Menikö asuntokuplan pumppaaminen jotenkin näin?

Minä olen ymmär­tä­nyt, että tämä ros­ka­luot­to­pe­li oli suun­ni­tel­tu niin, että jok­seen­kin tulot­to­mal­la ja varat­to­mal­le asun­non osta­jal­le annet­tiin lai­na, joka oli aluk­si mata­la­kor­koi­nen, mut­ta nousi vähän ajan kulut­tua kor­kea­kor­koi­sek­si. Täs­sä vai­hees­sa oli tie­tys­ti ilmeis­tä, ettei velal­li­nen sel­viäi­si täs­tä. Sen piti olla sel­vää sekä pan­kil­le, että velal­li­sel­le itselleen.

Velal­li­sel­le lai­naeh­to­jen koh­tuut­to­muu­den ei pitä­nyt olla mikään ongel­ma, sil­lä lai­nan vakuu­te­na oli todel­la­kin vain se asun­to. Vie­mäl­lä avai­met pan­kin kont­to­riin oli lai­nois­ta vapaa ja oli saa­nut asua muka­vas­sa asun­nos­sa hal­val­la pari vuotta.

Ei sen pitä­nyt olla ongel­ma pan­kil­le­kaan, kos­ka asun­to­jen hin­nat nousi­vat koko ajan. Pank­ki myi vakuu­te­na olleen asun­non ja pani voi­tot tas­kuun­sa. Tai siis aikoi myy­dä. Kaik­ki meni pie­leen, kun asun­to­jen hin­nat kään­tyi­vät las­kuun. Kun oma pää­oma oli todel­la vain 1,5 pro­sent­tia, ei asun­to­jen hin­to­jen tar­vit­se las­kea pal­jon­kaan, kun tämä pää­tyy konkurssiin.

Alku­pe­räi­sel­le yrit­tä­jäl­le ei kon­kurs­si­kaan ole kovin paha asia, kos­ka hän voi menet­tää vain sen 1,5 pro­sent­tia ja täs­sä välis­sä on saat­ta­nut pan­na tas­kui­hin­sa voit­toi­na pal­jon enem­män. Jol­le­kin se kui­ten­kin on ongel­ma. Luo­ton myön­tä­neel­le pan­kil­le asia ei ollut ongelma,koska nämä lai­nat oli pake­toi­tu ja myy­ty eteen­päin tahoil­le, jot­ka eivät pys­ty­neet kun­nol­la tar­kas­ta­maan, mitä ovat ostaneet.

Minun on aina ollut vai­kea ymmär­tää nii­den aja­tuk­sen­juok­sua, jot­ka sor­tu­vat pyra­mi­di­hui­jauk­seen, mut­ta en voi ymmär­tää logiik­kaa sii­nä­kään aja­tuk­ses­sa, että jotain kan­nat­taa ostaa, kos­ka se arvo nousee. Sil­loin sen voi aika­naan myy­dä kor­keam­mal­la hin­nal­la, kos­ka jon­kun toi­sen kan­nat­taa ostaa se, kos­ka sen arvo nousee. Täy­tyy­hän tämän ket­jun jos­kus kat­ke­ta. Han­nu Rait­ti­lan kir­jas­sa <i>Pamisoksen purkaus</i> paro­dioi­daan tätä jär­jet­tö­myyt­tä erinomaisesti.

Nyt Yhdys­val­lois­sa ollaan asun­to­jen kans­sa päin­vas­tai­ses­sa kier­tees­sä. Nii­tä kan­nat­taa myy­dä, kos­ka nii­den arvo las­ke, eikä nii­tä siis mis­sään tapauk­ses­sa kan­na­ta ostaa, kos­ka nii­den arvo las­kee. Ja niin­pä asun­to­jen hin­nat las­ke­vat vauhdilla.

52 vastausta artikkeliin “Menikö asuntokuplan pumppaaminen jotenkin näin?”

  1. Täs­sä vai­hees­sa oli tie­tys­ti ilmeis­tä, ettei velal­li­nen sel­viäi­si täs­tä. Sen piti olla sel­vää sekä pan­kil­le, että velal­li­sel­le itselleen.”

    Ei sel­viäi­si, mut­ta kukaan ei aja­tel­lut, että velal­li­nen meni­si kon­kurs­siin ja jou­tui­si luo­pu­maan asun­nos­taan, vaan aja­tus oli, että velal­li­nen hom­mai­si vain uuden lai­nan sit­ten parin vuo­den pääs­tä kun tea­ser rate lop­puu ja kor­ko nousee. (Ponzi, any­one?) Tämä lys­ti tie­tys­ti lop­pui tun­ne­tuin seu­rauk­sin rei­lu vuo­si sit­ten kun kukaan ei enää halun­nut­kaan ostaa nii­tä pake­toi­tu­ja asuntoluottoja. 

    Ja tuo jingle mail ei ole aivan niin help­po jut­tu kuin anne­taan ymmär­tää, ensin­nä­kin vaik­ka velas­ta vapau­tuu, niin se ei tar­koi­ta, ettei­kö cre­dit sco­re heik­ke­ni­si, jol­loin uusien luot­to­jen saa­mi­nen vai­keu­tuu. Toi­sek­si tuo ei toi­mi kai­kis­sa osa­val­tiois­sa (en tie­dä kuin­ka suu­res­sa osassa)

  2. Suu­rin piir­tein noin minä­kin olen tämän ymmär­tä­nyt, mut­ta tätä koh­taa on lii­oi­tel­tu, osit­tain sik­si että sii­tä saa mehe­viä otsi­koi­ta (pan­kit jopa mak­sa­vat asuk­kail­le sii­tä, että he eivät sot­ke lunas­tet­ta­vaa asun­toa): “Velal­li­sel­le lai­naeh­to­jen koh­tuut­to­muu­den ei pitä­nyt olla mikään ongel­ma, sil­lä lai­nan vakuu­te­na oli todel­la­kin vain se asun­to. Vie­mäl­lä avai­met pan­kin kont­to­riin oli lai­nois­ta vapaa ja oli saa­nut asua muka­vas­sa asun­nos­sa hal­val­la pari vuotta.”

    Pikem­min­kin tämä meni niin, että korot lisät­tiin lai­noi­hin. No problem, niin kau­an kuin asun­to­jen hin­nat nousee. Tätä ei suo­mes­sa suo­sik­ki­vi­ran­omai­se­ni RATA sen­tään anna teh­dä, suo­mes­sa voi saa­da lyhen­nys­va­paa mut­ta ei korkovapaata.

    Asuk­kaat eivät myös­kään hevin luo­vu kodeis­taan, vaan mie­lum­min käyt­tä­vät vaik­ka (vie­lä kal­liim­paa) luot­to­kort­tia kor­ko­jen mak­suun. Joku tote­si osu­vas­ti, että eko­no­mis­tien mie­les­tä ihmi­set ovat hul­lu­ja kun eivät myy las­ke­vil­la mark­ki­noil­la asun­toa hal­vem­mal­la kuin se osti­vat, ja ihmis­ten mie­les­tä juu­ri täl­lai­sis­ta syis­tä eko­no­mis­tit ovat hulluja.

    Osa osta­jis­ta oli pie­ni­tu­loi­sia, joil­le usein tar­jot­tiin kova­kor­kois­ta sub-pri­me luot­toa, vaik­ka heil­lä oli­si ollut edel­ly­tyk­set parem­man luot­to­luo­ki­tuk­sen lai­noi­hin. Kei­noi­na oli sisää­nos­to­tar­jouk­set, kor­ko oli aluk­si todel­la pie­ni. Taus­tal­la täs­sä se ylei­nen yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma johon on tar­jot­tu sosi­aa­lis­ta luo­to­tus­ta rat­kai­suk­si, köy­hät saa­vat rahaa vain todel­la kal­liil­la ja riistoehdoilla.

    Ihan nor­maa­li kes­ki­luok­ka­kin on käyt­tä­nyt talo­aan pank­ki­au­to­maat­ti­na, eli otta­nut kulu­tus­lai­naa kohon­nut­ta kiin­teis­tön arvoa vas­taan. Toi­nen suo­sit­tu har­ras­tus on ollut ostaa velak­si asun­to­ja odot­ta­maan arvon­nousua. Ongel­ma ei enää mis­sään tapauk­ses­sa rajoi­tu pienituloisimpiin.

    Perim­mäi­nen syy mik­si näi­tä lai­no­ja yli­pään­sä tar­jot­tiin oli löy­sä raha ja asun­to­lai­no­jen nol­la­ris­ki­luo­ki­tus. Teo­ria meni joten­kin niin, että kos­ka asun­to­jen hin­nat heit­te­le­vät vain pai­kal­li­ses­ti, niin val­ta­kun­nal­li­ses­ti hajau­te­tus­sa asun­to­luot­to­sal­kus­sa ris­ki on lähes nol­la. Toi­saal­ta nämä arvo­pa­pe­rit, kor­keis­ta sub-pri­me­ko­rois­ta joh­tuen, kui­ten­kin tuot­ti­vat hyvin. Var­sin­kin vipu­ra­has­tot suo­si­vat näi­tä, kätei­seen ver­rat­ta­va vakuusar­vo ja hyvä tuotto.

    Löy­sän raha läh­de taas oli, ja on osit­tain vie­lä­kin, kehit­ty­vät talou­det ja öljyn­tuot­ta­ja­maat (BRICS eli Brazil, Rus­sia, India, Chi­na niin kuin Brad Set­ser näi­tä kut­suu, her­ran blo­gi on paras läh­de täs­sä). Eri­to­ten Kii­na. Nämä pyr­ki­vät pitä­mään oman valuut­tan­sa kurs­sin alhaal­la suh­tees­sa dol­la­rin kau­pan yli­jää­mäs­tä huo­li­mat­ta, eli kaa­ta­vat rahaa ame­rik­ka­lai­siin jouk­ko­vel­ka­kir­joi­hin. Oras­ta­via merk­ke­jä on sii­tä, että Kii­na on siir­tä­mäs­sä kau­pan yli­jää­män­sä Euroop­paan, ja rans­ka­lai­set ovat ker­ran­kin oikeas­sa vastustaessaan.

    Asun­to­jen hin­to­jen las­ku ei ole pysäh­ty­nyt, mai­nio Calcu­la­ted Risk blo­gi on täs­sä suh­tees­sa paras tie­to­läh­de: http://calculatedrisk.blogspot.com/search/label/House%20Prices
    Asun­to­jen hin­to­jen Yhdys­val­lois­sa pitäi­si tul­la alas vie­lä noin kol­man­nes että oltai­siin his­to­rial­li­sel­la reaa­li­hin­ta­ta­sol­la, kts. esim. Krug­ma­nin esi­tys http://econ.princeton.edu/news/crisis-panel.html

  3. Greens­pa­nin USA:n talous (okei, saa kai vähän lii­oi­tel­la) tuot­ti lähin­nä hyviä kulut­ta­jia lai­na­ra­hal­la. Nyt vain sat­tui niin, että hom­ma kaa­tui asun­to­lai­noi­hin — no niin­hän kupla­ta­lo­duet tup­paa­vat teke­mään. Ikui­ses­ti jen­kit eivät oli­si voin­neet kulu­tus­juh­lia jat­kaa kuitenkaan.

    Nyt jen­kit alka­vat puu­has­tel­la reaa­li­ta­lou­den kans­sa aina­kin pik­ka­sen enem­män kuin tähän men­nes­sä. Saa näh­dä, miten pit­käl­le rit­tää omat voimat.

