Tiedot ilmastonmuutoksen kehittymisestä käyvät yhä vain synkemmiksi. Uusi Suomi tietää kertoa, että Kööpenhaminaan kokoontuneet tutkijat olettavat meren pinnan nousevan selvästi ennustettua nopeammin; metrillä vuoteen 2100 mennessä. Sillä alkaa olla vaikutusta jo rannikkokaupunkien kaavoitukseen. Pahinta on kuitenkin se, että todennäköisyys ilmastonmuutoksen karkaamisesta käsistä kasvaa koko ajan.
Se on menoa nyt?
Kyllä se on menoa – nyt!
Sen ymmärtää, kun bussipysäkillä katselee ohi soljuvaa autojonoa, jossa yksilö taivaltaa ylläpitämään jatkuvaa kasvua.
Sen ymmärtää myös, kun pikku-uutisessa kerrotaan, että ensi talven kaukomatkoja on myyty normaalivauhdilla.
Ehkäpä ilmastonmuutos onkin se oikea selitys Fermin paradoksille?
Hieman epäoperationaalinen kommentti:
Jos ihminen käyttäytyy kuten eläin, luonto kohtelee ihmistä kuten eläintä. Jos rajoista ei välitetä vaan annetaan ilmakehän CO2-konsentraation ja populaation kasvaa rajatta, tilanne korjaantuu lopulta sillä tavanomaisella tavalla.
Toisaalta jos taas osoitamme olevamme standardieläimen yläpuolella, siinä mielessä että lajimme kykenee koherenttiin käyttäytymiseen, luonto kohtelee meitä humaanisti.
(Tietenkään luonto ei kohtele meitä mitenkään, vaan olemme itse vastuussa tekemisistämme, jolloin ym.:sta tulee melekin tautologia, mutta tuo muotoilu on minusta jotenkin helposti mieleen jäävä ja lajityypillisiin tunteisiimme vetoava.)
Ei voi sanoa että olisi menoa nyt – ilmastonmuutokseen sisältyy huomattavaa epävarmuutta. Tiedämme kuitenkin riskit, ja se ettemme pysty tämän parempaan vasteeseen ei lupaa hyvää tulevaisuuden kannalta.
Pari viikkoa sitten tuli uutinen, jonka mukaan Tiibetin ylängön jäätiköt sulavat kiihtyvällä nopeudella. Sieltä lähtevät mm. Jangtse, Mekong, Indus. Näiden jokien varrella melkoinen osuus ihmiskuntaa.
Me voitas nostaa rannoilla asuvien kiinteistöveroja todella rutkasti ja silleen samalla rahottaa perusturvauudistusta. Rikkaat maksas kun ei ne muuten mitään maksakkaan. Se olis parasta valmistautumista veen nousuun ja ilmaston muutokseen!
Tietokonemallinnukseen perustuvat projektiot ilmastonmuutoksen kehittymisestä käyvät yhä vain synkemmiksi raflaavissa uutisotsikoissa, James Hansenin kaltaisten nykypäivän behavioristien paisuttelemana. nk. Tiedemiesten, joilla oma ura, arvostus, uskottavuus tiedemiehenä ja tutkimustyö on nivoutunut alarmismin ympärille.
Ilmasto itsessään ei ole lämmennyt n. 8 vuoteen. Ilmastonmuutostiede edellisten 5 vuoden aikana ei ole ollut alarmismille kovin suotuisaa. Mitään uutta merkittävää tietoa ei varsinaisesti ole noussut esille, mutta kysymyksiä sitäkin enemmän sekä konsensuksen haastavan vertaisarvioidun tutkimuksen kasvava lisääntyminen.
Tätä ei muuta se, että joku parametrisoinniltaan arpapeliä oleva ja mm. pilvien mallinnuksessa epäonnistuva supertietokoneen antama projektio voidaan uutisoida tulevana vedenpaisumuksena toisia samanmielisiä olalle taputellen ja omaa tutkimusta koskevat vaikeat kysymykset vaieten.
Maailmassa on todellisiakin, todennettuja ympäristöongelmia, joiden vakavuutta ei tarvitse bittien ykkösillä ja nollilla arpoa. Monilukuisia ja vakavia. Metsien hakkuut, lajien sukupuuttouhka, biodiversiteetin kaventuminen, viljelysmaan köyhtyminen, suurten jokien ja rannikkovesien saastuminen, ryöstökalastus ja makean veden käyttövarojen hupeneminen. Mitä nopeammin tämä ilmastoharha lakkaa viemästä niiltä näkyvyyttä, sen parempi maailman luonnolle ja ihmisille.
Tuosta aiempaa luultua suuremmasta noususta varoitteli pari kuukautta sitten rovanimeläisproffa John Moore. Hän puhui 1-2 metristä, mutta sanoi myös, että ilmasto on lämmennyt ja siten merenpinta noussut pikkujääkauden loppumisesta saakka eli ilmeisesti siis 1700-luvulta. Siksi hänen mukaansa ei voi oikein tietää, miltä osin ilmaston lämpeneminen on ihmisen aiheuttamaa ja voivatko ihmiset asialle mitään tehdä.
Sen verran täytyy olla eri mieltä, että ihan varmasti jotain voidaan tehdä näillä geoengineering-jutuilla (mitä se on on suomeksi?). Mutta ei ne kyllä ole ykkösvaihtoehto varmaan kenenkään mielestä, pikemmin viimeinen keino, kun kaikki muu on epäonnistunut.
