Suomen synkkä tulevaisuus (11) Uhka koulutettujen maasta muutosta

12.1.2016 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Pitkittyneessä lamassa on uhkana koulutetun nuorison laajamittainen maasta muutto. Näin on tapahtunut Kreikassa ja näin kävi Baltian maissa ja niin on käynyt Puolassa. Näin on käynyt myös Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Uhka koskee Suomessa erityisesti koulutettuja nuoria, koska heillä on kysyntää. Henkilökohtaisella tasolla on aivan rationaalista lähteä ulkomaille, jos Suomessa uhkaa pitkä työttömyys – tai vaikka ei työttömyys, ajautuminen pois oman alan töistä johonkin paljon kunnianhimottomampaan. Suomenkin kannalta tämä olisi hyvä, jos nämä nuoret palaisivat takaisin parempien aikojen ehkä joskus koittaessa. Onhan paljon parempi, että he ylläpitävät ja kartuttavat osaamistaan ulkomailla kuin nostaisivat työttömyyskorvausta Suomessa.

Se on menoa, kun lapset pannaan paikalliseen kouluun. Harva muuttaa enää takaisin.

Suomi menettää koko ajan koulutettua väkeä ulkomaille parempien palkkojen houkuttelemana. Taloudellisten mallien mukaan pitäisi menettää paljon enemmänkin, ovathan palkat akateemisissa ammateissa paljon alemmat Suomessa kuin Keski-Euroopassa Yhdysvalloista puhumattakaan. Palkkaerojakin suurempi on ero ostovoimassa.

Muutto Ruotsiin kiihtyi 1960-luvun lopulla, kun ensimmäiset muuttajat tulivat kesälomalla Volvoineen Suomeen ja kertoivat ruotsalaisista palkoista. Nuoret parempipalkkaisiin maihin muuttaneet osaajat voivat tehdä nyt saman.

Jotkut harkitsevat lähtöä jo ennen opintoja. Yliopistosäästöt ovat pelästyttäneet kunnianhimoisia nuoria opiskelijoita. Moni kysyy, kannattaako täällä enää edes opiskella, jos ei saa kunnollista opetusta.

Meillä ei ole määrättömästi varaa solidaarisen yhteiskuntapolitiikan terävöittämiseen.

Suomalaisten pelimiljonäärien asenteet ovat kohdallaan. He maksavavat kikkailematta verot Suomeen ja sanovat tekevänsä sen hyvillä mielin, koska ovat saaneet tältä yhteiskunnalta ilmaiseksi niin paljon. On takaisinmaksun aika.

Kunpa asenteet olisivat kaikilla yhtä ylväät.

Ranska yritti verottaa rikkaita solidaarisesti asettamalla 75 %:n veron yli miljoonan euron tuloille. Sen tuotto jäi negatiiviseksi, kun rikkaat ranskalaiset siirsivät kirjansa Belgiaan ja yksi näyttelijä peräti Venäjälle.

Demarien Suomessa ajamat sosidaarisuusverot eivät ole nekään tuoneet valtion kassaan juuri lainkaan rahaa, koska ne on kohdistettu niin rikaisiin, että heitä on vähän ja koska juuri siinä porukassa on mahdollisuus siirrellä tulojaan maasta toiseen.

Kapitalismi on menossa kohden raivostuttavan suuria tulo- ja erityisesti omaisuuseroja. Paljon parempi olisi yhteiskunta, jossa tulot jakautuisivat tasaisemmin.

Amerikkalaiset eläkerahastot ovat tuoneet osakkeenomistajina amerikkalaisen palkitsemisjärjestelmän eurooppalaisiin yhtiöihin. Sen tarkoituksena on lahjoa toimiva johto ajattelemaan ennen kaikkea osakkeenomistajan etua. Näitä satojen tuhansien eurojen kuukausipalkkoja ei tarvita mihinkään, mutta jos muut niitä maksavat, on menestykseen tähtäävän yrityksen vaikea toimia toisin, koska avainhenkilöt karkaavat.

Suomi tulisi tästä lamasta ulos paljon parempana maana, jos voisimme tehdä tarvittavat vyönkiristykset solidaarisesti. Sellaiseen tarvittaisiin kuitenkin yleiseurooppalaista politiikkaa, mutta sellaiseen EU ei pysty.

 

 

Kommentit

100 Vastausta artikkeliin “Suomen synkkä tulevaisuus (11) Uhka koulutettujen maasta muutosta”

  1. jokeri kirjoitti 12.1.2016 kello 19:49

    Minä taas olen luullut, että USAkin on menossa hitaasti Euroopan mallia kohti, siitä pitää demografian muutokset huolen. USAahan tulevat latinolaisen Amerikan väestöt äänestävät liberaaleja niin kuin muutkin siirtolaiset.Republikaanit eivät voita enää vaaleja. Erityisesti libertaarit ovat kironneet Amerikan suuntaa vuosia netissä, kun maa on menossa kohti sosialismia.

    Tuloeroissa on erityisen hankalaa se, että tulot riippuvat niin paljon lahjakkuudesta.Hyvä uökonäkö+fiksuus+hyvä terveys=isot tulot. Mutta tuloerojen kasvu on vain hyväksyttävä, sillä osaajat voivat valita maansa. Tuloveroja olisi alennettava Suomessa reilusti, sillä riski osaajien karkaajista on kova.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  2. Syltty kirjoitti 12.1.2016 kello 20:20

    Demarien pankkiveronkin tuotto jäi negatiiviseksi, koska Nordea siirsi sen takia osan toiminnoistaan Ruotsiin. Samalla sinne meni sitten myös noiden toimintojen yhteisöverot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 40

  3. Tompelo kirjoitti 12.1.2016 kello 20:46

    Olikohan, siis oikeasti, yllätys jollekin, että EUhun liittyminen ja vapaa liikkuvuus aiheuttaa ihan sitä samaa kuin aina ennenkin: syrjäalueet tyhjenevät ja keskukset kasvavat?

    Minä ennustin, että kielitaito-ongelmien takia Suomesta muutettaisiin lähinnä Ruotsiin ja ehkä myös Norjaan. EU:n englanninkielisiin maihin olisi myös paljon hinkua, mutta ne alkaisivat pian estämään muuttoa.

    Niinhän tässä on käymässä. Mutta myös Viro ja Saksa ovat alkaneet kiinnostamaan. Eläkeläiset taas muuttavat etelään.

    Onko se sitten niin huono juttu, että Suomi tyhjenee kuin Itä-Suomi? Yleensä ihmiset muuttavat paranevan elämänlaadun suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  4. Человек kirjoitti 12.1.2016 kello 21:39

    Alla olevassa linkissä väitetään, että suurin osa ulkomaille lähteneistä palaa. Kotimaan kutsu on ankara. Pienimpänä syynä on tuskin kieli. Vaikka pulputtaisi vierasta kieltä kuinka sujuvasti, niin silti äidinkielessä ja sen yhteydessä tuttuun kulttuuriin on oma hurmansa.

    Raha vetää minkä vetää, mutta kun suomalaisellakin keskipalkalla voi ostaa jos jonkinlaista turhuutta, niin monet myös kysyvät, mihin rahaa tarvitsee lisää. Materiaalisen elämäntason nosto ei loputtomiin lisää onnellisuutta, ei etenkään, jos siihen liittyy lisääntynyt stressi ja kovemmat vaatimukset työssä.

    “Ulkomaille lähteneet palaavat lähes aina takaisin

    Ismo Söderling kertoo, että lähes kaikki Suomesta pois muuttavat palaavat jossain vaiheessa takaisin kotimaahansa.

    ”Maahanmuuttajista lähes kolmasosa on suomalaisia paluunmuuttajia, eli Suomesta lähtijöitä ja paluumuuttajia on lähes saman verran”, Söderling kertoo.

    Myös Yhdysvaltoihin muuttanut Tikkanen uskoo palaavansa vielä joskus Suomeen.

    ”Tällä hetkellä Suomeen palaaminen tuntuu kaukaiselta ajatukselta, mutta uskon palaavani Suomeen jossain vaiheessa. Haluan suorittaa kandin tutkintoni loppuun täällä ja työskennellä tai jatkaa opintojani ulkomailla ennen Suomeen paluuta.””

    http://tutka.pro/?p=16245

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  5. Kalle kirjoitti 12.1.2016 kello 22:14

    Syltty:
    Demarien pankkiveronkin tuotto jäi negatiiviseksi, koska Nordea siirsi sen takia osan toiminnoistaan Ruotsiin. Samalla sinne meni sitten myös noiden toimintojen yhteisöverot.

    Demarien aiheuttamat taloudelliset vahingot viime vuosina ovat sitä luokkaa, että jossain muualla haettaisiin jo syyllisiä. Veropolitiikan perusteena pitää olla jotain muutakin kuin ääretön kateus.

    Ongelma eivät kuitenkaan ole koulutetut nuoret, jotka lähtevät ulkomaille. Omasta ikäluokastani monet sittemmin yrityselämässä pitkälle päässeet lähtivät ja sitten palasivat uusine osaamisineen. Ongelma on lasteni ikäluokka. Nyt näyttää siltä, etteivät lähtijät palaa! Miksi tulisi maahan jolla on osaajalle tarjota vain sosiaalipummien elättämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  6. Ft Maailmalta kirjoitti 12.1.2016 kello 22:36

    Suomessa on niin kovemmat palkat, kuin muualla, että niitä on kilpailun vuoksi pakko laskea.

    Muualla on niin paljon paremmat palkat, että suomalaiset pakenevat muualle.

    Muualla on aika kummallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2016 kello 7:53

    Asiantuntijapalkat ovat Suomessa selvästi pienemmät kuin muualla, duunaripalkoissa ero pienempi. Näin hyvä, paitsi se aivovuoto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. R.Silfverberg kirjoitti 12.1.2016 kello 23:04

    Asumisen hinta korreloi työnsaantimahdollisuuksien ja palkkojen kanssa koko EU-alueella, ainakin jos haluaa lähteä omatoimisesti. Hyvän “tilin” voi tehdä varmimmin jos pääsee muuttamaan ns expatina eli että työnantaja lähettää komennukselle ja järjestää työsuhdeasunnon ja paljon muita käytännnön asioita määränpäässsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. Seppo Korppoo kirjoitti 13.1.2016 kello 0:31

    OSn teema on tärkeä ja ajankohtainen. Se koskettaa minua myös henkilökohtaisesti.

    Poikani Tuomas valmistui eräästä brittien huippuyliopistosta, Granfieldistä. Hän palasi Suomeen, oli täällä muutamia vuosia hyvissä töissä ja perusti perheen.

    Sitten 2000-luvun lopussa Suomi pysähtyi.

    Vaikka Tuomaksen työpaikka ei ollutkaan vaarassa hän koki, että tämä maa muuttui ahdistavaksi ja näköalattomaksi.

    Suomesta hävisivät haastaviat ja kansainvälisesti merkittävät projektit. Tilalle tulivat yt-kierrokset ja poliittis-taloudellinen umpikuja.

    Kolme vuotta sitten Tuomas haki ja sai erinomaisen työpaikan Australiasta. Hän osti talon ja pani siellä kaksi poikaansa kouluun. Huippu-älykäs vaimokin sai töitä.

    Olen itsekkin käynyt koulua ulkomailla ja ollut useassa maassa töissäkin. Olen kansainvälisyyden lämmin kannattaja.

    Pelkään kuitenkin sitä, että nyt on kysymys muusta.

    Onko Suomi pysyvästi muuttunut sellaiseksi maaksi, että täältä lahjakkaat nuoret ja kovatasoiset ammattilaiset lähtevät oikein joukolla?

    Jääkö tänne jäljelle vain kilpailukyvyttömät keskinkertaisuudet?

    Pitääköhän kukaan Suomen brain-drainistä tilastoja? Onko Suomella tällaiseen varaa?

    Arvaan, että ketään ei kiinnosta…

    Seppo Korppoo, joka on isänmaastaan huolissaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  10. Prometheus kirjoitti 13.1.2016 kello 1:45

    OS: “Jotkut harkistevat lähtöä ja ennen opintoja. Yliopistosäästöt ovat pelästyttäneet kunnianhimoisia nuoria opiskelijoita. Moni kysyy, kannattaako täällä enää edes opiskella, jos ei saa kunnollista opetusta.”

    Sanoisin kyllä, että nuorella, joka uskoo tuollaista populismia, ei ylipäätään ole kovin suuria edellytyksiä korkeakouluun tai ainakaan yliopistoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  11. Prometheus kirjoitti 13.1.2016 kello 1:50

    Tompelo:
    Onko se sitten niin huono juttu, että Suomi tyhjenee kuin Itä-Suomi? Yleensä ihmiset muuttavat paranevan elämänlaadun suuntaan.

    No, tuskin kukaan pitää samalla logiikalla esim. afrikkalaisten maahanmuuttoa Eurooppaan siunauksellisena, koska “ihmiset muuttavat paranevan elämänlaadun suuntaan”. Päinvastoin, muuttoliikkeet voivat olla kokonaisuuksien kannalta erittäin tuhoisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  12. Syltty kirjoitti 13.1.2016 kello 7:10

    Tompelo:
    Onko se sitten niin huono juttu, että Suomi tyhjenee kuin Itä-Suomi? Yleensä ihmiset muuttavat paranevan elämänlaadun suuntaan.

    Jos täällä hoidetaan asiat niin, että muualla maailmassa kaikki on paremmin, niin ei ole ollenkaan huono juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Tuomas L. kirjoitti 13.1.2016 kello 8:18

    Laadukas koulutus ja päivähoito tuntuu yleensä olevan se lapsiperheet takaisin Suomeen vetävä tekijä. En ole varma onko tuota vetovoimatekijää enää olemassa muutaman vuoden päästä nykypolitiikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  14. anonilli kirjoitti 13.1.2016 kello 8:30

    jokeri: Minä taas olen luullut, että USAkin on menossa hitaasti Euroopan mallia kohti, siitä pitää demografian muutokset huolen. USAahan tulevat latinolaisen Amerikan väestöt äänestävät liberaaleja niin kuin muutkin siirtolaiset.Republikaanit eivät voita enää vaaleja. Erityisesti libertaarit ovat kironneet Amerikan suuntaa vuosia netissä, kun maa on menossa kohti sosialismia.

    1) Republikaaneilla on enemmistö kongressissa ja he hallitsevat suurinta osaa osavaltioista, alemmista tasoista puhumattakaan. Voittavat vaaleja vielä pitkään.
    2) Vähemmistöt äänestävät demokraatteja, koska demokraatit ovat se hyvä poliisi – paha poliisi parivaljakon hyvä poliisi, eikä vaihtoehtoja ole. Täysjärkisessä maassa Hilary Clinton olisi oikeiston presidenttiehdokas, mutta koska orjuus, Yhdysvalloissa pääsee vassarin kirjoihin pitämällä vääränvärisiä ihmisinä.
    3) Libertaareilla ei ole mitään merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  15. theta kirjoitti 13.1.2016 kello 8:57

    Helsinki muusta Suomesta puhumattakaan ei nyt vain ole kaikista kovin mielenkiintoinen paikka asua, eikä mielenkiintoisia työpaikkojakaan ole tarjolla kaikille. Ihmiset arvostavat muutakin kuin elintasoa. Lontoon palkat eivät esim. riitä kompensoimaan korkeampaa asumisen hintaa edes Helsinkiin verrattuna, silti sinne on tunkua. Sama asia myös rajoittaa tänne suuntautuvaa maahanmuuttoa ja lyhentää maahanmuuttajien oleskeluaikaa.