  4. Sit­ten se jär­je­tön tapa, että aina käm­pän arvon nous­tes­sa men­tiin pank­kiin ja otet­tiin lisää kulu­tus­luot­toa kohon­nut­ta vakuut­ta vas­taan. Koko ajan mak­si­mi­mää­rä vel­kaa päällä.

    Minun her­mot eivät kes­täi­si mois­ta elämäntapaa.
    No, ame­rik­ka­lai­sil­la tai­taa olla parem­pi riskiensietokyky.

  5. mut­ta en voi ymmär­tää logiik­kaa sii­nä­kään aja­tuk­ses­sa, että jotain kan­nat­taa ostaa, kos­ka se arvo nousee. Sil­loin sen voi aika­naan myy­dä kor­keam­mal­la hin­nal­la, kos­ka jon­kun toi­sen kan­nat­taa ostaa se, kos­ka sen arvo nousee. Täy­tyy­hän tämän ket­jun jos­kus katketa.”

    Niin kau­an kuin tuot­ta­vuus ja maa­il­man ihmis­mää­rä kas­vaa, min­kä ansios­ta luon­nol­li­ses­ti maa­il­man raha­mää­rä kas­vaa niin ei ymmär­tääk­se­ni ole mitään syy­tä min­kä­ta­kia ton ket­jun pitäi­si kat­ke­ta… eli tus­kin­pa sel­lais­ta ihan lähi­nä­kö­pii­ris­sä on.

  6. Minun on aina ollut vai­kea ymmär­tää nii­den aja­tuk­sen­juok­sua, jot­ka sor­tu­vat pyra­mi­di­hui­jauk­seen, mut­ta en voi ymmär­tää logiik­kaa sii­nä­kään aja­tuk­ses­sa, että jotain kan­nat­taa ostaa, kos­ka se arvo nousee. Sil­loin sen voi aika­naan myy­dä kor­keam­mal­la hin­nal­la, kos­ka jon­kun toi­sen kan­nat­taa ostaa se, kos­ka sen arvo nousee. Täy­tyy­hän tämän ket­jun jos­kus katketa.”

    Muis­tan jos­kus luke­nee­ni Mic­hael Lewi­sin kir­jas­ta Valeh­te­li­ja poke­ri teo­rias­ta nimel­tä “The Big­ger Fool Theo­ry of Invest­ment”. Eli kar­keas­ti, ‘ostan­pa minä mitä tahan­sa, mil­lä hin­nal­la tahan­sa, aina löy­tyy joku minua tyh­mem­pi, joka ostaa sen minul­ta vie­lä kal­liim­mal­la’. Jo sii­hen aikaan ajat­te­lu­ta­pa oli tämä. Kyse ei ole ver­kos­to­mark­ki­non­nis­ta vaan uskos­ta omaan kaik­ki­voi­pai­suu­teen ja kyvyk­kyy­teen. Hen­ki­lö oli töis­sä Salo­mon Brot­her­sil­lä, eli toi­min­nan sisäl­lä. Voi­si aja­tel­la, että niis­sä pii­reis­sä ei heik­ko itse­tun­to vai­vaa. Aina löy­tyy joku tyh­mem­pi. No, se ajat­te­lu sil­loin joh­ti pörs­si­ro­mah­duk­seen vuon­na 1987. Kuka sel­lai­sia enää muis­taa. Joh­dan­nais­kaup­pa on vain lisään­ty­nyt ja moni­mut­kais­tu­nut nois­ta ajois­ta. Sitä pait­si teo­ria on hyvä, eikö meis­tä suu­rin osa ajat­te­le noin?
    Kuka­han täs­tä ros­ka­pan­kis­ta muu­ten hyö­tyy? Mik­si pitää olla sil­lä taval­la pes­si­mis­ti­nen ja aja­tel­la, että suu­ri osa niis­tä tuki­mil­jar­deis­ta menee omis­ta­jil­le, siis ikku­nan kautta.

  7. Min­kä sil­le laman jäl­keen taval­li­nen pul­liai­nen teki, kun enti­set perin­tei­set suo­ma­lais­ten omis­tuk­ses­sa olleet pan­kit 1990-luvun laman jäl­jil­tä myy­tiin esim. Ruot­siin (Nor­dea).

    Eihän nyt ole ole­tet­ta­vis­sa taval­li­sen pul­liai­sen kan­nal­ta mitään uhkaa suo­ma­lais­ten pank­kien kaut­ta, kun “val­tao­sa suo­ma­lai­sis­ta ei tal­le­ta eikä ota vel­kaa supi­suo­ma­lai­sis­ta pankeista”.

    Että kun Ruot­sin Nor­dea alkaa vapi­se­maan nykyi­sen domi­no­pe­lin myö­tä, niin miten­kä Ruot­sin Nor­dea alkaa “kaut­ta­las­kut­ta­maan” suo­ma­lai­sia taval­li­sia tal­let­ta­jia ja lai­na­not­ta­jia niin, että taas taval­li­nen kan­san mies mak­saa­kin ison maa­ili­man mies­ten vek­kui­lut suo­ma­lai­sel­la puh­taal­la, läpi­put­sa­tul­la raha-perseellään.

  8. Kii­na­lai­set kulut­ta­koon roi­nan­sa ihan itse. Me emme tän­ne sitä tar­vit­se tuhoa­maan vaka­va­rai­suut­tam­me ja moraaliamme.

  9. Löy­sän raha läh­de ei käsit­tääk­se­ni ollut ara­bit tai BRICS-maat, vaan Greens­pa­nin Fed, joka tar­jo­si rahaa pit­kän aikaa 1 % korol­la (joka oli inflaa­tio­ta pie­nem­pi) (Lie­nee joku ideo­lo­gi­nen jut­tu, väi­te­tään että McCain on sano­nut että asun­to­lai­no­jen kor­ko­jen pitäi­si olla 0 %.) Joka ker­ta talou­den hii­pues­sa Fed pump­pa­si mark­ki­noil­le lisää rahaa, joka ei kum­ma kyl­lä nos­ta­nut inflaa­tio­ta, vaan se meni osak­kei­den ja asun­to­jen hin­to­jen nousuun.

  10. Täs­sä vai­hees­sa oli tie­tys­ti ilmeis­tä, ettei velal­li­nen sel­viäi­si täs­tä. Sen piti olla sel­vää sekä pan­kil­le, että velal­li­sel­le itselleen.”

    Moom sen tie­tys­ti oli­si pitä­nyt olla, mut­ta kuin ei ollut. Suu­rel­le jou­kol­le ame­rik­ka­lai­sia kodin menet­tä­mi­nen on tul­lut täy­te­nä yllä­tyk­se­nä, ja sii­nä on tämän koko hom­man inh­mil­li­nen tra­ge­dia, joka on ollut käyn­nis­sä jo aina­kin pari vuot­ta. Jat­ku­vas­ti on saa­nut ame­rik­ka­lai­sis­ta leh­dis­tä lukea ja tv:stä kuul­la nyyh­ky­ta­ri­noi­ta ihmi­sis­tä, jot­ka luu­li­vat osta­neen­sa asun­non johon on varaa ja joka on vara pitää, mut­ta jou­tui­vat­kin muut­ta­maan pois koto­aan. Sii­nä on pit­käl­ti omaa vikaa, kun ei osa­ta sel­vit­tää mil­lai­sia lai­nan ehdot ovat. Mut­ta ovat sii­nä pan­kit­kin aika vas­tuut­to­mas­ti toi­mi­neet kun ovat vakuu­tel­leet asiak­kail­leen että kaik­ki menee hie­nos­ti, vaik­ka ovat hyvin tien­neet mitä sii­tä seu­raa jos lai­naa hoi­de­taan niin, että velan mää­rä vain koko ajan kasvaa.

    Moni ame­rik­ka­lai­nen asun­to­ve­lal­li­nen ei ole oikeas­ti edes tien­nyt ole­van­sa täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa. Edel­leen, oli­si var­mas­ti pitä­nyt tie­tää, mut­ta eivät pan­kit täs­sä ole hei­tä ollen­kaan aut­ta­neet. Asiak­kail­le on mediois­sa ollei­den tari­noi­den mukaan jopa aivan suo­raan valeh­del­tu. Edes jota­kin lai­nan otos­ta ymmär­tä­vä oli­si val­heen toki heti huomannut.

  11. tpyy­luo­ma: “Taus­tal­la täs­sä se ylei­nen yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma johon on tar­jot­tu sosi­aa­lis­ta luo­to­tus­ta rat­kai­suk­si, köy­hät saa­vat rahaa vain todel­la kal­liil­la ja riistoehdoilla.”

    Miten tämä on yhteis­kun­nal­li­nen ongel­ma, että niil­le joi­den ei pitäi­si ottaa lai­naa, lai­nan otta­mi­nen kal­lis­ta? Sehän se vas­ta oli­si­kin ongel­ma, jos rahaa lai­nat­tai­siin ihmi­sil­le, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä mak­saa sitä takai­sin ilman, että tämä ris­ki oli­si otet­tu huo­mioon. (vink vink)

  12. Ant­ti says: “Jat­ku­vas­ti on saa­nut ame­rik­ka­lai­sis­ta leh­dis­tä lukea ja tv:stä kuul­la nyyh­ky­ta­ri­noi­ta ihmi­sis­tä, jot­ka luu­li­vat osta­neen­sa asun­non johon on varaa ja joka on vara pitää, mut­ta jou­tui­vat­kin muut­ta­maan pois kotoaan.”

    Joten­kin kui­ten­kin tun­tuu että tuo ame­rik­ka­lai­nen sys­tee­mi on nyyh­ky­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta parem­pi. Suo­ma­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä­hän menet­tää asun­non tai oma­ko­ti­ta­lon, mut­ta kau­pan­pääl­le saa lisäk­si hil­lit­tö­mäs­ti vel­kaa, jota mak­se­taan kodis­ta jota ei enää ole. Veloil­la käy­dään lisäk­si häi­käi­le­mä­tön­tä kaup­paa ja ulos­ot­to­y­ri­tyk­set ovat todis­te­tus­ti rahas­ta­neet eri­lai­sil­la pape­rin­pyö­ri­tys­mak­suil­la jo ennes­tään vel­kaan­tu­nut­ta maksajaa.

  13. tpyy­luo­ma: “Asun­to­jen hin­to­jen Yhdys­val­lois­sa pitäi­si tul­la alas vie­lä noin kol­man­nes että oltai­siin his­to­rial­li­sel­la reaa­li­hin­ta­ta­sol­la, kts. esim. Krug­ma­nin esi­tys http://econ.princeton.edu/news/crisis-panel.html

    Meil­lä­hän on Suo­mes­sa tilas­to­kes­kuk­sen yllä­pi­tä­mä­nä vas­taa­va reaa­li­hin­ta­käp­py­rä: http://www.stat.fi/til/ashi/2008/02/ashi_2008_02_2008-07–30_tie_001.html

    Samal­la logii­kal­la siis Suo­mes­sa asun­to­jen hin­to­jen pitäi­si las­kea 40–50% että oltai­siin his­to­rial­li­sel­la reaalihintatasolla…

  14. Piti vie­lä sano­ma­ni, että muis­taak­se­ni noi­la vltion suo­je­le­mil­la Fred­die Macil­la ja Fan­nie Mael­la oli erioi­keus tuo­hon ker­toi­meen 40, muil­la tyy­pil­li­semm­mät luvut tai­si­vat olla 25 paik­keil­la. Tämä­kään tie­tys­ti ei tar­koi­ta enem­pää kuin 4% oman pää­oman osuut­ta saatavista.

