieltä. Val­taosa ter­veyskeskuskäyn­neistä on ruti­ini­no­maisia las­ten kor­vat­ule­hduk­sia, flun­ssan toteamisia sairaus­lo­maa varten ym. Jos näi­den lääkäri­palvelu­iden perässä pitää kovasti juos­ta eri puolel­la kaupunkia, niin minus­ta se on ilman muu­ta huonon­nus nykytilanteeseen.

  6. Hyvä puheen­vuoro. Aivan samaa asi­aa olen ihme­tel­lyt. Kun­ta ei ole oikea yksikkö sairaan­hoidon jär­jestämisek­si. Siitä aiheutuu todel­la absur­de­ja tilantei­ta, kuten ump­isuolipoti­laan kul­jet­ta­mi­nen Por­voos­ta Turku­un tai pikkukun­nan konkurssi MRS-bak­teerin sairas­tut­ta­man van­huk­sen hoidon vuoksi.

    Sairaan­hoito pitäisi siirtää val­ti­olle ja yksi­tyiselle sek­to­rille vaku­u­tuk­sil­la rahoitet­tavak­si jol­lakin järkeväl­lä työn­jaol­la. Mik­si emme voisi käyt­tää lisäk­si esim. Pietarin palveluita?

  7. Sil­loin, kun muis­te­len niitä taval­lisia reis­su­ja ajat­te­len, että kehit­tämistä löy­tyy. Huono­ja ajatel­lessa tulee mieleen, että ei sitä kan­na­ta kehit­tää, se pitää lakkauttaa.

    Ide­al­isti­na jaan Janin ajatuk­sen siitä, mitä ter­vey­den­huol­lon tulisi olla.

    Real­isti­na ajat­te­len, että hie­man paskem­pana pienem­mässäkin kun­nas­sa olisi lääkäri­palve­lut tar­jol­la niitä tarvit­seville. Nyt niitä on han­kala saa­da edes rahalla.

    Nopeaa ensi­a­pua saataisi­in siten, että vapautet­taisi­in bentsot, bee­tasal­paa­jat, lital­ginit ja muut juop­poka­mat resep­tiltä. Voisi tul­la ter­veyskeskuk­si­in tilaa.

    Onnek­si asi­aa pohtii ongelmien syistäkin tietävät ihmiset. Saadaan mah­dol­lis­es­ti todel­lisi­akin ratkaisu­ja täl­läisen mitään tietämät­tömän vuo­datuk­sen sijaan.

    Anteek­si.

  8. Jani
    “Itse toivoisin näkeväni niin hyvän ter­vey­den­huol­lon, että yksi­ty­i­sistä sairaus- ja tap­atur­mavaku­u­tuk­sista voisi luop­ua. Kaik­ki (tai suurin osa) mak­set­taisi­in yhteis­es­tä kas­sas­ta ja kaikille kansalaisille tasapuolisesti.”

    Juu niin var­maan toimisi tosi hyvin. 

    Har­ras­tuk­seni on tap­aturma­herkkä ja olen sik­si ottanut urheilu­vaku­u­tuk­sen ja menen vai­va-asiois­sa urheilulääketi­eteeseen erikois­tuneelle lääkäri­ase­malle. Kos­ka tiedän kuu­lu­vani riskiryh­mään, mak­san mielu­usti siitä että _minä_ saan var­masti hoitoa sit­ten jos jotain tapahtuu. 

    Eli minä mak­san ja saan palvelua, ei niin että mak­sankin tuplas­ti vero­ja ja hoidot menevätkin naa­purin mummoille.

  9. Itse talvel­la tuskailin ham­maslääkäri­lasku­ni kanssa, ja sain radikaalin idean: Mitä jos ham­maslääkärit, lääkärit ja hoita­jat saisi­vat varsi­nais­es­ta hoito­työstä mak­se­tun palkan verot­tomana, ja vas­taavasti kelako­r­vaus jäisi työn osalta pois? Nyt käy niin , että jos ham­maslääkäri­ni halu­aa tun­nin hoi­dos­ta palkkaa net­to 30€ ja hoita­ja 10€, hei­dän täy­tyy laskut­taa +100€. Sit­ten kela mak­saa min­ulle 30€ palau­tus­ta. Ihmi­nen jol­la ei ole varaa mak­saa ker­ral­la yksi­ty­ish­in­taa joutuu jonot­ta­maan julkiseen. 

    Perus­lääkäril­lä tämä voisi johtaa siihen , että pien­i­t­u­loinenkin voisi hakea puolen tun­nin vas­taan­ot­tokäyn­nil­lä diag­noosin ja hoito­su­un­nitel­man hyvältä yksi­ty­is­lääkäriltä, ja käytän­nön hoito toteutet­taisi­in bulkki­na ter­veyskeskuk­ses­sa, jos­sa lääkärit vain valvoisi­vat hoitoa.“Arvauskeskusten” lop­ut­tomat verikoe sulkeiset väheni­sivät ja syn­ty­isi säästöä ja tehokku­ut­ta hoitoon.
    En halua vähätel­lä ter­veyskeskus­lääkäre­itä, mut­ta tiedon ja tau­tien määrä alkaa olla jo niin val­ta­va ettei kukaan niitä voi hallita.Käytännössä läp­päri tekee diag­noosit yleis­lääkärin vastaanotolla.

  10. Ter­vey­den­huol­lon tun­nelin päässä on vaikea nähdä val­oa, tai sit­ten kat­soo väärään suun­taan. Eduskun­ta mätkii kun­nille lisää tehtäviä ja haukkuu sit­ten kun niistä kun­nat eivät selviä. 

    Samat tyyp­it istu­vat eduskun­nas­sa mätkimässä niitä lake­ja ja toteut­ta­mas­sa niitä kun­nis­sa. Kumpikin taho ihmettelee mis­sä mät­tää. Tässä on se varsi­nainen dilemma.

    Min­ul­la olisi yksi idea, joka tääl­lä on jo tul­lut esi­in. Itse olen syönyt veren­painelääket­tä jo kymme­nen vuot­ta. Mik­si sen uusimiseen tarvi­taan lääkäri. Täm­möisiä tapauk­sia on var­maan kym­meniä tuhan­sia vuodessa. Lääkäreistä on tul­lut niin paskan­tärkeitä henkilöitä, että heitä ei kor­vaa mikään.