    Toki Helsinkiin on tullut kokoajan lisää “pöhinää”, josta voi stadilaisena ilota, mutta niin on kaikkiin muihinkin kaupunkeihin, esim. Tallinnaan. Tukholmaan ja Kööpenhaminaan verrattuna Helsinki vaikuttaa edelleen vähän takapajuiselta, vaikka ero kaventuisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  16. MikkoM kirjoitti 13.1.2016 kello 9:58

    Miksi pitää “lahjoa toimiva johto ajattelemaan ennen kaikkea osakkeenomistajan etua”? Ajatteletko Osmo että rajoittamalla johdon korvauksia monenlainen turha, tuotannon tehostaminen, organisaation liukastaminen jne jää pois ja tilalle tulee tärkeämpää? Mitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2016 kello 10:07

    Yrityksen kurssin pumppaaminen keinotekoisesti (ja vähän vilpillisesti) ylöspäin on pitkällä ajalla hyödytöntä, mutta kannustimet tähtäävät lyhytaikaisiin voittoihin. Täydellisessä markkinataloudessa nämä yhtyisivät.
    Euroopan pankkikriisin syynä on pidetty kannustimista johtunutta suhteetonta riskinottoa: Vähän niin kuin heitetään lanttia: jos tulee klaava, firman kurssi nousee 50 % ja bonuksina jaetaan helvetistä rahaa, jos tulee kruuna, firma menee konkurssiin, mutta kannustinjärjestelmä ei tunne sakkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Harri kirjoitti 13.1.2016 kello 10:15

    Olisin voinut jäädä 2007 töihin Jenkkeihin ainakin hyvin pitkäksi aikaa, ehkä pysyvästi. En jäänyt (reilu puoli vuotta riitti), koska en halua lapsieni (silloin vielä tulevien lapsieni) käyvän Jenkkiläistä päiväkotia ja peruskoulua. Monet ovat sanoneet samaa. Pidetään huoli siitä että varhaiskasvatus ja persukoulu on jatkossakin maailman kärjessä. Me vanhemmat ollaan siitä dillejä, että halutaan lapsille hyvä startti.

    Vielä kun saadaan yrittämisestä helpompaa tekemällä epäonnistumisesta vähemmän kallista, niin on kiva jäädä tänne vielä senkin jälkeen kun lapset ja ura on hyvällä mallilla ja olisi aika kokeilla jotain uutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  19. Liian vanha kirjoitti 13.1.2016 kello 11:06

    Kyllä niitä koulutettuja on jo muuallakin aivan tarpeeksi.

    Ei suomalaisella akateemisella ole mitään suurta etu enää takataskussaan .Kova kilpailu on edessä

    Niinpä ei suurta aivovuotoakaan ole uhkana

    Suurin uhka tällä hetkellä on Saksa, siellä suuret ikäluokat ovat eläköitymässä ja luin jostain, että peräti 6 miljoonaa poistuu työelämästä lähivuosina

    Mutta kun Suomessa saksan lukeminen on harvinaista niin eipä sinnekään suurta määrää lähde.Etenkin koulutettujen on osattava kieltä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  20. ceterum censeo kirjoitti 13.1.2016 kello 11:12

    Ft Maailmalta:
    Suomessa on niin kovemmatpalkat, kuin muualla, että niitä on kilpailun vuoksi pakko laskea.

    Muualla on niin paljon paremmat palkat, että suomalaiset pakenevat muualle.

    Muualla on aika kummallista.

    Ei tuossa ole mitään ristiriitaa. Työn hinta on Suomessa kova, mutta se ei johdu korkeista palkoista, vaan korkeista veroista ja veroluonteisista maksuista. Työnantaja maksaa paljon, mutta työntekijä saa vähän. Kun tuohon lisätään Suomen korkea hintataso, niin lopputulos on se, että Suomessa tehty tuote maksaa ulkomaista enemmän ja suomalainen saa työpanoksellaan paremman toimeentulon ulkomailla kuin kotimaassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  21. Tompelo kirjoitti 13.1.2016 kello 12:12

    Syltty: Jos täällä hoidetaan asiat niin, että muualla maailmassa kaikki on paremmin, niin ei ole ollenkaan huono juttu.

    Sinusta siis vuosikymmenet jatkunut muutto Kainuusta Helsinkiin on moraalisesti tuomittavaa. Oookkei. Luulin, että tuollaiset ajatukset olisivat kadonneet Neuvostoliiton myötä …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Olli2 kirjoitti 13.1.2016 kello 12:40

    Prometheus: No, tuskin kukaan pitää samalla logiikalla esim. afrikkalaisten maahanmuuttoa Eurooppaan siunauksellisena, koska “ihmiset muuttavat paranevan elämänlaadun suuntaan”.

    Tuohan on juuri se logiikka millä ekonomistit (Vartiainen, Pursiainen) perustelevat maahanmuuttoa: Sinä häviät vähemmän kuin muuttaja voittaa, joten kokonaishyödyn nimissä muuton on tapahduttava! Ja sen on jatkuttava, kunnes em. ei enää päde.

    Jostain syystä Pareto-tehokkuus (muuttajien maksama hyvitys natiiveille) ei tule tässä kysymykseen. Ja jos soveltaa samaa päätelmää ekonomistin omaan kotiin (koditon mustalainen voittaisi enemmän kuin ekonomisti häviäisi), on vastauksena yleensä epäselvää höperehtimistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  23. Tompelo kirjoitti 13.1.2016 kello 12:57

    Prometheus: No, tuskin kukaan pitää samalla logiikalla esim. afrikkalaisten maahanmuuttoa Eurooppaan siunauksellisena, koska “ihmiset muuttavat paranevan elämänlaadun suuntaan”. Päinvastoin, muuttoliikkeet voivat olla kokonaisuuksien kannalta erittäin tuhoisia.

    Ah, tässä on kommentoijalle syntynyt sellainen käsitys, että olen afrikkalainen ja puhun afrikkalaisten muutosta. Haluan korjata, että olen EU-kansalainen. EU on alue, jonka keskeiset periaatteet ovat: rahan, hyödykkeiden ja ihmisten vapaa liikkuminen. Luit oikein: “ihmisten vapaa liikkuminen”. Enää Kuusamosta ei muuteta Helsinkiin tai Göteborgiin vaan myös vaikkapa Malagaan tai Berliiniin. Näin se maailma muuttuu vaikka se joiltakuilta on, näemmä, ohi mennytkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  24. Seppo Korppoo kirjoitti 13.1.2016 kello 13:05

    OSn kommentoi: “Suomalaisten pelimiljonäärien asenteet ovat kohdallaan. He maksavavat kikkailematta verot Suomeen ja sanovat tekevänsä sen hyvillä mielin, koska ovat saaneet tältä yhteiskunnalta ilmaiseksi niin paljon. On takaisin maksun aika.”

    Kommentti on hyvin paljastava: Se on kuin suoraan Hegelin ja Marxin teksteistä, jotka johtavat suoraan sosialistiseen maailmankuvaan.

    Marxin teorioissa ei ole ihmistä ollenkaan, on vain massoja ja luokkia. Ihminen on persoonaton osa noita massoja, joiden tehtävänä on palvella kaikkietietävää, kaiken omistavaa ja kaiken vallan omaavaa valtiota.

    Sosialistiseen maailmankuvaan ei kuulu mitenkään Seppo Korppoo, eikä kukaan muukaan suomalainen. Saati sitten, että heillä olisi jotain omaisuutta. He ovat siis valtion vankeja ja orjia.

    Siten ihmisen valtiolta saama “ilmainen” on aivankuin saatua lainaa, joka pitää maksaa valtiolle takaisin.

    Oma ihmiskäsitykseni ja maailmankuvani on aivan erilainen:

    Valtio on ihmistä varten; valtiovallan pitää turvata ihmisen perusoikeudet, muun muassa hänen vapautensa, omaisuutensa ja oikeutensa ansaita elantonsa valitsemassaan elinkeinossa / työssä.

    OSn kommentti, että ” … pelimiljonäärien asenteet ovat kohdallaan… maksavavat kikkailematta verot … sanovat tekevänsä sen hyvillä mielin” on raju yleistys, epätosi ja silkkaa populistista kikkailua. Satun nimittäin tietämään noista pelimiehistä…

    Kyllä tässä kohdin pitäisi rassata luteet oikein kunnolla, ennekuin on toivoakaan siitä, että Suomi lähtee kunnolla nousuun!

    Rajussa globaalissa kilpailussa pärjäävän huippuosaajan ja muita työllistävän yrittäjän tulee saada oikeudenmukainen korvaus.

    Ei häntä lahjakkaita saisi raippa-verottaa konkurssiiin tai ajaa ulkomaille.

    Olen varma siitä, että puoli miljoonaa työtötä suomalaista odottavat meiltä tätä.

    Seppo Korppoo, joka uskoo enemmän vapaaseen ihmiseen kuin sosialismiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  25. MikkoM kirjoitti 13.1.2016 kello 13:29

    OSMO: “Yrityksen kurssin pumppaaminen keinotekoisesti (ja vähän vilpillisesti) ylöspäin on pitkällä ajalla hyödytöntä, mutta kannustimet thätäävät lyhytaikaisiin voittoihin. Täydellisessä markkinataloudessa nämä yhtyisivät.
    Euroopan pankkikriisin syynä on pidetty kannustimista johtunutta suhteetonta riskinottoa: Vähän niin kuin heitetään lanttia: jos tulee klaava, firman kurssi nousee 50 % ja bonuksina jaetaan helvetistä rahaa, jos tulee kruuna, firma menee konkurssiin, mutta kannustinjärjestelmä ei tunne sakkoa.”

    Ok. Mutta omistajat jotka tekstissäsi “lahjoivat” kantavat konkurssin kustannukset. Miksi he tuollaista opportunismia haluaisivat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2016 kello 14:09

    En tiedä, miksi pankit ovat tätä halunneet, mutta sellaisia kannustimia ne ovat rakentaneet. Kannustimet on usein tehty hyvin lyhytnäköistä voitontavoittelua tukemaan.
    Kokonaan toinen asia on, että Euroopassa on perinteisesti ajateltu, että yrityksellä on muitakin stake holdereja kuin omistajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kunhan kommentoin kirjoitti 13.1.2016 kello 14:15

    Osmo Soininvaara:
    Yrityksen kurssin pumppaaminen keinotekoisesti (ja vähän vilpillisesti) ylöspäin on pitkällä ajalla hyödytöntä, mutta kannustimet thätäävät lyhytaikaisiin voittoihin. Täydellisessä markkinataloudessa nämä yhtyisivät.
    Euroopan pankkikriisin syynä on pidetty kannustimista johtunutta suhteetonta riskinottoa: Vähän niin kuin heitetään lanttia: jos tulee klaava, firman kurssi nousee 50 % ja bonuksina jaetaan helvetistä rahaa, jos tulee kruuna, firma menee konkurssiin, mutta kannustinjärjestelmä ei tunne sakkoa.

    Finanssialan yritysten kompensaatio on useimmiten aivan eri asia kuin “oikeiden” yritysten.

    Isossa pörssiyhtiössä voi olla 50 – 100 000 työntekijää joista noin viisi saa yletöntä palkkaa (siis kriitikkojen mielestä. Niiden mielestä jotka palkan maksavat, eli omistajat, palkkaus on kohdallaan).

    Isossa investointipankissa voi olla satoja miljoonaluokan bonuksia nostavia. Siksi niissä helposti otetaan muiden rahoilla suhteetonta riskiä, ja sen vuoksi mm. sääntelyä koko ajan lisätään.

    On kuitenkin hyvä myös muistaa että useimmat “liian korkeaa” palkkaa saavat maksavat korkeita veroja. Jos heille maksettaisiin vähemmän niin yhtiöiden tulokset kasvaisivat ja yleensä omistajat maksaisivat kasvaneesta tuloksesta pienempää veroa. Esimerkiksi Lontoossa verokertymä heikkeni merkittävästi finanssikriisin aikana kun pankkiirit eivät saaneetkaan isoja vuotuisia bonuksiaan.

    Omistaja-arvoon sidotut palkitsemisjärjestelmät ovat kuitenkin puutteineenkin usein hyvin perusteltuja ja siksi ne ovatkin laajassa käytössä. Niillä mm. pyritään ratkaisemaan palkkajohdon ja omistajien välistä intressiristiriitaa (ns. agentti-ongelma), joka on aina olemassa.

    Jos esimerkiksi toimitusjohtajan palkkio on merkittävässä määrin sidoksissa yhtiön osakurssiin, niin se pikemminkin hillitsee riskinottohalua esim. tilanteessa jossa harkitaan merkittävää yritysostoa.

    Toki se, että suuri yleisö kokee korkeat palkat epäoikeudenmukaisina on valitettavaa, eikä asian merkitystä tule vähätellä. Mutta pitäisikö omistajien (joita mekin kaikki olemme mm. eläkevarojemme sijoitusten kautta) hyväksyä huonompi tuotto pääomilleen yleisen mielipiteen vuoksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. Kunhan kommentoin kirjoitti 13.1.2016 kello 14:27

    Osmo Soininvaara:
    En tiedä, miksi pankit ovat tätä halunneet, mutta sellaisia kannustimia ne ovat rakentaneet. Kannustimet on usein tehty hyvin lyhytnäköistä voitontavoittelua tukemaan.
    Kokonaan toinen asia on, että Euroopassa on perinteisesti ajateltu, että yrityksellä on muitakin stake holdereja kuin omistajat.

    Monet sijoituspankit (samoin kuin monet asianajotoimistot ja muutkin asiantuntijaorganisaatiot) jakavat vuosittain koko tuloksensa ulos. Ko. yritykset ovat partnereiden omistuksessa. Partnerit ovat yrityksen avaintyöntekijöitä. Eli ei ole ulkoista omistajaa.

    Sama toimintamalli toimii isompien pankkien vastaavissa yksiköissä, eli pääosa tuloksesta jaetaan työntekijöille.

    Kyse on siis alan toimintakultturista ja perinteestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Liian vanha kirjoitti 13.1.2016 kello 14:34

    ceterum censeo: Ei tuossa ole mitään ristiriitaa. Työn hinta on Suomessa kova, mutta se ei johdu korkeista palkoista, vaan korkeista veroista ja veroluonteisista maksuista. Työnantaja maksaa paljon, mutta työntekijä saa vähän. Kun tuohon lisätään Suomen korkea hintataso, niin lopputulos on se, että Suomessa tehty tuote maksaa ulkomaista enemmän ja suomalainen saa työpanoksellaan paremman toimeentulon ulkomailla kuin kotimaassa.

