Lupaukseni mukaisesti sain vaaliohjelmani valmiiksi ennen vaaleja. Siihen pääsee käsiksi panemalla hiiren yläpalkissa kohdan kunnallisvaalit päälle, jolloin valikosta pitäisi aueta vaihtoehdot vaalibudjettini ja vaaliohjelmani.
Tarkoitukseni on, jos tulen valituksi kaupunginvaltuustoon, jatkaa tuon sivuston ylläpitoa ja kehittämistä otsikolla ”Mitä tehdä Helsingille” . Ehkä joskus kirjoitan sen kirjaksi.
Helsinki on suuri intohimoni.
Tonttivuokrista olen vähän eri mieltä. Kysymys ei kait ole korotuksista sinänsä vaan korotuksen suuruudesta ja sen kohtuuttomuudesta.
Nyt perustelu on 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun piikki, jota voidaan 50 vuoden tarkstelussa pitää poikkeuksellisena.
Korotukset ovat suuria esim. mummo kaksiossa on 10% keskimääräisestä eläkkeestä ja lapsiperheelle pientalossa 2-3 kk keskimääräisestä käteenjäävästä tulosta (5000-6000 €/v). Nämä ovat liian korkeita ja Tukholman tonttivuokriin verrattuna yli kaksinkertaisia. Asumiskustannukset kasvavat 10-20%.
Kun tämä siirtyy suoraan vuokriin, jos yksityinen vuokraa kaupungin tonttimaalla olevan vaikka kaksion. nyt vuokra on vaikka 600 €/kk. Vuokrankorotuksen jälkee 700 €/kk. vieressä on yksityisellä maalla oleva saman kokoinen kaksio. Hinta on pidetty samana 600 €/kk. Jos olisin ko. huoneiston omistaja, nostaisin heti kun mahdollista vuokraa 100 €:lla eli samalle tasolle.
Näin kaupungin ylisuuri tonttivuokra kiihdyttää entisestään hintatasoa. Edellä lasketulla kaavalla saamme lisää asumiskustannuksia kaikille noin 10-15%.
Tämä erityisesti kun kaupunki on itse monopoli ja säätelee kaavoituksella ja tonttitarjonnalla hintaa.
Korkeat asumiskustannukset vievät lapsiperheet pois Helsingistä. Kun pientalolle tulee 500-600 € lisää maksettavaa, ostaa sillä jo toisen auton kehyskunnista ja liikkenne vain kasvaa.
Ei pitäisi siirtyä vuokriin, yhtiövastikkeisiin kyllä. Kun meillä ei ole enää vuokrasäännöstelyä, vuokrat eivät määräydy kustannus- vaan markkinaperusteisesti. Vuokranantaja ottaa asunnosta sen vuokran, minkä siitä saa, eikä tähän vuokraan pitäisi olla maanvuokralla (juuri) mitään vaikutusta. Vaikutusta olisi, jos kaikkien tonttien vuokraa koko seudulla nostettaisiin yhtäaikaisesti.
Luulen, että näin juuri käy. Jos naapuritalossa (joka on kaupungin tontilla) siirretään tonttivuokra vastikkeesta suoraan vuokralaiselle 1:1 nousee kaksion vuokra ko. 100 €/kk. Jos minulla olisi ko. kaksio omistuksessa ja vastike nousee 100 €/kk, siirrän se varmasti suoraan vuokralaiselle. Miksi ottaisin kustannukset vain itselleni mutta en siirtäisi sitä vuokralaiselle? Syyksi sanon kustannusten nousu, joka johtuu tonttivuokrasta. Itse asiassa tekisin vuokrasopimukseen jo nyt klausuulin siitä, että vuokraa korotetaan kaupungin korotuksen mukaisesti.
Naapuritalossa ko. kustannusten nousua ei tule kun on omalla tontilla, mutta siellä hinta nousee kun naapurissakin nousee. Näin sekä kaupungin vuokratontilla että omalla tontilla saavat saman korotuksen. Näin ainakin itse toimin (toimisin). Saisin omalla tuntilla 100 €/kk enemmän vuokratuottoa.
Vuokrat siis koko kaupungissa (jos olisi täydellinen kilpailu, jossa on täydelliset tiedot) tulisi käymään.
Kaupunki itse kiihdyttää hintojen nousua ja tämä koskee kaikkia.
Jos minä vuokranantajana toimisin (toimin), miksi näin ei toimi kaikki muutkin?
Vielä kilpailuun. Toki tämä on markkinataloutta. Jos kustannukset nousevat 15% koko myynnistä, toki on painetta nostaa hintaa 15%. Jos ei pysty, on vähän motiivia jatkaa vuokranantajana. Tarjonta vähenee ja hinnat vähitellen nousevat.
Itse en tule enää koskaa ostamaan sijoitusasuntoa talosta, joka on kaupungin tontilla, koska en nyt pysty laskemaan sen tuottoa. No, nyt olen tyhjentänyt koko huoneistosalkun muutenkin jo viime vuonna, mutta mietin ryhtyä uudestaan sijoittamaan vuokra-asuntohin. Nyt on linajukset selvät: ei kaupungin vuokramaalle, mutta kyllä sen vierestä. Olen siis jo osaltani vähentänyt vuokratarjontaa eli nostan nyt hintatasoa omalla toimillani.
Kolmas esimerkki. Käpylässä on kadun pätkä, jossa on vaikka 5 taloa, joista tiedän että vähintään 3 muuttaa pois kuin vuokrankorotus tulee 2020. Kyseiset ihmiset ovat Käpylän rakentajien jälkeläisiä. Käpylä rakennettiin työläisille ja sillä pyrittiin estämään vasemmistolaisuutta.
Nyt ehdotettu korotus on ko. pientaloille luokkaa 5000-7000€/v. Tiedän, että vähintään kolmea taloa kohtaa myynti, koska nämä Käpylän rakentajien jälkeläiset eivät pysty maksamaan pienistä tuloistaan ja eläkkeistään ko. korotuksia, jotka ovat 70% ylläpitokuluista (lämpö, vesi, sähkö, jäte, katumaksut).
Nyt kaupunki palkitsee rakentajien jälkipolven kovilla korotuksilla ja käytännössä häädöllä. Mitä nämä ihmiset ovat saaneet? Saastetta ja kasvavan liikenteen! He ovat yhtä kaukana keskustasta kuin aikaisemminkin eli he eivät ole saaneet mitään lisää 100-vuodessa? Kaupungin itseaiheuttaman hintakuplan?
Tämä tarina on sikäli surullinen, että se on täyttä totta. Erällä kadulla on oikea nimi ja myös ko. ihmisillä.
Noiden Käpylän talojen osalta tässä on kyllä ongelma. Kiinteistövirasto taitaa katsoa turhan suoraviivaisesti kartoista neliöhinnat ottamatta huomioon, että puutaloilla on päällään kallis suojelukaava.
Muuten olen sitä mieltä, että Jukka olettaa hännän heiluttavan koiraa: noiden kohoavien vuokrien osuus seudun asuntokannasta on häviävän pieni. Miten koko seudun vuokrataso voisi riippua niistä; miksi se ei ole jo noussut sen takia, että uusilla tonteilla vaikkapa siinä vieressä Herttoniemenrannassa vuokrat ovat moninkertaisia noihin vanhoihin nähden?
Jos edes sijoitusasunnon ostaja ei ole älynnyt ottaa selvää vuokrasopimusten luonteesta, silloin tietysti tässä on jokin pahasti vialla, ja moni omistusasunnon hyvässä uskossa ostanut voi aiheellisest6i koeka tulelensa petetyksi.
Kaupunki omistaa 69% pinta-alasta eli noin 20 v. kuluessa kaikkien tonttivuokrat on nostettu? En tiedä milloin loputkin vanhat erääntyvät.
Tiedän, että moni ei ole tätä vielä täysin ymmärtänyt ja siksi tästä ei ole tullut sitä kuumaa teemaa näihin vaaleihin. Kun puhutaan harhaanjohtavasti 2%-4% ollaan vain sumuttamassa kauntalaisia. Miksi ei puhuta oikeilla luvuilla: kerrostalokaksiolle 100-150 euroa /kk ja pientalolle 5000-7000 euroa /kk. Näillä luvuilla eläkeläiset ja keskituloiset eivät asu kaupungin vuokramaalla.