  15. Cele, juu­ri niin ja toi­vot­ta­vas­ti niin­päin että tulot nouse­vat… Val­lois­sa asi­aan liit­tyy myös se että reaa­li­tu­lot eivät ole juu­ri­kaan nousseet.

    AB, en ole oikeas­taan eri miel­tä, en vaa­di että luo­ton­an­to­lai­tos­ten tuli­si har­ras­taa sosi­aa­li­työ­tä. Käy­tän­nös­sä se vaan menee usein niin, että kun rahat on lop­pu niin hae­taan mah­dol­li­sim­man kal­lis­ta kulu­tus­lai­naa, tyy­lin todel­li­set vuo­si­ko­rot 30%. Sano­taan nyt vaik­ka niin että pie­ni­tu­loi­suus kor­re­loi kyvyt­tö­myy­den kans­sa ymmär­tää pro­sent­ti­las­kua. Lai­no­jen koroil­la pitäi­si olla joka ylei­nen kor­ko­kat­to, sel­lai­sia lai­no­ja joi­den­ka ris­kit edel­lyt­tää suu­rem­paa kor­koa kuin esim. EKP + 8% ei pitäi­si myön­tää lain­kaan. Vaih­toeh­to pien­tu­loi­sil­la ja luot­to­kel­vot­to­mil­la tuli­si olla sosi­aa­li­nen luo­to­tus johon liit­tyy myös muu­ta talou­den ja elä­män­hal­lin­nan apua sekä mah­dol­li­ses­ti sosiaalitukea.

  16. Niin voi­han se tosis­saan olla niin, että ihmi­set ovat tyhmiä.

    On kui­ten­kin mah­dol­lis­ta, että jos jol­ta­kin lop­puu rahat, niin hänel­le on parem­pi vaih­toeh­to saa­da lai­naa 30% vuo­si­ko­rol­la, kuin ei ollen­kaan. En oo siis var­ma, että hyvin­voin­ti lisään­tyis, jos täl­lai­set luo­tot kiellettäisiin.

    Ihmi­sil­lä­hän voi olla huo­mat­ta­vas­ti eri­lai­nen tuo “aika­va­kio” eli kuin­ka pal­jon enem­män he arvos­ta­vat hyö­dy­ket­tä nyt kuin tulevaisuudessa.

  17. Joten­kin kui­ten­kin tun­tuu että tuo ame­rik­ka­lai­nen sys­tee­mi on nyyh­ky­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta parempi. ”

    Ame­rik­ka­lai­nen sys­tee­mi­hän oikein suo­sii kuplia. 

    Ota lai­naa niin pal­jon kuin saat. Jos hin­nat nousee myy -> $$$$. Jos hin­nat las­kee, käve­le pois ja jätä talo pan­kil­le. Tuos­sa ske­naa­rios­sa on hyvät mah­kut isoi­hin voit­toi­hin ja tap­pio­kin on rajat­tu sii­hen alku­pää­omaan. Tuo­han suo­ras­taan hou­kut­te­lee kei­not­te­le­maan mah­dol­li­sim­man suu­rel­la asun­nol­la ilman alkupääomaa.

  18. Miten ihmi­sil­lä on sel­lai­nen käsi­tys — var­sin­kin täs­sä blo­gis­sa — että asun­to tai talo on vain ja ainoas­taan sijoi­tus­koh­de, jon­ka arvoa tark­kail­laan kuin pörssikurssia. 

    Tosie­lä­mäs­sä asun­to on ihmi­sel­le koti, jos­sa ollaan sik­si että halu­taan olla, alu­een asun­to­jen hin­ta­nousus­ta huolimatta.

  19. en voi ymmär­tää logiik­kaa sii­nä­kään aja­tuk­ses­sa, että jotain kan­nat­taa ostaa, kos­ka se arvo nousee. Sil­loin sen voi aika­naan myy­dä kor­keam­mal­la hin­nal­la, kos­ka jon­kun toi­sen kan­nat­taa ostaa se, kos­ka sen arvo nousee.”

    Tai­dat olla mel­ko köy­hä mies, aina­kin tuloi­hin näh­den, vai mitä?

  20. Jos­sain muu­al­la netis­sä esi­tet­tiin sem­mois­ta­kin, että osa­syy romah­duk­sen liik­keel­le läh­te­mi­seen on ener­gian hin­ta. Monet näil­lä lai­noil­la oste­tuis­ta talois­ta on uusis­sa ‘ex-urbeis­sa’ (lie­kö suo­mek­si kau­kio, jos suburb on lähiö) kau­ka­na työ­pai­kois­ta ja pal­ve­luis­ta. Siis vie­lä kau­em­pa­na kuin Yhdys­val­lois­sa on tyy­pil­lis­tä. Nous­sut autoi­lun ja läm­mit­tä­mi­sen hin­ta — raken­nel­mat kun eivät todel­la­kaan ole mitään ener­gia­pi­he­jä — kat­kai­si velal­lis­ten selän yhdes­sä alku­vai­heen jäl­keen nous­sei­den lyhen­ny­se­rien kanssa.

    Itse en usko, että polt­toai­nei­den hin­noil­la oli­si ollut muu­ta kuin kor­kein­taan pie­ni liik­keel­le sysää­vä vai­ku­tus. Romah­dus oli­si tul­lut joka tapauk­ses­sa, sii­nä mää­rin kes­tä­mä­tön vel­ka­ti­lan­ne oli.

    Osmon väit­tä­mää, että velal­li­set tie­si­vät mihin ryh­tyi­vät, en ihan kai­kil­ta osin nie­le. Vel­kaa syö­tet­tiin mm. maa­han­muut­ta­jil­le, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä pys­ty­neet sel­vit­tä­mään itsel­leen englan­nin­kie­li­siä lai­na­pa­pe­rei­ta, ja remont­ti­lai­naa van­hoi­hin taloi­hin mm. liki syyn­ta­keet­to­mil­le van­huk­sil­le, jot­ka eivät vie­lä hää­dön tul­les­sa­kaan ymmär­tä­neet, mis­tä on kyse. Nämä tapauk­set ovat vähem­mis­tö, mut­ta ‘pre­da­to­ry len­ding’ ei ilmiö­nä ole Ame­ri­kas­sa uusi. Sitä on har­ras­tet­tu myös talou­del­li­ses­ti vakaam­pi­na aikoina.

  21. Jenk­ki­läs­sä aikoi­naan tie­to­ko­nei­den alku­vai­hees­sa saa­tiin nii­den myyn­tiä lisät­tyä tau­luk­ko­las­ken­taoh­jel­mae­si­mer­kil­lä mikä las­ki auto­lai­nan lai­nan lyhen­nyk­sien mää­rän tie­tyl­lä lai­na­muo­dol­la ja korol­la. Esi­merk­ki oli­si var­maan sovel­tu­nut myös asun­to­lai­nan yhtey­teen. Esi­merk­ki ei kui­ten­kaan otta­nut huo­mioon sitä, että lai­nan kor­ko­pro­sent­ti saat­taa muut­tua kes­ken lainakauden.

  22. Luo­ton myön­tä­neel­le pan­kil­le asia ei ollut ongelma,koska nämä lai­nat oli pake­toi­tu ja myy­ty eteenpäin”

    Juu. Lai­na­nan­ta­jien ja myös lai­na­not­ta­jien toi­min­ta saat­toi olla moraa­li­ton­ta ja jos­kus jopa petok­sen tun­nus­mer­kit täyt­tä­vää, mut­ta koko kuvion toteut­ta­mi­seen tar­vit­tiin osta­ja lai­noil­le. Inno­kas osta­ja löy­tyi, kun Fan­nie ja Fred­die alkoi­vat 2004 poliit­ti­sen pai­neen alla osta­maan, niput­ta­maan ja myy­mään edel­leen subpri­me-lai­no­ja. http://online.wsj.com/article/SB122212948811465427.html

  23. http://www.economist.com/finance/displaystory.cfm?story_id=9587533

    Eco­no­mis­tis­sa refe­roi­tiin taan­noin tut­ki­mus­ta (ks. yllä, vaa­tii tosin tilauk­sen), jon­ka mukaan kor­kea­kor­koi­set pika­lai­nat köy­hil­le nos­ti­vat näi­den elin­ta­soa kes­ki­mää­rin ja vai­ku­tus ulot­tui pit­käl­le sen yli, kun lai­na oli kor­koi­neen mak­set­tu takai­sin. Syy­nä oli se, että köy­hil­lä on yleen­sä hyvin­kin tuot­toi­sia sijoi­tus­koh­tei­ta elä­mäs­sään, mut­ta pää­omas­ta on pulaa. 

    Esi­mer­kik­si köy­häl­lä voi olla van­ha auton­ro­mu, jota ei ole ollut varaa kor­ja­ta, mut­ta joka on vält­tä­mä­tön joi­den­kin keik­ka­töi­den teke­mi­seen. Pika­lai­na voi mah­dol­lis­taa auton kor­jaa­mi­sen ja lisä­tä tulo­ja mer­kit­tä­väs­ti. Täl­lai­sen inves­toin­nin tuot­to voi olla yksi­löl­le mon­ta sataa pro­sent­tia, sii­nä 30 pro­sen­tin — tai vaik­ka 100 pro­sen­tin, ei väliä — kor­ko on mitä­tön hinta. 

    En ymmär­rä, mik­si kor­kea­ris­ki­siä lai­no­ja ei pitäi­si ollen­kaan myön­tää. Jos ris­kipree­mio on oikein mitoi­tet­tu, niin tran­sak­tio hyö­dyt­tää mah­dol­li­ses­ti molem­pia. Eri asia on sit­ten se, että Suo­mes­sa näi­tä luot­to­ja nos­te­taan kulu­tus­ta, ei inves­toin­te­ja var­ten. Asun­to­lai­nois­sa­han tuol­lai­sis­ta korois­ta ei puhuta.

  24. Yhdyn Tie­de­mie­hen kom­ment­tiin. Kai­kis­ta sel­vi­ten tämä kor­kea­kor­kois­ten pien­lai­no­jen hyö­ty tulee esil­le kehi­tys­mais­sa. Näi­den mik­ro­luot­to­jen perus­teel­la voi­daan poh­tia myös sosi­aa­li­sen luo­to­tuk­sen mer­ki­tys­tä. Taan­noin mek­si­ko­lai­nen sosi­aa­li­nen luo­tot­ta­ja siir­tyi mark­ki­na­hin­tai­siin kor­koi­hin. Syy­nä oli se, että näin voi­daan eni­ten aut­taa köy­hiä ryh­mä­nä, kun yksit­täi­sen lai­na­not­ta­jan hyö­ty lai­nas­ta on sil­ti roi­mas­ti isom­pi kuin korot, ja tuo­tot voi­daan taas lai­na­ta seu­raa­vil­le. Tämä siis kos­kien kor­ko­ta­soa — neu­von­ta ja muu tuki voi olla hyvin jär­jes­tet­ty­nä oikein järkevää.

