Kaupunkisuunnittelu

Asumistuen neliövuokrakatto on huono ajatus

Vuokra-asuntotilanteen kärjistyminen ja asumistukimenojen voimakas kasvu on nostanut yhteiskunnan asumiseen maksamia tukia niin paljon, että paineet muuttaa tukijärjestelmää ovat kasvaneet. Niillä voi olla suuri vaikutus asuntopolitiikkaan ja asuinalueiden eriytymiseen.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen esitti, että kuntien pitäisi vastata asumistuesta, jotta niille tulisi kannustien pitää asumismenot matalalla.

Ainakaan Helsingissä asumistuki ei riipu lainkaan vuokran suuruudesta. Korkein hyväksyttävä vuokra on niin matala, ettei sellaisia asuntoja ole. Yksinäisen henkilön on maksettava 508 euron ylittävä osa vuokrasta kokonaan itse – ellei saa toimeentulotukea. Vuokria alentamalla asumistukimenot eivät pienene, mutta voivat kyllä kasvaa, jos se lisää pienituloisten vuokralaisten määrää kunnassa.

En tiedä, kuinka kohtuullista on olettaa, että kuntien päättäjät ovat kyynisiä paskiaisia, mutta jos joku sattuisi olemaan, hän huomaisi, että välttääkseen asumistukimenoja kunnan pitää huolta siitä, että vuokra-asuntoja on mahdollisimman vähän tai ainakin, että niiden vuokrat ovat riittävän korkeita pitämään köyhät poissa.

Asumistukimenoja kasvattaa vuokralla asumisen  yleistyminen ja se, että työttömiä on pudonnut paljon työmarkkinatuelle. Heille asumistuki on kiinteä osa toimeentuloa. Lisäksi pienipalkkaisten mahdollisuutta saada asumistukea on parannettu 300 euron suojaosuudella, jotta työnteko ylipäänsä kannattaisi.

Hallitus päätti, että asumistukeen tulee katto hyväksyttäville neliövuokrille. Julkisuudessa on puhuttu, että katto olisi Helsingissä noin 18 €/m2. Saadakseen täyden asumistuen yksinasuvalla on oltava vähintään 28 m2:n kämppä.

Kokovaatimukset poistettiin vain muutama vuosi sitten. Ajateltiin, että jokainen päättäköön itse, asuuko mieluummin pienessä asunnossa kalliilla alueelle vai isommassa halvalla alueella. Ajateltiin myös, ettei asumistuen tulisi palkita kalliisti asumisesta. Siksi siinä on korkea korvaustaso (80%) ja matala enimmäisvuokra. Nyt aletaan taas kannustaa isompaan asuntoon.

Vauhdittaa segregaatiota, että köyhän on hakeuduttava halvalle alueelle, joskin isompaan asuntoon.

Tai siis vauhdittaisi segregaatiota, jos asumistuki olisi ainoa tapa tukea vuokralla asuvaa. Pienituloisimpia, esimerkiksi työmarkkinatuella olevia pitkäaikaistyöttömiä tuetaan myös toimeentulotuen kautta. Heille on aivan samantekevää, mitä asumistuelle tapahtuu, koska heillä toimeentulotuki nousee yhtä paljon kuin asumistuke laskee.

Köyhimmät voivat siis edelleen jäädä pieniin asuntoihin kalliisiin kaupunginosiin, mutta pienipalkkaisten on etsittävä isompi asunto halvemmalta alueelta.

Kunta maksaa toimeentulotuesta puolet, joten kunnalla on tosiasiassa jo nyt kannustin pyrkiä siihen, että vuokrat ovat matalia. Siihen ei siis tarvita Elli Aaltosen ehdottamaa asumistuen siirtoa kuntien vastuulle.

Asumistuki korvaa niin matalia vuokria, ettei se nosta vuokratasoa enempää kuin tulojen nousu ylipäänsä, mutta toimeentulotuki on tehnyt vuokramarkkinoilla pahaa jälkeä – siis vuokralaisen näkökulmasta. Siksi asumistuen maksimineliövuokra ei tervehdytä asuntomarkkinoita.