    Noissa palkkavertailussa mukana ovat palkat+sivukulut eli veroluonteiset maksut

    http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Estimated_hourly_labour_costs,_2014_(%C2%B9)_(EUR)_YB15.png

    Henkilökohtainen verotus taas ei vaikuta tuotteen hintaan

    Vientituotteista ei makseta alv joten sekään ei vaikuta hintaan

    Energia ym veroja maksetaan, mutta niitä on kilpailijoillakin

    Ja se mitä on valittetu on viennin hintakilpailukyky, ei kotimarkkinoiden

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Tero Tolonen kirjoitti 13.1.2016 kello 14:34

    Harri:
    Olisin voinut jäädä 2007 töihin Jenkkeihin ainakin hyvin pitkäksi aikaa, ehkä pysyvästi. En jäänyt (reilu puoli vuotta riitti), koska en halua lapsieni (silloin vielä tulevien lapsieni) käyvän Jenkkiläistä päiväkotia ja peruskoulua.

    Jep, piti just lisätä tästä kommentti – eli pidetään vaan huoli siitä että lasten asiat ovat Suomessa hyvin ja muut asiat seuraavat siitä sitten kyllä melkein omalla painollaan.

    Oon Seppo Korppoon kanssa siitä samaa mieltä, että valtion tehtävänä on huolehtia ihmisistä.

    Kapitalismi on menossa kohden raivostuttavan suuria tulo- ja erityisesti omaisuuseroja.

    Ja tämä johtuu mistä?

    Menestyäkseen Suomi kyllä tarvitsee myös pääoman keskittymiä, tuloeroja tuskin voi hillitä sillä, että tekee vaikkapa osakkeisiin investoimisesta tavalliselle ihmiselle mahdollisimman ei-kannattavaa.

    Osakesijoittaminen, siis yritysten osakkeisiin sijottaminen, on nimittäin aika riskialtista hommaa, helposti unohdetaan sekin että siinä voi jäädä myös tappiolle. Voittoa kyllä verotetaan, mutta tappion hetkellä taitaa olla aikalailla yksinäistä.

    Rahaa siis on, mutta sitä on asuntoihin, ei yrityksiin. Ja ihmisten henkilökohtainen vauraus kuitenkin on usein lähtenyt siitä, että on voinut itse tarttua siihen kuvainnolliseen “kuokkaan” ja muuttaa se suo pelloksi tai se idea päässä globaaliksi menestyspeliksi.

    Vai onko niin, että asunnon ostaminen on tavalliselle ihmiselle ainoa hyväksyttävä tapa hankkia varallisuutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  31. ML kirjoitti 13.1.2016 kello 15:25

    MikkoM:

    Ok. Mutta omistajat jotka tekstissäsi “lahjoivat” kantavat konkurssin kustannukset. Miksi he tuollaista opportunismia haluaisivat?

    Ehkä ajatuksena on, että omistajat korjavat voitot, mutta veronmaksajat huolehtivat koituvista tappioista… Valtioiden intresseissä on kuitenkin pitää kiinni yrityksistä niiden tuomien työpaikkojen ja verotulojen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  32. Tapio kirjoitti 13.1.2016 kello 15:26

    Osmo Soininvaara:
    En tiedä, miksi pankit ovat tätä halunneet, mutta sellaisia kannustimia ne ovat rakentaneet. Kannustimet on usein tehty hyvin lyhytnäköistä voitontavoittelua tukemaan.
    Kokonaan toinen asia on, että Euroopassa on perinteisesti ajateltu, että yrityksellä on muitakin stake holdereja kuin omistajat.

    Olisikohan Euroopassa yksinkertaisesti apinoitu USA:n käytäntöjä, vaikka siellä pelikenttä on erilainen. Esim. jos oikeus tulkitsee, että lakia tai sopimuksia on rikottu, USA:ssa syyllisiä rangaistaan oleellisesti ankarammin kuin Euroopassa. Pitkät vankeustuomiotkaan eivät ole harvinaisuuksia.

    Koska varsinkin investointipankki-busineksessä ollaan usein harmaalla alueella (vakiintunutta lain tulkintaa ei vielä ole), pelimiehille maksetaan henkilökohtaisen riskin ottamisesta. Vaikka olisi pysytty laillisella alueella, USA:ssa ja UK:ssa johtajat myös menevät herkemmin vaihtoon, jos riskit laukeavat.

    USA:ssa ja UK:ssa harmaata aluetta suurentaa niissä käytössä oleva Case Law.

    Lyhytnäköistä kyllä, mutta USA ja UK nousivat taaskin jaloilleen Manner-Eurooppaa nopeammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Tuomas__ kirjoitti 13.1.2016 kello 17:44

    “mutta kun suomalaisellakin keskipalkalla voi ostaa jos jonkinlaista turhuutta,”

    Ei voi. Tai voi, jos asuminen ei maksa ~mitään.

    OECD:n tutkimus on karua tekstiä: Suomalaisen palkansaajan ostovoima suhteessa hintoihin on kaikkien OECD-maiden toiseksi alin, vain Romaniassa palkansaaja on vielä köyhempi. Kun tutkimus on tehty 2011, niin on selvää että suomalaiset palkansaajat ovat ihan puhtaasti hallituksen veronkiristyksillä ja veroluonteisten maksujen nostoilla jo vajonneet Romanian tasolle tai allekin.

    Siis: Muutat mihin OECD-maahan tahansa, elintaso ei ainakaan laske. Jollet muuta Romaniaan, niin se nousee.

    Tämä on tyly fakta jota hallitus ei tietenkään tunnusta eikä kiinnostakaan kun omat taskut ovat vielä täyttämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  34. Tuomas__ kirjoitti 13.1.2016 kello 17:52

    ” Ihminen on persoonaton osa noita massoja, joiden tehtävänä on palvella kaikkietietävää, kaiken omistavaa ja kaiken vallan omaavaa valtiota.”

    Sensijaan että sama massa palvelisi kaiken omistavaa ja kaiken vallan omistavaa rahaa?

    Kansallista ja kansainvälistä suurpääomaa jonka hyvinvoinnin mittari on pörssikurssin nousu tässä vuosineljänneksessä.

    Sillä se on vallitseva tilanne nyt eikä se eroa sosialistisesta/kansallissosialistisesta diktatuurista kuin kulissien osalta. Demokratia se ei missään tapauksessa ole, kun koko johto, laidasta laitaan, on rahalla suoraan ostettu palvelemaan ison rahan etua.

    Ei kansalaisia, eikä varsinkaan valtiota.

    Vai mitä kirjoittaja uskoo “vaalirahan” olevan?

    Puhdasta lahjontaa joka jyrää demokratian 6-0: Kas kun puolueella ei ole väliä kunhan puolue tekee niinkuin raha tahtoo ja sekä Suomessa että EU:ssa tilanne on täsmälleen tämä.

    USA:ssa vielä räikeämmin, mutta samaan suuntaan on menty täälläkin heti EU:n perustamisesta asti _eikä tilanne äänestämällä muutu_: Jokainen uusi valittu ehdokas on jo kampanjavaiheessa valmiiksi ostettu palvelemaan rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  35. Tuomas__ kirjoitti 13.1.2016 kello 17:58

    “Sinusta siis vuosikymmenet jatkunut muutto Kainuusta Helsinkiin on moraalisesti tuomittavaa.”

    Väärä katsantosuunta: Se on kansantaloudellisesti typerää touhua kun Kainuuseen jää asuntoja tyhjilleen ja vastaavasti Helsingissä asuntojen hinnat karkaavat käsistä.

    Siksi se on ongelma: Hukkainvestointeja toisaalla ja täysin absurdi hintataso toisaalla.

    Sama koskee teollisuutta: Helsinki onkin varsin onnistuneesti saanut hävitettyä teollisuuden alueeltaan, vihreille kun teollinnen toiminta, mikä tahansa, on inhottavaa kerskakulutusyhteiskuntaa ja siis tuomittavaa, pitää päästä eroon nopeasti.

    Ei ihme että Helsinki on jo miljardin velkaa ja velkakuoppa vain syvenee kun maksukykyiset lähtevät ja muut jäävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. Tuomas__ kirjoitti 13.1.2016 kello 18:03

    “USAahan tulevat latinolaisen Amerikan väestöt äänestävät liberaaleja niin kuin muutkin siirtolaiset.”

    Totta, mutta käytännössä sillä ei ole mitään merkitystä: Demokraattien presidenttiehdokas Clintonia tukee yli miljardilla dollarilla kolme USA:n suurinta pankkia.

    Jos joku kuvittelee että demokraattinen puolue tai presidentti(jos sattuu tulemaan valituksi) tekee yhtään mitään rahan äärettömälle vallalle, hän erehtyy pahan kerran: Se aika, jolloin USAssa äänestäminen vaikutti talouspolitiikkaan, on ollut ja mennyt jo vuosikymmeniä sitten: Raha omistaa koko hallinnon, sielläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  37. Tuomas__ kirjoitti 13.1.2016 kello 18:13

    “Olikohan, siis oikeasti, yllätys jollekin, että EUhun liittyminen ja vapaa liikkuvuus aiheuttaa ihan sitä samaa kuin aina ennenkin: syrjäalueet tyhjenevät ja keskukset kasvavat?”

    Ei varsinaisesti. Mutta kirjoittajakaan ei kysy että minkä takia.

    Sillä suomalainen mielellään asuu maalla jos siellä vain on töitä: Tämä on realiteetti.

    Ihmisiä jotka haluavat puolen miljoonan 50-neliöiseen kivitalokopperoon Helsinkiin on kovin vähän, jos vaihtoehtona on 5 hehtaarin oma tontti ja 200-neliöinen omakotitalo maalla ja molemmissa on palkkatöitä elämiseen tarjolla.

    Valtion ja kuntien teollisuuspolitiikka vain on sellainen että kaikin voimin yritetään sulkea mikä tahansa teollisuus kokonaan, erityisesti Ympäristö- ja Sosiaaliministeriöiden voimin.

    ELY-keskukset ovat saaneet enenmmän yrityksiä kiinni kuin pankit. Ei niin mitään järkeä, puhdasta ympäristöfasismia.

    Mielivaltaista ja mielipuolista sääntelyä asioissa, joissa ei Suomen kokoisessa maassa sääntelyä tarvita ja kaikki on suoraan yrityksen kustannuksia _jo ennen perustamista_.

    Ääretön byrokratia ei ainakaan auta asiaa. Tai se, että Suomessa on valtion ja kuntien virkamiehiä saman verran kuin Saksassa, ~700 000. Saksassa on vain 55M asukasta. Joku nämäkin maksaa ja se on se joku, joka tekee vientituotteita tai palveluita veronmaksajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  38. R. V. kirjoitti 13.1.2016 kello 18:16

    Tompelo: Ah, tässä on kommentoijalle syntynyt sellainen käsitys, että olen afrikkalainen ja puhun afrikkalaisten muutosta. Haluan korjata, että olen EU-kansalainen. EU on alue, jonka keskeiset periaatteet ovat: rahan, hyödykkeiden ja ihmisten vapaa liikkuminen. Luit oikein: “ihmisten vapaa liikkuminen”. Enää Kuusamosta ei muuteta Helsinkiin tai Göteborgiin vaan myös vaikkapa Malagaan tai Berliiniin. Näin se maailma muuttuu vaikka se joiltakuilta on, näemmä, ohi mennytkin.

    EU:n vapaa liikkuvuus tarkoittaa työvoiman vapaata liikkumista, ja muille on asetettu oleskelurajat. Tämä estää mm. sosiaaliturvan varassa elävien vapaata liikkumista.

    Lähde: http://ec.europa.eu/finland/service/mobility/index_fi.htm

    Toki on harhaanjohtavaa puhua EU:n vapaasta liikkuvuudesta, kun sellaista ei ole olemassa. Kaikkien asiasta puhuvien olisi parempi käyttää termiä “työvoiman vapaa liikkuvuus EU:ssa”, jolloin ihmisille ei syntyisi turhan ruusuista kuvaa kyseisestä unionista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  39. Ossi Saresoja kirjoitti 13.1.2016 kello 18:21

    Osmo Soininvaara: Yrityksen kurssin pumppaaminen keinotekoisesti (ja vähän vilpillisesti) ylöspäin on pitkällä ajalla hyödytöntä

    Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan sen pitäisi olla myös mahdotonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.1.2016 kello 20:59

    Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan sen pitäisi olla myös mahdotonta.

    Uskotko myös joulupukkiin?
    Kun Steven Jobs kuoli haimasyöpään, josta kukaan ei ole selvinnyt hengissä, Apoplen osakekurssi laski viisi prosenttia eli euroissa monta miljardia. Rationaaliset markkinat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Atlantin takaa kirjoitti 13.1.2016 kello 19:10

    Suomi on taloudellisesta näkökulmasta ainakin Yhdysvaltoihin verrattuna kohtuullisen kilpailukykyinen perheelliselle ns. osaajalle. Jenkeissä todellinen “veroaste” on korkea kun huomioi pakolliset menot. Kustannustaso on suorastaan huimaava.

    Tuloverot ovat yllättävän korkeat etenkin isoissa kaupungeissa (esim. NYC). Sen päälle tulevat käytännössä pakollinen terveydenhuolto (min. $200/kk työnantajan n. $800/kk subvention jälkeen + out-of-pocket menot ehkä $2000/vuosi), 401k-eläke (tyypillisesti 6% palkasta, ei tosin riitä vielä eläköitymiseen), lastentarha ($1800-2500/kk/kakru) ja vuokra/asumiskulu ($3000-5000/kk). Lasten yliopistotutkinto osaajan tuloilla voi maksaa $300 000/kakru. Mukavahkoon eläköitymiseen tarvitaan noin $1 000 000 säästöt (tai ~10 * vuositulot) per henkilö. Säästettävää siis riittää. Tämän lisäksi hinnat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta erittäin korkeat, esim. ruoka reippaasti Suomea kalliimpaa. Osaajaperheen tuloilla (esim. $250 000+/vuosi) ei siis juhlita ainakaan rannikoilla. Lapsettomalle, terveelle urakiiturille tilanne on toki hieman toinen.

    Suomen ja Yhdysvaltojen kuilu on diversiteetissä ja asenneilmastossa, ei niinkään elintasossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  42. Kalle kirjoitti 13.1.2016 kello 21:18

    Osmo Soininvaara:
    Asiantuntijapalkat ovat Suomessa selvästi pienemmät kuin muualla, suunaripalkoissa ero pienempi. Näin hyvä, paitsi se aivovuoto.

    Jos ihan tarkkoja ollaan, niin suorittavan portaan palkat ovat Suomessa valtiolla ja kunnilla paljon korkeammat kuin kilpailijamaissa. En pidä sitä hyvänä, eikä se missään nimessä ole kestävällä pohjalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  43. LK kirjoitti 13.1.2016 kello 21:22

    Kiinan tuonti Afrikasta -40 prosenttia vuonna 2015. Kyllä on kylmää kyyti tänä vuonna…

    Suomen pitäisi nyt pyrkiä minimoimaan tappiot ja pitämään yhteiskunnan rauhallisena.