    Sosi­aa­li­nen asun­to­lai­na­luo­to­tus tus­kin on jär­ke­vää mil­lään jär­jes­te­lyl­lä. Vuo­kral­la asu­mi­nen ei ole niin huo­no asia kuin usein esi­te­tään, ja asun­non omis­ta­mi­sen tuke­mi­nen siten, että ei-tar­koi­te­tut vai­ku­tuk­set eivät ole suu­rem­pia kuin hyö­dyt on var­maan mel­kein mah­do­ton­ta. Case in point: koko meneil­lään ole­va talouskriisi.

  25. Tie­de­mies, noi­den mik­ro­lai­no­jen autu­aal­li­suus on kyl­lä kaik­kea muu­ta kuin kri­tii­kit­tö­mäs­ti osoi­tet­tu. (ks. vaik­ka Tho­mas Dich­ter: What’s wrong with microfinance)

    Joi­ta­kin ongelmia:

    -Tyy­pil­li­ses­ti köy­hät elä­vät kor­kean ris­kin ympä­ris­tös­sä. Täl­löin vel­ka­vi­vun muka­naan tuo­ma lisä­ris­ki ei miten­kään vält­tä­mät­tä paran­na tilan­net­ta, tai aina­kaan köy­hät eivät vält­tä­mät­tä tuo­ta ris­kiä vapaa­eh­toi­ses­ti halua.

    -Mik­ro­lai­nois­ta ei ole help­poa tie­tä ylös­päin isom­piin lai­noi­hin, joten lai­na­not­ta­jat jämäh­tä­vät pie­neen tori­kau­pan­käyn­tiin sen sijaan, että pys­tyi­si­vät paran­ta­maan elin­ta­so­aan mer­kit­tä­väs­ti kou­lu­tuk­sen tai isom­pien inves­toin­tien myö­tä (Esi­merk­ki­nä muis­taak­se­ni on mai­nit­tu Bos­nia-Hertze­go­vi­na, joka 90-luvul­la oli itä­blo­kin jäl­jil­tä teol­lis­tu­nut­ta aluet­ta, yri­tet­tiin saa­da toi­pu­maan mik­ro­lai­naoh­jel­mil­la. Lop­pu­tu­lok­se­na lähes kai­ken teol­li­suu­den kar­kaa­mi­nen lueelta)

    -Mik­ro­lai­nat ovat sosi­aa­li­ses­ti aika haas­ta­vas­ti toteu­tet­tu. Vai mil­tä tun­tui­si jos jou­tui­sit lai­naa saa­dak­se­si kerää­mään kym­me­nen kave­ria, jot­ka kaik­ki takaa­vat toi­sen­sa ristiin?

    Todel­li­suu­des­sa maa­il­man köy­hien paris­sa oli­si enem­män tar­vet­ta vakuu­tus- ja sääs­tä­mis­pal­ve­luil­le. Nuo vain ovat vai­keam­pia myy­dä län­si­mal­sel­le hyvän­te­ki­jäl­le. Useal­le aja­tus sii­tä, että ottai­si vakuu­tus­mak­sua köy­häl­tä afrik­ka­lai­sel­ta kuu­los­taa pal­jon vai­keam­mal­ta, kuin lai­nan anta­mi­nen sil­le afrikkalaiselle.

  26. Mik­ro­lai­nois­sa­kin on ongel­mia — voi­daan hyvin miet­tiä oli­ko idea nyt ihan nobe­lin arvoi­nen, mut­ta on se ongel­mi­neen­kin aina­kin niin hyvä, että kor­kei­den kor­ko­jen lai­no­jen kiel­tä­mi­nen oli­si köy­hil­tä pois. Var­sin­kin vähi­ten kehit­ty­neis­sä mais­sa luo­tet­ta­vat rahayk­si­köt ja perus­pank­ki­pal­ve­lut pitäi­si kui­ten­kin saa­da myös toi­mi­maan. Hyvän­te­ke­väi­syy­teen lah­joit­ta­van kan­nal­ta näi­hin ei oikein tun­nu ole­van yhtä help­po­ja rat­kai­su­ja kuin mikrolainoihin.

    Otsi­kos­ta nyt tie­tys­ti eksyt­tiin jo aika kauas.

  27. Tcrown; ainoa koh­ta nois­ta esit­tä­mis­tä­si, jol­la on jotain teke­mis­tä asian kans­sa on tuo vel­ka­vi­pu-argu­ment­ti. Toki vel­ka­vi­pu lisää ris­kiä, mut­ta kes­ki­mää­rin vel­kaa otta­neet ovat pär­jän­neet parem­min kuin ne, joil­la ei ole ollut mah­dol­li­suut­ta tätä vel­kaa saada.

    On joten­kin nurin­ku­ris­ta vas­tus­taa jär­jes­te­lyä, joka mah­dol­lis­taa siir­ty­mi­sen oma­va­rais­ta­lou­des­ta tai ker­jä­läi­syy­des­tä tori­kaup­pi­aak­si sil­lä perus­teel­la, että tori­kaup­pi­aas­ta ete­ne­mi­seen ei ole kei­no­ja. Elin­ta­so nousee joka tapauk­ses­sa ver­rat­tu­na vaihtoehtoon. 

    Cre­dit on suo­mek­si myös luot­ta­mus. Näi­den jär­jes­te­ly­jen idea­na on juu­ri se, että voi­daan luo­da luot­ta­mus­ta. Luot­ta­mus- ja pää­oma­pu­la on ehkä pahin yksit­täi­nen kas­vun este monis­sa köy­his­sä maissa.

  28. Syy­nä oli se, että köy­hil­lä on yleen­sä hyvin­kin tuot­toi­sia sijoi­tus­koh­tei­ta elä­mäs­sään, mut­ta pää­omas­ta on pulaa. 

    Just juu kyl­lä.. Vai­kia vaan köy­hien vali­ta mihen kal­lis­kor­koi­set pika­vi­pit inves­toi vipui­sas­ti vetä­mään 😀 Täs­sä­kään teo­ria käy­tän­tö ei vain tai­da oikein koh­da­ta. Jos puhu­taan USA:n tai EU alu­een köy­his­tä niin he si_oittavat välit­tö­mäs­ti hal­lin­taan­sa saa­man rahan: vii­naan, huu­mei­siin, savuk­kei­siin, eni­ten mai­nos­tet­tuun kola­juo­maan tai mihin tahan­sa nopeas­ti mie­li­hy­vää tuot­ta­vaan ainee­seen TAI sit­ten he pelaa­vat sen jol­lain taval­la, työn­tä­vät johon­kin pölöil­le teh­tyyn auto­maat­tiin tai vaik­ka ver­kos­to­mark­ki­noin­nin aloi­tus­pak­kauk­seen TAI sit­ten he paran­ta­vat omaa elä­män­laa­tu­aan pidem­män täh­täi­men inves­toin­nil­la esim. tau­lu­tee­vee, uusi kän­nyk­kä tai OHO leh­den mää­rä­ai­kais­ti­laus, rii­puen peli­merk­kien määrästä. 

    Oikein lyhyes­ti: köy­hät ovat köy­hiä kos­ka he aina lyk­kää­vät rahan­sa johon­kin type­rään heti kun he sitä jos­tain saa­vat. Jos he kyke­ne­vät teke­mään oikei­ta valin­to­ja ja toi­mi­maan pit­kä­jään­tei­ses­ti he eivät ole vähän myö­hem­min enää ole­kaan niin köy­hiä kos­ka he osta­vat esi­mer­kik­si bus­si­li­pun ja sit­ten vähän myö­hem­min kor­jaa­vat auton­sa kätei­sel­lä mak­sa­mat­ta noil­le inhoil­le koron­kis­ku­reil­le cent­tiä­kään.. Ylei­ses­ti ottaen tätä tör­sää­mi­sen ja vää­rien valin­to­jen siis köy­hyy­den kier­ret­tä ei pys­ty­tä kat­kai­se­maan mil­lään puna­vih­reäl­lä kai­kil­le lisää rahaa 5 % — poli­tii­kal­la. Häm­mäs­tyk­sek­se­ni olen ollut huo­maa­vi­na­ni että esim. Osmo ymmär­tää tämän asian..

    Vie­lä koros­tan että tämä ei tie­ten­kään päde 3. maa­il­man köy­hiin enkä myös­kään tun­ne aivan kaik­kia väliin­pu­too­ja­ryh­miä eten­kään USA:sta ym.

  29. Tie­de­mies, muis­taak­se­ni luin tuon artik­ke­lin aikoi­naan ja etu­pääs­sä nyök­käi­lin… Mut­ta lyhyes­ti, ensin­nä­kin kor­kea­kor­koi­nen luot­to­kin voi olla jär­ke­vä jos se on inves­toin­ti. Tuo autoe­si­merk­ki on tosin huo­no, sitä autoa voi­si sit­ten käyt­tää vakuu­te­na jol­loin työt­tö­mäl­le­kin lai­na pitäi­si hoi­tua joten­kin jär­ke­vin ehdoin. Mut­ta aja­tel­laan että se on joku imma­te­ri­aa­li­nen inves­toin­ti vaik­ka omaan ter­vey­teen tai osaa­mi­seen, joka tosin pitäi­si jen­keis­sä­kin hoi­tua yhteis­kun­nan tuel­la, mut­ta kuitenkin.

    Toi­sek­si, var­si­nai­nen kysy­mys on että jos rahan lai­naa­mi­nen pie­ni­tu­loi­sil­le ja luot­to­kel­vot­to­mil­le on niin hyvä asia sekä yksi­lön että yhteis­kun­nan kan­nal­ta kor­keil­la­kin koroil­la, niin eikö nii­tä lai­no­ja kan­nat­tai­si sub­ven­toi­da, jol­loin kor­ko oli­si pie­nem­pi eli nii­tä otet­tai­siin enem­män? Eli täs­sä sekoi­te­taan kak­si asi­aa, riis­toa lähes­ty­vät ehdot ja lai­no­jen hyö­dyl­li­syys yleensä.

  30. Tie­de­mies voi olla oikeas­sa osas­ta kor­kea­kor­koi­sia pien­lai­no­ja. Suo­mes­sa nämä tuhan­nen pro­sen­tin vuo­si­ko­rol­la kul­ke­vat pika­vi­pit ovat kaik­kea muu­ta kuin kan­nat­ta­via. Nehän voi saa­da teks­ti­vies­til­lä vaik­ka kes­kel­lä yötä. Yleen­sä inves­toin­ti­koh­de tuo­hon aikaan vuo­ro­kau­des­ta on ns. “real liquid asset”, joka voi nos­taa haki­jan uti­li­teet­tia het­kek­si suu­res­ti­kin, mut­ta vai­ku­tus on haih­tu­nut pal­jon ennen kuin lai­nan­mak­suai­ka koittaa. 

  31. En ala tähän koko kir­jaa tii­vis­tä­mään (ellet halua kir­jaa ostaa, mut­ta haluat vil­kais­ta, niin pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta saat sen lai­naan osoit­tees­ta tcrown at luuk­ku pis­te com), mut­ta ongel­ma on, että suu­rin osa lai­nois­ta ei mene ker­jä­läis­ten nos­ta­mi­sek­si tori­kaup­pi­aak­si, vaan tori­kaup­pi­aan kulu­tus­hyö­dyk­keen ostoon. Mikä mak­se­tun kor­kean koron vuok­si luon­nol­li­ses­ti pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä las­kee tori­kaup­pi­aan elintasoa.

