Perustulo: 1, Perusmalli

20 vastausta artikkeliin “Perustulo: 1, Perusmalli”

1. Välikom­ment­ti­na, toimeentulotuki =
   ttt = nor­mi + menot — tulot

   Para­me­tre­jä yo. yhtälöönkin syötetään.
   Mut­ta pysyn hil­jaa, kuun­te­len ja katselen.

   Vastaa

2. tässäpä excelil­lä pyörit­telin tätä mallia. vaikut­taa fik­sul­ta. mut­ta, mitkä ovat real­is­tiset mah­dol­lisu­udet kansalais­palkak­si y0, ja veroksi t. Mitä muut­tu­japarin arvo­ja itse pitäisit optimaalisena?

   Vastaa

3. Tämä alkaa olla klas­sikko­ma­lli. Pari sel­ven­tävää kysymys­tä: Tulisiko perus­tu­lo vau­vas­ta vaari­in samankokoise­na eli yhden hen­gen ruokakun­nas­sa per­stu­lo olisi tuo Yo ja kymme­nen hen­gen ruokakun­nas­sa 10 x Yo ja kos­keeko malli vain val­tion verotusta ?

   Vastaa

4. Jatkaisin viela Sepon kysymys­tä, eli miten perus­tu­lo toimii perus per­heessä jos­sa on kak­si pien­tä las­ta ja äiti kotona ja vain isä töissa?
   Mielestäni tässä Ran­skan ja USAn malli on täl­lä het­kel­lä paljon selvem­pi-parem­pi, eli jokainen lap­si vähen­tää verotet­te­vaa tuloa, sekä tulo­jen vero­pros­ent­ti jae­taan kahdella(kun ker­ran kak­si aikuista sil­lä yhdel­lä tulol­la elää).

   Vastaa

5. Tämä aiem­mas­sa ketjus­sa näkynyt aja­tus min­imi­palkan pois­tamis­es­ta oli mie­lenki­in­toinen. Mitenköhän lop­ul­ta kävisi jos perus­tu­lo mitoitet­taisi­in sel­l­aisek­si että sil­lä yksinään pystyy elämään, mut­ta palkat voisi­vat olla aivan mitä sattuu?

   Se on ainakin var­maa että perus­tu­lo pitäisi mitoit­taa uusik­si joka vuosi tai use­am­minkin talouden vai­htelun vuoksi.

   Vastaa

6. Suomes­sa ei ole min­imi­palkkaa. Vain “tavanomainen ja kohtu­ulli­nen palk­ka”. Soin­in­vaaran ja Filatof­fin hal­li­tus vierit­ti toimil­laan tavanomaista kohtu­ullisu­ut­ta alaspäin niinet­tä se on nyt käytän­nössä alle 600 net­toeu­roa kuus­sa. Siis alle puo­let muiden maid­en min­imi­palka­s­ta, joka on esmes Hol­lan­nis­sa, Ran­skas­sa ja Englan­nis­sa yli 1300.

   Mitä tulee tähän kansalais­palkkaan, niin tuo äsket­täi­nen Sata-komitea on osoit­tanut todek­si sen viisauden, että ei kan­na­ta (enää) ruve­ta säätämään sosi­aal­i­tur­vaa, kos­ka nykyisessä keskilu­okan dik­tatu­uris­sa sitä voi säätää vain alaspäin.

   Keskilu­okan dik­tatu­uria kuvaa se, että kun amerikan län­sir­an­nikol­la ruvet­ti­in jaka­maan maan­järistys­ten jäl­keen hätäa­pua, ihmiset ajoi­vat kaikkial­ta maas­ta sitä naut­ti­maan. Kun sit­ten armei­ja alkoi pois­taa pahimpia tapauk­sia ruoka­jonoista, syn­tyi talkra­diois­sa ihme meteli, “kyl­lä sosi­aal­i­tur­va kuu­luu myös meille, mehän olemme sen mak­sa­neetkin”. Sama ilmiö on nyt suomes­sa opin­totuen kanssa.

   Tasavar­masti Soin­in­vaaran hal­li­tuk­sen kansalais­palk­ka muut­tuu lop­pu­vään­nössä sel­l­aisek­si, että kansalais­palkan saa verot­tomana käyt­tää piian palkkaamiseen tai kakkosasun­non han­k­in­taan, kos­ka “se paran­taa työl­lisyt­tä ja lieven­tää työvoimapulaa”.