On hölmöä, että vähävaraisten asumista tuetaan kahdella järjestelmällä, joiden säännöt lyövät korvalle toisiaan. Hallitus onkin päättänyt valmistella sitä, että asumisen tukeminen siirretään kokonaan asumistuen puolelle. Järkevän tuntuinen päämäärä, mutta siirtymävaiheessa voi tulla pahaa jälkeä. Joidenkin taloudellinen tilanne muuttuu todella vaikeaksi.

Onko lopputuloksena, että pitkäaikaistyöttömät päätyvät halpoihin asuntoihin kehyskuntien vastuulle?

 

= = =

Kirjoitus on julkaistu Arvopaperilehden kolumnina

 

25 thoughts on “Asumistuen neliövuokrakatto on huono ajatus

  1. Asumisen tukemisen voi hoitaa monella tavalla. Yksi tapa on, että asuminen tapahtuu kunnan tai yleishyödyllisen organisaation vuokra-asunnoissa, joiden vuokrat pidetään kohtuullisina. Esim. Hollannissa ja Itävallassa on pitkät perinteet tästä ja asunnot ovat usein haluttuja ja arvostettuja. Toinen tapa on asumistuki, jota maksetaan myös yksityisiin vuokra-asuntoihin. Kolmas tapa on vuokrasääntely. Sitten on vielä verotukselliset tuet asunnon hankinnassa ja vaihtamisessa – ja perustulolla voisi korvata kaikki muut tukitavat. Mikä yhdistelmä eri tukitavoista sitten olisi kokonaisuuden kannalta paras? Ainakaan Suomen nykyinen järjestelmä tuskin on mikään optimi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville:
    … ja perustulolla voisi korvata kaikki muut tukitavat. Mikä yhdistelmä eri tukitavoista sitten olisi kokonaisuuden kannalta paras? Ainakaan Suomen nykyinen järjestelmä tuskin on mikään optimi.

    Paras on kaikkien tukien korvaaminen perustulolla, jonka suuruus on 60 % mediaanitulosta, noin nettona tonni kuussa (eli virallisen köyhyysrajan suuruinen). Kannustaa mm. yhteisasumiseen, mikä on aivan hyvä asia. Eirtyisryhmät kuten vammaiset voivat hakea/saada päälle lisätukia, jotka mielellään korvamerkitään tiettyihin menoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Lauri Korkeaoja:
    Onko toimeentulotuen vuokraa nostavasta vaikutuksesta jotain näyttöä?

    Näytöstä en osaa sanoa, mutta kaupunkilaisjärki viittaisi siihen suuntaan, että kun vuokran määrällä ei ole väliä, niin sillä ei sitten ole väliä. Ts. kun vuokran maksaa joku muu, painottuvat asunnon valinnassa lähes tulkoon kaikki muut seikat ennen kuin vuokran kokoa tarvitsee alkaa miettiä. Näin ollen järjestelmä ohjaa asumaan kalliisti ja luo lisäksi kannustinloukkuju koska sossutukensa mm. kalliisti asumalla maksimoineen ihmisen pudotus mahdollisessa työllistymistilanteessa on sitä suurempi. Tälle vaihtoehtone esim. henkilö, joka asuu kaupungin vuokra-asunnossa mahdollisimman alhaisella vuokralla ja jonka kannattaa työllistyä koska palkkatulojen ja halvan vuokran yhdistelmä nostaa henkilön muita työläisiä parempaan asemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. “Onko lopputuloksena, että pitkäaikaistyöttömät päätyvät halpoihin asuntoihin kehyskuntien vastuulle?”

    Toivottavasti lopputuloksena on se, että he, jotka nyt ja hyvin todennäköisesti myös tulevaisuudessa elävät kokonaan yhteiskunnan tukien varasa, päätyvät halpoihin asuntoihin pois kasvukeskuksista, jotta asuntopulasta kärsiviin kasvukeskuksiin saadaan tilaa niille, joita kasvukeskukset tarvitsevat ja jotka tarvitsevat kasvukeskuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Posse G: Paras on kaikkien tukien korvaaminen perustulolla, jonka suuruus on 60 % mediaanitulosta, noin nettona tonni kuussa (eli virallisen köyhyysrajan suuruinen). Kannustaa mm. yhteisasumiseen, mikä on aivan hyvä asia. Eirtyisryhmät kuten vammaiset voivat hakea/saada päälle lisätukia, jotka mielellään korvamerkitään tiettyihin menoihin.