    Siis kyl­lä, teo­rias­sa mik­ro­lai­na mah­dol­lis­taa ker­jä­läi­sen nousun tori­kaup­pi­aak­si, mut­ta käy­tän­nös­sä se ei sitä yleen­sä sitä tee. Enkä vas­tus­ta mik­ro­luot­to­ja, vaan väi­tän, että ne eivät ole niin hyö­dyl­li­siä kuin yleen­sä usko­taan, ja että sääs­tä­mis­pal­ve­lut ja vakuu­tus­pal­ve­lut oli­si­vat sel­väs­ti tar­peel­li­sem­pia kuin mik­ro­lai­nat. (sääs­tä­mi­nen ja vakuut­ta­mi­nen muu­ten vaativat/luovat sitä mai­nit­se­maa­si luot­toa sel­väs­ti enem­män kuin se, että joku län­si­maa­lai­nen “hyvän“tekeväisyysorganisaatio tulee tun­ke­maan käteis­tä tas­kuun hir­veäl­lä korolla)

  32. tpyy­luo­ma: Miks yhteis­kun­nan pitäs men­nä sot­keu­tu­maan. Eihän mikä tahan­sa mää­rä luot­to­ja tie­ten­kään ole hyvä asia, eli ei mik­ro­luot­to­kaan ole sen saa­jas­ta ja anta­jas­ta riip­pu­mat­ta hyvä. Kun vaih­to­kaup­pa on vapaa­eh­toi­nen, niin sil­loin se hyö­dyt­tää molempia.

  33. Tie­de­mies: Se on vis­siin tämä pape­ri? Cre­dit Elas­tici­ties in Less Deve­lo­ped Count­ries: Implica­tions for Mic­ro­fi­nance (June 2008) Ame­rican Eco­no­mic Review, 98(3), pp. 1040–68, joint with Jonat­han Zinman. 

    tcrown: kiis­tät siis tämän pape­rin, joka osoit­taa, että mik­ro­lai­na nimen omaan käy­tän­nös­sä paran­taa lai­nan otta­jan ase­maa? Onko sul­la jotain infoo miks tuo sinun kir­ja olis parem­pi? Tie­de­mies kri­ti­soi sinun point­te­ja ansiok­kaas­ti, joten jot­ta sinun mie­li­pi­teen vois hyväk­syä niin tähän kri­tiik­kiin pitäs pys­tyä vas­taa­maan muu­ten­kin kuin sano­mal­la, että luke­kaa kirja…

  34. En ole kiis­tä­nyt, ettei­kö mik­ro­lai­na voi­si käy­tän­nös­sä paran­taa lai­na­not­ta­jan asemaa.

    Art­tu­ri, aina­kaan sii­nä pape­ris­sa, jon­ka tuol­la nimel­lä löy­sin googles­ta ei abstrac­tis­sa väi­tet­ty pape­rin tuol­lais­ta osoit­ta­van. Jos tuol­lai­nen osoi­tus siel­tä löy­tyy, niin var­maan voit ohja­ta minut tar­kem­paan koh­taan. En jak­sa koko pape­ria kah­la­ta läpi jos edes abstrac­tis­ta ei mai­nin­taa asias­ta löydy.

    Läh­tö­koh­tai­ses­ti eri­lais­ten kehi­tys­a­pu­toi­men­pi­tei­den vai­ku­tus­ten arvioin­ti on erit­täin vai­ke­aa. Datan kerää­mi­nen on vai­ke­aa ja epä­tark­kaa, ver­tai­lu­da­ta ryh­män aiem­mas­ta talou­del­li­ses­ta tilan­tees­ta on usein lähes ole­ma­ton­ta, ver­tai­lu­ryh­mien luo­mi­nen ja seu­raa­mi­nen on vaikeaa. 

    Lisäk­si pitää muis­taa läh­de­kri­tiik­ki. Ihmi­set, jot­ka tut­ki­vat mik­ro­lai­no­ja, teke­vät yleen­sä uraa mik­ro­lai­no­jen paris­sa. Jos palk­ka­si, mai­nee­si ja kun­nia­si on kiin­ni mik­ro­lai­no­jen menes­tyk­ses­tä, niin eikö sinul­la ole koh­tuul­li­nen insen­tii­vi jul­kais­ta posi­tii­vi­sia tuloksia?

    Ja jos se mik­ro­lai­na oli­si se graa­lin mal­ja köy­hien nos­ta­mi­ses­sa kukois­tuk­seen mikä usein anne­taan ymmär­tää, niin mik­si Bangla­desh, jos­sa on ollut jo 30 vuot­ta suh­teel­li­sen laa­jaa mik­ro­lai­na­toi­min­taa on edel­leen yksi maa­il­man köy­him­mis­tä maista?

  35. Onko sul­la jotain infoo miks tuo sinun kir­ja olis parem­pi? Tie­de­mies kri­ti­soi sinun point­te­ja ansiok­kaas­ti, joten jot­ta sinun mie­li­pi­teen vois hyväk­syä niin tähän kri­tiik­kiin pitäs pys­tyä vas­taa­maan muu­ten­kin kuin sano­mal­la, että luke­kaa kirja…”

    Näi­hin piti tiets­ti vie­lä vas­ta­ta. Kir­ja oli läh­de­vii­te joil­le­kin väit­teil­le­ni (esim. että mik­ro­lai­na on usein kulu­tus­luot­to eikä sijoi­tus­luot­to). Tei­dän läh­de­viit­teen­ne ovat tois­tai­sek­si olleet eco­no­mis­tin artik­ke­li johon en pää­se käsik­si ja artik­ke­li, jon­ka abstrac­tis­sa ei lue mitä annat ymärtää.

    tie­de­mie­hel­lä oli kol­me kritiikkiä/väitettä:

    -kes­ki­mää­rin vel­kaa otta­neet ovat pär­jän­neet parem­min kuin ne, joil­la ei ole ollut mah­dol­li­suut­ta tätä vel­kaa saa­da. Täl­le ei ole muu­ta perus­tet­ta kuin Tie­de­mie­hen sana, joten miten voin argu­men­toi­da tätä vas­taan? Var­mas­ti on ihmi­siä, jot­ka ovat pääs­seet uuden elä­män alkuun kun ovat saa­neet ostet­tua ompe­lu­ko­neen mik­ro­lai­nal­la, ja aivan yhtä var­mas­ti on ihmi­siä, jot­ka vel­ka­vi­pu on vie­nyt peri­ka­toon. En ole näh­nyt tut­ki­muk­sia, jot­ka osoit­tai­si­vat mik­ro­lai­no­jen hai­tal­li­suu­den, mut­ta toi­seen­kin suun­taan ole­vat tut­ki­muk­set ovat meto­do­lo­gial­taan usein kysee­na­lai­sia. Olen erit­täin kiin­nos­tu­nut tutus­tu­maan uskot­ta­viin tut­ki­muk­siin mik­ro­lai­no­jen vaikutuksista.

    -Toi­sek­si tie­de­mies väit­ti minun vas­tus­ta­neen mik­ro­lai­no­ja, jota en ole teh­nyt. Itsea­sias­sa uskon, että tie­de­mie­hen ensim­mäi­nen väi­te voi pitää paik­kan­sa. Ei ehkä vält­tä­mät­tä lai­no­jen vuok­si, vaan mah­dol­li­ses­ti myös sen takia, että lai­naa­vat ins­ti­tuu­tiot usein pyr­ki­vät paran­ta­maan olo­ja muu­ten­kin kuin lai­naa­mal­la rahaa. Kausa­li­teet­ti on iso kysy­mys, enkä ole näh­nyt tut­ki­mus­ta, joka uskot­ta­vas­ti osoit­tai­si kausa­li­tee­tin mene­vän juu­ri niin päin, että vel­kaa otta­mal­la maa­il­ma para­nee. Ja sanoin, että enem­män hyö­tyä oli­si sääs­tä­mi­ses­tä ja vakuu­tuk­ses­ta kuin lainoista. 

    -Vii­mei­nen väi­te oli, että mik­ro­lai­nat kas­vat­ta­vat yhtei­sön luot­ta­mus­ta. tähän vas­tauk­se­ni oli, että sääs­tä­mi­nen ja vakuut­ta­mi­nen ovat tähän parem­pia työ­ka­lu­ja kuin lainaaminen. 

    Minun mie­les­tä­ni en siis vas­tan­nut kri­tiik­kiin käs­ke­mäl­lä luke­maan kir­jan. Päin­vas­toin, minul­le­päin tul­leet argu­men­tit ovat olleet käy­tän­nös­sä ilman viit­tei­tä hei­tet­ty­jä ylei­siä mie­li­ku­via mikrolainoista.

  36. Ehkä täs­sä on vähän men­nyt puu­rot ja vel­lit sekaisin.

    En siis mis­sään nimes­sä ole sitä miel­tä, että jot­kin teks­ti­vies­ti-pika­vi­pit oli­si­vat hyviä rahoi­tus­tuot­tei­ta. Enkä usko, että juo­pu­neet ihmi­set ajat­te­le­vat yleen­sä kel­lo 02 aamu­yös­tä kovin ratio­naa­li­ses­ti. Mut­ta aja­tus, että kaik­ki luo­ton­an­to, jos­sa kor­ko on yli X pro­sent­tia oli­si auto­maat­ti­ses­ti riis­toa tai teho­ton­ta, ei kes­tä vettä. 

    Minus­ta argu­men­tit ovat olleet perä­ti täy­sin ris­ti­rii­tai­sia, tyy­liin ensin kiro­taan luot­to­ja, joi­ta myön­ne­tään lii­an hel­pos­ti ja sit­ten samo­ja luot­to­ja hau­ku­taan sii­tä, että nii­tä tar­vit­se­vat eivät saa lii­an tiuk­ko­jen ehto­jen vuoksi. 

    Kun kir­joi­tin aiem­min, tar­koi­tin lai­noi­tus­ta lähin­nä abstrak­tis­ti ja minus­ta väi­te, että kor­kea kor­ko tekee lai­nas­ta aina auto­maat­ti­ses­ti kis­kon­taa, on type­rä. Lai­na­so­pi­muk­seen kuu­luu aina luot­to­tap­pion mah­dol­li­suus. Tääl­lä on sel­lai­nen aja­tus, ettei kis­ku­ri kos­kaan kär­si luot­to­tap­pioi­ta ja että se vain riis­tää köy­häl­tä kau­heat pro­sen­tit. Jos se oli­si näin help­poa, niin kil­pai­li­jat lai­nai­si­vat takuul­la muu­ta­man “point­sin” halvemmalla. 

    Minus­ta lai­nan­an­nos­sa on hyvä teh­dä molem­min­puo­li­nen tar­kas­te­lu ja ana­lyy­si lai­nan­tar­pees­ta ja sijoi­tuk­sen hyö­dyl­li­syy­des­tä, siis sekä lai­na­nan­ta­jan että otta­jan näkö­kul­mas­ta. Se, että jot­kut lai­noit­ta­jat eivät tätä edel­ly­tä, vaan otta­vat vain vähän isom­paa kor­koa, on toki ongel­ma, mut­ta jos ei lui­ta kat­ko­ta ja itke­tä luot­to­tap­pioi­den sat­tues­sa val­tio­ta apuun, niin kai­kin mokomin.