Metrinkin nouseva merenpinta vaikuttaa katastrofaalisesti suoraan noin puoleen miljardiin kehitysmaan ihmiseen ja epäsuorasti niihin, joiden alueelle ympäristöpakolaiset ryntäävät. Rikkaissa maissa metrin nousu tuskin aiheuttaa ylikäymättömiä ongelmia, kunhan suojautuminen hoidetaan paremmin kuin New Orleansissa. Pakolaisten paine voi tietysti aiheuttaa ongelmia tai vähintään maailmantuskaa täälläkin.
Siksi on erikoista, että taistelu ilmaston lämpenemistä vastaan ei tietääkseni sisällä mitään aseita, jotka olisi suunniteltu tuon puolen miljardin auttamiseksi nyt kun vielä on aikaa. Vähintä olisi, että ne ympäristöinvestoinnit kehitysmaahan, jotka oikeuttavat lisäpäätöihin rikkaassa maassa, pitäisi suunnitella niin, että ne suuntautuvat pois tuolta tulevalta tulva-alueelta.
Mutta eihän tuo mihinkään riittäisi. Lisäksi pitäisi nyt alkaa rikkaissa maissa kerätä erillistä hiiliveroa, jonka avulla luodaan työpaikkoja turvallisille alueille kehitysmaissa. Tai ehkä nuo niin nokkelat investointipankkiirit, jotka nyt makaavat kotona syljeskelemässä kattoon, voisivat keksiä jotain toimivampaa. Ehkä joillekin bangladeshilaisille pitäisi antaa muutaman vuoden työlupa rikkaaseen maahan, jonka aikana ehtisivät säästää rahat uuden elämän aloittamiseksi turvallisella seudulla kotimaassa. Ehkä lähelle tulva-aluetta mutta kuitenkin turvalliselle alueelle investoivalle yritykselle pitäisi antaa huomattavia etuja, vaikkapa täydellinen verovapaus, jonka rikkaat maat osin kompensoisivat.
Joku rahasto pitäisi joka tapauksessa olla sen selvittämiseksi, miten se suunnitelma B menee, jos päästökaupalla ei päästä toivottuun tulokseen ja edessä onkin vaikka viiden tai kymmenen metrin merenpinnan kohoaminen. Täältä löytyy perusideat:
http://en.wikipedia.org/wiki/Geoengineering
Toivottavasti lama loppuu lyhyeen, sillä sen kestäessä on turha odottaa mitään uutta keneltäkään.
Bangladeshissa kohoaa pikemminkin maanpinta kuin merenpinta. Jokivedet kuljettavat Himalajan rinteitä sellaista vauhtia.
Vihreät elävät uhkakuvista. Ilman uhkakuvia ei enää vihreitä.
Tämän ilmastonmuutos keskustelun alku ei näytä hirveän lupaavalta. Seitsemässä ensimmäisessä viestissä on jo todettu, että ilmasto ei lämpene, mallintaminen ei ole tiedettä, lämpenemis konseptia ei ole, Bangladeshissa maakohoaa, eikä veden pinnan nousu uhkaa…
Mitä tuohon nyt sanoisi. Jos nykyinen ilmastonmuutoskonsensus ón 20% todennäköisyydellä suhteellisen tarkka niin, lienee niin, että kaikki tarvittavat asiat ilmaston muutoksen estämiseksi kannattaa tehdä. Kai ne Hansenit ja muut ovat ainakin 20% todennäköisyydella oikeassa?
Edellä Tomi Ahtin mainitsema John Mooren ja muiden tekemä Journal of Geophysical Research lehdestä julkaistu tutkimus löytyy täältä: http://www.ulapland.fi/home/hkunta/jmoore/pdfs/Jevjgr2008.pdf
1980-luvulla meillä Suomessa meuhkattiin metsäkuolemista ja happosateista hetkittäin lähes yhtä paljon kuin nyt ilmaston lämpenemisestä. Sen ajan vastavoimat selittivät metsäkuolemat sääilmiöillä ja pitivät happosateiden poistoa turhana vouhotuksena, joka tuhoaisi Suomen kilpailukyvyn ja tekisi autoilusta kohtuuttoman kalliin. Kun happosadeongelma poistettiin ymmärtääkseni lakien voimalla, metsätkin lakkasivat harsuuntumasta ja kuolemasta.
Onko missään tieteellistä analyysiä näistä tapahtumista. Niistä voisi saada oppia nyt ilmastonsuojeluun, miten yritykset saatiin silloin keskinäisen kilpailun innoittamana kehittämään yhä parempia ratkaisuja. Kun yksi yritys keksi parannuksen, muut velvoitettiin vielä parempaan seuraavan luvan yhteydessä. Näin kai se meni.
Onko meillä enää edes 10% jäljellä pahimmista happopäästöistä?
Tarkennuksena edelliseen viestiin.
En ole ihan varma linkitinkö oikean John Mooren artikkelin. Tässä on uutinen artikkelista: http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2008/01/merien_pinnan_arvioidaan_nousevan_jopa_yli_metrin_276062.html
Ja täältä löytyy kaikki Herra Mooren tärkeimmät julkaisut:
http://www.ulapland.fi/home/hkunta/jmoore/johnarticles.html
”Jos nykyinen ilmastonmuutoskonsensus ón 20% todennäköisyydellä suhteellisen tarkka niin, lienee niin, että kaikki tarvittavat asiat ilmaston muutoksen estämiseksi kannattaa tehdä.”