    Tämä olisikin hyvä! Jättäytyisin heti pois työelämästä ja muuttaisin äitini kämpille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Daniel Federley:
    “Onko lopputuloksena, että pitkäaikaistyöttömät päätyvät halpoihin asuntoihin kehyskuntien vastuulle?”

    Toivottavasti lopputuloksena on se, että he, jotka nyt ja hyvin todennäköisesti myös tulevaisuudessa elävät kokonaan yhteiskunnan tukien varasa, päätyvät halpoihin asuntoihin pois kasvukeskuksista, jotta asuntopulasta kärsiviin kasvukeskuksiin saadaan tilaa niille, joita kasvukeskukset tarvitsevat ja jotka tarvitsevat kasvukeskuksia.

    Samaa mieltä.

    On järjetöntä maksaa asumistukia (sis. myös toimeentulotuki) Helsingin eli maan kalliimpiin kaupunginosiin. En tiedä tämän järjettömyyden rahallista määrää, eli onko jostakin saatavilla vaikkapa postinumeroittain maksetut asumis- ja toimeentulotuet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kalle:
    Asumistuki on itsessään ongelma, josta on päästävä. Tutkitusti kaikki tuet valuvat hintoihin ja asumistuilla tuetaan lähinnä gryndereitä sekä ehkä jonkin verran vuokranantajia. Ei kovin fiksua puuhaa.

    Vaan kun juuri tämä väite kumottiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. > paineet muuttaa tukijärjestelmää ovat kasvaneet.
    > Niillä voi olla suuri vaikutus asuntopolitiikkaan
    > ja asuinalueiden eriytymiseen.

    Olen joskus pohdiskellut millainen olisi yhdyskuntarakenne, jos meillä aikoinaan olisi työmarkkinoilla päädytty ajatukseen, että palkka alkaa siitä, kun lähdet kotoa töihin siihen, kun palaat takaisin.

    – Turhanpäiväinen edestakainen liikkuminen työpaikan ja kodin välillä ilman tuotannollista syytä, vain järjestelmän pakottamana, vähenisi dramaattisesti.
    – Työpaikat ja asunnot limittyisivät yhdyskunniksi, joissa ihmisillä olisi aikaa perheelle ja toinen toisilleen sen sijaan, että istuvat “työmatkalla”.
    – Työpaikat sijoittuisivat sinne, missä ihmiset asuvat ja ihmiset sijoittuisivat sinne, missä työpaikat ovat.
    – Liikkuvuus lisääntyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Hei, asumistuen vuokria nostava vaikutus ei tule pelkästään sen lokaalista marginaalihintavaikutuksesta, vaan sillä on merkitystä kuntien välillä.

    Helsingissä asumistukea maksetaan enemmän kuin esimerkiksi Tampereella niin, että Helsingissä asumisen vaihtoehtoiskustannus on joissain tapauksissa alle puolet markkinahinnan erotuksesta.

    Kirjoitin asiasta omaan blogiini. Saa väittää vastaan, mutta toivoisin perusteluksi jotain järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. DVA: Vaan kun juuri tämä väite kumottiin.