  11. Osmo S.: Ter­veyskeskuk­set kuntoon
    Pahin kri­isi meil­lä on ter­veyskeskuk­sis­sa … Suuris­sa kaupungeis­sa (jois­sa asuu yli puo­let suo­ma­lai­sista) ter­veyskeskusten pitäisi olla nyky­istä paljon suurem­pia niin että paikalla olisi yleis­lääkärien lisäk­si myös tavan­mukaiset erikois­lääkärien palvelut.”

    Olen samaa mieltä, lisäk­si kun on odotet­tavis­sa joukko tap­aturmapoti­lai­ta esimerkik­si liukkaan sään sattues­sa, paikalle pitäisi hälyttää
    varahenkilöstöä.

    Jos poti­las ei esimerkik­si kaa­tu­mistap­atur­man yhtey­dessä saa oikeaa diag­noosia heti tai mah­dol­lisim­man pian, voi pienehkö vam­ma poikia uusia sairauk­sia ja leikkauksia.

    Kaa­tu­mis- tai muun tap­atur­man yhtey­dessä Mar­i­an pien­traumapo­lik­linikalla ote­taan rönt­genku­va pika pikaa ja poti­las tutk­i­taan lennos­sa. Hän saa sauvat, las­toituk­sen, ortoosi­lait­teen tms.ja huter­at ohjeet alle aikayksikön. 

    Kun diag­noosi oli väärä, kului omas­sa tapauk­ses­sani hukkaan kuusi viikkoa, jona aikana lihak­set alka­vat surkas­tua ja kun­to las­kee vauhdil­la. Ter­ve, käytössä ole­va koh­ta on koval­la rasituk­sel­la, sik­si yleen­sä myöhem­min joudu­taan leikkaa­maan toinenkin “jal­ka” (lonk­ka, polvi, nilk­ka ja ehkä selkäkin). 

    Myös yläkrop­pa ja eri­tyis­es­ti peukalot ovat koe­tuk­sel­la, kiipeämi­nen sauvoil­la ker­roksi­in rasit­taa har­tioi­ta ja etenkin peukaloi­ta. Virheel­liset kävelyasen­not, joista en voimis­telu- ja urheilu­taus­tani vuok­si ole kärsinyt, ovat uhkana.

    Keho kokon­aisu­udessaan joutuu kovalle rasituk­selle, itsel­läni aiem­min hyvät sok­e­ri­ar­vot ovat kohon­neet niin, että edessä on sok­eri­r­a­situskoe, veren­painekin on nous­sut, samoin kolesteroli.

    Entä henk­i­nen puoli ja ihmis­suh­teet ja kaik­ki muu.

    Jatkoa seu­raa myöhemmin.

  12. Aika moni on jo tässäkin ehtinyt ker­toa, miten älytön­tä on ruti­inire­sep­tien uusimi­nen lääkärin kaut­ta. Jos ei tarvita/vaadita edes mitään henkilöko­htaista kon­sul­toin­tia, mik­si joku muu ei voisi print­a­ta ja allekir­joit­taa resep­tiä? Toisaal­ta voi sit­ten ihme­tel­lä, mitä hyö­tyä koko resep­tistä on näis­sä tapauk­sis­sa. Eikö voisi saman tien siir­tyä vapaaseen itselääk­in­tään? Joskus lääk­keen kulu­tus­määrän tark­istus on kyl­lä var­masti paikallaan. Sitä kai täl­lä lääkärien aikaa kulut­taval­la menet­te­lyl­lä aje­taan takaa. Ongel­ma on siinä, että yksit­täis­ten “väärinkäytösten” ehkäisemisek­si pyöritetään suur­ta sirkusta.

  13. Jatkoa…

    Hakeuduin ter­veyskeskus­lääkärin vas­taan­otolle, sain ajan samana päivänä ja lähet­teen Töölön sairaalaan. Ajan saami­nen Töölöön kesti pari kuukaut­ta. Nuori orto­pe­di tut­ki “jalka­ni” ja alkoi yhtäkkiä epäil­lä kulumaa, mikä oli hyvin
    loukkaavaa ottaen huomioon kaa­tu­misolo­suh­teet ja ilmalen­non komeu­den. Olin selvin­nyt ilmalen­nos­ta yllät­tävän vähin vam­moin. Kaa­tu­mistapah­tu­man kulkua jakaa­tu­mi­s­paikkaa ei ilmeis­es­ti ker­rot­tu papereissa.

    Sain orto­pe­diltä lähet­teen mag­neet­ti­tutkimuk­seen, jos­sa todet­ti­in meniskin halkeami­nen vään­tö­vam­man seu­rauk­se­na eli kansankielel­lä rus­to polves­sa oli
    vau­ri­oitunut ja siitä on ilmeis­es­ti irronnut pala tai palo­ja. Palat polves­sa vahin­goit­ta­vat liikkues­saan pin­to­ja ja tekevät kipeää.

    Mag­neet­tiku­vauk­seen pääsem­i­nen vei pari viikkoa, jon­ka jäl­keen lääkäri soit­ti ker­toen uutiset. Hyvää oli se, että rus­to oli suh­teel­lisen hyvässä kun­nos­sa. Hän ker­toi otta­vansa yhteyt­tä ja että min­un ei tarvitse olla akti­ivi­nen. Sain luvan käyt­tää jalka­ani kivun sal­limis­sa rajois­sa. Kos­ka olin ollut kaat­ues­sani hyvis­sä voimis­sa, elin illu­u­sios­sa, että olen vieläkin kohta­laises­sa kun­nos­sa, enkä valit­tanut riit­tävän pon­tev­asti. Tässä vai­heessa aloin kuitenkin olla aika
    epä­toivoinen, jal­ka oli yhä enem­män koukussa,
    liikku­mi­nen oli han­kalaa ym. ym.

    En oikein ymmär­rä, mitä orto­pe­di tarkoit­ti ohjeel­laan, että min­un ei kannata
    olla akti­ivi­nen omas­ta puolestani. Mah­dol­lis­es­ti hän olisi näh­nyt min­ut mielel­lään yksi­tyisel­lä puolel­la, mut­ta min­ulle se, että kaupun­ki hoitaa
    aiheut­ta­mansa vam­man on pait­si raha- myös peri­aatekysymys. — Kaupungin
    vas­tu­u­vaku­u­tuk­ses­ta oli myön­net­ty jonkin­lainen kor­vaus, asian käsit­te­ly on kesken ja pelkään tekeväni jonkun siir­ron, jon­ka vaku­u­tus­laitos tulk­it­see min­ulle epäedullisel­la tavalla.