No ei todellakaan kannata. Käytettävissä olevat resurssit ja mielenkiinto luonnon ja lajien suojelemiseksi tulee pyrkiä käyttämään mahdollisimman hyödyllisesti. Ilmastonmuutoksen ”estämisen” on arvioitu maksavan tuhansia ja tuhansia miljardeja euroja. Edes murto-osalla noista summista saisi aika paljon aikaan luonnonpuistojen ja suojelualueiden perustamiseksi Aasiaan ja Afrikkaan. Suojelemaan mm. ihmisapinoiden ja suurten kissaeläinten elinalueita, jotka nyt horjuvat sukupuuton partaalla ja kärsivät suuresti ihmistoiminnasta. Tämän jälkeen varoja riittäisi vielä suurten jokien puhdistamiseen, suodattimien sponssaamiseen kehittyville maille. Jätteidenkäsittelyteknologian vientiin kehitysapuna. Näitä laiminlyötyjä kohteita riittää lukemattomasti. Niistä juuri enää edes jakseta keskustella, koska ilmastonmuutos sitä ja tätä, ja kaikki se pohjaa epäluotettaviin tietokoneajoihin, toisin kuin nämä konkreettisesti todettavat ympäristöuhat.
Mitä tahansa ei kannata tehdä niin kauan kuin resurssit ovat rajallisia (eivät ne toki toisiaan täysin poikkileikkaavia ole), vaan pyrkiä toimimaan siten, että luontoa suojellaan mahdollisimman konkreettisin ja pysyvin toimin.
On varmaa – varmempaa ja todistetumpaa kuin parhaimmatkaan ilmastoennustukset – että jo vuosikymmeniä ennen vuotta 2100 nanoteknologia yms. on kehittynyt niin pitkälle, että pystymme imemään hiilidioksidin ilmakehästä. Silloin pitää olla varovainen lähinnä vain sen kanssa, että emme ime liikaa hiilidioksidia ja aiheuta siten ilmaston viilenemistä.
Vuoteen 2100 ulottuvat ennustukset ovat yhtä tyhjän kanssa jos ne eivät ota huomioon teknologian eksponentiaalista kehitystä, joka on jo nyt todistettavasti käynnissä lukuisilla tieteen ja tekniikan alueilla.
”No ei todellakaan kannata. Käytettävissä olevat resurssit ja mielenkiinto luonnon ja lajien suojelemiseksi tulee pyrkiä käyttämään mahdollisimman hyödyllisesti. ”
Jälkimmäisestä virkkeestä olen ihan samaa mieltä.
Kysymys on siitä, että ilmastonmuutos tulisi ihan järkyttävän kalliiksi. Käsittääkseni parhaan saatavilla olevan arvion mukaan(Sternin raportti) ilmastonmuutoksen torjuminen leikkaisi talouden kasvua noin 1-2 %-yksikön verran(talouskriisi syönee talouden kasvusta Suomessa tänä vuonna 5-7 %-yksikköä).
Sen sijaan ilmastonmuutos Hansenin ja muiden skenaarioissa käytännössä romahduttaisi maailman talouden 20-30 vuodessa, jos sen estämiseksi ei tehdä mitään. Näin ollen tuo hatusta vedetty arvio, että jos Hansen on oikeassa 20% todennäköisyydellä, kaikki tarpeellinen on tehtävä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ei liene ihan perätön, vaikka yksinkertaistava onkin.
Toisaalta on muistettava, että hiilidioksin määrän nouseminen ilmakehässä tuo mukanaan myös varmoja negatiivisia seurauksia, kuten merien happamoituminen ja sitä kautta useiden meren ekosysteemien romahtaminen.
Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo mukanaan myös varmoja positiivisia seurauksia, kuten energiatehokuuden kasvu, öljy riippuvuuden pienentyminen ja metsien suojelun lisääminen(etc), Eikä se ilmastonmuutoksen torjuminen rahaa polttamalla tapahdu, ennemminkin se vain jaetaan uudestaan. Tässä jaossa myös Suomi voisi kai olla voittaja fiksuilla poliittisilla linjauksilla.
az:n esittämästä ilmastonmuutoksen pysähtymisestä juttu Tuukka Simosen blogissa http://tuukkasimonen.blogspot.com/2009/01/ilmastonmuutos-pyshtyi.html
Olisi toivottavaa, että joku viisaampi kävisi siellä kumoamassa nuo Simosen väitteet, kun niitä ei ole vielä blogin kommenteissa onnistuttu kumoamaan.
az: Katsotko, että vaikka varmuus olisi 100% niin kannattaa mieluummin keskittyä muuhun luonnonsuojeluun? Eikö luonnonsuojellusiin ongelmiin auta juuri resurssien käytön vähentäminen… esim. veden säästö ja kierrättäminen.
No jos puhutaan epäluotettavista tietokonemailleista, niin ne mallit joilla ennustetaan kustannuksia, sekä torjumisen että toteutumisen kohdalta, on todennäköisesti kertaluokkaa enemmän päin honkia kuin ilmastomallit.
Seuraan tucin blogia aina aika ajoin. Hän lähinnä suomentaa englanninkielistä lähdeaineistoa. Taminoa, realclimatea jne.
Tuc myös osallistuu aiheista väittelyihin tiedefoorumilla, jossa nimimerkki JeanS (McIntyren suomalainen avustaja) on kyllä kumonnut väsähdyksiin asti tucin esittämiä väitteitä. Mutta kun mitään täyttä varmuutta ei ole kummallakaan puolella, niin aina löytyy joku uusi väite johon tarttua ja sama alkaa alusta.
En toki väitä, että alarmismikaan olisi 100% varmuudella höttöä, mutta todennäköisyyksiä ja mittasuhteita on pakko arvioida silloin kun resurssit ja mielenkiinto ovat rajallisia.
