Hallitusta pitää onnitella päätöksestä toteuttaa sittenkin Kehärata aiotussa aikataulussa. Merkittävä päätös hyvän asuntopolitiikan ja kestävän kehityksen tiellä.
Samalla Kehärata pudotti Kirkkonummen moottoriten (kantatie 51) myöhemmäksi. Voisi kysyä, pitikö se juuri tästä kohteesta ottaa, sillä tuo tie on kyllä aika ruuhkainen. Samanaikaissti maassa rakennetaan selvästi vähemmän kiireisiä teitä.
On tässä Kirkkonummen moottorien lykkäyksessä jotain hyvääkin. Se lykkää kuulemma parintuhannen, moottoritieheen liittyvän asunnon rakentamista. Autojen varaan rakennettavia asuntoja ei Pääkaupunkiseudulla enää tarvita. Rakentamisen pitäisi tukeutua raideliikenteeseen. Jos nuo bensasyöpöt asunnot saadaan lykätyksi parilla vuodella, ehkä ne lopulta lykkäytyvät kokonaan, kun järki voittaa kaupunkisuunnittelussa.
Miksi muuten valtio vaatii Vantaata osallistumaan Marja-adan kustnnuksiin, mutta ei Kirkkonummea osallistumaan Kantatie 51:n leventämiseen, vaikka Kirkkonummen asuntotarpeilla sitä perustellaan?
Vai että ilahdut kantatien 51 lykkäyksestä. Kuule, nykyisellään se on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaksikaistainen tie, vieläpä vaarallinen sellainen. Pari ystävää on meinannut päästä siellä hengestään kolarissa.
Hanke ei sitten ole pelkästään Kirkkonummen tarpeisiin, vaan tie on koko läntisen Uudenmaan valtimo pääkaupunkiseudulle. Tien välityskyky alkaa loppua 13.000–14.000 ajoneuvon kohdalla, nykyisin siellä on enimmillään yli 20.000 autoa vuorokaudessa. Turvallista ja mukavaa.
Vihreitä ajatuksia voisi kai parhaiten toteuttaa räjäyttämällä Ruoholahden sillan poikki. Siihen loppuisi vääränlainen liikenne ja Helsinki ja muut kunnat voisi rakentaa asuntonsa rauhassa raideyhteyksien varaan.
Taisin kyllä sanoa, että Kehäradan rahan ottaminen juuri kantatie 51:stä oli aika kepulisti tehty.
Mutta on asialla toinenkin puoli. Kirkkonummen suunnassa on synnytetty liikenneongelma, johon ei taida päteä kuin tien leventäminen. Asia muuttuu monimutkaisemmaksi, kun Kirkkonummi ilmoittaa, että kun tie levennetään, he aikovat tuottaa lisää ongelmaa.
Toki Kirkkonummen ruuhkista kärsivät myös hankolaiset ja tammisaarelaiset, mutta kyllä Kirkkonummen bensanhajuinen kaavoitus on ne ruuhkat synnyttänyt
Kirkkonummelle menee myös juna, mutta kunta on jättänyt asemanseudut rakentamatta niin, että VR on joutunut harkitsemaan jopa Luoman aseman lakkauttamista matkustajamäärien vähäisyyden vuoksi. Minun on vaikea puoltaa tällaista kaavoitusta ja tukea sitä syytämällä valtion tierahoja tahallaan aiheutettujen ruuhkien purkuun.
“Kirkkonummen bensanhajuinen kaavoitus on ne ruuhkat synnyttänyt”
Entä kasvanut rekkaliikenne, etenkin venäläinen, onko sekin kirkkonummen vika?
Mitä tulee asuntorakentamiseen, mm sundsberg, siitähän jarrutettiin erään yhteisön tasolta vuosikausia, ellei kymmeniäkin. Masalan rautatieasema on siinä vieressä.
Luoman seisakkeen lakkautusta yrittää RHK, kun sitä pitäisi remontoida mm laiturit, kun 30 vuoteen siellä ei ole tehty mitään. VR taas halunnee Helsinki-Turku junillensa väljyyttä rataverkkoon, jolloin pienet pysäkit pitäisi saada pendolinojen tieltä pois..
Muistetaanpa vielä, että emme kaikki voi ruveta käyttämään junaa työmatkoihin, ei meillä ole nelosen ratikkaa johon voi hypätä ulko-ovensa edestä. Kirkkonummi on laaja pitäjä, jossa etäisyydet ovat pitkiä.
Niiden autonkuljetusrekkojen takia nyt ei kannata moottoritietä rakentaa, koska tarkoitus on siirtää tämä liikenne rautateille. Sitä paitsi Venäjä rakentaa omia satamiaan eikä niiden valmistuttua varmaankaan käytä Hankoa yhtä ahkerasti.
Masalan asema on Sundbergin vieressä. Pakko myöntää, että paikallistutemukseni vähän horjuu, mutta eikä siinä ole matkaa yli kilometri?
VR haluaa eroon pieneistä asemista. Se on oikeastaan luonnollista, sillä isoa junaa ei kannata yhden matkustajan takia edes pysäyttää. Mutta Miksi se Luoman asema on niin pieni? Kirkkonummi on laaja pitäjä, mutta pakkoko se asutus on ripotella tasaisesti? Olisi jotenkin loogista keskittää se asemien viereen, esimerkiksi sinne Luomaan.