Meidän jälkeemme vedenpaisumus?

Tiedot ilmas­ton­muu­tok­sen kehit­tymis­es­tä käyvät yhä vain synkem­mik­si. Uusi Suo­mi tietää ker­toa, että Kööpen­ham­i­naan kokoon­tuneet tutk­i­jat olet­ta­vat meren pin­nan nou­se­van selvästi ennustet­tua nopeam­min; metril­lä vuo­teen 2100 men­nessä. Sil­lä alkaa olla vaiku­tus­ta jo ran­nikkokaupunkien kaavoituk­seen. Pahin­ta on kuitenkin se, että toden­näköisyys ilmas­ton­muu­tok­sen karkaamis­es­ta käsistä kas­vaa koko ajan.

Se on menoa nyt?

48 vastausta artikkeliin “Meidän jälkeemme vedenpaisumus?”

  1. Kyl­lä se on menoa — nyt!

    Sen ymmärtää, kun bus­sipysäkil­lä kat­se­lee ohi solju­vaa auto­jonoa, jos­sa yksilö taival­taa ylläpitämään jatku­vaa kasvua.

    Sen ymmärtää myös, kun pikku-uutises­sa ker­ro­taan, että ensi tal­ven kauko­matko­ja on myy­ty normaalivauhdilla.

    Ehkäpä ilmas­ton­muu­tos onkin se oikea seli­tys Fer­min paradoksille?

  2. Hie­man epä­op­er­a­tionaa­li­nen kommentti:

    Jos ihmi­nen käyt­täy­tyy kuten eläin, luon­to kohtelee ihmistä kuten eläin­tä. Jos rajoista ei välitetä vaan annetaan ilmake­hän CO2-kon­sen­traa­tion ja pop­u­laa­tion kas­vaa rajat­ta, tilanne kor­jaan­tuu lop­ul­ta sil­lä tavanomaisel­la tavalla. 

    Toisaal­ta jos taas osoita­mme ole­vamme stan­dard­ieläi­men yläpuolel­la, siinä mielessä että lajimme kyke­nee koher­ent­ti­in käyt­täy­tymiseen, luon­to kohtelee meitä humaanisti.

    (Tietenkään luon­to ei kohtele meitä mitenkään, vaan olemme itse vas­tu­us­sa tekemi­sistämme, jol­loin ym.:sta tulee melekin tau­tolo­gia, mut­ta tuo muo­toilu on minus­ta jotenkin hel­posti mieleen jäävä ja laji­tyyp­il­lisi­in tun­teisi­imme vetoava.)

    Ei voi sanoa että olisi menoa nyt — ilmas­ton­muu­tok­seen sisäl­tyy huo­mat­tavaa epä­var­muut­ta. Tiedämme kuitenkin riskit, ja se ettemme pysty tämän parem­paan vas­teeseen ei lupaa hyvää tule­vaisu­u­den kannalta.

  3. Pari viikkoa sit­ten tuli uuti­nen, jon­ka mukaan Tiibetin ylängön jäätiköt sulavat kiihtyväl­lä nopeudel­la. Sieltä lähtevät mm. Jangtse, Mekong, Indus. Näi­den jok­ien var­rel­la melkoinen osu­us ihmiskuntaa.

  4. Me voitas nos­taa ran­noil­la asu­vien kiin­teistövero­ja todel­la rutkasti ja silleen samal­la rahot­taa perus­tur­vau­ud­is­tus­ta. Rikkaat mak­sas kun ei ne muuten mitään mak­sakkaan. Se olis paras­ta valmis­tau­tu­mista veen nousu­un ja ilmas­ton muutokseen!

  5. Tietokone­mallinnuk­seen perus­tu­vat pro­jek­tiot ilmas­ton­muu­tok­sen kehit­tymis­es­tä käyvät yhä vain synkem­mik­si raflaavis­sa uuti­sot­sikois­sa, James Hans­enin kaltais­ten nykypäivän behav­ior­istien paisut­tele­m­ana. nk. Tiedemiesten, joil­la oma ura, arvos­tus, uskot­tavu­us tiedemiehenä ja tutkimustyö on nivoutunut alarmis­min ympärille.

    Ilmas­to itsessään ei ole läm­men­nyt n. 8 vuo­teen. Ilmas­ton­muu­tostiede edel­lis­ten 5 vuo­den aikana ei ole ollut alarmis­mille kovin suo­tu­isaa. Mitään uut­ta merkit­tävää tietoa ei varsi­nais­es­ti ole nous­sut esille, mut­ta kysymyk­siä sitäkin enem­män sekä kon­sen­suk­sen haas­ta­van ver­tais­arvioidun tutkimuk­sen kas­va­va lisääntyminen.
    Tätä ei muu­ta se, että joku para­metrisoin­nil­taan arpa­peliä ole­va ja mm. pil­vien mallinnuk­ses­sa epäon­nis­tu­va super­ti­etokoneen anta­ma pro­jek­tio voidaan uuti­soi­da tule­vana veden­paisumuk­se­na toisia saman­mielisiä olalle taputellen ja omaa tutkimus­ta koske­vat vaikeat kysymyk­set vaieten.

    Maail­mas­sa on todel­lisi­akin, toden­net­tu­ja ympäristöon­gelmia, joiden vakavu­ut­ta ei tarvitse bit­tien ykkösil­lä ja nollil­la arpoa. Monilukuisia ja vakavia. Met­sien hakku­ut, lajien sukupu­ut­touh­ka, bio­di­ver­si­teetin kaven­tu­mi­nen, vil­jelysmaan köy­htymi­nen, suurten jok­ien ja ran­nikkovesien saas­tu­mi­nen, ryöstökalas­tus ja makean veden käyt­tö­varo­jen hupen­e­m­i­nen. Mitä nopeam­min tämä ilmas­to­harha lakkaa viemästä niiltä näkyvyyt­tä, sen parem­pi maail­man luon­nolle ja ihmisille.

  6. Tuos­ta aiem­paa luul­tua suurem­mas­ta nousus­ta varoit­teli pari kuukaut­ta sit­ten rovanimeläis­prof­fa John Moore. Hän puhui 1–2 metristä, mut­ta sanoi myös, että ilmas­to on läm­men­nyt ja siten meren­pin­ta nous­sut pikku­jääkau­den lop­pumis­es­ta saak­ka eli ilmeis­es­ti siis 1700-luvul­ta. Sik­si hänen mukaansa ei voi oikein tietää, miltä osin ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on ihmisen aiheut­ta­maa ja voivatko ihmiset asialle mitään tehdä.

    Sen ver­ran täy­tyy olla eri mieltä, että ihan var­masti jotain voidaan tehdä näil­lä geo­engi­neer­ing-jutu­il­la (mitä se on on suomek­si?). Mut­ta ei ne kyl­lä ole ykkös­vai­h­toe­hto var­maan kenenkään mielestä, pikem­min viimeinen keino, kun kaik­ki muu on epäonnistunut.