   Vastaa

7. “Mielestäni tässä Ran­skan ja USAn malli on täl­lä het­kel­lä paljon selvem­pi-parem­pi, eli jokainen lap­si vähen­tää verotet­te­vaa tuloa, sekä tulo­jen vero­pros­ent­ti jae­taan kahdella(kun ker­ran kak­si aikuista sil­lä yhdel­lä tulol­la elää).”

   Ihan oikeasti? Jos isä ja äiti ovat töis­sä, molem­mat tien­aa­vat 2500 euroa kuus­sa ja mak­sa­vat siitä yhteen­sä x pros­ent­tia veroa. Jos taas isä on töis­sä, äiti kotona, ja isä tien­aa 5000 euroa kuus­sa, niin vero­pros­ent­ti on x/2. En usko!

   Vastaa

8. Olisiko­han täl­lä osit­taisel­la perus­tu­lol­la suurem­pi mah­dol­lisu­us tul­la hyväksy­tyk­si osana ver­ou­ud­is­tus­ta kuin osana sosial­i­tur­van uud­is­tus­ta. Tasavero kun on yksinker­taista toteut­taa sen avul­la. Osit­tainen perus­tu­lo nimit­täin kuul­lostaa aika hölmöltä ide­al­ta noin muuten, jos se ei auta vähen­tämään harkin­nan varais­ten tulon­si­ir­to­jen pyörit­tämiseen menevää työ­panos­ta eikä vähen­tämään merkit­tävästi kelpoisu­u­teen perus­tu­vien tulon­si­ir­to­jen kannustinvaikutuksia.

   Minä muuten uskon, että jos siir­ty­isimme johonkin suht “vasem­mis­to­laiseen perus­tu­loon” niin huo­maisimme pian, että perus­tu­lon tasoa voidaan laskea, ilman, että heikoim­min pär­jäävien elin­ta­so lask­isi liian alas ja lop­ul­ta perus­tu­lo pää­ty­isi aika mata­lalle tasolle. Perus­tu­lo on siis mielestäni lois­ta­va keino osoit­taa, että pakkoon perus­tu­via tulon­si­ir­to­ja ei vapaaseen markki­na­t­alouteen perus­tu­vas­sa yhteiskun­nas­sa juuri tarvita.

   Toisaal­ta, jos perus­tu­lon lisäk­si estämme mata­la­palkkaisen työn tekemisen, niin sil­loin eroa nykyti­lanteeseen ei ole.

   sole­noi­di: Väitätkö siis, että hin­nat vai­htel­e­vat niin rajusti (talouden suh­dan­tei­den vuok­si), että perus­tu­loa pitäisi ruka­ta mon­ta ker­taa vuodessa, että sil­lä pysyy leivän syr­jässä kiinni?

   Sep­po Ryväs: Et ota huomioon, että sosial­i­tur­vaa voi olla kan­nat­tavaa säätää alaspäin.

   Vastaa

9. Kun meil­lä nyt ker­ran on kaikille pakolli­nen eläke­jär­jestelmä ja muu­ta sen sel­l­aista, niin mik­sei samal­la yhdis­tet­täisi kaikkea julk­ista palvelua tähän malliin.

   Jokaiselle ihmiselle annetaan “tili” jota ker­ry­tetään lapse­na perus­tu­lon suu­ruisel­la sum­mal­la kuukausit­tain. Aikuise­na perus­tu­loa voi täy­den­tää nos­ta­mal­la tästä tilistä. Kun tulot ylit­tävät sen, mis­tä alkaa men­nä veroa, osa veros­ta (nykyiset eläke­mak­sut) laite­taan tälle tilille, jos­ta mak­se­taan työt­tömyysko­r­vauk­set jne. Jos tili tyh­je­nee, saa vain perus­tu­lon. Mak­se­taan siitä saman tien kaik­ki terveydenhuoltokulutkin.