Meillä on valtavasti todellisia akuutteja ongelmia, jotka peittyvät 100 vuoden merenpinnan nousun alle. Se on ympäristöihmiselle väliin raivostuttavaa. Henkalta yllä erittäin tähdellinen huomio teknologian kehityksestä. Mitä valmiuksia meillä on vuonna 2100 vastata näihin muutoksiin ”geoengineering-tekniikoilla”, jos niitä ylipäänsä ilmenee?
Jeebo: ”Katsotko, että vaikka varmuus olisi 100% niin kannattaa mieluummin keskittyä muuhun luonnonsuojeluun?”
Tuokaan ei ole automaattisesti hölmö ajatus. Vaikka ilmastonmuutos olisi katastrofaalinen 100 % varmuudella, emme pysty tällä hetkellä tekemään sille juuri mitään. Esim. Kioton täydellinen toteuttaminen olisi vaikuttanut ilmastonmuutokseen vain hyvin vähän, mutta sen taloudelliset kustannukset olisivat olleet valtavat ja se olisi siten syönyt resursseja kaikkien muiden ympäristöongelmien, tautien ja köyhyyden hoidosta.
Meillä ei vielä ole sitä vaihtoehtoa, että vaikuttaisimme ilmastonmuutokseen paljon ja kalliilla, vaan meidän on tyydyttävä vähään ja kalliiseen.
Nyt on siis parempi keskittyä tärkeämpiin ongelmiin, rahoittaa tutkimusta ja teknologiaa ja odottaa että ilmastonmuutoksen torjunta muuttuu kannattavaksi.
Tämä on yksi lähestymistapa ongelmaan.
Henkka: teknologia voi kehittyä eksponentiaalisesti mutta ei tuotekehitys välttämättä onnistu ratkaisemaan niitä isoja haasteita jos riittäviä voittoja ei ole tarjolla riittävän nopeasti. Ehkä meillä on 100 vuoden päästä eksponentiaalisesti parempi facebook jossa voi sitten kertoa miten tänäänkin on niin hirveä helle täällä.
Oskari Huusko on sitä mieltä, että nanoteknologian avulla planeetan ilmastoa voidaan tulevaisuudessa manipuloida mielin määrin. Minkähänlaisella nanoteknologialla El Niño taltutetaan?
”Oskari Huusko on sitä mieltä, että nanoteknologian avulla planeetan ilmastoa voidaan tulevaisuudessa manipuloida mielin määrin. Minkähänlaisella nanoteknologialla El Niño taltutetaan?”
Nyt taisi viitata Henkan kirjoitukseen…
Itse en ole tämän alan ”tiedemies”, mutta minua hämmentää tässä ilmastonmuutosskeptismissä kaksi asiaa:
– Miksi se, että asia on monimutkainen ja ennusteet epävarmoja tekee asiasta jotenkin vähemmän hälyyttävän? Tämän tyyppisissä skenaarioissa hajonnan kasvattaminen pahentaa katastrofin odotusarvoa.
– Miten se, että esimerkiksi auringon säteilyn tunnetut muutokset lyhyellä aikavälillä viilentää, jotenkin tekee muut mallit tyhjäksi? Auringon säteilyssä on nyt ihan odotetusti menossa vähän hiljaisempi vaihe ja tämä otetaan jotenkin osoituksena siitä, että mitään nousevaa trendiä lämpötilassa ei ole.
Minäkin pidän mahdollisena, jopa jossain määrin todennäköisenä sitä, että ilmastonmuutosskenaarioista ainakin pahimmat ovat pielessä. Mutta kuten yllä sanotaan, jos todennäköisyydet ovat luokkaa 80-20 vastaan, niin pitäisin sitä kyllä aika hiton huonona juttuna.
Ode:
”Sillä alkaa olla vaikutusta jo rannikkokaupunkien kaavoitukseen.”
Olen jo vuosia ihmetellyt, millainen foliohattu Helsingin kaupunkisuunnittelulla oikein on päässään kun näitä nykyisiä rantakaavoja suunnittelee, ilman huolen häivää ilmiöstä, jonka riskit on jo pitkään olleet tiedossa. Huomatkaa, että ennusteet lähes aina kattavat vain ajan vuoteen 2100. Mitä sen jälkeen tapahtuu?
Merenpinnan kohoaminen tuskin ainakaan hidastuu jos kerran pääsee liikkeelle. Olkoonkin, että maankohoaminen kompensoi siitä osan. Tietysti, jos uudet kaupunginosat rakennetaan vain seuraavaa sataa vuotta varten. Verrattuna esim. Helsingin vanhimpaan kivitaloon se tuntuu aika lyhyeltä ajalta, mutta ehtiihän niissä 2-3 sukupolvea asumaan.
Helsinki varautuu muistaakseni 2,5 metrin merenpinnan nousuun, josta metri on pysyvää nousua ja 1,5 metriä tulvahuippua. Tämän uutisen mukaan se ei näyttäisi riittävän.
Oletteko Te kaikki nyt ihan varmoja siitä, että ihmisten toiminta on viemässä tämän planeetan tuhoon? En ole ollenkaan asiantuntija ja luen vain Hesaria, Tieteen Kuvalehteä ja kaikkea niitä ilmaiskamaa, mitä postiluukusta tulee. Toki telkkariakin joskus kattelen. Tuntuu näin kohtuullisen pitkän iän jälkeen aika kummalta, että teikäläiset lyövät kädet ylös ja ainoina keinoina puhuvat aivan hurjista päästöjen vähentämisistä. Varmaan yksi hyvä keino, mikäli se toimii USA.ssa, Venäjällä, Kiinassa, Intiassa, Indonesiassa, kehittyvissä (?) Afrikan maissa. On tietysti hienoa, että EU näyttää mallia samalla, kun se syytää tukirahoja muualle kehittyviin maihin.