    Metrinkin nou­se­va meren­pin­ta vaikut­taa katas­tro­faalis­es­ti suo­raan noin puoleen mil­jardi­in kehi­tys­maan ihmiseen ja epä­suo­rasti niihin, joiden alueelle ympäristö­pako­laiset ryn­täävät. Rikkaissa mais­sa metrin nousu tuskin aiheut­taa ylikäymät­tömiä ongelmia, kun­han suo­jau­tu­mi­nen hoide­taan parem­min kuin New Orlean­sis­sa. Pako­lais­ten paine voi tietysti aiheut­taa ongelmia tai vähin­tään maail­man­tuskaa täälläkin.

    Sik­si on erikoista, että tais­telu ilmas­ton läm­pen­e­mistä vas­taan ei tietääk­seni sisäl­lä mitään asei­ta, jot­ka olisi suun­nitel­tu tuon puolen mil­jardin aut­tamisek­si nyt kun vielä on aikaa. Vähin­tä olisi, että ne ympäristöin­vestoin­nit kehi­tys­maa­han, jot­ka oikeut­ta­vat lisäpäätöi­hin rikkaas­sa maas­sa, pitäisi suun­nitel­la niin, että ne suun­tau­tu­vat pois tuol­ta tule­val­ta tulva-alueelta. 

    Mut­ta eihän tuo mihinkään riit­täisi. Lisäk­si pitäisi nyt alkaa rikkaissa mais­sa kerätä eril­listä hiiliv­eroa, jon­ka avul­la luo­daan työ­paikko­ja tur­val­lisille alueille kehi­tys­mais­sa. Tai ehkä nuo niin nokke­lat investoin­tipankki­ir­it, jot­ka nyt makaa­vat kotona syl­jeskelemässä kat­toon, voisi­vat kek­siä jotain toimi­vam­paa. Ehkä joillekin bangladeshi­laisille pitäisi antaa muu­ta­man vuo­den työlu­pa rikkaaseen maa­han, jon­ka aikana ehti­sivät säästää rahat uuden elämän aloit­tamisek­si tur­val­lisel­la seudul­la koti­maas­sa. Ehkä lähelle tul­va-aluet­ta mut­ta kuitenkin tur­val­liselle alueelle investoivalle yri­tyk­selle pitäisi antaa huo­mat­tavia etu­ja, vaikka­pa täy­delli­nen verova­paus, jon­ka rikkaat maat osin kompensoisivat.

    Joku rahas­to pitäisi joka tapauk­ses­sa olla sen selvit­tämisek­si, miten se suun­nitel­ma B menee, jos päästökau­pal­la ei päästä toiv­ot­tuun tulok­seen ja edessä onkin vaik­ka viiden tai kymme­nen metrin meren­pin­nan kohoami­nen. Täältä löy­tyy perusideat:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Geoengineering

    Toiv­ot­tavasti lama lop­puu lyhy­een, sil­lä sen kestäessä on turha odot­taa mitään uut­ta keneltäkään.

  7. Bangladeshissa kohoaa pikem­minkin maan­pin­ta kuin meren­pin­ta. Jokivedet kul­jet­ta­vat Himala­jan rin­teitä sel­l­aista vauhtia.

  8. Vihreät elävät uhkaku­vista. Ilman uhkaku­via ei enää vihreitä.

  9. Tämän ilmas­ton­muu­tos keskustelun alku ei näytä hirveän lupaaval­ta. Seit­semässä ensim­mäisessä viestis­sä on jo todet­tu, että ilmas­to ei läm­pene, mallint­a­mi­nen ei ole tiedet­tä, läm­pen­e­mis kon­sep­tia ei ole, Bangladeshissa maako­hoaa, eikä veden pin­nan nousu uhkaa… 

    Mitä tuo­hon nyt sanoisi. Jos nykyi­nen ilmas­ton­muu­toskon­sen­sus ón 20% toden­näköisyy­del­lä suh­teel­lisen tark­ka niin, lie­nee niin, että kaik­ki tarvit­ta­vat asi­at ilmas­ton muu­tok­sen estämisek­si kan­nat­taa tehdä. Kai ne Hansen­it ja muut ovat ainakin 20% toden­näköisyy­del­la oikeassa?

    Edel­lä Tomi Ahtin mainit­se­ma John Mooren ja muiden tekemä Jour­nal of Geo­phys­i­cal Research lehdestä julka­istu tutkimus löy­tyy täältä: http://www.ulapland.fi/home/hkunta/jmoore/pdfs/Jevjgr2008.pdf

  10. 1980-luvul­la meil­lä Suomes­sa meuhkat­ti­in met­säkuolemista ja hap­posateista het­kit­täin läh­es yhtä paljon kuin nyt ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä. Sen ajan vas­tavoimat selit­tivät met­säkuolemat sääilmiöil­lä ja pitivät hap­posatei­den pois­toa turhana vouho­tuk­se­na, joka tuhoaisi Suomen kil­pailukyvyn ja tek­isi autoilus­ta kohtu­ut­toman kalli­in. Kun hap­posadeon­gel­ma pois­tet­ti­in ymmärtääk­seni lakien voimal­la, met­sätkin lakka­si­vat har­su­un­tu­mas­ta ja kuolemasta.

    Onko mis­sään tieteel­listä ana­lyysiä näistä tapah­tu­mista. Niistä voisi saa­da oppia nyt ilmas­ton­suo­jelu­un, miten yri­tyk­set saati­in sil­loin keskinäisen kil­pailun innoit­ta­mana kehit­tämään yhä parem­pia ratkaisu­ja. Kun yksi yri­tys kek­si paran­nuk­sen, muut velvoitet­ti­in vielä parem­paan seu­raa­van luvan yhtey­dessä. Näin kai se meni.
    Onko meil­lä enää edes 10% jäl­jel­lä pahim­mista happopäästöistä?

  11. “Jos nykyi­nen ilmas­ton­muu­toskon­sen­sus ón 20% toden­näköisyy­del­lä suh­teel­lisen tark­ka niin, lie­nee niin, että kaik­ki tarvit­ta­vat asi­at ilmas­ton muu­tok­sen estämisek­si kan­nat­taa tehdä.”