   Vastaa

10. Perus­tu­lon optimaalisuudesta:

    Perus­tu­loa (tai lähin­nä negati­ivista tuloveroa) on talousti­eteis­sä käsitel­ty opti­maalisen tulovero­tuk­sen teo­ri­an kaut­ta. Vero­tuk­ses­sa joudu­taan aina val­it­se­maan tiet­ty tas­apain­opiste tehokku­u­den ja tasaisen tulon­jaon kesken. Kun tulon­jakoa tasa­taan, tehokku­us kär­sii. Rikkail­ta köy­hille siir­ret­ty euro mak­saa yhteiskun­nalle aina enem­män kuin vain sen euron. 

    Opti­maalisen tulovero­tuk­sen tutkimus perus­tui pitkään James Mir­rleesin 1971 kehit­tämään malli­in, jos­sa työn­tek­i­jä val­it­see itselleen opti­maalisen työ­tun­timäärän (viikossa/kuukaudessa/vuodessa). Tämän mallin avul­la esti­moitu opti­maa­li­nen tulovero­jär­jestelmä on hyvin paljolti negati­ivisen tuloveron kaltainen. Mallin ongel­ma on se, että siinä ei huomioi­da työn­tek­i­jöi­den osal­lis­tu­mis­päätöstä, so. työn­tek­i­jän päätös siitä osal­lis­tuuko hän työ­markki­noille ollenkaan. Empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa osal­lis­tu­mis­päätök­sen on kuitenkin havait­tu ole­van merkit­tävää varsinkin nais­ten ja yksin­huolta­jaäi­tien työn tarjonnassa.

    Emmanuel Saez (2002) kehit­ti mallin, jos­sa huomioidaan sekä osal­lis­tu­mis­päätös että päätös tehty­jen työ­tun­tien määrästä. Saezin mallin avul­la esti­moitu opti­maa­li­nen tulovero­jär­jestelmä riip­puu työ­tun­tien jous­ton ja osal­lis­tu­misjous­ton välis­es­tä suh­teesta. Jos työ­tun­nit ovat osal­lis­tu­mista selvästi jous­tavam­paa, on opti­maa­li­nen jär­jestelmä negati­ivisen tuloveron kaltainen. Jos puolestaan osal­lis­tu­misjous­to on suurem­paa kuin työ­tun­tien jous­to, on opti­maa­li­nen jär­jestelmä samankaltainen kuin Yhdys­val­lois­sa ole­va Earned Income Tax Cred­it ‑ansio­tu­lo­tuk­i­jär­jestelmä. Ansio­tu­lo­tuki­mallis­sa val­tio tukee mata­la­palkkaisia työtek­i­jöitä mak­samal­la heille palkan lisäk­si rahal­lista tukea. Empi­iri­sis­sä tutkimuk­sis­sa on läh­es poikkeuk­set­ta havait­tu osal­lis­tu­misjous­ton ole­van huo­mat­tavasti suurem­paa kuin työ­tun­tien jous­ton. Tämän perus­teel­la voitaisi­in päätel­lä ansio­tu­lo­tuki­mallin ole­van negati­ivisen tuloveron mallia parem­pi yhteiskun­nan kannal­ta. Opti­maa­li­nen tulovero­ma­lli riip­puu myös yhteiskun­nan ”sosi­aal­i­sista pain­ok­er­toimista”, eli siitä kuin­ka paljon yhteiskun­ta arvostaa kullekin tulode­si­ilille tehtyjä tulonsiirtoja.

    Yhdys­val­lois­sa Earned Income Tax Cred­it kehitet­ti­in alun perin 60-luvul­la vai­h­toe­hdok­si sil­loin käyn­nis­sä olleelle negati­ivisen tuloveron mallin kokeilulle. Ansio­tu­lotues­sa koet­ti­in ole­van negati­ivista tuloveroa parem­mat kan­nus­timet työntekoon. 

    Läh­teet: Saez, E. (2002). Opti­mal Income Trans­fer pro­grams: Inten­sive Ver­sus Exten­sive Labor Sup­ply Respons­es. Quar­ter­ly Jour­nal of Eco­nom­ics, 117, 1039–1073.

    Vastaa

11. Tiedemies: Olen antanut itsel­leni ker­toa, että ennen sotia Suomes­sa oli käytössä val­tion hoita­ma yksilölli­nen eläketili, johon kunkin eläke­varat kart­tui­v­at. Nämä rahat val­tio vei raha­pu­las­saan sodan tultua. 