Katsotaan pari seuraavaa kunnallisvaalikierrosta ja miten ihmiset vähitellen huomaavat kun kustannukset alkavat nousta yhä nopeammin.
Kysymys tässä ei ole korotuksista sinänsä vaan sen perusteesta eli viimeisen 15-vuoden jatkuva hintojen nousu, joka on pääosin kaupungin ja kuntien itse aiheuttama.
Nyt on virkamiesten esitykset 2-3 euron välissä per m2/kk, joka on mielestäni kestämätön ja kohtuuton. Toiseksi, sopimus on sidottu elinkustannusindeksiin eli tässä on kaksinkertainen hintavipu.
Toki tällä kerätään 250.000 milj. lisää veroja, mutta hinta on kova. Tämä koskettaa 160,000 taloutta, jotka asuvat vuokratontilla ja kun kuvaamani vipu tulee mukaan, maksaa myös muutkin vuokralla asujat korkeampaa vuokraa.
Voisin tehdä tästä vaikka teoreettisen mallin ja laskea että näin juuri käy. Dataa tähän tarvitaan tehdyt kaupat, vuokrapyynnit/todelliset vuokrat ja tulelet vuokrien korotukset. Voisi myös katsoa tilastoista miten yksityisetn vuokranantajien käy tässä pelissä. Pitäisikö näitä mallintaa ensin ja tehdä sen pohjalta ennustukset?
Toinen asia on todellisten case-tapausten läpikäynti. Mitä maksaa eläkeläiselle ja mitä lapsiperheelle? edellä kuvatut on todellisia tapauksia ja uskon että noilla luvuilla Nurmijärvi saa lisää asukkaita, jotka ajavat 2 autolla Helsinkiin.
Moni on tullut petetyksi ja kun lukee keskustelupalstoja on pettynys suuri – kuin kahden asunnon loukku.
Eiväthän ne kustannukset nouse sen korkeammiksi, eivät edes lähelle sitä, mitä ne ovat uusilla alueilla, joita rasittavat vielä rakennusaikaiset lainat.
Mutta jos jotain noin massiivista on todella tapahtumassa, silloin tietysti asiaan puututaan. Olet kai sitä mieltä, että siinä tapauksessa on alennettava uusien alueiden vuokria?
Jukka: vuokrien korottamiseen on aina paineita, jos vuokralaisilta voi saada lisaa rahaa. Tama ei liity tonttien vuokriin.
Mielestäni jo tehtyjä pitää myös alentaa. Olen laskelmissa päätynyt, että noin 1 eur/m2/kk olisi nyt max. kipuraja mm. eläkeläiselle ja lapsiperheille. Nyt myynnissä olevat Pakilan yms. tontit 1,9 eur/m2/kk on mielestäni puolet liikaa. 5700 euroa / v on liikaa, jos keskituloisella menee 3 kk nettotulot tonttiin vuodessa. Ko. hinnalla ostaa toisen auton ja muutta Nurmijärvelle. Vuokran hinnalla ajelee hyvinkin edes takaisin.
Vaikka koko operaatio 2-3 eur/m2/kk toteutuisi, ei kaupunki saisi koskaan laskelman 250,000 miljoonaa. En usko että tämä menee läpi kaupungin omissa vuokrataloissa(?), tuetussa asumisessa ja mm. Talin Golf-kenttä. Sosiaalimenot kasvaa ja samoin Liikuntaviraston kustannukset kun raha kiertää kaupungin sisäisissä siirroissa (mm. Talin Golf-kentän puhallus).
Tukholman taso on puolet eli Helsinki perii uusista 100% enemmän kuin Tukholma.
Tonttivuokrasysteemissä on myös paljon mätää – miten ja milloin hinta määräytyy. Nyt hinnat katsotaan päivän hintaan.
On siis onnesta kyse, onko juuri huippukausi vai taantuma. Virkamiehet eivät osanneet vastata kysymykseen: jos tulee syvä lama ja hinnat laskee 50%. Laskeeko myös tonttivuokra?
Jos nyt laitetaan hinnaksi 2 eur/m2/kk ja sitten tuleekin paha taantuma ja seuraaville tehdään tarjous 1 eur/m2/kk? Systeemi ei jousta alaspäin vaikka siihen olisi aihetta?