Välikysymys OS:lle, miksi EU maksaa Israelin tekemät tuhot Palestiinassa??????
Mielestäni tämä toimintatapa on syvältä.
Antakaa kehittyvien maiden hoitaa oman hommansa, kunhan heille on kerrottu, mitä siitä voi seurata ja , että he tulevat siitä ensimmäisinä maksamaan tietyn hinnan, kai?? Heille tietysti myrskyt, tulvat jne ovat normaalia ja 1 miljoona porukkaa hautaan ei liene kovin suuri juttu, vaikka meille se on iso juttu. Tietenkin heille voi samalla kertoa, että sitten näille nurkille tuleminen ei ole kovin hyvä juttu. Itkeminen siitä, että täällä on aiemmin tehty sitä ja tätä ja miksi he eivät nyt vöisi tehdä samaa on ihan oikeutettua. Kaiketi täälläkin olisi mietitty toisin, jos nykytieto(?) olisi ollut? Olisiko se toisaalta ollut mahdollista silloin? Varmaan länsimailla tietysti on antaa kehitysmaille ohjeet, miten energiansa tuottaa mahdollisimman siististi? Omasta mielestäni koko soppa on niin pirun vaikea, että OS ehkä voi siihen jotain keksiä. Noin pitemmän päälle rynnäkkökivääri ei kyllä ole kovin hyvä ratkaisu, mutta pelkään, että se ei ole minun kauhukuviani vain unissani, mikäli nuo ilmastomuutoksen pahimmat jutut alkavat toteutua.
Koeta OS skarpata muutenkin, kuin vain stadin valtuustossa.Vihreät tietty taustalla?
Näin Italiassa fiktiivisen TV-filmin, en ymmärtänyt kieltä, mutta siinä kuviteltiin tilanne Pompeissa ennen Vesuviuksen purkausta, lisäksi joku italialainen kaupunki on huuhtoutunut kartalta, Titanicin tuhoutumista ja Tsunamia.
Kaikista katastrofeista oli nähtävissä ennusmerkkejä, mutta asukkaat ja laivamatkustajat seurasivat korkeintaan kiinnostuneena luonnon vihjeitä tulevasta katastrofista muuttamatta sen kummemmin käytöstään.
Filmi oli kuin tätä päivää, eletään kuin kaikki olisi OK.
Onkohan asuntolaivainnostus merkki siitä, että jotkut varustautuvat alitajuisesti luonnonkatastrofiin.
Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan mitä lähempänä Pohjanmeren patoa ollaan, sitä vähemmän ollaan huolestuneita mahdollisesta padon murtumisesta.
Vasta muistaakseni 10 kilometrin päässä padosta alettiin pitää mahdollisena, että pato voi murtuakin.
Olen täällä aiemminkin yrittänyt saada skeptikkoja mukaan vedonlyöntiin vedenpinnan tasosta. Ellen väärin muista, toistaiseksi parhaat tarjoukset implikoivat 50% todennäköisyyttä kymmenien senttien merenpinnan nousulle. Ja tämä siis skeptikkojen näkemys todennäköisyydestä.
MIVa kirjoitti 12.3.2009 kello 0:20
”Oletteko Te kaikki nyt ihan varmoja siitä, että ihmisten toiminta on viemässä tämän planeetan tuhoon?”
Emme. Kuten emme siitäkään, tuleeko asumamme talo joskus palmaan vain ei. Silti otamme palovakuutuksia, joita tulemme tarvitsemaan todennäköisyydellä 0,0(jotain) %. Jos ”planeetan tuhon” todennäköisyys on samaa luokka vai tai yli, pitäisikö siitä huolestua? Taloja saa uusia, planeettoja minun tietääkseni ei.
tuo 100v on kyllä teknologian kehityksen kannalta aivan älyttömän pitkä aika nyky vauhdilla. Voihan se olla että 50v päästä meillä on itsestään kasvavia patoja.
Jos ajattelee että suurempien katastrofien, kuin vedenpinnan nousun, kannalta ollaan jo myöhässä niin tuskin ilmastonmuutosta kannattaa yrittää rajoittaa.
Osa porukasta ilmeisesti ajattelee että mahdollinen veden pinnan nousu olisi ainoa ongelma ja että ongelma olisi sitten jossain vaiheessa ohi kun metrin nousu on saavutettu. Ainakin yhtä iso ongelma on kai mahdollinen sään raju vaihtelu. Jos maailmassa on liikaa ihmisiä ja meren pinnan nousu romahduttaa maailman talouden, montako laajaa katovuotta tarvitaan että Suomessakin on nälänhätä?
Peto kirjoitti 12.3.2009:
”Ainakin yhtä iso ongelma on kai mahdollinen sään raju vaihtelu. Jos maailmassa on liikaa ihmisiä ja meren pinnan nousu romahduttaa maailman talouden, montako laajaa katovuotta tarvitaan että Suomessakin on nälänhätä?”
Minusta sään vaihtelu on SE JUTTU. New Yorkin edustalla kokonainen saari on huuhtoutunut mereen 1800-luvulla. Asia on vaiettu asia ja tuli erään paikallisen maantieteilijän tietoon sattumalta, vaikka suku oli asunut alueella iät ja ajat. Hänen mukaansa Manhattanin hirmutulvaa pidetään varmana asiana, yksi paha tulva riittää. Monessa muussa maailman suurkaupungissa pidetään varmana New Orleansin tulvan kaltaista tulvaa.