    Soit­telin jonon hoita­jalle vas­toin orto­pe­din ohjei­ta, vaikut­ti siltä, että aikaa las­ket­ti­in jotenkin oudosti niin, että jonos­sa on hyvin vaikeaa päästä eteen­päin. Ontu­jia näkyy ole­van kaupungilla pil­vin pimein, eli onko niin, että
    jos ei osaa tai älyä lyödä nyrkkiä pöytään, jää jonon hän­nille. Leikat­tavia riittää.

    Kos­ka “leikkaus” on päiväkirurginen tähystysleikkaus, se hoide­taan Hert­toniemessä. Pääsinkin sinne vas­taan­otolle ja tapasin sairaan­hoita­jan, aneste­sialääkärin ja toisen lääkärin/ orto­pe­din, joka lykkäsi käyntikorttia
    käteeni, siinä oli aiem­man orto­pe­din ja hänen yhteysti­eton­sa. Ajatuk­se­na oli, että kaupun­ki kor­vaisi yksi­tyisen leikkauk­sen, mikä ei kuitenkaan onnistunut.

    Taas soit­tele­maan jonon­hoita­jalle, sain ajan eilisek­si, mut­ta asi­aan tuli mut­ka sikäli, että nuori ter­hak­ka uroskoirani sai maanan­taina hep­ulin ja puraisi min­ua jalka­an, mikä luon­nol­lis­es­ti siir­si leikkauk­sen. Kaksivuotias
    koira lähti koirien taivaaseen ja minä olin taas
    kolkut­tele­mas­sa ter­veyskeskuk­sen ovea, pääsin ter­vey­den­hoita­jalle, joka ohjasi ter­veyskeskus­lääkärin vas­taan­otolle ylimääräisenä potilaana.

    Taas soit­tele­maan jonon hoita­jalle ja sain ajan ensi viikon lauan­taille, mikä merk­it­see ilmeis­es­ti sitä, että kyseessä on jos­sakin määrin
    ham­maslääkärikäyn­ti­in ver­rat­ta­va keik­ka. Toiv­ot­tavasti mitään ylimääräistä ei
    tapah­du. Olen hoidel­lut koiran­pure­maa jal­ka kohol­la, eli vih­doin huhtiku­un alussa
    saa­mani taita­van fys­ioter­apeutin jump­pao­hjeet menevät osin hukkaan.

    Tietenkin olen suruis­sani ja harmis­sani koiras­ta ja yleen­sä kaikesta. Koira turhau­tui liian vähään ulkoilu­un. Olen pyrkinyt hoita­maan kun­toani niin, että lääkärikon­tak­tit ovat olleet minimissä.
    Ter­veyskeskus­lääkäri tuskai­likin jos­sakin vai­heessa tieto­jeni niukkuutta.

    Pol­ven tila on mitä on, sairaan­hoito­henkilöstön aikaa ja resursse­ja on kulunut, samoin omaa aikaani. Olen tavan­nut paljon eri­laista sairaan­hoito­henkilökun­taa, he näyt­tävät pääsään­töis­es­ti tekevän parhaansa näis­sä olois­sa. Jotkut nuorem­mat ovat välin­pitämät­tömiä, yleen­sä näin ei kuitenkaan ole. Olen saanut joil­takin henkilökun­taan kuu­luvil­ta vaikutel­man, että he koke­vat tekevän­sä työtä aika mah­dot­tomis­sa olo­suhteis­sa mut­ta yrit­tävät parhaansa. Joukos­sa on todel­lisia ter­vey­den­hoitoalan helmiä, kiitos.

  14. Osmo, tarkoitin tuo­ta kom­ment­tia, että “(lasten)neuvolassa” voisi­vat muutkin käy­dä pikku vaivo­jaan hoi­dat­ta­mas­sa. Näil­lä “muil­la” ei kyl­lä pitäisi olla mitään asi­aa edes las­ten­neu­volan odotustiloi­hin. On aika ikävää, jos pikku­vau­vaan tart­tuu vakavampi tau­ti rutiinineuvolakäynnillä.

  15. Yksi varsin paina­va syy ter­vey­den­huoltomme kri­isiy­tymiseen on uusien, entisä kalli­impi­en hoit­o­muo­to­jen kehit­tämi­nen. Mikään raha ei tule riit­tämään, vaan pri­or­isoin­tia on har­raste­ta­va, niin raaal­ta kuin se kuulostaakin.
    Uusim­mas­sa Suomen kuvale­hdessä oli artikke­li laihdutusleikkauksista.Yksi leikkaus mak­saa n. 12 000 euroa. Samal­la rahal­la voidaan vetää pain­on­hallintaryh­mää vuo­den ajan sadalle ylipainoiselle.
    Vaik­ka ryh­mästä vain kymme­nen lai­h­tu­isi pysyvästi,olisi samal­la rahal­la saatu kym­menker­tainen hyöty!
    Mut­ta sel­l­aisia me ihmiset, niin lääkärit kuin poti­laatkin olemme, että luo­tamme mielu­um­min hienoon ja kalli­isen tekni­ikkaan kuin talon­poikaisjär­keen ja yksinker­taisi­in ratkaisuihin.

  16. Ter­vey­den­huolto on kaikkial­la kuin intin sukat marssil­la: rul­lal­la kan­tapään alla jatku­vasti, mut­ta kor­jaa­mat­ta jät­tämi­nenkin ärsyttää.

  17. Ter­veyskeskus konkretiaa, 

    Kiin­nois­tu­in jutus­sasi koiras­ta. Minkä rotu­inen se oli ja mis­tä han­kit­tu jne.? 

    Koira niin äärim­mäisen har­voin puree isäntäänsä/emäntäänsä/laumaansa, että haluisin kuul­la siitä tapauk­ses­ta lisää. 

    Mik­si esim. heti päädy­it koiran lopettamiseen?

    Ker­ro, jos jak­sat… menee nyt aiheen ohi kyllä.

  18. “Yksi varsin paina­va syy ter­vey­den­huoltomme kri­isiy­tymiseen on uusien, entisä kalli­impi­en hoit­o­muo­to­jen kehit­tämi­nen. Mikään raha ei tule riit­tämään, vaan pri­or­isoin­tia on har­raste­ta­va, niin raaal­ta kuin se kuulostaakin”

    Todel­lisu­udessa suositemäärä ter­veyskeskukissa vähe­nee koko ajan ihmis­ten paetes­sa muiden palvelu­iden piiriin.
    Kun vuon­na 1997 ter­veyskeskuskäyn­te­jä oli 12 miljoon­aa niin 2007 niitä oli enää 9 miljoonaa.
    Lääkärei­den ja sairaan­hoita­jien määrä on silti kas­vanut eli terkkarei­den tehokku­us on huonontunut.