    Nykyi­nen eläke­jär­jestelmä on luo­tu (osit­tain) siitä näkökul­mas­ta, että vas­taa­van tois­tu­mis­es­ta halut­ti­in tehdä vaikeam­paa, kolmikan­tainen hallintoma­lli jne. Nykyisetkin poli­itikot aika ajoin haikail­e­vat har­ras­ta­maan rent seekingiä eläk­er­a­has­toille, mut­ta nykyjär­jestelmä mah­dol­lis­taa täl­lais­ten aja­tusten nopean alasampumisen. 

    Jos täl­laisia riske­jä — niin toteu­tunei­ta kuin poten­ti­aal­isia — ei olisi ollut, tietäisimme nyt miten täl­lainen tilivir­i­tys toimii yli elinkaaren.

    Vastaa

12. Ansio­tu­lo­tu­ki on tietysti kan­nus­tavampi matalil­la tuloil­la, kos­ka siinä mar­gin­aaliv­ero on negati­ivi­nen, so. tien­at­tu euro tuo pus­si­in enem­män kuin euron. 

    Osal­lis­tu­misen jous­to on help­po ymmärtää suurehkok­si jo sik­si, että ennenkuin pääsee tekemään ensim­mäistäkään pal­ka­llista työ­tun­tia, täy­tyy yleen­sä nähdä aika taval­la vaivaa. Tämä vaivan­näkö on ensim­mäisen ansaitun euron “rajakus­tan­nus” työn­tek­i­jälle. Mitä isom­pi tämä on, sitä suurem­pi se jous­tokin sit­ten on. 

    Perus­tu­lo kas­vat­taa ongel­maa (ver­rat­tuna siihen ettei ole mitään jär­jestelmää eikä vero­ja), kos­ka työhön­menon vai­h­toe­htoiskus­tan­nus kasvaa. 

    Perus­tu­lo on kuitenkin tavat­toman paljon yksinker­taisem­pi kuin nykyi­nen jär­jestelmä ja yksinker­taisem­pi kuin tulo­tu­ki. Lisäk­si tulotuen toteut­ta­mi­nen “puh­da­sop­pise­na” tarkoit­taisi, että pois­te­taan kaik­ki tuet joi­ta mak­se­taan niille, jot­ka eivät tien­aa pen­niäkään. Jos kaikkia tukia ei näiltä ihmisiltä pois­te­ta, niin mikään ei estä sitä, että perus­tu­lon kanssa imple­men­toidaan tulo­tu­ki alim­mille palkoille. 

    Täl­löin vero­prog­gres­sios­ta tulisi hyvin kireä ylem­mis­sä tulolu­okissa. Nythän efek­ti­ivisessä verossa on epä­jatku­vu­us siinä kohtaa kun siir­ry­tään tuel­la elämis­es­tä palkkatyöhön.

    Vastaa

13. Perus­tu­lo olisi hyvä malli sel­l­aiselle joka tekee pätkä- tai silp­putyötä. Perus­tu­lo kun nakut­taisi tasaiseen tahti­in tilille, niin muiden tukien odot­ta­mi­nen esim. työ­suh­teen lop­pumisen jäl­keen ei muo­dos­tu­isi katastrofiksi.

    Vastaa

14. Pohti­ja: Kiitos kir­joituk­ses­tasi! En ollut ajatel­lut asi­aa tältä kannal­ta aikaisemmin.

    Vastaa

15. Ansio­tu­lo­tu­ki vaati toki rin­nalleen myös eril­lisen tukimuodon niille yksilöille, jot­ka eivät ole työelämässä. Ansio­tu­lotuen avul­la pystytään pienen­tämään efek­ti­ivistä mar­gin­aaliv­eroast­et­ta siir­ryt­täessä tuel­la elämis­es­tä palkkatyöhön ja siten tekemään työn­teosta kan­nat­tavam­paa matalapalkka-aloilla.

    Täl­lainen in-work-tuki voi olla myös apuna byrokra­t­ian vähen­tämisessä. Iso-Bri­tan­ni­as­sa on mm. kehitet­ty malli (Brew­er, Saez, Shep­hard, 2008), jos­sa van­hat eril­liset tukimuodot (mm. ansio­tu­lo­tu­ki, asum­is­tu­ki ja tiet­ty osa lap­sil­i­sistä) yhdis­tet­täisi­in yhdek­si isok­si ansio­tu­lo­tyyp­pisek­si tuek­si, joka jae­taan koti­talouk­sille vero­jär­jestelmän kautta.