Ranta-asukkaana koiraa ulkoiluttavana on huomannut, että myös Helsingissä on tulvia useammin kuin ennen.
Ihmettelenkin, miksi Helsinki ei jätä rantojaan rakentamattomiksi säännöstelyaltaiksi ja samalla ihmisille virkistysalueiksi. Aasian Tsunamin tuho olisi ollut paljon pienempi, jos väki ei olisi kaatanut rannan mangrovepuita. Samoin rakennettua aluetta ei olisi tuhoutunut samassa määrin.
Vaikka olisi joka senttimetriään myöden 150 prosenttisesti vakuutettu, asia ei auta tulvan sattuessa. Käsittääkseni vakuutukset eivät edes kata luonnonkatastrofeja.
Kannattaisiko olla vanhanaikaisen varovainen ja varautua mahdollisiin katastrofeihin. Oulussa on asiasta julkaistu väitöskirjakin.
Meren pinta vaihtelee ja nopeasti ja TV:n tiedeohjelmissa on kerrottu, että merenpinnan nousun määrää esimerkiksi Suomessa ei osaa ennustaa kukaan. Joku vetää hatusta lukuja hatustaan. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden.
Helsingissä on monella alavalle maalle rakennetulla alueella kosteusongelmia. Kosteusongelmat asian kanssa painiville ovat tutkimusten mukaan kova juttu kuten kaikki kotia uhkaavat muutkin uhkat.
”Peto kirjoitti 12.3.2009 kello 8:56 Osa porukasta ilmeisesti ajattelee että mahdollinen veden pinnan nousu olisi ainoa ongelma ja että ongelma olisi sitten jossain vaiheessa ohi kun metrin nousu on saavutettu. Ainakin yhtä iso ongelma on kai mahdollinen sään raju vaihtelu. Jos maailmassa on liikaa ihmisiä ja meren pinnan nousu romahduttaa maailman talouden, montako laajaa katovuotta tarvitaan että Suomessakin on nälänhätä?”
Juuri näin! Peto on mielestäni ihan oikeilla jäljillä. Yleensä ihmiset suhtautuvat kovin yksisilmäisesti ilmastonmuutokseen; mitä nyt merenpinta vähän nousee tai tulee lämmintä tms… Mutta harva ajattelee, mihin johtavat kaikki yhteen kerääntyvät muutokset ilmastossa, ravinnontuotannossa,juoma/kasteluveden hankinnassa….jne. Pakolaisuus, nälänhädät, konfliktit koskevat ehkä ihan suomalaisiakin, mistä sen tietää. Kuinkan paljon esimerkiksi meille tuodaan ruokaa ja eläinrehua mahdollisilta tulva-/kuivuusherkiltä alueilta?
Joku nanoteknologia on tietysti kiva juttu, jos sillä hiilidioksidia voidaan ilmasta imeä. Mutta mielestäni olisi syytä ensisijaisesti keskittyä ongelman syiden ratkaisemiseen sekä sopeutumiseen. Eikö se ole jo kaikille selvää, että elämäntapamme energiankulutuksineen on jo kovin kestämätön? Ja ilmaston muuttuminen on vain yksi oire siitä.
Osmo Soininvaara:
”Se on menoa nyt?”
Sinivihreä:
Siinä vaiheessa kun katajanokkalaiset alkavat myydä asuntojaan vedenpaisumuksen pelossa, voin tehdä hyviä tarjouksia.
Eikö se ole jo kaikille selvää, että elämäntapamme energiankulutuksineen on jo kovin kestämätön? Ja ilmaston muuttuminen on vain yksi oire siitä.
Pari vuotta sitten julkaistiin kysely, jossa taloustieteilijöiden piti mm. ennustaa (nyt saattaa yksityiskohdat mennä hiukan pieleen, mutta suuret linjat muistan) 50 vuoden päähän. Vain hyvin pieni enemmistö arveli maapallon köyhtyvän ja kulutuksen laskevan. Enemmistön mukaan talous kasvaa seuraavat 50 vuotta suurin piirtein viime vuosikymmenien vauhtia.
Suomalaisen enemmistön käsitys onkin siis taloudellisen kehityksen ennustamisen ammattilaisten mielestä aika marginaalinen mielipide ja epätodennäköinen skenaario.
Joidenkin luonnontieteilijöiden suunnalta kuuluu hälyttävämpiä ääniä, mutta sielläkin pääosa porukasta taitaa olla sitä mieltä, että ilmaston lämpenemisen vauhtia voi säätää hiilidioksidipäästöjä säätämällä.
Poliitikot ja heitä neuvovat virkamiehetkään eivät suunnittele tulevaisuutta sen perusteella, että elämäntapamme on kestämätön. Tosin tekniikkaa pitää tässä odottaa apuun, jotta uusiutuva energiaa saadaan jatkossa riittävästi ja riittävän halvalla. Se ratkaisisi varmaan jotain 90% maailman ympäristöongelmista.
Ilmaston lämpenemisen lisäksi, minä en ainakaan tiedä mitään muuta maailmanlopunskenaariota, joka johtuisi elämäntavastamme. Kun CBC kyseli kymmeneltä luonnontieteilijältä todennäköisiä maailmaloppuja, hekään eivät keksineet. Tosin ei ilmaston lämpeneminen sekään kirjaimellisesti aiheuttaisi maailmanloppua.
Ihan mahdotonta ei taida olla köyhissä maissa jotkut ympäristöongelmat paisuvat niin mittaviksi, että ne uhkaavat sortaa vähintään yksittäisiä valtioita. Joku Ranska tai EU tuskin menee nurin, vaikka osia maasta kuivuuden takia muuttuisikin asumiskelvottomiksi.
