Torontolaista kaupunkisuunnittelua

Ter­veisiä edelleen maakun­ta­hal­li­tuk­sen Torontonmatkalta.

Ontar­i­on provinssi on määrän­nyt nopeasti kas­va­van Toron­ton ympärille vihreän vyöhyk­keen (green belt) joka on käytän­nössä rajat­tu muun kuin maat­alouteen liit­tyvän rak­en­tamisen ulkop­uolelle. Vas­taavasti kehi­tys­su­un­nitel­mas­sa osoite­taan alueet, joille kasvu suunnataan.

Vihreä vyö myös kiristää Toron­ton kasvun kohti yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämistä, kun kaupun­ki ei saa kas­vaa tuon vyön yli.

Kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti tämä kaik­ki on ihanteel­lista. En voi kuin kade­htia. Helsin­gin suedul­la suh­teel­lis­es­ti nopeit­en kas­vata­vat asukaslukuaan kun­nat, jot­ka kaiken jär­jen mukaan kuu­luisi­vat tuo­hon vihreään vyöhykkeeseen.

Yritin vähän kysel­lä, miten tämä on jär­jestet­ty noin taloudel­lis­es­ti. Nuo maat­alous- ja luon­non­suo­jelukäyt­töön määrä­tyt alueet sijait­se­vat rak­en­tamisen kannal­ta erit­täin houkut­tel­ev­asti. Maan speku­lati­ivi­nen arvo las­kee aika paljon, kun ne pan­naan käytän­nössä pysyvään raken­nuskiel­toon. Pet­tyneitä omis­ta­jat kuulem­ma ovat olleet, mut­ta kor­vauk­si­in he eivät silti ole oikeutet­tu­ja, kos­ka ei heille ole koskaan luvat­tu, että alueelle saa rak­en­taa. Kanadas­sa ei siis tun­neta perusrakentamiusoikeutta.

Toisaal­ta vyön sisälle jäävän maan arvo nousee, kos­ka sil­lä on taval­laan monop­o­li raken­nus­maak­si. Kun kaavoitus on erit­täin eri­ar­vois­tavaa — jotkut saa­vat omakoti­talo­ja, jon­nekin sal­li­taan 40-ker­roksi­nen ker­rosta­lo — jär­jestelmä jakaa val­gtavia pikavoit­to­ja hallinnol­lisil­la päätök­sille, kuten se tekee meil­läkin. Meil­lähän tähän liit­tyväö kohtu­ut­to­muus on hoidet­tu niin, että maan­omis­ta­jia pitää kohdel­la tas­a­puolis­es­ti, mikä voi olla oikeu­den­mukaista, mut­ta johtaa jär­jet­tömään yhdyskuntarakenteeseen. 

Yritin vähän kysel­lä, onko Kanadas­sa käytössä minkään­laista Kes­ki-Euroopas­ta tut­tua arvon­leikausjär­jestelmää. Jokin kas­sa kuulem­ma on, jos­sa raken­nu­soikeuk­sista kerätään mak­sua infra­struk­tu­urin rak­en­tamiseen, mut­ta ei se tätä kysymys­tä riitä ratkaisemaan.

Kysymys­täni ei oikein edes ymmär­ret­ty. Vas­ta myöhem­min ymmärsin mik­si. Kanadas­sa kiin­ti­estövero on ain­oa kun­nan keräämä vero. Nor­maal­ista omakoti­talosta kiin­tistöveroa kerätään 3000 — 4000 euroa vuodessa. Nelikym­men­täk­er­roksis­es­ta ker­rosta­sol­ta vielä aika paljon enem­män. Korkea kiin­teistövero merk­it­see, että vaik­ka maa on yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa, siitä mak­se­taan oikeas­t­aan vuokraa yhteiskun­nalle. Kiin­teistövero leikkaa automaat­tis­es­ti yhteiskun­nalle suuren osan kaavoitushyödystä. 

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni klikkaa­mal­la tästä.