    Tämä näin ohimennen sivuhuomautuksena tähän sarjaan..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  44. AV kirjoitti 13.1.2016 kello 21:24

    Esimerkki omasta lähipiiristäni: Kaksi hyvin koulutettua hyvissä duuneissa ollutta kaveriani on lähtenyt Yhdysvaltoihin ja tuskin enää tulevat takaisin, itse olen täysin menettänyt uskoni Euroopan tulevaisuudennäkymiin, ja lähden Yhdysvaltoihin tai Australiaan heti kun sopivan houkutteleva tilaisuus tulee eteen, vanhin poikani meni opiskelemaan TKK:n ja olen hyvin ponnekkaasti kehoittanut häntä lähtemään heti valmistuttuaan Euroopasta pois.

    Eurooppa on ajautunut totaaliseen umpikujaan: EU:n myötä luodut rakenteet ajavat yhteiskunnat kilpajuoksuun pohjalle, ja kehnon yhteisvaluutan pakkopaita muuttaa suhdanneluontoiset taantumat rakenteelliseksi lamaksi, joka ajaa kansakunnan toisensa jälkeen jättityöttömyyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  45. Seppo Korppoo kirjoitti 13.1.2016 kello 22:27

    OS edellä kommentoi: “Kokonaan toinen asia on, että Euroopassa on perinteisesti ajateltu, että yrityksellä on muitakin stake holdereja kuin omistajat.”

    Jos tämän sanoo suomenkielellä, niin se tarkoittaa tätä:

    Pekka Virtanen ottaa yritysriskin ja perustaa Suomeen kokonaan omilla rahoillaan firman. Hän varmaankin luulee olevansa firman ainoa omistaja, eli 100%n “stakeholder”.

    OSn mukaan näin ei kuitenkaan ole, sillä jollain minulle käsittämättömällä tavalla “joillakin muilla” on myös osuus, eli stake firmassa.

    Minua kovasti kiinnostaisi tietää, että keitä nämä “muut” oikein ovat? Millä perusteella heillä on jokin “stake” ja kuinka suuri tämä stake oikein on? Mitä oikeuksia firmaan tämä stake antaa näille “muille”?

    Olisin kovin kiitollinen, jos OS voisi oikein kunnolla valottaa tätä seikkaa.

    Luulisin, että Pekka Virtanen on myös kiinnostunut tämän tietämään, ennekuin riski-investoi firmaan sekä omat rahansa, että todennäköisesti myöskin sukulaistensa takaamat lainarahat!!

    Seppo Korppoo, joka vielä äsken luuli omistavansa jotain “stakeja” firmassaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2016 kello 8:16

    Seppo Korppoo.
    Oletko sitä mieltä, että minun Helsingin energian hallituksessa pitäisi ajatella vain Helsingin kaupungin saamia osinkotuloja vaikka niiden maksimoiminen voisi johtaa sähkön ja lämmön saannin keskeytyksiin, suuriin haittoihin hengit5ysilmassa tai vaikeuttaa liikenteen järjestämistä (Hanasaari)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. tuen maksaja kirjoitti 13.1.2016 kello 23:03

    Osmo Soininvaara: Uskotko myös joulupukkiin?
    Kun Steven Jobs kuoli haimasyöpään, josta kukaan ei ole selvinnyt hengissä, Apoplen osakekurssi laski viisi prosenttia eli euroissa monta miljardia. Rationaaliset markkinat?

    Haimasyövästä selviää hengissä jos a) se havaitaan ajoissa, b) kysymyksessä on Jobsin sairastama muoto saarekesolusyöpä. Jobs tyypilliseen tapaansa ei arvostanut muiden (lue lääketieteen asiantuntijoiden) mielipiteitä vaan yritti hoitaa itseään hedelmämehuilla ja peräruiskeilla. Huonostihan siinä kävi,vaikka lopulta suostui koululääketieteen apuun.

    Yleensä haimasyövän adenokarsinooman ennuste on huono, mutta joskus hoidot tehoavat hyvin ja tuumori pienenee leikkauskelpoiseksi. Jos syöpä ei uusiudu 3-4 vuoden kuluessa diagnoosista, niin on todennäköistä, että se ei tee niin myöhemminkään. Maailmalla on tapauksia, jossa haimasyöpää sairastanut on elänyt vielä parikymmentä vuotta. Harvinaista, mutta mahdollista.

    Pörssikauppa ei ole enää rationaalista, koska se ei perustu sijoittajien päätöksiin vaan huippunopeaan robottikauppaan. Epärationaalinen kurssikehitys nähdään mm. silloin kun “teknisistä” syistä osavuosikatsauksen julkaisu myöhästyy tai annetaan etuajassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  48. Prometheus kirjoitti 14.1.2016 kello 1:03

    Tompelo: Ah, tässä on kommentoijalle syntynyt sellainen käsitys, että olen afrikkalainen ja puhun afrikkalaisten muutosta.

    Ei syntynyt. Aika luovaa päättelyä.

    Toin vain esille sen, että suuret muuttoliikkeet ovat ongelmallisia kokonaisuuksien kannalta, ja otin tuon esimerkkinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  49. Sakke kirjoitti 14.1.2016 kello 7:27

    Uhka koulutettujen maasta muutosta voi olla hyvinkin todellinen. Eräs pahimmista tekijöistä sen taustalla on jo edellissä kommenteissa esille tuotu näköalattomuus, jota myös tämän bloginpitäjän kirjoitussarjan otsikko (“Suomen synkkä tulevaisuus”, osat 1-11) mielialan maisemissamme mielestäni pönkittää liikaa. Kukapa haluaisi investoida maahan, jolla on “synkkä tulevaisuus”?

    Vaan onko se sellainen? Tulevaisuus on omissa käsissämme.

    Tästä syystä, omasta ja kaikkien muidenkin puolesta toivoisin Soininvaaralta paljon positiivisempia näköaloja. Voivottelu ei auta meitä silloin, kun töitä olisi tehtävä enemmän ja tarjolla on vielä monia mahdollisuuksia. Kunhan niitä vain käytettäisiin …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  50. Kalle kirjoitti 14.1.2016 kello 8:07

    Prometheus:
    OS: “Jotkut harkistevat lähtöä ja ennen opintoja. Yliopistosäästöt ovat pelästyttäneet kunnianhimoisia nuoria opiskelijoita. Moni kysyy, kannattaako täällä enää edes opiskella, jos ei saa kunnollista opetusta.”

    Sanoisin kyllä, että nuorella, joka uskoo tuollaista populismia, ei ylipäätään ole kovin suuria edellytyksiä korkeakouluun tai ainakaan yliopistoon.

    Populismia? Suomessa ei ole yhtään huippuyliopistoa! Ihmiselle joka haluaa todella hyvää koulutusta, Suomi on väärä paikka.

    Toisen asteen koulutustilastoissakin pärjäämme vain sen takia, että järjestelmä on viritetty raahaamaan surkimukset mukana, mutta ei tarjoa SYK:iä lukuun ottamatta mitään huipuille. Aikaisemmin kaikissa maakuntakeskuksissa oli erittäin hyvät oppikoulut ja lukiot, joten maakunnissakin sai hyvän toisen asteen koulutuksen. Tasapäistämisvimmassa nekin on tuhottu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  51. Ville kirjoitti 14.1.2016 kello 8:37

    Osmo Soininvaara:
    Seppo Korppoo.
    Oletko sitä mieltä, että minun Helsingin energian hallituksessa pitäisi ajatella vain Helsingin kaupungin saamia osinkotuloja vaikka niiden maksimoiminen voisi johtaa sähkön ja lämmön saannin keskeytyksiin, suuriin haittoihin hengit5ysilmassa tai vaikeuttaa liikenteen järjestämistä (Hanasaari)

    On ihan oikein, että omistaja saa määrätä, mitkä yhtiön tavoitteet ovat. Olisi tosin mahdollista, että valtion ja kunnan hallinnollisilla määräyksillä ja säännöksillä pakotettaisiin Helsingin Energia toimimaan niin, että mainitut ongelmat vältetään – tällöin yhtiön hallitus voisi maksimoida osinkotulot niissä raameissa. Jos taas luotettaisiin täydellisesti yhtiön vastuullisuuteen, ei tarvittaisi mitään säädöksiä ja lakeja ohjaamaan sen toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  52. Supikoira kirjoitti 14.1.2016 kello 9:49

    Kalle: Populismia? Suomessa ei ole yhtään huippuyliopistoa! Ihmiselle joka haluaa todella hyvää koulutusta, Suomi on väärä paikka.

    Toisen asteen koulutustilastoissakin pärjäämme vain sen takia, että järjestelmä on viritetty raahaamaan surkimukset mukana, mutta ei tarjoa SYK:iä lukuun ottamatta mitään huipuille. Aikaisemmin kaikissa maakuntakeskuksissa oli erittäin hyvät oppikoulut ja lukiot, joten maakunnissakin sai hyvän toisen asteen koulutuksen. Tasapäistämisvimmassa nekin on tuhottu.

    Entäs ne surkimukset? Kaasukammioonko?

    Mikä huippuopiskelija sellainen on jolta pitää nenukin niistää, ettei rassukka rasitu? Vai olisiko taustalla kuitenkin se oikeistolaisten ongelma, että väärän luokan edustajat pääsevät yliopistoihin ja oma pikku Janipetteri ei välttämättä pääse, jolloin saa isukin kaverin järjestämä hyvävelivirka jäädä?

    Mikä oli tarkalleen ottaen tämä “wanha hyvä aika” ammattikouluissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  53. Seppo Korppoo kirjoitti 14.1.2016 kello 11:12

    Os kysyy: “Oletko sitä mieltä, että minun Helsingin energian hallituksessa pitäisi ajatella vain Helsingin kaupungin saamia osinkotuloja vaikka niiden maksimoiminen voisi johtaa sähkön ja lämmön saannin keskeytyksiin, suuriin haittoihin hengit5ysilmassa tai vaikeuttaa liikenteen järjestämistä (Hanasaari)”

    Mielestäni kaikille pitäisi olla selvää, että kun istut jonkin firman hallituksessa, sinun ykkösprioriteettisi pitää olla tämän firman etu.

    Jos rupeat firman edun vastaisesti pitämään tärkeämpänä joidenkin ulkopuolisten selkääntaputtelijoiden etua, sinun on parasta jäävätä itsesi näistä päätöksistä tai erota koko hallituksesta.

    Ei voi olla niin, että esimerkiksi Helsingin energia olisi jonkinlainen Vihreiden puolueohjelman toteutukseen tarkoitettu organisaatio.

    Silloin kyllä piimät ja mämmit menevät oikein kunnolla sekaisin ja firma todennäköisesti ajautuu todella suuriiin vaikeuksiin. Näin kaupunkilaiset voivat joutua maksamaan tehdyistä virheistä isonkin summan…

    Mitä tulee käsittämättömään kommenttiisi, että “osinkojen maksimointi voisi johtaa sähkön ja lämmön saannin keskeytyksiin, suuriin haittoihin hengit5ysilmassa tai vaikeuttaa liikenteen järjestämistä “, kyllä Helsingin kaupungin pitää osata määritellä millaisen voimalaitoksen se oikein haluaa. Ei sitä voimalan itse voi päättää.

    En tiedä miksi OS haluaa tuputtaa sellaista ajatusta, että firman etu aina olisi lyhytjänteinen osinkojen maksimointi.

    Vaikka tällaisiakin firmoja tietenkin on, kyllä kokemukseni mukaan valtaosa toimii tässä suhteessa erittäin vastuullisesti ja maan lakien mukaan, imagoansa varjellen.

    Johtopäätöksenä voin todeta, että OS haluaa näissä asioissa ajaa populistisesti “sammutetuila lyhdyillä”, eikä rehellisesti kertoa keitä “muita stakeholdereita” hän haluaa firmojen päätöksentekoon oikein ujuttaa.

    Monet suomalaiset firmat olisivat kyllä valmiita työllistämään monetkin noista puolesta miljoonasta työttömästämme, jos vain niille annettaisiin siihen mahdollisuus.

    Toisaalta firmat ovat usein jo verotettu niin kuralle, että makaavat tuskissaan maassa.

    Jos paikalle tulee vielä “muita stakeholdereita” potkimaan maassa makaavaa, niin silloin kyllä voimme heittää hyvästit Suomen uudelle nousulla.

    Seppo Korppoo, jolla lyhdyt palavat kirkkaasti, eikä ole tarvetta potkia maassa makaavia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  54. Kepa kirjoitti 14.1.2016 kello 11:22

    Supikoira: Mikä huippuopiskelija sellainen on jolta pitää nenukin niistää, ettei rassukka rasitu? Vai olisiko taustalla kuitenkin se oikeistolaisten ongelma, että väärän luokan edustajat pääsevät yliopistoihin ja oma pikku Janipetteri ei välttämättä pääse, jolloin saa isukin kaverin järjestämä hyvävelivirka jäädä?

    En tiedä, mihin tuo nenän niistäminen viittaa. Mutta kyllä se on oikea ongelma, jos koulu ei tarjoa lahjakkaimmille opiskelijoille tarpeeksi haasteita.

    Havahduin tähän viimeksi muutama viikko sitten, kun kysyin lukiolaispojaltani, millainen samana päivänä ollut matematiikan koe oli ollut. “Aika vaikea, mutta kyllä mä luulen, että osasin”, poika vastasi. Rupesin miettimään ja tajusin, että minulla ei ollut koko lukioaikana yhtään vaikeaa matematiikan koetta. Yhdessäkään matematiikan kokeessa koko lukioaikana ei ollut edes yhtään vaikeaa tehtävää, jos yo-kirjoitusten viimeistä tehtävää ei lasketa mukaan.

    Sitten olikin hankalaa, kun aloitti opiskelun TKK:lla, eikä ollut mitään kokemusta siitä, miten opiskella asiaa, jota ei ymmärrä heti ensimmäiseltä kuulemalta. Tai miten lähdetään ratkaisemaan tehtävää, jonka ratkaisuperiaate ei ole selvä viimeistään parin minuutin miettimisen jälkeen. Vastaavia ongelmia oli useimmilla kurssikavereillani. Jos jo lukioaikana olisi vaadittu enemmän, olisi yliopisto-opinnoissa vauhtiin pääseminen ollut selvästi helpompaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  55. Petteri kirjoitti 14.1.2016 kello 11:48

    Kalle: Populismia? Suomessa ei ole yhtään huippuyliopistoa! Ihmiselle joka haluaa todella hyvää koulutusta, Suomi on väärä paikka.

    Kyllä oppiminen on pääosin kiinni ihan itsestä, ei kukaan osaamista kenenkään päähän kaada. Todelliset huiput pystyvät oppimaan missä vaan järjellisessä yliopistossa, siihen tarvitaan vaan riittävästi älykkyyttä, kunnianhimoa ja takapuolen kestävyyttä samassa paketissa.