  37. tcrown: Luit­ko sinä tuon Tie­de­mie­hen lin­kin!?!? Minä kysyin sil­tä, vii­ta­taan­ko tuos­sa Eco­no­mis­tin artik­ke­lis­sa tuo­hon pape­riin. (Jos Tie­de­mies olis vaik­ka sat­tu­nut sen tietämään…)

    Siis kyl­lä, teo­rias­sa mik­ro­lai­na mah­dol­lis­taa ker­jä­läi­sen nousun tori­kaup­pi­aak­si, mut­ta käy­tän­nös­sä se ei sitä yleen­sä sitä tee.”

    En ole kiis­tä­nyt, ettei­kö mik­ro­lai­na voi­si käy­tän­nös­sä paran­taa lai­na­not­ta­jan asemaa.”

    mitä helv…!?!?!?

    Tuos­sa Eco­no­mis­tin artik­ke­lis­sa kuva­taan miten data kerät­tiin ja miten kont­rol­loi­tiin. Kir­joit­ta­jan motii­veis­ta minul­la eikä sinul­la ole mitään tie­toa, joten suo­sit­te­len, että kri­ti­soit meto­dia etkä kirjoittajaa.

    Entä jos Bangla­desh onkin köy­hä ihan muus­ta syys­tä? Entä jos ilman mik­ro­lai­no­ja se olis vie­lä huo­mat­ta­vas­ti köyhempi?

  38. En luke­nut kun en ole eco­no­mis­tin tilaa­ja niin en pää­se artik­ke­liin käsiksi.
    Nyt kun ilmei­ses­ti sain arik­ke­lin niin luen ja kom­men­toin sitä myö­hem­min vii­kon­lo­pun aika­na. Abstrac­tin perus­teel­la näyt­tää lupaavalta.

    mitä helv…!?!?!?”

    On kak­si täy­sin eri asi­aa onko ole­mas­sa tapauk­sia, jot­ka ovat hyö­ty­neet mik­ro­lai­nois­ta ja ovat­ko mik­ro­lai­na­sys­tee­mit ede­saut­ta­neet yhtei­sön talou­del­lis­ta kehi­tys­tä yleen­sä. Ensim­mäi­nen on täy­sin sel­vää, toi­nen on aina­kin ollut kyseenalaisempaa.

    Entä jos Bangla­desh onkin köy­hä ihan muus­ta syys­tä? Entä jos ilman mik­ro­lai­no­ja se olis vie­lä huo­mat­ta­vas­ti köyhempi?”

    Hyviä kysy­myk­siä. Onko sinul­la vas­tauk­sia? Minä en ole väit­tä­nyt mitään muu­ta kuin että mik­ro­lai­no­jen vaik­tuk­set eivät ole niin itses­tään sel­viä kuin yleen­sä uskotaan.

  39. Yllä mai­nit­tu (A.B.) pape­ri aina­kin näyt­täi­si ole­van se, mis­tä Eco­no­mis­tis­sa puhut­tiin (kum­mas­sa­kin oli kyse Ete­lä-Afri­kas­ta). Autoe­si­merk­ki oli itsea­sias­sa peräi­sin (tai muun­nel­tu, alku­pe­räi­sen yksi­tyis­koh­tia en muis­ta) juu­ri sii­tä Eco­no­mis­tin jutusta. 

    Mut­ta siis: ymmär­sit var­maan luot­ta­mus-argu­men­tin vää­rin. Ensik­si­kin, lai­naa ei voi olla, jos ei ole sääs­töä. Siis jon­kun pitää sääs­tää, että voi lai­na­ta — tämä lie­nee itses­tään­sel­vyys. On tot­ta, että pai­kal­li­ses­ti luot­ta­mus­ta voi syn­tyä vain, jos edes osa lai­nas­ta on rahoi­tet­tu pai­kal­lis­ten säästöillä. 

    Sivuu­tan täs­sä nyt sen, että lai­nois­ta mer­kit­tä­vä osa lai­te­taan kulu­tuk­seen, en väi­tä, ettei se ole jos­kus tai jopa usein ongelma. 

    Pai­kal­lis­ten ei kui­ten­kaan kan­na­ta vakuut­taa tai sääs­tää omil­la rahoil­laan, jos pää­omas­ta on pulaa. Jos pää­see käsik­si ulko­puo­li­seen pää­omaan korol­la, joka alit­taa pai­kal­lis­ten inves­toin­tien ris­ki­kor­ja­tun tuo­ton rei­lus­ti, ei omia sääs­tö­jään kan­na­ta lai­na­ta eteen­päin, vaan inves­toi­da kaik­ki omat rahat ja ottaa vie­lä pääl­le lai­naa sen, mitä pystyy. 

    Se, mis­tä luu­len ongel­mien joh­tu­van, on luot­ta­muk­sen puu­te, eli se, että ris­kit ovat (tai ne aina­kin koe­taan) niin suu­rik­si, että inves­toin­te­ja ei teh­dä. Luot­ta­muk­sen lisään­ty­mi­nen ei ole itses­tään­sel­väs­ti asia, joka voi syn­tyä jos­tain tie­tyis­tä tran­sak­tiois­ta. Myös sääs­tä­mi­nen vaa­tii luot­ta­mus­ta; kukaan ei sääs­tä, jos ei voi luot­taa saa­van­sa sääs­töil­leen jotain tuot­toa. Joku leh­mä oma­va­rais­ta­lou­den tar­pei­siin voi hyvin olla köy­his­sä mais­sa paras sijoi­tus­koh­de suh­tees­sa koet­tuun ris­kiin. Jos luot­ta­mus on kes­kiös­sä, ei ole mitään ilmeis­tä tapaa lisä­tä luottamusta. 

    Tähän liit­tyy myös se, että jos pai­kal­li­nen ajat­te­lu ja suh­de sääs­tä­mi­seen on lyhy­nä­köis­tä (= kor­kea reaa­li­kor­ko), niin pai­kal­li­set lai­naa­jat tuli­si­vat toden­nä­köi­ses­ti pel­kis­tä omis­ta sääs­töis­tään lai­na­tes­saan tai vakuut­taes­saan vaa­ti­neek­si pal­jon kor­keam­paa kor­koa kuin (aina­kin osin) ulko­puo­li­ses­ti rahoi­tet­tu lainaus. 

    Ja luot­ta­mus on kui­ten­kin itse­ään ruok­ki­va pro­ses­si. Jos jot­kut teke­vät (onnis­tu­nei­ta) inves­toin­te­ja, niin se lisää uskoa sii­hen, että nii­tä voi tur­val­li­ses­ti teh­dä. Ja kos­ka on evi­dens­siä sii­tä, että tiet­ty­jen ehto­jen val­li­tes­sa mar­gi­naa­li­nen lai­nan­an­non lisää­mi­nen lisää onnis­tu­nei­ta inves­toin­te­ja niin, että kes­ki­mää­rin saa­daan net­to­hyö­ty, niin lai­nan­an­toa kan­nat­taa lisä­tä, kun­han ne ehdot täyttyvät.

    Itse en ole mikään mik­ro­lai­na­fa­ni, enkä usko nii­den teke­vän kaik­kea maa­gi­ses­ti hyväk­si köy­hil­le. En kui­ten­kaan usko, että raha­ha­no­jen tuk­ki­mi­nen tekee muu­ta kuin hait­taa. Nämä “pika­vi­pil­lä heroii­nia suo­neen”- jutut, joi­ta tääl­lä­kin vil­jel­lään, ovat kyl­lä aika lail­la eri maa­il­mas­ta kuin se, mis­tä minä täs­sä puhun.

  40. Nyt puhu­taan taas tois­ten ohi kuin blo­gi­kom­men­teis­sa ikään. 

    Dich­te­rin argu­ment­ti sii­tä, että mik­ro­lai­no­jen vai­ku­tus tus­kin on niin iso kuin kuvi­tel­laan, on mie­les­tä­ni vakuut­ta­va. Samoin Dich­te­rin argu­men­tit perus­pank­ki­toi­min­to­jen isom­mas­ta vai­ku­tuk­ses­ta. Samoin on Karlan&Zinmanin argu­ment­ti (joka refe­roi­tiin Eco­no­mis­tis­sa, johon vii­tat­tiin jo pal­jon ennen kuin tcrown valit­ti, että mui­ta perus­tei­ta ei ole kuin Tie­de­mie­hen sana) sii­tä, että mik­ro­lai­noil­la on posi­tii­vi­nen vai­ku­tus otta­jien elä­mäs­sä, vaik­ka ne oli­si­vat kulutusluottojakin.

    Dich­te­rin argu­ment­ti sii­tä, että län­si­mais­sa­kaan mik­ro­lai­noil­la ei ollut his­to­rial­li­ses­ti mer­ki­tys­tä on minus­ta heikompi. 

    Käsit­tääk­se­ni kaik­ki ovat sitä miel­tä, että mik­ro­lai­nat kehi­tys­mais­sa ovat köy­hil­le posi­tii­vi­nen, vaik­kei täy­del­li­nen asia.

  41. Lukai­sin tuon artik­ke­lin läpi. Sii­nä on pys­tyt­ty rat­kai­se­maan usei­ta ongel­mia mik­ro­lai­no­jen vai­ku­tus­ten tut­ki­mi­ses­sa, mut­ta pari kysy­mys­tä jäi. Artik­ke­lin mukaan sel­väs­ti suu­rin käyt­tö­koh­de lai­noil­le oli mui­den lai­no­jen mak­su. Lie­nee tur­val­lis­ta olet­taa, että tyy­pil­li­ses­ti nämä muut lai­nat ovat kal­liim­pia, muu­ten­han nii­tä ei oli­si jär­keä mak­saa. Nyt siis ilmei­ses­ti kont­rol­li­ryh­mä mak­saa edel­leen kor­kei­ta kor­ko­ja kun tut­kit­ta­vat mak­sa­vat vähem­män kor­ko­ja. Kuu­los­tai­si mel­ko kum­mal­li­sel­ta, jos kont­rol­li­ryh­mäl­lä meni­si yhtä hyvin. En aina­kaan huo­man­nut, että tämä ongel­ma oli­si käsi­tel­ty. Päin­vas­toin kir­joit­ta­jat tote­si­vat, että vai­ku­tuk­set ovat toden­nä­köi­ses­ti yliar­vioi­tu, kos­ka ihmi­sil­lä on tai­pu­mus olla ker­to­mat­ta (kalliista)epävirallisista lainoista.

    Toi­nen (ehkä sivuseik­ka) on, että tämä(kään) ei var­si­nai­ses­ti kos­ke­nut nii­tä kaik­kein köy­him­piä, vaan esim. työ­paik­ka oli edel­ly­tys lainalle.

    Pai­kal­lis­ten ei kui­ten­kaan kan­na­ta vakuut­taa tai sääs­tää omil­la rahoil­laan, jos pää­omas­ta on pulaa. Jos pää­see käsik­si ulko­puo­li­seen pää­omaan korol­la, joka alit­taa pai­kal­lis­ten inves­toin­tien ris­ki­kor­ja­tun tuo­ton rei­lus­ti, ei omia sääs­tö­jään kan­na­ta lai­na­ta eteen­päin, vaan inves­toi­da kaik­ki omat rahat ja ottaa vie­lä pääl­le lai­naa sen, mitä pystyy.”