    Sama kos­kee erikois­sairaan­hoitoa: Suoritemäärä las­kee , mut­ta rahan polt­ta­mi­nen lisään­tyy ja tehokku­us laskee.

  19. Kun samaan aikaan yksi­tyiseten sairaaloiden käyn­nit ovat kas­va­neet ja niiden osu­us on jo 40 % käyn­neistä niin Suomes­sa on menos­sa suuri yksi­ty­istämi­nen ja terkkar­it ovat jäämääs vain rupusakjin hoito­lak­si joi­ta kukaan ei kehitä.

    Yhä use­ampi lääkäri julkisel­la puolel­la työsken­telee osapäiväisen­sä eli kalastelee aamupäivän mak­sukyky­isiä asi­akkai­ta julkisel­la ja tekee iltapäiväl­lä tilin oma­l­la vastaanotollaan

  20. Arto Tuki­ainen:
    “Joskus lääk­keen kulu­tus­määrän tark­istus on kyl­lä var­masti paikallaan. Sitä kai täl­lä lääkärien aikaa kulut­taval­la menet­te­lyl­lä aje­taan takaa.”

    Hyvä henkilö seu­raa­maan noi­ta kulu­tus­määriä olisi far­maseut­ti, joka tun­tee lääk­keet parem­min kuin lääkäri. Far­maseuteille ja provi­isor­eille voisi mielestäni antaa isom­man roolin mm. van­hus­ten ja muiden paljon lääkkeitä käyt­tävien kokon­ais­lääk­i­tyk­sen arvioin­nis­sa (esim. päällekkäisyyk­sien pois­t­a­mi­nen), tietysti yhteistyössä lääkärien kanssa. 

    Nois­sa ruti­inire­septin uusimi­sis­sa saat­taisi riit­tää se, että hoita­ja tsekkaa, ettei poti­laan tilas­sa ole tapah­tunut olen­naisia muu­tok­sia ja uusii reseptin. Jokaisel­la lääk­keel­lä olisi oma seu­ran­takäytän­tön­sä ja jos ongelmia ei ole, resep­ti uusi­taan, jos on, tulee reis­su lääkärille, joka tark­istaa tilanteen. Vaik­ka mitään eri­ty­istä ei ilmenisikään, poti­las voisi käy­dä lääkärin pakeil­la perus­teel­lisem­mas­sa tarkas­tuk­ses­sa sil­loin täl­löin, esim. ker­ran vuodessa. 

    Eli: Seu­ran­taa pitää olla, mut­ta siihen ei aina vält­tämät­tä tarvit­taisi lääkäriä. Ter­vey­den­huol­los­sa työsken­telee muitakin ammattilaisia.

  21. Eli­na: “Minkä rotu­inen se oli ja mis­tä han­kit­tu jne.?” Kyseessä on silkkiter­ri­eri, joka on han­kit­tu Ori­mat­ti­las­ta. Kas­vat­ta­jan pitäisi olla
    alansa huip­pua. Alan kuitenkin epäil­lä yhä enem­män, että rotu­jen tiukat ulkonäkökri­teer­it ovat uhka koir­ille. Oma­l­tani puut­tui paljon ham­pai­ta, saman­laisia ”huip­pukoiria” olen tavan­nut muillakin.

    Kas­vat­ta­ja toi koiran meille itse, mitä jäin ihmettelemään. Muu­toin hän toi­mi kiitet­tävästi. En tiedä, mon­tako pen­tua hänel­lä oli koton­aan, jou­tuiko omani ehkä kil­paile­maan isom­pi­en kanssa ruoasta.

    Minus­ta RODUNJALOSTUS koirien kohdal­la pitäisi ottaa keskustelu­un. Miten degen­eroitunei­ta me ihmiset olisimme, jos polvi toisen­sa jäl­keen suvun­jatkamiseen valit­taisi­in samat kri­teer­it täyt­täviä, keskenään suku­lais­suh­teessa ole­via ihmisiä. — Oma koirani oli kuitenkin fyy­sis­es­ti poikkeuk­sel­lisen terve.

    “Koira niin äärim­mäisen har­voin puree isäntäänsä/ emäntäänsä/ lau­maansa, että haluisin kuul­la siitä tapauk­ses­ta lisää.”

    Tämä ei pidä paikkaansa. Soitin suruis­sani eräälle koiratut­tavalle, hän oli joutunut tekemään saman, samas­ta syys­tä. Hän on hyvä koira­n­omis­ta­ja, mut­ta mikään ei ollut aut­tanut hänen koiraansa. Hän ker­toi, että oman koiran puremista hävetään siinä määrin, että asi­as­ta ei ker­ro­ta. Niin­pä minäkään en tien­nyt hänen koiransa kohtalosta.

    Oman koirani ongel­mat liit­tyivät siihen, että se halusi kaiken aikaa kali­fik­si kalifin paikalle. Nyt, kun minus­ta oli tul­lut jalka­puoli, se koki olon­sa tur­vat­tomak­si kanssani, vaik­ka oli samal­la kiin­tynyt min­u­un (ulkop­uolis­ten arvio). Se yrit­ti hoitaa lau­man­jo­hta­jan tehtävää ja sen taidot
    eivät tietenkään riit­täneet ihmis­ten maailmassa.

    Se sai liian vähän ulkoilua ja kun leikkaus läh­estyi, se ilmeis­es­ti vais­tosi jotakin ihmeel­listä ja muut­tui arak­si ja samal­la vihamielisek­si. Olin aiem­min kysynyt sen ongelmista asiantun­ti­joil­ta, se olisi tarvin­nut jämäkkää kät­tä, siihen min­ul­la ei jalka­puole­na ollut mah­dol­lisu­ut­ta (en tarkoi­ta täl­lä lyömistä). Yritin lahjoa ja kas­vat­taa sitä ruoal­la. Tein ko. aamu­na eri­tyisen hyvän ater­ian, panin kupin lat­tialle ja kävelin huoneen toiseen päähän kahville. Koira murisi kupil­laan ja syöksyi kiin­ni jalkaani.

    “Mik­si esim. heti päädy­it koiran lopettamiseen?”