    No ei todel­lakaan kan­na­ta. Käytet­tävis­sä ole­vat resurssit ja mie­lenki­in­to luon­non ja lajien suo­jelemisek­si tulee pyrk­iä käyt­tämään mah­dol­lisim­man hyödyl­lis­es­ti. Ilmas­ton­muu­tok­sen “estämisen” on arvioitu mak­sa­van tuhan­sia ja tuhan­sia mil­jarde­ja euro­ja. Edes mur­to-osal­la noista sum­mista saisi aika paljon aikaan luon­non­puis­to­jen ja suo­jelu­aluei­den perus­tamisek­si Aasi­aan ja Afrikkaan. Suo­jele­maan mm. ihmis­apinoiden ja suurten kissaeläin­ten eli­naluei­ta, jot­ka nyt hor­ju­vat sukupu­u­ton par­taal­la ja kär­sivät suuresti ihmis­toimin­nas­ta. Tämän jäl­keen varo­ja riit­täisi vielä suurten jok­ien puhdis­tamiseen, suo­dat­timien spon­ssaamiseen kehit­tyville maille. Jät­tei­denkäsit­te­lyte­knolo­gian vien­ti­in kehi­tys­a­puna. Näitä laimin­lyö­tyjä kohtei­ta riit­tää luke­mat­tomasti. Niistä juuri enää edes jak­se­ta keskustel­la, kos­ka ilmas­ton­muu­tos sitä ja tätä, ja kaik­ki se poh­jaa epälu­otet­tavi­in tietokonea­joi­hin, toisin kuin nämä konkreet­tis­es­ti todet­ta­vat ympäristöuhat.

    Mitä tahansa ei kan­na­ta tehdä niin kauan kuin resurssit ovat rajal­lisia (eivät ne toki toisi­aan täysin poikkileikkaavia ole), vaan pyrk­iä toim­i­maan siten, että luon­toa suo­jel­laan mah­dol­lisim­man konkreet­tisin ja pysyvin toimin.

  12. On var­maa — varmem­paa ja todis­te­tumpaa kuin parhaim­matkaan ilmas­toen­nus­tuk­set — että jo vuosikym­meniä ennen vuot­ta 2100 nan­ote­knolo­gia yms. on kehit­tynyt niin pitkälle, että pystymme imemään hiilid­iok­sidin ilmake­hästä. Sil­loin pitää olla varovainen lähin­nä vain sen kanssa, että emme ime liikaa hiilid­iok­sidia ja aiheuta siten ilmas­ton viilenemistä.

    Vuo­teen 2100 ulot­tuvat ennus­tuk­set ovat yhtä tyhjän kanssa jos ne eivät ota huomioon teknolo­gian ekspo­nen­ti­aal­ista kehi­tys­tä, joka on jo nyt todis­tet­tavasti käyn­nis­sä lukuisil­la tieteen ja tekni­ikan alueilla.

  13. “No ei todel­lakaan kan­na­ta. Käytet­tävis­sä ole­vat resurssit ja mie­lenki­in­to luon­non ja lajien suo­jelemisek­si tulee pyrk­iä käyt­tämään mah­dol­lisim­man hyödyllisesti. ”

    Jälkim­mäis­es­tä virk­keestä olen ihan samaa mieltä. 

    Kysymys on siitä, että ilmas­ton­muu­tos tulisi ihan järkyt­tävän kalli­ik­si. Käsit­tääk­seni parhaan saatavil­la ole­van arvion mukaan(Sternin raport­ti) ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen leikkaisi talouden kasvua noin 1–2 %-yksikön verran(talouskriisi syönee talouden kasvus­ta Suomes­sa tänä vuon­na 5–7 %-yksikköä).

    Sen sijaan ilmas­ton­muu­tos Hans­enin ja muiden ske­naar­i­ois­sa käytän­nössä rom­ah­dut­taisi maail­man talouden 20–30 vuodessa, jos sen estämisek­si ei tehdä mitään. Näin ollen tuo hatus­ta vedet­ty arvio, että jos Hansen on oike­as­sa 20% toden­näköisyy­del­lä, kaik­ki tarpeelli­nen on tehtävä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si, ei liene ihan perätön, vaik­ka yksinker­tais­ta­va onkin.

    Toisaal­ta on muis­tet­ta­va, että hiilid­ioksin määrän nousem­i­nen ilmake­hässä tuo mukanaan myös var­mo­ja negati­ivisia seu­rauk­sia, kuten merien hap­pamoi­tu­mi­nen ja sitä kaut­ta usei­den meren ekosys­teemien romahtaminen. 

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen tuo mukanaan myös var­mo­ja posi­ti­ivisia seu­rauk­sia, kuten ener­giate­hoku­u­den kasvu, öljy riip­pu­vu­u­den pienen­tymi­nen ja met­sien suo­jelun lisääminen(etc), Eikä se ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen rahaa polt­ta­mal­la tapah­du, ennem­minkin se vain jae­taan uud­estaan. Tässä jaos­sa myös Suo­mi voisi kai olla voit­ta­ja fik­suil­la poli­it­tisil­la linjauksilla.

  14. az:n esit­tämästä ilmas­ton­muu­tok­sen pysähtymis­es­tä jut­tu Tuuk­ka Simosen blo­gis­sa http://tuukkasimonen.blogspot.com/2009/01/ilmastonmuutos-pyshtyi.html

    Olisi toiv­ot­tavaa, että joku viisaampi kävisi siel­lä kumoa­mas­sa nuo Simosen väit­teet, kun niitä ei ole vielä blo­gin kom­menteis­sa onnis­tut­tu kumoamaan.

    az: Kat­sotko, että vaik­ka var­muus olisi 100% niin kan­nat­taa mielu­um­min keskit­tyä muuhun luon­non­suo­jelu­un? Eikö luon­non­suo­jel­lusi­in ongelmi­in auta juuri resurssien käytön vähen­tämi­nen… esim. veden säästö ja kierrättäminen.

  15. No jos puhutaan epälu­otet­tavista tietokone­mailleista, niin ne mallit joil­la ennuste­taan kus­tan­nuk­sia, sekä tor­ju­misen että toteu­tu­misen kohdal­ta, on toden­näköis­es­ti ker­talu­okkaa enem­män päin honkia kuin ilmastomallit.

  16. Seu­raan tucin blo­gia aina aika ajoin. Hän lähin­nä suo­men­taa englan­ninkielistä lähdeaineis­toa. Taminoa, real­cli­matea jne.

    Tuc myös osal­lis­tuu aiheista väit­te­ly­i­hin tiede­foo­ru­mil­la, jos­sa nim­imerk­ki JeanS (McIn­tyren suo­ma­lainen avus­ta­ja) on kyl­lä kumon­nut väsähdyk­si­in asti tucin esit­tämiä väit­teitä. Mut­ta kun mitään täyt­tä var­muut­ta ei ole kum­mal­lakaan puolel­la, niin aina löy­tyy joku uusi väite johon tart­tua ja sama alkaa alusta.

    En toki väitä, että alarmis­mikaan olisi 100% var­muudel­la höt­töä, mut­ta toden­näköisyyk­siä ja mit­ta­suhtei­ta on pakko arvioi­da sil­loin kun resurssit ja mie­lenki­in­to ovat rajallisia.

    Meil­lä on val­tavasti todel­lisia aku­ut­te­ja ongelmia, jot­ka peit­tyvät 100 vuo­den meren­pin­nan nousun alle. Se on ympäristöih­miselle väli­in raivos­tut­tavaa. Henkalta yllä erit­täin tähdelli­nen huomio teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä. Mitä valmiuk­sia meil­lä on vuon­na 2100 vas­ta­ta näi­hin muu­tok­si­in “geo­engi­neer­ing-tekni­ikoil­la”, jos niitä ylipään­sä ilmenee?

  17. Jee­bo: “Kat­sotko, että vaik­ka var­muus olisi 100% niin kan­nat­taa mielu­um­min keskit­tyä muuhun luonnonsuojeluun?”

    Tuokaan ei ole automaat­tis­es­ti hölmö aja­tus. Vaik­ka ilmas­ton­muu­tos olisi katas­tro­faa­li­nen 100 % var­muudel­la, emme pysty täl­lä het­kel­lä tekemään sille juuri mitään. Esim. Kioton täy­delli­nen toteut­ta­mi­nen olisi vaikut­tanut ilmas­ton­muu­tok­seen vain hyvin vähän, mut­ta sen taloudel­liset kus­tan­nuk­set oli­si­vat olleet val­ta­vat ja se olisi siten syönyt resursse­ja kaikkien muiden ympäristöon­gelmien, tau­tien ja köy­hyy­den hoidosta.
    Meil­lä ei vielä ole sitä vai­h­toe­htoa, että vaikut­taisimme ilmas­ton­muu­tok­seen paljon ja kalli­il­la, vaan mei­dän on tyy­dyt­tävä vähään ja kalliiseen.
    Nyt on siis parem­pi keskit­tyä tärkeämpi­in ongelmi­in, rahoit­taa tutkimus­ta ja teknolo­giaa ja odot­taa että ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta muut­tuu kannattavaksi.

    Tämä on yksi läh­estymistapa ongelmaan.

  18. Henk­ka: teknolo­gia voi kehit­tyä ekspo­nen­ti­aalis­es­ti mut­ta ei tuoteke­hi­tys vält­tämät­tä onnis­tu ratkaise­maan niitä iso­ja haastei­ta jos riit­täviä voit­to­ja ei ole tar­jol­la riit­tävän nopeasti. Ehkä meil­lä on 100 vuo­den päästä ekspo­nen­ti­aalis­es­ti parem­pi face­book jos­sa voi sit­ten ker­toa miten tänäänkin on niin hirveä helle täällä.

  19. Oskari Huusko on sitä mieltä, että nan­ote­knolo­gian avul­la pla­nee­tan ilmas­toa voidaan tule­vaisu­udessa manip­u­loi­da mielin määrin. Minkähän­laisel­la nan­ote­knolo­gial­la El Niño taltutetaan?

  20. “Oskari Huusko on sitä mieltä, että nan­ote­knolo­gian avul­la pla­nee­tan ilmas­toa voidaan tule­vaisu­udessa manip­u­loi­da mielin määrin. Minkähän­laisel­la nan­ote­knolo­gial­la El Niño taltutetaan?”

    Nyt taisi viita­ta Henkan kirjoitukseen…

  21. Itse en ole tämän alan “tiedemies”, mut­ta min­ua häm­men­tää tässä ilmas­ton­muu­tosskep­tismis­sä kak­si asiaa:
    — Mik­si se, että asia on mon­imutkainen ja ennus­teet epä­var­mo­ja tekee asi­as­ta jotenkin vähem­män hälyyt­tävän? Tämän tyyp­pi­sis­sä ske­naar­i­ois­sa hajon­nan kas­vat­ta­mi­nen pahen­taa katas­trofin odotusarvoa.
    — Miten se, että esimerkik­si auringon säteilyn tun­netut muu­tok­set lyhyel­lä aikavälil­lä viilen­tää, jotenkin tekee muut mallit tyhjäk­si? Auringon säteilyssä on nyt ihan odote­tusti menos­sa vähän hil­jaisem­pi vai­he ja tämä ote­taan jotenkin osoituk­se­na siitä, että mitään nou­se­vaa trendiä läm­pöti­las­sa ei ole.

    Minäkin pidän mah­dol­lise­na, jopa jos­sain määrin toden­näköisenä sitä, että ilmas­ton­muu­tosske­naar­i­oista ainakin pahim­mat ovat pielessä. Mut­ta kuten yllä san­o­taan, jos toden­näköisyy­det ovat luokkaa 80–20 vas­taan, niin pitäisin sitä kyl­lä aika hiton huonona juttuna.

  22. Ode:
    “Sil­lä alkaa olla vaiku­tus­ta jo ran­nikkokaupunkien kaavoitukseen.”

    Olen jo vuosia ihme­tel­lyt, mil­lainen folio­hat­tu Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telul­la oikein on päässään kun näitä nyky­isiä rantakaavo­ja suun­nit­telee, ilman huolen häivää ilmiöstä, jon­ka riskit on jo pitkään olleet tiedos­sa. Huo­matkaa, että ennus­teet läh­es aina kat­ta­vat vain ajan vuo­teen 2100. Mitä sen jäl­keen tapahtuu? 

    Meren­pin­nan kohoami­nen tuskin ainakaan hidas­tuu jos ker­ran pääsee liik­keelle. Olkoonkin, että maanko­hoami­nen kom­pen­soi siitä osan. Tietysti, jos uudet kaupungi­nosat raken­netaan vain seu­raavaa sataa vuot­ta varten. Ver­rat­tuna esim. Helsin­gin van­him­paan kiv­i­taloon se tun­tuu aika lyhyeltä ajal­ta, mut­ta ehti­ihän niis­sä 2–3 sukupolvea asumaan.

    1. Helsin­ki varautuu muis­taak­seni 2,5 metrin meren­pin­nan nousu­un, jos­ta metri on pysyvää nousua ja 1,5 metriä tul­vahuip­pua. Tämän uutisen mukaan se ei näyt­täisi riittävän.

  23. Olet­teko Te kaik­ki nyt ihan var­mo­ja siitä, että ihmis­ten toim­inta on viemässä tämän pla­nee­tan tuhoon? En ole ollenkaan asiantun­ti­ja ja luen vain Hesaria, Tieteen Kuvale­hteä ja kaikkea niitä ilmaiska­maa, mitä pos­tiluukus­ta tulee. Toki telkkari­akin joskus kat­te­len. Tun­tuu näin kohtu­ullisen pitkän iän jäl­keen aika kum­mal­ta, että teikäläiset lyövät kädet ylös ja ain­oina keinoina puhu­vat aivan hur­jista päästö­jen vähen­tämi­sistä. Var­maan yksi hyvä keino, mikäli se toimii USA.ssa, Venäjäl­lä, Kiinas­sa, Inti­as­sa, Indone­si­as­sa, kehit­tyvis­sä (?) Afrikan mais­sa. On tietysti hienoa, että EU näyt­tää mallia samal­la, kun se syytää tuki­ra­ho­ja muualle kehit­tyvi­in maihin.
    Välikysymys OS:lle, mik­si EU mak­saa Israelin tekemät tuhot Palestiinassa??????
    Mielestäni tämä toim­intat­a­pa on syvältä.
    Antakaa kehit­tyvien maid­en hoitaa oman hom­mansa, kun­han heille on ker­rot­tu, mitä siitä voi seu­ra­ta ja , että he tule­vat siitä ensim­mäis­inä mak­samaan tietyn hin­nan, kai?? Heille tietysti myrskyt, tul­vat jne ovat nor­maalia ja 1 miljoona porukkaa hau­taan ei liene kovin suuri jut­tu, vaik­ka meille se on iso jut­tu. Tietenkin heille voi samal­la ker­toa, että sit­ten näille nurkille tulem­i­nen ei ole kovin hyvä jut­tu. Itkem­i­nen siitä, että tääl­lä on aiem­min tehty sitä ja tätä ja mik­si he eivät nyt vöisi tehdä samaa on ihan oikeutet­tua. Kaiketi tääl­läkin olisi mietit­ty toisin, jos nykyti­eto(?) olisi ollut? Olisiko se toisaal­ta ollut mah­dol­lista sil­loin? Var­maan län­si­mail­la tietysti on antaa kehi­tys­maille ohjeet, miten ener­giansa tuot­taa mah­dol­lisim­man siis­tisti? Omas­ta mielestäni koko sop­pa on niin pirun vaikea, että OS ehkä voi siihen jotain kek­siä. Noin pitem­män päälle ryn­näkkökivääri ei kyl­lä ole kovin hyvä ratkaisu, mut­ta pelkään, että se ei ole min­un kauhuku­viani vain unis­sani, mikäli nuo ilmas­to­muu­tok­sen pahim­mat jutut alka­vat toteutua.
    Koeta OS skarpa­ta muutenkin, kuin vain stadin valtuustossa.Vihreät tiet­ty taustalla?

  24. Näin Ital­ias­sa fik­ti­ivisen TV-filmin, en ymmärtänyt kieltä, mut­ta siinä kuvitelti­in tilanne Pom­peis­sa ennen Vesu­viuk­sen purkaus­ta, lisäk­si joku ital­ialainen kaupun­ki on huuhtoutunut kar­tal­ta, Titanicin tuhou­tu­mista ja Tsunamia.

    Kaik­ista katas­tro­feista oli nähtävis­sä ennus­merkke­jä, mut­ta asukkaat ja laiva­matkus­ta­jat seura­si­vat korkein­taan kiin­nos­tuneena luon­non vih­jeitä tulev­as­ta katas­trofista muut­ta­mat­ta sen kum­mem­min käytöstään.

    Fil­mi oli kuin tätä päivää, eletään kuin kaik­ki olisi OK. 

    Onko­han asun­to­laivain­nos­tus merk­ki siitä, että jotkut varus­tau­tu­vat ali­ta­juis­es­ti luonnonkatastrofiin.

    Hol­lan­nis­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan mitä lähempänä Poh­jan­meren patoa ollaan, sitä vähem­män ollaan huolestunei­ta mah­dol­lis­es­ta padon murtumisesta.

    Vas­ta muis­taak­seni 10 kilo­metrin päässä pados­ta alet­ti­in pitää mah­dol­lise­na, että pato voi murtuakin.

  25. Olen tääl­lä aiem­minkin yrit­tänyt saa­da skep­tikko­ja mukaan vedonlyön­ti­in veden­pin­nan tasos­ta. Ellen väärin muista, tois­taisek­si parhaat tar­jouk­set imp­likoi­vat 50% toden­näköisyyt­tä kym­me­nien sent­tien meren­pin­nan nousulle. Ja tämä siis skep­tikko­jen näke­mys todennäköisyydestä.

  26. MIVa kir­joit­ti 12.3.2009 kel­lo 0:20
    “Olet­teko Te kaik­ki nyt ihan var­mo­ja siitä, että ihmis­ten toim­inta on viemässä tämän pla­nee­tan tuhoon?”

    Emme. Kuten emme siitäkään, tuleeko asumamme talo joskus pal­maan vain ei. Silti otamme palo­vaku­u­tuk­sia, joi­ta tulemme tarvit­se­maan toden­näköisyy­del­lä 0,0(jotain) %. Jos “pla­nee­tan tuhon” toden­näköisyys on samaa luok­ka vai tai yli, pitäisikö siitä huolestua? Talo­ja saa uusia, pla­neet­to­ja min­un tietääk­seni ei.

  27. tuo 100v on kyl­lä teknolo­gian kehi­tyk­sen kannal­ta aivan älyt­tömän pitkä aika nyky vauhdil­la. Voihan se olla että 50v päästä meil­lä on itses­tään kas­vavia patoja. 

    Jos ajat­telee että suurem­pi­en katas­trofien, kuin veden­pin­nan nousun, kannal­ta ollaan jo myöhässä niin tuskin ilmas­ton­muu­tos­ta kan­nat­taa yrit­tää rajoittaa.

  28. Osa porukas­ta ilmeis­es­ti ajat­telee että mah­dolli­nen veden pin­nan nousu olisi ain­oa ongel­ma ja että ongel­ma olisi sit­ten jos­sain vai­heessa ohi kun metrin nousu on saavutet­tu. Ainakin yhtä iso ongel­ma on kai mah­dolli­nen sään raju vai­htelu. Jos maail­mas­sa on liikaa ihmisiä ja meren pin­nan nousu rom­ah­dut­taa maail­man talouden, mon­tako laa­jaa katovuot­ta tarvi­taan että Suomes­sakin on nälänhätä?

  29. Peto kir­joit­ti 12.3.2009:

    “Ainakin yhtä iso ongel­ma on kai mah­dolli­nen sään raju vai­htelu. Jos maail­mas­sa on liikaa ihmisiä ja meren pin­nan nousu rom­ah­dut­taa maail­man talouden, mon­tako laa­jaa katovuot­ta tarvi­taan että Suomes­sakin on nälänhätä?”

    Minus­ta sään vai­htelu on SE JUTTU. New Yorkin edustal­la kokon­ainen saari on huuhtoutunut mereen 1800-luvul­la. Asia on vai­et­tu asia ja tuli erään paikallisen maanti­eteil­i­jän tietoon sat­tumal­ta, vaik­ka suku oli asunut alueel­la iät ja ajat. Hänen mukaansa Man­hat­tanin hir­mu­tul­vaa pide­tään var­mana asiana, yksi paha tul­va riit­tää. Mon­es­sa muus­sa maail­man suurkaupungis­sa pide­tään var­mana New Orleansin tul­van kaltaista tulvaa.

    Ranta-asukkaana koiraa ulkoilut­ta­vana on huo­man­nut, että myös Helsingis­sä on tul­via use­am­min kuin ennen.

    Ihmette­lenkin, mik­si Helsin­ki ei jätä ranto­jaan rak­en­ta­mat­tomik­si sään­nöstelyal­taik­si ja samal­la ihmisille virk­istysalueik­si. Aasian Tsunamin tuho olisi ollut paljon pienem­pi, jos väki ei olisi kaatanut ran­nan man­grovepui­ta. Samoin raken­net­tua aluet­ta ei olisi tuhoutunut samas­sa määrin.

    Vaik­ka olisi joka sent­timetriään myö­den 150 pros­ent­tis­es­ti vaku­utet­tu, asia ei auta tul­van sattues­sa. Käsit­tääk­seni vaku­u­tuk­set eivät edes kata luonnonkatastrofeja.

    Kan­nat­taisiko olla van­hanaikaisen varovainen ja varautua mah­dol­lisi­in katas­tro­fei­hin. Oulus­sa on asi­as­ta julka­istu väitöskirjakin.

    Meren pin­ta vai­htelee ja nopeasti ja TV:n tiedeo­hjelmis­sa on ker­rot­tu, että meren­pin­nan nousun määrää esimerkik­si Suomes­sa ei osaa ennus­taa kukaan. Joku vetää hatus­ta luku­ja hatus­taan. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennus­t­a­mi­nen, varsinkin tulevaisuuden.

    Helsingis­sä on monel­la alavalle maalle raken­netul­la alueel­la kos­teu­songelmia. Kos­teu­songel­mat asian kanssa painiville ovat tutkimusten mukaan kova jut­tu kuten kaik­ki kotia uhkaa­vat muutkin uhkat.

  30. “Peto kir­joit­ti 12.3.2009 kel­lo 8:56 Osa porukas­ta ilmeis­es­ti ajat­telee että mah­dolli­nen veden pin­nan nousu olisi ain­oa ongel­ma ja että ongel­ma olisi sit­ten jos­sain vai­heessa ohi kun metrin nousu on saavutet­tu. Ainakin yhtä iso ongel­ma on kai mah­dolli­nen sään raju vai­htelu. Jos maail­mas­sa on liikaa ihmisiä ja meren pin­nan nousu rom­ah­dut­taa maail­man talouden, mon­tako laa­jaa katovuot­ta tarvi­taan että Suomes­sakin on nälänhätä?”

    Juuri näin! Peto on mielestäni ihan oikeil­la jäljil­lä. Yleen­sä ihmiset suh­tau­tu­vat kovin yksisilmäis­es­ti ilmas­ton­muu­tok­seen; mitä nyt meren­pin­ta vähän nousee tai tulee läm­mintä tms… Mut­ta har­va ajat­telee, mihin johta­vat kaik­ki yhteen kerään­tyvät muu­tok­set ilmas­tossa, ravinnontuotannossa,juoma/kasteluveden hankinnassa.…jne. Pako­laisu­us, nälän­hädät, kon­flik­tit koske­vat ehkä ihan suo­ma­laisi­akin, mis­tä sen tietää. Kuinkan paljon esimerkik­si meille tuo­daan ruokaa ja eläin­re­hua mah­dol­lisil­ta tul­va-/kuiv­u­ush­erk­iltä alueilta? 

    Joku nan­ote­knolo­gia on tietysti kiva jut­tu, jos sil­lä hiilid­iok­sidia voidaan ilmas­ta imeä. Mut­ta mielestäni olisi syytä ensisi­jais­es­ti keskit­tyä ongel­man syi­den ratkaisemiseen sekä sopeu­tu­miseen. Eikö se ole jo kaikille selvää, että elämän­ta­pamme ener­gianku­lu­tuksi­neen on jo kovin kestämätön? Ja ilmas­ton muut­tumi­nen on vain yksi oire siitä.

  31. Osmo Soin­in­vaara:

    “Se on menoa nyt?”

    Sinivihreä:

    Siinä vai­heessa kun kata­janokkalaiset alka­vat myy­dä asun­to­jaan veden­paisumuk­sen pelos­sa, voin tehdä hyviä tarjouksia.

  32. Eikö se ole jo kaikille selvää, että elämän­ta­pamme ener­gianku­lu­tuksi­neen on jo kovin kestämätön? Ja ilmas­ton muut­tumi­nen on vain yksi oire siitä.

    Pari vuot­ta sit­ten julka­isti­in kyse­ly, jos­sa talousti­eteil­i­jöi­den piti mm. ennus­taa (nyt saat­taa yksi­tyisko­h­dat men­nä hiukan pieleen, mut­ta suuret lin­jat muis­tan) 50 vuo­den päähän. Vain hyvin pieni enem­mistö arveli maa­pal­lon köy­htyvän ja kulu­tuk­sen laske­van. Enem­mistön mukaan talous kas­vaa seu­raa­vat 50 vuot­ta suurin piirtein viime vuosikym­me­nien vauhtia. 

    Suo­ma­laisen enem­mistön käsi­tys onkin siis taloudel­lisen kehi­tyk­sen ennus­tamisen ammat­ti­lais­ten mielestä aika mar­gin­aa­li­nen mielipi­de ja epä­to­den­näköi­nen skenaario.

    Joidenkin luon­non­ti­eteil­i­jöi­den suunnal­ta kuu­luu hälyt­tävämpiä ääniä, mut­ta siel­läkin pääosa porukas­ta taitaa olla sitä mieltä, että ilmas­ton läm­pen­e­misen vauh­tia voi säätää hiilid­iok­sidipäästöjä säätämällä.

    Poli­itikot ja heitä neu­vo­vat virkamiehetkään eivät suun­nit­tele tule­vaisu­ut­ta sen perus­teel­la, että elämän­ta­pamme on kestämätön. Tosin tekni­ikkaa pitää tässä odot­taa apu­un, jot­ta uusi­u­tu­va ener­giaa saadaan jatkos­sa riit­tävästi ja riit­tävän hal­val­la. Se ratkai­sisi var­maan jotain 90% maail­man ympäristöongelmista.

    Ilmas­ton läm­pen­e­misen lisäk­si, minä en ainakaan tiedä mitään muu­ta maail­man­lop­unske­naar­i­o­ta, joka joh­tu­isi elämän­tavas­tamme. Kun CBC kyseli kymmeneltä luon­non­ti­eteil­i­jältä toden­näköisiä maail­malop­pu­ja, hekään eivät keksi­neet. Tosin ei ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen sekään kir­jaimel­lis­es­ti aiheut­taisi maailmanloppua. 

    Ihan mah­do­ton­ta ei tai­da olla köy­hissä mais­sa jotkut ympäristöon­gel­mat paisu­vat niin mit­taviksi, että ne uhkaa­vat sor­taa vähin­tään yksit­täisiä val­tioi­ta. Joku Ran­s­ka tai EU tuskin menee nurin, vaik­ka osia maas­ta kuiv­u­u­den takia muut­tuisikin asumiskelvottomiksi.

  33. En luot­taisi juurikaan talousti­eteil­i­jöi­den ennus­tuk­si­in tästä aiheesta. Taloudel­lisen kehi­tyk­sen povaa­jat ovat sään­nön­mukaises­ti olleet väärässä muis­sakin pitkän aikavälin ennusteissaan. 

    Elämän­ta­pamme suru­ton jatkami­nen ei luul­tavasti merk­itse maail­man­lop­pua eksis­ten­ti­aalises­sa mielessä. Mut­ta mielestäni on ilmi­selvää, että jol­lain aikavälil­lä on tiedos­sa vakavia ongelmia maa­pal­lon ekosys­teemin kan­tokyvyn rapau­tu­misen myötä. 

    Tilanteen vakavu­ut­ta lisää se, että nykyisenkaltainen sivil­isaa­tiomme on keskinäis­ri­ip­pu­vainen hirvit­tävän laa­jas­sa mitas­sa. On ihan täysin mah­dol­lista ja suo­ras­taan toden­näköistä, että ekosys­teemi­vau­ri­oiden aikaansaamien painei­den purkau­tu­mi­nen — suh­teel­lisen pien­inä yksit­täis­inä tapah­tu­mi­na — saat­taa alku­un ketjureak­tion, joka johtaa laa­jem­paan rom­ah­duk­seen. Näin yksit­täis­ten aluei­den vaikeudet voivat lev­itä maailmanlaajuisiksi.

    Tämä ketjureak­tio tulee melkein var­masti ole­maan sen ver­ran hidas, että se ymmär­retään vas­ta vuosia tapah­tuneen jäl­keen. Itse asi­as­sa, se saat­taa olla käyn­nis­sä jo nyt.

  34. ”Olet­teko Te kaik­ki nyt ihan var­mo­ja siitä, että ihmis­ten toim­inta on viemässä tämän pla­nee­tan tuhoon?”

    Lop­pu­jen lopuk­si on melko yhden­tekevää se, onko ihmi­nen toimin­nal­laan käyn­nistänyt ilmas­ton­muu­tok­sen vai onko kyse luon­nol­lis­es­ta olo­suhtei­den vai­htelus­ta maapallolla.

    Kum­mas­sakaan vai­h­toe­hdos­sa ihmi­nen ei kykene muu­tos­ta estämään sen käyn­nistyt­tyä, korkein­taan ehkä aav­is­tuk­sen ver­ran hidas­ta­maan. Ajatel­laan­pa vaik­ka ikiroudan sulamista ja metaanin vapau­tu­mista ilmake­hään — kun tiede­tään, että metaani on hiilid­iok­sidia huo­mat­tavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu. 

    Tämä pla­neet­ta ja elämä tääl­lä ei tietenkään tuhoudu noin vain, elämä (jos­sain muo­dos­sa) maa­pal­lol­la riip­puu vain ja ain­oas­taan auringosta.

    Mikään ei ole niin help­poa kuin tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen tässä tapauk­ses­sa: ihmiskun­ta vaikut­ti maa­pal­lol­la silmän­räpäyk­sen ajan eikä jät­tänyt jäl­keen­sä mitään sel­l­aista, jos­ta olisi vahvem­mille lajeille tule­vaisu­udessa joidenkin vuosikym­men­tuhan­sien kulut­tua mitään hyötyä.

  35. Taloudel­lisen kehi­tyk­sen povaa­jat ovat sään­nön­mukaises­ti olleet väärässä muis­sakin pitkän aikavälin ennusteissaan. 

    Min­ulle on kyl­lä syn­tynyt päin­vas­tainen kuva. Kun eri­laisia raa­ka-aine- ja ympäristökri­ise­jä on ennustel­tu vuosikymmenet, talousti­eteil­i­jät ovat ennus­ta­neet esim. raa­ka-ainei­den hin­nat pitkäl­lä tähtäimel­lä paljon päteväm­min. Pul­li­ainenkin taisi ennus­taa 80-luvun alus­sa, että uudel­la vuosi­tuhan­nel­la talous ja yhteiskun­nat ovat täy­dessä ympäristökri­i­sis­sä. Ekon­o­mistit taas ovat olleet oike­as­sa luot­taes­saan talouden sopeutumiskykyyn.

    Tässä on tietenkin kyse kahdes­ta eri­lais­es­ta ennus­tamisen tavas­ta. Ympäristövä­ki tup­paa ennus­ta­man alarmistis­es­ti, jot­ta ympäristöon­gelmi­in puu­tut­taisi­in voimakkaasti. Ennus­tuk­set ovat usein men­neet aivan päin honkia, mut­ta jois­sakin tapauk­sis­sa juuri sik­si, että ennus­tuk­sil­la on saatu aikaan kor­jaavia toimenpiteitä.

    Ekon­o­mistien opti­mistiset ennus­tuk­set taas ovat toim­i­neet, vaik­ka yhtälöi­hin ei ole poli­ti­ikkaa tai kansalaisjär­jestö­jen toim­intaa osat­tu lait­taakaan. Negati­ivis­ten ulkois­vaiku­tusten kor­jaa­jat tule­vat kuin sat­tumal­ta markki­namekanis­min ulkop­uolelta pelas­ta­maan heikäläis­ten ske­naar­i­oi­ta. Tosin nyt meni kyl­lä liioit­telun puolelle varsinkin uudem­mista prog­noo­seista puhuttaessa.

    Niin tai näin, uskon siis, että hal­pa ja riit­tävä uusi­u­tu­va ener­gia ratkaisee val­taosan ympäristöon­gelmista (ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen, aavikoi­tu­mi­nen, sademet­sät, vesi jne). Lopuista voidaan selvitä, kun­han pystytään kus­tan­ta­maan kaikkialle maail­maan yhtä puh­taat valmis­tus­pros­es­sit kuin rikkaissa mais­sa ja vähin­tään yhtä tehokas kier­rä­tys kuin Pohjoismaissa. 

    Min­ut muuten saa usko­maan, että esim. torak­ka on ihmistä vahvem­pi laji siinä vai­heessa kun torak­ka lentää kuuhun ja takaisin.

  36. Siis­pä, antaa palaa. Mik­si välit­tää, jos muutkaan eivät väl­itä. Seu­raavak­si voisikin ostaa lentolipun Thaimaahan.

    En voi olla ihmettelemät­tä lap­siper­hei­den rauhal­lisu­ut­ta ilmas­ton­muu­tok­sen edessä. Auton parkkipaikas­ta tai mah­dol­li­sista auto­tulleista tun­nu­taan ole­van enem­män huolis­saan kuin ilmastonmuutoksesta.

  37. Ilmaisin itseäni huonos­ti, eli olen ihmeis­säni tietullei­hin kohdis­tu­vas­ta vastustuksesta.

    Eivät tietul­lit kovin ihmeel­lisiä ole käyt­tää enkä ymmär­rä niihin kohdis­tu­vaa vas­tus­tus­ta. Etenkin jos mul­la olisi jälkikasvua, tek­isin kaikkeni puh­taam­man luon­non eteen.

  38. En minäkään mis­tään maail­man­lopuista tiedä, mut­ta ainakin han­kaluuk­sia ilmas­ton nopea muut­tumi­nen var­masti aiheut­taa. (Tätä juuri tarkoitin yksisilmäisyy­del­lä: “Ei kai ilmas­to mihinkään voi muut­tua. Tai jos muut­tuu niin se on sit­ten maailmanloppu”)

    Kyl­lähän ener­gianku­lu­tus ja yleen­säkin kovin kulu­tuskeskeinen elämän­ta­pamme aiheut­taa paljon ongelmia, muitakin kuin ilmastonmuutos.Siksi mielestäni on järkevää keskit­tyä enem­män koko kulu­tuk­sen vähen­tämiseen ja uusi­u­tu­vi­in ener­gioi­hin kuin vain pelkän hiilen pois­tamiseen ilmas­ta. Tiet­ty elämän­ta­pa­muu­tos olisi mielestäni järkevää jokat­a­pauk­ses­sa, vaik­ka ilmas­ton­muu­tos­ta ei olisi olemassakaan.

    Tot­takai esim. hiilen pois­t­a­mi­nen ilmas­ta olisi myös järkevää, mut­ta sehän olisi taval­laan vain oireisi­in puuttumista.

  39. anna joki­nen: “Tot­takai esim. hiilen pois­t­a­mi­nen ilmas­ta olisi myös järkevää, mut­ta sehän olisi taval­laan vain oireisi­in puuttumista.”

    Siinä vai­heessa tai hie­man sen jäl­keen kun pystymme pois­ta­maan hiiltä ilmake­hästä, pystymme muokkaa­maan myös muu­ta mate­ri­aa melko mieli­v­al­tais­es­ti. Pystymme valmis­ta­maan lisälu­on­non­va­ro­ja tarpei­demme mukaan (tosin luon­non­va­ro­jen merk­i­tys kasvun kannal­ta vähe­nee sitä ennen muutenkin). Luon­non­va­rat ovat ääret­tömät, emme vain osaa hyö­dyn­tää niitä vielä tarpeek­si tehokkaasti.

    Kysymys vihreille: jos olete­taan, että ihmiskun­ta omak­suu kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­teet ja vihreän elämän­ta­van ja ihmis­la­ji selviy­tyy kauas tule­vaisu­u­teen, niin saavu­tam­meko kuvaile­mani tek­nol­o­gisen kehi­tysas­teen 1000 vuo­den sisäl­lä? 10000 vuo­den sisäl­lä? Kun ote­taan huomioon jo nyt todis­tet­ta­vat tek­nol­o­giset tren­dit, niin kuin­ka kauas pitää men­nä, että kehi­tysas­teen saavut­tamisen toden­näköisyys nousee yli 50 pros­ent­ti­in? Ajan takaa lähin­nä sitä, että jos se on mah­dol­lista 1000 vuo­den sisäl­lä, niin se on mah­dol­lista myös 100 vuo­den sisäl­lä. Jo pelkkä mah­dol­lisu­u­den myön­tämi­nen riit­tää täl­lä kertaa.

    Tähän ei kel­paa vas­tauk­sek­si, että eihän ihmis­la­jia ole enää sil­loin ole­mas­sakaan, kos­ka siinä tapauk­ses­sa vihreää elämän­ta­paa ei kan­nat­taisi omak­sua nytkään. Pikainen tuho­han olisi viher­tyneellekin ihmis­la­jille väistämätön.

  40. Ilmas­ton­muu­tos on taas vauhdis­sa. Globaali hur­rikaani-indek­si pudon­nut alhaisim­malle tasolleen 30 vuo­teen. Gore on pois­tanut myrsky­jen lisään­tymistä ja voimis­tu­mista ennakoivan pow­er point sivunsa.

  41. “Sik­si mielestäni on järkevää keskit­tyä enem­män koko kulu­tuk­sen vähen­tämiseen ja uusi­u­tu­vi­in ener­gioi­hin kuin vain pelkän hiilen pois­tamiseen ilmasta.”

    Eikö hiilen säilöämi­nen ole ongel­ma? Yhteen hiileen puhal­t­a­mi­nen olisi vai­h­toe­hto, mut­ta luop­u­vatko koko potin saa­jat mis­tään, on toinen asia.

    “Tiet­ty elämän­ta­pa­muu­tos olisi mielestäni järkevää jokat­a­pauk­ses­sa, vaik­ka ilmas­ton­muu­tos­ta ei olisi olemassakaan.”

    Eiköhän yltiöin­di­vid­u­al­is­mi ole tul­lut tien­sä päähän.

  42. Mik­si tämä synkkyys. Kir­joi­tusten sävys­tä päätellen maail­man­lop­pu on tulos­sa, ja maail­man­lop­puhan on ain­ut­laa­tu­inen mah­dol­lisu­us. Eikös elämys­ten haku ole kovasti muo­tia, ja mikä sen elämyk­sel­lisem­pää kuin olla koke­mas­sa maailmanloppu. 

    Itse en silti uskaltaisi raho­jani tämän(kään) maail­man­lop­un toteu­tu­misen puoles­ta laittaa. 

    Lai­tan tähän var­muu­den vuok­si hymiön 🙂

  43. Olenko nyt siis käsit­tänyt oikein, että ilmas­ton­muu­tos tuo Suomeen miel­lyt­tävän ilmas­ton joka muis­tut­taa nykyisen pohjois-sak­san ilmastoa? 

    Sadot moninker­tais­tu­vat, ja Suomes­ta tulee Euroopan vilja-aitta. 

    Meren­pin­ta muuten on Suomen ran­nikoil­la laskussa.

  44. Asi­at ovat toden­näköis­es­ti (infor­moitu mutu) eden­neet pis­teeseen, jos­sa tarvi­taan pait­si hiilipäästö­jen vähen­tämistä myös Isomä­ki-tyylisiä hätäkeino­ja. Jos joku Kööpen­ham­i­nan kok­ous tai vas­taa­va Rion seu­raa­ja onnis­tuu saa­maan aikaan päästöjä rajoit­tavia toimia, ne ovat läh­es var­masti täysin riit­tämät­tömiä. Eli hiiltä pitää imeä pois ja/tai pal­lon hei­jas­tavu­ut­ta lisätä.

  45. “Meren­pin­ta muuten on Suomen ran­nikoil­la laskussa.”

    En tiedä, miten maan­nousu toimii, mut­ta ainakin Kokkolan ympäristöpääl­likkö Michael Hagström ker­toi TV:ssä, että siel­lä varaudu­taan meren pin­nan nousuun.

    Yleis­es­ti olen kuul­lut san­ot­ta­van, että se, miten paljon meren­pin­ta nousee Suomes­sa tule­vaisu­udessa, ei tiedä kukaan, mut­ta nousu on varmaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.