    Sitten on toki sellainen joukko, joka kuvittelee, että huippuosaamisen voi ostaa, vaikka oikeassa huippuyliopistossa tai eliittikoulussa. Menestyksen puute johtuu heidän mielessään vaan siitä, ettei päässyt oikeaan kouluun. Ikävä kyllä todellinen huippuosaaminen ei kuitenkaan ole kaupan, missään päin maailmaa, se pitää tehdä ihan itse.

    Maailmalla on toki huippuyliopistoja, joista valmistuu erittäin kovatasoista porukkaa. Syy ja seuraus pitää kuitenkin erottaa. Maailman kovatasoisimpiin yliopistoihin on vaikea päästä, sinne pääsevät vain parhaan älykkyys-työnteko yhdistelmän omaavat opiskelijat, sen jälkeen noista yliopistoista on myös vaikea valmistua, vaatimustaso on hurja. Lopputuloksena tuosta karsiutumisesta on toki oikein hyvä valmistuneiden taso. Kyse on vain vähän opetuksesta ja paljon ihmisten valikoitumisesta.

    Miksi tuo ei voi toimia Suomessa? Syynä on, että Suomen kielialueella on liian vähän ihmisiä, että mihinkään opinahjoon voitaisiin erittäin rajusti valikoida vain parhaat opiskelijat ja sen jälkeen pitää rima todella korkealla. Tuollaisesta huippuyliopistosta tulisi vaan liian pieni yksikkö osaamisen kehittymisen kannalta, ihmisten kehittymiselle on näet tärkeää, että ympärillä on riittävä määrä muita ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  56. Человек kirjoitti 14.1.2016 kello 12:00

    Kepa:Sitten olikin hankalaa, kun aloitti opiskelun TKK:lla, eikä ollut mitään kokemusta siitä, miten opiskella asiaa, jota ei ymmärrä heti ensimmäiseltä kuulemalta.

    Älykkyys tarkoittaa mm. kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin mahdollisimman nopeasti. Jos korkeakouluopiskelija ei opi ymmärtämään tehdyn työn ja pinnistelyn ja oppimisen yhteyttä ensimmäisenä opiskeluvuonnaan, niin kuuluuko hän edes korkeakouluun? Tuon yhteyden havaitsemisen kun ei pitäisi ylivertaista kyvykkyyttä vaatia.

    Kyllä ihmisiltä itseltäänkin voidaan jotain odottaa. Kaikkea ei voi valmiina syöttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2016 kello 14:04

    Älykkyys tarkoittaa mm. kykyä sopeutua uusiin tilanteisiin mahdollisimman nopeasti. Jos korkeakouluopiskelija ei opi ymmärtämään tehdyn työn ja pinnistelyn ja oppimisen yhteyttä ensimmäisenä opiskeluvuonnaan, niin kuuluuko hän edes korkeakouluun?

    Minulla on sama kokemus kuin kepalla. Opiskelin erittäin nopeasti ja paljon työtä tehden ensimmäisen opiskeluvuoden niin, että tutkinnosta oli valmiina 70 %. Kritiikki ei siis osu minuun. Mutta matematiikkaa en oppinut koskaan opiskelemaan, koska koulumatematiikka oli ollut niin naurettavan helppoa. Olin oippinut väärän tavan opiskella matematiikkaa (intuiition) enkä enää oppinut siitä ulos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Liian vanha kirjoitti 14.1.2016 kello 12:01

    Kepa: Sitten olikin hankalaa, kun aloitti opiskelun TKK:lla, eikä ollut mitään kokemusta siitä, miten opiskella asiaa, jota ei ymmärrä heti ensimmäiseltä kuulemalta. Tai miten lähdetään ratkaisemaan tehtävää, jonka ratkaisuperiaate ei ole selvä viimeistään parin minuutin miettimisen jälkeen. Vastaavia ongelmia oli useimmilla kurssikavereillani.

    Mikäänhän ei estä opiskelemasta yliopiston verkkokurssilla. Monet yliopistot järjestävät verkkokursseja erityisesti matematiikassa.

    Ja kyllä nykyisessä peruskoulussakin hyvä oppilas saa pähkinöitä pureskeltavaksi , jos tuntee, että tehtävien taso on matala

    Ja kun olet viisas diplari niin mikset vaivaudu itse opettamaan lastasi kun saat ratkoa vaikeita tehtäviä? Aika passiivinen asenne isältä ? Tai äidiltä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  59. Petteri kirjoitti 14.1.2016 kello 12:17

    Kepa:
    Sitten olikin hankalaa, kun aloitti opiskelun TKK:lla, eikä ollut mitään kokemusta siitä, miten opiskella asiaa, jota ei ymmärrä heti ensimmäiseltä kuulemalta. Tai miten lähdetään ratkaisemaan tehtävää, jonka ratkaisuperiaate ei ole selvä viimeistään parin minuutin miettimisen jälkeen. Vastaavia ongelmia oli useimmilla kurssikavereillani. Jos jo lukioaikana olisi vaadittu enemmän, olisi yliopisto-opinnoissa vauhtiin pääseminen ollut selvästi helpompaa.

    Tämä taitaa olla myös kulttuurillinen kysymys, ei pelkästään lukioon liittyvä asia. Suomalaisessa ja Eurooppalaisessa kulttuurissa painotetaan työn ja vapaa-ajan tasapainoa ja toisaalta myös yhteisöllisyyttä, jossa vähän heikommatkin pysyvät matkassa.

    Toisaalta maailmassa on myös ympäristöjä, joissa oletetaan panostettavan 100 % työhön ja joissa yksilöiden välinen kilpailu on rajumpaa, esimerkiksi huippuyliopistot, Wall Street, Lontoon City ja Silicon Valley. Valtava panostus työhön on siellä normi ja heikommat yksilöt tipahtavat armotta kyydistä.

    Suomessa vastaavalla asenteella toimimista pidetään helposti työhulluutena ja jopa perheen laiminlyömisenä eikä esimerkiksi perheen sisäinen työnjako, jossa toinen, yleensä mies, tekee valtavasti töitä ja vaimo hoitaa kodin ja lapset, ole sosiaalisesti kovin hyväksyttävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  60. R.Silfverberg kirjoitti 14.1.2016 kello 13:17

    Mun mielestäni ongelma on liioiteltu. Useimmat keskiverto-akateemiset pysyttelevät Suomessa jos töitä ja asunto löytyy. Huippukoulutettujen perään ei kannata itkeä vaan heidät pitää nähdä Suomen “suurlähettiläinä”. Useimmat random-tyypit jotka lähtevät pysyvästi pois Suomesta lähtevät perhesyistä, jos on mennnyt ulkomaalaisen kanssa naimisiin ja muuttaa tämän kotimaahan, tai päinvastoin, ne länsimalaiset jotka tänne tulee, tulee yleensä naimakauppojen kautta.

    Ainoat tilanteet joissa mukavaa keskiluokkaista elämää viettäviä lähtisi joukolla täältä pois on jos asuntotilanne kasvukeskuksisa kurjistuu, työttömyys pahenee oikein kunnolla, tai jos ovi on menossa kiinni esim jos Suomi yrittää irroittautua EU:sta tai jos venäläiset tulevat tänne määräilemään asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  61. R.Silfverberg kirjoitti 14.1.2016 kello 13:32

    Kepa: Rupesin miettimään ja tajusin, että minulla ei ollut koko lukioaikana yhtään vaikeaa matematiikan koetta. Yhdessäkään matematiikan kokeessa koko lukioaikana ei ollut edes yhtään vaikeaa tehtävää, jos yo-kirjoitusten viimeistä tehtävää ei lasketa mukaan.

    Sitten olikin hankalaa, kun aloitti opiskelun TKK:lla, eikä ollut mitään kokemusta siitä, miten opiskella asiaa, jota ei ymmärrä heti ensimmäiseltä kuulemalta. Tai miten lähdetään ratkaisemaan tehtävää, jonka ratkaisuperiaate ei ole selvä viimeistään parin minuutin miettimisen jälkeen. Vastaavia ongelmia oli useimmilla kurssikavereillani. Jos jo lukioaikana olisi vaadittu enemmän, olisi yliopisto-opinnoissa vauhtiin pääseminen ollut selvästi helpompaa.

    Mun mielestäni lukion pitkä matematiikka on ihan tarpeeksi vaativa, samoin TKK:n pakolliset matematiikkakurssit. Ne olivat mun kompastus mutta silti suoritin ne sisulla lopuksi läpi.

    Kaksikielisenä ihmisenä ihan lapsesta asti olen ihmetellyt miksi joillekin ruotsin kielen virkamieskurssin suorittaminen voi olla niin vaikeaa että valmistuminen lykkääntyy. Samaa ne pakolliset matikkaurssit aiheuttavat jos ei ole lahjakas ymmärtämään kaikkien mahdollisten kaavojen päälle. Todellisuudessa esim sarjaopilla tai vektorialgebralla ei työelämässä tee yhtään mitään. Tietysti joku voi viisastella että mikset mennyt opiskelemaan Hankkeniin, olisit päässyt helpommalla, mutta nuorena moni tähyää kummminkin mahdollisimman vaativalle alalle, varsinkin jos ei ole mikään synnynnäinen kauppamies.

    Tämä meni nyt ohi varsinaiseen aiheen mutta oli tarkoitettu vastaukseksi muuten hyvälle kirjoitukselle joka valaisee miten tärkeää ongelmien ratkaisutaito on pelkkien kaavojen ymmärtämisen ja ulkoa osaamisen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. Tero Tolonen kirjoitti 14.1.2016 kello 14:59

    miksi joillekin ruotsin kielen virkamieskurssin suorittaminen voi olla niin vaikeaa että valmistuminen lykkääntyy. Samaa ne pakolliset matikkaurssit aiheuttavat jos ei ole lahjakas ymmärtämään kaikkien mahdollisten kaavojen päälle. Todellisuudessa esim sarjaopilla tai vektorialgebralla ei työelämässä tee yhtään mitään.

    Eihän ruotsin kielioppisäännöilläkään tee mitään, jos ei niitä käytä tai ymmärrä mitä ne tarkoittavat. Ne ovat vain konsepteja, joilla pyritään jäsentämään sitä mistä on kyse. Ei ruotsin kielen sujuvuuttakaan mitata sillä kuinka hyvi osaa kieliopin vaan miten hyvin kieltä osaa käyttää.

    Vektorialgebran ideana on vain opettaa laskemaan vektoreita, jotka ovat kaiken insinöörityöskentelyn ytimessa – jos väität että vektoreilla ei tee mitään niin samalla kyseenalaistat hyvin perustavaa laatua olevia asioita

    Vektori on vain yksi tapa ilmaista se yksinkertainen totuus että kahden pisteen välillä on jonkinlainen, mitattavissa oleva etäisyys olemassa.

    Esimerkiksi vanhan analogisen kellon viisarit ovat vektoreita, joiden välinen kulma kertoo ihmiselle paljonko aika on. Ihmisen on tämä helppo ymmärtää intuitiivisesti – mutta on monimutkaisempaa laskea matemaattisesti paljonko kello on, mikäli annetaan viisareiden sijainti vektoreina.

    Jotta insinöörit pystyisivät ratkaisemaan tämmöisiä ihan perustavaa laatua olevia ongelmia, on syytä opiskella vektorilaskentaa. Tämmöiset ongelmat tulevat eteen etenkin tietotekniikassa, jossa reaalimaailmassa olevia asioita kuvataan nimenomaan vektoreiden avulla.

    Itse asiassa jokainen pienki kirjain, esim. “J” minkä näet ruudulla tällä hetkellä koostuu pienistä vektoreista, joista matemaattisen polynomikaavan avulla on muodostettu tietokoneen muistiin fontteja, jossa jopa eri kirjainten välinen ladonta määritetään kahden yksiulotteisen vektorin avulla.

    Tämmöisten kauniiden fonttien käyttö oli muuten yksi Steve Jobsin ylpeydenaiheista, mutta niiden perusta on ihan normaaleissa polynomeissa, joita matematiikan tunneilla opetetaan.

    Yksi näistä on esimerkiksi Bezier -käyrä, jonka kehitti autovalmistaja Citroën autojen runkojen mallintamista varten.

    Vektoreita on siis jokapuolella – robotit, 3D pelit, säteisiin tai ultraääniin perustuva lääketekniikka, rakennustekniikka, avaruustekniikka, ilmailu kaikki käyttävät näitä asioita eri muodoissaan.

    Se on paljon universaalimpaa kuin ruotsin kielen opiskelu – siis ihan oikeasti – lähempänä vaikka jotain musiikkia tai taidetta yleiskäyttöisyydeltään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  63. JTS kirjoitti 14.1.2016 kello 15:00

    Hyviä asioita on EU:n opiskelija- ja tutkijavaihto. Ideoiden liikkuminen kuuluu asiaan.

    Täällä ja joissain Itä-Euroopan maissa ongelma on, että “ukomaalaisongelma” ovat kaikki väärän värisset jolloin aivotuontihommassa Suomi jää heikommalle osalle.

    Ruotsiin on Pohjoismaista selvästi helpompaa tulla kuin Suomeen yrittäjänä ja yrityksenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Ossi Saresoja kirjoitti 14.1.2016 kello 15:21

    Osmo Soininvaara: Uskotko myös joulupukkiin?
    Kun Steven Jobs kuoli haimasyöpään, josta kukaan ei ole selvinnyt hengissä, Apoplen osakekurssi laski viisi prosenttia eli euroissa monta miljardia. Rationaaliset markkinat?

    Jos olet sitä mieltä, että tunnistat pörssissä väärää hinnoittelua, niin tahko toki tällä tiedollasi ainakin muutama miljoona. 🙂

    Vakavammin ottaen, olet varmaan tietoinen argumenteistä kyseisen hypoteesin puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  65. R.Silfverberg kirjoitti 14.1.2016 kello 16:19

    Tero Tolonen:
    Vektoreita on siis jokapuolella – robotit, 3D pelit, säteisiin tai ultraääniin perustuva lääketekniikka, rakennustekniikka, avaruustekniikka, ilmailu kaikki käyttävät näitä asioita eri muodoissaan.

    Se on paljon universaalimpaa kuin ruotsin kielen opiskelu – siis ihan oikeasti – lähempänä vaikka jotain musiikkia tai taidetta yleiskäyttöisyydeltään.

    Jos työkseen tekee sovellusohjelmia valmiilla työkaluilla ja lopputulos ei liity mitenkään tieteeseen tai 3-uloitteisten avaruuksien käsittelyyyn, ei vektoreista tarvitse tietää mitään.

    Paljon haukutusta joukko-opista on ihme kumma hyötyä IT-maailmassa koska ohjelmointikielet on rakenettu sen ympärille.

    Siviilielämässä on eniten hyötyä tietenkin tavallisista peruskoulun oppimäärän laskutavoista sekä geometriasta, jos suunnittelee, rakentaa tai korjaa taloa, nikkaroi jotain tai ompelee vaatteita. Tilastomatematiikan perusteista on hyötyä jos esim haluaa saada selityksiä sille miksi itse saa huonompaa palkkaa kuin muut.