    Täs­sä on nyt jotain has­sua. Tar­koi­tat­ko sääs­tä­mi­sel­lä kir­jai­mel­li­ses­ti sete­lien lait­ta­mis­ta pat­jaan? Jos nii­tä sääs­tä­mis­pal­ve­lui­ta on tar­jol­la, niin omat sääs­töt lähes mää­ri­tel­män­omai­ses­ti mene­vät investointeihin? 

    Dich­te­rin argu­ment­ti sii­tä, että län­si­mais­sa­kaan mik­ro­lai­noil­la ei ollut his­to­rial­li­ses­ti mer­ki­tys­tä on minus­ta heikompi.”

    Minä kun olen elä­nyt luu­los­sa, että taval­lis­ten ihmis­ten lai­nat mer­kit­tä­väs­sä mää­rin ovat vas­ta vii­me vuo­si­sa­dan tuo­tok­sia. Aiem­min lai­na oli ennem­min poik­keus kuin sään­tö. voin tie­tys­ti olla vää­räs­sä, kun tämä on vain epä­mää­räi­nen mielikuva.

  42. Minä kun olen elä­nyt luu­los­sa, että taval­lis­ten ihmis­ten lai­nat mer­kit­tä­väs­sä mää­rin ovat vas­ta vii­me vuo­si­sa­dan tuo­tok­sia. Aiem­min lai­na oli ennem­min poik­keus kuin sääntö.”

    Juu, kir­joi­tin aja­tuk­se­ni tuos­sa huo­nos­ti. Lai­no­ja ei tosi­aan ollut ole­mas­sa. Argu­ment­ti mik­ro­lai­no­jen puo­les­ta on se, että mik­ro­lai­nat aut­ta­vat köy­hiä rikas­tu­maan, ei se, että ainoas­taan mik­ro­lai­nat aut­ta­vat köy­hiä rikas­tu­maan. Jos Dich­ter haluai­si his­to­rial­li­sel­la esi­mer­kil­lä ottaa tähän kan­taa, niin pitäi­si etsiä tilan­ne, jos­sa mik­ro­lai­no­ja on ollut, eikä ole aut­ta­nut. Nyt emme tie­dä kuin­ka nopeas­ti euroop­pa­lais­ten elin­ta­so oli­si nous­sut jos lai­no­ja oli­si­kin ollut. 

    Olen siis edel­leen samaa miel­tä sii­tä, että luo­tet­ta­vat rahayk­si­köt ja sääs­tä­mis­mah­dol­li­suu­det oli­si­vat vie­lä tär­keäm­piä kuin mik­ro­lai­nat, mut­ta esi­mer­kik­si yksi­tyi­nen hyvän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tö jou­tui­si nii­tä tukies­saan huo­noa hal­lin­to­ko­neis­toa vas­taan, mikä on pal­jon vai­keam­paa kuin lainoitus.

    En siis mis­sään nimes­sä ole sitä miel­tä, että jot­kin teks­ti­vies­ti-pika­vi­pit oli­si­vat hyviä rahoi­tus­tuot­tei­ta. Enkä usko, että juo­pu­neet ihmi­set ajat­te­le­vat yleen­sä kel­lo 02 aamu­yös­tä kovin rationaalisesti.”
    “Nämä “pika­vi­pil­lä heroii­nia suo­neen”- jutut, joi­ta tääl­lä­kin vil­jel­lään, ovat kyl­lä aika lail­la eri maa­il­mas­ta kuin se, mis­tä minä täs­sä puhun.”

    No, myön­ne­tään että ovat, mut­ta välil­lä samaa reto­riik­kaa tulee kui­ten­kin läpi.

  43. Jos Dich­ter haluai­si his­to­rial­li­sel­la esi­mer­kil­lä ottaa tähän kan­taa, niin pitäi­si etsiä tilan­ne, jos­sa mik­ro­lai­no­ja on ollut, eikä ole auttanut.”

    Bos­nias­sa mik­ro­lai­nat oli­vat ymär­tääk­se­ni erit­täin tär­keäs­sä ase­mas­sa kun yri­tet­tiin saa­da maan talous kun­toon 90-luvul­la. Seu­raa­vas­sa yksi näke­mys tämän pidem­piai­kai­sis­ta vaikutuksista.

    http://www.cipe.org/pdf/publications/fs/esi.pdf

    Now that the recon­struc­tion era is drawing to an end, the real sto­ry has beco­me clear. Bos­nia is going through a process of de-industria­liza­tion on a devas­ta­ting sca­le. From the lar­ge industrial cen­ters like Tuz­la and Zenica to smal­ler or medium-sized towns like Novi Trav­nik, Capl­ji­na and Modrica, we have found the same sto­ry: 70 to 80 percent of the old industrial jobs have alrea­dy disap­pea­red, and many of the remai­ning enterpri­ses are unli­ke­ly to sur­vi­ve. The new pri­va­te sec­tor is domi­na­ted by mic­ro-enterpri­ses in tra­de and basic ser­vices, gene­ra­ting very litt­le emplo­y­ment. Bos­nia seems to be deve­lo­ping backwards: whe­re once it manu­fac­tu­red jet airc­raft, it now exports alu­mi­nium; whe­re once it expor­ted fur­ni­tu­re and finis­hed wood pro­ducts, it now sells only raw tim­ber. Out­si­de the lar­ger cities, many Bos­nians are aban­do­ning the towns and retur­ning to the land their fami­lies left a gene­ra­tion ago. Forced out of the for­mal eco­no­my, they scra­pe toget­her a living through some com­bi­na­tion of casual labor, infor­mal tra­de and sub­sis­tence agriculture.”

  44. Tuo­ta.. ei tuos­sa doku­men­tis­sa edes mai­ni­ta mik­ro­lai­no­ja, vaan anne­taan teol­li­suu­den romah­duk­sel­le ihan muut syyt (teol­li­suus oli lähin­nä Jugos­la­vian byro­kraat­tis­ta ase­teol­li­suut­ta)? Bos­nias­sa mik­ro­lai­nat tosi­aan oli­vat sel­väs­ti isom­mas­sa roo­lis­sa kuin muis­sa Bal­ka­nin jäl­leen­ra­ken­nus­mais­sa, mikä tekee sii­tä mie­len­kiin­toi­sen ver­tai­lun koh­teen. En nyt kovin syväl­li­ses­ti tutus­tu­nut, mut­ta esi­mer­kik­si tääl­lä http://www3.interscience.wiley.com/journal/107641985/abstract?CRETRY=1&SRETRY=0

    kir­joi­te­taan seuraavasti
    “This paper claims that mic­ro-enterpri­se cre­dit in BiH sti­mu­la­ted house­hold recon­struc­tion as it pro­vi­ded an efficient and long las­ting coping mec­ha­nism for house­holds after the war. For most clients mic­ro-enterpri­se cre­dit hel­ped at least to sus­tain their house­hold self-emplo­y­ment acti­vi­ties. Inco­me gene­ra­ted from mic­ro-enterpri­ses was percei­ved during the research as the most efficient coping mec­ha­nism among house­holds affec­ted by conflict so as to fill some of their most impor­tant needs over the recon­struc­tion period. […] A tho­rough ana­ly­sis of house­hold needs informs that in BiH the­re was a sig­ni­ficant need for other cre­dit and busi­ness deve­lop­ment services.” 

    Eli mik­ro­lai­nat oli­vat hyvä jut­tu, mut­ta muut pal­ve­lut oli­si­vat tär­kei­tä. Sit­ten pitäi­si arvioi­da kuin­ka voi­mak­kaas­ti mik­ro­lai­no­jen tar­joa­mi­nen syr­jäyt­tää mui­ta palveluita. 

    Kävin muu­ten kesäl­lä Bos­nia-Hert­se­go­vi­nas­sa. Kau­nis maa, mut­ta kyl­lä sodan arvet ovat vie­lä aika pahas­ti näky­vis­sä. Pel­kään­pä, että etni­set konflik­tit nouse­vat vie­lä pintaan.

  45. Ei mai­nit­tu ei, mut­ta sii­nä ker­rot­tiin mitä tapah­tui maas­sa, jos­sa yri­tet­tiin käyt­tää mik­ro­lai­no­ja suu­res­sa määrin. 

    Eli tuolla(kaan) mik­ro­lai­na ei ole ollut se tai­ka­sau­va, jol­la talous oli­si nous­sut kukois­tuk­seen. Jot­ta voi­sin uskoa, että mik­ro­lai­nat oli­si­vat pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä hyvä asia, niin mie­les­tä­ni ei ole koh­tuu­ton­ta odot­taa edes yhtä esi­merk­kiä, mis­sä laa­ja mik­ro­lai­noi­tus ja talou­den nousu län­si­mai­sel­le tasol­le oli­si tapah­tu­nut samoi­hin aikoihin. 

    Lai­te­taan vie­lä lop­puun kah­den maan talous­ke­hi­tyk­sen ver­tai­lu, Ete­lä-Korea ja Bangla­desh. Ensim­mäi­nen on har­ras­ta­nut vah­vas­ti pro­tek­tio­nis­tis­ta poli­tiik­kaa pit­kään sotien jäl­keen jä jäl­kim­mäi­ses­sä on yksi laa­ji­mal­le levin­neis­tä mikrolainoitusmarkkinoista.

    Ete­lä-Korea:
    1950: 876
    1973: 2 840
    Vii­mei­sin tie­to: 25 000 USD

    Bangla­desh:

    1950: 551 USD
    1973: 478 USD
    Vii­mei­sin tieto:336.87 USD

    Anek­doot­te­ja­han nämä tie­tys­ti ovat. Mut­ta jos nii­tä anek­doot­te­ja alkaa ole­maan enem­män, niin ehkä teo­ri­aa pitäi­si tar­kas­tel­la uudestaan. 

    (Nation­mas­ter ja cia factbook)

  46. Jot­ta voi­sin uskoa, että mik­ro­lai­nat oli­si­vat pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä hyvä asia, niin mie­les­tä­ni ei ole koh­tuu­ton­ta odot­taa edes yhtä esi­merk­kiä, mis­sä laa­ja mik­ro­lai­noi­tus ja talou­den nousu län­si­mai­sel­le tasol­le oli­si tapah­tu­nut samoi­hin aikoihin.”

    No kyl­lä se itse asias­sa on koh­tuu­ton­ta. Maa­lin aset­te­lu on type­rä: jos on mah­dol­lis­ta kat­soa mik­ro­lai­no­jen vai­ku­tuk­sia mik­ro­ta­sol­la, nii­den otta­jien elä­mäs­sä, mik­si ihmees­sä tar­kas­te­lu kan­nat­tai­si teh­dä val­tion talou­den tasol­la? Val­tion­ta­lou­teen vai­kut­ta­vat muut­kin asiat. 

    Ajal­li­ses­ti kysy­mys on myös type­rä. Moder­nin mik­ro­lai­noi­tuk­sen kehit­tä­mi­sen jäl­keen län­si­mai­sel­le tasol­le on nous­sut kou­ral­li­nen kehit­ty­viä talouk­sia Väli­me­rel­tä ja Itä-Aasias­ta. Mik­ro­lai­noil­la ei oli­si ollut aikaa­kaan kehit­tää talouk­sia län­si­mai­sel­le tasolle.

    Wiki­pe­dian mic­ro­fi­nance-sivu sanoo seu­raa­vaa “Some pro­po­nents of mic­ro­fi­nance have asser­ted, wit­hout offe­ring cre­dible evi­dence, that mic­ro­fi­nance has the power to single-han­ded­ly defeat poverty.[dubious – discuss]”. Wiki­pe­di­aan­kaan ei siis löy­dy link­kiä nii­hin jot­ka näin ovat väit­tä­neet — eikä tai­da näi­tä väit­tä­jiä löy­tyä täs­tä­kään keskustelusta. 

    Sen sijaan väi­te sii­tä, että mik­ro­lai­noil­la ja laa­jem­min mik­ro­fi­nans­sil­la oli­si posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia nii­tä otta­vien köy­hien hen­ki­löi­den elä­mäs­sä on teh­ty monesti.

  47. tcrown: Arho on tosi­aan­kin oikeas­sa. Miten voit edes vän­gä­tä vas­taan, jos ker­ta hyväk­syt, että mik­ro­lai­noil­la on posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia nii­tä otta­vien ihmis­ten elä­mäs­sä. Mil­le meka­nis­mil­la tämä posi­tii­vi­nen vai­ku­tus joten­kin kään­tyi­si nega­tii­vi­sek­si, kun tar­kas­te­lu­jouk­ko on riit­tä­vän suu­ri tai aika­jän­ne riit­tä­vän pitkä?

    Nuo sinun “anek­doot­ti­to­dis­teet” on TÄYSIN asian vie­res­tä. Vähän sama, kun sanoi­si, että joo kom­mu­nis­mi on var­mas­ti pal­jon parem­pi jär­jes­tel­mä kuin kapi­ta­lis­mi, kos­ka Itä-Sak­sa oli rik­kaam­pi val­tio kuin xxxxxxx.

  48. Tämä tai­taa kier­tää samaa rataa ja näke­my­se­rot ovat kui­ten­kin sen ver­ran pie­niä, että jol­lei kovin mer­kit­tä­viä uusia argu­ment­te­ja tule, niin tämä saa jää­dä täl­lä erää vii­mei­sek­si kom­men­tik­se­ni tähän keskusteluun.

    No kyl­lä se itse asias­sa on koh­tuu­ton­ta. Maa­lin aset­te­lu on type­rä: jos on mah­dol­lis­ta kat­soa mik­ro­lai­no­jen vai­ku­tuk­sia mik­ro­ta­sol­la, nii­den otta­jien elä­mäs­sä, mik­si ihmees­sä tar­kas­te­lu kan­nat­tai­si teh­dä val­tion talou­den tasol­la? Val­tion­ta­lou­teen vai­kut­ta­vat muut­kin asiat.”

    Vaik­ka­pa sik­si, että mik­ro­lai­no­jen väi­te­tään ole­van tär­keä työ­ka­lu laa­ja­mit­tai­ses­sa köy­hyy­den pois­ta­mi­ses­sa. Yhtä lail­la voi­daan argu­men­toi­da, että mikä tahan­sa kehi­tys­a­pu paran­taa yksit­täi­sen ihmi­sen ase­maa, joten on tur­ha miet­tiä aut­taa­ko kehi­tys­a­pu laa­jem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. (Kehi­tys­a­puun muu­ten pätee sama kuin mik­ro­lai­noi­hin. Mil­jar­de­ja toi­sen­sa perään on kaa­det­tu kehi­tys­a­puun vii­meis­ten vuo­si­kym­me­nien aika­na ilman min­kään­lai­sia mer­kit­tä­viä tuloksia.)

    Ajal­li­ses­ti kysy­mys on myös type­rä. Moder­nin mik­ro­lai­noi­tuk­sen kehit­tä­mi­sen jäl­keen län­si­mai­sel­le tasol­le on nous­sut kou­ral­li­nen kehit­ty­viä talouk­sia Väli­me­rel­tä ja Itä-Aasias­ta. Mik­ro­lai­noil­la ei oli­si ollut aikaa­kaan kehit­tää talouk­sia län­si­mai­sel­le tasolle.”

    Samas­sa ajas­sa kui­ten­kin Ete­lä-Korea on onnis­tu­nut kym­men­ker­tais­ta­maan BKT:nsä?

    Wiki­pe­di­aan­kaan ei siis löy­dy link­kiä nii­hin jot­ka näin ovat väit­tä­neet — eikä tai­da näi­tä väit­tä­jiä löy­tyä täs­tä­kään keskustelusta. ”

    Voi olla, että kukaan ei ole väit­tä­nyt mik­ro­lai­no­ja riit­tä­väk­si ehdok­si, mut­ta vält­tä­mät­tö­mäk­si ehdok­si esim. Nobel-palkintokomitea:

    http://nobelprize.org/nobel_prizes/peace/laureates/2006/press.html

    Yunus’s long-term vision is to eli­mi­na­te pover­ty in the world. That vision can not be rea­li­sed by means of mic­ro-cre­dit alo­ne. But Muham­mad Yunus and Gra­meen Bank have shown that, in the con­ti­nuing efforts to achie­ve it, mic­ro-cre­dit must play a major part.”

    Vähän sama, kun sanoi­si, että joo kom­mu­nis­mi on var­mas­ti pal­jon parem­pi jär­jes­tel­mä kuin kapi­ta­lis­mi, kos­ka Itä-Sak­sa oli rik­kaam­pi val­tio kuin xxxxxxx.”

    Sii­nä on se ero, että kek­sin mon­ta tapaus­ta, jos­sa Itä-sak­sa oli köy­hem­pi kuin kapi­ta­lis­ti­sem­pi maa. En kek­si yhtään tapaus­ta, jos­sa laa­ja mik­ro­luo­to­tus oli­si edel­tä­nyt laa­jaa talousnousua.

    Minun mie­les­tä­ni taas tun­tuu, että te yri­tät­te kovas­ti sanoa, että vaik­ka kom­mu­nis­mi ei vie­lä ole mis­sään tuot­ta­nut hyviä laa­jo­ja tulok­sia, niin kos­ka se kui­ten­kin joil­le­kin ihmi­sil­le on tuot­ta­nut hyviä tulok­sia, niin pitäi­si vain har­joit­taa enem­män kom­mu­nis­mia jot­ta komm­mu­nis­min vai­ku­tuk­set pää­si­si­vät laajemmalle.

    Vie­lä lop­pu­ke­ven­nys. Väi­te­tään, että köy­hil­lä on erit­täin tuot­toi­sia sijoi­tus­koh­tei­ta, joi­den velois­ta voi­daan mak­saa kym­me­nien pro­sent­tien kor­koa. Jos lei­ki­tään, että pää­oman tuot­to tuol­loin oli­si vaik­ka 100%, niin sen ensim­mäi­sen bangla­des­hi­lai­sen mik­ro­luot­toa­siak­kaan, joka lai­na­si 100 dol­la­ria 30 vuot­ta sit­ten pitäi­si sit­ten nyky­ään hal­lin­noi­da n. 54 Mil­jar­din dol­la­rin varallisuutta…

  49. Näis­sä mik­ro­lai­nois­sa­han on se ero kehi­tys­a­puun, että niis­sä sekä anta­ja, että otta­ja hyö­ty­vät toi­sin kuin kehi­ty­sa­vus­sa. Sama on kom­mu­nis­min kans­sa. Tot­ta­kai ryös­tä­jä näkee oman varal­li­suu­ten­sa kas­va­van, mut­ta jos ryös­tön “ulkois­vai­ku­tuk­set” ote­taan huo­mioon näh­dään­kin, että se on par­haim­mil­laan­kin nollasummapeliä.

    Mark­ki­nat eroa­vat ryös­tös­tä sii­nä suh­tees­sa, että ne eivät ole nol­la­sum­ma­pe­liä vaan molem­mat vaih­to­kau­pan osa­puo­let hyö­ty­vät. Mik­ro­lai­nal­la ei ole­tet­ta­vas­ti ole nega­tii­vi­sia ulkoisvaikutuksia.

    Sik­si voi­daan sanoa, että jos mik­ro­lai­nat ovat hyväk­si otta­jil­leen ja anta­jil­leen niin ne ovat hyväk­si myös kokonaisuudelle.

    Ole­tan, että tuo Nobel-pal­kin­to­ko­mi­tea tar­koit­ti, että jos yri­täm­me todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa vähen­tää kyö­hyyt­tä, niin se ei voi nojau­tua pelk­kään hyvän­te­ke­väi­syy­teen, vaik­ka oli­si­kin teo­rias­sa mahdollista.

  50. Tämä tai­taa kier­tää samaa rataa ja näke­my­se­rot ovat kui­ten­kin sen ver­ran pieniä”

    Joo. Tuon Nobel-komi­tean nimeä­mis­pu­heen suh­teen olet oikeas­sa; olin tosin alun­pe­rin­kin sitä miel­tä, että Nobel oli lii­oi­tel­tu. Mik­ro­lai­nat eivät ole tär­kein teki­jä kehit­ty­vien mai­den talou­den rakennemuutoksissa .

    Ne aut­ta­vat maa­il­man köy­him­pien ihmis­ten ase­maa (no, sano­taan toi­sen glo­baa­lin tulo­de­sii­lin). Mie­les­tä­ni on mau­ton­ta sanoa, että täl­lä ei ole arvoa, kos­ka muut­kin asiat vai­kut­ta­vat talou­teen, ja sik­si olen tätä vän­kää­mis­tä jat­ka­nut, vaik­ka mitään suu­ria ero­ja ei ole. 

    Samas­sa ajas­sa kui­ten­kin Ete­lä-Korea on onnis­tu­nut kym­men­ker­tais­ta­maan BKT:nsä?”

    Niin. Ete­lä-Korea aloit­ti sodan jäl­kei­sen jäl­leen­ra­ken­ta­mi­sen 50-luvul­la. Bangla­des­his­sa oli 70-luvul­la vie­lä sota, hur­ri­kaa­ni ja nälän­hä­tä. Jos Bangla­desh ei kym­men­ker­tais­ta BKT:aan 20 vuo­des­sa, niin sit­ten tuo Nobel-pal­kin­to­pu­he on tur­han­päi­väis­tä höpi­nää. Vie­lä pitäi­si todis­taa se, että mik­ro­lai­no­jen hyö­dyis­tä tuli hait­to­ja eikä kyse ollut muis­ta tekijöistä.

  51. En nyt kui­ten­kaan mal­ta olla vas­taa­mat­ta vie­lä ker­ran. Mie­les­tä­ni mik­ro­lai­no­jen (ja muun kehi­ty­sa­vun) mer­kit­tä­vim­mät hai­tat tule­vat vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­ten muo­dos­sa. Kun näi­hin kehi­ty­sa­vun muo­toi­hin käy­te­tään hir­veät mää­rät resurs­se­ja ja tulok­sek­si saa­daan lähin­nä pyö­ris­tys­vir­hei­tä, niin noi­den resurs­sien huk­kaa­mi­nen tuon­ne on vää­rin. Jos oli­si edes sitä anek­do­taa­lis­ta todis­tusai­neis­toa, että kehi­ty­sa­vul­la tai mik­ro­lai­noil­la pääs­täi­siin köy­hyy­des­tä laa­jem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa eroon, poh­din­ta oli­si mie­lek­kääm­pää, mut­ta kun tois­tai­sek­si ei ole sitä ensim­mäis­tä­kään esimerkkiä. 

    sekä anta­ja, että otta­ja hyö­ty­vät toi­sin kuin kehitysavussa.”

    Pait­si että suu­rin osa mik­ro­lai­noi­tuk­ses­ta ei ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa vaan pyö­rii län­si­mai­sen avun turvin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.