    Se olisi ollut uhka ympäristöilleen. En halun­nut koiras­tani kier­topalk­in­toa, ratkaisu oli selvä heti ja sen takana oli myös koirani eläin­lääkäri ja eläin­hoita­ja, jot­ka tietävät koirahis­to­ri­ani pitkältä ajal­ta. Rapus­sani on lap­sia, se vikkeläli­ikkeisenä karkaa rap­pukäytävään sil­loin tällöin. 

    Koirani oli aiem­min leikat­tu, että se tulisi toimeen tois­t­en urosten kanssa.

    Min­ul­la on ollut aina koira tai kak­si. Kyseessä oli neljäs oma koirani. Nyt tun­tuu, että en halua koiraa enää koskaan. Kas­vat­ta­ja kom­men­toi koiraani nähdessään sen puolen vuo­den iässä, että se on onnelli­nen koira. Mitä sen päässä tapah­tui, en tule koskaan tietämään. Min­ua ei ole koskaan aiem­min purrut enem­pää oma kuin muidenkaan koirat.

    Koira saat­toi tavoitel­la ” lau­mansa” johta­ju­ut­ta. Se oli haas­tanut samal­la viikol­la riitaa, minä olin väistänyt ja pyrkinyt lahjo­maan sen kiltik­si herkuil­la, mut­ta tämä saat­toi vain ruokkia sen kuvitel­maa omas­ta voimastaan.

    Koirani rakasti leikkimistä, ulkoilua ja tois­t­en koirien tapaamista koira­puis­tossa ym., eikä saanut niitä asioi­ta riit­tävästi jalka­ni vuoksi.

    Jos tämän yrit­täisi jotenkin linkit­tää aiheeseen:
    Luin puremista tietoa han­kkies­sani, että 80 % pure­mat­a­pauk­sista ei tule ter­veyskeskuk­sen tietoon. Pure­va koira on yleen­sä nuori uros ja jotkut rodut ovat yliedustettuja.

  22. Ter­veyskeskus: konkretiaa
    Ihan oikea päätös. Tuos­sa vai­heessa tuol­la jalal­la on ihan turha alkaa kor­jaile­maan koiraa tai lait­taa sitä eteen­päin. Var­masti oikeal­la koulut­tamisel­la sen olisi saanut kor­jat­tua, mut­ta kun ei ole mah­dol­lisuuk­sia niin ei ole. Koira on vain lem­mik­ki, jon­ka elämän pitu­ud­es­ta päät­tämi­nen kuu­luu omistajalle.

  23. “Todel­lisu­udessa suositemäärä ter­veyskeskukissa vähe­nee koko ajan ihmis­ten paetes­sa muiden palvelu­iden piiriin.
    Kun vuon­na 1997 ter­veyskeskuskäyn­te­jä oli 12 miljoon­aa niin 2007 niitä oli enää 9 miljoonaa.
    Lääkärei­den ja sairaan­hoita­jien määrä on silti kas­vanut eli terkkarei­den tehokku­us on huonontunut.”

    Ter­veyskeskusten tehokku­ut­ta ei voi mita­ta sen mukaan kuin­ka paljon ovi käy. Jos vaikka­pa poti­las käy erik­seen mon­ta ker­taa lyhyen ajan sisäl­lä eri ongelmien takia vas­taan­otol­la pikaises­ti, saadaan kyseisel­lä mit­tar­il­la suurem­pi tehokku­us kuin jos kaik­ki asi­at hoidet­taisi­in samal­la ker­ral­la niin, että vas­taan­ot­toai­ka olisi pidempi.

    Sitä­pait­si varsinkin suuris­sa kaupungeis­sa ter­veyskeskuk­si­in keskit­tyy koko ajan enem­män aikaa vieviä poti­lai­ta: van­huk­sia, työt­tömiä, päi­hde- ja mie­len­ter­veysongel­maisia jne. Niil­lä, joil­la on rahaa men­nä yksi­tyiselle, ei yleen­sä ole niin mon­imutkaisia ter­veysongelmia. Mitä pienem­pi ongel­ma, sitä vähem­män sen hoit­a­mi­nen mak­saa, ja sitä suurem­pi on kan­nuste hoitaa se yksi­tyisel­lä. Näin julkiselle kerään­tyy aikaa vievää mate­ri­aalia ja poti­laskäyn­nit vähenevät.

    Ter­veyskeskusten ongel­mat on help­po pois­taa: seu­rataan vain muiden Pohjo­is­maid­en esimerkkiä. Ter­veyskeskusten lääkärit toimi­vat ammat­in­har­joit­ta­ji­na, rekry­toi­vat sen henkilökun­nan, jon­ka tarvit­se­vat, ja päät­tävät väestön­sä suu­ru­u­den, poti­laat val­it­se­vat kenelle lääkärille menevät. Kaik­ki muut voit­ta­vat pait­si yksi­tyiset lääkäriasemat.

  24. “Kaik­ki muut voit­ta­vat pait­si yksi­tyiset lääkäriasemat.”

    Kor­jaus: Myöskään hallintovä­ki ei voita, kos­ka heiltä läh­tee työt.

    Eräs huip­pukirur­gi havain­nol­listi vähän aikaa sit­ten juh­laluen­nol­laan kuin­ka hänen sairaalas­saan 70-luvun alus­ta, jol­loin hän työt siel­lä aloit­ti, on lääkärei­den määrä kaksin-kolminker­tais­tunut samal­la kun hallinnon määrä on kaksikymmenkertaistunut.

  25. Ter­veyskeskus: konkretiaa, 

    Kiitos kun vas­t­a­sit ja kiva kun vastasit!

    Kaiken kaikki­aan erit­täin ikävää ja surullista, ei siis ain­oas­taan koiran osuus… 

    Koirista voisin jutel­la vaik­ka kuin­ka pitkään, mut­ta kos­ka ketju nyt ei varsi­nais­es­ti avat­tu koira-asialle, niin ei tästä sen enempää. 

    Osmo tuskin perus­taa koiran kas­vatuk­seen liit­tyvää por­taalia, joten tämä jäänee tähän. 

    Toiv­ot­tavasti jalka­si tulee kuntoon!

  26. Miten ter­veyskeskusten tehokku­u­teen mah­taa vai8kuttaa se, että etenkin muu­ta­mat nuoret työn­tek­i­jät ovat ymmärtäneet tehokku­u­den siten, että poti­laalle ei yksinker­tais­es­ti anneta aikaa tai ajan saa joskus hamaan tulevaisuuteen.

    Vakavasti sairas poti­las on ehkä viety ambu­lanssil­la sairaalaan tai hän on kotona sairaana edelleenkin, hän on ter­ve­htynyt tai on hakeu­tunut yksi­tyiselle puolelle tai on kuol­lut tms.

    Lisäk­si jos ajan saa hyvin pitkälle eteen­päin, voi moni van­hempi yksinker­tais­es­ti uno­htaa ajan.

    Helsin­gin sanomis­sa kir­joitet­ti­in muu­ta­ma viikko sit­ten siitä, miten aiko­ja jää käyt­tämät­tä. Kokeilka­a­pa perua aikaa. Jonot­ta­mi­nen trveyskeskus­keen nos­taa puhe­lin­mak­su­ja, sama jonot­ta­mi­nen aiko­jen mah­dol­liseks peru­misek­si on turhan han­kalaa. Ajan peru­mi­nen uno­htuu, sitä ei jak­sa tehdä, ei ehkä ole ketään, joka tek­isi sen tms.

    Polik­linikalla istuneena on näh­nyt, että useitakin aiko­ja on saat­tanut jäädä peru­mat­ta. Eikö voisi olla jotakin sys­teemiä, että jonos­sa olisi muu­ta­ma varalla.

  27. Eli­na: Kiitos lämpimistä sanoistasi!

    Har­ras­tus­toimin­nan­voisi kytkeä tähän keskustelu­un eli mil­lainen on laadultaan/ määrältään yhteiskun­nan vas­tuu poti­laan kohdal­la sil­loin, kun tämä har­ras­taa niin vaar­al­lista lajia, että on loukkaan­tuneena ker­ta toisen­sa jälkeen. 

    Muis­taak­seni Hesaris­sa oli uuti­nen suo­ma­lais­ten mak­sakir­roosien (vai oliko se ras­va­mak­sa) lisään­tymis­es­tä, olemme euroop­palaisit­tain arvioiden ykkös­si­jal­la. Jos poti­las ei pysty/halua motivoitua kohtu­ulliseen syömiseen ja juomiseen, tuleeko jos­sakin vas­taan raja tai muut­tuuko avun saamisen filosofia. Entä tapakaatu­jat ja muut tois­tu­vasti ongelmi­in joutujat.

    Vaikei­ta kysymyk­siä, mut­ta eri vai­h­toe­hto­ja yhteiskun­nan avun suh­teen (määrä ja laatu)olisi hyvä pohdiskel­la. Kan­natan pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­val­tiosys­teemiä ter­vey­den­hoi­dos­sa, mut­ta jonkin­lainen avoin syys-seu­rausa­jat­telu voisi olla paikallaan sisään­raken­net­tuna jär­jestelmään. Sel­l­ainen on sys­tee­mis­sä piilevänä, mut­ta se voisi olla avoimesti tun­nustet­tu peri­aate vai voisiko.

  28. “Sitä­pait­si varsinkin suuris­sa kaupungeis­sa ter­veyskeskuk­si­in keskit­tyy koko ajan enem­män aikaa vieviä poti­lai­ta: van­huk­sia, työt­tömiä, päi­hde- ja mie­len­ter­veysongel­maisia jne”

    Ei työtön ole sen sairaampi kuin muutkaan, työt­tömyys johtuu pääosin työ­markki­noiden jous­tavu­ud­es­ta. Kun vuosit­tain alkaa ja päät­tyy n 800000 työ­suhdet­ta ja työt­tömyys kestää fir­mo­jen rekry­toinitiby­rokra­ti­as­ta johtuen tietyn ajan niin meil­lä on aina tietynkokoinen varas­to työttömiä.
    Voit arvioi­da määrää varstonkeir­ron säännöillä.

    Pitkäaikaistyöt­tömiä meil­la on ollut aina tiet­ty määrä,siitä 40 vuot­ta, kun tuo put­ki aloi­et­ti­in, joten eipä tuo määrä ole juuri muuttunut.

    Ikään­tymi­nenkään ei lisää sairaan­hoidon tarvet­ta, sil­lä myös ter­vei­den vuosien määrä kasvaa.
    Ne viimeiset vuodet ovat ne joina hoitoa tarvi­taan , ei ole väliä ovatko ne 60-vuo­ti­aana vai 80-vuotiaana

  29. Se mikä näyt­tää muut­tuneen on lääkärei­den työsken­te­ly. Sekä yksi­tyisen sek­torin, että julkisen sek­torin lääkärit ovat yhä enenevässä määrin osa-aikaisia eikä kysymys ole kaup­pa­pi­ian tapais­es­ta osa-aikaisu­ud­es­ta vaan lääkärei­den tavas­ta tehdä busi­ness­ta eli aamul­la pis­tetään julkisel­la ihmisiä jonoon ja vih­jataan jonon ohi­tuk­ses­ta ja illal­la hoide­taan niitä ‚joil­la on varaa mak­saa ykstyis­es­tä hoi­dos­ta ja jonon ohituksesta.

    Unkarin mallia pidet­ti­in kor­rup­tion kukkase­na , mut­ta suo­ma­lsi­et eivät ymmär­rä että kor­rup­tio rehot­taa aivan tääl­lä kotimaassakin

  30. OECD tut­ki pari vuot­ta sit­ten ter­vey­den­hoidon saatavu­u­den tulori­ip­pu­vu­ut­ta ja Suomes­sa ter­vey­den­hoidon saatavu­u­us riip­pui tuloista jopa USA:takin enemmän.

    Suo­mi oli eri­ar­voisn OECD maista

  31. “Ter­veyskeskusten lääkärit toimi­vat ammat­in­har­joit­ta­ji­na, rekry­toi­vat sen henkilökun­nan, jon­ka tarvit­se­vat, ja päät­tävät väestön­sä suu­ru­u­den, poti­laat val­it­se­vat kenelle lääkärille menevät. ”

    Näin tuo per­suetrvy­den­hoito toimii useim­mis­sa mais­sa eli henkilö voi vali­ta lääkärin­sä ja vaku­u­tus mak­saa, yksi­tyi­nen tai yleinen ja viime kädessä yhteiskunta.

    Erikois­sairaan­hoito on eri asia,mutta siel­lä tehtäviä toimen­piteitä onkin vain 1 % ver­rat­tuna noi­hin avo­hoitoi­hin, ne kan­nataa sit­ten keskit­tää suurem­pi­in yksiköihin.