    Siitä mitä lukiossa ja teknillisessä korkeakoulussa opetetaan matikkaa jää n 80% unholaan kun on lähtenyt työelämään, riippuu tietenkin opintosuunnasta ja mitä työkseen tekee, mun kohdalla varmaan 95%!

    Samoin jos ei ole yhteydessä ruotsalaisiin niin varmaan ruotsin osaaminen ruostuu, samoa koskee muita kieliä kuten saksaa, vaikka kurssit olisi aikoinaan suoritettu hyvillä arvosanoilla. Se ero kielten kohdalla on kuitenkin että opiskelun uudelleen aloittaminen onnistuu helpommin kuin esim vektorialgebran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Kepa kirjoitti 14.1.2016 kello 16:21

    Liian vanha: Mikäänhän ei estä opiskelemasta yliopiston verkkokurssilla. Monet yliopistot järjestävät verkkokursseja erityisesti matematiikassa.

    Ja kyllä nykyisessä peruskoulussakin hyvä oppilassaa pähkinöitä pureskeltavaksi , jos tuntee, että tehtävien taso on matala

    Ja kun olet viisas diplari niin mikset vaivaudu itse opettamaanlastasi kun saat ratkoa vaikeita tehtäviä? Aika passiivinen asenne isältä ? Tai äidiltä ?

    Nykyisin onneksi lahjakkaalla oppilaalla on netin kautta paljon paremmat mahdollisuudet saada haastavia tehtäviä, jos niitä osaa sieltä etsiä. Minun aikanani ei pienellä paikkakunnalla edes kirjastossa ollut mitään sopivaa materiaalia. Tosin useimmat oppilaat kaipaisivat kuitenkin jonkun (vanhemman tai opettajan) apua sopivantasoisen materiaalin löytämiseen. Harvaa nuorta innostaa lähteä ratkomaan vaikealta näyttävää matematiikan ongelmaa, jos ei ole mitään käsitystä siitä, onko ongelma edes ratkaistavissa niillä tiedoilla, joita sillä hetkellä on, vai tarvitseeko ongelman ratkaisemiseen esimerkiksi integrointia, jota ei vielä tunne.

    Ai vai saa nykyisessä peruskoulussa hyvä oppilas tarpeeksi haastavia tehtäviä purtavaksi? Tässä kohdassa rupesin nauramaan. Näin kolmen lapsen vanhempana voin todeta, että se riippuu täysin opettajasta. Yksi lapsistani ei saanut yhtään mitään (paitsi joukon lisätehtäviä, jotka olivat yhtä helppoja kuin ne varsinaiset tehtävät), toinen taas sai mukavasti haastavampia tehtäviä. Tämä siitä huolimatta, että se ensimmäinen on vähintään yhtä lahjakas kuin se toinen.

    Mitä tulee omien lasteni opettamiseen, niin en minä tässä ole ensi sijassa heistä huolissaan, vaan monista muista, joiden vanhemmilla ei ole kykyjä tai mahdollisuuksia tarjota sitä tarvitseville lapsilleen jotain haastavampaa. Täytyy myös todeta, että se peruskoululainen / lukiolainen ei aina tajua omaa parastaan. Moni on kovinkin tyytyväinen, kun pääsee matematiikassa helpolla eikä tajua, että se helppous voi sitten jatko-opinnoissa kostautua. On ihan eri asia, jos vanhempi ehdottaa jotain ylimääräistä kuin se, jos koulu tarjoaa jotain haastavampia lisätehtäviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  67. Kepa kirjoitti 14.1.2016 kello 16:31

    Человек: Jos korkeakouluopiskelija ei opi ymmärtämään tehdyn työn ja pinnistelyn ja oppimisen yhteyttä ensimmäisenä opiskeluvuonnaan, niin kuuluuko hän edes korkeakouluun? Tuon yhteyden havaitsemisen kun ei pitäisi ylivertaista kyvykkyyttä vaatia.

    Jos ei ole koko kouluaikanaan joutunut tilanteeseen, jossa jotain lukemaansa tai kuulemaansa ei ole ymmärtänyt heti ensimmäisellä kerralla, voi korkeakoulussa mennä aika pitkä aika, ennen kuin tajuaa, että ymmärtämisvaikeudet ovat ratkaistavissa tekemällä töitä. Moni tulkitsee korkeakoulussa tilanteen aluksi niin, että on liian tyhmä opiskelemaan täällä, kun ei kerran ymmärrä mistään mitään. Ongelma on myös se, että ei ole mitään kokemusta siitä, miten vaikeita asioita pitäisi lähteä käsittelemään.

    Kyllähän useimmat sitten vähitellen oppivat tekemään töitä, mutta aikaa kuluu hukkaan ja moni opiskelija myös asettaa tavoitetasonsa turhan alas alun järkytyksen takia.

    Miten tämä sitten liittyy Osmon alkuperäiseen viestiin? Monet ulkomaille muuttaneet korkeasti koulutetut ovat juuri niitä, jotka ovat itse kokeneet tämän ongelman opintojensa alussa. Jos heillä on se käsitys, että heidän lahjakkailla lapsillaan on ulkomailla paljon paremmat mahdollisuudet saada tarpeeksi haastavaa opetusta kuin Suomessa, on se yksi syy ulkomaille jäämisen puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  68. Rolling Heurlin kirjoitti 14.1.2016 kello 18:20

    Tuomas__: Demokraattien presidenttiehdokas Clintonia tukee yli miljardilla dollarilla kolme USA:n suurinta pankkia.

    Jos haluaa tietää, kuka tukee ketäkin, voi sen katsoa opensecrets.org sivuilta.
    Jos ei jaksa katsoa, niin voin kertoa, että Clinton on kerännyt vähän alle 100 miljoonaa ja mm. putkimiesten liitto on suurimpia tukijoita (1,5 milj, dollaria).Yleensä demokraattien ja itse asiassa koko vaalien suurimpia lahjoittajia ovat julkisen alan ammattiliitot. Kun katsoin sadan suurimman lahjoittajan (kaikki ehdokkaat)listaa, en tunnistanut siitä yhtään pankkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  69. Syltty kirjoitti 14.1.2016 kello 18:59

    R.Silfverberg: Jos työkseen tekee sovellusohjelmia valmiilla työkaluilla ja lopputulos ei liity mitenkään tieteeseen tai 3-uloitteisten avaruuksien käsittelyyyn, ei vektoreista tarvitse tietää mitään.

    Siviilielämässä on eniten hyötyä tietenkin tavallisista peruskoulun oppimäärän laskutavoista sekä geometriasta, jos suunnittelee, rakentaa tai korjaa taloa, nikkaroi jotain tai ompelee vaatteita.

    Mutta geometriaahan on tosi helppo opetella, jos on vektorit hallussa! Kannattaa aina ensin opetella vektorilaskentaa ja sitten vasta opetella geometriaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  70. Tiuskea rakki kirjoitti 14.1.2016 kello 19:18

    Onneksi meillä on tosiaan se pakkoruotsi, että meillä on mahdollisuus muuttaa edes tukemaan Ruotsin taloutta, eikä vain lähteä minne itse muutoin mahdollisesti haluaisi. Pysyvätpä maastamuuttajat ainakin sitten tukemassa edes sellaista maata, jolle me historian valossa kuulumme!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  71. Tero Tolonen kirjoitti 14.1.2016 kello 19:20

    R.Silfverberg: Jos työkseen tekee sovellusohjelmia valmiilla työkaluilla ja lopputulos ei liity mitenkään tieteeseen tai 3-uloitteisten avaruuksien käsittelyyyn, ei vektoreista tarvitse tietää mitään.Paljon haukutusta joukko-opista on ihme kumma hyötyä IT-maailmassa koska ohjelmointikielet on rakenettu sen ympärille.

    Valmiissa sovelluksissa on se ongelma, että ne eivät aina toimi, toimivat huonosti tai niitä pitäisi osata optimoida tai selvittää toimimattomuuden syyt.

    Mitä enemmän maailma muuttuu tietokoneilla käsiteltäväksi, sitä enemmän tarvitaan ihmisiä jotka osaavat näitä asioita selvitellä.

    Tietokoneet ovat nopeita käsittelemään vektoreita tai matriiseja rinnakkain, mutta sen tarkkuus ja suorituskyky on kuitenkin rajallinen ja tietokone ei ymmärrä miksi jotain asiaa tehdään – joka asiaan ei voi tehdä valmista käyttöliittymää, vaan ihmisten on usein järkevää ohjelmoida tietokone eri toimintoja varten.

    Juuri oli uutinen esim. siitä kuinka VTT oli kehittänyt tavan nopeuttaa teollisuusrobottien ohjelmointiin käytettävää aikaa huomattavasti:

    http://www.goodnewsfinland.fi/vtt-n-uusi-robottiohjaus-automatisoi-myos-lyhyet-tuotantosarjat/

    VTT:n ohjausjärjestelmän erikoisuus on muun muassa kahden voima-anturin käyttö. Voima-antureiden tehtävänä on tunnistaa työkaluun kohdistuva voima. Uudessa järjestelmässä toinen anturi on langattomassa ohjaussauvassa, jolla robottia voi ohjata niin sanotusti taluttaen

    Yleensä tuommoisissa mittaus- ja säätötekniikan jutuissa on aimo annos matematiikkaa mukana, tämä on tosin vain arvaus, mutta koska kyse on mittaus- ja säätötekniikasta, niin varsin todennäköisesti siellä on mukana aika paljonkin pientä laskentaa.

    Mittaus- ja säätötekniikan ja matematiikan suhdetta kuvaa mm. seuraava vanha uutinen:

    http://www.papermakerswiki.com/book/export/html/119

    Kaukaan sellutehtaan jo 1964 startissa katsottiin niin perusinstrumentoinnin ja toimintojen ohjauksien suhteen olleen siihen saakka tavanomaista paljon pitemmälle automatisoitu. Kaukaalle ensimmäisten joukossa hankittiin automatisoidun keittämön jatkeeksi AUTOCOOK-prosessinohjausjärjestelmä 1970-luvun alussa. Niinpä oli luonnollista, että eräkeittämön kappaheilahtelujen tasaamiseksi tehtaanjohtaja DI Tapani Lareksen ja käyttöinsinööri DI Ilkka Törnwallin mielenkiinto suuntautui valkaisun säädön parantamiseen. DI Pentti Hyvärin HTKK:n erikoistyö ja diplomityö kohdistui metsäteollisuuden prosessitietokonesovellutuksiin ja kokeellinen osa valkaisuprosessin säädön parantamiseen kehittämällä tilastomatemaatisilla menetelmillä ja käytännön tehdaskokein vaihekohtaiset erinomaisesti selittävät matemaatiset mallit, joiden varaan koko valkaisun säätömalli perustui.

    Samantyyppisiä malleja voidaan muodostaa niin sokerijuurikkaiden viljelystä kuin Outokummun malminlouhinnasta vaikkapa lääkkeisiin tai Big Dataan. Sovellusalueita on varmaankin rajattomasti ja mitä edullisemmaksi ja tehokkaammaksi tietokoneet tulevat, sitä enemmän niitä myös voidaan realisoida käytäntöön.

    Suomalaisten matematiikan opetuksen taso on ollut hyvällä tasolla, mutta tätä aiempien sukupolvien perintöä on alettu viime vuosina rapauttamaan

    Epäilen, että osa tästä rapautumisesta näkyy suoraan Suomalaisen kilpailukyvyn heikkenemisenä. Olemme ehkä vähän “amerikkalaistuneet” ja oppineet myymään, mutta perusosaaminen on jonkin verran kärsinyt.

    Tässä pitäisi tehdä nopeasti korjausliike – globalisaation myötä korostuu myös kyky lukea ja seurata ulkomaisia julkaisuja, koska tietoa on niin paljon saatavilla. Mikäli Suomalaiset jäävät jälkeen tämän “ilmaisen” tiedon hyödyntämisessä, jäämme jälkeen myös soveltavissa aloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. Kalle kirjoitti 14.1.2016 kello 20:30

    Osmo Soininvaara:
    En tiedä, miksi pankit ovat tätä halunneet, mutta sellaisia kannustimia ne ovat rakentaneet. Kannustimet on usein tehty hyvin lyhytnäköistä voitontavoittelua tukemaan…

    Huonoja kannustimia on ollut Suomessa lähinnä valtionyhtiöillä.

    Kuka oli muuten se finanssialan johtajista, joka menneellä viikolla haastattelussa puuttui siihen, miten huonosti veronmaksajien pääomaa on hoidettu? Toki hänellä varmaan oli oma lehmä ojassa, eli haluaisi myydä palveluita, mutta luvut olivat murskaavia.

    Osmo Soininvaara:

    …Kokonaan toinen asia on, että Euroopassa on perinteisesti ajateltu, että yrityksellä on muitakin stake holdereja kuin omistajat.

    ??? Kuka??? Sosialismissa tuota kokeiltiin ja todettiin kohtuu huonoksi järjestelyksi. Vaikka se ei ole täydellinen, niin yksityistä pääomaa parempaa instrumenttia hyvinvoinnin tuottamiseen ei ole keksitty. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2016 kello 20:57

    Esimerkiksi Saksassa ajatellaan, että yrityiksellä on velvoitteita myös työntekijöiktä kohtaan ja nämä ovat mukana yhtiön hallinnossa. Myötämääräämismalleja on muuallakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Liian vanha kirjoitti 14.1.2016 kello 21:24

    Kepa: Ai vai saa nykyisessä peruskoulussa hyvä oppilas tarpeeksi haastavia tehtäviä purtavaksi? Tässä kohdassa rupesin nauramaan. Näin kolmen lapsen vanhempana voin todeta, että se riippuu täysin opettajasta. Yksi lapsistani ei saanut yhtään mitään (paitsi joukon lisätehtäviä, jotka olivat yhtä helppoja kuin ne varsinaiset tehtävät), toinen taas sai mukavasti haastavampia tehtäviä. Tämä siitä huolimatta, että se ensimmäinen on vähintään yhtä lahjakas kuin se toinen.

    Minulla on kolme kympin lasta, heistä kaksi poikaa, jotka ovat nyt entisessä TKK:ssa.

    Eipä tuossa matematiikan opiskelussa kuin ei muussakaan ole ollut mitään vaikeuksia.

    Suomessa koulut voivat päättää aika vapaasti , mitä ylimääräistätehdään. Koulun opetussuunnitelmaan voivat vanhemmat vaikuttaa , jos viitsivät.

    Oma huomioni oli , etteivät vanhemmat juuri osallistuneet eivätkä halunneet vaikuttaa koulun toimintaan

    Koulussa käytiin myös kehityskeskeskustelut opettajan/luokanvalvojan kanssa ja kun keskusteltiin noista lisätehtävistä ja vaikeusasteesta niin kyllä niitä löytyi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  75. Kalle kirjoitti 14.1.2016 kello 23:24

    Osmo Soininvaara:
    Esimerkiksi Saksassa ajatellaan, että yrityiksellä on velvoitteita myös työntekijöiktä kohtaan ja nämä ovat mukana yhtiön hallinnossa. Myötämääräämismalleja on muuallakin.

