Hallitus on nostanut kotitalousvähennyksen määrän 6000 euroon pariskunnalta ja poistanut rajoitukset, kuinka paljon tästä saa käyttää remontteihin. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta laki on tässä muodossaan räikeästi kerrostaloissa asuvia syrjivä. Omakotiasukas (jos talo ei ole asunto-osakeyhtiön kautta vaan suoraan omistettu) saa vähentää putkiremontin kustannukset, mutta kerrostaloasukas ei saa.
Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tätä syrjintää perustellaan. Lakiteknisesti ei olisi mitään vaikeutta ulottaa remonttikulujen kotitalousvähennys kerrostaloissa asuviin.
Omalla tavallaan ymmärettävä asia. Omakotitalossa omistat kiinteistön jonka korjauskulut ja muut kulut kuuluvat itsellesi. Kerrostalossa omistat osakkeita jotka antavat sinulle oikeuden hallita asuntoasi.
Kaikki rakenteisiin ym.s tehtävät korjaukset ovat taloyhtiön vastuulla ja eivät ole asukkaan teetettäviä.
Mikäli kotitalousvähennys otettaisiin käyttöön myös asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksissa, niin silloinhan laki laittaisi kiinteistöyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt eriarvoiseen asemaan.
Kyllähän kotitalousvähennystä voi käyttää putkiremontin yhteydessä. Asukaalla on useinmiten oikeus parantaa asunnon laatutasoa ja siirtää tätä kautta osa töistä tehtäviksi omalle urakalleen.
Peruskylpyhuone ja keittiöremontin lisäksi useinmiten tehdään laatutason korotusta molemmissa kohteissa ja sopimalla urakasta oikein se me menee kotitalousvähennyksen piiriin töiden osalta. Putkiremontin töiden osuus taloyhtiön osalta ei oikein ole kotitaouydessa tehtävää työtä vaan kiinteistön perusparannusta.
Sekava kommentti, mutta kuhan yritin ajatella asiaa.
”Omakotiasukas (jos talo ei ole asunto-osakeyhtiön kautta vaan suoraan omistettu) saa vähentää putkiremontin kustannukset, mutta kerrostaloasukas ei saa.”
Pelkäävät, että myös raskaita linjaremontteja (sen putkitöitä) aletaan vähentämään kotitalousvähennyksellä jollakin kikkakuutosella vaikkapa laskut joka luukkuun paloitellen. Muutapa en keksi.
Heinäluomalle muistaakseni vastattiin tähän samaan kommenttiin, että kerrostalojen remonteille on jo olemassa omat avustuskanavansa, jonka hän entisenä valtiovarainministerinä hyvin tietää.
Sen enempää en tiedä, mutta ainakin kerrostalojen hissiremontteja (myös hissitalojen hissien uusimista, ei vain uusien rakentamista) tuetaan varsin avokätisesti.
Kuulun siihen outoon (ja vähälukuiseen) ihmisryhmään, jolle tuottaa vaikeuksia ymmärtää erilaisia verovähennyksiä yleensä. Muistelisin, että vain ammattiliittojen jäsenmaksujen vähennysoikeutta on jossain historian vaiheessa vastustettu aika laajasti julkisuudessa.
Ilman näitä kotitalousvähennyksiäkin ihmiset tulivat toimeen vielä kait reilu kymmenen vuotta sitten.
Kotitalousvähennyksen käyttöönotto perusteltiin sen työllistävillä vaikutuksilla aikana, jolloin työttömyys oli nykyiseen verrattuna todella suuri ongelma. Haluttiin saada työttömiä siivousalan yrittäjiksi ja tässä kai onnistuttiinkin.
Loogista olisi, että tällainen tukimuoto veronmaksajalta toiselle purettaisiin, kun sen tarve poistuu, mutta eihän saavutettuja etuuksia yleensäkään voi enää koskaan pois ottaa.
Omituinen on myös asuntoluottojen verovähennysoikeus, Miksi ihmeessä velattomien pitäisi tukea velkaa tekevien mahdollisuutta velkaantua enemmän kuin ilman vähennystä olisi mahdollista?