    Vastaa

16. Lähim­mäk­si perus­tu­loa lie­nee reaal­i­maail­mas­sa päästy 1960–1970-luvun tait­teen kokeessa, jos­sa fried­mani­lainen negati­ivi­nen tulovero otet­ti­in kolmek­si vuodek­si käyt­töön New Jer­seyssä ja Penn­syl­va­ni­as­sa neljäl­lä eri paikkakun­nal­la. (Lie­neekö sama, jota Juk­ka Siren muis­teli tapah­tuneek­si Ver­mon­tin osaval­tios­sa?) Kokeilun aikaansaa­ma työvoiman tar­jon­tavaiku­tus oli alle ‑10 %, ja siitä suuren osan selit­ti pieni työssäkäyvien per­heenäi­tien ryh­mä, jon­ka työssäkäyn­ti las­ki puoleen. Ver­rat­tuna ei-kokeel­lisil­la aineis­toil­la saa­tu­i­hin tulok­si­in vaiku­tus arvioiti­in pienek­si. Ehkä mie­lenki­in­toisin tulos oli, että mus­tas­sa väestönosas­sa negati­ivista työvoiman tar­jon­tavaiku­tus­ta ei ilmen­nyt lainkaan, vaan se meni valkoisen ja lati­noväestön piikkiin.

    Kokeilua selostaa laa­jem­min Heik­ki A. Loikkasen (enim­mäk­seen jo vuon­na 1979 laa­dit­tu) artikke­li Juk­ka Pekkarisen juh­lakir­jas­sa Kansan­taloustiede, talous­poli­ti­ik­ka ja hyv­in­voin­ti­val­tio (2007), joka on muutenkin suositelta­va kaikille kansan­taloudel­lista tai hyv­in­voin­tipoli­it­tista tutkimus­ta harrastaville.

    Vastaa

17. Riit­ta,
    “Jos taas isä on töis­sä, äiti kotona, ja isä tien­aa 5000 euroa kuus­sa, niin vero­pros­ent­ti on x/2”
    on se läh­es puo­let, ei ihan, mut­ta idea on about se, ainakin USAssa.
    Investopedia:
    “When fil­ing under the mar­ried fil­ing joint­ly sta­tus, cou­ples can record their respec­tive incomes, exemp­tions and deduc­tions on the same tax return. Mar­ried fil­ing joint­ly is best if only one spouse has a sig­nif­i­cant income.”

    Suomes­sakin oli ennen kauan sit­ten jotenkin tänne päin, mut­ta tämä on mielestä nyt Suomen vero­tuk­sen suurin epäko­h­ta ja syr­jii koti van­hem­muut­ta sel­l­ais­ten ammat­ti­lais­ten kohdal­la jot­ka esim paljon matkustelun takia tarvit­se­vat las­ten yms kannal­ta tietyn­laisen puoliso koti-val­men­ta­jan joka hoitaa suurim­man osan lap­si yms koti asioista. Eli taval­laan se koti puoliso aut­taa sil­loin sen ekan ansion ansait­semises­sa ja tulot ja vero-pros­ent­ti kuu­luu jakaa molem­pi­en kesken.

    Vastaa

18. Lähtöko­htais­es­ti tuo esi­tys olisi jo sinäl­lään lois­ta­va paran­nus nykyiseen sosi­aal­i­tur­van ja vero­tuk­sen yhteensovittamiseen!

    Mut­ta, entä jos kaik­ki, yhteiskun­nan, taval­laan “jäsen­pe­rusteis­es­ti”, mak­samat etu­udet oli­si­vatkin verollisia: 

    Jos mak­saisimme tuon perus­tu­lon kaikille 18-vuot­ta täyt­täneille, sum­mana x‑euroa, veronalaisena.

    Ja vasti­neena olisi joko kohtu­ullisen järkevä kun­nal­lisvero­tuk­sen alara­ja, tai kohtu­ulli­nen, myös kun­nal­lisvero­tus­ta koske­va “perus­tulovähen­nys”, joka voisi olla vaik­ka tulope­rusteis­es­ti vähenevä! Vaik­ka hiukan pro­gres­sio­ta nostaiskikin.

    Omas­sa ajatuk­ses­sani myös esim, kaik­ki lap­sil­isät, joiden net­toar­vo­ja voisi kyl­lä nos­taa, lisät­täisi­in verotet­taviksi tuloiksi!

    Vastaa

19. Ville M:n esit­tämä väite USA:n vero­tus­mall­ista on oikean suun­tainen. Riitan esit­tämä päätelmä taasen ei, mut­ta eihän Ville M Riitan esit­tämää väit­tänytkään. Kun naimi­sis­sa ole­va pari tekee yhteisen veroil­moituk­sen, vero­pros­ent­ti­in ei siis vaiku­ta se, minkä osu­u­den tuloista kukin aviop­uolisoista on ansainnut.

    Sen sijaan jos henkilö tien­aa $5000 / kk, hän mak­saa siitä naimi­sis­sa ollessaan vähem­män veroa kuin jos hän olisi sinkku. Laskin miten vero­tus näis­sä tapauk­sis­sa menisi. Yksinker­taisu­u­den vuok­si ole­tan, että tehdään vain stan­dar­d­i­vähen­nys, joka yhteisessä veroil­moituk­ses­sa on tänä vuon­na $11400 ja yksin tehdyssä siitä puo­let eli $5700.

    Naimi­sis­sa ole­va henkilö, tulot $5000 / kk:
    Vuosi­t­u­lo on siis $60000. Olete­taan että puolisol­la ei ole tulo­ja. Kun tehdään yhteinen veroil­moi­tus, tästä saa vähen­tää $11400. Verotet­ta­va tulo on siis $48600. Tästä menee veroa $6491. Vero­pros­ent­ti on 10,8.

    Naima­ton henkilö, tulot $5000 / kk:
    Vuosi­t­u­lo on siis $60000. Tästä saa vähen­tää $5700. Verotet­ta­va tulo on siis $54300. Tästä menee veroa $9925. Vero­pros­ent­ti on 16,5.

    Ei tuo nyt ihan kaksinker­tainen vero­pros­ent­ti ole, mut­ta yli puoli­tois­tak­er­tainen kum­minkin. Jos naimi­sis­sa ole­val­la par­il­la on lap­sia, vähen­nyk­siä voi tehdä lisää, ja naimi­sis­sa ole­van vero­pros­ent­ti voi pudo­takin puo­likkaaseen naimat­toman prosentista.

    Vero­tus menisi samal­la taval­la kuin naimat­toma­l­la henkilöl­lä, jos henkilö olisi naimi­sis­sa, mut­ta puolisot tek­i­sivät omat eril­liset veroil­moituk­sen­sa. Tuon yhteisen veroil­moituk­sen hyö­ty onkin se, että sil­loin vero­pros­en­tik­si muo­dos­tuu suun­nilleen sama kuin se olisi, jos olisi kak­si eril­lis­es­ti verotet­tavaa henkilöä, jot­ka kumpikin tien­aa­vat puo­let siitä mikä on yhteisen veroil­moituk­sen kokon­ais­tu­lo. Se siis suo­jaa vero­pro­gres­si­ol­ta sil­loin, kun toinen puolisoista tien­aa enem­män kuin toinen.

    Tätä hah­mot­taa tämä esimerkki:
    Molem­mat puolisot tien­aa­vat $2500 / kk. Tehdään eril­liset veroil­moituk­set. Vuosi­t­u­lo on siis kul­lakin $30000. Kumpikin saa vähen­tää $5700. Verotet­ta­va tulo on siis $24300. Tästä menee veroa $3248. Yhteen­sä veron määrä on siis $6496. Vero­pros­ent­ti on 10,8.

    Veroa menee siis läh­es täs­mälleen yhtä paljon kuin jos puolisot oli­si­vat tehneet yhteisen veroil­moituk­sen. Veron määrässä on eroa vain viisi dollaria.

    Läh­teeni on USA:n verot­ta­jan eli IRS:n ohje vuo­den 2008 vero­tuk­sen tekemiseen:
    http://www.irs.gov/pub/irs-pdf/i1040.pdf

    Vastaa

20. Onko perus­tu­lo Suomen kansalaisu­u­teen sidot­tu? Vai saako miljoonat Suomeen tule­vat roma­nialaiset ker­jäläisetkin sen?

    Vastaa