    Tuota, tuota. Nyt olet tainnut ymmärtää “myötämääräämismallien” tarkoituksen väärin. Käyttämäsi termi on suora käännös ruotsinkielestä? Sitouttaminen voisi olla parempaa suomea.

    Ruotsissa oli viime vuonna 5 laitonta lakkoa, kun Suomessa niitä oli 140. Sitouttamisen tarkoitus on saada työntekijät ymmärtämään yrityksen tilanne paremmin. Yhtiön etu on lopulta myös duunarin etu ja samalla omistajan etu, mikä em. tilaston mukaan on joiltakin pölvästeiltä unohtunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  76. jokeri kirjoitti 15.1.2016 kello 5:23

    Uhka koulutettujen muutosta kasvaa. Yksi motivaatio kotimaassa asumiseen on ollut “asua kotona, kotimaassa”. Väestöräjähdys ja massamaahnmuutto vie tämän motivaatioelementin pois. Kirkonkellon sointi vaihtuu arabialaiseen lauluun. Kotimaa ei tunnu enää olohuoneelta. Olohuone muuttuu tuuliseksi puiston penkiksi.

    Kun kotimaan viehätysvoima laskee, tulee tilalle muut houkutustekijät. Mitenhän Suomi pärjää niissä? Puolet vuodesta on pimeää ja verot korkeita ja palkat pieniä. Jos jollain on todellista osaamista, houkutus muuttamiseen on korkea. Pohjois-Amerikka ja Australia ja muutamat muut Aasian maat voivat houkutella paljon osaajia pois Euroopasta, myös Suomesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  77. Syltty kirjoitti 15.1.2016 kello 7:17

    Liian vanha:
    Eipä tuossa matematiikan opiskelussa kuin ei muussakaan ole ollut mitäänvaikeuksia.

    Eipä minullakaan ole koskaan ollut mitään vaikeuksia työllistyä. On siis ihan höpöpuhetta, että Suomessa olisi työttömyyttä tai töitä ei löytyisi jos niitä vain jaksaisi hakea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  78. R.Silfverberg kirjoitti 15.1.2016 kello 8:57

    Syltty: Mutta geometriaahan on tosi helppo opetella, jos on vektorit hallussa! Kannattaa aina ensin opetella vektorilaskentaa ja sitten vasta opetella geometriaa.

    Kouluissa opetetaan siinä tapauksessa väärässä järjestyksessä. Geopmetriaa on jo peruskoulussa mutta vektorit tulevat vasta lukiossa. Ja se sitten on kuin yrittäisi kirjoittaa takaperin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  79. R.Silfverberg kirjoitti 15.1.2016 kello 9:07

    Tero Tolonen: Suomalaisten matematiikan opetuksen taso on ollut hyvällä tasolla, mutta tätä aiempien sukupolvien perintöä on alettu viime vuosina rapauttamaan

    Epäilen, että osa tästä rapautumisesta näkyy suoraan Suomalaisen kilpailukyvyn heikkenemisenä. Olemme ehkä vähän “amerikkalaistuneet” ja oppineet myymään, mutta perusosaaminen on jonkin verran kärsinyt.

    Tämä varmaan pitää paikkansa. Nyt onneksi joku osaa myydä, ennen ei juuri kukaan. Siksi Suomi jäi bulkkituotantomaaksi vuosikymmeniksi kun Ruotsi ja muut porhalsi ohi kulutustavaraviennillään.

    Tero Tolonen: Tässä pitäisi tehdä nopeasti korjausliike – globalisaation myötä korostuu myös kyky lukea ja seurata ulkomaisia julkaisuja, koska tietoa on niin paljon saatavilla. Mikäli Suomalaiset jäävät jälkeen tämän “ilmaisen” tiedon hyödyntämisessä, jäämme jälkeen myös soveltavissa aloissa.

    Näin on. Ja jos josain haluan puolustaa ruotsin ja myös saksan kielen osaamista joita kaikki suomalaist insinöörit ennen ainakin osasivat, niin niistä maista löytyy tietoa eri tekniikan saavutuksista valtavasti ja on sikäli helpompaa ymmärtää kuin anglo-amerikkalaista materiaalia koska mittayksikköinä näissä lähellämme olevissa maissa käytetään metrejä ja litroja ja kiloja eikä jalkoja ja gallonoita ja paunoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  80. R.Silfverberg kirjoitti 15.1.2016 kello 9:10

    jokeri:
    Uhka koulutettujen muutosta kasvaa. Yksi motivaatio kotimaassa asumiseen on ollut “asua kotona, kotimaassa”. Väestöräjähdys ja massamaahnmuutto vie tämän motivaatioelementin pois. Kirkonkellon sointi vaihtuu arabialaiseen lauluun. Kotimaa ei tunnu enää olohuoneelta. Olohuone muuttuu tuuliseksi puiston penkiksi.

    Toi on kyllä vähän liioiteltua. Toinen juttu on että miksi muuttaa jonnekin Aasiaan tai lähi-Itään pelkästään rahojen takia koska siellä olet todella yksin eivätkä kirkonkellot siellä pahemmin soi, länsimaiset naiset eivät saa edes pukeutua länsimaisesti ja eräiden alkoholipohjaisten nautintoaineidenkin hankkimisessa voi olla ongelmia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  81. Seppo Korppoo kirjoitti 15.1.2016 kello 10:40

    OS ja Kalle jatkavat edellä ketjun otsikon ohi myötämääräämisen / sitouttamisen teemasta.

    Tässä onkin nyt kyse Suomen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeästä asiasta.

    Kuten varmaan on huomattu, hallituksen “välttämättömät säästöhankkeet” ja “pakkolait” ovat nyt otettu populistiseksi vastakkaisasettelun lyömäaseeksi.

    Nyt rakennetaan seuraavaa skenaariota:

    Propagandistisesti esitetään, että vastakkain ovat “kvartaali-kapitalisti-työnantajien talutushihnassa oleva hallitus” ja epäoikeudenmukaisista, julman-vääristä leikkauksista kärsivä kansa.

    Kansan voi tästä kauheudesta pelastaa vain “erittäin suosittu kolmikanta-ylipappi”, SAKn entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen.

    Koskapa suuryritykset ovat jo jättäneet Suomen, katseet kohdistuvat nyt paikalliseen sopimiseen ja 90% uusista työpaikoista luovaan PK-sektoriin.

    Työntekijät ovat ”itsestään selvästi” yritysten suuria stakeholdereita. Tästä syystä uuteen paikallisen sopimisen järjestelmään pitää saada ”sydämettömien työnantajien armoilla olevien” työntekijöiden turvaksi erittäin laaja, myötämääräämis-järjestelmä.

    Työntekijöille ei siten voi riittää mitkään johtoryhmäpaikat, vaan heidän pitää päästä myös yhtiön hallitukseen tekemään tärkeimpiä päätöksiä.

    Jos työntekijöiden ja työnantajien välille syntyy paikallisessa sopimisessa ristiriitoja, ne ratkaistaan lopullisesti esim. SAKn kokeneen juristijoukon toimesta ”hyvin toimivassa yleissitovassa kolmikanta-hengessä.”

    Jotta työntekijä-stakeholderien oikeutetut vaatimukset saadaan varmistettua ja katastrofaaliset vääryydet estettyä, Suomeen ollaan nyt organisoimassa hallituksen vastaista poliittista yleislakkoa.

    Menneekö se nyt sitten näin?

    Vesitetäänkö Suomen pelastuksen suunnitelmat lakko-terrorilla, jotta kolmikanta ja yleissitovuus saadaan pysymään voimassa?

    Nimitetäänkö umpisolmun aukaisijaksi korkealle arvostamani pohjanmaalainen isänmaanystävä Raimo Sailas?

    Huolestunut Seppo Korppoo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  82. Liian vanha kirjoitti 15.1.2016 kello 10:54

    Syltty: Eipä minullakaan ole koskaan ollut mitään vaikeuksia työllistyä. On siis ihan höpöpuhetta, että Suomessa olisi työttömyyttä tai töitä ei löytyisi jos niitä vain jaksaisi hakea.

    Ainakin 380000 jaksaa hakea, muuten he eivät olisi työttömiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  83. Liian vanha kirjoitti 15.1.2016 kello 11:01

    Kalle: Tuota, tuota. Nyt olet tainnut ymmärtää “myötämääräämismallien” tarkoituksen väärin. Käyttämäsi termi on suora käännös ruotsinkielestä? Sitouttaminen voisi olla parempaa suomea.

    Ruotsissa oli viime vuonna 5 laitonta lakkoa, kun Suomessa niitä oli 140. Sitouttamisen tarkoitus on saada työntekijät ymmärtämään yrityksen tilanne paremmin. Yhtiön etu on lopulta myös duunarin etu ja samalla omistajan etu, mikä em. tilaston mukaan on joiltakin pölvästeiltä unohtunut.

    Höpö höpö, toki sitouttaminen on tärkeää, mutta se tärkein pointti Ruotsissa on työntekijöiden veto-oikeus eli kun neuvotellaan esim työehtosopimuksen soveltamisesta niin entinen käytäntö tai työntekijöiden näkemys on voimassa niin kauna kunnesa sia on sovittu.

    Se pakottaa työnantajan neuvottelupöytään eikä laittomia lakkoja tarvita .

    Suomessa työnantajan tarvitse vain kuunnella ja tulikinta stuu voimaan vaikka työntekijät eivät hyväksy sitä

    Toinen tekijä on Ruotsin työsopimuslaki, joka sanelee irtisanomisjärjestyksen .Niinpä viimeksi yullet joutuvat lähtemään ensimmäisenä.

    Vanhemmat ovat yleensä avainhenkilöitä ay-järjestössä, joten heillä ei ole intressiä lakkoilla nuoremien puolesta etenkin kun nuoret työllistyvät nopeasti

    Suomessa irtisanomiset kohdistuvat ikääntyneisiin ja silloin lakkokynnys on matala.

    Ruotsissa ei siis laittomia lakkoja tarvita kun työntekijöiden neuvotteluasema on tasapainossa työnantajan kanssa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  84. sari kirjoitti 15.1.2016 kello 13:27

    nuorten ulkomaille muuttoa ja ennenkaikkea sieltä palaamista vaikeuttaa verottajan asenne.
    Päästäkseen irti suomalaisesta verottajasta rajoitetusti verovelvolliseksi on katkaistava kaikki yhteydet suomeen. Kun on päässyt 3-4 vuoden ulkomailla oleskelun ja asunnon myynnin jälkeen katkaistuaan olennaiset siteet suomeen rajoitetusti verovelvolliseksi voi suomesta ostaa kesäasunnon, mutta ei palata edes puoleksi vuodeksi ettei vaaranna mainittua veroasemaa. Kun keikalle on lähtenyt paluuta ei ole !

    Johtuen suomen korkeasta veroasteesta ja maltillisista palkoista ulkomaan komennukset pakkaavat jäämään pysyviksi.

    Tärkeää olisi helpottaa expattien muuttamista maasta ja ennenkaikkea maahan takaisin. muutamaksi vuodeksi ennen seuraavaa ´keikkaa´. Verosäännöksiä tulisi tarkistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  85. anonilli kirjoitti 15.1.2016 kello 23:25

    Ossi Saresoja: Jos olet sitä mieltä, että tunnistat pörssissä väärää hinnoittelua, niin tahko toki tällä tiedollasi ainakin muutama miljoona. 🙂

    Markkinoilla on käytettävissään kaikki tieto, mutta luuloakin löytyy…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  86. anonilli kirjoitti 15.1.2016 kello 23:26

    Tero Tolonen: Valmiissa sovelluksissa on se ongelma, että ne eivät aina toimi, toimivat huonosti tai niitä pitäisi osata optimoida tai selvittää toimimattomuuden syyt.

    Jos olet normi suoritusportaan edustaja, et valitse niitä välineitä, joilla teet työtä. Paree vaan totutella siihen, että välineet ovat syvältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  87. anonilli kirjoitti 15.1.2016 kello 23:28

    Tero Tolonen: Suomalaisten matematiikan opetuksen taso on ollut hyvällä tasolla, mutta tätä aiempien sukupolvien perintöä on alettu viime vuosina rapauttamaan

    Lukion matikan opettaja vuonna kahdeksankymmentäjotain sanoi öbaut samaa…
    Ei tarkoita, etteikö se olisi totta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  88. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.1.2016 kello 9:46

    Lukion matematiikan taso on laskenut siitä yksinkertaisesta syystä, että lukion käyvien osuus ikäluokasta on kasvanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. LK kirjoitti 16.1.2016 kello 9:33

    sari:
    nuorten ulkomaille muuttoa ja ennenkaikkea sieltä palaamista vaikeuttaa verottajan asenne.
    Päästäkseen irti suomalaisesta verottajasta rajoitetusti verovelvolliseksi on katkaistava kaikki yhteydet suomeen. Kun on päässyt 3-4 vuoden ulkomailla oleskelun ja asunnon myynnin jälkeen katkaistuaan olennaiset siteet suomeen rajoitetusti verovelvolliseksi voi suomesta ostaa kesäasunnon, mutta ei palata edes puoleksi vuodeksi ettei vaaranna mainittua veroasemaa. Kun keikalle on lähtenyt paluuta ei ole !

    Hahah! Sari on oikea vitsiniekka! Nuoret ja omistusasunnot! Opintotuellako ne on ostettu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  90. Syltty kirjoitti 16.1.2016 kello 10:03

    LK: Hahah! Sari on oikea vitsiniekka! Nuoret ja omistusasunnot! Opintotuellako ne on ostettu?

    1. Nuori se on vielä 28 vuotias, mielestäni jopa 34 vuotias, riippuen vähän keskusteluaiheesta. Jos puhutaan työelämästä, niin ainakin alle 35 voi olla vielä nuori (tai ainakin minua pidettiin suunnilleen tuohon asti suht nuorena). Nuoret aikuiset ja nuoriso ovat eri asioita.

    2. On ihan tavanomaista että heti kun ollaan saatu ensimmäinen vakituinen työpaikka, hankitaan saman tien oma asunto.

    3. Ensimmäinen asunto voi olla vaikkapa yksikö vaatimattomalla paikalla, ei 150 m2 omakotitalo.

    4. Ulkomaille lähdetään tyypillisti kun on edes jonkinlaista työkokemusta. Esimerkiksi ollaan töissä 2-5 vuotta ja sitten lähdetään työnantajan komennukselle.

    5. Kaikki eivät asu pks -> omistusasuminen on kenen tahansa asiantuntijan saavutettavissa lähes heti kun saa ekan vakiduunin.

    Muistan kun itse sain ensimmäisen vakipaikan. Kyllä heti alkoi omistusasuminen kiinostamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  91. Markku af Heurlin kirjoitti 16.1.2016 kello 12:27

    Osmo Soininvaara:
    Lukion matematiikan taso on laskenut siitä yksinkertaisesta syystä, että lukion käyvien osuus ikäluokasta on kasvanut.