Tämä systeemi ei toimi kun tehdään 50 v. sopimuksia ja tasoon vaikuttaa päivän hinta. Pitäisi olla selkeämpi systematiikka miten huomiodaan pitkä aikajänne ja hintatason kohtullisuus, jotta ei kiihdytetä hintojen yleistä nousua.
Nyt tilanne on epäselvä ja luo turhaa epävarmuutta. Systeemi ei ole selkeä eikä läpinäkyvä, mikä aiheuttaa suurta eriarvoisuutta nyt ja jatkossa.
Yhteenvedettynä:
– Koko tonttivuokran määräytyminen pitää uudistaa (tasapuolisuus, selkeys ja ei heilahtele tilapäisten piikkien takia)
– Tason määrittäminen tulisi lähteä siitä, miten
A. hintataso vaikuttaa koko kaupungin hintoihin,
B. mikä on rajakustannus eläkeläiselle ja
C. lapsiperheelle, jonka vaihtoehtona on Helsinki vs. Nurmijärvi.
Näillä nykyisillä virkamiesten esityksillä monen lapsiperheen osoite tulee olemaan Nurmijärvi, koska nyt kakkosauton hankinta ja ylläpito on edullisempaa kuin mennä Pakilan vuokratontille.
Helsingin kaupunki on kilpailutilaneessa asukkaista ja se ei näytä olevan virkamiesten laskelmissa ollenkaan. Toinen asia on ympäristöasiat eli pendelöinti Nurmijärveltä tulee kasvamaan. Nämä ovat mielestäni perusteet, miksi kaupungin ei pidä korottaa liikaa tonttivuokria.
Miksi ei puhuta oikeilla luvuilla: kerrostalokaksiolle 100-150 euroa /kk ja pientalolle 5000-7000 euroa /kk. Näillä luvuilla eläkeläiset ja keskituloiset eivät asu kaupungin vuokramaalla.
Mitä nämä ihmiset ovat saaneet? Saastetta ja kasvavan liikenteen! He ovat yhtä kaukana keskustasta kuin aikaisemminkin eli he eivät ole saaneet mitään lisää 100-vuodessa? Kaupungin itseaiheuttaman hintakuplan?
Näistä ja monista muistakin kommenteista käy todella osuvasti ilmi suomalainen sinivirheä vasemmistolaisuus, tai oikeistolaisuus, ihan miten vain se halutaankin määritellä. Niin pää- kuin niiden apupuolueillakin on kyllä Suomessa syvä konsensus suomalaisesta ’hyvinvoinnista’.
Kartellien, pöhöhallinnon ja erilaisten hintakuplien takaama korkea hintataso yhdistettynä maailmankin mittakaavassa mitalitason verotukseen ja länsieuroopan alhaisimpiin kuuluvaan palkkatasoon tuottaa kansalle juuri sen mikä sille kuuluu; Euroopan kiistattoman pölkkypään aseman korruptoituneen EU mätähallinnon maksajana ja kaikkein nöyrimpänä lakeijana.
Kaikenlainen mitattavissa oleva aineellinen hyvinvointi on toki ekoloogisesti viisaampaakin muuttaa lähinnä edustukselliseksi, jolloin kansa nauttii siitä lähinnä edustajiensä välityksellä, ja jäähän sille sentään telkkari ja tarjousmäyrät. Jälkimmäisten hintaa on toki tarmokkaasti nostettu, etteivät ’rengit’ vain luule olevansa välillä isäntiä, nousupöhnässä öyhötellessään..
Kansakaan ei asiantilasta juuri napise, sen takaa äärimmäisen keskittynyt media, ja ehkä hiukka heikko geenipohjakin. Suomilainen kun omistaa paljon mieluummin 150 000 euron kaksion kuin 100 000 kolmion. Vaikka ne kämpät olisivat vierekkäin.. Älkää kuitenkaan huolehtiko, vaikka valkokaulusköyhällistö ja työläiset eivät pystykään asumaan siellä, niin eiväthän ne asunnot sentään tyhjiksi jää. Niihin muutetaan vain ihmisiä joiden maksukyky on taattu. Sillä ei kai nyt kukaan niin tyhmä ole että epäilisi sosiaalitoimiston kykyä maksaa vaikka vähän isompiakin maavuokria.
Maan ääniharava. Onnittelut!