    Hyvä esimerk­ki suurem­man yksikön­te­hokku­ud­es­ta ja palve­lu­ta­sos­ta on näyt­teenot­to: Kun se toi­mi esim palo­heinän ter­vysasem­l­la niin sisään­pääsyä sai odot­taa puoli tun­tia-tun­ti, mut­ta kun se keskitet­ti­in Maunulaan niin jono hupe­nee edeltä käy 15 minuutissa.

  32. “Hyvä esimerk­ki suurem­man yksikön­te­hokku­ud­es­ta ja palve­lu­ta­sos­ta on näyt­teenot­to: Kun se toi­mi esim palo­heinän ter­vysasem­l­la niin sisään­pääsyä sai odot­taa puoli tun­tia-tun­ti, mut­ta kun se keskitet­ti­in Maunulaan niin jono hupe­nee edeltä käy 15 minuutissa.”

    Tämä epäilemät­tä on tot­ta. Mut­ta aikaus­tan­nuk­si­in on las­ket­ta­va myös mat­ka keskitet­tyyn palvelupisteeseen.

    Mietin vain yhtä asi­aa. ensin­näkin käsi­tyk­seni mukaan lääkkeitä, yksi­tyisen hoidon ja työter­veyshoidon osaa ei mak­sa vltio vaan Kela, joka on eri­tyi­nen eduskun­na alainen julk­isoikeudelli­nen vaku­u­tus­laitos. — Toinen asia. hauku­taanko väärää puu­ta? Että meil­lä on rin­nakakiset rahoi­tusjär­jestelmät, on ehkä juuri tuonut tiet­tyä taloudel­lisu­ut­taa jär­jestelemään. Liäs­ki jär­jet­selmän on taval­la tai toisel­la palkit­ta­va niitä jot­ka prefer­oi­vat ter­veyten­sä ähoitoa. (yleen­sä he prefer­oi­vat myös mui­ta hyviä asioi­ta, ja se näkyy heiän toimeentulossaan.)

    Ongel­ma on pikem­min seu­raa­va: tietyt kun­nat johdon­mukaises­ti heiken­tävät julk­ista ter­vey­den­hoitoaan siirtääk­sen poti­lai­ta yksi­tyiselle puolelle saadak­seen näin (näen­näistä) säsäötä th-kuluis­sa. Peri­aat­teessa voitaisin mak­saa jkela-kor­vaus kun­nalle th-palveluista, mut­ta johtaisiko se vain suurem­pi­in hallintokustannuksiin.

  33. “Tämä epäilemät­tä on tot­ta. Mut­ta aikaus­tan­nuk­si­in on las­ket­ta­va myös mat­ka keskitet­tyyn palvelupisteeseen”

    Heh Msunula ja Palo­heinä ovt n kol­men kilo­metrin etääl­lä toi­sis­taan ja samat bus­sit kulke­vat molem­pi­en ohi, myös palvelulinjat.

    Ja suurin osa näistä terkkarei­den asi­akkaista ei ole työssä, jote työaikaa ei kulu.

    Työter­veyshuoltoa on harvem­mas­sa ja etäisyy­det ovat vieläkin pitemmät

  34. Tuo oli sinän­sö oikea lisäys. Tark­istin aikatauluista 7.30 bus­sit kulke­vat n 5 min­uutin välein ja mat­ka-aika on 10 min­u­ut­tia. Tässä aikavoit­to terkkaris­sa ja mat­ka-aika menevät likip­itäen päittäin.

    Mut­ta onko näin useim­mis­sa tapauk­sis­sa ? Se olisi hyvä tietää. Vaik­ka asi­akas ei olisikaan työssä, ns akti­iviväestöä, on hänen ajal­laan silti arvoa.

    1. Jos asi­akas jou­tu­isi mak­samaan sen hin­taeron, mikä tulee näi­den pikku­narikoiden ylläpi­dos­ta, hän val­it­sisi keskite­tyt palve­lut. Sinän­sä on vähän erikoista, että Helsingis­sä pide­tään parin kilo­metrin matkaa noin hirveänä. Suurim­mas­sa osas­sa Suomen ter­veyskeskus on paljon kauempana.

  35. “Hyvä esimerk­ki suurem­man yksikön­te­hokku­ud­es­ta ja palve­lu­ta­sos­ta on näyt­teenot­to: Kun se toi­mi esim palo­heinän ter­vysasem­l­la niin sisään­pääsyä sai odot­taa puoli tun­tia-tun­ti, mut­ta kun se keskitet­ti­in Maunulaan niin jono hupe­nee edeltä käy 15 minuutissa.”

    Kaipaisin sys­teemistä ajat­telua, shakin pelaa­jia, keskusteluun.

    Voisiko sinne odotushuoneisi­in saa­da jonkin­laisia emän­tiä. On hur­jan näköistä, kun puolisokeat ja puo­liku­urot van­huk­set yrit­tävät men­nä näyt­tei­de­not­toon rol­laat­tor­eil­laan eivätkä ovi­aukot tah­do riit­tää. Jotkut labra­hoita­jat eivät valitet­tavasti pallil­taan hieväh­da auttaakseen.

    Aika vähän ote­taan ulot­tuvuuk­sia huomioon, jos poti­laiden sisään­menoa arvioidaan sekun­tikel­lo kädessä. Jos avus­ta­va henkilökun­ta antaa van­hoille, yksin asuville poti­laille aikaansa kohtu­ullisen määrän, tarvi­taan ehkä muu­ta apua vähemmän.

    Hakkapeli­it­to­jen maas­sa ei parane olla köy­hä eikä kippee.

    Poti­laat vier­essä istu­vat katse tyhjänä kaukaisu­u­teen kat­soen eikä kukaan hievah­dakaan aut­taak­seen. Ei ole ihme, että meitä pide­tään vähän tyh­minä. Oma vaivani on sel­l­ainen, että olisi paras­ta liikkua mah­dol­lisim­man vähän, mut­ta pakko­han se on.

    Vai onko empa­tia sairaut­ta tämän päivän maailmassa?

  36. Ter­vy­den­hoidon eräs suuri kus­tan­nu­songel­ma on tieto­jär­jestelmät. Kun jokainen on kun­ta on rak­en­tanut omat tieto­jär­jestelmät ja omat tietolu­ok­i­tuk­set niin niiden ylläpi­to mkasaa miljardeja.
    Tieto­jär­jestelmien kulu­ja ei ole edes kun­nol­la arvoitu, mut­ta nyky­isin julk­sien sek­torin tieto­jär­jestelmäku­lut ovat hallitsemattomia.