    Tämä on yksi syy jaoikea huomi. Kun olenollut matikan opettaja, katosn läpi yo-tehtävät. Ne ovat muuten ihanhyvää aivovoimistelua.

    Jo Stubbin valmistuessa ylioppilaaksi a-arvosanalla, magnan tai aiankihn cumun saiis pelkillä peruskoulun tiedoilla.

    Peruskoulun tiedoilla pääsi myös pitkästä jos ei kunnialal ainakin kunnolla läpi. Jokeritehtävät ovat nykyään yleensä lähinnä työläitä.

    Thetäviä voi katsella sivulta: http://matta.hut.fi/matta/yoteht/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  92. Tero Tolonen kirjoitti 16.1.2016 kello 12:35

    Osmo Soininvaara:
    Lukion matematiikan taso on laskenut siitä yksinkertaisesta syystä, että lukion käyvien osuus ikäluokasta on kasvanut.

    Tarvittaisiin pitkän matematiikan osaajia enemmän, nythän on niin että ilmeisesti lääketiede tai vastaavat alat myös vetävät väkeä, lääkärin palkkaus ja sosiaalinen status tietenkin vetävät osan pitkän matematiikan osaajia.

    Teknologiateollisuus, joka siis suuresti vastaa Suomen viennistä – joutuu siis kilpailemaan näiden osaajien “sielusta” myös näitä tahoja vastaan – pitkän matematiikan lukija voi valita yhtä hyvin lääkärin tai lakimiehen uran, ammatteja joiden koulutukseen pitkä matematiikka antaa hyvät eväät on paljon.

    Linkki Seminaariin on täällä:

    http://www.luma.fi/videot/3526/webinaari-miten-matematiikan-opetuksen-lukiossa-tulisi-uudistua

    Muutama ote noin 20 minuutin kohdalta:

    12 vuoden aikana on vuosi hävinnyt 7-luokan osaamisesta

    Lukio ei enää kouluta akateemisia, vaan meillä on myös “nuorisotakuutehtävä” tässä.

    …jatkokoulutuksessa MEL tasoisia on 4700 ja jatkokoulutukseen tarvittaisiin 6300 eli 1600 pitää ottaa C tasoisia

    Joidenkin tuntemieni matematiikan opettajien kommenteista olen ymmärtänyt, että tasoa on haluttu nostaa, mutta jo alaluokilla rima on niin korkealla, että aika ei riitä peruslaskutoimituksien oppimiseen kunnolla.

    Myös opettajien taso vaikuttaa – itse olin onnekas ja sain lukiossa yhden Suomen parhaista matematiikan opettajista -uskallan näin sanoa, vaikka otantani on pieni – Markku Halmetojan.

    Jos jollain on Hesarin nettiversion lukuoikeus voisi lukea Halmetojan mielipidekirjoituksen toukokuulta ja tiivistää sen tänne, olisin kiitollinen:

    http://www.hs.fi/mielipide/a1430363701324

    Otsikko on ainakin lupaava:

    Opetetaanko matematiikkaa liian vaikeasti?

    Ehkä pitää hankkia se Hesarin nettilehti. Joka tapauksessa, Halmetojan mielipiteitä kannattaa kuunnella, sillä hän kuuluu siihen harvinaiseen ryhmään matematiikan opettajia, joita lähes kaikki entiset oppilaat muistelevat kunnoituksella.

    Ajatuksia insinöörin näkökulmasta
    ———————————————

    Vaikuttaisi siltä, että matematiikan opetus on kriisissä osittain siitä syystä, että teknologia-avusteinen matematiikka ja työkalut, esim. MATLAB ovat tehneet monista matemaattisista tehtävistä ja niiden ratkaisemisesta täysin erilaista kuin mitä kouluopetuksessa annetaan “ymmärtää”.

    Jotenkin pitäisi pystyä saavuttamaan yhteys asioiden ymmärtämisen ja kuitenkin teknologian käytön välillä. Nähdäkseni tämä on vielä ratkaisematon ongelma – voi olla, että olen väärässä.

    Esimerkiksi omalla kohdallani vektorilaskenan opiskelua helpotti aikanaan kiinnostus 2D/3D ohjelmointiin, jossa piti ohjelmointikielellä (ASM/C) mallintaa esineiden rotaatioita ja projektioita kolmiulotteisessa avaruudessa. Vaikka aluksi matriisien ja vektoreiden välisiä suhteita ei ymmärrä ja laskenta on täysin mekaanista, olennaista on mielestäni tässä se, että lopputuloksen hienosäätämiseksi piti lopulta ymmärtää mistä laskennassa on kyse ainakin konseptitasolla.

    Tämä harrastuneisuus loi käytännön yhteyden teorian ja tekemisen välille.

    Olennaista on kuitenkin huomata, että tuo ohjelmointi piti tapahtua vapaa-ajalla, kouluympäristössä se olisi ollut mahdotonta, koska koulussa on niin paljon häiriötekijöitä, että se ei mahdollista välttämättä keskittymistä niin vaikeaan asiaan. Voisi tietenkin olla myös niin, että koulussa olisi erillinen tunti ohjelmointia varten – en tiedä toimisiko se.

    Esimerkiksi matriisien kertolasku, matriisin inversio voivat tapahtua mekaanisesti, mutta on tärkeä ymmärtää mitä matriisin alkiot esittävät, jotta lopputulosta voi työstää eteenpäin – ymmärrys ei tule heti vaan osissa.

    Yhtenä mielenkiintoisena vaihtoehtona näkisinkin matematiikan ja ohelmoinnin opetuksen yhdistämistä jollain aikavälillä, mutta ei niin että kouluopetuksen aikana käytetään tietokoneita. Etenkin juuri mainittu tietokonegrafiikka mielestäni tarjoaa sekä mahtavia mahdollisuuksia matematiikan soveltamiseen merkityksellisellä tavalla. Esimeriksi värikonversiot (kerto- ja jakolaskut), piirtotyökalut (koordinaatit vektorit) 2D kierrot (sin&cos) kolmiulottinen mallinnus (matriisit) – käytännön sovelluksia voisi keksiä paljonkin.

    Ongelma lienee kuitenkin vielä siinä, että itse kouluopetuksessa paperi on ylivoimainen käyttöliittymä eikä toisaalta opettajien osaaminen riitä tietotekniikassa siihen, että he pystyisivät laatimaan esimerkiksi järkevän tehtävän saati avustamaan oppilasta siinä. Tämän vuoksi tämmöistä oppimista pitäisi tehdä niin, että tehtävät jaetaan puoliksi kotona suoritettaviksi ohjelmointitehtäviksi, jotka rakennetaan esimerkiksi JavaScript kielellä tai muulla selaimessa toimivassa ympäristössä.

    Tässä on lopuksi jotain aiheeseen liittyviä linkkejä:
    ———————————————————

    Matematiikkaa tarvitaan yhä enemmän – ja sitä osataan yhä vähemmän

    http://arkisto.lehti.tek.fi/content/matematiikkaa-tarvitaan-yh%C3%A4-enemm%C3%A4n-%E2%80%93-ja-sit%C3%A4-osataan-yh%C3%A4-v%C3%A4hemm%C3%A4n

    Liian harva valitsee matematiikan – riittääkö luonnontieteiden osaajia tulevaisuudessakin?

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/liian-harva-valitsee-matematiikan-riittaako-luonnontieteiden-osaajia-tulevaisuudessakin/

    Matematiikanopetuksen kiistasta – Markku Halmetoja

    http://www.maol.fi/fileadmin/users/EDimensio/2012/Keskustelua/Halmetoja_helmikuu2012.pdf

    Viimeisessä tekstissä on välähdyksiä siitä huumorista, joka sai Halmetojan tunnit maistumaan niillekin, jotka muuten pitivät matematiikkaa kuivana oppiaineena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  93. sari kirjoitti 16.1.2016 kello 13:34

    lk
    mietippä mitä omalla kohdallasi tarkoittaisi oleellisten siteiden katkaisu suomeen verottajan ohjeiden mukaan. kun olet sen tehnyt kuinka helposti palaat esim. usasta suomeen jos vero tuplaantuu ja vastapainoksi palkka pienenee eikä järkevää paluuta piilaaksoon enää ole. Eipä tunnu paluuvirtaa olevan sieltä eikä lontoosta. Vain jääkiekkoilijat palaavat kun tulot katkeavat. onko tämä suomen etu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  94. Markku af Heurlin kirjoitti 16.1.2016 kello 22:27

    Korkeasti koulutettu saattaa muuttaa usemmaksikin vuodeksi ulkomaille kotimaisen ( tai Suomessa palkattuna kansainvälisen yhtiön) työntekijänä.

    Todella kvoista osaajista – heillä on kansainvälisillä kentillä myös kiva kilpailu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  95. R.Silfverberg kirjoitti 16.1.2016 kello 23:50

    Mun täytyy sanoa että koko ongelma on liioiteltu. Tai ongelma on ihan eri kuin mitä kuvitellaan. Jos meillä on kymmenen tuhatta työtöntä insinööriä niin parempi heille olisi jos he löytäisivät työpaikan ulkomailta kuin että he jäävät tänne aiheuttamaan turbulenssia insinöörien työmarkkinoilla tai pyrkimällä vähempää koulutusta vaativiin töihin aiheuttaen niillä aloilla markkinahäiriöitä. Sama tilanne olisi jos kyseessä olisi metsurit tai lääkärit. Suomi teki 2000-luvulla Nokia-huumassa tyhmästi kun koulutti liikaa insinöörejä. Itse toivon että he saavat asianmukaista koulutusta vastaavaa työtä, ja vaikka palkka ei olisi sama kuin Suomessa parhaimpina aikoina niin elämänkokemus kuitenkin karttuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  96. Emilia kirjoitti 17.1.2016 kello 0:14

    sari:
    lk
    mietippä mitä omalla kohdallasi tarkoittaisi oleellisten siteiden katkaisu suomeen verottajan ohjeiden mukaan. kun olet sen tehnyt kuinka helposti palaat esim. usasta suomeen jos vero tuplaantuu ja vastapainoksi palkka pienenee eikä järkevää paluuta piilaaksoon enää ole. Eipä tunnu paluuvirtaa olevan sieltä eikä lontoosta. Vain jääkiekkoilijat palaavat kun tulot katkeavat. onko tämä suomen etu?

    Asun USA:ssa, enka ole enaa monen ulkomaan vuoden jalkeen Suomeen verovelvollinen. Suomi on hyva maa monin tavoin, mutta yksinkertaisesti liian pieni tarjotakseen tarpeeksi mielekasta tyota ja resursseja minun erikoisalallani. En usko koskaan muuttavani takaisin Suomeen.

    Palkkani on taalla noin 2- tai 3-kertainen vastaavaan tyohon Suomessa, mutta ei taalla niin radikaalisti leveammin eleta edes hyvalla asiantuntijapalkalla joka takalaisellakin skaalalla on varsin korkea. Verot eivat todellakaan ole puolen Suomen veroista, vaan 40% tienoilla. Vastineeksi ei vaan saa mitaan. Kadut ovat kuoppia taynna, tarveysdenhoidosta ja elakesaastamisesta saa verojen paalle pulittaa satasia kuussa (enemman jos on lapsia), sukanvarressa on paras olla saastoja pahan paivan varalle koska turvaverkkoja ei ole, ja lapsiperheet pulittavat tuhansia kuussa lastenhoidosta, koulusta, ja saastamisesta lasten yliopistokoulutukseen. Takalainen keskiluokka tekee paljon enemman toita kuin Suomessa, on paljon velkaisempi, ja saa oikeasti kamppailla pitaakseen homman kasassa.

    Summa summarum: nuori, terve, ja jaksava asiantuntija kylla parjaa ja tienaa Jenkeissa Suomea paremmin – en valita ollenkaan. Mutta perheellisille tilanne on aivan toinen, ja jos minulla olisi lapsia, muuttaisin todennakoisesti takaisin Eurooppaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  97. Markku af Heurlin kirjoitti 17.1.2016 kello 18:59

    Osmo Soininvaara: Minulla on sama kokemus kuin kepalla. Opiskelin erittäin nopeasti ja paljon työtä tehden ensimmäisen opiskeluvuoden niin, että tutkinnosta oli valmiina 70 %. Kritiikki ei siis osu minuun. Mutta matematiikkaa en oppinut koskaan opiskelemaan, koska koulumatematiikka oli ollut niin naurettavan helppoa. Olin oippinut väärän tavan opiskella matematiikkaa (intuiition) enkä enää oppinut siitä ulos.

    Intuitio on osa matemattiikkaa. Tämä xelviä mm. eräästä Nevanlinan kirjoituksesta Parhaiten sitä voi käyttää jommassa, sillä piirustuskset auttavat.

    Legendaarinen lehtori Lietzén piti matikankerhoa ja siellä mentiin svyemmälle. Haluteessan oliis tietenki opiskella esim. Myrbergin Johdatusa korekamapa analyysiin.

    Vieläkin vähän pännii, että typerän virheen takia sai k 71 ylppäreissä vain 57 pistettä. Enkä edes uskaltanut kokeilla jokeritehtävää, vaikka vähän oli hajua siitä, miten se olisi tehtävä. Koulukaveri Kari Ojala sai täydet 63.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  98. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.1.2016 kello 20:43

    Markku.
    Pidän inuitiivista matematiikan osaamistani erittäin arvokkaana ja väitän ymmärtäväni esimerkiksi kansantaloustieteen mallien rajoituksista paljon enemän kuin moni oikea kansantaloustieteilijä, mutta ajatustapani esti minua opiskelemasta matematikkkaa syvällisemmin. Olisin varmaankin pystnyt,mutta olisi pitänyt opiskella toinen tapa ajatella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Markku af Heurlin kirjoitti 17.1.2016 kello 19:29

    Kannattaa lukea Le monde nettiversiota:

    http://www.lemonde.fr/economie/article/2016/01/16/les-pepites-de-la-silicon-valley-ne-brillent-plus_4848479_3234.html

    Piilaakso titaakin olla nyt Piip-laakso.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. Rolling Heurlin kirjoitti 18.1.2016 kello 12:42

    Osmo Soininvaara: Lukion matematiikan taso on laskenut siitä yksinkertaisesta syystä, että lukion käyvien osuus ikäluokasta on kasvanut.

    Tässä on oletus, että nykyiset oppilaat olisivat keskimäärin “huonompia”, siis ennen matemaattisesti lahjakkaiden tai kiinonstuniden osuus oli suurempi.
    Ehkä näin onkin (ehkä ei) mutta kyllähän vuosikymmennissä olisi opetuksen laadun parantua. Kun joka alalla kilpailu pakottaa yrityksen tekemään parempia tuotteita tai ainakin sitten yhtä hyviä halvemmalla, miksi ei siis koulu tarjoa asiakkailleen parempaa tuotetta eli tehokkaampaa oppimista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus