Vaaliohjelmani 1.1

13 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmani 1.1”

1. Tont­tivuokrista olen vähän eri mieltä. Kysymys ei kait ole koro­tuk­sista sinän­sä vaan koro­tuk­sen suu­ru­ud­es­ta ja sen kohtuuttomuudesta.

   Nyt perustelu on 1990-luvun lop­un ja 2000-luvun alun piik­ki, jota voidaan 50 vuo­den tark­stelus­sa pitää poikkeuksellisena.

   Koro­tuk­set ovat suuria esim. mum­mo kak­sios­sa on 10% keskimääräis­es­tä eläk­keestä ja lap­siper­heelle pien­talos­sa 2–3 kk keskimääräis­es­tä käteen­jäävästä tulosta (5000–6000 €/v). Nämä ovat liian korkei­ta ja Tukhol­man tont­tivuokri­in ver­rat­tuna yli kaksinker­taisia. Asumiskus­tan­nuk­set kas­va­vat 10–20%.

   Kun tämä siir­tyy suo­raan vuokri­in, jos yksi­tyi­nen vuokraa kaupun­gin tont­ti­maal­la ole­van vaik­ka kak­sion. nyt vuokra on vaik­ka 600 €/kk. Vuokranko­ro­tuk­sen jäl­kee 700 €/kk. vier­essä on yksi­tyisel­lä maal­la ole­va saman kokoinen kak­sio. Hin­ta on pidet­ty samana 600 €/kk. Jos olisin ko. huoneis­ton omis­ta­ja, nos­taisin heti kun mah­dol­lista vuokraa 100 €:lla eli samalle tasolle. 

   Näin kaupun­gin ylisu­uri tont­tivuokra kiihdyt­tää entis­es­tään hin­tata­soa. Edel­lä las­ke­tul­la kaaval­la saamme lisää asumiskus­tan­nuk­sia kaikille noin 10–15%.

   Tämä eri­tyis­es­ti kun kaupun­ki on itse monop­o­li ja säätelee kaavoituk­sel­la ja tont­ti­tar­jon­nal­la hintaa.

   Korkeat asumiskus­tan­nuk­set vievät lap­siper­heet pois Helsingistä. Kun pien­talolle tulee 500–600 € lisää mak­set­tavaa, ostaa sil­lä jo toisen auton kehyskun­nista ja liikkenne vain kasvaa.

   Vastaa

2. Ei pitäisi siir­tyä vuokri­in, yhtiö­vastikkeisi­in kyl­lä. Kun meil­lä ei ole enää vuokrasään­nöste­lyä, vuokrat eivät määräy­dy kus­tan­nus- vaan markki­nape­rusteis­es­ti. Vuokranan­ta­ja ottaa asun­nos­ta sen vuokran, minkä siitä saa, eikä tähän vuokraan pitäisi olla maan­vuokral­la (juuri) mitään vaiku­tus­ta. Vaiku­tus­ta olisi, jos kaikkien tont­tien vuokraa koko seudul­la nos­tet­taisi­in yhtäaikaisesti.

   Vastaa

3. Luulen, että näin juuri käy. Jos naa­pu­ri­talos­sa (joka on kaupun­gin ton­til­la) siir­retään tont­tivuokra vastik­keesta suo­raan vuokralaiselle 1:1 nousee kak­sion vuokra ko. 100 €/kk. Jos min­ul­la olisi ko. kak­sio omis­tuk­ses­sa ja vastike nousee 100 €/kk, siir­rän se var­masti suo­raan vuokralaiselle. Mik­si ottaisin kus­tan­nuk­set vain itsel­leni mut­ta en siirtäisi sitä vuokralaiselle? Syyk­si sanon kus­tan­nusten nousu, joka johtuu tont­tivuokras­ta. Itse asi­as­sa tek­isin vuokra­sopimuk­seen jo nyt klausu­ulin siitä, että vuokraa korote­taan kaupun­gin koro­tuk­sen mukaisesti.

   Naa­pu­ri­talos­sa ko. kus­tan­nusten nousua ei tule kun on oma­l­la ton­til­la, mut­ta siel­lä hin­ta nousee kun naa­puris­sakin nousee. Näin sekä kaupun­gin vuokra­ton­til­la että oma­l­la ton­til­la saa­vat saman koro­tuk­sen. Näin ainakin itse toimin (toimisin). Saisin oma­l­la tun­til­la 100 €/kk enem­män vuokratuottoa.

   Vuokrat siis koko kaupungis­sa (jos olisi täy­delli­nen kil­pailu, jos­sa on täy­del­liset tiedot) tulisi käymään.

   Kaupun­ki itse kiihdyt­tää hin­to­jen nousua ja tämä kos­kee kaikkia. 

   Jos minä vuokranan­ta­jana toimisin (toimin), mik­si näin ei toi­mi kaik­ki muutkin?

   Vastaa

4. Vielä kil­pailu­un. Toki tämä on markki­na­t­alout­ta. Jos kus­tan­nuk­set nou­se­vat 15% koko myyn­nistä, toki on painet­ta nos­taa hin­taa 15%. Jos ei pysty, on vähän moti­ivia jatkaa vuokranan­ta­jana. Tar­jon­ta vähe­nee ja hin­nat vähitellen nousevat.

   Itse en tule enää koskaa osta­maan sijoi­tusasun­toa talosta, joka on kaupun­gin ton­til­la, kos­ka en nyt pysty laske­maan sen tuot­toa. No, nyt olen tyh­jen­tänyt koko huoneis­tos­alkun muutenkin jo viime vuon­na, mut­ta mietin ryhtyä uud­estaan sijoit­ta­maan vuokra-asun­to­hin. Nyt on lina­juk­set selvät: ei kaupun­gin vuokra­maalle, mut­ta kyl­lä sen vier­estä. Olen siis jo osaltani vähen­tänyt vuokratar­jon­taa eli nos­tan nyt hin­tata­soa oma­l­la toimillani.

   Vastaa

5. Kol­mas esimerk­ki. Käpylässä on kadun pätkä, jos­sa on vaik­ka 5 taloa, joista tiedän että vähin­tään 3 muut­taa pois kuin vuokranko­ro­tus tulee 2020. Kyseiset ihmiset ovat Käpylän rak­en­ta­jien jälkeläisiä. Käpylä raken­net­ti­in työläisille ja sil­lä pyrit­ti­in estämään vasemmistolaisuutta.

   Nyt ehdotet­tu koro­tus on ko. pien­taloille luokkaa 5000–7000€/v. Tiedän, että vähin­tään kolmea taloa kohtaa myyn­ti, kos­ka nämä Käpylän rak­en­ta­jien jälkeläiset eivät pysty mak­samaan pienistä tulois­taan ja eläkkeistään ko. koro­tuk­sia, jot­ka ovat 70% ylläpi­toku­luista (läm­pö, vesi, sähkö, jäte, katumaksut). 

   Nyt kaupun­ki palk­it­see rak­en­ta­jien jälkipol­ven kovil­la koro­tuk­sil­la ja käytän­nössä häädöl­lä. Mitä nämä ihmiset ovat saa­neet? Saastet­ta ja kas­va­van liiken­teen! He ovat yhtä kaukana keskus­tas­ta kuin aikaisem­minkin eli he eivät ole saa­neet mitään lisää 100-vuodessa? Kaupun­gin itseai­heut­ta­man hintakuplan?

   Tämä tari­na on sikäli surulli­nen, että se on täyt­tä tot­ta. Eräl­lä kadul­la on oikea nimi ja myös ko. ihmisillä.

   Vastaa

6. Noiden Käpylän talo­jen osalta tässä on kyl­lä ongel­ma. Kiin­teistövi­ras­to taitaa kat­soa turhan suo­ravi­ivais­es­ti kar­toista neliöhin­nat otta­mat­ta huomioon, että puu­taloil­la on pääl­lään kallis suojelukaava. 

   Muuten olen sitä mieltä, että Juk­ka olet­taa hän­nän heilut­ta­van koiraa: noiden kohoavien vuokrien osu­us seudun asun­tokan­nas­ta on häviävän pieni. Miten koko seudun vuokrata­so voisi riip­pua niistä; mik­si se ei ole jo nous­sut sen takia, että uusil­la ton­teil­la vaikka­pa siinä vier­essä Hert­toniemen­ran­nas­sa vuokrat ovat moninker­taisia noi­hin van­hoi­hin nähden?

   Jos edes sijoi­tusasun­non osta­ja ei ole älyn­nyt ottaa selvää vuokra­sopimusten luon­teesta, sil­loin tietysti tässä on jokin pahasti vial­la, ja moni omis­tusasun­non hyvässä uskos­sa ostanut voi aiheellisest6i koe­ka tule­len­sa petetyksi.

   Vastaa

7. Kaupun­ki omis­taa 69% pin­ta-alas­ta eli noin 20 v. kulues­sa kaikkien tont­tivuokrat on nos­tet­tu? En tiedä mil­loin lop­utkin van­hat erääntyvät. 

   Tiedän, että moni ei ole tätä vielä täysin ymmärtänyt ja sik­si tästä ei ole tul­lut sitä kuumaa teemaa näi­hin vaalei­hin. Kun puhutaan harhaan­jo­htavasti 2%-4% ollaan vain sumut­ta­mas­sa kaun­ta­laisia. Mik­si ei puhuta oikeil­la luvuil­la: ker­rostalokak­si­olle 100–150 euroa /kk ja pien­talolle 5000–7000 euroa /kk. Näil­lä luvuil­la eläkeläiset ja keski­t­u­loiset eivät asu kaupun­gin vuokramaalla. 

   Kat­so­taan pari seu­raavaa kun­nal­lis­vaa­likier­rosta ja miten ihmiset vähitellen huo­maa­vat kun kus­tan­nuk­set alka­vat nous­ta yhä nopeammin.

   Kysymys tässä ei ole koro­tuk­sista sinän­sä vaan sen perus­teesta eli viimeisen 15-vuo­den jatku­va hin­to­jen nousu, joka on pääosin kaupun­gin ja kun­tien itse aiheuttama.

   Nyt on virkami­esten esi­tyk­set 2–3 euron välis­sä per m2/kk, joka on mielestäni kestämätön ja kohtu­u­ton. Toisek­si, sopimus on sidot­tu elinkus­tan­nusin­dek­si­in eli tässä on kaksinker­tainen hintavipu. 

   Toki täl­lä kerätään 250.000 milj. lisää vero­ja, mut­ta hin­ta on kova. Tämä kos­ket­taa 160,000 talout­ta, jot­ka asu­vat vuokra­ton­til­la ja kun kuvaa­mani vipu tulee mukaan, mak­saa myös muutkin vuokral­la asu­jat korkeam­paa vuokraa.

   Voisin tehdä tästä vaik­ka teo­reet­tisen mallin ja laskea että näin juuri käy. Dataa tähän tarvi­taan tehdyt kau­pat, vuokrapyynnit/todelliset vuokrat ja tulelet vuokrien koro­tuk­set. Voisi myös kat­soa tilas­toista miten yksi­tyisetn vuokranan­ta­jien käy tässä pelis­sä. Pitäisikö näitä mallintaa ensin ja tehdä sen poh­jal­ta ennustukset?

   Toinen asia on todel­lis­ten case-tapausten läpikäyn­ti. Mitä mak­saa eläkeläiselle ja mitä lap­siper­heelle? edel­lä kuvatut on todel­lisia tapauk­sia ja uskon että noil­la luvuil­la Nur­mi­järvi saa lisää asukkai­ta, jot­ka aja­vat 2 autol­la Helsinkiin. 

   Moni on tul­lut pete­tyk­si ja kun lukee keskustelu­pal­sto­ja on pet­tynys suuri — kuin kah­den asun­non loukku.

   Vastaa

8. Eiväthän ne kus­tan­nuk­set nouse sen korkeam­mik­si, eivät edes lähelle sitä, mitä ne ovat uusil­la alueil­la, joi­ta rasit­ta­vat vielä raken­nu­saikaiset lainat.

   Mut­ta jos jotain noin mas­si­ivista on todel­la tapah­tu­mas­sa, sil­loin tietysti asi­aan puu­tu­taan. Olet kai sitä mieltä, että siinä tapauk­ses­sa on alen­net­ta­va uusien aluei­den vuokria?

   Vastaa

9. Juk­ka: vuokrien korot­tamiseen on aina painei­ta, jos vuokralaisil­ta voi saa­da lisaa rahaa. Tama ei liity tont­tien vuokriin.

   Vastaa

10. Mielestäni jo tehtyjä pitää myös alen­taa. Olen laskelmis­sa pää­tynyt, että noin 1 eur/m2/kk olisi nyt max. kipu­ra­ja mm. eläkeläiselle ja lap­siper­heille. Nyt myyn­nis­sä ole­vat Pak­i­lan yms. ton­tit 1,9 eur/m2/kk on mielestäni puo­let liikaa. 5700 euroa / v on liikaa, jos keski­t­u­loisel­la menee 3 kk net­to­tu­lot tont­ti­in vuodessa. Ko. hin­nal­la ostaa toisen auton ja muut­ta Nur­mi­järvelle. Vuokran hin­nal­la ajelee hyvinkin edes takaisin. 

    Vaik­ka koko oper­aa­tio 2–3 eur/m2/kk toteu­tu­isi, ei kaupun­ki saisi koskaan laskel­man 250,000 miljoon­aa. En usko että tämä menee läpi kaupun­gin omis­sa vuokrat­alois­sa(?), tue­tus­sa asumises­sa ja mm. Tal­in Golf-kent­tä. Sosi­aal­i­menot kas­vaa ja samoin Liikun­tavi­ras­ton kus­tan­nuk­set kun raha kiertää kaupun­gin sisäi­sis­sä siir­rois­sa (mm. Tal­in Golf-ken­tän puhallus).

    Tukhol­man taso on puo­let eli Helsin­ki perii uusista 100% enem­män kuin Tukholma.

    Tont­tivuokrasys­tee­mis­sä on myös paljon mätää — miten ja mil­loin hin­ta määräy­tyy. Nyt hin­nat kat­so­taan päivän hintaan. 

    On siis onnes­ta kyse, onko juuri huip­pukausi vai taan­tu­ma. Virkamiehet eivät osan­neet vas­ta­ta kysymyk­seen: jos tulee syvä lama ja hin­nat las­kee 50%. Las­keeko myös tonttivuokra? 

    Jos nyt laite­taan hin­naksi 2 eur/m2/kk ja sit­ten tuleekin paha taan­tu­ma ja seu­raav­ille tehdään tar­jous 1 eur/m2/kk? Sys­tee­mi ei jous­ta alaspäin vaik­ka siihen olisi aihetta? 

    Tämä sys­tee­mi ei toi­mi kun tehdään 50 v. sopimuk­sia ja tasoon vaikut­taa päivän hin­ta. Pitäisi olla selkeämpi sys­tem­ati­ik­ka miten huomio­daan pitkä aika­jänne ja hin­tata­son kohtullisu­us, jot­ta ei kiihdytetä hin­to­jen yleistä nousua.

    Nyt tilanne on epä­selvä ja luo turhaa epä­var­muut­ta. Sys­tee­mi ei ole selkeä eikä läpinäkyvä, mikä aiheut­taa suur­ta eri­ar­voisu­ut­ta nyt ja jatkossa.

    Vastaa

11. Yhteenvedet­tynä:
    — Koko tont­tivuokran määräy­tymi­nen pitää uud­is­taa (tas­a­puolisu­us, selkeys ja ei heilahtele tilapäis­ten piikkien takia)
    — Tason määrit­tämi­nen tulisi lähteä siitä, miten
    A. hin­tata­so vaikut­taa koko kaupun­gin hintoihin,
    B. mikä on rajakus­tan­nus eläkeläiselle ja
    C. lap­siper­heelle, jon­ka vai­h­toe­htona on Helsin­ki vs. Nurmijärvi. 

    Näil­lä nyky­isil­lä virkami­esten esi­tyk­sil­lä mon­en lap­siper­heen osoite tulee ole­maan Nur­mi­järvi, kos­ka nyt kakkosau­ton han­k­in­ta ja ylläpi­to on edullisem­paa kuin men­nä Pak­i­lan vuokratontille.

    Helsin­gin kaupun­ki on kil­pailu­ti­la­neessa asukkaista ja se ei näytä ole­van virkami­esten laskelmis­sa ollenkaan. Toinen asia on ympäristöasi­at eli pen­delöin­ti Nur­mi­järveltä tulee kas­va­maan. Nämä ovat mielestäni perus­teet, mik­si kaupun­gin ei pidä korot­taa liikaa tonttivuokria.

    Vastaa

12. Mik­si ei puhuta oikeil­la luvuil­la: ker­rostalokak­si­olle 100–150 euroa /kk ja pien­talolle 5000–7000 euroa /kk. Näil­lä luvuil­la eläkeläiset ja keski­t­u­loiset eivät asu kaupun­gin vuokramaalla.

    Mitä nämä ihmiset ovat saa­neet? Saastet­ta ja kas­va­van liiken­teen! He ovat yhtä kaukana keskus­tas­ta kuin aikaisem­minkin eli he eivät ole saa­neet mitään lisää 100-vuodessa? Kaupun­gin itseai­heut­ta­man hintakuplan? 

    Näistä ja monista muis­takin kom­menteista käy todel­la osu­vasti ilmi suo­ma­lainen sinivirheä vasem­mis­to­laisu­us, tai oikeis­to­laisu­us, ihan miten vain se halu­taankin määritel­lä. Niin pää- kuin niiden apupuolueil­lakin on kyl­lä Suomes­sa syvä kon­sen­sus suo­ma­lais­es­ta ‘hyv­in­voin­nista’.

    Kartel­lien, pöhöhallinnon ja eri­lais­ten hin­taku­plien takaa­ma korkea hin­tata­so yhdis­tet­tynä maail­mankin mit­takaavas­sa mital­i­ta­son vero­tuk­seen ja län­sieu­roopan alhaisimpi­in kuu­lu­vaan palkkata­soon tuot­taa kansalle juuri sen mikä sille kuu­luu; Euroopan kiis­tat­toman pölkkypään ase­man kor­rup­toituneen EU mätähallinnon mak­sa­jana ja kaikkein nöyrim­pänä lakeijana.

    Kaiken­lainen mitat­tavis­sa ole­va aineelli­nen hyv­in­voin­ti on toki ekolo­ogis­es­ti viisaam­paakin muut­taa lähin­nä edus­tuk­sel­lisek­si, jol­loin kansa naut­tii siitä lähin­nä edus­ta­jien­sä väl­i­tyk­sel­lä, ja jäähän sille sen­tään telkkari ja tar­jous­mäyrät. Jälkim­mäis­ten hin­taa on toki tarmokkaasti nos­tet­tu, etteivät ‘ren­git’ vain luule ole­vansa välil­lä isän­tiä, nousupöh­nässä öyhötellessään.. 

    Kansakaan ei asianti­las­ta juuri napise, sen takaa äärim­mäisen keskit­tynyt media, ja ehkä hiuk­ka heikko geenipo­h­jakin. Suomi­lainen kun omis­taa paljon mielu­um­min 150 000 euron kak­sion kuin 100 000 kolmion. Vaik­ka ne käm­pät oli­si­vat vierekkäin.. Älkää kuitenkaan huole­htiko, vaik­ka valkokaulusköy­häl­listö ja työläiset eivät pystykään asumaan siel­lä, niin eiväthän ne asun­not sen­tään tyhjik­si jää. Niihin muute­taan vain ihmisiä joiden mak­sukyky on taat­tu. Sil­lä ei kai nyt kukaan niin tyh­mä ole että epäil­isi sosi­aal­i­toimis­ton kykyä mak­saa vaik­ka vähän isom­piakin maavuokria.

    Vastaa

13. Maan ääni­har­a­va. Onnittelut!

    Vastaa