En luottaisi juurikaan taloustieteilijöiden ennustuksiin tästä aiheesta. Taloudellisen kehityksen povaajat ovat säännönmukaisesti olleet väärässä muissakin pitkän aikavälin ennusteissaan.
Elämäntapamme suruton jatkaminen ei luultavasti merkitse maailmanloppua eksistentiaalisessa mielessä. Mutta mielestäni on ilmiselvää, että jollain aikavälillä on tiedossa vakavia ongelmia maapallon ekosysteemin kantokyvyn rapautumisen myötä.
Tilanteen vakavuutta lisää se, että nykyisenkaltainen sivilisaatiomme on keskinäisriippuvainen hirvittävän laajassa mitassa. On ihan täysin mahdollista ja suorastaan todennäköistä, että ekosysteemivaurioiden aikaansaamien paineiden purkautuminen – suhteellisen pieninä yksittäisinä tapahtumina – saattaa alkuun ketjureaktion, joka johtaa laajempaan romahdukseen. Näin yksittäisten alueiden vaikeudet voivat levitä maailmanlaajuisiksi.
Tämä ketjureaktio tulee melkein varmasti olemaan sen verran hidas, että se ymmärretään vasta vuosia tapahtuneen jälkeen. Itse asiassa, se saattaa olla käynnissä jo nyt.
”Oletteko Te kaikki nyt ihan varmoja siitä, että ihmisten toiminta on viemässä tämän planeetan tuhoon?”
Loppujen lopuksi on melko yhdentekevää se, onko ihminen toiminnallaan käynnistänyt ilmastonmuutoksen vai onko kyse luonnollisesta olosuhteiden vaihtelusta maapallolla.
Kummassakaan vaihtoehdossa ihminen ei kykene muutosta estämään sen käynnistyttyä, korkeintaan ehkä aavistuksen verran hidastamaan. Ajatellaanpa vaikka ikiroudan sulamista ja metaanin vapautumista ilmakehään – kun tiedetään, että metaani on hiilidioksidia huomattavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Tämä planeetta ja elämä täällä ei tietenkään tuhoudu noin vain, elämä (jossain muodossa) maapallolla riippuu vain ja ainoastaan auringosta.
Mikään ei ole niin helppoa kuin tulevaisuuden ennustaminen tässä tapauksessa: ihmiskunta vaikutti maapallolla silmänräpäyksen ajan eikä jättänyt jälkeensä mitään sellaista, josta olisi vahvemmille lajeille tulevaisuudessa joidenkin vuosikymmentuhansien kuluttua mitään hyötyä.
Taloudellisen kehityksen povaajat ovat säännönmukaisesti olleet väärässä muissakin pitkän aikavälin ennusteissaan.
Minulle on kyllä syntynyt päinvastainen kuva. Kun erilaisia raaka-aine- ja ympäristökriisejä on ennusteltu vuosikymmenet, taloustieteilijät ovat ennustaneet esim. raaka-aineiden hinnat pitkällä tähtäimellä paljon pätevämmin. Pulliainenkin taisi ennustaa 80-luvun alussa, että uudella vuosituhannella talous ja yhteiskunnat ovat täydessä ympäristökriisissä. Ekonomistit taas ovat olleet oikeassa luottaessaan talouden sopeutumiskykyyn.
Tässä on tietenkin kyse kahdesta erilaisesta ennustamisen tavasta. Ympäristöväki tuppaa ennustaman alarmistisesti, jotta ympäristöongelmiin puututtaisiin voimakkaasti. Ennustukset ovat usein menneet aivan päin honkia, mutta joissakin tapauksissa juuri siksi, että ennustuksilla on saatu aikaan korjaavia toimenpiteitä.
Ekonomistien optimistiset ennustukset taas ovat toimineet, vaikka yhtälöihin ei ole politiikkaa tai kansalaisjärjestöjen toimintaa osattu laittaakaan. Negatiivisten ulkoisvaikutusten korjaajat tulevat kuin sattumalta markkinamekanismin ulkopuolelta pelastamaan heikäläisten skenaarioita. Tosin nyt meni kyllä liioittelun puolelle varsinkin uudemmista prognooseista puhuttaessa.
Niin tai näin, uskon siis, että halpa ja riittävä uusiutuva energia ratkaisee valtaosan ympäristöongelmista (ilmaston lämpeneminen, aavikoituminen, sademetsät, vesi jne). Lopuista voidaan selvitä, kunhan pystytään kustantamaan kaikkialle maailmaan yhtä puhtaat valmistusprosessit kuin rikkaissa maissa ja vähintään yhtä tehokas kierrätys kuin Pohjoismaissa.
Minut muuten saa uskomaan, että esim. torakka on ihmistä vahvempi laji siinä vaiheessa kun torakka lentää kuuhun ja takaisin.
Siispä, antaa palaa. Miksi välittää, jos muutkaan eivät välitä. Seuraavaksi voisikin ostaa lentolipun Thaimaahan.
En voi olla ihmettelemättä lapsiperheiden rauhallisuutta ilmastonmuutoksen edessä. Auton parkkipaikasta tai mahdollisista autotulleista tunnutaan olevan enemmän huolissaan kuin ilmastonmuutoksesta.
Ikään kuin tietulleilla ei olisi mitään tekemistä ilmasonmuutoksen kanssa…?
Ilmaisin itseäni huonosti, eli olen ihmeissäni tietulleihin kohdistuvasta vastustuksesta.