    Val­tio teki suuren virheen ulkois­taes­saan tietotekini­ikkaosaamisen Tietoon, vielä 70–80-luvulla val­tio oli tietotekni­ikan hyö­dyn­täjänä edel­läkävi­jä, mut­ta tänä päivänä Son­er­an ja Tiedon kohdal­la tehty­jen töp­päys­ten vuok­si Suo­mi on pudon­nut län­si­mait­ten peränpitäjäksi.

    Tietotekni­ikan hyväk­sikäyt­tö edel­lyt­tää, että kun­ta­por­tana itsen­säisyyys lopete­taan ja itse asi­as­sa kun­ta­por­taan voisi lakkauttaakin.

    Se sel­ven­täisi vas­tu­usuhtei­ta ja ratio­nal­isoisi pois mon­ta turhaa päällikkövirkaa.

    Julki­nen sek­tori voisi ensi häti­in luop­ua Microsoft­in elät­tämis­es­tä ja siir­tyä Lin­uxi­in. On häpeä, että Lin­ux­in kehit­täjän koti­maa ei edes julkises­sa hallinnos­sa käytä oman maan tuotteita.

    Samal­la se loisi aivan uuden alus­tan tietotekni­ikan kehitykselle

  37. Rin­nakkaiset tevey­den­huol­lon rahoi­tuskana­vat voivat olla ongel­ma tai sit­ten ei — riip­puu mitä tue­taan. KELA-lääkäriko­r­vaus on nyky­muo­dos­sa tuki lääkärille, ei poti­laalle. Toisaal­ta taas KELA saat­taa oma­ta täl­lä het­kel­lä niin paljon tietoa lääkkei­den kor­vaamis­es­ta, että täy­del­liseen jär­jestelmään ei kan­na­ta oike­as­sa elämässä pyrk­iä (teo­reet­tis­es­ti kaik­ki hoidot tietenkin tulisi olla saman tuen piirissä).

  38. Liian van­ha kir­joit­ti 6.5.2009 kel­lo 7:20
    —–clip, clip———————-
    ““Tietotekni­ikan hyväk­sikäyt­tö edel­lyt­tää, että kun­ta­por­tana itsen­säisyyys lopete­taan ja itse asi­as­sa kun­ta­por­taan voisi lakkauttaakin.
    Se sel­ven­täisi vas­tu­usuhtei­ta ja ratio­nal­isoisi pois mon­ta turhaa päällikkövirkaa.
    Julki­nen sek­tori voisi ensi häti­in luop­ua Microsoft­in elät­tämis­es­tä ja siir­tyä Lin­uxi­in. On häpeä, että Lin­ux­in kehit­täjän koti­maa ei edes julkises­sa hallinnos­sa käytä oman maan tuotteita.
    Samal­la se loisi aivan uuden alus­tan tietotekni­ikan kehitykselle.””
    Kyl­lä! Olen jo vuosia ollut samaa mieltä, mut­ta eihän tuo kun­ta­por­taan lakkaut­ta­mi­nen onnis­tu. Siinä menisi liian mon­elta tulot ja joil­takin virkakin.
    Tieto­jär­jestelmien yhden­mukaist­a­mi­nen olisi lois­ta­va het­ki siir­tyä ilmaiseen Lin­ux poh­jaiseen jär­jestelmään, mut­ta en usko, että päät­täjil­lä, siis poli­it­tisil­la päät­täjil­lä, riit­tää tähän rohkeutta.
    Kuitenkaan; kyse ei ole mihinkään tun­tem­at­tomaan hyp­päämis­es­tä. Avoin lähdekoo­di on kokeil­tua ja tes­tat­tua joten sikäli open source ja sen päälle raken­netut erikoissovel­luk­set ovat var­mo­ja ratkaisuja.

  39. “Tieto­jär­jestelmien yhden­mukaist­a­mi­nen olisi lois­ta­va het­ki siir­tyä ilmaiseen Lin­ux poh­jaiseen jär­jestelmään, mut­ta en usko, että päät­täjil­lä, siis poli­it­tisil­la päät­täjil­lä, riit­tää tähän rohkeutta.”

    Mm Kiina suosii Lin­ux­ia, sil­lä se parn­taa tieto­tur­vaa. Aivan ilmainen Lin­uxkaan ei ole ,
    sil­lä tukea on olta­va omas­ta takaa, samoin kehi­tys­panok­sia, mut­ta sen kom­pen­soi säästöt lisens­seis­sä ja toisaal­ta sil­lä voidaan luo­da uut­ta businesta.
    Tärkein­tä olisi selvit­tää kulu­raken­net­ta ja tehdä road map kulu­jen karsimiseksi.

  40. Kan­nat­taisiko Helsin­gin kaupungin­isien ja ‑äitien istua miet­timään, mitä ovat suurim­mat jono­ja aiheut­ta­vat tek­i­jät ja pyrk­iä vaikut­ta­maan niihin.

    Helsin­gin kaupun­gin­su­un­nit­telu tuot­taa uusia rav­in­toloi­ta (kanta)kaupungin elävöit­tämisen nimek­keel­lä joka niemeen, laak­so­hon ja notkel­maan ja sopivi­in ja sopi­mat­tomi­in tilaisuuk­si­in ja tarkoituksiin.

    Suomen ilmas­to ja humala­hakuinen juomi­nen yhdessä ovat tek­i­jä, joka aiheut­taa kaa­tu­mis­vam­mo­ja. Kun jonot ovat mielet­tömän pitk­iä, poikii moni kaa­tu­mis­vam­ma ym. uusia sairauk­sia ja myös leikkauk­sen tarvet­ta — run­sas alko­holin käyt­tö on itsessään terveysriski.

    Syys-seu­raus­logi­ikalla ajatellen pitäisi puut­tua sairaut­ta aiheut­tavi­in syi­hin eli alko­holin käyt­töä lisäävi­in rak­en­teisi­in, alko­ho­lia ei anniskeltaisikaan joka paikassa.

    Se, että Suomes­sa olu­en ym. juomi­nen kuu­luu kaikki­in ympäristöi­hin itses­tään selvyytenä, ihme­tyt­tää monia ulkopuolisia.

    Olisiko kult­tuuri muutet­tavis­sa? Maksakirroosin/ ras­va­mak­san lisään­tymisen suh­teen olemme euroop­palaisit­tain kyseenalaista huippua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.