    Yhtään vakuuttavaa todistusta, joka olisi tuon kumonnut, en ole nähnyt. Jotain näitä huuhaa sisiaalitieteilijöiden pähkähulluja mutu juttuja kiertää sitkeästi. Niitä uskovan tulee olla uskossaan vahva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tuo talousblogi oli kyllä talousnollatutkimuksen huippua. Siinähän pääargumentti oli, että asumistukeen käytetty veroraha on poissa vuokra-asuntojen kokonaiskysynnästä ja siten kumoaa asumistuen pääomittumisen vuokriin. Samalla tavalla minä voisin maatalousekonomistina kumota maataloustuen pääomittumisen maankorkoon. Riittävän suuren maataloustuen jälkeen veronmaksajilla ei ole enää varaa ostaa ruokaa, joten maankorko painuu lähtötasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Akateemisen talousblogin oletus siitä, että vuokrat eivät nouse koska pienituloiset siirtyvät asumistuen vuoksi kuluttamaan laadukkaampia asuntoja on outo; mitä niille aikaisemmille asunnoille käy? Vai onko väite se, että asumistuki nostaa tuensaajat ostovoimajanalla muiden yläpuolelle, jolloin niihen aikaisempiin, tuensaajille kelpaamattomiin asuntoihin muuttaa ne, jotka eivät saa tukea? Ei sekään kauhean oikeudenmukaiselta kuulosta…

    Myöskään gryndereiden halu rakentaa aina vain pienempiä ja heikkolaatuisempia uusia asuntoja ei oikein vastaa väitettyä mallia, jossa kaikkein heikko-osaisimpien asuntokulutuksen laatutaso kasvaisi.

    Itse näen asuntomarkkinat kahtena janana: toinen kuvaa kaikkia markkinoilla olevia asuntoja laatujärjestyksessä, toinen ihmisiä maksukykyjärjestyksessä. Asunnot sitten allokoidaan ihmisille samassa järjestyksssä huipulta alkaen, ja asuntojen hintataso määräytyy asuntoon allokoidun ihmisen maksukyvyn mukaan (tai oikeastaan järjestyksessä seuraavana alempana olevan ihmisen maksukyvyn mukaan).

    Jos tässä mallissa janan alapäätä tuetaan asumistuella, maksukyvyn kasvu vastaavasti nostaa janan alapään asuntojen hintatasoa. Vastaavasti tietysti tulonsiirto vähentää yläpään maksukykyä, mutta kalleimpien asuntojen halpeneminen ei kauheasti lämmitä asumistuen saajaa…

    Tällä mallilla myös Soininvaaran usein esittämä väite siitä, että kannattaa rakentaa mahdollisimman laadukkaita (kalliita) asuntoja on myös helppo todeta intuitiivisesti oikeaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. VATT:n tutkimus totesi, että yleinen asumistuki nostaa sen asunnon hintaa vain saman verran kuin muiden asuntojen hintaa, ei sen enempää. Se ei lainkaan kiistänyt sitä, että tuki nostaa kaikkien asuntojen hintaa lisäämällä asuntokysyntää markkinoilla.

    Köyhät kuluttavat tuloistaan suuremman osan asumiseen, ja asumistuen saamisen ehtona on riittävän oman asunnon hankkiminen sopivalta paikalta kimppa- tai perheasumisen sijaan.

    Kuten Soininvaara kirjoittaa, toimeentulotuen asumistuki on pahempi. Vuokrasääntely olisi kaikkein pahin. “Edulliset asunnot” tarkoittaa vuokrasääntelyä, joka ei koske kaikkia asuntoja. Se on siis siltä väliltä.

    Poistetaan muu kuin yleinen asumistuki. Korvataan sekin perustulolla niin pitkälti kuin raaskitaan. Ihmiset voivat sitten käyttää niitä rahoja tärkeämpiinkin asioihin kuin asumiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. DVA: Vaan kun juuri tämä väite kumottiin.

    Ei kumottu. Lukekaa se VATT:n tutkimuspaperi ja sitä seurannut keskustelu.

    Selkeästi ja ytimekkäästi todettu mm. tässä:

    VATT:n tutkimus:
    VATT:n tutkimus totesi, että yleinen asumistuki nostaa sen asunnon hintaa vain saman verran kuin muiden asuntojen hintaa, ei sen enempää. Se ei lainkaan kiistänyt sitä, että tuki nostaa kaikkien asuntojen hintaa lisäämällä asuntokysyntää markkinoilla.

    Ja näin. Helvetin turhauttavaa ollut taas koko keskustelu.