Samaa sarjaa ovat ylimitoitetut työmatkakulujen vähennysoikeudet. Vähennykset pitäisi antaa vain niille, jotka oikeasti joutuvat lähtemään kotoaan kauas töihin, mutta ei niille, jotka muuttavat kauas työpaikastaan mm. tämän vähennyksen huokuttelemana eli lisäävät liikennettä ja yhdyskuntarakenteen hajanaisuutta.
Koska ne ihmiset, jotka eivät vähennyksistä pääse hyötymään, joutuvat maksamaan veroja vähennyksistä hyötyvienkin edusta, pitäisi varmaa säätää vähennysoikeus sen perusteella, että näin on. Eli tarvitaan vähennyksettomyysvähennys eoäoikeudenmukaisuuksia tasaamaan.
Suomessa on kuitenkin aika paljon ihmisiä, jotka ovat velattomia, asuvat vuokralla tai jo maksetussa omistusasunnossa ja hoitavat siivoukset ja remontit itse ja omin varoin. Jos he ovat vielä pienituloisia, ei vähennyksistä suurta hyötyä heille olisikaan.
Kuulun siihen outoon (ja vähälukuiseen) ihmisryhmään, jolle tuottaa vaikeuksia ymmärtää erilaisia verovähennyksiä yleensä.
Se taas johtuu siitä että vain hyvin harvat ihmiset ymmärtävät edes sellaisen yksinkertaisen tosiasian että kaikki yhteiskunnan rahat ovat peräisin suoraan tai pienen mutkan kautta kansalaisilta. Poliitikot eivät myöskään ole katsoneet tarpeelliseksi tätä alleviivata nikä onkin varmasti viisasta kun itse rahaa eturyhmilleen lapioi..
Kotitalousvähennys osoittautui ilmesesti todelliseksi menestykseksi ja tekisi mieleni sanoa että tietenkin. Leikkasihan se tolkuttoman suureksi levinnyttä verokiilaa edes yhdellä kapealla sektorilla. Vielä kun kansa ymmärtäisi että tämä sama hyvä kehitys olisi saavutettavissa muuallakin niin ehkä säröjä tähän varmaan konkurssiin johtavaan sosialismiin alkaisi syntyä.
Muuten, aika kylmää on pidellyt viime aikoina eikä edes mielenkiintoisesta viime maanantain MOT ohjelmasta ole puhuttu sanaakaan.
Seuraava iso verouudistus on luultavasti tulossa koska nämä eri vähennykset ovat lisänneet järjestelmän monimutkaisuutta, mennee ensi hallituskaudella. Mutta sitten kun sitä tehdään: Kotitalousvähennys on ymmärtääkseni mekanismi vähentää työvoimavaltaisten palveluiden veroastetta. Estääkä EU-säännöt että palveluille, siis työn osuudelle, laitettaisiin pienempi ALV-kanta noin yleensä? Kai nyt joku yleinen mekanismi löytyisi.
”Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta laki on tässä muodossaan räikeästi kerrostaloissa asuvia syrjivä.”
EIIII!!!! ONKO???? VÄÄRYYS!!!!
Ei tässä mitään monimutkaista ole:
Asunto-osakeyhtiö voi vähentää peruskorjaukset omassa verotuksessaan. Ei kai nyt mitään tuplatukia sentään ole, että vielä osakkaat kukin kerrallaan saisivat erikseen vähentää osuutensa.
Sittenhän se olisi kerrostaloasukkaiden suosimista.
Minä olen itseasiassa ollut kerrostalon viemäriremonttikokouksessa, jossa erilaisia veronkiertomahdollisuuksia mietittiin. Osa näistä ratkaisuista olisi kenties toiminutkin. Mutta koska ne isotuloiset, jotka olisivat hyötyneet eniten, eivät olleet valmiit jakamaan hyötyjä muiden kanssa, päätin minäkin äänestää ehdotukset kumoon, varsinkin kun näytti siltä, että remonttien pilkkominen osiin olisi itse asiassa nostanut juuri köyhien kansaeläkeläismummojen kustannustasoa. Itsekkäiden maksamat verot palautuvat kuitenkin kaikkien hyödyksi, ei se raha mihkään katoa.
Asunto-osakeyhtiö voi vähentää peruskorjaukset omassa verotuksessaan.
Asunto-osakeyhtiön tulos on käytännössä aina se pyöreä 0 joten verohyötyä ei tule. Kotitalousvähennys on vain vähentänyt pimeän työn määrää alalla mikä käsittääkseni oli koko homman idiskin.
Taisi tulla parikin argumenttia, jotka tehokkaasti lievensivät Osmon esiinnostamaa epäoikeudenmukaisuutta, eli se, että yleensä as-oy:stä löytyy halukkuutta ja keinoja yhdessä urakoitsijan kanssa vyöryttää monenlaisia jutskia sen kotitalousvähennyksen alle, ja sitten se, että saahan as-oy nyt kustannuksensa verotuksessa vähentää.
Sen sijaan T.Spilän esiinnostamat matkavähennykset (ja niiden ylärajan NOSTO vissiin tämän hallituksen ensi toimina) sotivat mielestäni vastoin kaikkia vihreitä periaatteita, järkeä ja omiakin periaateitani vastaan: valtio subventoi sitä, että ihmiset hakeutuvat asumaan mahdollisimman huonojen liikenneyhteyksien päähän – tässä se puutarhakaupungin lopullinen clou lienee. Nehän on aivan mielettömän suuria ne nykyiset vähennykset ja muijalla ja miehellä vielä omansa – vaikkei olisikaan.
Touko Mettinen
Yhdyn useiden vastaajien mielipiteeseen näiden kirjavien verovähennyksien järkevyydestä. Erityisesti työmatkavähennys ei minustakaan aja asiaansa. Meidänkin työpaikalla asunnonvaihdon yhteydessä matkavähennysoikeuden kasvaminen nähdään monesti positiivisena seikkana.
Tarvitaan vähennys, joka toimisi päinvastoin kun asunnonvaihto tulee eteen.
”Tarvitaan vähennys, joka toimisi päinvastoin kun asunnonvaihto tulee eteen.”
Ei vähennystä toimisi juuri noin, mutta sen varmaan juuri halusit sanoakin. Kaiken maailman vähennykset ja tuet vain luovat kummallisia kannusteita tehdä kummallisia asioita. Ja vähentävät verotuksen ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä.
Miten putkiremontin yhteydessä tehtäviä muita perusparannuskuluja voidaan siirtää koitalousvähennysen alle ja minkälaisia esimerkiksi?
Sijoitusasunnon putkiremontin kulut voi vähentää verotuksessa. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan vuokranantaja voi maksaa sen lisäksi vastikkeen yhteydessä ja se on silti verottajan aikaisempaan tulkintaan verrattuna vähennyskelpoinen. Tällä yms. vuokranantajia suosivilla keinoilla pyritään kaiketi tukemaan vuorasuntojen saatavuutta.
Pienituloinen esim. eläkeläinen, jolla ei ole verotettavaa tuloa ei saa hyötyä kotitalousvähennyksestä. En ole missään tiedotteessa huomannut mainittavan tätä seikkaa. Vaan myös ikäihmisiä kehoitetaan käyttämään palveluja ja tekemään kotitalousvähennykset.
As.oy-lakiin pitäisi saada muutos: vedeneristeet siirretään osakkaan vastuulle. Silloin asukas saa kotitalousvähennyksen pesuhuoneremonteista ja esim. hanat esityksessä jo siirretään osakkaalle. Järkiperusteita tuolle että vedeneristeet katsotaan osakkaan vastuulle kuuluviksi, ei ole. Ks. viestiketju HS:n keskustelusta
http://www.hs.fi/keskustelu/Asunto-osakeyhti%F6t+j%E4%E4v%E4t+yh%E4+kotitalousv%E4hennyst%E4+paitsi/thread.jspa?threadID=137135&tstart=20
Lakiesitys tulee eduskuntaan näinä päivinä, jolloin siihen voi ottaa kantaa.
Pesuhuoneremontissa tuo hyöty olisi melkoinen. Miksi kerrostaloasukas ei muka olisi oikeutettu saamaan kotitalousvähennystä?