Eivät tietullit kovin ihmeellisiä ole käyttää enkä ymmärrä niihin kohdistuvaa vastustusta. Etenkin jos mulla olisi jälkikasvua, tekisin kaikkeni puhtaamman luonnon eteen.
En minäkään mistään maailmanlopuista tiedä, mutta ainakin hankaluuksia ilmaston nopea muuttuminen varmasti aiheuttaa. (Tätä juuri tarkoitin yksisilmäisyydellä: ”Ei kai ilmasto mihinkään voi muuttua. Tai jos muuttuu niin se on sitten maailmanloppu”)
Kyllähän energiankulutus ja yleensäkin kovin kulutuskeskeinen elämäntapamme aiheuttaa paljon ongelmia, muitakin kuin ilmastonmuutos.Siksi mielestäni on järkevää keskittyä enemmän koko kulutuksen vähentämiseen ja uusiutuviin energioihin kuin vain pelkän hiilen poistamiseen ilmasta. Tietty elämäntapamuutos olisi mielestäni järkevää jokatapauksessa, vaikka ilmastonmuutosta ei olisi olemassakaan.
Tottakai esim. hiilen poistaminen ilmasta olisi myös järkevää, mutta sehän olisi tavallaan vain oireisiin puuttumista.
anna jokinen: ”Tottakai esim. hiilen poistaminen ilmasta olisi myös järkevää, mutta sehän olisi tavallaan vain oireisiin puuttumista.”
Siinä vaiheessa tai hieman sen jälkeen kun pystymme poistamaan hiiltä ilmakehästä, pystymme muokkaamaan myös muuta materiaa melko mielivaltaisesti. Pystymme valmistamaan lisäluonnonvaroja tarpeidemme mukaan (tosin luonnonvarojen merkitys kasvun kannalta vähenee sitä ennen muutenkin). Luonnonvarat ovat äärettömät, emme vain osaa hyödyntää niitä vielä tarpeeksi tehokkaasti.
Kysymys vihreille: jos oletetaan, että ihmiskunta omaksuu kestävän kehityksen periaatteet ja vihreän elämäntavan ja ihmislaji selviytyy kauas tulevaisuuteen, niin saavutammeko kuvailemani teknologisen kehitysasteen 1000 vuoden sisällä? 10000 vuoden sisällä? Kun otetaan huomioon jo nyt todistettavat teknologiset trendit, niin kuinka kauas pitää mennä, että kehitysasteen saavuttamisen todennäköisyys nousee yli 50 prosenttiin? Ajan takaa lähinnä sitä, että jos se on mahdollista 1000 vuoden sisällä, niin se on mahdollista myös 100 vuoden sisällä. Jo pelkkä mahdollisuuden myöntäminen riittää tällä kertaa.
Tähän ei kelpaa vastaukseksi, että eihän ihmislajia ole enää silloin olemassakaan, koska siinä tapauksessa vihreää elämäntapaa ei kannattaisi omaksua nytkään. Pikainen tuhohan olisi vihertyneellekin ihmislajille väistämätön.
Ilmastonmuutos on taas vauhdissa. Globaali hurrikaani-indeksi pudonnut alhaisimmalle tasolleen 30 vuoteen. Gore on poistanut myrskyjen lisääntymistä ja voimistumista ennakoivan power point sivunsa.
”Siksi mielestäni on järkevää keskittyä enemmän koko kulutuksen vähentämiseen ja uusiutuviin energioihin kuin vain pelkän hiilen poistamiseen ilmasta.”
Eikö hiilen säilöäminen ole ongelma? Yhteen hiileen puhaltaminen olisi vaihtoehto, mutta luopuvatko koko potin saajat mistään, on toinen asia.
”Tietty elämäntapamuutos olisi mielestäni järkevää jokatapauksessa, vaikka ilmastonmuutosta ei olisi olemassakaan.”
Eiköhän yltiöindividualismi ole tullut tiensä päähän.
Miksi tämä synkkyys. Kirjoitusten sävystä päätellen maailmanloppu on tulossa, ja maailmanloppuhan on ainutlaatuinen mahdollisuus. Eikös elämysten haku ole kovasti muotia, ja mikä sen elämyksellisempää kuin olla kokemassa maailmanloppu.
Itse en silti uskaltaisi rahojani tämän(kään) maailmanlopun toteutumisen puolesta laittaa.
Laitan tähän varmuuden vuoksi hymiön 🙂
Olenko nyt siis käsittänyt oikein, että ilmastonmuutos tuo Suomeen miellyttävän ilmaston joka muistuttaa nykyisen pohjois-saksan ilmastoa?
Sadot moninkertaistuvat, ja Suomesta tulee Euroopan vilja-aitta.
Merenpinta muuten on Suomen rannikoilla laskussa.
Asiat ovat todennäköisesti (informoitu mutu) edenneet pisteeseen, jossa tarvitaan paitsi hiilipäästöjen vähentämistä myös Isomäki-tyylisiä hätäkeinoja. Jos joku Kööpenhaminan kokous tai vastaava Rion seuraaja onnistuu saamaan aikaan päästöjä rajoittavia toimia, ne ovat lähes varmasti täysin riittämättömiä. Eli hiiltä pitää imeä pois ja/tai pallon heijastavuutta lisätä.
”Merenpinta muuten on Suomen rannikoilla laskussa.”
En tiedä, miten maannousu toimii, mutta ainakin Kokkolan ympäristöpäällikkö Michael Hagström kertoi TV:ssä, että siellä varaudutaan meren pinnan nousuun.
Yleisesti olen kuullut sanottavan, että se, miten paljon merenpinta nousee Suomessa tulevaisuudessa, ei tiedä kukaan, mutta nousu on varmaa.