    VATT:n tutkimus:
    Poistetaan muu kuin yleinen asumistuki. Korvataan sekin perustulolla niin pitkälti kuin raaskitaan. Ihmiset voivat sitten käyttää niitä rahoja tärkeämpiinkin asioihin kuin asumiseen.

    Samaa mieltä, mutta tämähän ei onnistu, koska virkakyösti on sitä mieltä, että köyhällä ei saa olla valinnanvapautta, hän ei saa karata Kainuuseen kalastamaan ja ryyppäämään yhteiskunnan varoilla, vaan on kituutettava mielellään kallissa asunnossa työssäkäyvien keskellä ja tunnettava alemmuutta.

    Noin maksajan roolissa sanoisin, että karatkoon Kainuuseen. Siinä paranee kaikkien elämänlaatu, kun rellestäminen ja epämääräinen vuorokausirytmi siirtyy kalliolaisesta kerrostalonaapurustosta kainuulaiseen mökkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ai, että kun on ihania kommentteja. Kun tutkimustulos ei vastaa omaa _mielipidettä_, niin se onkin nollatutkimusta ja huuhaata.

    Mutta tottahan toki Kauppalehteä kahvitauolla possumunkin lomassa selaillut kommentaattori tietää, että vain _mielipiteillä_ on väliä ja erityisesti hänen _mielipiteellä_ on väliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. DVA:
    Ai, että kun on ihania kommentteja. Kun tutkimustulos ei vastaa omaa _mielipidettä_, niin se onkin nollatutkimusta ja huuhaata.

    Ei vaan että Eerolan ja Lyytikäisen tutkimus ei edes ottanut kantaa siihen, vaikuttaako asumistuki yleiseen vuokratasoon. Joku vain teki tutkimuksesta väärän tulkinnan ja se lähti elämään omaa elämäänsä, kuten tämänkin blogikirjoituksen kommenteista huomataan.

    Vastineessaan Virénille Eerola ja Lyytikäinen toteavat mm. “Vaikka tuki ei nostaisi tuen saajan vuokraa verrattuna kaikkiin muihin, on tietysti mahdollista, että tuki nostaa kaikkien vuokria. Kuten Viren toteaa, on todennäköistä, että asumistuen seurauksena yleinen vuokrataso on korkeampi.”

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/debatti-asumistuki-kohdentuu-tuensaajille/HKNF2xkq

    Arvaan jo nyt, että tätä ratakiskoa saa taas vääntää uudestaan ja uudestaan vaikka kuinka monta vuotta. “Oli se Vattin tutkimus silloin ja sen mukaan asumistuki ei vaikuta vuokriin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. K-Veikko:
    > paineet muuttaa tukijärjestelmää ovat kasvaneet.
    > Niillä voi olla suuri vaikutus asuntopolitiikkaan
    > ja asuinalueiden eriytymiseen.

    Olen joskus pohdiskellut millainen olisi yhdyskuntarakenne, jos meillä aikoinaan olisi työmarkkinoilla päädytty ajatukseen, että palkka alkaa siitä, kun lähdet kotoa töihin siihen, kun palaat takaisin.

    – Turhanpäiväinen edestakainen liikkuminen työpaikan ja kodin välillä ilman tuotannollista syytä, vain järjestelmän pakottamana, vähenisi dramaattisesti.
    – Työpaikat ja asunnot limittyisivät yhdyskunniksi, joissa ihmisillä olisi aikaa perheelle ja toinen toisilleen sen sijaan, että istuvat “työmatkalla”.
    – Työpaikat sijoittuisivat sinne, missä ihmiset asuvat ja ihmiset sijoittuisivat sinne, missä työpaikat ovat.
    – Liikkuvuus lisääntyisi.

    Typerien työmatkavähennysten poistaminen auttaa tähän ongelmaan. Toki samalla tule poistaa älytön liikenteen verotus.

    Jos joku haluaa tukea työmatkaa, se kuuluu työnantajalle. Esimerkiksi ne firmat, yhtenä toki valtio, joka siirtää henkilökuntaa paikkakunnalta toiselle, voi hyvin maksaa kustannukset päivärahoina tai ilmaisena asumisena, kuten monessa muussa maassa toimitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.